Sosiaaliturvaoikeudet. Slovakiassa

Sosiaaliturvaoikeudet Slovakiassa

Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja MISSOC-verkostosta on sivulla http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langid=en&catid=815 Tässä oppaassa kuvaillaan yleisesti kunkin maan sosiaaliturvajärjestelmää. Lisätietoja saa muista MISSOCin julkaisuista, jotka kaikki löytyvät edellä mainitusta linkistä. Voit myös ottaa yhteyttä tämän oppaan liitteessä I lueteltuihin toimivaltaisiin viranomaisiin ja laitoksiin. Euroopan komission ja kenenkään sen puolesta toimivan henkilön ei voida katsoa olevan vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Euroopan unioni, 2012 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Heinäkuu 2012 2

SISÄLLYSLUETTELO I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus... 4 Johdanto... 4 Sosiaaliturvan järjestäminen... 7 Rahoitus... 8 II luku: Terveydenhuolto...10 Terveydenhoidon saamisen edellytykset...10 Mitä järjestelmä kattaa?...10 Hoidon saaminen...10 III luku: Sairausetuudet...11 Sairausetuuksien saamisen edellytykset...11 Mitä järjestelmä kattaa?...12 Sairauspäivärahan saaminen...13 IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet...14 Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset...14 Mitä järjestelmä kattaa?...14 Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen...15 Luku V: Työkyvyttömyysetuudet...17 Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset...17 Mitä järjestelmä kattaa?...17 Työkyvyttömyysetuuksien saaminen...18 Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet...19 Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset...19 Mitä järjestelmä kattaa?...20 Vanhuusetuuksien saaminen...22 VII luku: Eloonjääneiden etuudet...23 Eloonjääneiden etuuksien saamisen edellytykset...23 Mitä järjestelmä kattaa?...24 Eloonjääneiden etuuksien saaminen...25 VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet...26 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset...26 Mitä järjestelmä kattaa?...26 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen...28 IX luku: Perhe-etuudet...29 Perhe-etuuksien saamisen edellytykset...29 Mitä järjestelmä kattaa?...30 Perhe-etuuksien saaminen...32 X luku: Työttömyys...33 Työttömyysetuuksien saamisen edellytykset...33 Mitä järjestelmä kattaa?...33 Työttömyysetuuksien saaminen...33 XI luku: Vähimmäistoimeentulo...34 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset...34 Mitä järjestelmä kattaa?...34 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen...35 XII luku: Pitkäaikaishoito...36 Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset...36 Mitä järjestelmä kattaa?...36 Pitkäaikaishoidon saaminen...36 Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita...37 Heinäkuu 2012 3

I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus Johdanto Sosiaaliturvan osa-alueet Slovakian sosiaaliturvajärjestelmä muodostuu terveysvakuutuksesta, sosiaalivakuutuksesta ja eläkesäästöjärjestelmästä. Lisäksi järjestelmästä myönnetään valtion perhe-etuuksia ja sosiaalitukia. Terveydenhuoltopalveluiksi luetaan kaikki luontoissuoritukset, jotka ovat osa pakollista sosiaaliturvaa (eli jotka kuuluvat tässä tapauksessa pakollisen sairausvakuutuksen piiriin) ja jotka eivät kuulu yksityisen sairaanhoidon piiriin eli eivät ole palveluja, joiden kustannukset potilaan on maksettava suoraan lääkärilleen. Yleinen terveydenhuoltojärjestelmä on tarkoitettu kaikille Slovakiassa asuville (oikeus järjestelmän käyttöön perustuu asumiseen), ja se rahoitetaan työntekijöiden, työnantajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien pakollisin vakuutusmaksuin. Lisäksi valtio maksaa pakollisia vakuutusmaksuja muun muassa lasten, eläkkeensaajien ja työttömien puolesta. Joissakin tapauksissa vakuutetun on osallistuttava kustannuksiin. Luontoisetuudet käsittävät lähinnä hoitoja, lääketieteellisiä toimenpiteitä, lääkkeitä, lääkintälaitteita, ravintovalmisteita ja lämminvesihoitoa, joilla pyritään hoitamaan ja ehkäisemään terveysongelmia, lievittämään kipua, ehkäisemään, diagnosoimaan ja parantamaan sairauksia, kuntouttamaan sairastuneita jne. Sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvat kaikki palkansaajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat lukuun ottamatta Slovakian poliisivoimien jäseniä, Slovakian tiedustelupalvelun työntekijöitä, kansallisesta turvallisuudesta vastaavan viraston työntekijöitä, vanginvartijoita, oikeuslaitoksen työntekijöitä, rautatiepoliisin työntekijöitä, tulliviranomaisia ja armeijan työntekijöitä (sotilasura). Poliiseilla, sotilashenkilöillä ja sotilaskoulutuksessa olevilla henkilöillä on oma sosiaaliturvajärjestelmänsä. Tästä sotilashenkilöiden ja poliisien sosiaaliturvajärjestelmästä myönnetään etuuksia vain henkilöille, jotka työskentelevät Slovakian tasavallan asevoimissa tai armeijassa. Yksi näihin pääsyn keskeisistä edellytyksistä on se, että henkilö on Slovakian kansalainen. Slovakialainen sotilashenkilö tai poliisi ei voi myöskään olla samanaikaisesti muun maan kansalainen. Tämä sääntö ei luonnollisestikaan koske edesmenneen vakuutetun perheenjäseniä eikä heidän oikeuttaan perhe-eläkkeeseen (leskeneläke, lapseneläke). Perheenjäsenten kansalaisuus ei vaikuta millään tavalla heidän oikeuksiinsa. Sosiaalivakuutuslaissa määriteltyyn Slovakian sosiaalivakuutusjärjestelmään kuuluu sairausvakuutus, joka toimii vakuutuksena siltä varalta, että henkilö menettää tulonsa tai hänen tulonsa laskevat terveyteen liittyvistä syistä, ja josta henkilö saa tuloa tilapäisen työkyvyttömyyden, raskauden tai äitiyden yhteydessä eläkevakuutus, joka käsittää seuraavat vakuutukset: vanhuuseläkevakuutus, joka takaa ikääntyneelle henkilölle tulot ja josta maksetaan vakuutetun perheenjäsenille perhe-eläkkeitä vakuutetun kuollessa Heinäkuu 2012 4

työkyvyttömyysvakuutus, josta maksetaan eläkettä, jos vakuutetun kyky tehdä palkkatyötä tai toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana alenee tai jos hän menettää tämän kykynsä pitkäaikaisten terveysongelmien vuoksi tai jos vakuutettu kuolee työtapaturmavakuutus, joka kattaa työtapaturmasta johtuvat terveysongelmat ja kuoleman, työn yhteydessä syntyneet vammat (jotka rinnastetaan jäljempänä työtapaturmiin) sekä ammattitaudit työttömyysvakuutus, joka tarjoaa turvaa siltä varalta, että vakuutetun tulot pienenevät työttömyyden takia, ja josta vakuutettu saa tuloa menettäessään työpaikkansa. takuurahasto, joka kattaa tilanteet, joissa työnantaja ei kykene noudattamaan velvoitteitaan palkansaajaa kohtaan ja joissa työnantajalle on erääntynyt maksettavaksi vanhuuseläkevakuutusmaksuja peruseläkerahastoon. Slovakian tasavallan pakollinen eläkevakuutus perustuu kahteen seuraavaan periaatteeseen: Pakollinen vanhuuseläkevakuutus on kiinteiden eläkemaksujen järjestelmä, jonka rahoitus perustuu jakojärjestelmäperiaatteeseen ja jota sosiaalivakuutuskassa hallinnoi. Pakollinen eläkesäästöjärjestelmä on kiinteiden suoritusten järjestelmä, joka rahoitetaan pääomanmuodostuksen keinoin ja jota yksityiset eläkeyhtiöt hallinnoivat. Eläkettä säästetään henkilökohtaiselle säästötilille, josta maksetaan sosiaalivakuutuslain mukaisen vanhuuseläkevakuutuksen tavoin tuloa vakuutetulle hänen ollessaan eläkkeellä tai vakuutetun perillisille hänen kuollessaan. Valtion perhe-etuudet kuuluvat Slovakian työ-, sosiaali- ja perheministeriön toimialaan ja muodostuvat pääosin perheille maksettavista rahaetuuksista. Tästä järjestelmästä myönnetään etuuksia hautausavustusten ja perheavustusten muodossa. Työ-, sosiaali- ja perheviraston paikallistoimistot maksavat etuudet edunsaajille työ-, sosiaali- ja perheasioiden keskusviraston (Ústredie práce, sociálnych vecí a rodiny) valvonnassa. Huollettavista lapsista myönnettävät verohyvitykset kuuluvat Slovakian valtiovarainministeriön toimialaan, ja ne myöntää verohallinto. Sosiaalituki muodostuu rahaetuuksista ja luontoissuorituksista, joita työ-, sosiaali- ja perheministeriön sekä terveysministeriön alaisuudessa toimivat valtion työ-, sosiaalija perheviraston paikallistoimistot tai paikallisviranomaiset/kunnat myöntävät edunsaajille. Tätä apua myönnetään vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa oleville henkilöille sekä henkilöille, joilla on ruumiillinen vamma. Sitä jakavat valtion virastot (työ-, sosiaali- ja perheministeriön alaiset työ-, sosiaali- ja perheviraston paikallistoimistot), paikallisviranomaiset/kunnat sekä tietyt kansalaisjärjestöt (kolmas sektori). Vakuutetut Terveysvakuutus on pakollinen kaikille lukuun ottamatta niitä, joilla on valtion tarjoama turva. Seuraaville henkilöryhmille sairausvakuutukseen ja vanhuuseläkevakuutukseen liittyminen on pakollista: palkansaajat, joiden työpaikka sijaitsee Slovakian tasavallan alueella tai sen ulkopuolella, työnantajan määrittelemän ajan, ellei Slovakian tasavallan lainsäädännön edelle menevissä kansainvälisissä sopimuksissa määrätä muista liittymisjärjestelyistä. Kun henkilö saa palkansaajan oikeudellisen aseman, hänestä Heinäkuu 2012 5

tulee velvollinen liittymään järjestelmään, ja kun hän menettää tämän aseman, tämä velvollisuus päättyy; ne itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden suorat tai välilliset tulot, joita he saavat liiketoimintansa tai muun palkallisen ammatin itsenäisestä harjoittamisesta, sellaisina kuin nämä määritellään tuloverolainsäädännössä, ylittävät 44,2 %:lla kokopäivätyön vähimmäispalkan määrän. Liiketoiminnan tai palkallisen ammatin itsenäisestä harjoittamisesta saatavien suorien tai välillisten tulojen määrä ratkaisee sen, milloin itsenäisestä ammatinharjoittajasta tulee velvollinen liittymään sairausja eläkevakuutusjärjestelmään ja milloin tämä velvollisuus päättyy. Kunakin kalenterivuonna ansaittujen tulojen määrä ilmoitetaan yleensä seuraavan vuoden heinäkuun 1. päivänä. Muut henkilöt, joiden on liityttävä vanhuuseläkevakuutukseen: henkilöt, jotka asuvat Slovakiassa ja huolehtivat kokopäiväisesti alle kuusivuotiaasta, Slovakiassa vakituisesti asuvasta lapsesta ja jotka eivät kuulu järjestelmään palkansaajina tai itsenäisinä ammatinharjoittajina eivätkä saa varhaiseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä eivätkä ole saavuttaneet lakisääteistä eläkeikää Eläkevakuutukseen liittymisestä on toimitettava asianmukainen hakemus toimivaltaiselle laitokselle; henkilöt, jotka asuvat vakituisesti Slovakian tasavallassa ja huolehtivat kokopäiväisesti yli kuusivuotiaasta mutta alle 18-vuotiaasta, Slovakiassa vakituisesti asuvasta lapsesta, jolla on vakavia terveysongelmia, ja jotka eivät kuulu järjestelmään palkansaajina, itsenäisinä ammatinharjoittajina tai edellä olevan kohdan nojalla eivätkä saa varhaiseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä eivätkä ole saavuttaneet lakisääteistä eläkeikää Eläkevakuutukseen liittymisestä on toimitettava asianmukainen hakemus toimivaltaiselle laitokselle; henkilöt, jotka asuvat vakituisesti Slovakian tasavallassa ja saavat voimassa olevien säädösten nojalla rahaetuutena maksettavaa hoitoavustusta enintään 12 vuotta ja jotka eivät kuulu järjestelmään palkansaajina, itsenäisinä ammatinharjoittajina tai edellä olevien 1. ja 2. kohdan nojalla eivätkä saa varhaiseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä eivätkä ole saavuttaneet lakisääteistä eläkeikää. Eläkevakuutukseen liittymisestä on toimitettava asianmukainen hakemus toimivaltaiselle laitokselle; henkilöt, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä ennen eläkeikää tai ennen varhaiseläkkeen myöntämistä, ja luonnolliset henkilöt, jotka saavat työtapaturman johdosta maksettavaa eläkettä. Tapaturmavakuutus on pakollinen jokaiselle työnantajalle, jolla on vähintään yksi työntekijä, riippumatta siitä, onko työntekijän kanssa tehty sopimus palkkatyön tekemisestä vai jokin muunlainen työsopimus. Työttömyysvakuutus on pakollinen jokaiselle palkansaajalle, joka kuuluu pakolliseen terveysvakuutukseen. Työttömyysvakuutus ei koske tiettyjä laissa määriteltyjä henkilöitä (kuten valtion virkamiehiä, jotka työskentelevät tietyissä virastoissa, virallisia syyttäjiä sekä palomiehiä ja pelastuspalvelun työntekijöitä), henkilöitä, jotka ovat vankilassa, eikä henkilöitä, jotka saavat vanhuuseläkettä, varhaiseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä vähintään 70 prosentin työkyvyttömyysasteen perusteella. Sairausvakuutuksen, vanhuuseläkevakuutuksen ja työttömyysvakuutuksen voi ottaa vapaaehtoisesti kuka tahansa luonnollinen henkilö, joka on täyttänyt 16 vuotta ja joka asuu pysyvästi Slovakian tasavallassa tai jolla on tilapäinen tai pysyvä lupa oleskella siellä. Hän saa vakuutukseen vapaaehtoisesti liittyneen henkilön aseman sinä päivänä, jona hän jättää liittymishakemuksensa, ja hänen vakuutuksensa päättyy sinä päivänä, Heinäkuu 2012 6

jona hänet poistetaan vakuutuksesta tai hän jättää poistamista koskevan hakemuksen. Vanhuuseläkevakuutus (eläkesäästäminen rahastopilari) on pakollinen jokaiselle henkilölle (myös järjestelmään vapaaehtoisesti liittyneelle), joka on liittynyt vanhuuseläkevakuutukseen kesäkuun 30. päivän 2006 jälkeen, joka ei ole kuulunut ennen tammikuun 1. päivää 2005 kertaakaan sosiaalivakuutuslaitoksen vanhuuseläkevakuutukseen (esimerkiksi ulkomaalaiset työntekijät, jotka tulevat työhön Slovakian tasavaltaan) ja joka on jokin seuraavista: palkansaaja itsenäinen ammatinharjoittaja, jolla on pakollinen vanhuuseläkevakuutus henkilö, joka asuu vakituisesti Slovakian tasavallassa ja huolehtii kokopäiväisesti alle kuusivuotiaasta, Slovakiassa vakituisesti asuvasta lapsesta henkilö, joka asuu vakituisesti Slovakian tasavallassa ja huolehtii kokopäiväisesti yli kuusivuotiaasta, Slovakiassa vakituisesti asuvasta lapsesta, jolla on vakavia pitkäaikaisia terveysongelmia henkilö, joka asuu vakituisesti Slovakian tasavallassa ja joka on velvollinen liittymään vanhuuseläkevakuutukseen, koska hän saa hoitoavustusta vanhuuseläkevakuutukseen vapaaehtoisesti liittynyt henkilö. Sosiaaliturvatunnus (kansallinen tunniste) Kaikissa asiakirjoissa, hakemuksissa tai ilmoituksissa, jotka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö toimittaa sosiaalivakuutuskassaan, on ilmoitettava asianomaisen henkilön sosiaaliturvatunnus. Normaalisti tämä sosiaaliturvatunnus on sama kuin henkilön syntymänumero. Tämän numeron käytön tarkoituksena on nopeuttaa hallinnollisia menettelyjä ja vähentää virheiden riskiä. Sosiaaliturvan järjestäminen Slovakian tasavallan sosiaaliturvajärjestelmä jakautuu neljään pilariin, joista kaksi tärkeintä ovat terveydenhoito ja sosiaaliturvavakuutus; kaksi muuta pilaria ovat valtion perhe-etuudet ja sosiaalituki. Sosiaalivakuutus Sosiaalivakuutuksen rahaetuuksia hoitaa sosiaalivakuutuslaitos, joka on julkisyhteisö. Koko sosiaaliturvajärjestelmää säätelevä lainsäädäntö kuuluu Slovakian tasavallan työ-, sosiaali- ja perheministeriön (Ministerstvo práce, sociálnych vecí a rodiny) alaan. Ministeriö ei kuitenkaan puutu suoraan sosiaalivakuutuslaitoksen toimintaan, vaan laitos vastaa kyseisistä sosiaalietuuksista. Koska sosiaalivakuutuslaitos vastaa sosiaalivakuutuksesta, se toimii yhdyssiteenä eri laitosten ja edunsaajien välillä sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden, Euroopan talousalueen jäsenvaltioiden ja Sveitsin laitosten suuntaan. Sosiaalivakuutuslaitoksella on aluetoimistoja. Terveydenhoito Luontoisetuuksien myöntäminen kuuluu terveysministeriön (Ministerstvo zdravotníctva) toimivaltaan. Pakollinen terveysvakuutusjärjestelmä kattaa terveydenhuoltolaitoksissa annetun hoidon sekä tietyt lääkkeet. Sitä hallinnoi kolme terveysvakuutuslaitosta; useimmilla kansalaisilla on vakuutus yleisessä terveysvakuutuslaitoksessa (Všeobecná zdravotná poisťovňa). Varsinaisten terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisesta vastaavat kunnalliset terveyskeskukset, Heinäkuu 2012 7

sairaalat, poliklinikat, hoitolaitokset ja terveyskylpylät. Sosiaalijärjestelmän toiminta perustuu sekä julkisten että yksityisten terveydenhuoltopalvelujen käyttöön. Valtion perhe-etuudet Rahaetuuksien myöntäminen kuuluu työ-, sosiaali- ja perheministeriön toimivaltaan. Etuuksien maksamisesta huolehtii työ-, sosiaali- ja perheasioiden virasto (Úrad práce, sociálnych vecí a rodiny). Verohyvitykset kuuluvat valtiovarainministeriön (Ministerstvo financií) toimivaltaan, ja niitä myöntää verohallinto. Sosiaaliavustus Rahaetuuksien ja luontoisetuuksien myöntäminen kuuluu työ-, sosiaali- ja perheministeriön, terveysministeriön ja omaa määräysvaltaa käyttävien kuntien toimivaltaan. Niitä myönnetään vammaisille, joiden työkyky on alentunut, vammaisille, jotka ovat riippuvaisia toisen henkilön avusta, ja puutteenalaisille henkilöille. Apua jakavat aluehallintovirastot, työ-, sosiaali- ja perheasioiden viraston aluetoimistot, kuntien virastot ja kansalaisjärjestöt. Rahoitus Rahaetuudet rahoitetaan sosiaaliturvamaksuin. Niitä maksavat pääasiassa työ-, sosiaali- ja perheministeriön (Ministerstvo práce, sociálnych vecí a rodiny) alaisuudessa toimivat sosiaalivakuutuskassat (Sociálna poisťovňa). Työnantaja maksaa työntekijän puolesta hänen sairausvakuutus-, vanhuuseläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksunsa, jotka vähennetään palkasta. Terveysvakuutusmaksuja maksavat palkansaajat työnantajat itsenäiset ammatinharjoittajat: valtio (muun muassa lasten, eläkkeensaajien ja työttömien puolesta). Sosiaalivakuutus-, vanhuuseläkevakuutus- ja työkyvyttömyysvakuutusmaksuja maksavat palkansaajat työnantajat ne itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka ovat velvollisia liittymään vakuutukseen vapaaehtoisen vakuutuksen ottaneet henkilöt (vain sosiaalivakuutus). Valtio maksaa vanhuuseläkevakuutus- ja työkyvyttömyysvakuutusmaksut niiden puolesta, joita tarkoitetaan edellä kappaleessa Vakuutetut olevan kohdan Muut henkilöt, joiden on liityttävä vanhuuseläkevakuutukseen kolmessa ensimmäisessä luetelmakohdassa. Sosiaalivakuutuslaitos maksaa vanhuuseläkevakuutusmaksut työtapaturman johdosta maksettavaa eläkettä saavien henkilöiden puolesta, kunnes he saavuttavat eläkeiän tai heille myönnetään varhaiseläke. Heinäkuu 2012 8

Vanhuuseläkevakuutukseen kuuluvien henkilöiden, vanhuus- tai varhaiseläkettä saavien henkilöiden sekä vähintään 70 prosentin työkyvyttömyysasteen perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien henkilöiden ei tarvitse maksaa työkyvyttömyysvakuutusmaksuja tai työttömyysvakuutusmaksuja. Myöskään työnantajan ei tarvitse maksaa omaa osuuttaan työkyvyttömyys- tai työttömyysvakuutusmaksuista niiden työntekijöidensä osalta, jotka kuuluvat vanhuuseläkevakuutukseen ja, jotka saavat vanhuus- tai varhaiseläkettä tai jotka saavat vähintään 70 prosentin työkyvyttömyysasteen perusteella työkyvyttömyyseläkettä. Työnantajien on maksettava työtapaturmavakuutusmaksuja. Työttömyysvakuutusmaksuja maksavat palkansaajat työnantajat vapaaehtoisen vakuutuksen ottaneet työttömät henkilöt. Seuraavat maksavat maksuja yhteisvastuuperiaatteella toimivaan vararahastoon: työnantajat itsenäiset ammatinharjoittajat, joilla on pakollinen vanhuuseläkevakuutus vanhuuseläkevakuutukseen vapaaehtoisesti liittyneet henkilöt valtio (verovaroista). Seuraavat maksavat maksuja eläkesäästöjärjestelmään: työnantajat työntekijöittensä puolesta itsenäiset ammatinharjoittajat, joilla on pakollinen vanhuuseläkevakuutus eläkerahastoon vapaaehtoisesti liittyneet henkilöt. Valtio maksaa maksut eläkesäästöjärjestelmään niiden osalta, joista se maksaa vanhuuseläkevakuutusmaksut. Sosiaalivakuutuskassa maksaa eläkesäästöjärjestelmään maksettavat maksut työkyvyttömyyseläkettä tai työtapaturman johdosta maksettavaa eläkettä saavien luonnollisten henkilöiden puolesta, jos nämä henkilöt ovat jo kuuluneet eläkesäästöjärjestelmään ennen kuin he olivat oikeutettuja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Heinäkuu 2012 9

II luku: Terveydenhuolto Terveydenhoidon saamisen edellytykset Jokainen Slovakiassa asuva on oikeutettu terveydenhuoltoon. Terveydenhuoltoetuuksia tarjoavat sairauskassojen yhteydessä toimivat terveyspalvelujen tarjoajat. Mitä järjestelmä kattaa? Julkinen sairausvakuutusjärjestelmä kattaa vain terveyspalveluja tarjoavissa laitoksissa annetut palvelut tai lääkärien antaman hoidon. Terveydenhuoltoetuuksiin sovelletaan rajoitettua omavastuuta. Potilaalta perittävät maksut ovat: 1,99 euroa kiireellisistä sairaanhoitopalveluista 0,17 euroa kustakin lääkereseptistä 0,07 euroa kuukaudessa sairaankuljetuksesta. Vammaisten, dialyysihoidossa olevien potilaiden, syöpäpotilaiden tai sydänleikkauspotilaiden ei tarvitse osallistua kuljetuskustannuksiin. Lääkkeet, lääketieteelliset välineet ja dieettituotteet korvataan kokonaan tai osittain (riippuen tapauksesta) julkisesta terveysvakuutusjärjestelmästä. Hammashoitoa tarvitseva henkilö saa valita vapaasti sopimushammaslääkärin. Hammashoito korvataan terveysvakuutuslaitoksen ja palveluntarjoajien sopiman hinnaston mukaisesti. Potilaan ei tarvitse maksaa hammastarkastuksesta. Potilas maksaa kuitenkin kulut kokonaan tietyn rajan ylittävistä kuluista. Hoidon saaminen Henkilö voi käydä kenellä tahansa lääkärillä, joka on terveysvakuutusjärjestelmän jäsen. Ensimmäisen käynnin perusteella katsotaan, että potilas on saman lääkärin asiakaslistalla vähintään kuuden kuukauden ajan. Potilaat pääsevät erikoislääkärille suoraan tai omalääkärin lähetteellä ja voivat valita sairaalan vapaasti. Heinäkuu 2012 10

III luku: Sairausetuudet Sairausetuuksien saamisen edellytykset Palkansaajien sairausetuuksien saamisen edellytykset: henkilö kuuluu terveysvakuutusjärjestelmään tai sen jälkeen hoidon aikana tai oikeutensa säilyttämisen aikana henkilön tulot ovat pienemmät kuin sairausvakuutuksen laskentaperuste, kun hän ei ole työssä, koska hän on työkyvytön, hoitaa perheenjäsentä siten kuin nykyisessä lainsäädännössä määritellään, huolehtii täysipäiväisesti alle 10 vuoden ikäisestä lapsesta, on äitiyslomalla tai hoitaa kasvattilasta. Itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka kuuluvat pakollisesti tai vapaaehtoisesti sairausvakuutusjärjestelmään, ovat oikeutettuja rahaetuuksiin, jos he kuuluvat sairausvakuutusjärjestelmään tai sen jälkeen hoidon aikana tai oikeutensa säilyttämisen aikana sen kalenterikuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana oikeus syntyi, henkilön sairausvakuutusetuudet ovat ajan tasalla koko sille kaudelle, joka kattaa heidän pakollisen tai vapaaehtoisen jäsenyytensä alkamisen ja sen kalenterikuukauden viimeisen päivän, joka edeltää etuuteen oikeuttavan tilanteen syntymistä. Sairausvakuutuksesta maksettavia rahaetuuksia ovat sairauspäiväraha (Nemocenské) korvaus tulojen menetyksestä (Náhrada príjmu) sairaan omaisen hoitamisesta maksettava hoitoavustus (Ošetrovné) raskauden ja äitiysloman aikana maksettava korvaava avustus (Vyrovnávacia dávka) äitiysavustus (Materské) Sairauspäiväraha Palkansaaja on oikeutettu päivärahaan keskeyttäessään tilapäisesti työskentelyn sairauden tai tapaturman vuoksi tai joutuessaan karanteeniin (nämä tapaukset rinnastetaan jäljempänä). Palkansaajan oikeus päivärahaan alkaa 11. tilapäisen työkyvyttömyyden päivänä päättyy tilapäisen työkyvyttömyyden päättymistä seuraavana päivänä taikka päivänä, jolloin hänelle myönnetään vanhuuseläke, varhaiseläke tai työkyvyttömyyseläke yli 70 %:n työkyvyttömyysasteen perusteella. Päivärahaa ei voi kuitenkaan saada missään tapauksessa yli 52 viikon ajan tilapäisen työkyvyttömyyden alkamisesta. Myös itsenäisillä ammatinharjoittajilla, joiden on täytynyt liittyä sairausvakuutusjärjestelmään, ja henkilöillä, jotka ovat liittyneet siihen vapaaehtoisesti, on oikeus sairauspäivärahaan, kun heidät todetaan tilapäisesti Heinäkuu 2012 11

työkyvyttömiksi, jos heille on kertynyt työkyvyttömyyden alkamista edeltävien kahden vuoden aikana vähintään 270 vakuutuspäivää. Lakisääteisesti vakuutetun itsenäisen ammatinharjoittajan ja vapaaehtoisesti vakuutetun henkilön oikeus sairauspäivärahaan alkaa ensimmäisenä tilapäisen työkyvyttömyyden päivänä päättyy tilapäisen työkyvyttömyyden päättymistä seuraavana päivänä taikka päivänä, jolloin hänelle myönnetään vanhuuseläke, varhaiseläke tai työkyvyttömyyseläke yli 70 prosentin työkyvyttömyysasteen perusteella. Päivärahaa ei voi kuitenkaan saada missään tapauksessa yli 52 viikon ajan tilapäisen työkyvyttömyyden alkamisesta. Korvaus tulojen menetyksestä Työnantaja rahoittaa työkyvyttömyyden kymmenen ensimmäisen kalenteripäivän ajan nämä lisät, joita maksetaan työkyvyttömyyden yhteydessä tulotason säilyttämiseksi (jäljempänä tulotason säilyttämiseksi maksettava lisä ). Jokaisella palkansaajalla on oikeus tulotason säilyttämiseksi maksettavaan lisään, kun hänet todetaan tilapäisesti työkyvyttömäksi tai määrätään karanteeniin sairauden tai tapaturman vuoksi ja kun hän täyttää muut laissa mahdollisesti asetetut ehdot. Sairaan omaisen hoitamisesta maksettava hoitoavustus Voidakseen saada hoitoavustusta sairaan omaisen hoitamista varten vakuutetun (palkansaajan, itsenäisen ammatinharjoittajan tai vapaaehtoisesti vakuutetun henkilön) on täytettävä jokin seuraavista edellytyksistä: Hän hoitaa puolisoaan, lastaan tai omaa sukulaistaan tai puolisonsa sukulaista suoraan nousevassa polvessa, ja hoidettavan henkilön terveydentila edellyttää toisen henkilön jatkuvaa huolenpitoa. Hoidettavan henkilön tilasta on esitettävä lääkäritodistus. Hän hoitaa alle 10-vuotiasta lasta jossakin seuraavista tilanteista: lapsi on määrätty karanteeniin; toimivaltaiset viranomaiset ovat sulkeneet lapsen sosiaalilaitoksen, koulun tai esikoulun tai määränneet sen karanteeniin; lasta tavallisesti hoitava henkilö on sairastunut tai hänet on määrätty karanteeniin tai on otettu sairaalaan synnytyksen vuoksi, eikä hän voi tästä syystä hoitaa lasta. Mitä järjestelmä kattaa? Sairauspäiväraha Työntekijöille maksetaan sairauspäivärahaa 55 % heidän päivittäisestä pohjapalkastaan jokaiselta kalenteripäivältä. Lakisääteisesti liittyneet itsenäiset ammatinharjoittajat ja vapaaehtoisesti vakuutetut henkilöt saavat sairauspäivärahaa jokaiselta kalenteripäivältä. Päivärahan määrä on kolmena ensimmäisenä päivänä 25 % heidän vakuutusmaksujensa laskentaperusteena käytettävästä päiväpalkasta (koskee vain itsenäisiä ammatinharjoittajia) tämän jälkeen 55 % heidän vakuutusmaksujensa laskentaperusteena käytettävästä päiväpalkasta (koskee sekä palkansaajia että itsenäisiä ammatinharjoittajia). Heinäkuu 2012 12

Sairauspäivärahaa ei voi nostaa samanaikaisesti äitiysavustuksen kanssa. Sitä maksetaan enintään 52 viikon ajan. Korvaus tulojen menetyksestä Tulotason säilyttämiseksi (vain palkansaajille) maksettavan lisän määrä lasketaan viitekauden sekä sairausvakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävän päiväpalkan pohjalta. Nämä määritellään samalla tavalla kuin edellä sairausetuuksien tapauksessa. Korvausta tulojen menetyksestä maksetaan tilapäisen työkyvyttömyyden kolmena ensimmäisenä päivänä 25 % vakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävästä päiväpalkasta tämän jälkeen 55 % vakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävästä päiväpalkasta. Tulojen menetyksestä maksettavan korvauksen osuus pohjapalkasta voi olla suurempi, jos näin määrätään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti tehdyissä työehtosopimuksissa. Prosentuaalinen osuus ei voi kuitenkaan ylittää 80 %. Sairaan omaisen hoitamisesta maksettava hoitoavustus Hoitoavustusta maksetaan jokaiselta kalenteripäivältä alkaen ensimmäisestä päivästä, jona vakuutetun omainen tai alle 10-vuotias lapsi tarvitsee hoitoa. Hoitoavustuksen määrä on 55 % vakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävästä päiväpalkasta. Hoitoavustusta maksetaan ensimmäisestä päivästä, jona hoitoa on annettava, ja sen maksaminen päättyy kyseisen tarpeen päättyessä. Vakuutettu ei voi missään tapauksessa saada hoitoavustusta yli 10 päivän ajalta. Lisäksi sosiaalivakuutuslaissa säädetään, että hoitoavustusta maksetaan vain kerran ja vain yhdelle edunsaajalle kustakin tilanteesta, jossa hoitoa annetaan omaiselle tai alle 10-vuotiaalle lapselle. Vakuutettu ei voi saada hoitoavustusta samanaikaisesti seuraavien etuuksien kanssa: korvaus tulojen menetyksestä sairauspäiväraha äitiyspäiväraha. Sairauspäivärahan saaminen Työkyvyttömyys on todistettava perhelääkärin antamalla lääkärintodistuksella ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien, ja tilanne voidaan tarkistaa neljän viikon välein. Välimaksun suorittaa sosiaalivakuutuskassa. Työnantajan on suoritettava tulotason säilyttämiseksi maksettava lisä palkansaajille palkkojen, palkkioiden, lisien, korvausten tai muiden hyvitysten maksamiselle asetettujen määräaikojen mukaisesti ja viimeistään lisään oikeuttavaa tapahtumaa seuraavan kalenterikuukauden viimeisenä päivänä. Työntekijän ja työnantajan väliset kiistat tulojen menetyksestä maksettavasta korvauksesta käsitellään toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Heinäkuu 2012 13

IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset Äitiyspäiväraha Jokainen vakuutettu nainen, joka on raskaana tai hoitaa vastasyntynyttä, samoin kuin jokainen muu vakuutettu, jolle on myönnetty lapsen huoltajuus (esimerkiksi lapsen isä), on oikeutettu äitiysavustukseen, jos hänellä on ollut lapsen syntymää tai lapsen huoltajaksi ryhtymistä edeltäneiden kahden vuoden aikana sairausvakuutus vähintään 270 päivää ja jos hän on työntekijä, itsenäinen ammatinharjoittaja tai vapaaehtoisesti vakuutettu henkilö. Vakuutetulla on tämä oikeus kuuluessaan sairausvakuutuksen piiriin tai sairausvakuutuksen päättymisen jälkeisenä suoja-aikana (joka kestää periaatteessa seitsemän päivää tai kahdeksan kuukautta raskauden aikana). Raskauden ja äitiysloman aikana maksettava korvaava avustus Sosiaaliturvalain nojalla korvaavaa avustusta myönnetään vain naispuolisille palkansaajille. Itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat naiset ja järjestelmään vapaaehtoisesti liittyneet naiset eivät voi hakea korvaavaa avustusta, koska ajatus naisen siirtämisestä muihin työtehtäviin samassa yrityksessä ei sovellu yhteyksiin, jotka eivät kuulu yrityksissä sovellettavan työlainsäädännön piiriin. Naispuolinen palkansaaja voi hakea korvaavaa avustusta, kun hänet siirretään raskautensa aikana tai ensimmäisten yhdeksän synnytyksen jälkeisen kuukauden aikana muihin tehtäviin samassa yhtiössä, koska hän ei voi nykyisen lainsäädännön tai määräysten nojalla tehdä normaalia työtään hänen normaalin työnsä on lääketieteellisesti todistettu voivan vaarantaa hänen tai hänen lapsensa terveyden ja palkka, jota hänelle maksetaan uudesta työstä, on pienempi kuin se, jota hän sai hoitaessaan aiempia tehtäviään. Mitä järjestelmä kattaa? Äitiyspäiväraha Vakuutetut ovat oikeutettuja äitiysavustukseen lääkärin vahvistamaa laskettua synnytysaikaa edeltävän kuudennen tai kahdeksannen viikon alusta lähtien tai, jos lapsi syntyy aikaisemmin, synnytyspäivästä lähtien. Oikeus etuuteen alkaa lapsen syntymäpäivänä. Oikeus äitiysavustukseen kestää kaikkiaan 34 viikkoa. Jos yksinhuoltajaäiti synnyttää kerralla vähintään kaksi lasta, hän saa äitiysavustusta 37 viikkoa oikeuden alkamisesta. Vähintään kaksi lasta kerralla synnyttävä äiti on oikeutettu 43 viikon äitiyslomaan oikeuden alkamisesta alkaen. Synnyttäneen vakuutetun on oltava äitiyslomalla vähintään 14 viikkoa, ja näistä äitiyslomaviikoista vähintään kuusi on pidettävä synnytyksen jälkeen. Kummankin näistä ehdoista on täytyttävä. Heinäkuu 2012 14

Vakuutettu, jolle myönnetään lapsen huoltajuus, on oikeutettu äitiysavustukseen 28 viikon ajan (tai 31 tai 37 viikon ajan) oikeuden alkamisesta. Oikeus etuuteen päättyy kuitenkin viimeistään silloin, kun lapsi saavuttaa kahdeksan kuukauden iän. Avustusta maksetaan jokaiselta kalenteripäivältä, ja sen määrä on yleensä 65 % vakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävästä päiväpalkasta. Laskentaperusteena käytettävä päiväpalkka on tietty prosenttiosuus sairausvakuutusmaksujen laskentaperusteiden (tulojen) kokonaismäärästä viitekaudella ja laskettuna viitekauden päivien määrän mukaan. Viitekausi on kaikkien kolmen vakuutettujen ryhmän kohdalla sama ja vastaa yleensä kalenterivuotta, joka edeltää vuotta, jona lapsi syntyi tai tuli perheeseen. Raskauden ja äitiysloman aikana maksettava korvaava avustus Korvaavaa avustusta maksetaan jokaiselta kalenterikuukaudelta, mukaan luettuna ne kuukaudet, joiden aikana kyseinen siirto alkaa ja päättyy, jos tämä muutos tapahtuu kesken kuukauden. Jos korvaavaa avustusta maksetaan raskauden aikana, sen maksaminen keskeytyy sinä päivänä, jona äitiysloma alkaa, ja jatkuu uudelleen, kun äitiysloma päättyy. Korvaavan avustuksen maksaminen päättyy joka tapauksessa viimeistään silloin, kun synnytyksestä on kulunut yhdeksän kuukautta. Korvaavan avustuksen määrä on 55 % erotuksesta, joka saadaan vähentämällä kuukausittaisesta laskentaperusteesta (joka on 30,4167 kertaa päivittäinen laskentaperuste) sairausvakuutusmaksujen laskentaperuste kultakin siirron jälkeiseltä kalenterikuukaudelta. Syntymäavustus Slovakian sosiaalivakuutusjärjestelmästä maksetaan syntymäavustusta (Príspevok pri narodení dieťaťa), joka on kiinteämääräinen kertaluonteinen etuus vastasyntyneen perustarvikkeiden hankintaa varten. Avustusta on haettava kuuden kuukauden sisällä lapsen syntymästä. Valtio on myöntänyt vuodesta 2007 lähtien myös syntymälisää, jolla se osallistuu ensimmäisen, toisen ja kolmannen vähintään 28-päiväisen lapsen perustarpeiden tyydyttämisestä aiheutuviin tavallista korkeampiin kuluihin. Jos vanhemmille syntyy kolmoset tai yhdellä kertaa vielä suurempi määrä lapsia taikka toisen kerran kaksoset kahden vuoden sisällä, he voivat hakea vuotuista erityisavustusta, joka on tarkoitettu vanhemmille (tai muille henkilöille, joiden huostaan lapset on annettu) tällaisten monikkosynnytysten aiheuttamien tavallista korkeampien kulujen kattamiseksi. Lisäksi sijaisperheeseen sijoitetuista lapsista maksetaan säännöllisesti etuuksia. Näillä etuuksilla valtio osallistuu sijaisperheeseen tavalla tai toisella sijoitetun lapsen tarpeiden täyttämiseen. Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen Terveydenhoitojärjestelmä tarjoaa kaikille Slovakiassa asuville luontoisetuuksia, kuten lääkärinhoitoa tai hammashoitoa. Heinäkuu 2012 15

Kun laissa asetetut edellytykset täyttyvät, sosiaalivakuutuskassa maksaa edellä mainittuja rahaetuuksia (esimerkiksi äitiysavustusta ja korvaavaa avustusta) työntekijöiden, itsenäisten ammatinharjoittajien ja vapaaehtoisesti vakuutettujen sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Heinäkuu 2012 16

Luku V: Työkyvyttömyysetuudet Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset Lain mukaan työkyvyttömäksi katsotaan jokainen luonnollinen henkilö, jonka terveydentila on heikentynyt pitkäaikaisesti ja jonka työkyky on alentunut tästä syystä pysyvästi vähintään 40 %. Henkilön katsotaan olevan täysin työkyvytön, kun hänen työkykynsä on alentunut terveeseen henkilöön verrattuna yli 70 %. Kun vakuutetulla on useita hänen työkykyään alentavia sairauksia, niistä johtuvia eri työkyvyttömyysasteita ei lasketa yhteen: työkyvyttömyysastetta laskettaessa otetaan huomioon vain sairaus, joka aiheuttaa suoraan terveydentilan pitkäaikaisen heikentymisen. Muut työkykyä heikentävät sairaudet voidaan ottaa huomioon siten, että vahvistettua työkyvyttömyysastetta korotetaan niiden vuoksi enintään 10 %. Vakuutettu voi saada oikeuden työkyvyttömyysetuuksiin, jos hänet on todettu työkyvyttömäksi, jos hän on kuulunut vanhuuseläkevakuutuksen piiriin riittävän monta vuotta ja jos hän ei ollut saavuttanut eläkeikää eikä saanut varhaiseläkettä päivänä, jona hänestä tuli työkyvytön. Vähimmäisvakuutusaika riippuu iästä ja vaihtelee alle vuodesta (enintään 20- vuotiaiden kohdalla) 15 vuoteen (45 vuotta täyttäneiden kohdalla). Vähimmäisvakuutusaikaa ei vaadita, kun kyseessä on työtapaturma tai ammattitauti tai kun henkilö on ollut lapsuudestaan asti vammainen. Vakuutetulle ei myönnetä etuutta, jos hänen työkyvyttömyytensä johtuu hänen omasta tarkoituksellisesta teostaan. Etuudesta maksetaan vain puolet, jos työkyvyttömyys johtuu alkoholin tai huumeiden väärinkäytöstä. Mitä järjestelmä kattaa? Työkyvyttömyyseläkettä maksetaan periaatteessa sama määrä kuin vanhuuseläkettäkin. Työkyvyttömyyseläkkeen määrä riippuu kuitenkin työkyvyttömyysasteesta, jos se on 41 70 %. Valtio tarjoaa myös lääketieteellistä kuntoutusta ja uudelleenkoulutusta, joka käsittää seuraavaa: terveyskylpylässä ja sen ulkopuolella annettavat erityishoidot, erityiset hyväksytyt hoidot ja pakollinen kuntoutus lääkärin suosituksen mukaan valtion tuki työnantajille seuraaviin tarkoituksiin: suojatyöpajojen irtaimen omaisuuden hankkiminen, uusiminen tai tekninen arviointi; vammaisten työntekijöiden pitäminen työssä; toiminta- ja matkakulujen maksaminen; vammaisille työntekijöille tarjottavan ammatillisen koulutuksen ja työharjoittelun kustannusten maksaminen valtion tuet vammaisille itsenäisille ammatinharjoittajille: starttiraha; tuki suojatyöpajojen aineellisen omaisuuden käyttöä, uusimista tai teknistä arviointia varten; tuki toiminta- ja matkakuluihin; tuki työnohjaukseen valtion tuki vammaisille työnhakijoille: tuki ruokamenojen kattamiseen; majoitus ja kuljetus ammatillisen koulutuksen ja työharjoittelun aikana Heinäkuu 2012 17

uraneuvonta ja työnvälityspalvelut. Työkyvyttömyysetuuksien saaminen Työkyvyttömyyseläkettä koskevat hakemukset toimitetaan sosiaalivakuutuslaitoksen paikallistoimistoon. Heinäkuu 2012 18

Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset Sosiaalivakuutuksesta maksettava eläke Vakuutettu on oikeutettu pakollisesta sosiaalivakuutusjärjestelmästä maksettavaan vanhuuseläkkeeseen, jos hänelle on kertynyt vähintään 15 vakuutusvuotta ja hän on saavuttanut eläkeiän. Tammikuun 1. päivänä 2004 naisten ja miesten eläkeikää ryhdyttiin nostamaan 62 vuoteen. Yleinen eläkeikä ei tullut voimaan heti sosiaalivakuutuslain voimaantulosta lähtien, vaan se otetaan käyttöön vähitellen kymmenen vuoden (2004 2014) aikana. Rahastoeläkejärjestelmä Rahastoeläkejärjestelmään kuuluva henkilö on oikeutettu vanhuuseläkkeeseen, joka muodostuu eläkepääomasta ja eläinikäisestä eläkkeestä tai pelkästä elinikäisestä eläkkeestä, jos hän on saavuttanut vähintään lakisääteisen eläkeiän ja on maksanut maksuja eläkerahastoon vähintään 10 vuoden ajan. Vakuutusaika Aika, jonka henkilö on lakisääteisesti vakuutettuna tai aika, jonka henkilö on vapaaehtoisesti vakuutettuna. Huomioon otetaan myös kaudet, jolloin henkilö vapautetaan velvollisuudesta maksaa vanhuuseläkevakuutusmaksuja sosiaalilainsäädännössä säädetyistä syistä (esimerkiksi tilapäinen työkyvyttömyys, äitiysloma, 10 ensimmäistä päivää, joiden aikana hän hoitaa perheenjäsentä jne.). Laskettaessa pakollisen vanhuuseläkevakuutuksen ottaneiden itsenäisten ammatinharjoittajien ja vanhuuseläkevakuutukseen vapaaehtoisesti liittyneiden luonnollisten henkilöiden oikeuksia etuuksiin huomioon voidaan ottaa vain kaudet, joiden osalta nämä henkilöt ovat maksaneet tosiasiallisesti vanhuuseläkemaksuja. Kausi, jonka aikana henkilö on suorittanut rahastoeläkemaksuja ja joka otetaan huomioon laskettaessa hänen oikeuksiaan etuuksiin, alkaa sinä päivänä, jolloin henkilö liittyy tähän järjestelmään ja on tämän jälkeen vastaava kuin kausi, joka otetaan huomioon vanhuuseläkevakuutuksen tapauksessa. Jälkeenpäin se on sama kuin vakuutusjärjestelmässä. Vanhuuseläkevakuutusta ja rahastoeläkettä koskevan vakuutusajan lunastaminen jälkikäteen Sosiaalivakuutuslaissa säädetään mahdollisuudesta lunastaa jälkikäteen vanhuuseläkevakuutuskausia ajalta, jolloin 16 vuotta täyttänyt vakuutettu on opiskellut toisen asteen oppilaitoksessa tai korkeakoulussa tai ilmoittautunut työnhakijaksi. Lunastettavien kausien on kuitenkin ajoituttava joulukuun 31. päivän 2003 jälkeiseen aikaan. Lunastamiselle ei ole aikarajoja. Vakuutuskausia lunastaessaan vakuutettu päättää itse vakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävän pohjapalkan määrän noudattaen kuitenkin lunastushetkellä voimassa olevien viitepalkkojen asettamia rajoja. Heinäkuu 2012 19

Sosiaalivakuutuslain nojalla on myös mahdollista lunastaa jälkikäteen vakuutuskausia sellaiselta ajalta, jolloin vakuutuksen piiriin kuuluminen ei ollut lain nojalla pakollista. Vakuutetut voivat lunastaa saman periaatteen mukaisesti ja edellä esitetyn kaltaisissa tapauksissa myös rahastoeläkemaksukausia. Varhaiseläke-etuudet Sosiaalivakuutusjärjestelmästä voidaan maksaa varhaiseläke-etuuksia varhennetun vanhuuseläkkeen (Predčasný starobný dôchodok) muodossa, jos vakuutettu on kuulunut eläkevakuutuksen piiriin vähintään 15 vuotta; varhennetun vanhuuseläkkeen määrä, johon vakuutettu on oikeutettu sinä päivänä, jona hän hakee eläkettä, ylittää 1,2 kertaa voimassa olevan, täysi-ikäiselle luonnolliselle henkilölle vahvistetun vähimmäistulon; vakuutettu saavuttaa eläkeiän aikaisintaan kahden vuoden päästä; vakuutettu ei työskentele (eli hänellä ei ole maksujen alaisia tuloja). Oikeus varhaiseläkkeeseen alkaa sinä päivänä, jolloin vakuutettu jättää asiaa koskevan hakemuksen. Kukin vakuutettu voi hakea varhaiseläkettä enintään kaksi kertaa kalenterivuodessa. Varhaiseläkkeen saaja ei saa oikeutta vanhuuseläkkeeseen. Kun hän saavuttaa eläkeiän, hänen varhaiseläkkeensä rinnastetaan vanhuuseläkkeeseen. Vakuutetulla on mahdollisuus valita, maksetaanko hänelle vanhuuseläkerahastojärjestelmästä etuuksia niin, että hän saa eläkepääomaa ja elinikäistä eläkettä, vai niin, että hän saa pelkästään elinikäistä eläkettä, jos hänelle voidaan myöntää sosiaalivakuutusjärjestelmästä varhaiseläkettä; pääomasta, joka on kertynyt vakuutetun eläkesäästötilille sinä päivänä, jona hän hakee varhaiseläkettä, voidaan maksaa hänelle elinikäisenä eläkkeenä vähintään 0,6 kertaa täysi-ikäiselle henkilölle maksettava vähimmäistulo; vakuutettu saavuttaa eläkeiän aikaisintaan kahden vuoden päästä; vakuutettu ei työskentele (eli hänellä ei ole maksujen alaisia tuloja). Ellei tämä ehto täyty (eli ellei vakuutetulle voida maksaa elinikäisenä eläkkeenä 60 % voimassa olevasta, täysi-ikäiselle henkilölle vahvistetusta vähimmäistulosta), vakuutetulle ei voida maksaa varhaiseläkettä eläkerahastosta eikä sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Jos vakuutettu täyttää edellytykset, hänelle maksetaan samanaikaisesti varhaiseläkettä sosiaalivakuutusjärjestelmästä ja vanhuuseläkerahastosta. Mitä järjestelmä kattaa? Sosiaalivakuutuksesta maksettava eläke Vanhuuseläkevakuutuksen ensimmäistä periaatetta vastaava vanhuuseläke lasketaan sosiaalivakuutuslaissa vahvistetun kaavan mukaisesti. Jakojärjestelmäperiaatteella toimiva rahoitusjärjestelmä perustuu vakuutusvuosien määrään, ja vakuutetulle myönnettävän eläkkeen määrä riippuu tuloista, joiden perusteella hänen maksamansa vakuutusmaksut on laskettu. Heinäkuu 2012 20

Sosiaalivakuutuslain mukaan vanhuuseläkettä saavat henkilöt saavat tehdä palkkatyötä tai harjoittaa ansiotoimintaa (toisin sanoen asiaa ei kielletä sosiaalivakuutuslaissa). Kun vakuutettu täyttää vanhuuseläkkeen saamiselle asetetut ehdot mutta siirtää eläkkeelle jäämistä myöhempään ajankohtaan ja jatkaa työntekoa ja näin ollen myös vanhuuseläkevakuutusmaksujen maksamista, hänelle kertyvät ylimääräiset vakuutuskaudet ja hänen maksamiensa ylimääräisten vakuutusmaksujen määrä otetaan myöhemmin huomioon hänen eläkettään laskettaessa. Kun vakuutettu täyttää kaikki vanhuuseläkkeen saamiselle asetetut ehdot ja kun hän vanhuuseläkettä nostaessaan tekee samanaikaisesti palkkatyötä tai harjoittaa ansiotoimintaa ja jatkaa mahdollisesti vanhuuseläkevakuutusmaksujen maksamista vapaaehtoisesti, hänelle maksettavan eläkkeen määrää tarkistetaan sen mukaan, kuinka pitkään ja kuinka paljon hän maksaa ylimääräisiä vakuutusmaksuja, mutta vain 50 prosentin arvosta. Kansaneläkkeelle ei ole asetettu lakisääteistä enimmäis- tai vähimmäismäärää. Rahastoeläkejärjestelmä Eläke-etuudet voidaan maksaa joko eläkepääomana ja elinikäisenä eläkkeenä tai pelkästään elinikäisenä eläkkeenä. Tässä vaihtoehdossa eläkeoikeuksiaan käyttävä vakuutettu saa osan eläkesäästötililleen kertyneestä pääomasta kuukausierinä tietyn ajan kuluessa, ja loput pääomasta muunnetaan elinikäiseksi eläkkeeksi, jota vakuutusyhtiö maksaa vakuutetulle. Elinikäistä eläkettä maksetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin siinä vaihtoehdossa, jossa henkilölle maksetaan pelkästään elinikäistä eläkettä. Tämä vaihtoehto ei ole kuitenkaan valittavissa, jos eläkeyhtiön siirtämät varat eivät riitä siihen, että henkilölle voitaisiin maksaa elinikäisenä eläkkeenä yli 60 % voimassa olevasta, täysi-ikäiselle vahvistetusta vähimmäistulosta. Eläkkeiden hallinnointiyhtiö maksaa vakuutetulle tietyn ajan kuukausieriä, jotka vastaavat sitä ylijäämäistä pääomaa, joka on käytettävissä, kun elinikäisen eläkkeen maksamiseen tarvittavat varat on siirretty eläkevakuutusyhtiölle. Vakuutettu päättää hakemuksen jättäessään, millaisen ajan kuluessa eläkepääoma maksetaan. Tämän ajan on oltava vähintään yksi kuukausi. Eläkeyhtiö laskee kuukausierien muodossa maksettavan eläkepääoman määrän jakamalla ylijäämän, joka on käytettävissä sinä päivänä, jolloin vakuutettu jättää eläkkeensä nostamista koskevan hakemuksen, valittujen kuukausierien määrällä. Elinikäisen eläkkeen järjestelmässä eläkeoikeuksiaan käyttävän vakuutetun eläkesäästötilille kertynyt pääoma muunnetaan elinikäiseksi eläkkeeksi, jota vakuutetun valitsema vakuutusyhtiö maksaa hänelle. Eläkkeiden hallinnointiyhtiö siirtää valitulle eläkevakuutusyhtiölle varat (käteisenä tai muiden varojen muodossa), joista tämä maksaa vakuutetulle vanhuuseläkettä. Vastaanotettuaan nämä varat kyseinen eläkevakuutusyhtiön on tehtävä edunsaajan kanssa sopimus elinikäisen eläkkeen maksamisesta. Vakuutetulle maksettavan eläkkeen määrä ei voi missään tilanteessa olla pienempi kuin vähimmäiseläke, joka lasketaan lain nro 43/2004 (vanhuuseläkerahastoista annettu laki, jolla muutetaan ja täydennetään muita lakeja, sellaisena kuin se on muutettuna) ensimmäisen liitteen mukaisesti ilmoitettujen tulojen perusteella. Niiden kuukausierien määrä, joita eläkeyhtiöt maksavat vaihtoehdoissa, joissa vakuutetulle maksetaan myös eläkepääomaa, riippuu ylijäämäisestä pääomasta, joka on Heinäkuu 2012 21

käytettävissä, kun elinikäisen eläkkeen maksamiseen tarvittavat varat on siirretty vakuutetun valitsemalle vakuutusyhtiölle. Kansaneläkkeelle ei ole asetettu lakisääteistä enimmäis- tai vähimmäismäärää. Varhaiseläke-etuudet Sosiaalivakuutusjärjestelmästä maksettavan varhaiseläkkeen kuukausierät lasketaan samalla tavalla kuin vanhuuseläkkeenkin kuukausierät, paitsi että näin saatua summaa pienennetään 0,5 % jokaiselta puuttuvalta tai alkaneelta kuukaudelta, joka edeltää sitä päivää, jona hakija saavuttaa vanhuuseläkeiän. Vakuutetulle maksettavan eläkkeen määrä ei voi missään tilanteessa olla pienempi kuin vähimmäiseläke, joka lasketaan lain nro 43/2004 (vanhuuseläkerahastoista annettu laki, jolla muutetaan ja täydennetään muita lakeja, sellaisena kuin se on muutettuna) ensimmäisen liitteen mukaisesti ilmoitettujen tulojen perusteella. Niiden kuukausierien määrä, joita eläkkeiden hallinnointiyhtiöt maksavat vaihtoehdoissa, joissa vakuutetulle maksetaan myös eläkepääomaa, riippuu ylijäämäisestä pääomasta, joka on käytettävissä, kun elinikäisen eläkkeen maksamiseen tarvittavat varat on siirretty vakuutetun valitsemalle vakuutusyhtiölle. Vanhuusetuuksien saaminen Eläkkeen hakeminen Hakemukseen liitetään hakijan oikeuksien selvittämiseksi tarvittavat todisteet ja hakemus toimitetaan sosiaalivakuutuskassan paikallistoimistolle. Jos henkilö hakee samalla myös eläkerahastosta maksettavaa eläkettä, hänen on toimitettava asiaa koskeva hakemus siihen eläkeyhtiöön, jonka asiakas hän on. Varhaiseläkkeen hakeminen Varhaiseläkehakemukseen liitetään hakijan oikeuksien selvittämiseksi tarvittavat todisteet ja hakemus toimitetaan sosiaalivakuutuskassan paikallistoimistolle. Jos vakuutettu hakee samalla myös vanhuuseläkerahastosta maksettavaa varhaiseläkettä, hänen on toimitettava asiaa koskeva hakemus siihen eläkeyhtiöön, jonka asiakas hän on. Heinäkuu 2012 22

VII luku: Eloonjääneiden etuudet Eloonjääneiden etuuksien saamisen edellytykset Leskenetuudet Sosiaalivakuutuksesta maksettavan leskeneläkkeen saamisen edellytykset:edesmennyt puoliso sai kuolinpäivänään vanhuuseläkettä varhaiseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä tai edesmennyt puoliso täytti kuolinpäivänään työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen saamiselle asetetut ehdot tai puolison kuolema johtui työtapaturmasta tai ammattitaudista. Leskeneläkeoikeuden saamiseen ei liity mitään ajallisia rajoituksia. Tämä tarkoittaa sitä, että leski saa takaisin oikeutensa leskeneläkkeeseen heti, kun hän täyttää jonkin laissa määritellyn ehdon, riippumatta siitä, kuinka paljon kuolemantapauksesta on kulunut aikaa. Leskeneläkkeen maksaminen päättyy, kun leski avioituu uudelleen tai jos tuomioistuin toteaa lesken tappaneen tai murhanneen puolisonsa. Leski voi hakea leskeneläkettä rahastoeläkejärjestelmästä, jos vainaja sai kuolinpäivänään samasta järjestelmästä vanhuuseläkettä tai varhaiseläkettä. Lapseneläke Edunjättäjän huolettavana ollut (alle 26-vuotias) lapsi on oikeutettu lapseneläkkeeseen, jos hänen edesmennyt vanhempansa sai kuolemansa aikaan vanhuuseläkettä, varhaiseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä tai jos edesmennyt vanhempi täytti kuolemansa aikaan työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen saamiselle asetetut ehdot tai jos hänen kuolemansa johtui työtapaturmasta tai ammattitaudista. Lapsen oikeus lapseneläkkeeseen päättyy, jos hän suorittaa loppuun peruskoulun, sitä ylemmän asteen opinnot tai yliopisto-opinnot tai jos hänet adoptoidaan toiseen perheeseen. Jos adoptio kumotaan, lapsi saa tämän oikeuden takaisin. Lapsen oikeus lapseneläkkeeseen päättyy, jos tuomioistuin antaa päätöksen, jossa lapsen todetaan tappaneen tai murhanneen edesmenneen vanhempansa. Laissa ei tehdä eroa sen välillä, onko lapsi menettänyt toisen vai molemmat vanhempansa. Voimassa olevassa lainsäädännössä myönnetään kuitenkin lapsille lapseneläke, joka on 40 % kummankin edesmenneen vanhemman eläkkeestä. Edunjättäjän (alle 26-vuotias) lapsi on oikeutettu rahastoeläkejärjestelmästä maksettavaan lapseneläkkeeseen, jos edunjättäjä sai kuolemansa aikaan samasta järjestelmästä maksettavaa vanhuuseläkettä tai varhaiseläkettä. Jos lapsi adoptoidaan, tämä oikeus päättyy, eikä sitä ole mahdollisuutta saada takaisin. Heinäkuu 2012 23

Mitä järjestelmä kattaa? Periaatteena on, että kaikkien kuolemantapauksen jälkeen maksettavien perheeläkkeiden (leskeneläke ja lapseneläke) yhteenlaskettu määrä ei voi ylittää sen eläkkeen määrää, johon edesmennyt vakuutettu oli oikeutettu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun virallisen taulukon mukaan laskettujen perhe-eläkkeiden yhteenlaskettu määrä (leskeneläke on 60 % ja kaikkien vainajan huollettavina olleiden lasten lapseneläke 40 % vainajan eläkkeestä) ylittää edesmenneen vakuutetun saaman eläkkeen määrän, maksettuja määriä pienennetään suhteellisesti. Lesken etuudet Leskeneläkkeen määrä on 60 % vainajan eläkkeestä. Sitä maksetaan yhden vuoden ajan kuolinpäivästä. Leskeneläkettä voidaan maksaa vielä tämän jälkeenkin, jos leski täyttää yhden seuraavista edellytyksistä: hänellä on huollettavanaan lapsi, joka saa lapseneläkettä saman kuolemantapauksen perusteella tai joka kasvoi vainajan perheessä (lesken oma lapsi tai adoptiolapsi taikka lapsi, jonka huoltajuus myönnettiin oikeuden päätöksellä toiselle puolisoista heidän avioliittonsa aikana) hän on työkyvytön, ja hänen työkyvyttömyysasteensa on vähintään 70 % hän on saavuttanut lakisääteisen eläkeiän hän on kasvattanut vähintään kolme lasta hän on kasvattanut kaksi lasta ja täyttänyt 52 vuotta. Rahastoeläkejärjestelmästä maksetaan leskelle leskeneläkettä (perhe-eläkettä) samalla tavalla kuin vainajalle maksettiin alun perin eläkettä. Jos vanhuus- tai varhaiseläkeoikeuttaan käyttänyt vainaja oli valinnut pelkän elinikäisen eläkkeen, vakuutusyhtiö, joka maksoi vainajalle hänen elinikäisen vanhuus- tai varhaiseläkkeensä, muuntaa eläkkeen leskeneläkkeeksi, jonka määrä on 60 % eläkkeestä, jota vainaja sai kuolinhetkellään. Jos vanhuus- tai varhaiseläkeoikeuttaan käyttänyt vainaja oli valinnut vaihtoehdon, johon kuuluu kuolemantapauksen yhteydessä maksettava pääoma, eläkkeiden hallinnointiyhtiö maksaa perheenjäsenille käytettävissä olevasta ylijäämästä kuukausieriä samansuuruisina ja samanlaisin väliajoin kuin ennen kuolemaa. Vastaavasti vakuutusyhtiö, joka maksoi vainajalle elinikäistä vanhuus- tai varhaiseläkettä, muuntaa eläkkeen leskeneläkkeeksi, jonka määrä on 60 % eläkkeestä, jota vainaja sai kuolinhetkellään. Myös tässä tapauksessa kaikkien kuolemantapauksen jälkeen maksettavien perheeläkkeiden (leskeneläke ja lapseneläke) yhteenlaskettu määrä ei voi ylittää sen vanhuus- tai varhaiseläkkeen määrää, jota edesmennyt vakuutettu sai eläessään. Samoin kuukausierät, joita eläkeyhtiö maksaa eläkepääomasta, jaetaan yhtä suuriin osiin lesken ja jokaisen vainajan huollettavana olleen lapsen kesken, niin että maksettavien osuuksien yhteenlaskettu määrä on 100 % vainajalle maksetuista kuukausieristä. Lapseneläke Kullekin lapselle maksettavan lapseneläkkeen määrä on 40 % siitä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeestä, johon kukin menehtynyt vanhempi oli tai olisi ollut oikeutettu kuolemansa aikaan. Heinäkuu 2012 24

Rahastoeläkejärjestelmästä maksetaan vanhempansa menettäneelle lapselle lapseneläkettä (perhe-eläkettä) samalla tavalla kuin vainajalle maksettiin alun perin varhais- tai vanhuuseläkettä. Jos vanhuus- tai varhaiseläkeoikeuttaan käyttänyt vanhempi oli valinnut pelkän elinikäisen eläkkeen, vakuutusyhtiö, joka maksoi hänelle elinikäistä vanhuus- tai varhaiseläkettä, muuntaa eläkkeen lapseneläkkeeksi, jonka määrä on 40 % eläkkeestä, jota vanhempi sai kuolinhetkellään. Jos vanhuus- tai varhaiseläkeoikeuttaan käyttänyt vanhempi oli valinnut vaihtoehdon, johon kuuluu kuolemantapauksen yhteydessä maksettava pääoma, eläkkeiden hallinnointiyhtiö maksaa lapselle käytettävissä olevasta ylijäämästä kuukausieriä samansuuruisina ja samanlaisin väliajoin kuin ennen kuolemaa. Vastaavasti vakuutusyhtiö, joka maksoi vainajalle elinikäistä vanhuus- tai varhaiseläkettä, muuntaa eläkkeen lapseneläkkeeksi, jonka määrä on 40 % eläkkeestä, jota edesmennyt vanhempi sai kuolinhetkellään. Myös tässä tapauksessa sovelletaan perhe-eläkkeiden kumuloitumista koskevaa sääntöä, jota käsitellään leskeneläkkeitä koskevassa osassa. Hautausavustus Slovakian tasavallan sosiaalilainsäädännössä säädetään hautausavustuksesta (Príspevok na pohreb), jolla valtio osallistuu edesmenneen henkilön perheenjäsenille aiheutuviin hautajaiskuluihin. Hautajaiset järjestävälle henkilölle maksetaan 79,67 euron kertakorvaus. Eloonjääneiden etuuksien saaminen Perhe-eläkehakemukset tehdään kirjallisesti, ja niihin on liitettävä kaikki tarvittavat todistusasiakirjat. Hakemukset toimitetaan sosiaalivakuutuskassan paikallistoimistoihin. Jos edesmenneen vakuutetun perheenjäsen hakee samalla myös eläkerahastosta maksettavaa perhe-eläkettä, hänen on toimitettava asiaa koskeva hakemus vainajan elinikäisestä eläkkeestä vastaavaan vakuutusyhtiöön sekä tarvittaessa eläkepääomasta vastaavaan eläkkeiden hallinnointiyhtiöön. Näissä hakemuksissa on mainittava kaikki seikat, joilla voi olla merkitystä hakijan oikeuksia selvitettäessä, ja niihin on liitettävä kaikki tarvittavat todistusasiakirjat. Hautausavustus Hakijan on toimitettava hautausavustushakemus sillä paikkakunnalla toimivaan työ-, sosiaali- ja perheviraston toimistoon, jossa vainaja asui viimeksi vakituisesti tai tilapäisesti. Hakemukseen tarvitaan sekä hautajaisista vastaavan hautaustoimiston että kuolinpaikkakunnalla toimivan työ-, sosiaali- ja perheviraston paikallistoimiston vahvistus. Hakemuslomakkeita saa kyseisestä toimistosta. Heinäkuu 2012 25

VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset Tapaturmavakuutus on pakollinen jokaiselle työnantajalle, jolla on ainakin yksi työntekijä, ja se kattaa kaikki palkansaajat. Tapaturmavakuutusjärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki henkilöt, jotka työskentelevät työnantajan lukuun työsopimuksella, urakkasopimuksella, opintoharjoittelusopimuksella tai harjoittelusopimuksella. Tapaturmavakuutusjärjestelmässä on monia erityisiä henkilöryhmiä, joille maksettavista työtapaturma- ja ammattitautikorvauksista vastaa valtio ja joille maksettavat korvaukset valtio rahoittaa. Näihin ryhmiin kuuluvat toisen asteen oppilaitosten oppilaat ja korkeakouluopiskelijat vapaapalokuntalaiset, kaivoksissa työskentelevät pelastajat sekä Punaisen Ristin ja vuoristossa liikkuvien pelastusjoukkojen vapaaehtoistyöntekijät vapaaehtoiset pelastustyöntekijät, jotka antavat apua vakavien onnettomuuksien tai luonnonkatastrofien jälkeen tai torjuvat tällaisten onnettomuuksien tai katastrofien seurauksia. Koska tapaturmavakuutusjärjestelmä perustuu olettamaan työnantajan vastuusta työntekijöitään kohtaan työtapaturman sattuessa tai ammattitaudin ilmetessä, vakuutettu ei voi hakea tapaturmavakuutuksesta mitään korvausta, jos työnantaja osoittaa, ettei hänen voida katsoa olevan millään tavalla vastuussa kyseisestä tapahtumasta. Mitä järjestelmä kattaa? Koska tapaturmavakuutusjärjestelmällä pyritään siihen, että uhri säilyttää työtapaturmaa tai ammattitautia edeltävän nettotulotasonsa, hänen vakuutusmaksujaan ja tapaturmavakuutuksesta maksettavia etuuksia laskettaessa laskentaperusteena käytetään vakuutetun bruttopalkkaa. Laskennassa tuloihin ei sovelleta ylärajaa, kuten sairausvakuutuksen, vanhuuseläkevakuutuksen, työttömyysvakuutuksen ja takuurahaston tapauksessa. Työtapaturmavakuutusjärjestelmästä myönnetään seuraavia etuuksia: tuloja täydentävä lisä (Úrazový príplatok) tapaturman johdosta maksettava elinkorko (Úrazová renta) kiinteämääräinen kertakorvaus (Jednorazové vyrovnanie) tapaturman uhrin perheelle tarkoitettu eläke (Pozostalostná úrazová renta) ja kertaluonteinen korvaus (Jednorazové odškodnenie) kuntoutusavustus (Rehabilitačné) ja avustus uudelleenkoulutusta varten (Rekvalifikačné). Heinäkuu 2012 26

Tuloja täydentävä lisä Tuloja täydentävä lisä: Tämä lisä on rahaetuus, jota maksetaan työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi työkyvyttömälle vakuutetulle. Sen määrä vastaa tapaturmaa tai sairautta edeltävän nettopalkan sekä sairauspäivärahan ja tulojen menetyksestä mahdollisesti maksettavan korvauksen välistä erotusta. Tapaturman johdosta maksettava elinkorko Tapaturman johdosta maksettava elinkorko: tapaturman johdosta maksettavaa elinkorkoa voi hakea, jos työkyky on alentunut vähintään 40 % työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi. Työkyvyttömyysastetta arvioidaan suhteessa työhön, jota vakuutettu teki juuri ennen työtapaturmaa tai ammattitautia. Etuuden määrän laskentaperusteena käytetään 80 % vakuutusmaksujen laskentaperusteena käytetystä palkasta (mikä vastaa suunnilleen vakuutetun saamaa nettopalkkaa) ja hänen työkyvyttömyysastettaan. Jos uhrille maksetaan kuitenkin samaan aikaan työkyvyttömyyseläkettä, tapaturman johdosta maksettavan elinkoron määrä pienenee vastaavan summan verran. Jos vakuutetun terveydentila muuttuu niin, että se vaikuttaa hänen työkyvyttömyysasteeseensa, elinkoron määrää muutetaan tämän mukaisesti (sillä edellytyksellä, ettei työkyvyttömyysaste laske 40 %:n alarajan alapuolelle). Oikeus tapaturman johdosta maksettavaan elinkorkoon päättyy, kun vakuutettu saavuttaa eläkeiän tai kun hänelle myönnetään varhaiseläke. Kiinteämääräinen kertakorvaus Jos työtapaturma tai ammattitauti alentaa vakuutetun työkykyä yli 10 % mutta alle 40 %, maksetaan kiinteämääräinen kertakorvaus. tapaturmavakuutuksesta maksetaan kiinteämääräinen kertakorvaus, jonka määrä vastaa vakuutetun työttömyysasteen suuruista prosenttiosuutta vuotuisesta bruttopalkasta, jota vakuutettu sai ennen tapaturmaa tai sairautta. Tapaturman uhrin perheelle tarkoitettu eläke sekä kertaluonteinen korvaus Mikäli työtapaturma tai ammattitauti aiheuttaa vakuutetun kuoleman, tapaturmavakuutusjärjestelmästä maksetaan etuuksia hänen perheelleen. Niitä voidaan maksaa tapaturman uhrin perheelle tarkoitetun eläkkeen sekä kertaluonteisen korvauksen muodossa. Tapaturman uhrin perheelle tarkoitettua eläkettä maksetaan silloin, jos tuomioistuin oli tehnyt päätöksen edunjättäjän elatusvelvollisuudesta. Muissa tapauksissa leskelle ja lapsille maksetaan kiinteämääräinen kertakorvaus. Oikeus perhe-eläkkeeseen päättyy sinä päivänä, jona uhri olisi saavuttanut eläkeiän. Kuntoutusavustus ja avustus uudelleenkoulutusta varten Kuntoutusavustusta voidaan maksaa kuntoutuksessa olevalle henkilölle. Vastaavasti uudelleenkoulutusta varten tarkoitettua avustusta voidaan maksaa uudelleenkoulutuksessa olevalle henkilölle. Sosiaalivakuutuskassa tekee päätöksen näiden etuuksien myöntämisestä, ja niitä maksetaan enintään kuuden kuukauden ajan. Näitä etuuksia ei kuitenkaan voida myöntää, jos henkilö saa vanhuuseläkettä. Jos kuntoutusta tai ammatillista uudelleenkoulutusta koskeva hakemus hyväksytään, hakijalle myönnetään automaattisesti myös oikeus vastaavaan avustukseen. Avustuksen määrä on 80 % päivittäisestä laskentaperusteesta (keskimääräisestä päiväpalkasta tapaturmaa edeltäneenä kalenterivuonna). Heinäkuu 2012 27

Muut etuudet Muut tapaturmavakuutusjärjestelmästä maksettavat rahaetuudet ovat korvaus kivusta (Náhrada za bolesť) ja korvaus sosiaalisen kanssakäymisen vähenemisestä (Náhrada za sťaženie spoločenského uplatnenia) korvaus sairausvakuutuksen korvauksen piiriin kuulumattomista ja sairausvakuutuksen korvausmäärän ylittävistä hoitokuluista korvaus hautajaiskuluista. Se maksetaan kiinteämääräisenä kertasummana korvaukseen oikeutetuille edunsaajille Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen Työtapaturma- ja ammattitautietuuksia koskevat hakemukset tehdään kirjallisesti, ja niihin on liitettävä kaikki tarvittavat todisteet. Hakemukset toimitetaan sosiaalivakuutuskassan paikallistoimistoihin. Heinäkuu 2012 28

IX luku: Perhe-etuudet Perhe-etuuksien saamisen edellytykset Perhe-etuuksia maksetaan vanhemmille, joilla on huollettavanaan lapsia, adoptiovanhemmille sekä holhoojille, jotka huolehtivat lapsista näiden vanhempien sijasta. Edunsaajat voivat olla palkansaajia, itsenäisiä ammatinharjoittajia tai työttömiä. Perhe-etuudet ovat maksuihin perustumattomia etuuksia, jotka rahoitetaan valtion verovaroista, eikä niiden määrä riipu edunsaajan tuloista eikä huollettavien lasten iästä. Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen muiden jäsenvaltioiden, Sveitsin ja tietyissä tapauksissa myös muiden maiden kansalaisilla on perhe-etuuksien suhteen samat oikeudet ja velvoitteet kuin Slovakian tasavallan kansalaisilla. Lapsilisä Valtio maksaa lapsilisää (Prídavok na dieťa) jokaiselle, jolla on kasvatettavanaan ja elätettävänään lapsi ja joka täyttää seuraavat edellytykset: hän on lapsen huoltaja hän asuu vakituisesti tai väliaikaisesti Slovakian tasavallassa (tätä ehtoa ei sovelleta Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioista tai Sveitsistä tuleviin siirtotyöläisiin) huollettava lapsi asuu vakituisesti tai väliaikaisesti Slovakian tasavallassa (tätä ehtoa ei sovelleta Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioista tai Sveitsistä tulevien siirtotyöläisten perheenjäseniin). Vanhempainavustus Vanhempainavustus (Rodičovský príspevok) on sosiaalietuus, jota valtio maksaa vanhemmille tai adoptiovanhemmille tukeakseen alle kolmevuotiaiden lasten kasvattamista ja elättämistä. Vanhempainavustusta voidaan maksaa alle kuusivuotiaasta lapsesta, jos lapsen terveydentila on heikentynyt pitkäaikaisesti. Vanhempainavustusta maksetaan, kun vanhempi hoitaa lasta hän on lapsen huoltaja hän asuu vakituisesti tai väliaikaisesti Slovakiassa (tätä ehtoa ei sovelleta Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioista tai Sveitsistä tuleviin siirtotyöläisiin) huollettava lapsi asuu vakituisesti tai väliaikaisesti Slovakian tasavallassa (tätä ehtoa ei sovelleta Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioista tai Sveitsistä tulevien siirtotyöläisten perheenjäseniin). Kotihoidontuki Verohyvitys (Daňový bonus) myönnetään vanhemmille, jotka asuvat vakituisesti tai tilapäisesti Slovakiassa, ja kasvatti- tai adoptiovanhemmille, joiden tulot ylittävät kuusinkertaisesti kansallisen kuukausittaisen vähimmäispalkan ja jotka elättävät alle 25-vuotiasta lasta. Heinäkuu 2012 29

Lapsenhoitoavustusta (Príspevok na starostlivosť o dieťa) maksetaan työssäkäyville tai opiskeleville henkilöille, jotka hoitavat lasta. Sen maksaminen edellyttää sitä, että sekä lapsi että edunsaajat asuvat vakituisesti tai tilapäisesti Slovakiassa. Syntymäavustus Ks. äitiys/isyysavustusta koskevaa osaa. Sijaisperheeseen sijoittamisesta maksettavat etuudet Henkilöt, jotka toimivat perheeseensä sijoitettujen lasten huoltajina oikeuden päätöksen nojalla, voivat hakea sijaisperheeseen sijoittamisesta maksettavia etuuksia. Mitä järjestelmä kattaa? Lapsilisä Lapsilisä on kiinteämääräinen, eikä se riipu perheen tuloista eikä lapsen iästä. Sitä maksetaan kuukausittain jokaisesta huollettavasta lapsesta ja sitä voidaan maksaa samanaikaisesti monesta lapsesta. Lapsilisä maksetaan täysimääräisenä kalenterikuukaudelta, vaikka sen saamiselle asetetut edellytykset täyttyisivätkin vain osan kuusta. Lapsilisän kiinteää määrää tarkistetaan Slovakian tasavallan hallituksen asetuksella joka vuoden syyskuun 1. päivä. Tällä hetkellä lapsilisää maksetaan 22,54 euroa lasta kohden. Lapsilisää maksetaan siihen saakka, kunnes lapsen oppivelvollisuus päättyy, eli tällä hetkellä 16 vuoden ikään asti. Sen maksamista voidaan jatkaa 25 vuoden ikään asti, jos lapsi opiskelee tai osallistuu ammatilliseen koulutukseen täysipäiväisesti eikä hänellä ole omia tuloja. Ellei lapsi kykene pitkäaikaisesti heikentyneen terveydentilansa vuoksi opiskelemaan tai osallistumaan koulutukseen täysipäiväisesti, lapsilisää voidaan maksaa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Mikäli edunsaajan elämäntilanne muuttuu tavalla, joka saattaa vaikuttaa hänen oikeuksiinsa saada etuuksia, etuuksien määrään tai niiden maksuaikaan, hänen on ilmoitettava asiasta kahdeksan päivän sisällä työ-, sosiaali- ja perheviraston paikallistoimistoon. Yhdestä ja samasta lapsesta voidaan myöntää lapsilisää vain yhdelle luonnolliselle henkilölle, vaikka useampi henkilö täyttäisikin sen saamiselle asetetut ehdot. Seuraavat henkilöt voivat hakea lapsilisää: toinen huollettavan lapsen vanhemmista tai lapsen adoptiovanhempi henkilö, jonka huostaan lapsi on annettu tämän vanhempien sijasta täysi-ikäinen lapsi, jolla ei ole tuloja eikä lasta ja jonka vanhemmat eivät ole enää velvollisia elättämään häntä tai joka on avioitunut tai eronnut. Vanhempainraha Vanhempainavustus on kiinteämääräinen etuus, eli se ei riipu perheen tuloista. Sitä maksetaan kuukausittain. Kun toinen vanhemmista on oikeutettu samanaikaisesti äitiysavustukseen, jonka määrä on kiinteämääräistä vanhempainavustusta pienempi, vanhempainavustusta maksetaan summa, joka vastaa voimassa olevan kiinteämääräisen vanhempainavustuksen ja toisen vanhemman saaman Heinäkuu 2012 30

äitiysavustuksen välistä erotusta. Vanhempainavustusta ei voida maksaa, jos maksettava äitiysavustus on kiinteämääräistä vanhempainavustusta suurempi. Vanhempainavustuksen kiinteää määrää tarkistetaan Slovakian tasavallan hallituksen asetuksella joka vuoden syyskuun 1. päivä. Vanhempainraha on tällä hetkellä 194,70 euroa. Jos lapsia syntyy samasta raskaudesta useita, perussummaa korotetaan 25 % jokaisesta lisälapsesta. Vanhempainrahasta vähennetään 50 %, jos vanhemmat eivät huolehdi lapsen osallistumisesta pakolliseen koulutukseen. Mikäli edunsaajan elämäntilanne muuttuu tavalla, joka saattaa vaikuttaa hänen oikeuksiinsa saada etuuksia, etuuksien määrään tai niiden maksuaikaan, hänen on ilmoitettava asiasta kahdeksan päivän sisällä työ-, sosiaali- ja perheviraston paikallistoimistolle. Vanhempainavustusta voi hakea jompikumpi lapsen vanhemmista tai kuka tahansa muu henkilö, jonka huostaan lapsi on annettu. Kotihoidontuki Verohyvitys (veroväline) on valtion varoin rahoitettava yleinen järjestelmä, jossa tuloveroa alennetaan 21,03 euroa kuussa lasta kohden. Lastenhoitoavustus on valtion tukea vanhemmille tai kasvattivanhemmille (jotka eivät saa vanhempainavustusta) lapsen hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Sitä maksetaan todistettujen kulujen verran, enintään kuitenkin vanhempainavustusta vastaava määrä, jos lasta hoitaa virallinen hoitopalvelujen tarjoaja, tai 25 % vanhempainavustuksen määrästä, jos lasta hoitaa henkilö, joka ei ole itsenäinen ammatinharjoittaja tai joka ei ole virallinen hoitopalvelujen tarjoaja (esimerkiksi isovanhempi). Syntymäavustus Ks. äitiys/isyysavustusta koskevaa osaa. Sijaisperheeseen sijoittamisesta maksettavat etuudet Kertaluonteiset etuudet Kertaluontoiset etuudet maksetaan, kun sijaisperheeseen sijoittamista koskeva prosessi käynnistyy tai päättyy. Edunsaajille maksetaan säännöllisiä etuuksia (lukuun ottamatta tapauksia, joissa pieni lapsi sijoitetaan muun henkilön kuin vanhempiensa huostaan ja joissa lapsi sijoitetaan perheeseen oikeuden päätöksellä tilapäisenä varotoimenpiteenä) niin kauan kuin sijaisvanhemmuus kestää. Edellytyksenä on, etteivät kyseiset edunsaajat saa samanaikaisesti mitään muuta valtion sosiaaliapua; tällöin nämä säännölliset etuudet katsotaan vain täydentäväksi sosiaaliavuksi. Sijaisperheeseen sijoittamisen yhteydessä lapsille maksettavilla kertaluonteisilla etuuksilla on tarkoitus varmistaa, että sijaisperheeseen sijoitetut lapset saavat välttämättömät henkilökohtaiset perustarvikkeet. Etuuksia maksetaan järjestelmällisesti pienille lapsille, jotka asuivat välittömästi ennen sijaisperheeseen sijoittamista lastenkodissa. Niitä voidaan maksaa myös lapsille, jotka eivät asuneet lastenkodissa ennen sijaisperheeseen sijoittamista mutta joilla ei ole asianmukaisia henkilökohtaisia perustarvikkeita. Asiasta päättää työ-, sosiaali- ja perhetoimisto, joka maksaa etuudet. Heinäkuu 2012 31

Sijaisperheeseen sijoittamisen päättyessä lapsille maksettavat kertaluonteiset etuudet ovat itsenäistymistä varten maksettavaa tukea. Etuus maksetaan lapselle, joka saavuttaa lainmukaisen täysi-ikäisyyden. Sijaisvanhemmille säännöllisesti maksettavat etuudet Näillä etuuksilla tuetaan sijaisvanhempia, jotka huolehtivat ainakin yhdestä heidän huostaansa määrätystä lapsesta. Edellytyksenä on, että he huolehtivat lapsesta itse eivätkä turvaudu minkäänlaisten huostaanotettujen lasten vastaanottoyksiköiden apuun. Etuuksia voidaan maksaa myös lapsista, jotka on annettu heidän huostaansa väliaikaisesti ja jotka aiotaan sijoittaa muualle. Perheenjäsenet suorassa polvessa (isovanhemmat, isoisovanhemmat) eivät voi hakea näitä etuuksia. Sijaisvanhempia kannustetaan lasten perhesuhteiden ylläpitämiseen korottamalla etuuksien määrää, jos perheeseen sijoitetaan vähintään kolme lasta, jotka ovat keskenään sisaruksia. Näitä etuuksia ei voida maksaa, jos sijaisvanhempi tai hänen puolisonsa saa sijaisvanhemmuuden aikana äitiysavustusta (sosiaalivakuutuslain mukaan), sairauspäivärahaa tai toisen maan maksamia vastaavia etuuksia. Sijaisvanhemmille säännöllisesti maksettava erityisetuus Tällä etuudella tuetaan sijaisvanhempia, jotka huolehtivat vakavasti vammautuneesta lapsesta, kun heille tai kyseiselle lapselle ei makseta mitään muuta taloudellista tukea tähän tarkoitukseen ja kun sijaisvanhemmat hoitavat lasta itse ilman asiaan erikoistuneiden yksiköiden apua (sosiaalivakuutuslaki). Perhe-etuuksien saaminen Lapsilisää ja vanhempainavustusta haetaan kirjallisesti. Hakemus toimitetaan työ-, sosiaali- ja perheviraston paikallistoimistoon sillä paikkakunnalla, jolla hakija asuu (vakituisesti tai tilapäisesti). Näistä toimistoista saa valmiita lomakkeita avustuksen hakemista varten. Hakemukseen liitettävät todisteet luetellaan lomakkeen mukana saatavissa ohjeissa. Kun huollettava lapsi asuu Euroopan unionin toisessa jäsenvaltiossa, otetaan huomioon säännökset EU:n jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. Sijaisperheeseen sijoittamisesta maksettavia etuuksia haetaan työ-, sosiaali- ja perheviraston paikallistoimistosta sillä paikkakunnalla, jolla hakija asuu vakituisesti. Etuuden myöntävät kyseiset toimistot. Oikeus näihin etuuksiin riippuu lapsen aineellisesta tilanteesta, josta virasto antaa itsenäisesti arvionsa. Päätös on tehtävä 30 päivän kuluessa. Heinäkuu 2012 32

X luku: Työttömyys Työttömyysetuuksien saamisen edellytykset Työttömät, jotka kuuluvat työttömyysvakuutuksen piiriin (palkansaajina tai työttömyysvakuutukseen vapaaehtoisesti liittyneinä) voivat hakea työttömyyskorvausta (Dávka v nezamestnanosti), jos he ovat työnhakijaksi ilmoittautumistaan edeltäneiden kolmen vuoden aikana maksaneet työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä vähintään kahden vuoden ajan. Vakuutuskaudet voidaan ottaa huomioon vain kerran: huomioon ei voida ottaa sellaisia vakuutuskausia, jotka on jo otettu aiemmin huomioon selvitettäessä vakuutetun oikeutta työttömyyskorvaukseen. Henkilö, joka saa varhais- tai vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä vähintään 70 prosentin työkyvyttömyysasteen perusteella, ei voi saada samanaikaisesti työttömyyskorvausta. Työttömyyskorvausta ei makseta niiltä päiviltä, joina henkilö on saanut sairauspäivärahaa, sairaan omaisen hoitamisesta maksettavaa hoitoavustusta, äitiysavustusta tai vanhempainavustusta. Mitä järjestelmä kattaa? He voivat saada tällöin työttömyyskorvauksia enintään kuuden kuukauden ajan. Vakuutettu, joka ilmoittautuu työnhakijaksi määräaikaisen työsopimuksensa päätyttyä, voi saada työttömyyskorvauksia, jos hän työnhakijaksi ilmoittautumista edeltäneiden neljän vuoden aikana on maksanut työttömyysvakuutusmaksuja määräaikaisen työsopimuksensa yhteydessä tai on liittynyt työttömyysvakuutukseen vapaaehtoisesti ja kuulunut sen piiriin vähintään kaksi vuotta; ei ole ollut velvollinen liittymään työttömyysvakuutukseen mistään muusta syystä. Tässä tapauksessa työttömyyskorvauksia maksetaan neljän kuukauden ajan. Mikäli vakuutettu täyttää kaikki työttömyyskorvauksen saamisen lakisääteiset ehdot, hän saa työttömyyskorvauksena 50 % vakuutusmaksujensa laskentaperusteena käytetystä päiväpalkasta. Työttömyysetuuksien saaminen Mikäli vakuutettu täyttää edellä esitetyt edellytykset, hänen oikeutensa työttömyyskorvauksiin alkaa sinä päivänä, jolloin hän ilmoittautuu työnhakijaksi, ja päättyy lakisääteisen korvauskauden päätyttyä tai sinä päivänä, jona vakuutettu poistetaan työnhakijoiden luettelosta. Korvauksen maksaa sosiaalivakuutuskassa. Heinäkuu 2012 33

XI luku: Vähimmäistoimeentulo Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset Maksuihin perustumattomat erityisetuudet Katso jäljempänä: Mitä järjestelmä kattaa. Puutteenalaisten tuki (Pomoc v hmotnej núdzi) Puutteenalaisten tuki on yleinen, maksuihin perustumaton, verovaroin rahoitettu järjestelmä, jonka tarkoituksena on taata vähimmäistulo niille, jotka eivät kykene huolehtimaan perusturvastaan itse. Järjestelmästä maksettavien etuuksien määrä riippuu kotitaloudessa asuvien määrästä. Puutteenalaisten tukea myönnetään subjektiivisen oikeuden perusteella (ei harkinnanvaraisesti). Puutteenalaisten etuus (Dávka v hmotnej núdzi) Puutteenalaisten etuus on tarveharkintainen etuus, joka myönnetään Slovakian tasavallassa asuville tai oleskeleville puutteenalaisille henkilöille, kun heidän tulonsa jäävät alle toimeentulon alarajan (Životné minimum) eivätkä he onnistu hankkimaan tuloja itse. Toimeentulon alaraja on henkilön tuloille asetettu alaraja, jonka alittuessa häntä pidetään puutteenalaisena. Vähimmäistoimeentulo kattaa yhden lämpimän aterian päivässä, tarvittavat vaatteet ja asunnon. Mitä järjestelmä kattaa? Maksuihin perustumattomat erityiset rahaetuudet Ennen 1. tammikuuta 2004 tehty tarkistus eläkkeeseen, joka on eläkkeensaajan ainoa tulonlähde Jos vanhuuseläkettä, osa-aikaeläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, leskeneläkettä tai molemmat vanhempansa menettäneen lapsen lapseneläkettä on tarkistettu 31. joulukuuta 2003, koska eläke oli eläkkeensaajan ainoa tulonlähde, sitä maksetaan joulukuun 31. päivän 2003 jälkeen joulukuun 31. päivään 2003 asti voimassa olleiden säännösten ehtojen mukaisesti, ja sen määrä vastaa 31. joulukuuta 2003 maksettua määrää. Tätä eläkettä tarkistetaan 1. tammikuuta 2004 voimaan tulleiden säännösten mukaisesti. Jos vanhuuseläke, osa-aikaeläke tai työkyvyttömyyseläke on henkilön ainoa tulonlähde, summaa, jonka verran eläkettä tarkistettiin, ei oteta huomioon leskeneläkkeen ja lapseneläkkeen määrää vahvistettaessa. Ennen 1. tammikuuta 2004 myönnetty sosiaalieläke Joulukuun 31. päivänä 2003 maksetun sosiaalieläkkeen maksamista jatketaan vielä tämän päivämäärän jälkeen niiden ehtojen mukaisesti, jotka asetetaan joulukuun 31. päivään 2003 asti voimassa olleissa säädöksissä, ja sen määrä vastaa kyseisenä päivänä maksettua määrää. Joulukuun 31. päivän 2003 jälkeen sosiaalieläkkeen myöntämisestä päättää ja sen maksaa sosiaalivakuutuslaitoksen organisaatioyksikkö, joka oli sosiaalivakuutuskassan toimeenpanevana elimenä toimivaltainen näissä Heinäkuu 2012 34

asioissa joulukuun 31. päivään 2003 asti. Sosiaalieläkettä tarkistetaan 1. tammikuuta 2004 voimaan tulleiden säännösten mukaisesti. Puutteenalaisten etuus Puutteenalaisten etuuden määrä riippuu perheen kokoonpanosta. Se lasketaan vähentämällä henkilön tai kotitalouden tuloista puutteenalaisten etuuden teoreettinen määrä, joka on 60,50 euroa, kun kyseessä on yksin elävä henkilö 115,10 euroa, kun kyseessä on yksinhuoltaja, jolla on 1 4 lasta 105,20 euroa, kun kyseessä on lapseton pariskunta 157,60 euroa, kun kyseessä on pariskunta, jolla on 1 4 lasta 168,20 euroa, kun kyseessä on yksinhuoltaja, jolla on vähintään viisi lasta 212,30 euroa, kun kyseessä on pariskunta, jolla on vähintään viisi lasta. Puutteenalaisten etuutta maksetaan niin kauan kuin puutteenalaisuus jatkuu. Muita etuuksia, jotka ovat osa puutteenalaisten etuutta, ovat etuus, jota maksetaan raskaana oleville naisille raskauden neljännestä kuukaudesta lähtien etuus, jota maksetaan puutteenalaisille henkilöille, joilla on alle vuoden ikäinen lapsi terveydenhuoltoavustus (Príspevok na zdravotnú starostlivosť) turvaava avustus (Ochranný príspevok), jota maksetaan eläkeiän saavuttaneille, työkyvyttömille (joiden työkyky on alentunut vähintään 70 %), vakavasti vammaista henkilöä hoitaville henkilöille, yli 30 päivää sairaana oleville henkilöille tai alle 31 viikon ikäistä lasta hoitaville yksinhuoltajille asumistuki (Príspevok na bývanie) kohtuullisiin vuokramenoihin (asumistukea ei kuitenkaan makseta eläkkeensaajille eikä sosiaalihuoltolaitoksissa eläville puutteenalaisille) aktivointituki (Aktivačný príspevok), jota maksetaan henkilöille, jotka osallistuvat työhönpaluuseen tähtäävään ohjelmaan (koulutukseen tai vähäiseen yhdyskuntatyöhön vähintään kymmenen tuntia viikossa) etuus, jota maksetaan lapsesta oppivelvollisuuden ajan (6 16 ikävuoteen) (Dávka pre dieťa). Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen Puutteenalaisten etuus Puutteenalaisten etuutta haetaan työ-, sosiaali- ja perheviraston paikallistoimistosta sillä paikkakunnalla, jolla hakija asuu vakituisesti. Etuuden myöntävät kyseiset toimistot. Oikeus näihin etuuksiin riippuu lapsen aineellisesta tilanteesta, josta virasto antaa itsenäisesti arvionsa. Päätös on tehtävä 30 päivän kuluessa (tai 60 päivän kuluessa, jos tapaus on hyvin monimutkainen). Heinäkuu 2012 35

XII luku: Pitkäaikaishoito Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset Pitkäaikaishoitoetuuksia myönnetään vammaisille, henkilöille, joiden terveydentila on huono, ja henkilöille, jotka ovat riippuvaisia toisen henkilön avusta. Laissa määritetään toimintakykyä heikentävän sairauden vaadittu kesto (12 kuukautta) sekä avuntarpeen vähimmäisaste tiettyjen etuuksien saamiseksi. Mitä järjestelmä kattaa? Etuuksien myöntäminen riippuu siitä, ylittävätkö hakijan kotitalouden varat (ansiotulot, omaisuus ja muut etuudet) niille asetetun ylärajan. Etuuksiin sovelletaan tulorajaa, joka riippuu monista tekijöistä (esimerkiksi siitä, onko apua tarvitseva henkilö lapsi). Luontoisetuuksien (kuten laitoshoidon ja päivähoidon) lisäksi kotihoitoa tarjoaville omaishoitajille (perheenjäsenille) myönnetään rahaetuuksia henkilökohtaisen avustajan etuuden ja hoitajan etuuden muodossa. Valinnan rahaetuuksien ja luontoisetuuksien välillä voi tehdä vapaasti. Edunsaajan on maksettava laitoshoidon kustannukset, mutta hänelle on jäätävä omaan käyttöönsä vähintään 20 % hänen kuukausituloistaan. Rahaetuuden saaja maksaa osan käyttämiensä välineiden kustannuksista. Pitkäaikaishoidon saaminen Saatavilla on sekä alue- että paikallistason etuuksia. Pitkäaikaishoitoon sovelletaan osittain erityislainsäädäntöä (vammaisten osalta) ja osittain muista riskeistä (työkyvyttömyys, vanhuus, sairastuminen) annettua lainsäädäntöä. Se perustuu ajatukseen sosiaaliavusta (johon saa oikeuden tarpeen perusteella), ja sen maksavat kunnat, aluehallinnot ja valtio. Edunsaajat voivat saada yhdistelmän luontoisetuuksia ja rahaetuuksia. Tietyt etuudet, kuten hoitajan etuus (Príspevok za opatrovanie) ja henkilökohtaisen avustajan etuus (Príspevok na osobnú asistenciu), eivät kuitenkaan ole yhdistettävissä. Etuuksien myöntäminen edellyttää niille asetettujen ehtojen täyttymistä, muun muassa tarveharkintaa. Henkilön avuntarpeen arvioi lääkäri, joka tekee yhteistyötä erikoislääkärien ja sosiaalityöntekijän kanssa. Heinäkuu 2012 36

Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita Jos haluat tietoa sosiaaliturvakysymyksistä, jotka koskevat useampaa kuin yhtä unionin jäsenvaltiota, voit etsiä sopivaa laitosta Euroopan komission ylläpitämästä laitoshakemistosta sivustolla http://ec.europa.eu/social-security-directory. Slovakian tasavallan työ-, sosiaali- ja perheministeriö Ministerstvo práce, sociálnych vecí a rodiny Slovenskej republiky Špitálska 4,6,8 816 43 Bratislava http://www.employment.gov.sk Slovakian tasavallan terveysministeriö Ministerstvo zdravotníctva Slovenskej republiky Limbová 2 Box 52 837 52 Bratislava 37 http://www.health.gov.sk 837 52 Bratislava 37 http://www.health.gov.sk Slovakian tasavallan sisäasiainministeriö Ministerstvo vnútra Slovenskej republiky Henkilöstöstä ja sosiaaliasioista vastaava osasto, sairaus- ja sosiaalivakuutuksista vastaava yksikkö Pribinova 2 812 72 Bratislava http://www.minv.sk Terveydenhoidon valvontaviranomainen Úrad pre dohľad nad zdravotnou starostlivosťou Žellova 2 829 24Bratislava 25 http://www.udzs.sk Sosiaalivakuutuslaitos keskusvirasto Sociálna poisťovňa - ústredie Ulica 29. augusta 8 10 813 63 Bratislava 1 http://www.socpoist.sk Työ-, sosiaali- ja perheasioiden keskusvirasto Ústredie práce, sociálnych vecí a rodiny Špitálska 8 812 67 Bratislava http://www.upsvar.sk Heinäkuu 2012 37

Yleinen sairausvakuutuslaitos Všeobecná zdravotná poisťovňa generálne riaditeľstvo Mamateyova 17 Bratislava http://www.vszp.sk Slovakian tasavallan valtiovarainministeriö Ministerstvo financií Slovenskej republiky Štefanovičova 5 Bratislava http://www.finance.gov.sk Heinäkuu 2012 38