Perusturvalautakunta 31.3.2010 Perusturva LIITE 3 KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.5.2010 ALKAEN
2 PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA Perhehoidosta säädetään sosiaalihuoltolain 17 :ssä. Perhehoito on sosiaalipalvelua jonka järjestämisestä kunnan on huolehdittava. (Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710) Perhehoidon toteuttamisesta on säädetty perhehoitajalaissa. (Perhehoitajalaki 3.4.1992/ 312) PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET JA KOHDENTAMINEN Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. edistää Perhehoitoa voidaan antaa henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja hyväksikäyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa. PERHEHOITAJA JA PERHEHOITOKOTI Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain tarkoittamaa perhehoitoa. Perhehoitajan tulee tosiasiallisesti asua perhehoitokodissa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhekodin sopivuutta harkittaessa huomioidaan erityisesti seuraavat asiat: perheen ihmissuhteet perhehoitajan mahdollisuudet huomioida hoidettavan yksilölliset tarpeet perhehoitajan valmiudet toimia yhteistyössä viranomaisten, huollettavan omaisten ja muun läheisverkoston kanssa perhekodin kaikkien jäsenten valmius hyväksyä kehitysvammainen tasavertaiseksi perheenjäseneksi perhekodin tilat, varustetaso, turvallisuus, terveydelliset olosuhteet ja kodin lähiympäristön sopivuus Ennen perhehoidon aloittamista tehdään perusselvitys (liite 1) kotikäynnillä yhdessä perhehoitajan, muun hoitoon osallistuvan perheenjäsenen ja
3 vammaispalvelun työntekijöiden kanssa. Lisäksi pyydetään perhehoitajan kotikunnan sosiaalitoimen lausunto perhekodin ja -hoitajan sopivuudesta tehtävään. Ennen perhehoidon aloittamista alle 18-vuotiaan lapsen tai nuoren perhehoitajaksi ryhtyvän henkilön tulee toimittaa nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostaustan selvittämiseksi tarpeellinen rikosrekisteriote Oikeusrekisterikeskukselta. PITKÄAIKAINEN PERHEHOITO Pitkäaikainen perhehoito voi olla joko itsenäiseen elämään kuntouttava välivaihe tai pysyvämpi asumisen ja elämisen järjestely kunkin henkilön yksilöllisestä tarpeesta ja elämäntilanteesta riippuen. Lapsille ja nuorille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan pitkäaikainen perhehoito on ensisijainen vaihtoehto, jonka mahdollisuudet tulee aina selvittää. LYHYTAIKAINEN PERHEHOITO Lyhytaikaisen perhehoidon tavoitteena on erityisesti lasten ja nuorten kotihoidon tukeminen. Aikuisiässä lyhytaikaista perhehoitoa voidaan järjestää omassa kodissa asuville kehitysvammaisille yksilöllisistä tarpeista johtuen tai huoltajien loman järjestämiseksi. PERHEHOITOKODISSA HOIDETTAVIEN HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä. Mikäli hoitajalla on samassa taloudessa asuvia alle kouluikäisiä lapsia tai muita erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativia henkilöitä otetaan heidät huomioon lukumäärää laskettaessa (26a ). Jos perhehoidon toteuttamisesta vastaa vähintään kaksi henkilöä, joista ainakin toisella on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä, voi pitkäaikaisesti hoidettavien henkilöiden lukumäärä olla enintään seitsemän. Myös toisen hoitajan tulee koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella olla sopiva antamaan perhehoitoa Erityisistä syistä voidaan edellä mainituista hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Perheeseen sijoitettavien henkilöiden lukumäärää harkittaessa lähtökohtana ovat sijoitettavien henkilöiden tarpeet, perheen tarjoamat mahdollisuudet ja voimavarat sekä kodinomaisuuden ja yksilöllisyyden huomioiminen. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS Perhehoidon toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen (liite 2). Sopimuksen allekirjoittavat perhekodin vanhemmat
4 ja perusturvalautakunnan puolesta sijoituksesta vastaava sosiaalityöntekijä. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan (4 ) perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta hoidon arvioidusta kestosta perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista ja tukitoimista perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta ja tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista VOIMASSAOLO JA IRTISANOMISAIKA Toimeksiantosopimus solmitaan toistaiseksi tai määräajaksi. Irtisanomisaika on molemmilla sopijapuolilla kaksi kuukautta. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kanssa pyritään sopimaan tarvittavista korjauksista. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. HOITOPALKKIO Hoitopalkkio perustuu hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen (PHL 2 ). Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Hoitopalkkio muodostuu peruspalkkiosta ja asiakaskohtaisista lisistä, jotka porrastetaan hoitoisuuden ja päivätoimintoihin osallistumisen mukaan Pitkäaikainen perhehoito Peruspalkkio on 489,32 /kk Asiakaskohtaiset lisät /kk
5 Hoidon vaativuus Ei 1-3 päivänä/ vk 4-5 päivänä 7 vk päivätoiminnoissa päivätoiminnassa päivätoiminnassa perushoitotuki 99,65 56,49 28,25 korotettu hoitotuki 279,80 215,71 173,34 ylin hoitotuki 387,11 284,52 247,82 KULUKORVAUS Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisessa perhehoidossa hoitopalkkio maksetaan hoitovuorokaudelta ja jakajana käytetään 30. Tulopäivä ja lähtöpäivä lasketaan kumpikin yhdeksi vuorokaudeksi (esim. perhehoito on pe su = 3 vrk). Jos tulo- ja lähtöpäivä on sama ja perhehoito kestää alle 12 h kyseessä on päivähoito. Hoitopalkkio korvataan alle 12 h kestävän hoidon ajalta puolen suoritteen mukaisesti. Suorite määräytyy kuten edellä. Hoitopalkkiota voidaan tapauskohtaisesti harkiten ja hoidon erityisen vaativuuden vuoksi korottaa erityisin perustein 50-100 %. Hoitopalkkion korottaminen edellyttää asiantuntijalausuntoa ja/tai muuta selvitystä asiakkaan erityisen hoidon tarpeesta. Hoitopalkkion korotus käsitellään vammaispalvelutiimissä. Kulukorvauksen lähtökohtana on perhehoitajalle aiheutuvat tosiasialliset kulut. Kulukorvaukset käsittävät ateriakorvauksen, asumiskorvauksen ja korvauksen muista kuluista, joita ovat mm. siivous- ja puhdistuskulut, puhelinkulut ja matkakulut. Pitkäaikainen perhehoito Ateriakorvaus: päivisin kotona oleva henkilö 238,28 /kk 1-3 pv/vko päivätoiminnoissa oleva 197,76 /kk 4-5 pv/vko päivätoiminnoissa oleva 170,52 /kk Asumiskorvaus: oma huone jaettu huone 168,25 /kk 143,45 /kk
6 muut kulut 79,03 /kk Myös alle 16 vuotiaan kulukorvaus lasketaan yllä olevan taulukon mukaan. Koska alle 16-vuotiaan perhehoito on ns. täyttä ylläpitoa, kustannetaan jatkuvassa perhehoidossa erikseen heidän vaatetuksensa, terveydenhoitonsa ja virkistyksensä. Kulukorvaus maksetaan perhehoitajan loma-ajalta aterioiden osuus vähennettynä. Tilapäiset, äkilliset muutokset esim. ateriakorvauksissa huomioidaan vasta 5 pv ylittävältä osalta, paitsi koulujen ja työkeskusten lomat huomioidaan koko ajalta. Lyhytaikainen perhehoito Kulukorvaus ruuasta, asumisesta ja muista kuluista saadaan jakamalla pitkäaikaisen perhehoidon ylin kulukorvaus luvulla 30. Kulukorvaus päivähoidossa korvataan tarjottujen aterioiden perusteella ja korvaus on lyhytaikaisen perhehoidon ateriamaksujen mukainen PERHEHOITAJAN OIKEUS VAPAASEEN Perhehoitajalle kertyy oikeutta vapaaseen kolme ja puoli (3.5 vrk) sellaista kalenterikuukautta kohti, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vrk perhehoitajana. Vuodessa perhehoitajalle voi kertyä vapaata enintään 42 vrk. Vapaan määräytymisvuosi on kalenterivuosi ja pitokausi sama kalenterivuosi. Lyhytaikaiselle perhehoitajalle vapaa korvataan rahana. Oikeus korvaukseen syntyy, jos hoitovuorokausia on vähintään 14 vrk kalenterikuukaudessa. KÄYNNISTÄMISKORVAUS Perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta hoidon käynnistämisestä aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärää koskeva säännös on perhehoitajalain 3 :ssä. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2010 2663,76 perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Käynnistämiskorvausta myönnetään tapauskohtaisesti harkiten todellisiin, tapauskohtaisesti harkittaviin kuluihin mikäli korvausta ei voi saada muiden järjestelmien kautta. Käynnistämiskorvaus on tarkoitettu kattamaan kuluja hankinnoista, joita joudutaan tekemään sijoitusvaiheessa ja joita sijoitettavalla ei ole tai hän ei pysty niitä itse hankkimaan (esim. vuode, kirjoituspöytä). Vammaisen tarvitsemat asunnon muutostyöt ja apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia sosiaalihuolto- tai vammaispalvelulain nojalla ja terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen nojalla. Perhehoitajan on haettava käynnistämiskorvausta yhden vuoden sisällä toiminnan aloittamisesta kunkin hoidettavan kohdalla.
7 Jos perhehoitaja lopettaa toimintansa lyhyehkön ajan kuluessa aloittamisesta voidaan käynnistämiskorvaus tai sen osa periä takaisin. Kuoleentumisaika on 48 kk (4 vuotta) perhehoidon alkamisajankohdasta. PERHEHOITAJAN SOSIAALITURVA ASIAKASMAKSUT Perhehoitajan asema perustuu perhehoitosopimukseen (toimeksiantosopimus) Perhehoitajan eläketurva ja tapaturmavakuutus toteutuu perhehoitajalain 8 :ään sisältyvillä viittaussäännöksillä kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelakin (202/64) ja tapaturmavakuutuslakiin (608/48 ). Eläketurvaa kertyy mikäli hoitopalkkion suuruus on vähintään 347,41 /kk. Hoidon ja kuntoutuksen tukemiseksi perhehoidossa oleva henkilö voi olla kalenterivuodessa 54 vuorokautta pois hoidosta perhehoitajan vapaat mukaan lukien niin, että palkkio ja kulukorvaukset eivät katkea ateriakorvausta lukuun ottamatta. Perhehoidon keskeydyttyä hoitajasta riippumattomasta syystä maksetaan hoitopalkkio kalenterikuukaudelta ja kulukorvaus, ateriakorvausta lukuun ottamatta, viikon ajalta. Tämä koskee myös perhehoitajan sairausaikaa. Perhehoidon keskeytyessä perhehoitajasta riippuvasta syystä, maksut keskeytetään heti. Asumisesta, ruuasta ja muista kuluista (puhtaanapito, vaatehuolto ym.) peritään hoidettavalta perhehoitajalle maksettavan, toimeksiantosopimuksessa sovitun kustannuskorvauksen määrä/kk. Tilapäisessä perhehoidossa maksu peritään vuorokausimaksuna jakamalla kuukausimaksu luvulla 30. Alle 16-vuotiailta peritään lyhytaikaisessa perhehoidossa ateriamaksut seuraavasti: aamupala tai iltapala 1,50 lounas tai päivällinen 4,50 Alle 16-vuotiaiden ateriamaksu voidaan alentaa tai jättää perimättä mikäli perheen tulotaso tai muut sosiaaliset syyt huomioiden se on perusteltua.
8 Äänekosken vammaispalvelutoimiston yhteystiedot: Hämeentie 1 44100 Äänekoski - puhelinaika ma - pe klo 8-10 vammaispalelun sosiaalityöntekijä Päivi Paavilainen 020 632 2200 palveluohjaaja Jaana Liimatainen 020 632 2202 toimistosihteeri Merja Borokoff 020 632 2324