TEKNILLINEN KORKEAKOULU TUOTANTOTALOUDEN OSASTO TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN SUUNNAN OPINTO-OPAS 2005-2006 OPAS TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN OPINTOSUUNNAN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut: Eveliina Koski, Pia Dahlin ja Nina Suni Helsinki 2005
Hyvä Tuotantotalouden Opiskelija, Tuotantotalouden opinnot palvelevat kolmea tavoitteiltaan erilaista opiskelijaryhmää: pääaineopiskelijat, sivuaineopiskelijat ja täydentäjät. Tuotantotalouteen syventyy kultakin TKK:n vuosikurssilta pari sataa opiskelijaa suorittaen pää- tai sivuaineen Tutalla. Valtaosalla tuotantotaloutta opiskelevista on kuitenkin pää- tai sivuaineet muualla. Tehtävämme on palvella kaikkia teitä, noin tuhatta opiskelijaa siten, että kukin mahdollisimman hyvin pääsee tavoitteisiinsa. Tätä varten meillä on opintojaksojen portfolio, josta voitte valita sekä syvyyttä että laajuutta. Syvyyssuunnassa osa opintojaksoista on rakennettu kaksitasoisiksi - laaja ja suppeampi versio, toinen erikoistujille ja toinen perustietojen hakijoille. Samoin useimmista teemoista tarjotaan perus- ja jatko-opintojaksoa. Laajuussuunnassa tuotantotalouden tietämystä tarjotaan kolmentoista professorin ja vielä laajemman muun opettajajoukon voimin. Tiedeyliopiston periaatteiden mukaisesti opetamme mitä olemme tutkineet. Perustamme opetuksen omaan, kansainvälistä huipputasoa edustavaan tutkimukseemme, jota harjoitetaan noin 200 tutkijaopettajan voimin. Opetuksemme on elävästi yhteydessä elinkeinoelämään. Useimmilla opintojaksoillamme tehdään harjoitustöitä yritysten ja organisaatioiden todellisista ongelmista ja haasteista, useimmiten suoraan yritysten toimeksiannoista. Tällaisesta opetuksesta on tullut erittäin positiivista palautetta sekä opiskelijoilta että yrityksiltä. Harjoitamme tiivistä opetusyhteistyötä maailman johtavien alan opetusyksiköiden kanssa sekä tutkinto-opetuksessa että yritysjohdon kompetenssien kehitysohjelmissa. Teekkareille tämä yhteistyö näkyy parhaiten uusien, ajankohtaisten teemojen nopeana esille tuomisena opintojaksoillamme. Elinkeinoelämä kehittyy nopeasti ja sen mukana oppimistarpeet muuttuvat jatkuvasti. Suhtaudumme nöyrästi oppimisen ja opettamisen haasteisiin. Pyrimme pysymään muutoksen tahdissa mieluummin sen edellä. Onnistumisesta toivomme saavamme edelleenkin jatkuvaa palautetta teiltä ja teidän tulevilta työnantajiltanne. Tervetuloa tuotantotalouden opiskelijaksi! Teemme parhaamme, että oppisit huippuammattilaiseksi ja pystyisit tehokkaasti ja viisaasti kartuttamaan varallisuutta, missä roolissa sitten jatkossa toimitkaan! Paul Lillrank Tuotantotalouden osastonjohtaja
SISÄLLYSLUETTELO 1 OSASTON ESITTELY 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot 2 1.3 Toimikunnat ja työryhmät 2 1.4 Laboratoriot 2 1.5 Muut yksiköt 4 1.6 Osaston kirjasto 5 1.7 Osaston yhteystiedot: 5 1.7.1 Osaston johto: 6 1.7.2 Opintopalvelut: 6 1.7.3 Kirjastopalvelut: 6 1.7.4 Vahtimestaripalvelut: 6 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 7 2.1 Alempi perustutkinto 7 2.2 Ylempi perustutkinto 13 3 TUOTANTOTALOUDEN OSASTON TUTKINTO-OHJELMA 16 3.1 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne 16 3.2 Tuotantotalouden kandidaatin tutkinnon rakenne 19 3.3 Tuotantotalouden kandidaatin tutkinto 22 3.4 Kandidaatti tutkinnon mallilukujärjestys 28 3.5 Tuotantotalouden diplomi-insinöörin tutkinto 31 4 FRAMTIDENS INDUSTRIFÖRETAG (FIF) 43 5 INTERNATIONAL DESIGN BUSINESS MANAGEMENT (IDBM) 45 6 OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT 47 6.1 Opetus- ja tenttijaksot 47 6.2 Luku- ja tenttijärjestykset 47 6.3 HOPS 47 6.4 Kurssit ja opintojaksot 48 6.5 Tentit ja välikokeet 49 6.6 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri 50 6.7 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito 50 6.8 Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto 51 6.9 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista 52 6.10 Tutkintotodistukset 52 6.11 Kirjastot 54 7 OHJAUS JA OPINTONEUVONTA 56 7.1 Tuutorointi 56 7.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS 56 7.3 Anojan opas: Mitä muutoksia voin anoa tutkintoon ja miten? 57 7.4 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus 61 8 OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE 62 8.1 Opetusmenetelmät 62 8.2 Arviointi ja arvostelu 63 8.3 Palaute 64 9 HARJOITTELU 65 9.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla 65 9.2 Harjoittelun tavoitteet 65
9.3 Harjoittelua koskevat ohjeet 65 9.4 Harjoittelupaikan hakeminen 66 9.5 Kansainvälinen harjoittelu 66 9.6 Ulkomaan harjoittelun apurahat 66 10 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA 67 10.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus 67 10.2 Kansainvälinen opiskelu 68 10.3 Suomen virtuaaliyliopisto 71 11 TEKNISET SIVUAINEET 72 11.1 Automaatio- ja systeemitekniikan osasto 74 11.2 Kemian tekniikan osasto 78 11.3 Konetekniikan osasto 79 11.4 Puunjalostustekniikan osasto 82 11.5 Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto 83 11.6 Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto 85 11.7 Tietotekniikan osasto 88 12 KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI 100 12.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö 100 12.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset 100 12.3 Kandidaattiseminaarin toteutus 100 13 DIPLOMITYÖ 102 13.1 Ennakkoilmoitus diplomityön aloittamisesta 102 13.2 Aiheen anominen 102 13.3 Diplomityö 103 13.4 Kypsyysnäyte 103 13.5 Diplomityön hyväksyttäminen erillisenä opintosuorituksena 104 14 VALMISTUMINEN 105 14.1 Todistusten jakotilaisuus 105 15 TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS 106 15.1 Avoin yliopisto-opetus 106 16 STUDIERÅDGIVNING 108 16.1 Avdelningen för produktionsekonomi 108 16.2 Examensstruktur och målsättning 108 16.3 Att studera vid Tekniska högskolan 111 16.4 Studier vid andra högskolor 113 16.5 Studiehandledning 114
1 OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Tuotantotalouden osasto on yksi Teknillisen korkeakoulun kahdestatoista osastosta. Osasto suorittaa tutkimusta ja antaa opetusta tuotantotalouden alalla. Osasto vastaa tuotantotalouden koulutusohjelmasta, joka on jaettu kahteen opintosuuntaan: tuotantotalouden opintosuuntaan sekä liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen opintosuuntaan. Liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen opintosuunta perustettiin joulukuussa 1998 vastaamaan insinööristä diplomiinsinööriksi tarvittavan koulutuksen haasteisiin. Osasto on jaettu 4 vastuualueeseen, joista kukin muodostaa oman yksikkönsä. Osaston yksiköt ovat: Teollisuustalouden laboratorio, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio, Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio ja Lahden keskus. Tuotantotalouden osasto toimii läheisessä yhteistyössä BIT-Tutkimuskeskuksen sekä ExiMa (Executive School of Industrial Management) kanssa. Tuotantotalouden osaston visiona on kuulua globaalisti johtavien akateemisten asiantuntijaorganisaatioiden joukkoon osaamisalueellaan. Osaston Missiona on myötävaikuttaa siihen, että Suomi kehittyy varallisuuden luontiyhteiskuntana globaalisti menestyvän elinkeinoelämän siivittämänä. Osaston strategia: Tuotantotalous tutkii arvoa tuottavia prosesseja ja organisaatioita erityisesti tekniseen, taloudelliseen, yksilölliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen paneutuen. Arvoa tuottavat prosessit voivat olla teollista tuotantoa, palveluja ja erilaisia arvoa lisääviä tukitoimia, kuten suunnittelua, kuljetusta ja hallintoa. Tuotantotalouden tieteenala on laaja. TKK:n tuotantotalouden osaston toiminta täsmentyykin sen yksiköiden tutkimus- ja opetusalojen ympärille. Asiakkaita ovat elinkeinoelämä ja opiskelijat. Asiakkaiden tarpeita tyydytetään opetusja tutkimuspalveluilla. Tuotantotalouden osastolla on 17 professuuria, joista 13 on täytetty, TU-22, TU-53, TU-91 ja TU-117. Osaston hallintohenkilökuntaan kuuluvat hallintopäällikkö, opintojen suunnittelija, opintosihteeri, toimistosihteeri, osastosihteeri, opinto-, harjoittelu- ja kv-neuvoja, laboratorioiden sihteerit ja hankinta-asianvastaava sekä mikrotukihenkilöt. Lisätietoja henkilökunnasta saat tuotantotalouden osaston kotisivuilta http://www.tuta.hut.fi/. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa on perusopiskelijoita noin 480, joiden lisäksi noin 300 jatko-opiskelijaa. Lisäksi osastolla opiskelee ulkomaalaisia opiskelijoita sekä ns. JOOopiskelijoita erityisesti Helsingin yliopistosta. Ulkomaalaisten osuus koulutusohjelman opiskelijoista on nopeasti kasvamassa, ja tuotantotalouden koulutusohjelma pyrkii jatkuvasti kehittämään kansainvälistä opiskelukulttuuriaan. Tuotantotalouden alan opinnot ovat suosittuja myös muiden koulutusohjelmien opiskelijoiden keskuudessa, juuri heille on tehty TUTA-opas 2005-2006. - 1 -
Vuonna 2004 tuotantotalouden osastolta valmistui 8 tohtoria, 3 tekniikan lisensiaattia ja 52 diplomi-insinööriä. Lisäksi vuoden 2004 aikana diplomitöitä valvottiin muille osastolle yhteensä 36 kappaletta. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Tuotantotalouden osaston osastojohtajana toimii professori Paul Lillrank, varaosastonjohtajana professori Hannele Wallenius. Tuotantotalouden osastoneuvosto on osaston ylin päätöksiä tekevä elin. 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Osastolla toimii neljä toimikuntaa, joiden tehtävänä on valmistella asioita osastoneuvostolle ja osastonjohtajalle päätettäväksi sekä kehittää osaston toimintaa. Toimikunnat ovat seuraavat: Osaston johtoryhmä puheenjohtajana osastonjohtaja Paul Lillrank Jatko-opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Markku Maula Opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Kari Tanskanen Osaston kv-toimikunta Osaston johtoryhmään kuuluvat osastonjohtajan lisäksi kunkin laboratorion esimies, hallintopäällikkö sekä BIT tutkimuskeskuksen johtaja. Johtoryhmän tehtävänä on tehdä päätöksiä osaston kaikkia toimijoita koskettavissa, pääsääntöisesti hallinnollisissa asioissa. Johtoryhmä pyytää kokouksiinsa asiantuntijoita mikäli käsiteltävät asiat tätä edellyttävät. Kokoonpano: Paul Lillrank (osastonjohtaja, pj), Hannele Wallenius (varaosastonjohtaja, yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorion esimies, vpj), Veikko Teikari (työpsykologian ja johtamisen laboratorion esimies), Kari Tanskanen (teollisuustalouden laboratorion esimies), Hannu Yrjölä (BIT-tutkimuskeskuksen johtaja), Paula Enström (hallintopäällikkö). 1.4 Laboratoriot Teollisuustalouden laboratorio Teollisuustalouden laboratorion missio on osallistua suomalaisen teollisuuden ja yhteiskunnan kehitykseen luomalla uutta henkistä ja fyysistä varallisuutta. Teollisuustalouden laboratoriolla on neljä professuuria: teollisuustalouden, logistiikan, laadunohjauksen sekä kansainvälisen projektiliiketoiminnan professuurit. Teollisuustalouden laboratorio on keskittynyt näiden aihealueiden opetukseen ja tutkimukseen. Laboratorion toiminnan strateginen tavoite on panostaa erityisesti tulevaisuuden kasvualoihin. Tällaisia aloja ovat mm. informaatio- ja kommunikaatioteknologiasektori. Laboratorion eri professuurit katsovat eri näkökulmista näiden alojen keskeisiä haasteita: miten kehitetään kilpailukykyisesti toimivia globaaleja yritysverkostoja ja miten johdetaan ja ohjataan näiden verkostojen kysyntä- ja toimitusketjuja sekä liiketoiminnan ja tuotteiden kehittämistä verkostoissa. - 2 -
Teollisuustalouden laboratorion tutkimustoiminta kanavoidaan pääosin BIT- Tutkimuskeskuksen kautta. BIT-Tutkimuskeskuksen tutkimus rahoitetaan ulkopuolisella, pääosin projektikohtaisella rahoituksella. Tutkimusprojektit hyödyttävät myös laboratorion opetusta uuden opetuksessa käytettävän tiedon tuottamisen kautta, mutta myös tarjoamalla opiskelijoille näkymiä yritysmaailmaan tutkimusprojekteissa olevien työpaikkojen välityksellä. Yrityselämälle tehtävät harjoitustyöt syventävät teollisuustalouden opetusta. Teollisuustalouden laboratoriossa työskentelee 4 professoria, 3 opettavaa tutkijaa, assistentti, toimistosihteeri sekä BIT-Tutkimuskeskuksen puolella noin 60 teollisuustalouden tutkimushenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Graduate School (Tuotantotalouden valtakunnallinen tohtoriohjelma) Tuotantotalouden tohtoriohjelma on valtakunnallinen tutkijankoulutusohjelma, jossa ovat mukana Suomen viisi tuotantotalouden yksikköä. Tohtoriohjelmalla on kiinteä yhteys korkeakoulujen jatkokoulutukseen ja tutkimustyöhön. Tohtoriohjelman johtoryhmä on määritellyt kaikkien tuotantotaloutta pääaineenaan opiskelevien jatko-opiskelijoiden kuuluvan Tuotantotalouden valtakunnallisen tohtoriohjelman piiriin. Tohtoriohjelman ydinjoukon muodostavat Opetusministeriön ja Suomen Akatemian rahoituksella palkatut jatko-opiskelijat. Kiinteästi tohtoriohjelmassa ovat mukana myös korkeakoulujen rahoituksella palkatut assistentit ja maksullisen palvelutoiminnan varoilla (TEKES, SITRA, EU-tutkimusohjelmat ja teollisuus) palkatut tutkijat sekä ExIMAn InPhD -ohjelmassa opiskelevat tohtoriopiskelijat. Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Työpsykologian ja johtamisen laboratorion opetus- ja tutkimustoiminta keskittyy tarkastelemaan yritysten ja yhteisöjen toiminnan inhimillisiä ja sosiaalisia piirteitä. Arjen johtamistyössä yritysten tekniset, taloudelliset ja inhimilliset osajärjestelmät ovat voimakkaasti kytkeytyneitä toisiinsa, eikä niitä voi erottaa tahi johtaa toisistaan irrallisina. Laboratorion tehtävä on tutkia tätä systeemien kokonaisuutta ja sitä kuinka inhimilliset tekijät ja ilmiöt vaikuttavat organisaatioissa, sekä sitä kuinka syntynyttä tietoa voidaan hyödyntää yritysten kehittämisessä ja johtamisessa. Tällä hetkellä Työpsykologian ja johtamisen laboratorion keskeisiä tutkimusaiheita ovat inhimillinen pääoma, palkitseminen, muutos organisaatioissa, strategian toteuttaminen organisaatioissa sekä hajautuneet organisaatio- ja tiimiratkaisut ja niiden johtaminen. Laboratorion tutkimus- ja opetustoiminnan välillä on vahva yhteys: useat laboratorion tutkijat osallistuvat opetustyöhön ja laboratorion perus- ja jatko-opiskelijat kytkeytyvät laboratoriossa tehtävään tutkimukseen harjoitustöiden, opinnäytetöiden ja tutkimusprojektitehtävien kautta. Laboratoriossa on kolme professuuria, joiden opetusaloja ovat organisaation kehittäminen ja johtajuus, tiedon ja osaamisen johtaminen sekä sosiotekniset työjärjestelmät. Kolmen professorin lisäksi laboratoriossa työskentelee lehtori, kaksi assistenttia, kaksi puolipäiväistä toimistosihteeriä sekä yli 50 projektitutkijaa (osa Työpsykologian tutkimushankkeista on organisoitu BIT-tutkimuskeskuksen kautta) Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio - 3 -
Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio keskittyy strategian, yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan ohella teknologian hallinnan, uuden liiketoiminnan kehittämisen, pääomasijoittamisen, kansantaloustieteen ja markkinoinnin opetukseen sekä tutkimukseen. Kansainvälisen ulottuvuuden ohella yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorion toiminnassa tulee vahvasti esille vuorovaikutus opiskelijoiden ja yritysmaailman välillä. Opetukseen sidotut yrityksille tehtävät käytännön harjoitustyöt uudistavat opetusta jatkuvasti yritysten strategisen suunnittelun ja kansainvälisten toimintojen tarpeiden mukaisesti. Toisaalta korkeakoulun puolelta tuleva asioiden syvällisempi systemaattinen tarkastelu on arvokasta yrityksille. Opetuksessa strategisen suunnittelun puolella yritysten teknologisten osaamisalueiden dynaamisen kehittämisen tutkimus kytkee laboratorion toiminnan tiiviisti Teknillisen korkeakoulun vahvimpiin osaamisalueisiin. Tutkimuksessaan laboratorio pyrkii kansainväliseen huippulaatuun, ja tekee tutkimusta yhteistyössä tutkimuspainopistealueiden johtavien tutkimusinstituutioiden ja tutkijoiden kanssa. Laboratorion tutkimusalojen uusimmat löydökset otetaan myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan opetukseen. Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratoriossa työskentelee 5 professoria, 3 opettavaa tutkijaa, assistentti, suunnittelija, toimistosihteeri sekä muuta tutkimus- ja opetushenkilökuntaa. Lahden keskus Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus tuottaa tiedekorkeakoulun tutkimus-, koulutus- ja kehittämispalvelut Lahden alueelle. Lahden keskuksen ansiosta Lahdessa voi suorittaa diplomiinsinööritutkinnon, lisensiaattitutkinnon tai tohtoritutkinnon siten, että kaikki opiskelu tapahtuu Lahdessa. Suurin osa Lahden keskuksen opiskelijoista ei tähtää tutkintoon. He osallistuvat avoimeen yliopisto-opetukseen sekä erilaisiin täydennyskoulutusohjelmiin. Lisäksi keskuksen erityistehtävänä on edistää paikallisen elinkeinoelämän kehitystä. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus on toiminut vuodesta 1986. Vuoden 2005 alussa keskuksessa työskenteli noin 60 henkilöä. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksessa on kolme professuuria: laatujohtaminen, teollisuuden kehittäminen ja johtaminen sekä ympäristö- ja laatujohtaminen. 1.5 Muut yksiköt Executive School of Industrial Management - ExiMa ExiMan (Executive School of Industrial Management) on teollisuuden jatkokoulutukseen suuntautunut tohtorin valmennusohjelma (Industrial PhD-Program, InPhD). Ohjelma on tarkoitettu teollisuuden ja teknisten palvelualojen tuotannon, tuotekehityksen ja teknologiakehityksen keskijohdossa tai keskeisissä asiantuntijatehtävissä olevien koulutukseen. Tavoitteena on antaa valmiudet ratkaista teollisuuden haasteellisia kehitystehtäviä ja mahdollistaa intensiiviset opinnot osittain työn lomassa. Väitöskirja tehdään oman työnantajan haasteellisiin ja kilpailuedun kannalta merkittäviin kehityskohteisiin liittyen. Oleellista on kolmikantainen sitoutuminen hankkeeseen: opiskelija itse, tutkimusta rahoittava yritys ja ExiMan ohjaava professori. Pääsyvaatimuksena on tuotantotalouden osaston jatko- - 4 -
opiskeluvaatimusten täyttäminen, kokemus teollisuuden tai palvelualojen tehtävistä ja työnantajan sitoutuminen kehityshankkeeseen sekä ExiMan hakuprosessin erityisvaatimukset. ExiMassa työskentelee kehitysjohtaja, opettava tutkija sekä ohjelmakoordinaattori. BIT-Tutkimuskeskus Osaston kanssa läheisessä yhteistyössä toimii vuonna 1987 perustettu BIT Tutkimuskeskus (entinen TAI Tutkimuslaitos), joka on TKK:n suurin tutkimusyksikkö. Se toteuttaa suuren osan Tuotantotalouden ja Tietotekniikan osastojen tutkimusprojekteista. BIT:n toimitilat ovat pääosin yhdessä Tuotantotalouden osaston kanssa TUAS-talossa, mutta osa projekteista toimii Tietotekniikan talossa ja Lahdessa. BIT Tutkimuskeskus kehittää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja tuottavuutta parantavia toimintamalleja, menetelmiä ja teknologiaa. Kehitystyön kohteena ovat tuotantojärjestelmät, joissa inhimillinen toiminta yhdistyy tietotekniikkaan ja tuotantotalouteen. BIT toimii pääosin ulkoisen rahoituksen varassa. Suurimmat rahoittajat ovat TEKES, Suomen Akatemia, yritykset sekä EU-komissio, ESR, Työministeriö ja Työsuojelurahasto. BIT Tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 130 tutkimushenkilöstöön kuuluvaa, johtaja, sekä 4 talous- ja henkilöstöhallinnon hoitajaa. 1.6 Osaston kirjasto Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto on koko maan teknillinen keskuskirjasto. Se on avoinna lukukausien aikana ma-pe 8-20, la 9-16 ja kesäaikaan ma 8-18, ti-pe 8-16. Lainaustoimiston puhelinnumero on 451 4111. Teemu-tietokanta sisältää tiedot myös eri osastojen ja laboratorioiden kirjoista (http://lib.tkk.fi/). Tuotantotalouden osaston kirjasto sijaitsee TUAS-talossa, Otaniementie 17, (PL 5500), 02015 TKK. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-to 9-16 ja pe 9-15 ja kesäaikana ma-pe 9-15. Kirjaston puhelinnumerot ovat: 451 4877 ja 451 2846. Tuotantotalouden kirjastossa on voimassa rajoitettu lainausoikeus, mikä tarkoittaa sitä, että vain osaston henkilökunnalla ja opiskelijoilla (myös jatko- ja sivuaine-opiskelijoilla) on oikeus lainata tuotantotalouden kirjastosta. Opiskeluoikeudesta vaaditaan todistus, esim. opintosuoritusote, josta näkyy sivuaineoikeutesi tai JOO-/erillisopiskelijaoikeutesi. Lukuoikeus on kaikilla. Samoin tuotantotalouden omia raportteja ja väitöskirjoja lainataan kuitti-lainana kaikille. Diplomitöitä ja lehtiä ei lainata. Tuotantotalouden kirjastoon tulevien paperilehtien lista löytyy kirjaston kotisivuilta http://www.tuta.hut.fi/library/library.php. Pääkirjasto pitää yllä e-lehtiä. Tuotantotalouteen liittyvää kirjallisuutta on näiden kirjastojen lisäksi Helsingin yliopistolla ja Helsingin kauppakorkeakoululla. Niistä saa tietoa Linda-tietokannasta, TKK:n pääkirjaston henkilökunnalta ja teekkarikalenterista. 1.7 Osaston yhteystiedot Osaston osoite: Otaniementie 17, 02150 Espoo (PL 5500, 02015 TKK) (TUAS-talo) Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tkk.fi Osaston kotisivu on: http://www.tuta.hut.fi. - 5 -
1.7.1 Osaston johto osastonjohtaja, professori Paul Lillrank, 451 3658, 050 070 3848 osastonjohtajan sihteeri Pirjo Ruuskanen 451 3641, 050 560 3641 osaston varajohtaja, professori Hannele Wallenius, 451 3083, 050 387 8109 osaston hallintopäällikkö Paula Enström - yleishallinto, virantäytöt, talous- ja henkilöstöhallinto, 451 3921, 050 556 3921 1.7.2 Opintopalvelut opintojen suunnittelija Tarja Timonen - perus- ja jatko-opinnot, kansainväliset asiat, 451 4678, 050 560 3078 opintosihteeri Anne Johansson - yleinen opintoneuvonta, opintorekisteri, tutkinnon rakenteet ja tutkintotodistukset, 451 2161, 050 560 9502 (tuta.kanslia@tkk.fi) toimistosihteeri Pia Dahlin - yleinen opintoneuvonta, opintorekisteri, JOO/erillisopinnot, 451 4750, 050 337 4914 (tuta.kanslia@tkk.fi) opintoneuvoja Eveliina Koski - tuotantotalouden opintosuunta, 451 5380 kv-neuvoja Taija Rajala - kansainvälisten asioiden opintoneuvonta, 451 4755 harjoitteluneuvoja N.N. - harjoitteluneuvonta, 451 3649 1.7.3 Kirjastopalvelut: kirjastoamanuenssi Jaana Vuopala - vuosilomalla ja vuorotteluvapaalla 6.10.2004-11.10.2005, 451 4877, 050 574 7149 Vs. kirjastoamanuenssi Annikki Huttunen - osaston kirjaston toiminnan kehittäminen, asiakaspalvelu, 451 4877, 050 574 7149 kirjastosihteeri Leena Mellavuo-Aarnio - osaston kirjaston asiakaspalvelu, julkaisurekisterin ylläpito, 451 2846, 050 376 1082 1.7.4 Vahtimestaripalvelut: vahtimestari Mervi Sillman - vahtimestaripalvelut, 451 5596, 050 469 3957 vahtimestari Leena Kadenius - vahtimestaripalvelut, 451 5491, 050 469 3956 vahtimestari Taina Liukkonen - vahtimestaripalvelut, 451 3651, 050 376 1079-6 -
2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. - 7 -
Alemman tutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1 Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä: Perusopinnot (80 op) antavat kaikissa insinöörialojen tutkinto-ohjelmissa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Teknillisessä korkeakoulussa voi myös suorittaa perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista - 8 -
opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. http://www.tkk.fi/opinnot/laaja Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. - 9 -
Seuraavat kurssit täyttävät tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta vieraasta kielestä. Englanti Kie-98.1100 Englannin kielen tasokoe (2-3 op) Kie-98.1101 Englannin ääntämisharjoituksia (1 op) Kie-98.1102 Aktivoi englantisi (V, 1-3 op) Kie-98.1103 Teknisen englannin luku- ja keskustelukurssi I (3 op) Kie-98.1104 Teknisen englannin luku- ja keskustelukurssi II (2-3 op) Kie-98.1105 Lukemisesta kirjoittamiseen (1 op) Kie-98.1201 Englanniksi kirjoittamisen perusteet 1 (1 op) Kie-98.1202 Englanniksi kirjoittamisen perusteet 2 (1 op) Kie-98.1203 Tieteellisen englannin kirjoituskurssi (2 op) Kie-98.1301 Kokoustekniikka ja neuvottelutaito (1-2 op) Kie-98.1302 Tiedottavat esitelmät (2-3 op) Kie-98.1303 Suostuttelevat esitelmät (2-3 op) Kie-98.1304 Väittelytaito (2-3 op) Kie-98.1401 Työnhaku englanniksi (1 op) Kie-98.1402 Liike-elämän kirjoitusviestintä (2 op) Espanja Kie-98.2051 Espanja 5 A (2 op) Kie-98.2052 Espanja 5 B (2 op) Kie-98.2061 Espanja 6 A (2 op) Kie-98.2062 Espanja 6 B (2 op) Kie-98.2071 Latinalaisen Amerikan kulttuurit 1 (1 op) Kie-98.2072 Latinalaisen Amerikan kulttuurit 2 (1 op) Kie-98.2081 Espanjan keskustelukurssi 1 (1 op) Kie-98.2082 Espanjan keskustelukurssi 2 (1 op) Kie-98.2091 Tekniikan espanja 1 (2 op) Kie-98.2092 Tekniikan espanja 2 (2 op) Kie-98.2050 Espanjaa itsenäisesti 1 (1 op) Kie-98.2060 Espanjaa itsenäisesti 2 (2 op) Kie-98.2070 Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 1 (1 op) Kie-98.2080 Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2 op) Kie-98.2090 Espanjankielinen elokuva 1 (2 op) Kie-98.2100 Espanjankielinen elokuva 2 (2 op) Ranska Kie-98.4051 Kie-98.4052 Kie-98.4061 Kie-98.4062 Kie-98.4071 Kie-98.4072 Kie-98.4081 Kie-98.4082 Ranska 5A (2 op) Ranska 5B (2 op) Ranska 6A (2 op) Ranska 6B (2 op) Ranska 7A (2 op) Ranska 7B (2 op) Ranska 8A (2 op) Ranska 8B (2 op) - 10 -
Kie-98.4101 Liike-elämän ranskaa 1 (2 op) Kie-98.4102 Liike-elämän ranskaa 2 (2 op) Kie-98.4103 Liike-elämän ranskaa 3 (2 op) Kie-98.4104 Liike-elämän ranskaa 4 (2 op) Kie-98.4111 Tekniikan ranskaa 1 (2 op) Kie-98.4112 Tekniikan ranskaa 2 (2 op) Kie-98.4113 Tekniikan ranskaa 3 (2 op) Kie-98.4114 Tekniikan ranskaa 4 (2 op) Kie-98.4121 Civilisation française 1 (1 op) Kie-98.4122 Civilisation française 2 (1 op) Kie-98.4123 Civilisation française 3 (1 op) Kie-98.4124 Civilisation française 4 (1 op) Kie-98.4131 Français pour les stagiaires 1 (1 op) Kie-98.4132 Français pour les stagiaires 2 (1 op) Kie-98.4133 Français pour les stagiaires 3 (1 op) Kie-98.4134 Français pour les stagiaires 4 (1 op) Kie-98.4210 Ranskaa itsenäisesti 1 (1 op) Kie-98.4220 Ranskaa itsenäisesti 2 (2 op) Kie-98.4310 Grammaire française 1 (2 op) Kie-98.4320 Grammaire française 2 (2 op) Kie-98.4410 Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 1 (2 op) Kie-98.4420 Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2 op) Kie-98.4510 Kirjallista viestintää ranskaksi 1 (1 op) Kie-98.4520 Kirjallista viestintää ranskaksi 2 (2 op) Kie-98.4610 Ranskan kielen ääntäminen 1 (2 op) Kie-98.4620 Ranskan kielen ääntäminen 2 (2 op) Kie-98.4710 Francophonie 1 (1 op) Kie-98.4720 Francophonie 2 (1 op) Teknisten alojen erikoiskursseja: Kie-98.4800 Architecture (2 op) Kie-98.4810 Chimie technique (2 op) Kie-98.4820 Génie électrique (2 op) Kie-98.4830 Génie mécanique (2 op) Kie-98.4840 Génie informatique (2 op) Kie-98.4850 Physique et mathématiques (2 op) Kie-98.4860 Transformation du bois (2 op) Japani Kie-98.3051 Japani 5 A (2 op) Kie-98.3052 Japani 5 B (2 op) Kie-98.3063 Japani 6 A (2 op) Kie-98.3064 Japani 6 B (2 op) Kie-98.3791 Tekniikan japani 1 A (1 op) Kie-98.3792 Tekniikan japani 1 B (1 op) Kie-98.3893 Tekniikan japani 2 A (1 op) Kie-98.3894 Tekniikan japani 2 B (1 op) Kie-98.3410 Japanilaista kulttuuria (2 op) - 11 -
Kie-98.3420 Japanilainen yhteiskunta (2 op) Kie-98.3430 Japaninkielistä ammattikirjallisuutta (2 op) Kie-98.3440 Japaninkielistä kaunokirjallisuutta (2 op) Kie-98.3450 Japaninkielinen kirjallinen viestintä (2 op) Kie-98.3460 Joukkoviestintä japania (2 op) Kie-98.3470 Liike-elämän japania (2 op) Kie-98.3480 Tekniikan sanastoa japanin kielessä (2 op) Kie-98.3490 Teknisen japanin lukukurssi (2 op) Kie-98.3520 Vientikaupan japania (2 op) Kie-98.3530 Ympäristöalan japania (2 op) Kie-98.3900 Tutorointi japanin kielellä (1 op) Venäjä Kie-98.8062 Kie-98.8071 Kie-98.8072 Kie-98.8075 Kie-98.8081 Kie-98.8082 Kie-98.8090 Kie-98.8095 Kie-98.8100 Kie-98.8105 Kie-98.8110 Kie-98.8115 Kie-98.8120 Kie-98.8130 Kie-98.8330 Kie-98.8340 Kie-98.8420 Venäjä 6B (2 op) Liike-elämän venäjää 1 (2 op) Liike-elämän venäjää 2 (2 op) Liike-elämän venäjää 3 (1 op) Talouselämän venäjää 1 (2 op) Talouselämän venäjää 2 (2 op) Joukkoviestinnän venäjää 1 (2 op) Joukkoviestinnän venäjää 2 (1 op) Tieteen ja tekniikan venäjän tekstikurssi 1 (2 op) Tieteen ja tekniikan venäjän tekstikurssi 2 (1 op) Tekniikan venäjää 1 (2 op) Tekniikan venäjää 2 (1 op) Venäjän kirjallisuutta 1 (1 op) Venäjän kirjallisuutta 2 (2 op) Venäjän maantuntemusta 1 (1 op) Venäjän maantuntemusta 2 (1 op) Venäjää itsenäisesti 2 (2 op) Saksa Kie-98.6051 Saksa 5A (2 op) Kie-98.6052 Saksa 5B (2 op) Kie-98.6061 Saksa 6A (2 op) Kie-98.6062 Saksa 6B (2 op) Kie-98.6569 Median saksaa (2 op) Kie-98.6609 Saksan kirjallinen viestintä (2 op) Kie-98.6619 Landeskunde-kurssi 1 (1 op) Kie-98.6620 Landeskunde-kurssi 2 (1 op) Kie-98.6629 Saksan kaunokirjallisuutta 1 (2 op) Kie-98.6630 Saksan kaunokirjallisuutta 2 (2 op) Kie-98.6649 Liike-elämän saksaa (2 op) Kie-98.6650 Vientikaupan saksaa (2 op) Kie-98.6669 Suullista viestintää (2 op) Kie-98.6700 Saksaa itsenäisesti 1 (1 op) Kie-98.6710 Saksaa itsenäisesti 2 (2 op) Kie-98.6729 Tekniikan saksan tekstikurssi (2-3 op) - 12 -
Kie-98.6739 Tekniikan saksaa 1 (2 op) Kie-98.6749 Tekniikan saksaa 2 (2 op) Kie-98.6810 Arkkitehtien saksaa (2 op) Kie-98.6820 Elektroniikka-alan saksaa (2 op) Kie-98.6830 Energiatekniikan saksaa (2 op) Kie-98.6840 Kemistien saksaa (2 op) Kie-98.6850 Konetekniikan saksaa (2 op) Kie-98.6860 Puunjalostusalan saksaa (2 op) Kie-98.6870 Rakentajien saksaa (2 op) Kie-98.6880 Sähkövoimatekniikan saksaa (2 op) Kie-98.6890 Ympäristötekniikan saksaa (2 op) Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/toinen_kotimainen.htm ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/pakollinen.htm. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelusta lisää luvussa 9. 2.2 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. - 13 -
Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2 Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 13. - 14 -
Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto 2.1.2.) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 9. - 15 -
3 TUOTANTOTALOUDEN OSASTON TUTKINTO-OHJELMA 3.1 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman tavoitteet Tavoitteet Teknilliselle korkeakoulutukselle on asetettu tavoitteita sekä asetuksessa teknillis-tieteellisestä tutkinnosta että Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä. Seuraavat tavoitelistat on laadittu ohjaamaan opiskelijoiden opiskelua. Näitä tavoitteita olisi hyvä aika ajoin pysähtyä miettimään opintojen edistyessä. Opintojensa aikana tuotantotalouden diplomi-insinöörin tulisi saavuttaa seuraavat valmiudet: 1. Valmiudet teknillis-tieteelliseen toimintaan - teoreettinen, käytännöllinen ja asenteellinen perusvalmius Valmius itsenäiseen tieteellisen tiedon hankintaan Valmius itsenäiseen tieteellisen tiedon arviointiin Valmius tieteellisten ongelmien ratkaisemiseen Valmius tuottaa uutta tietoa Valmius käyttää tieteellistä tietoa yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisessa Valmius soveltaa tieteellistä tietoa Valmius tieteellisen ja teknillisen kehityksen seuraamiseen Valmius tutkimustyöhön Teoreettiset ja menetelmälliset valmiudet taloustieteissä, työtieteissä, tietojenkäsittelyssä ja näihin liittyvissä suunnittelumenetelmissä erityisesti tekniikan soveltamiseen ja hyväksi käyttöön liittyvien ongelmien yhteydessä 2. Valmiudet ammatilliseen toimintaan Valmius perehtyä teknillisiin ongelmiin Valmius käyttää tieteellistä tietoa ammatillisessa toiminnassa tekniikan ja teknisten tieteiden alalla esiintyvien ongelmien ratkaisuun Tehdä perusteltuja ratkaisuja tekniikkaa koskevissa yleisissä kysymyksissä Suorittaa tavallisimpia tehtäviä koulutusohjelman perustana olevalla ammatillisella tehtäväalueella Kehittää ammatillista tehtäväaluetta Valmius teknillis-tieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin Valmius monipuolisiin tehtäviin ja näin mahdollisuus siirtyä tehtävistä toiseen Laaja perehtyneisyys yrityksen eri osatoimintoihin, kuten atk, henkilöstöhallinto, tuotantotekniikka, markkinointi ja talous sekä ymmärrys näiden niveltymisestä toisiinsa sekä kytkeytymisestä kansantalouteen Teoreettinen valmius sekä sovellusvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan ja tuotantotoimintaan liittyvien markkinointi-, tuotanto-, taloussuunnittelu, - 16 -
henkilöstöhallinto-, organisaatio-, työntutkimus- ja tietojenkäsittelyongelmien käsittelyä ja ratkaisua Syvällinen valmius vaativienkin tehtävien suorittamiseen jollain edellä mainituista aloista 3. Valmiudet yhteiskunnalliseen toimintaan Kokonaiskuva tieteen ja teknologian yhteiskunnallisista tehtävistä, asemasta ja vaikutuksista, yhteiskunnan, tieteellisteknillisen kehityksen ja luonnonvarojen käytön välisistä riippuvuuksista Kokonaiskuva teknisten ratkaisujen vaikutuksista työolosuhteisiin, ympäristöön, sosiaalisiin rakenteisiin, taloudelliseen toimintaan ja koko yhteiskuntaan Kyky arvioida tekniikkaan liittyvien toimenpiteiden vaikutusta ihmisen elinympäristöön ja yhteiskuntaan Valmius toimia kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä sivistystä edistäen ja yksilön perusoikeuksien puolesta 4. Muut valmiudet Kyky ryhmätyöskentelyyn Kyky viestintään Suullinen ja kirjallinen viestintävalmius Tarvittava kielitaito Kyky luovaan toimintaan Teoreettiset ja metodiset perusvalmiudet oman alan jatko-opintojen aloittamiseen Valmius jatkuvaan opiskeluun Valmius yrittäjyyteen Tuotantotalouden koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa yrityselämää kokonaisvaltaisesti ymmärtäviä diplomi-insinöörejä. Tavoitteena on rakentaa vankka tuotantotaloudellinen osaaminen insinööri- ja luonnontieteiden taitojen lisäksi. Tekniikan, talouden ja ihmisosaamisen yhdistäminen antavat mahdollisuuden ymmärtää ja kehittää yrityksen reaaliprosessia sekä strategiaa. Koulutuksen tarkoituksena on lähinnä antaa riittävä valmius monipuolisiin tehtäviin ja näin mahdollistaa myös joustava siirtyminen tehtävästä toiseen. Tuotantotalouden diplomi-insinöörin on perehdyttävä laajasti yrityksen eri osatoimintoihin. Hänen on tunnettava yrityksen tuotanto, markkinointi, talous, henkilöstöhallinto, atk ja muut tukitoiminnot sekä ymmärrettävä näiden niveltyminen toisiinsa ja kytkeytyminen kansantalouteen. Laaja-alaisten ja kokonaisvaltaisten opintojen lisäksi tuotantotalouden opinnoissa korostuvat käytännölliset ja useimmiten yrityselämässä tehdyt harjoitustyöt. Näiden kautta opiskelijat saavat kosketusta tulevaan työelämään sekä tuovat uusinta liiketaloudellista tietoa ja taitoa yritysten jokapäiväisiin ongelmiin. Tyypillisiä myös teknisiä tietoja vaativia tehtäväkenttiä, joihin tuotantotalouden koulutusohjelma tähtää, ovat esimerkiksi: - 17 -
Tuotantojärjestelmien ja tuotannonohjauksen suunnittelu Materiaalihallinto eli logistiikka Laatujohtaminen Markkinointi Kansainväliset operaatiot Organisaation kehittämistehtävät Henkilöstöhallinto Yritystutkimus Laskentatehtävät Informaatiojärjestelmien suunnittelu Konsultointi Kehittäminen ja rationalisointi Projektitoiminta, projektien vetäminen Opetus ja tutkimus Tutkinnon tarkemmasta sisällöstä riippuen saattavat luonnollisesti muunkin tyyppiset tehtäväkentät tulla kysymykseen. Sopiva aineyhdistelmä, johon on sisällytetty teknisiä opintoja yhdeltä tai useammalta alalta, avaa mahdollisuuksia mm. perinteisiin insinööritehtäviin eri aloilta. Koulutusohjelman asettamien yleisten tavoitteiden lisäksi jokaisen opiskelijan olisi hyvä hahmotella omat tavoitteensa. Tämä hahmotelma toimii punaisena lankana esimerkiksi harjoitustyöaiheita valittaessa. Opiskelussaan voi joko keskittyä tietylle alueelle tai pyrkiä monipuoliseen kokonaisuuteen. Oma tietoinen valinta parantaa opintojen laatua ja lisää motivaatiota. - 18 -
3.2 Tuotantotalouden kandidaatin tutkinnon rakenne Perusmoduuli: TU901-P Tuotantotalouden perusmoduulin opinnot antavat sekä vahvan matemaattis-luonnontieteellisen pohjan opinnoille että perustiedot tuotantotalouden alueelta. Opinnot sisältävät sekä matematiikan, fysiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden peruskursseja että kielten opintoja. Perusmoduulin opintojaksot ovat yhteisiä kaikille koulutusohjelman opiskelijoille yhteensä 80 opintopistettä. Ohjelman yhteiset opinnot: TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot koostuvat matematiikan viimeisestä pakollisesta kurssista sekä teknisestä kokonaisuudesta. Moduulin kokonaislaajuus on 20 opintopistettä. Tekninen kokonaisuus ja sen valinta Tuotantotalouden opiskelija voi valita erilaisten teknisten kokonaisuuksien välillä, joiden laajuus on vähintään 15 opintopistettä. Nämä kokonaisuudet on tarkoitettu tukemaan myöhemmin luettavan teknisen sivuaineen moduulin kursseja. Kokonaisuuksia on yhteensä seitsemän: 1. Sovelletun matematiikan kokonaisuus 2. Tietotekniikan kokonaisuus 3. Puunjalostustekniikan kokonaisuus 4. Konetekniikan kokonaisuus 5. Sähkötekniikan kokonaisuus 6. Kemian tekniikan kokonaisuus 7. Automaatio- ja systeemitekniikan kokonaisuus On erittäin suositeltavaa opiskella sen alan tekninen kokonaisuus, miltä aikoo lukea teknisen sivuainemoduulin. Monissa teknisissä sivuainemoduuleissa on esitietovaatimuksina saman alan teknisen kokonaisuuden kursseja. Mikäli teknisessä kokonaisuudessa on valinnaisia opintojaksoja kannattaa tarkistaa ajatellun/ajateltujen sivuainemoduulin pakolliset ja suositeltavat esitiedot ja valita teknisen kokonaisuuden valinnaiset kurssit näiden pohjalta. Mikäli luet sivuainemoduulia osastolta, jolta tässä ei tarjota teknistä kokonaisuutta, voit keskustella opintoneuvojan kanssa mahdollisesta henkilökohtaisesta teknisestä kokonaisuudesta. Henkilökohtainen tekninen kokonaisuus voidaan myöntää vain, jos mikään paketti ei todellakaan vastaa sivuainetta. Esimerkiksi sovelletun matematiikan teknistä kokonaisuutta ei saa muokkailla vaihtaen siitä muutamia kursseja toisiin, mutta mikäli opiskelija lukee esim. sivuainetta materiaalitieteiden osastolta, henkilökohtainen kokonaisuus on oikeutettu. Jotkut teknisistä kokonaisuuksista on suunniteltu tietty sivuainekokonaisuus mielessä: sovelletun matematiikan tekninen kokonaisuus valmentaa lähinnä systeemi- ja operaatiotutkimuksen sivuainemoduuleihin ja sähkö- ja tietoliikennetekniikan kokonaisuus vastaavasti tietoliikenteen - 19 -
suuntaan. Mikäli luet Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolta tai Teknillisen fysiikan osastolta jotain täysin muuta sivuainetta, henkilökohtaisesta kokonaisuudesta voidaan keskustella. Henkilökohtainen tekninen kokonaisuus ja kandidaattitutkinnon tekninen sivuainemoduuli hyväksytään yhtä aikaa opintotoimikunnassa. Opiskelijan tulee lukea yksi tekninen kokonaisuus kokonaisuudessaan. Koulutusohjelman malliopinto-ohjelma on suunniteltu siten, että teknistä kokonaisuutta ei ole välttämätöntä valita ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Omien opintojen suunnittelun vuoksi on kuitenkin suositeltavaa harkita teknisen kokonaisuuden valintaa jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisätietoja ja neuvoja teknisen kokonaisuuden valintaan saa opintoneuvojalta. Tuotantotalouden perusmoduuli A1: TU100-1 ja Tuotantotalouden jatkomoduuli A2: TU100-2 Tuotantotalouden koulutusohjelmaan valituilla opiskelijoilla kandidaatin tutkinnon pääaine on yhteinen ja sen muodostavat Tuotantotalouden perusmoduuli A1: TU100-1 ja Tuotantotalouden jatkomoduuli A2: TU100-2. Kyseisten moduulien tavoitteena on tarjota syvempää tietoa koulutusohjelman keskeisistä aihepiireistä. Molemmat moduulit ovat laajuudeltaan 20 opintopistettä. Koska pääaine on kaikille osastomme opiskelijoille yhteinen kandidaatintutkinnossa ei sitä tarvitse erikseen valita/anoa. Sivuaineen perusmoduuli B1 Tuotantotalouden koulutusohjelman kandidaatin tutkinnossa on suoritettava jonkin teknisen aineen perusmoduuli tai jatkomoduuli, jonka laajuus on 20 opintopistettä. Teknisen perusmoduulin esitietoja on pyritty sijoittamaan teknisiin kokonaisuuksiin. Muiden koulutusohjelmien tarjoamia teknisiä sivuainemoduuleja on kerätty opinto-oppaan lukuun 11. Opiskelijan ei kuitenkaan kannata pelkästään tyytyä tähän, vaan hän voi myös valita oman sivuaineen opetusohjelman tarjoamista teknisistä moduuleista. Mikäli sivuainemoduulia ei ole esitetty tuotantotalouden opinto-oppaassa tai sen rakenne poikkeaa oppaassa esitetystä, opiskelijan tulee hyväksyttää haluamansa sivuainekokonaisuus tuotantotalouden opintohallinnossa. (katso Anojan opas 7.3 ) Henkilökohtaisiin teknisiin sivuainemoduuleihin ei hyväksytä TU-alkuisia kursseja eikä yleensä muiden kuin teknisten korkeakoulujen teknisiä aineita. Ei-tekniset sivuaineet Tuotantotalouden opintotoimikunta on kokouksessaan 9/01 päättänyt, ettei Teknillisen korkeakoulun oikeustieteellisiä sivuaineita voida lukea teknisiksi sivuaineiksi. Samoin Uudet liiketoiminnat digitaalisessa taloudessa ja Ohjelmistoliiketoiminta eivät lukeudu teknisiin sivuaineisiin. Kiinteistöjohtaminen, Kiinteistötalous- ja arviointi sekä Rakentamistalous voidaan laskea teknisiksi sivuaineiksi, jos opiskelija on suorittanut rakennustekniikan teknisen kokonaisuuden. Sivuainerakenne pitää erikseen hyväksyttää opintoneuvojalla ellei sivuainetta ole esitelty tuotantotalouden osaston opinto-oppaassa. - 20 -