Normi kumottu 15.1.2008

ILMILUTIEOTUS TRG T1-10 PL 50, 01531 VNT, FINLN, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 Normi kumottu 15.1.2008 24.3.1980 www.lentoturvallisuushallinto.fi KOULUTUSOHJE MOOTTORIPURJELENTOKONEKELPUUTUST VRTEN Koskee: Koulutusohjelmat ja -vaatimukset moottoripurjelentokonekelpuutusta varten. Viite: Ilmailumääräys PEL M2-46 Muutos 1. Voimaantulo: 1.5.1980. 1 YLEISTÄ Koulutusohjelman jaottelu 1. Yleistä 2. Teoreettinen koulutus ja opetusaiheet 3. Lentokoulutus Tämän ohjeen tarkoituksena on selventää ja määritellä moottoripurjelentokonekelpuutusta varten vaadittavat vähimmäisvaatimukset. Ohje sisältää selvityksen lentokoulutuksesta ja niistä teoreettisesti tai harjoittelemalla opetettavista aiheista ja seikoista, joiden yleinen tuntemus tai osaaminen sekä taito ovat välttämättömiä suoritettaessa lentotehtävää moottoripurjelentokoneella. Lisäksi on edellytettävä, että moottoripurjelentokonekelpuutuksen omaavat ohjaajat huolehtivat siitä, että tämän ohjeen mukaisten tietojen ja taitojen osaaminen sekä hallinta säilytetään. Koulutusohjelma tulee käydä lävitse siten, että myös aikaisemmin ohjaajille opetettujen aiheiden riittävä hallinta todetaan kertaavalla opetuksella tai riittävän perusteellisten kertauskuulustelujen avulla. Tätä koulutusohjetta tulee noudattaa kaikessa moottoripurjelentokonekelpuutusta varten annettavassa 1.5.1980 jälkeen aloitettavassa koulutuksessa. Tämä koulutusohje tulee kokonaisuudessaan saattaa ennen koulutuksen alkamista koulutettavien tietoon. 2 TEOREETTINEN KOULUTUS J OPETUSIHEET Teoreettinen opetus tulee antaa siten, että koulutusohjelmaan sisältyvät koulutettavalle aikaisemmin annetut tiedot käydään lävitse kertaamalla tai tarkistetaan kertauskuulustelujen avulla ja uudet opetusaiheet opetetaan siten, että koulutettavalle annetaan eri opetusaiheita koskevat seuraavan erittelyn mukaiset yleistiedot ja vaaditun osaamisvaatimuksen täyttämiseksi tarpeellinen opetus. Huom! Taulukossa on käytetty seuraavia lyhenteitä: 0 = ei aikaisempaa lentolupakirjaa P = purjelentäjän lupakirjan haltija M = moottorilentäjän lupakirjan haltija Opetusvaatimukset ja tietoja koskevat osaamisvaatimukset on eri opetusaiheiden kohdalla merkitty seuraavia lyhennysmerkkejä käyttäen:. Yleiskuvaus. Opetettava yleis- ja taustatiedot käsitteiden ja sanojen ymmärtämiseksi.. Perustiedot. Opetuksessa annettava yleiset perustiedot. Osaamisvaatimuksena riittää asian tai menetelmän yleinen kuvaus ja tuntemus. ILL 3301 10/01

2/18 TRG T1-10, 24.3.1980 2.1 Ohjausoppi. Tulkinta ja käyttötaito. Opetuksessa annettavat tiedot edellyttävät, että opetettava pystyy ymmärtämään ja soveltamaan tietoja käytännön vaatimalla tavalla. Osaamiskoe.. Täydellinen kokonaishallinta. Opetuksen tarkoitus on antaa opetettavalle pätevyys, minkä perusteella opetettava aihe on tunnettava hyvin ja siten, että tietoja pystytään käyttämään käytännön toiminnan vaatimalla varmuudella. Osaamiskoe. Ohjausopin opetuksesta tulee pääosin vastata lennonopettajan, jonka tulee käytännön lennonopetuksessa käsitellä kuhunkin lentotehtävään liittyviä lentosuorituksia koskeva lennon ohjausopillinen teoria yksityiskohtaisesti. Lentokoneen ohjausopin tulee sisältyä ennen lentokoulutusta annettavaan teoreettiseen opetukseen. 2.1.1. Lentosuorituksen yleiserittely - lentotehtävän määrittely - lentotehtävän valmistelu ja lennonopettajan ohjeet - lentosuunnitelma - lentoa edeltävät tarkastukset - lennon teknillinen suoritus - koneen pysäköiminen 2.1.2. Lentokoneen ohjaaminen maassa - moottorin käynnistys ja koekäyttö - liikkeelle lähtö ja liikenteen tarkkailu - rullaus ja erilaisten rullausolosuhteiden vaikutus - tuulen vaikutus rullaukseen 2.1.3. Ohjaaminen ilmassa a) Ohjainten vaikutus: korkeusperäsimen vaikutus, siivekkeiden vaikutus, sivuperäsimen vaikutus, ohjainten yhteiskäyttö, potkurin vääntö- ja kiertovaikutus, potkurivirran kiertovaikutus b) Suora lento, vaakalento, suora vaakalento: trimmaus/viritys, ohjainvoima, ohjaintunto, ohjainteho c) Nousu: paras nousunopeus, jyrkimmän nousukulman nopeus d) Liuku: paras liukunopeus, pienimmän vajoamisen nopeus, liitosuhde, liitoluku e) Syöksy f) Sakkaus: hitaasti kehittyvä sakkaus, nopeasti kehittyvä sakkaus, sakkausnopeus kaarrossa, kuormituskerroin, sakkausnopeus suorassa oikaisuvedossa g) Hidaslento h) Kaarto i) Nousukaarto j) Liukukaarto k) Kaarto matalalla, tuulen vaikutus, vaaratekijät l) Ohjainten joustava yhteiskäyttö, S-kaarto, vaaputus, heilurikahdeksikko m) Lentoonlähtö: normaali lentoonlähtö, lentoonlähtö sivutuuleen n) Lähestyminen ja lasku: lähestyminen, lentojarrujen käyttö, lasku, virhemahdollisuuksia laskussa, keskeytetty lähestyminen ja ylösveto, sivutuulilasku, moottorilasku, matalalta suoritettu lähestyminen pakkotilanteissa matalan sään vallitessa o) Sivuluisu, sivuluisukaarto p) Pakkolasku: valmisteltu pakkolasku, pakkolasku moottori pysähtyneenä, pakkolasku lentoonlähdössä r) Maastolasku s) Epätavalliset lentotilat ja niistä oikaiseminen t) Syöksykierre ja sen oikaisu: syöksykierre, syöksykierteen oikaisu, tavallisimmat virheet syöksykierteen oikaisussa

TRG T1-10, 24.3.1980 3/18 u) Erityistilanteet: lentoonlähtö lyhyeltä kiitotieltä, lentoonlähtö korkean esteen yli, lentoonlähtö pehmeältä ja epätasaiselta alueelta, laskeutuminen lyhyelle kiitotielle, laskeutuminen korkean reunaesteen yli, laskeutuminen pehmeälle ja epätasaiselle alueelle, toiminta kenttäalueen ollessa liukas. v) Lepoutus ja käynnistys ilmassa 2.2 erodynamiikka erodynamiikan opetuksessa tulee pyrkiä käytännön lentotoiminnassa tarpeellisten tietojen antamiseen sellaisessa muodossa, että oppilas pystyy omaksumaan ja ymmärtämään aerodynamiikan perusasiat ja käsitteet hänelle välttämättömässä laajuudessa. Suositeltavaa on käyttää yksinkertaistettuja kuvia ja käyrästöjä. Matemaattisten kaavojen esittäminen ei tämän tasoisessa opetuksessa ole tarkoituksenmukaista. erodynamiikan soveltaminen käytännön lentotoimintaan ja opetusaiheen ymmärtäminen saadaan aikaan lentokoulutuksen yhteydessä annettavalla asianmukaisella sovellutusopetuksella. 2.2.1. erodynamiikka a) Ilmakehä - ilmanpaine ja sen muuttuminen korkeuden kasvaessa - ilman tiheys ja sen muuttuminen korkeuden kasvaessa - ilman lämpötila ja sen muuttuminen korkeuden kasvaessa - standardi-ilmakehä - tiheyskorkeus ja painekorkeus - ilman paineen, tiheyden ja lämpötilan riippuvuus toisistaan b) Peruskäsitteitä: staattinen paine, dynaaminen paine, kokonaispaine, ernoullin laki, laminaarinen virtaus, turbulenttinen virtaus, paineen jakautuminen virtauksessa olevan kappaleen ympärillä (kitkaton ja kitkallinen virtaus), aerodynaamisten voimien synty, aerodynaamisten voimien synty, aerodynaamisen voiman suuruuteen vaikuttavat tekijät (dynaaminen paine, kappaleen koko ja muoto) c) Virtaus siipiprofiilin ja siiven ympärillä - siipiprofiiliin liittyvät nimitykset - vastus, nostovoima ja kohtauskulma - kohtauskulman vaikutus nostovoimaan - kohtauskulman vaikutus vastukseen äärettömän pitkässä siivessä ja äärellisessä siivessä - kärkipyörteet ja indusoitu vastus - interferenssivastus - nostovoimakeskiö ja aerodynaaminen keskiö - pituuskallistusmomentti d) Sakkaus ja siihen liittyvät tekijät - virtauksen irtoaminen ja siihen vaikuttavat tekijät - siiven muodon vaikutus sakkausominaisuuksiin, kärkisakkaus - siiven geometrinen ja aerodynaaminen kierto e) Rajakerrosteoria - laminaarinen ja turbulenttinen rajakerros ja näiden ominaisuudet - laminaariprofiilit - epäpuhtauksien vaikutus rajakerrokseen f) Kuormituskerroin "g" ja kaartosakkaus: kuormituskerroin ja sen muuttuminen eri lentotiloissa g) Potkuriteoriaa: potkurin lapakulma ja kohtauskulma, potkurilavan kierto

4/18 TRG T1-10, 24.3.1980 2.2.2. Suoritusarvot a) Lentoonlähtö- ja laskeutumismatkaan vaikuttavat tekijät: painekorkeus, lämpötila, kosteus, lentomassa, kiitotien pinnan laatu, vastatuulikomponentti, kiitotien pinnan kaltevuus, lentotapa b) Nousukyky: nopeuden ja kohoamisnopeuden välinen yhteys, paras kohoamisnopeus ja paras nousukulma, lentomassan ja moottoritehon vaikutus c) Liitosuhde: liitoluku ja liitokulma, lentomassan ja lentonopeuden sekä vasta- ja myötätuulen vaikutus liitosuhteeseen d) Toimintamatka ja -aika: pisin toimintamatka, pisin toiminta-aika, korkeuden vaikutus, lentomassan vaikutus f) Kaartonopeuden, kallistuskulman ja lentonopeuden välinen yhteys 2.2.3. Lentokoneen vakavuus a) Vakavuuskäsitteet: staattinen ja dynaaminen vakavuus b) Pituusvakavuus: rungon, voimalaitteen ja vakaajan vaikutus, massakeskiön sijainnin vaikutus, vaarallisimmat virheet c) Suuntavakavuus: rungon ja sivuvakaajan vaikutus, siiven muodon vaikutus d) Kallistusvakavuus: V-kulman vaikutus, siiven sijainnin vaikutus, siiven muodon vaikutus 2.2.4. Käytännön aerodynamiikka a) Lentokoneeseen vaikuttavat voimat, ohjainten vaikutus ja stabiliteetti b) Ohjainten kevitys ja tasapainotus c) Huurteen, jään ja muiden epäpuhtauksien vaikutus siipeen, ohjaimiin ja potkuriin d) Maan vaikutus e) Syöksykierre 2.3 Lentokonerakenteet ja järjestelmät Lentokonerakenteita ja -järjestelmiä koskevaan opetukseen tulee sisältyä koulutuksessa käytettävän lentokonetyypin tuntemusta koskevaa opetusta siten, että koulutus täyttää tyyppikoulutukselle asetetut vaatimukset 2.3.1. Moottoripurjelentokoneen pääosat: runko, siivet, vakaimet, ohjaimet, lentojarrut, laskuteline, voimalaite 2.3.2. Moottoripurjelentokoneeseen kohdistuvat kuormitukset: eri jännitystilat, aerodynaamiset voimat, kuormitusmonikerran vaikutus, kuormitukset koneen laskeutuessa ja liikkuessa maassa, värähtelyilmiöt 2.3.3. Moottoripurjelentokonerakenteet a) Lentokonerakenteiden luokittelu: primäärirakenne, sekundäärirakenne, tertiäärirakenne b) Rakennemateriaalit c) Rakennetta heikentävät tekijät: kuluminen, väsyminen, syöpyminen, lahoaminen, kosteus 2.3.4 Moottoripurjelentokoneen rakenneosat ja niiden tehtävät a) Runko Rakennetavat: puolikuorirakenne, kuorirakenne, putkirakenne, sekarakenne b) Siivet ja niiden kiinnitys Rakenneosat: salko, kaaret, verhous Rakennetavat: puolikuorirakenne, kuorirakenne Siiven kiinnitys c) Pyrstö Rakenneosat: sivuvakain ja -peräsin, korkeusvakain ja -peräsin d) Laskutelineet ja laskutelinetyypit: kiinteä ja sisäänvedettävä e) Moottoritila: moottoriteline, tuliseinä, moottorin suojalevyt

TRG T1-10, 24.3.1980 5/18 2.3.5. Lentokoneen järjestelmät Ohjainjärjestelmät: siivekkeet, korkeusperäsin, sivuperäsin, säätölaipat 1. trimmit Ohjainten käyttölaitteet: sauva, jalkaohjaimet Erittely voimansiirron mukaan: teräspunokset, työntövetotangot, edellisten yhdistelmä a) Pyöräjarrut: levyjarrut, rumpujarrut b) Lentojarrut: FS-jarru, Schempp-Hirth jarru, spoileri, jättöreunajarru c) Polttoainejärjestelmät Järjestelmän vaatimukset Järjestelmän päätyypit: putouspainejärjestelmä, pumppujärjestelmä d) Sähköjärjestelmät 2.4 Moottoripurjelentokonemoottorit Moottoriopin opetukseen tulee sisältyä koulutuksessa käytettävän lentokoneen voimalaitteen ja sen apulaitteiden opetusta siten, että koulutus täyttää tyyppikoulutukselle asetetut vaatimukset. 2.4.1. Mäntämoottori lentovoimalaitteena a) yleiskuvaus 2.4.2. Mäntämoottorin osat ja niiden tehtävät lyhyesti a) kampikammio, tehtävät b) sylinteri, tehtävät c) mäntä, tehtävät d) kiertokanki, tehtävät e) kampiakseli, tehtävät f) laakerit, tehtävä g) venttiilikoneisto, tehtävät h) voitelujärjestelmä, tehtävät i) polttoaine-ilmaseoksen valmistus ja syöttö, tehtävät j) sytytyslaitteet, tehtävät k) moottorin jäähdytysjärjestelmä 2.4.3. Nimityksiä ja käsitteitä: tahti, kuolokohta, iskunpituus, sylinterin halkaisija, iskutilavuus, puristustilavuus, koko naistilavuus, puristussuhde, puristuspaine, kaasunvaihto, työkierto, ahtaminen, teho, hyötysuhde 2.4.4. Nelitahtinen moottori Toiminta a) nelitahtimoottorin tahdit: imutahti. puristustahti, työ tahti, poistotahti b) venttiilien ajoitus: ajoituksen tarkoitus, venttiilien ajoituskulmat c) sytytysennakko ja ennakon tarkoitus d) paineiden ja lämpötilojen vaihtelut sylinterissä: palamistapahtuma, palaminen sylinterissä. paineiden ja lämpötilojen vertailu, epänormaali ja nakuttava palaminen, nakutuksen syyt, haitat 2.4.5. Kaksitahtinen moottori a) Rakenne ja toiminta

6/18 TRG T1-10, 24.3.1980 2.4.6 Moottorin järjestelmät ja niiden toiminnat a) Voitelu: tehtävät b) Voitelujärjestelmä: öljysäiliö, öljypumppu, suodatin, jäähdytin, valvontamittarit, painemittari, lämpömittari c) Öljyn täyttö ja käsittely: talviöljyt, kesäöljyt, kaksitahtiöljyt d) Polttoaine-ilmaseoksen valmistus: ilman koostumus, bensiinin koostumus, seossuhteet, laiha seos, teoreettisesti paras seos, käytännöllisesti paras seos, rikas seos e) Kaasutin: tehtävä, pääosat, toiminta f) Kaasuttimen jäätyminen: jään muodostuminen, jäätymisen syyt, jäätymisen haitat g) Jäätymisen ehkäisy: imuilman esilämmitysjärjestelmä, rakenne, toiminta, seoksenlämmön mittausjärjestelmä, imuilman lämmönmittausjärjestelmä h) Imuilman esilämmityksen käyttö i) Sytytysjärjestelmä: tehtävä, pääosat, toiminta j) Jäähdytysjärjestelmä (ilmajäähdytys): tehtävä, pääosat, toiminta k) Potkurityypit ja rakennemateriaalit - kiintopotkurit - lepoutettavat potkurit 2.5 Moottoripurjelentokonemittarit 2.5.1. Hyrräperiaatteella toimivat näyttölaitteet lennonvalvontaa varten a) Kaarto- ja kallistusmittari: rakenne ja toiminta, käyttö, rajoitukset, häiriöt ja virhenäyttämät b) Keinohorisontti: rakenne ja toiminta, käyttö, rajoitukset, häiriöt ja virhenäyttämät 2.5.2. Painemittarit lennonvalvontaa varten a) Pitotputket: staattinen ja dynaaminen paine, varastaattinen järjestelmä, sen käyttö ja vaikutukset b) Painekorkeusmittarit: rakenne ja toimintaperiaate, käyttö, näyttämävirheet ja niiden huomioiminen c) Nopeusmittari: rakenne- ja toimintaperiaate, käyttö ja näyttämävirheet ja niiden huomioiminen d) Kohoamis- ja vajoamisnopeusmittari: rakenne ja toiminta, käyttö, häiriöt ja virhenäyttämät 2.5.3. Magneettiset kompassit a) Neulakompassi: rakenne- ja toimintaperiaate, käyttö, rajoitukset ja virhenäyttämät 2.5.4. Magnetismi a) Magnetismin perusteet: magneettiset voimat, luonnonmagneetit, kestomagneetit, hetkelliset eli sähkömagneetit, magneettikenttä, voimaviivat b) Maan magnetismi: - maan magnetismi - eranto ja sen muuttuminen c) Lentokoneen perusmagnetismi: sähkömagnetismi d) Magneettisen kompassin eksymät: eksymäkäyrät ja -taulukot sekä niiden käyttö, eksymän huomioiminen lennon aikana 2.5.5. Magneettisen kompassin käyttö ja luotettavuus: kiihtyvyyden ja luisumisen (kaarron) vaikutus, nopeusvirheet, kaartovirheet, magneettiset häiriöalueet, lentokoneen laitteiden vaihtojen vaikutus, salamanisku, ukkospilven läheisyys 2.5.6. Voimalaitteiden ja järjestelmien mittarit a) Moottoreiden valvontamittarit: esim. kierroslukumittarit, polttoaineen painemittarit, öljynpainemittarit b) Sähköjärjestelmien mittarit

TRG T1-10, 24.3.1980 7/18 2.6 Lentosuunnistus 2.6.1. Maan koordinaattijärjestelmä: meridiaanit eli pituuspiirit, pituusaste, pituusero, leveyspiirit, leveysaste, leveysero ja keskileveys, meridiaanien konvergenssi (yhtyminen) 2.6.2. Suuntien määritteleminen: tosipohjoinen TN, magneettipohjoinen MN, kompassipohjoinen N, lentokoneen pituusakseli, lentosuunta: TT, MT, T, ohjaussuunta: TH, MH, H, suuntimalinjat: T, M,, vastakkaissuunnat 2.6.3. ikamääritelmät: paikallisaika, GMT-aika, vyöhykeaika, auringon nousun ja laskun aika 2.6.4. Pituusyksiköitä, määritelmät ja käyttö: 2.6.5. Kartat a) Nautical mile (NM), meripeninkulma: käyttö, määritelmä, alkuperä b) Englantilainen järjestelmä: mile - maili, foot - jalka inch - tuuma c) Metrijärjestelmä: käyttö, metrijärjestelmän alkuperä a) Yleistä: kartan määritelmä, maanpinnan kuvaamisen vaikeus, mittakaavan määritelmä b) Kartan ominaisuudet: oikeakulmaisuus, viivatarkkuus, pintatarkkuus c) Erilaisten viivojen kuvaaminen suorina kartalla: isoympyrä, kompassiviiva (loksodromi), sijoittajat 2.6.6. Ilmailukartta 1 : 500 000 2.6.7. Karttojen käyttö ja karttatehtävät a) Merkatorprojektiot: pituus- ja leveysasteen määritteleminen, etäisyyksien mittaaminen, kompassiviivan piirtäminen, magneettisen suunnan määritteleminen 2.6.8 Kartat ja käyttötarkoitus: kartan valinta käyttötarkoituksen perusteella, kartan merkit ja niiden tunteminen, kartan lukeminen ja paikannus kartan avulla, kartan ajanmukaisuuden tarkistaminen, kartan välttämättömyys lennolla 2.6.9 VL-kartat ja niiden käyttö 2.6.10. Eranto, eksymä: vaikutukset ja käytännössä huomioon ottaminen 2.6.11. Näkösuunnistus kartan ja kiintopisteiden avulla 2.1.12. Tuulen vaikutus lentosuunnistukseen a) Suhteellinen liike b) Tuulikolmio - määritelmät - kulkusuunta ja maanopeus (track ja GS) - ohjaussuunta ja todellinen ilmanopeus (heading ja TS) - tuulen suunta ja nopeus (W/V) - sorto (drift) - tuulikorjauskulma (WS) - tuulikomponentti (W) - tuulikolmion graafinen ratkaiseminen 2.6.13. Navigaatiolaskut a) yksiköitten muuntaminen b) Nopeuden, ajan ja etäisyyden ratkaiseminen c) tuulikolmion ratkaiseminen d) polttoainelaskelmat

8/18 TRG T1-10, 24.3.1980 2.6.14. Magneettisen kompassin käyttö ja luotettavuus: kiihtyvyyden ja luisumisen (kaarron) vaikutus, nopeusvirheet, kaartovirheet, magneettiset häiriöalueet, lentokoneen laitteiden vaihtojen vaikutus, salamanisku, ukkospilven läheisyys 2.7. Lentosääoppi ja lentosääpalvelu Sääopin ja lentosääpalvelun opetusvaatimukset on määritelty ilmailuhallituksen julkaisemassa ilmailutiedotuksessa TRG T4-1. Ohjeessa annettuja opetusvaatimuksia tulee noudattaa soveltaen yksityislentäjälle määritetyllä tavalla. 2.8. Ilmailumääräykset 2.8.1. Lentokoulutusta ja annettavaa koulutusta koskevat yleistiedot Ennen varsinaisen koulutuksen aloittamista tulee oppilaille antaa tiedot ilmailumääräyksen TRG M1-7 edellyttämistä ja muista tarpeellisista seikoista: a) Lentokoulun organisaatio - koulutuspäällikön nimi ja tehtävät - lentokoulutuksen johtajan nimi ja tehtävät - lentokoulun lentokoneiden huoltotoiminnasta vastaavan henkilön nimi ja tehtävät b) Koulutukseen käytettävää lentopaikkaa koskevat yleistiedot c) Opetusohjelmat ja opettajat d) Selvitys siitä, miten koulutusta koskeva vakuutusturva lentokaluston, koulutettavan ja kolmannen osapuolen suhteen on järjestetty e) Muut tarpeelliset koulutusta koskevat tiedot ja selvitykset f) Ohjaajan jatkokoulutusneuvonta 2.8.2. Siviili-ilmailua koskeva hallinto ja järjestöt Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö IO - IO:n toiminta, tarkoitus ja vaikutus suomalaisen siviili-ilmailun toimintaan - IO:n jäsenyydestä johtuvat oikeudet ja velvoitteet Suomalainen siviili-ilmailun hallinto ja ilmailuviranomaiset a) Liikenneministeriö: ilmailuasioiden esittelijä b) Ilmailuhallitus: pääjohtaja, hallinto-osasto, kenttäosasto, lentoturvallisuusosasto (teknillinen toimisto, lentotoimintatoimisto), sotilastoimisto c) Muut viranomaiset (esim. PLH, SisM) 2.8.3. Suomalaista siviili-ilmailua koskeva lainsäädäntö Lait, asetukset ja lentosäännöt tulee selvittää kokonaisuudessaan. Moottoripurjelentokonelentäjän tulee omata hyvät tiedot sellaisista säännösten kohdista, jotka vaikuttavat hänen velvollisuuksiinsa, oikeuksiinsa ja vastuuseensa. Ilmailua koskevat lait ja asetukset a) Lait ja niiden muutokset - Ilmailulaki vuodelta 1964, asetuskokoelma n:o 595/1964 - V:n 1923 ilmailulain voimassaolevat :t 6-13, asetus kokoelma n: 139/1923 - Laki ilmailulain muuttamisesta, asetuskokoelma n:o 223/1971 - Laki ilmailulain 53 :n muuttamisesta, asetuskokoelma n:o 40/1972 b) Ilmailuasetus, asetuskokoelma n:o 525/1968 c) Lentosäännöt Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön päätös lentosääntöjen julkaisemisesta, asetuskokoelma n:o 423/1969

TRG T1-10, 24.3.1980 9/18 2.8.4. Siviili-ilmailun Määräys- ja tiedotuspalvelu IP, Ilmailukäsikirja IP:n sisällöstä tulee antaa ne tiedot, jotka koskevat yksityislentäjää ja hänen suorittamaansa lentotoimintaa. Lisäksi tulee IP:n sisältö selvittää kokonaisuudessaan siten, että opetettava tietää, mitä tietoja siitä on lentotoimintaa varten saatavissa. Ilmailukäsikirjan jaottelu: GEN Yleinen osa G Lentoasemat ja maalaitteet OM Viestipalvelu MET Sääpalvelu R Lentomääräykset ja ilmaliikennepalvelu FL Kansainvälisen lentoliikenteen helpottaminen SR Etsintä- ja pelastuspalvelu MP Ilmailukartat Ilmailutiedotukset Tiedotuksista tulee opettaa ne tiedot, jotka koskevat moottoripurjelentokonelentäjää ja hänen suorittamaansa lentotoimintaa. Lisäksi tulee selvittää tiedotusjärjestelmien tarkoitus ja merkitys sekä se, mitä asiaryhmiä tiedotukset sisältävät ja miten tietoja käytetään hyväksi lentotoiminnassa. a) Notam-tiedotukset b) I-tiedotukset c) Lennonneuvontaelimet - toiminta ja elimiltä saatavat tiedotukset sekä niiden välttämättömyys Lentoturvallisuusosaston määräys- ja tiedotusjärjestelmä Määräys- ja tiedotusjärjestelmän rakenne ja tarkoitus tulee selvittää. Samoin määräysten ja tiedotusten tuntemisen ja noudattamisen välttämättömyys sekä määräysten oikeudellinen merkitys. Määräykset ja tiedotukset sekä niiden ryhmittely: Ryhmä GEN Yleistä (General) Ryhmä IR Ilma-alukset ja ilmailuvälineet (irworthiness) Ryhmä OPS Lentotoiminta (Operations) Ryhmä PEL Ilmailulupakirjat (Personnel Licensing) Ryhmä TRG Koulutustoiminta (Training) Määräykset ja tiedotukset tulee selvittää täydellisesti moottoripurjelentokonelentäjää ja hänen lentotoimintaansa koskevilta osilta. 2.8.5. Ilma-aluksen ja miehistön asiakirjat sekä päiväkirjat Ilma-aluksen asiakirjat a) Rekisteritodistus b) Lentokelpoisuustodistus c) Lentokäsikirja d) Ilma-aluksen matkapäiväkirja e) Radiolupa f) Radiolaitteiden peruskatsastuspöytäkirja g) Radiolaitteiden katsastustodistus Ilma-aluksen miehistöä koskevat asiakirjat a) Lupakortti (lentokoulutusta varten) b) Lupakirja c) Radiopuhelimenhoitajan todistus d) Henkilökohtainen lentopäiväkirja

10/18 TRG T1-10, 24.3.1980 siakirjoja ja päiväkirjoja koskevat velvoitteet a) siakirjojen ja päiväkirjojen sijoitus, säilytys sekä päiväkirjojen pitämisvelvollisuus b) Päiväkirjojen merkitys - lentokaluston kunnon ja lentokelpoisuuden valvonta - henkilöstön lentokokemuksen valvonta 2.8.6. Lennonjohtomenetelmät ja lennonjohtopalvelu a) Lyhenteet ja määritelmät (lentopaikat, ilmatila, lennonjohtopalvelua koskevat sekä VFR-lentotoiminnassa tarpeelliset lyhenteet ja määritelmät) b) Lennonvarmistuspalvelun organisaatio ja tehtävät c) Ilmaliikennepalvelu: mittayksiköt, ilmatilan jako, ilmatilan käyttörajoitukset, rajoitusalueet, kieltoalueet, korkeusmittarin asetukset ja korkeusmäärittelyt, lento pinta, lentokorkeus d) Lentosäännöt - näkölentosäännöt e) Ilma-alusten porrastaminen. Porrastusmenetelmäperiaatteet - yleiset porrastusperiaatteet f) Ilma-aluksille annettavat lennonjohtoselvitykset, VFR-lennot: selvitysten merkitys ja tarkoitus, selvityksen sisältö, odottava ilma-alus, lähteville ilma-aluksille annettavat lennonjohtoselvitykset ja tiedotukset, saapuville ilma-aluksille annettavat lennonjohtoselvitykset ja tiedotukset g) Lennonjohtopalvelu - alue- ja lähestymislennonjohtopalvelu - lennonjohtopalvelu reitillä lentäville ilma-aluksille - säätä koskevat tiedotukset h) Lähilennonjohtopalvelu: rullausreitti, käytettävä kiitotie, lähteville ilma-aluksille annettavat tiedotukset ja selvitykset, minimietäisyydet lähtevien sekä laskuun tulleiden ja lähtevien ilma-alusten välillä, laskuun tuleville ja laskeneille ilma-aluksille annettavat selvitykset ja tiedotukset, minimietäisyydet laskuun tulevien ilma-alusten sekä laskuun tulevan ja lähtevän ilma-aluksen välillä, laskukierroksessa oleva liikenne, kenttäolosuhteita koskevat ilmoitukset, säätä koskevat ilmoitukset i) Lentosuunnitelma, VFR-lennot: lentosuunnitelman sisältö, lentosuunnitelman esittämisvelvollisuus j) Ilmoitukset ja niitä koskevat velvollisuudet: ilmoitus yhteentörmäysvaarasta ilma-alusten välillä tai häiriöstä lennonvarmistuspalvelussa, ilmoitus lento-onnettomuudesta tai vauriosta, ilmoitus tunnistamattomasta lentävästä esineestä 2.9. Moottoripurjelentokoneen hoito ja käyttö 2.9.1. Moottoripurjelentokoneen ja sen laitteiden huolto sekä korjaus a) Päivätarkastus/lentoonlähtötarkastus b) Ohjaajan suoritettavissa olevat huoltotoimenpiteet ja tarkastukset c) Määräaikaishuollot, huoltojaksot d) Perushuolto, huoltojaksot e) Peruskorjaus, peruskorjausjaksot f) Vauriokorjaus, osakorjaus 2.9.2. Moottoripurjelentokonemoottorin huolto ja korjaus a) Ohjaajan suoritettavissa olevat huoltotoimenpiteet ja tarkastukset b) Määräaikaishuolto - päivätarkastus/lentoonlähtötarkastus - tavallinen huolto, huoltojaksot c) Välikorjaus, korjausjaksot d) Vauriokorjaus, osakorjaus

TRG T1-10, 24.3.1980 11/18 e) Peruskorjaus, peruskorjausjaksot f) Potkurin huollot ja korjaukset 2.9.3. Lentokoneiden moottoreiden polttonesteet ja niiden käsittely Lentobensiinit a) lentobensiinin käyttö ja yleisominaisuudet (vertailu auto bensiiniin) b) oktaaniluku ja sen merkitys, oktaaniarvon määrittely Lentobensiinilaatujen merkinnät ja tunnistaminen Ilma-alusten polttonesteiden käsittely a) Polttoaineiden yksityisluonteinen varastoiminen: tynnyrivarastoidun lentokonepolttonesteen varastointia koskevat määräykset, tynnyristä tankattaessa huomioonotettavat määräykset ja varotoimenpiteet b) Varotoimenpiteet ja tankkauksessa huomioonotettavat seikat: tankkauspaikka ja sille asetettavat vaatimukset, paloturvallisuus ja muut suojamääräykset, koneen sähkö ym. laitteiden käsittely tankkauksen aikana, tankkauksen valvontavastuu, tankkausvälineet, niiden laatu, kunto ja käsittely 2.9.4. Koneen purkaminen ja kokoaminen 2.9.5. Lentopaikat ja niiden laitteet Opetuksen tulee sisältää tarpeelliset tiedot koulutukseen käytettävästä "kotikentästä" ja yleistiedot yleisen liikenteen käytössä olevista lennonjohdolla varustetuista lentopaikoista. Lentopaikan hyväksyminen ja edellytykset lentopaikan käytölle a) Hyväksytty lentopaikka b) Tilapäinen laskeutumispaikka Hyväksytty lentopaikka (IP:n tietojen hyväksikäyttö) (Koulutuksessa käytettäviä lentopaikkoja koskevat tiedot) a) Lentopaikan alueet - kenttäalue osineen - lähialue ja lähiliikennealue - lentopaikan ilmatila b) Lennonvarmistuspalvelu lentopaikalla ja vastuu lentotoiminnasta c) Lentopaikan lentotiedotus- ja hälytyspalvelu d) Lentopaikan palontorjunta- ja lähipelastuspalvelu e) Lentopaikan sääpalvelu f) Lentopaikan toimintaa koskevat pysyväismääräykset Lentopaikan varustus ja laitteet sekä kenttätiedot (Koulutuskenttiä koskevat tiedot): Kiitoteiden tai muun kenttä alueen laatu, nousu- ja lähestymisalueiden sektorit sekä näillä alueilla olevat lentoesteet, lentopaikan merkinnät, sääpalvelu, tuulen suunnan osoitinlaitteisto, turvallisuuslaitteet Lentopaikkojen käytöstä aiheutuvat maksut yksityislennolla: seisonta-, säilytys- ja laskeutumismaksut Lentopaikan käyttökelpoisuutta ja kuntoa koskevat tiedot ja tietojen välttämättömyys a) Lentopaikka maalla: oikeus lentopaikan käyttämiseen, käyttö- ja kiitoalueiden laatu, kunto ja mitat, lentopaikan talvikäyttö ja kunnossapito talvella b) Lentopaikka jäällä: jään kestävyys ja kestävyyden arvioiminen eri olosuhteissa ja eri ajankohtina, mahdollinen muu liikenne jääalueella c) Lentopaikan reunaesteiden merkitsemistavat ja tiedot näistä sekä kentällä tapahtuvan muun toiminnan vaikutus kentän käyttömahdollisuuksiin (esim, purjelentotoiminta, laskuvarjohyppytoiminta jne.) Lennot lentopaikoille, joilla sotilaslentotoimintaa harjoitetaan: lentopaikat, joilla tapahtuu sotilaslentotoimintaa, suomalaisilla siviili-ilma-aluksilla tapahtuvia lentoja koskevat määräykset, vieraan maan kansalaisia kuljetettaessa noudatettavat velvoitteet ja rajoitukset

12/18 TRG T1-10, 24.3.1980 2.9.6. Lentosuunnitelma, lennon suunnittelu ja lennon suoritus Opetusaiheen tarkoituksena on antaa yhtenäinen kuva VFR-lentäjälle matkalentomuotoisen lentotehtävän suunnittelussa ja suorituksessa huomioon otettavista tekijöistä, Opetuksen antajana tulee olla lennonopettaja tai muuten hyvän lentokokemuksen ja tarpeelliset tiedot omaava lentokoneen ohjaaja. Saavutusarvokäyrästöt ja -taulukot: polttoaineen kulutus ja TS nousussa ja matkakorkeudessa, lentoonlähtöpainon (TOW) määritteleminen, lentoajan ja kokonaistoiminta-ajan määritteleminen Lentoreitin, lentosuuntien ja ohjaussuuntien määritteleminen: lentoreitti, varakenttien käyttömahdollisuudet, alin turvallinen korkeus, minimikorkeudet, käytettävät korkeusmittariasetukset Polttoainelaskelma a) lentoonlähtöpaino (TOW) ja sen vaikutukset b) polttoaineen kulutukseen vaikuttavat tekijät c) kokonaiskulutus: polttoaine lentoonlähdössä, polttoaine määräkentälle, polttoaine reittimuutosten varalle d) toiminta-aika: kokonaistoiminta-aika, turvallinen toiminta-aika, varapolttoaine e) polttoaineen tilavuus- ja painoyksiköiden muuntaminen Lentoonlähtö- ja laskeutumismassan määritteleminen (TOW, LW) a) Suurin sallittu lentoonlähtömassa (max TOW): rakenteellinen, lentokohtainen b) Koneen kuormaus, lentoonlähtömassa, massakeskiö Reitit ja korkeudet a) Ilmoittautumispaikat ja kääntöpisteet b) Käytettävissä olevat suunnistuslaitteet ja -menetelmät c) Käytettävät korkeusmittariasetukset d) Minimilentokorkeudet reitillä Tiedot lähtö-, määrä- ja varakentiltä sekä näitä koskevat vaatimukset (IP ja Notamit): kenttätiedot, kenttien korkeudet ja kunto, lähestymisapulaitteet, radioyhteyslaitteet, sääpalvelu Säätietojen hankinta ja käyttö lennon suunnittelussa sekä lennon aikana a) Säätietojen hankinta lennon suunnittelua varten: sääasemat, lentosääkeskukset, meteorologit, tarvittavat sääkartat Polttoaineen kulutuksen tarkkailu lennon aikana: määrävälein (esim, 30 min tai 60 min välein) tai jatkuva tarkkailu Lentosuunnitelman muuttaminen lennon aikana a) Yleisimmät syyt muutoksiin b) Menettelytavat, tehtävien ilmoitusten tarpeellisuus: suunnitelman muuttaminen, paluu lähtökentälle tai lento toiselle lentopaikalle, korkeuden muuttaminen, reitin muuttaminen, ilmoitukset muutoksista Lähtö-, odotus- ja saapumismenetelmät VFR-lennot a) Lähtömenetelmät: lähtöselvitykset ja niiden tarkoitus, nousumenetelmät, korkeusmittarin asetukset - siirtokorkeus - siirtopinta b) Saapumismenetelmät: saapumis- ja lähestymisselvitykset ja niiden tarkoitus, korkeudenvähennysmenetelmät, korkeusmittarin asetukset - siirtopinta - siirtokorkeus, laskukierros, VL-karttamenetelmät 2.9.7. Pakko- ja hätätilanteet Opetusaiheen opetuksen antajan tulee olla lennonopettaja. Opetuksen tarkoituksena on antaa koulutettavalle selvästi ymmärrettävässä muodossa tarpeelliset tiedot pakko- ja hätätilanteiden varalle. Yleisimmät pakko- ja hätätilanteisiin johtavat syyt: suunnistus ja/tai yhteislaiteviat, lentokone- ja/ tai voimalaiteviat, eksymistapaukset Yleisimmät häiriöt lentokoneen laitteissa: moottorin korkea lämpötila, matala öljynpaine, huono akku, moottorin karkea käynti, moottorin tehonmenetys, sähköjärjestelmän häiriöt, tulipalo Käytettävät menetelmät eksymistapauksissa: yhteysmenetelmät ja tunnistuskuviot, tutka-apu, VF-suuntimojen käyttö, ajoissa suoritettu valmisteltu maastolasku

TRG T1-10, 24.3.1980 13/18 2.9.7. Pakko- ja hätätilanteet (jatkuu) Maastolaskut a) Maastolaskuun johtavia syitä: moottorihäiriön takia, sään aiheuttamien syiden takia, polttoaineen loppumisen uhatessa mm. eksymisen seurauksena, muut syyt b) Maastolaskun suoritus: valmisteltu maastolasku, maastolaskuun valmistautuminen, turvallisuustoimet ja ohjeet koneessa oleville henkilöille, toimenpiteet maastolaskun jälkeen 2.9.8 Lentotoiminta erilaisissa olosuhteissa ja eri vuodenaikoina Lentokoulutus saattaa ajoittua yksinomaan talvi- tai kesäkaudella tapahtuvaksi. Tämän takia tulee koulutukseen sisällyttää lennonopettajan antamana opetusta ja neuvontaa eri vuodenaikoina esiintyvien eroavaisuuksien merkityksestä sekä vaikutuksesta lentotoimintaan. Talviolosuhteet, lentokone ja sen laitteet a) lentokoneen hoito ja huolto talvella: koneen säilytys ja suojaaminen, koneen valmistaminen lentokuntoon, koneen puhtaus, lumen tai huurteen poisto, polttoainejärjestelmän ja sen suodattimien tarkastus, ohjaamon ikkunoiden huurtuminen tai jäätyminen ja näiden vaikutus, pitot-putken puhtaus, koneen akun kunto ja toimintakyky pakkasella b) Lentokoneen moottorin huolto ja käyttö talvella: moottorin suojaus seisonta-aikana, moottorin käynnistysvalmistelut ja käynnistystoimenpiteet pakkasen vallitessa, kaasuttimen imuilman lämmitysjärjestelmän kunto ja käyttö, moottorin käyttötavat kylmällä säällä Eri vuodenajoille ominaiset sääilmiöt ja niiden vaikutus lentotoimintaan: pilvisyys ja pilven korkeudet eri vuoden aikoina, ukkosen esiintyminen, raesade, lumisade, räntäsade, alijäähtynyt vesisade, maaston ja ilman lämpötilojen eroavuudet ja niiden vaikutus lentotoimintaan yleisinä tai paikallisina ilmiöinä, turbulenttisuus, termiikki, ume, sumut, savu jne., valaistusaeroavuudet eri vuoda ja vuorokauden aikoina, maantieteelliset eroavuudet, lumipeitteen vaikutus lentosuunnistukseen, karttakuvan sekä maaston yhteensovittamiseen vaikuttavat muutokset kesällä ja talvella, lumisade ja horisonttitason menettämisen vaara laajoilla aukeilla alueilla talvella, laskun suoritus lumialueilla, pinnan erottamiseen ja korkeuden arviointiin vaikuttavat seikat, pilvikorkeus lumisateessa eri lämpötiloissa ja lentokorkeuden vaikutus näkyvyyteen lumisateella. 2.9.9. Siviili-ilmailua koskevat vakuutusmuodot: ilma-aluksia koskevat vakuutusmuodot, ilma-aluksen henkilökuntaa koskevat vakuutusmuodot, matkustajia tai muita ilma-aluksessa kuljetettavia henkilöitä tai tavaraa koskevat vakuutusmuodot, kolmannen osapuolen vahinkojen korvaamista koskevat vakuutusmuodot. 2.10 Lentäjää koskevat fysiologiset tekijät 2.10.1 Sopeutuminen lento-olosuhteisiin a) Maatottumukset ja ilmatottumukset b) Yksilölliset erot c) Fysiologisten tekijöiden merkitys 2.10.2. Kehon reaktiot paineen muutoksiin a) Painevaihteluiden aiheuttama välikorvan tukkeuma ja tulehdus (erositis) b) Painevaihtelun aiheuttama sivuontelotulehdus (erosinuitisis) c) Hammaskivut d) Kollapsi-tyypit (verenpaineen putoaminen) 2.10.3. Kehon reaktiot hapen osapaineen muutoksiin a) Happivajaus (Hypoxia) b) Hiilimonoksidi (Häkä) c) Ylihengittäminen (Hyperventilation)

14/18 TRG T1-10, 24.3.1980 2.10.4. istien toiminta lennon aikana a) Kehon aistit b) Harha-aistimukset c) Harha-aistimusten vaikutukset d) Harha-aistimusten esiintyminen, harha-aistimusten vaikutusten eliminoiminen, aistien kurissapitäminen 2.10.5. Väsymystilat Väsymystilat ja niiden vaikutus lentosuorituksiin 2.10.6. lkoholi, lääkkeet, huumausaineet ja ravinto a) lkoholi, lääkkeet, huumausaineet ja niiden käyttö sekä vaikutus b) Ravinnon merkitys ja fyysinen kunto 2.10.7. Jännitys- ja pelkotilat lentokoulutuksen aikana, pahoinvointi - "ilmasairaus" a) Esiintyminen ja yleisimmät syyt b) Jännitys- ja pelkotilojen ja pahoinvoinnin eliminoiminen 3 LENTOKOULUTUS 3.1 Yleistä Tämä lentokoulutusohjelma täyttää moottoripurjelentokonekelpuutusta varten hyväksytylle lentokoulutukselle asetetut vähimmäisvaatimukset. Koulutuksen tulee tapahtua kurssin muodossa. Lennonopetusta annettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää oppilaan soveltuvuuteen koneen ohjaajaksi. Lennonopettajan tulee ylläpitää hyvä kuri oppilaidensa keskuudessa sekä olla moraaliltaan moitteeton, sillä koulutuksen tulos riippuu suurelta osalta näistä tekijöistä. Oppilaille tulee terottaa mieleen ja heidät tulee saada vakuuttuneiksi ilmailumääräysten tinkimättömän noudattamisen välttämättömyydestä sekä oman että muiden turvallisuuden takia. Lentokoulutus tulee järjestää niin, että opetus niveltyy tarkoituksenmukaisesti saatuun teoreettiseen opetukseen. Opetuksessa on tarkoituksenmukaista jakaa koululennot kahteen osaan: uusien lentoliikkeiden esittämiseen ja aikaisemmin opetettujen lentoliikkeiden harjoitteluun. Käytännön lentokoulutuksen yhteydessä lennonopettajan toimesta annettavassa ohjausopin opetuksen sekä muiden teoreettisten tietojen käytäntöön soveltamiseksi ja asianmukaisen opetustuloksen saavuttamiseksi on huolehdittava siitä, että lennonopettaja käyttää kutakin opetettavaa asiaa kohden maassa riittävän ajan aloitettavan lentotehtävän lentoliikkeiden yksityiskohtaiseen selvittämiseen, lentoon liittyvien tärkeimpien teoreettisten kysymysten sovellutusopetukseen. lennon jälkeen tapahtuvaan kertaavaan suorituserittelyyn ja tarpeen vaatimaan lisäopetukseen. Lennonopettajalla tulee olla käytettävissään kutakin oppilasta koskeva lentokoulutuksen opetusaiheet sisältävä ja tarkkailun mahdollistava suoritusluettelo tai opintokirja, jonka perusteella hän voi seurata lentokoulutuksen eri opetusaiheiden suorituksia ja huolehtia hänelle kuuluvan ohjausopin asianmukaisesta opetuksesta sekä lentokoulutuksen niveltämisestä tietopuoliseen opetukseen. Koululennoilla tulee lennonopettajan kiinteästi seurata oppilaan kehitystä. Tarkastuslennon läpäiseminen moottoripurjelentokonekelpuutusta varten on koulutusvaiheen yksi päämäärä, mutta tähän ei kuitenkaan tule kiinnittää liikaa huomiota. Ellei oppilaan lentotaito kehity normaalisti vaatimusten mukaiselle tasolle, on oppilaalle annettava lisäkoulutusta erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti. Milloin koulutuksen aikana ilmenee sellaisia syitä, joiden perusteella oppilas voidaan katsoa sopimattomaksi koulutettavaksi lentokoneen ohjaajaksi, tulee asiasta tehdä kirjallinen ilmoitus ilmailuhallitukselle, joka päättää suoritettavasta tutkimuksesta ja mahdollisista toimenpiteistä. (Sopimattomuuteen viittaavina syinä mainittakoon esim.: huono terveys, koulutusta koskevien ilmailumääräysten toistuva rikkominen tai toistuva kouluttajien ja lennonopettajien ohjeista piittaamattomuus, selvästi ilmenevä huolimattomuus, alkoholin käyttö koulutuksen aikana, selvästi ilmenevät puuttuvat ohjaajataipumukset tai selvästi ilmenevä henkinen tasapainottomuus.) sian arkaluonteisuudesta huolimatta tulee kouluttajien ja lennonopettajien kiinnittää oppilaan ylei-

TRG T1-10, 24.3.1980 15/18 seen sopivuuteen riittävästi huomiota, koska täysin sopimattoman henkilön koulutuksen keskeyttäminen ajoissa on aina paras ratkaisu kaikkien asianosaisten kanssa. Ennen yksinlentoa tulee opettaa kaikki perustavaa laatua olevat lentoliikkeet ja suoritukset. Opetus syöksykierteestä oikaisemiseksi ei sisälly ehdottomana lentosuorituksena lento-ohjelmaan, vaan sen opetus on riippuvainen käytettävästä lentokonetyypistä. Ennen yksinlentoa on syöksykierteestä oikaisemista koskeva menettely kuitenkin kerrattava oppilaan kanssa. Lisäksi tulee ennen yksinlennon suoritusta ottaa huomioon ilmailumääräyksen TRG M1-7 määräämät muut yksinlentoa koskevat vaatimukset. 3.2 Lento-ohjelma henkilölle, jolla ei ole ennestään lupakirjaa KOULUTUSVIHE I 1. Koululentoon valmistautuminen Koneen ulkopuolinen ja sisäpuolinen tarkastus, muut tarkastukset Ohjaamoon ja sen laitteisiin tutustumisharjoituksia maassa Ohjaamoon sijoittuminen, laitteiden ja välineiden tarkastus, tarkistuslistojen käyttö - tarkistusmenettelyt, istuma-asento, vipujen ja laitteiden hallintaotteet (Ohjaamoon tutustuminen tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen lentojen aloittamista tietopuoliseen koulutukseen liittyvänä ja ohjaamotoimintojen harjoitteluna.) laskuja lentoaika 2. koululento Tutustumislento, ohjaamon laitteet, käynnistys, rullaus, oppilas lennon aikana 1 30 min mukana ohjaimissa, opettajan käskyt 3. koululento Ohjainten vaikutus, siivekejarrutus, suora lento 1 30 min 4. koululento Suora vaakalento, suora nousu ja liuku, koneen viritys, lentojarrujen käyttö 1 30 min 5. koululento Rullaus, ohjainten yhteiskäyttö, kaarto 1 30 min 6. koululento Lentoonlähtö, kaarrot, laskukierros ja lasku 3 30 min 7. koululento Nousu- ja liukukaarrot, läpilaskuja 3 30 min 8. koululento Lentoonlähtö, nousukaarrot, sakkaukset, lasku 2 30 min 9. koululento Laskuharjoituksia 5 30 min 10. koululento Laskuharjoituksia 5 30 min 11. koululento Laskuharjoituksia 5 30 min 12. koululento Jyrkät kaarrot, kaartosakkaus, oikaisu syöksykierteestä 1 30 min 13. koululento Laskuharjoituksia 5 30 min 14. koululento Pakkolaskukoulutus, pakkolasku lentoonlähdössä, maaliinlasku kentälle 4 30 min 15. koululento Pakkolaskukoulutus maastoon (maastolaskut) ylivedettynä 1 30 min 16. koululento Suunnistuskoululento kartanlukuharjoituksena 1 30 min laskuja lentoaika 17. koululento Suunnistuskoululento kolmioreitillä 1 90 min 18. koululento Moottorin pysäytys ja käynnistys lennolla, laskut moottori pysäytettynä 3 30 min 19. koululento Maaliinlaskuharjoituksia koululentoina, laskut moottori pysäytettynä 5 30 min 20. koululento Purjelentoharjoitus koululentona moottori pysäytettynä 1 30 min 21. koululento Tarkastuslento ensimmäistä yksinlentoa varten. Tarkastuslennon tulee olla siinä määrin täydellinen, että tarkastuslennon suorittaja saa oppilaan lentotaidosta hyvän yleiskuvan. Oppilaan on kyettävä riittävällä varmuudella ja turvallisesti suoriutumaan: - lentoonlähdöistä, lähestymisistä ja laskuista - normaaleista lentoliikkeistä kuten: nousut, liu'ut, nousu- ja liuku kaarrot, vaakalentokaarrot keskikaartoina (kallistus 30 ja vähemmän), ylösvedot eri tilanteissa - hidaslentosuorituksista lentokoneen lähestymisnopeutta käyttäen - menettelystä ja lentokoneen hallinnasta (koulutustasonsa mukaisesti) moottorihäiriötilanteissa. 3 40 min

16/18 TRG T1-10, 24.3.1980 KOULUTUSVIHE II Yksinlennoilla tulee oppilaan harjoitella kaikkia edellisen vaiheen aikana opetettuja lentoliikkeitä lukuunottamatta sakkauksia, oikaisuja, syöksykierteitä ja pakkolaskuja. Lennonopettajan tulee ottaa huomioon oppilaan edistyminen eri lentosuorituksissa ja sen mukaan jakaa käytettävissä olevat lentotunnit eri lentojen kesken. Opettajan tulee antaa oppilaalle kutakin yksinlentona suoritettavaa harjoitusta varten eritelty ohjelma ja vaatia oppilasta tekemään selkoa suorituksestaan lennon jälkeen. Oppilaan on pystyttävä suoriutumaan harjoituslennoillaan omatoimisesti koulutuskentän ja käytettävien harjoitusalueiden liikenteestä sekä pystyttävä hoitamaan tarpeellinen radioliikenne. Matkalentosuoritus Matkalentoja tulee olla vähintään 5 lentotuntia. Matkalentokoulutukseen tulee sisältyä matkalentoja koululentoina vähintään 3 lentotuntia. Matkalentokoulutuksessa ja matkalentojen suorituksessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: a) Kartan, kompassin ja kellon avulla tapahtuva lentosuunnistus. Oppilaan tulee itsenäisesti suorittaa käytettävän lentokartan valmistelu, lennonvalmistelu hankkimalla tarpeelliset yhteystiedot, säätiedot, lennolla kysymykseen tulevien lentokenttien kenttätiedot sekä suorittaa tarpeelliset lentosuunnistuslaskelmat ja polttoainelaskelmat ottaen huomioon vaihtoehtoiset toimenpiteet siltä varalta, ettei lentoa voida suorittaa suunnitelmien mukaisesti. Oppilas on toteutettava suunnistukseen ja kartan lukemiseen erilaisia lentokorkeuksia käytettäessä, esim. 500-5000 jalan korkeuksia samalla tai eri lennoilla käyttäen sekä korkeusmittariasetuksen oikeaan käyttöön vieraille kentille laskeuduttaessa, maaston ja esteiden korkeuden huomioimisessa sekä lennettäessä korkeudella ja alueilla, joilla tulee käyttää lentopintakorkeuksia. Oppilaan suorittaessa matkalentoa yksin, tulee lennonopettajan tai hänen sijaisensa lennonopettajan henkilökohtaisesti valvoa lennonvalmistelu ja lentoonlähtö lentopaikalla. Purjelentokoulutusta koskevan päätöksen TRG M1-7 valvontaa koskevaa määräystä soveltaen sallitaan matkalentoa valvovan lennonopettajan menettelevän siten, että hän oppilaansa ollessa matkalennolla voi samanaikaisesti suorittaa toisella lentokoneella koululennon samalla alueella tai muita koulutustehtäviä lentopaikalla, mutta tällaisen menettelyn ehdottomana edellytyksenä on, että - lennonopettajaan on saatavissa välittömästi yhteys, - lennonopettaja on määräkentällä oppilaan saapuessa matkalennolta. Laskuja lentoaika 1. yksinlento Laskuharjoituksia 3 30 min 2. yksinlento Laskuharjoituksia 6 30 min 3. yksinlento Laskuharjoituksia moottori pysäytettynä 4 30 min 4. koululento Suunnistuskoululento kolmioreitillä 2 90 min 5. koululento Tyyppilento 1-paikkaisella 3 30 min 6. yksinlento Laskuharjoituksia 4 30 min 7. yksinlento Kaarto- ja laskuharjoituksia 1-paikkaisella 3 30 min 8. yksinlento Suunnistuslentoharjoitus kolmioreitillä 1-paikkaisella 2 120 min 9. yksinlento Kaarto- ja laskuharjoituksia 1-paikkai- 3 30 min 10. yksinlento Purjelentoharjoitus 1-paikkaisella 1 30 min 11. koululento Tarkastuslento-ohjelman harjoittelua 4 30 min 12. yksinlento Tarkastuslento-ohjelman harjoittelua 4 30 min 13. yksinlento Laskuharjoituksia 4 30 min 14. tarkastuslento Tarkastuslento kelpuutusta varten 6 45 min

TRG T1-10, 24.3.1980 17/18 3.3 Lento-ohjelma henkilölle, jolla on purjelentäjän lupakirja 1. Koululentoon valmistautuminen Koneen ulkopuolinen ja sisäpuolinen tarkastus, muut tarkastukset Ohjaamoon ja sen laitteisiin tutustumisharjoituksia maassa Ohjaamoon sijoittuminen, laitteiden ja välineiden tarkastus, tarkistuslistojen käyttö - tarkistusmenettelyt, istuma-asento, vipujen ja laitteiden hallintaotteet (Ohjaamoon tutustuminen tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen lentojen aloittamista tietopuoliseen koulutukseen liittyvänä ja ohjaamotoimintojen harjoitteluna.) 3.4 Lento-ohjelma henkilölle, jolla on moottorilentäjän lupakirja laskuja lentoaika 2. koululento Tutustumislento, ohjaamon laitteet, käynnistys, rullaus, lentoonlähtö, ohjainten 1 30 min yhteiskäyttö, kaarrot ja sakkaukset 3. koululento Lentoonlähtö, kaarrot, laskukierros ja lasku 5 30 min 4. koululento Laskuharjoituksia ja maaliinlaskuja 5 45 min 5. koululento Moottorin pysäytys ja käynnistys lennolla, laskut moottori pysäytettynä 5 45 min 6. koululento Matkalento kolmioreitillä 2 120 min 7. koululento Tarkastuslento-ohjelman harjoittelua 2 30 min 8. koululento Tarkastuslento kelpuutusta varten 4 30 min 1. Koululentoon valmistautuminen Koneen ulkopuolinen ja sisäpuolinen tarkastus, muut tarkastukset Ohjaamoon ja sen laitteisiin tutustumisharjoituksia maassa Ohjaamoon sijoittuminen, laitteiden ja välineiden tarkastus, tarkistuslistojen käyttö - tarkistusmenettelyt, istuma-asento, vipujen ja laitteiden hallintaotteet (Ohjaamoon tutustuminen tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen lentojen aloittamista tietopuoliseen koulutukseen liittyvänä ja ohjaamotoimintojen harjoitteluna.) laskuja 3.5 Lento-ohjelma henkilölle, jolla on sekä purje- että moottorilentäjän lupakirja lentoaika 2. koululento Tutustumislento, ohjaamon laitteet, käynnistys, rullaus, lentoonlähtö, ohjainten 1 30 min yhteiskäyttö, kaarrot ja sakkaukset 3. koululento Laskuharjoituksia ja maaliinlaskuja 5 45 min 4. koululento Moottorin pysäytys ja käynnistys lennolla, laskut moottori pysäytettynä 5 45 min 5. koululento Purjelentoharjoituksia moottori pysäytetty 1 60 min 6. koululento Tarkastuslento kelpuutusta varten 4 30 min 1. Koululentoon valmistautuminen Koneen ulkopuolinen ja sisäpuolinen tarkastus, muut tarkastukset Ohjaamoon sijoittuminen, laitteiden ja välineiden tarkastus, tarkistus listojen käyttö - tarkistusmenettelyt, istuma-asento, vipujen ja laitteiden hallintaotteet 2. koululento Käynnistys kylmänä ja lämpimällä moottorilla, koekäyttö, rullaus, lentoonlähtö, nousu, suora nousu, nousukaarrot, vaakalento, trimmaus, matkalento, liikesarja: nopeuden hidastus esim. 1,3 V So ja sillä nopeudella liukua, liukukaartoja, siirtyminen nousuun, nousukaartoja, sakkaus moottori tyhjäkäynnillä 3. koululento Moottorin pysäytys ilmassa, purjelentoharjoituksia, sakkaus moottori pysäytettynä, moottorin käynnistys ilmassa, laskukierros ja lasku moottorilla, laskuharjoituksia, laskukierros ja lasku moottori sammutettuna laskuja lentoaika 2 30 min 6 45 min

18/18 TRG T1-10, 24.3.1980 Liite Tietopuolisen koulutuksen ja sen opetusaiheiden oppituntimäärät Moottoripurjelentokonekelpuutusta varten vaadittavan tietopuolisen koulutuksen eri opetusaiheiden opettamiseksi tarvittavien oppituntien määrään vaikuttavat yleiset seikat: - oppilasaines on yleisesti koulutustasoltaan sekä perustiedoiltaan epäyhtenäistä ja oppilaiden vastaanottokyky saattaa vaihdella huomattavasti. Saatujen kokemusten perusteella tulee joillekin oppilaille järjestää täydentävää tukiopetusta, johon lentokoulun tulee varautua. - opetusaiheiden opettajien erilainen opetuspätevyys ja opetustapa, käytettävissä olevien opetus- ja havaintovälineiden laatu, oppilaille jaettavat opintomonisteet ja oppilaiden käytettävissä oleva opetusaineisto sekä muut opetusteknilliset seikat aiheuttavat epäyhtenäisyyttä tarvittavien oppituntien määrää arvioitaessa. - tavanomaiseen oppituntimenettelyyn ja ammattitaitoisten aineopettajien sekä runsaaseen oppilaille jaettavien luentomonisteiden käyttöön perustuvana on seuraavaa teoreettisen opetuksen opetusohjelman oppituntijaottelua pidettävä ohjeluonteisena: Liite Tuntimäärä 2.1 Ohjausoppi 6 2.2 erodynamiikka 5 2.3 Moottoripurjelentokonerakenteet 2 2.4 Moottoripurjelentokonemoottorit 2 2.5 Moottoripurjelentokonemittarit 2 2.6 Lentosuunnistus 5 2.7 Sääoppi 4 2.8 Ilmailumääräykset 5 2.9 Moottoripurjelentokoneen hoito ja käyttö 5 2.10 Ilmailufysiologia 3 Yhteensä 39 h