OPINTO-OPAS
|
|
- Laura Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2006 OPINTO-OPAS Toimittanut: Tuotantotalouden osaston kanslia Opintoimisto 1
2 1. OSASTON ESITTELY Yleistä Toimikunnat, työryhmät ja henkilöstö Laboratoriot Muut yksiköt Osaston kirjasto Osaston hallinto ja yhteystiedot TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA Tavoitteet Pääaineet Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot Perusopinnot Ohjelman yhteiset opinnot Perusaineiden laaja oppimäärä Tuotantotalous- perusmoduuli Tuotantotalous -jatkomoduuli Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus Malliohjelma Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot Pääaineet Teollisuustalous Työpsykologia ja johtaminen Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta International Design Business Management (IDBM) Framtidens Industriföretag (FIF) Tieteen metodiikan opinnot Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu Diplomityö Ennakkoilmoitus diplomityön aloittamisesta Aiheen vahvistaminen Arvostelu ja valmistuminen Kypsyysnäyte Hyödyllistä tietoa diplomityön laatijalle Muut opintokokonaisuudet Kansantaloustiede Creative Entrepreneurship
3 3.5.3 European Business Adminstration Tekniset sivuaineet Muutosten anominen tutkintoon OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat Tutkintotodistukset ja valmistuminen Tekniikan kandidaatin tutkintotodistus Diplomi-insinöörin tutkintotodistus Todistuksenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto Tietoa toisen vaiheen opiskelijavalinnasta OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Palaute HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelua koskevat ohjeet Harjoitteluraportti Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto
4 9. TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS STUDIERÅDGIVNING Avdelningen för produktionsekonomi Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Att studera vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Målsatta studietider Byte av examensprogram Att studera på svenska Studier vid andra högskolor Studiehandledning
5 1. OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Tuotantotalouden osasto on yksi Teknillisen korkeakoulun kahdestatoista osastosta. Osasto suorittaa tutkimusta ja antaa opetusta tuotantotalouden alalla. Osasto vastaa tuotantotalouden tutkinto-ohjelmasta. Osasto on jaettu 4 vastuualueeseen, joista kukin muodostaa oman yksikkönsä. Osaston yksiköt ovat: Teollisuustalouden laboratorio, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio, Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio ja Teollisuuden kehittämisen ja johtamisen laboratorio. Tuotantotalouden osasto toimii läheisessä yhteistyössä BIT-Tutkimuskeskuksen sekä ExiMa (Executive School of Industrial Management) kanssa. Tuotantotalouden osaston visiona on kuulua globaalisti johtavien akateemisten asiantuntijaorganisaatioiden joukkoon osaamisalueellaan. Osaston missiona on myötävaikuttaa siihen, että Suomi kehittyy varallisuuden luontiyhteiskuntana globaalisti menestyvän elinkeinoelämän siivittämänä. Osaston strategia: Tuotantotalous tutkii arvoa tuottavia prosesseja ja organisaatioita erityisesti tekniseen, taloudelliseen, yksilölliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen paneutuen. Arvoa tuottavat prosessit voivat olla teollista tuotantoa, palveluja ja erilaisia arvoa lisääviä tukitoimia, kuten suunnittelua, kuljetusta ja hallintoa. Tuotantotalouden tieteenala on laaja. TKK:n tuotantotalouden osaston toiminta täsmentyykin sen yksiköiden tutkimus- ja opetusalojen ympärille. Asiakkaita ovat elinkeinoelämä ja opiskelijat. Asiakkaiden tarpeita tyydytetään opetus- ja tutkimuspalveluilla. Tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa on perusopiskelijoita noin 480, joiden lisäksi noin 300 jatko-opiskelijaa. Lisäksi osastolla opiskelee ulkomaalaisia opiskelijoita sekä ns. JOOopiskelijoita erityisesti Helsingin yliopistosta. Ulkomaalaisten osuus tutkinto-ohjelman opiskelijoista on nopeasti kasvamassa, ja tuotantotalouden osasto pyrkii jatkuvasti kehittämään kansainvälistä opiskelukulttuuriaan. Tuotantotalouden alan opinnot ovat suosittuja myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden keskuudessa, juuri heille on tehty TUTA-opas Vuonna 2005 tuotantotalouden osastolta valmistui 11 tohtoria, 7 tekniikan lisensiaattia ja 70 diplomi-insinööriä. Lisäksi vuoden 2005 aikana diplomitöitä valvottiin muille osastolle yhteensä 35 kappaletta. 1
6 1.2 Toimikunnat, työryhmät ja henkilöstö Osastolla toimii neljä toimikuntaa, joiden tehtävänä on valmistella asioita osastoneuvostolle ja osastonjohtajalle päätettäväksi sekä kehittää osaston toimintaa. Toimikunnat ovat seuraavat: Osaston johtoryhmä puheenjohtajana osastonjohtaja Paul Lillrank Jatko-opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Markku Maula Opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Kari Tanskanen Osaston kansainvälisten asioiden toimikunta Osaston johtoryhmään kuuluvat osastonjohtajan lisäksi kunkin laboratorion esimies, hallintopäällikkö sekä BIT tutkimuskeskuksen johtaja. Johtoryhmän tehtävänä on tehdä päätöksiä osaston kaikkia toimijoita koskettavissa, pääsääntöisesti hallinnollisissa asioissa. Johtoryhmä pyytää kokouksiinsa asiantuntijoita, mikäli käsiteltävät asiat tätä edellyttävät. Kokoonpano: Paul Lillrank (osastonjohtaja, pj), Hannele Wallenius (varaosastonjohtaja, yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorion esimies, vpj), Veikko Teikari (työpsykologian ja johtamisen laboratorion esimies), Kari Tanskanen (teollisuustalouden laboratorion esimies), Tuula Pohjola (teollisuuden kehittämisen ja johtamisen esimies), Hannu Yrjölä (BITtutkimuskeskuksen johtaja) ja Tiia Tuomi (hallintopäällikkö). Tuotantotalouden osastolla on 18 professuuria, joista 13 on täytetty. Osaston hallintohenkilökuntaan kuuluvat hallintopäällikkö, opintojen suunnittelija, kaksi opintosihteeriä, osastosihteeri, opinto-, harjoittelu- ja kv-neuvoja, laboratorioiden sihteerit ja hankinta-asiainvastaava sekä mikrotukihenkilöt. 1.3 Laboratoriot Teollisuustalouden laboratorio Teollisuustalouden laboratorion missiona on opetus- ja tutkimustoiminnallaan myötävaikuttaa suomalaisen teollisuuden ja yhteiskunnan kehitykseen. Teollisuustalous soveltaa teknisten tieteiden lähestymistapaa liiketaloustieteen kentässä. Lähtökohtana ovat käytännössä relevantit ongelmat, joiden ratkaisemiseksi luomme tietoa, toimintatapoja ja malleja. Teollisuustalouden opetuksessa ja tutkimuksessa yhdistyvät talouden, tekniikan ja johtamisen näkökulmat. Teollisuustalouden laboratoriolla on neljä professuuria: teollisuustalous, logistiikka, laadunohjaus ja projektiliiketoiminta. Laboratorion strategian mukaisesti painopiste on nykyisillä kansantaloudelle tärkeillä toimialoilla sekä tulevaisuuden kasvualoilla. Laboratorion professuurit katsovat eri näkökulmista painopistealojen keskeisiä haasteita: miten kehitetään kilpailukykyisesti toimivia globaaleja yritysverkostoja, miten näiden verkostojen kysyntä- ja toimitusketjuja johdetaan ja ohjataan, ja miten liiketoimintaa ja tuotteita kehitetään tällaisissa verkostoissa. Vastaisuudessa palveluliiketoiminnan ja erilaisten teollisten palveluiden merkitys korostuu. 2
7 Teollisuustalouden laboratorion tutkimustoiminta kanavoidaan yleensä BIT- Tutkimuskeskuksen kautta. BIT:n tutkimus rahoitetaan ulkopuolisella, pääosin projektikohtaisella rahoituksella. Tutkimusprojektit tuottavat uutta tietoa tärkeiltä toimialoilta myös opetuksen käyttöön. Yritysten ongelmiin liittyvät harjoitustyöt syventävät teollisuustalouden opetusta. Lisäksi projektien tarjoamat työpaikat antavat opiskelijoille mahdollisuuden tutustua yritysmaailmaan. Teollisuustalouden laboratoriossa on 4 professoria, 3 opettavaa tutkijaa, assistentti, toimistosihteeri sekä noin 60 tutkijaa. Graduate School (Tuotantotalouden valtakunnallinen tohtoriohjelma) Tuotantotalouden tohtoriohjelma on valtakunnallinen tutkijankoulutusohjelma, jossa ovat mukana Suomen viisi tuotantotalouden yksikköä. Tohtoriohjelmalla on kiinteä yhteys korkeakoulujen jatkokoulutukseen ja tutkimustyöhön. Tohtoriohjelman johtoryhmä on määritellyt kaikkien tuotantotaloutta pääaineenaan opiskelevien jatko-opiskelijoiden kuuluvan Tuotantotalouden valtakunnallisen tohtoriohjelman piiriin. Tohtoriohjelman ydinjoukon muodostavat Opetusministeriön ja Suomen Akatemian rahoituksella palkatut jatko-opiskelijat. Kiinteästi tohtoriohjelmassa ovat mukana myös korkeakoulujen rahoituksella palkatut assistentit ja maksullisen palvelutoiminnan varoilla (TEKES, SITRA, EU-tutkimusohjelmat ja teollisuus) palkatut tutkijat sekä ExIMAn InPhD -ohjelmassa opiskelevat tohtoriopiskelijat. Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Työpsykologian ja johtamisen laboratorion opetus- ja tutkimustoiminta keskittyy tarkastelemaan yritysten ja yhteisöjen toiminnan inhimillisiä ja sosiaalisia piirteitä. Arjen johtamistyössä yritysten tekniset, taloudelliset ja inhimilliset osajärjestelmät ovat voimakkaasti kytkeytyneitä toisiinsa, eikä niitä voi erottaa tai johtaa toisistaan irrallisina. Laboratoriossa tutkitaan tätä systeemien kokonaisuutta ja sitä kuinka inhimilliset tekijät vaikuttavat organisaatioissa. Tärkeä osa laboratoriossa tehtävää työtä on myös tutkimuksen kautta syntyneen tiedon hyödyntäminen organisaatioiden kehittämisessä ja johtamisessa. Tällä hetkellä Työpsykologian ja johtamisen laboratorion keskeisiä tutkimusaiheita ovat inhimillinen pääoma, palkitseminen, muutos organisaatioissa, strategian toteuttaminen organisaatioissa sekä hajautuneet organisaatio- ja tiimiratkaisut ja niiden johtaminen. Laboratorion tutkimus- ja opetustoiminnan välillä on vahva yhteys: useat laboratorion tutkijat osallistuvat opetustyöhön ja laboratorion perus- ja jatko-opiskelijat kytkeytyvät laboratoriossa tehtävään tutkimukseen harjoitustöiden, opinnäytetöiden ja tutkimusprojektitehtävien kautta. Laboratoriossa on kolme professuuria, joiden opetusaloja ovat organisaation kehittäminen ja johtajuus, tiedon ja osaamisen johtaminen sekä sosiotekniset työjärjestelmät. Kolmen professorin lisäksi laboratoriossa työskentelee lehtori, kaksi assistenttia, kaksi puolipäiväistä toimistosihteeriä sekä yli 50 projektitutkijaa. Osa laboratorion tutkimushankkeista on organisoitu BIT- Tutkimuskeskuksen kautta. 3
8 Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio keskittyy strategian, yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan ohella teknologian hallinnan, uuden liiketoiminnan kehittämisen, pääomasijoittamisen, kansantaloustieteen ja markkinoinnin opetukseen sekä tutkimukseen. Kansainvälisen ulottuvuuden ohella yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorion toiminnassa tulee vahvasti esille vuorovaikutus opiskelijoiden ja yritysmaailman välillä. Opetukseen sidotut yrityksille tehtävät käytännön harjoitustyöt uudistavat opetusta jatkuvasti yritysten strategisen suunnittelun ja kansainvälisten toimintojen tarpeiden mukaisesti. Toisaalta korkeakoulun puolelta tuleva asioiden syvällisempi systemaattinen tarkastelu on arvokasta yrityksille. Opetuksessa strategisen suunnittelun puolella yritysten teknologisten osaamisalueiden dynaamisen kehittämisen tutkimus kytkee laboratorion toiminnan tiiviisti Teknillisen korkeakoulun vahvimpiin osaamisalueisiin. Tutkimuksessaan laboratorio pyrkii kansainväliseen huippulaatuun, ja tekee tutkimusta yhteistyössä tutkimus-painopistealueiden johtavien tutkimusinstituutioiden ja tutkijoiden kanssa. Laboratorion tutkimusalojen uusimmat löydökset otetaan myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan opetukseen. Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratoriossa työskentelee 5 professoria, 2 opettavaa tutkijaa, assistentti, suunnittelija, toimistosihteeri sekä muuta tutkimus- ja opetushenkilökuntaa. 1.4 Muut yksiköt Executive School of Industrial Management - ExiMa ExiMan (Executive School of Industrial Management) on teollisuuden jatkokoulutukseen suuntautunut tohtorien koulutusohjelma (Industrial PhD-Program, InPhD). Ohjelma on tarkoitettu teollisuuden ja teknisten palvelualojen tuotannon, tuotekehityksen ja teknologiakehityksen keskijohdossa tai keskeisissä asiantuntijatehtävissä olevien koulutukseen. Tavoitteena on antaa valmiudet ratkaista teollisuuden haasteellisia kehitystehtäviä ja mahdollistaa intensiiviset opinnot osittain työn lomassa. Väitöskirja tehdään oman työnantajan haasteellisiin ja kilpailuedun kannalta merkittäviin kehityskohteisiin liittyen. Oleellista on kolmikantainen sitoutuminen hankkeeseen: opiskelija itse, tutkimusta rahoittava yritys ja ExiMan ohjaava professori. Pääsyvaatimuksena on tuotantotalouden osaston jatko-opiskeluvaatimusten täyttäminen, kokemus teollisuuden tai palvelualojen tehtävistä ja työnantajan sitoutuminen kehityshankkeeseen sekä ExiMan hakuprosessin erityisvaatimukset. ExiMassa työskentelee kehitysjohtaja, opettava tutkija sekä ohjelmakoordinaattori. BIT-Tutkimuskeskus Osaston kanssa läheisessä yhteistyössä toimii vuonna 1987 perustettu BIT-Tutkimuskeskus (entinen TAI Tutkimuslaitos), joka on TKK:n suurin tutkimusyksikkö. Se toteuttaa suuren osan Tuotantotalouden ja Tietotekniikan osastojen tutkimusprojekteista. BIT:n toimitilat ovat pääosin yhdessä Tuotantotalouden osaston kanssa TUAS-talossa, mutta osa projekteista toimii Tietotekniikan talossa ja Lahdessa. BIT- Tutkimuskeskus kehittää suomalaisen teollisuuden kilpai- 4
9 lukykyä ja tuottavuutta parantavia toimintamalleja, menetelmiä ja teknologiaa. Kehitystyön kohteena ovat tuotantojärjestelmät, joissa inhimillinen toiminta yhdistyy tietotekniikkaan ja tuotantotalouteen. BIT toimii pääosin ulkoisen rahoituksen varassa. Suurimmat rahoittajat ovat TEKES, Suomen Akatemia, yritykset sekä EU-komissio, ESR, Työministeriö ja Työsuojelurahasto. BIT-Tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 130 tutkimushenkilöstöön kuuluvaa, johtaja, sekä 4 talous- ja henkilöstöhallinnon hoitajaa. 1.5 Osaston kirjasto Tuotantotalouden osaston kirjasto sijaitsee TUAS-talossa, Otaniementie 17, (PL 5500), TKK. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-to 9-16 ja pe 9-15 ja kesäaikana ma-pe Kirjaston puhelinnumerot ovat: ja Tuotantotalouden kirjastossa on voimassa rajoitettu lainausoikeus, mikä tarkoittaa sitä, että vain osaston henkilökunnalla ja opiskelijoilla (myös jatko- ja sivuaine-opiskelijoilla) on oikeus lainata tuotantotalouden kirjastosta. Opiskeluoikeudesta vaaditaan todistus, esim. opintosuoritusote, josta näkyy sivuaineoikeutesi tai JOO- /erillisopiskelijaoikeutesi. Lukuoikeus on kaikilla. Samoin tuotantotalouden omia raportteja ja väitöskirjoja lainataan kuitti-lainana kaikille. Diplomitöitä ja lehtiä ei lainata. Tuotantotalouden kirjastoon tulevien paperilehtien lista löytyy kirjaston kotisivulta Pääkirjasto pitää yllä e-lehtiä. Tuotantotalouteen liittyvää kirjallisuutta on näiden kirjastojen lisäksi Helsingin yliopistolla ja Helsingin kauppakorkeakoululla. Niistä saa tietoa Linda-tietokannasta, TKK:n pääkirjaston henkilökunnalta ja teekkarikalenterista. 1.6 Osaston hallinto ja yhteystiedot Osoite: Otaniementie 17, Espoo (PL 5500, TKK) (TUAS-talo) Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tkk.fi Verkkosivut: Faksinumero: Osaston johto osastonjohtaja, professori Paul Lillrank, , osastonjohtajan sihteeri Pirjo Ruuskanen , osaston varajohtaja, professori Hannele Wallenius, , osaston hallintopäällikkö Tiia Tuomi - yleishallinto, virantäytöt, talous- ja henkilöstöhallinto, ,
10 Opintopalvelut opintojen suunnittelija Tarja Timonen - perus- ja jatko-opinnot, kansainväliset asiat, , opintosihteeri Anne Johansson - yleinen opintoneuvonta, opintorekisteri, tutkinnon rakenteet ja tutkintotodistukset, , (tuta.kanslia@tkk.fi) opintosihteeri Mari Riihiaho - yleinen opintoneuvonta, opintorekisteri, JOO/erillisopinnot, tenttijärjestyksen koordinointi, , (tuta.kanslia@tkk.fi) opintoneuvoja Lauri Tolvas - tuotantotalouden tutkinto-ohjelma, kv-neuvoja Antti Pärnänen - kansainvälisten asioiden opintoneuvonta, harjoitteluneuvoja Riku Seppälä - harjoitteluneuvonta, Kirjastopalvelut kirjastoamanuenssi Jaana Vuopala - osaston kirjaston toiminnan kehittäminen, asiakaspalvelu, kirjojen ja lehtien hankinta, , Vs. kirjastoamanuenssi Annikki Huttunen - osaston kirjaston asiakaspalvelu, kirjojen luettelointi, , kirjastosihteeri Leena Mellavuo-Aarnio - osaston kirjaston asiakaspalvelu, julkaisurekisterin ylläpito, , ( alkaen osa-aikainen) Vahtimestaripalvelut vahtimestari Mervi Sillman - vahtimestaripalvelut, , virastomestari Leena Kadenius - vahtimestaripalvelut, , toimistosihteeri Taina Liukkonen - vahtimestaripalvelut, , Tietoa osaston muusta henkilöstöstä löytyy osaston verkkosivuilta osoitteesta 6
11 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomiinsinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 7
12 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. 8
13 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 3. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Seuraavat kurssit täyttävät tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta vieraasta kielestä : Englannin kieli Kie Kie Kie Kie Kie Englannin suullisen kielitaidon valmennuskurssi Tiedottavat esitelmät (3 op) Tiedottavat esitelmät (2 op) Suostuttelevat esitelmät (3 op) Väittelytaito (3 op) 9
14 Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Espanjan kieli Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Japanin kieli Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Konferenssi- ja seminaariesitelmät (2 op) Kokous- ja neuvotteluenglantia (1-2 op) Englannin ääntämisharjoituksia A (1-2 op) Englanniksi kirjoittamisen perusteet I (1 op) Englanniksi kirjoittamisen perusteet II (1 op) Englanniksi kirjoittamisen perusteet III (1 op) Akateeminen kirjoittaminen (2 op) Teknisen englannin kirjoituskurssi (1 op) Kirjoitusklinikka (1 op) Työnhaku englanniksi (1 op) Liike-elämän kirjoitusviestintä (2 op) Aktivoi englantisi (4 op) Englannin tekstin ymmärtäminen (3 op) Tieteellisen englannin luku- ja keskustelukurssi (3 op) Englannin kirjallinen koe (1 op) Englannin suullinen koe (2 op) Espanja 5A (2 op) Espanja 5B (2 op) Espanja 6A (2 op) Espanja 6B (2 op) Latinalaisen Amerikan kulttuurit 1 (1 op) Latinalaisen Amerikan kulttuurit 2 (1 op) Espanjan keskustelukurssi 1 (1 op) Espanjan keskustelukurssi 2 (1 op) Tekniikan espanjaa (4op) Espanjaa itsenäisesti 1 (1 op) Espanjaa itsenäisesti 2 (2 op) Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 1 (1 op) Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2 op) Espanjankielinen elokuva 1 (2 op) Espanjankielinen elokuva 2 (2 op) Verkkokurssi: Caminando por mundos hispanos (4 op) Japani 5 (4 op) Japani 6 (4 op) Tekniikan japanin seminaari 1 (2 op) Tekniikan japanin seminaari 2 (2 op) Japanilaista kulttuuria (2 op) Japanilainen yhteiskunta (2 op) Japaninkielistä ammattikirjallisuutta (2 op) 10
15 Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Ranskan kieli Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Japaninkielistä kaunokirjallisuutta (2 op) Japaninkielinen kirjallinen viestintä (2 op) Joukkoviestinnän japania (2 op) Liike-elämän japania (2 op) Tekniikan sanastoa japanin kielessä (2 op) Teknisen japanin lukukurssi (2 op) Vientikaupan japania (2 op) Ympäristöalan japania (2 op) Ranska 5A (2 op) Ranska 5B (2 op) Ranska 6A (2 op) Ranska 6B (2 op) Ranska 7A (2 op) Ranska 7B (2 op) Ranska 8A (2 op) Ranska 8B (2 op) Liike-elämän ranskaa 1 (2 op) Liike-elämän ranskaa 2 (2 op) Liike-elämän ranskaa 3 (2 op) Liike-elämän ranskaa 4 (2 op) Tekniikan ranskaa 1 (2 op) Tekniikan ranskaa 2 (2 op) Tekniikan ranskaa 3 (2 op) Tekniikan ranskaa 4 (2 op) Civilisation française 1 (1 op) Civilisation française 2 (1 op) Civilisation française 3 (1 op) Civilisation française 4 (1 op) Français pour les stagiaires 1(1 op) Français pour les stagiaires 2(1 op) Français pour les stagiaires 3(1 op) Français pour les stagiaires 4 (1 op) Ranskaa itsenäisesti 1 (1 op) Ranskaa itsenäisesti 2 (2 op) Grammaire française 1 (2 op) Grammaire française 2 (2 op) Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 1 (2 op) Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2 op) Kirjallista viestintää ranskaksi 1 (1 op) Kirjallista viestintää ranskaksi 2 (2 op) Ranskan kielen ääntäminen 1 (2 op) 11
16 Kie Ranskan kielen ääntäminen 2 (2 op) Kie Francophonie 1 (1 op) Kie Francophonie 2 (1 op) Kie Kie Teknisten alojen erikoiskursseja Saksan kieli Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Venäjän kieli Kie Kie Kie Kie Kie Kie Saksa 5B (2 op) Saksa 6A (2 op) Saksa 6B (2 op) Saksan kielioppia 2 (2 op) Median saksaa (2 op) Saksan keskustelukurssi (1 op) Saksan kirjallinen viestintä (2 op) Landeskunde-kurssi 1(1 op) Landeskunde-kurssi 2 (1 op) Saksan kaunokirjallisuutta 1 (2 op) Saksan kaunokirjallisuutta 2 (2 op) Liike-elämän saksaa A (2 op) Liike-elämän saksaa B (2 op) Vientikaupan saksaa (2 op) Suullista viestintää (2 op) Saksaa itsenäisesti 1 (1 op) Saksaa itsenäisesti 2 (2 op) Tekniikan saksan tekstikurssi (2-3 op) Tekniikan saksaa 1 (2 op) Tekniikan saksaa 2 (2 op) Arkkitehtien saksaa (2 op) Elektroniikka-alan saksaa (2 op) Energiatekniikan saksaa (2 op) Kemistien saksaa (2 op) Konetekniikan saksaa (2 op) Puunjalostusalan saksaa (2 op) Rakentajien saksaa (2 op) Sähkövoimatekniikan saksaa (2 op) Ympäristötekniikan saksaa (2 op) Venäjä 6B (2 op) Liike-elämän venäjää 1 (2 op) Liike-elämän venäjää 2 (2 op) Liike-elämän venäjää 3 (1 op) Talouselämän venäjää 1 (2 op) Talouselämän venäjää 2 (2 op) 12
17 Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Kie Joukkoviestinnän venäjää 1 (2 op) Tieteen ja tekniikan venäjän tekstikurssi 1 (2op) Tieteen ja tekniikan venäjän tekstikurssi 2 (1op) Tekniikan venäjää 1 (2 op) Tekniikan venäjää 2 (1 op) Venäjän kirjallisuutta 1 (1 op) Venäjän kirjallisuutta 2 (2 op) Venäjän maantuntemusta 1 (1 op) Venäjän maantuntemusta 2 (1 op) Venäjää itsenäisesti 2 (1 op) Joukkoviestinnän venäjää 2(1 op) Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); 13
18 kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. 14
19 Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 3. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 7. 15
20 3. TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA 3.1 Tavoitteet Teknilliselle korkeakoulutukselle on asetettu tavoitteita sekä asetuksessa teknillistieteellisestä tutkinnosta että Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä. Seuraavat tavoitelistat on laadittu ohjaamaan opiskelijoiden opiskelua. Näitä tavoitteita olisi hyvä aika ajoin pysähtyä miettimään opintojen edistyessä. Opintojensa aikana tuotantotalouden diplomi-insinöörin tulisi saavuttaa seuraavat valmiudet: 1. Valmiudet teknillis-tieteelliseen toimintaan - teoreettinen, käytännöllinen ja asenteellinen perusvalmius valmius itsenäiseen tieteellisen tiedon hankintaan valmius itsenäiseen tieteellisen tiedon arviointiin valmius tieteellisten ongelmien ratkaisemiseen valmius tuottaa uutta tietoa valmius käyttää tieteellistä tietoa yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisessa valmius soveltaa tieteellistä tietoa valmius tieteellisen ja teknillisen kehityksen seuraamiseen valmius tutkimustyöhön teoreettiset ja menetelmälliset valmiudet taloustieteissä, työtieteissä, tietojenkäsittelyssä ja näihin liittyvissä suunnittelumenetelmissä erityisesti tekniikan soveltamiseen ja hyväksi käyttöön liittyvien ongelmien yhteydessä 2. Valmiudet ammatilliseen toimintaan valmius perehtyä teknillisiin ongelmiin valmius käyttää tieteellistä tietoa ammatillisessa toiminnassa tekniikan ja teknisten tieteiden alalla esiintyvien ongelmien ratkaisuun tehdä perusteltuja ratkaisuja tekniikkaa koskevissa yleisissä kysymyksissä suorittaa tavallisimpia tehtäviä koulutusohjelman perustana olevalla ammatillisella tehtäväalueella kehittää ammatillista tehtäväaluetta valmius teknillis-tieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin valmius monipuolisiin tehtäviin ja näin mahdollisuus siirtyä tehtävistä toiseen laaja perehtyneisyys yrityksen eri osatoimintoihin, kuten atk, henkilöstöhallinto, tuotantotekniikka, markkinointi ja talous sekä ymmärrys näiden niveltymisestä toisiinsa sekä kytkeytymisestä kansantalouteen teoreettinen valmius sekä sovellusvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan ja tuotantotoimintaan liittyvien markkinointi-, tuotanto-, taloussuunnittelu, henki- 16
21 löstöhallinto-, organisaatio-, työntutkimus- ja tietojenkäsittelyongelmien käsittelyä ja ratkaisua syvällinen valmius vaativienkin tehtävien suorittamiseen jollain edellä mainituista aloista 3. Valmiudet yhteiskunnalliseen toimintaan kokonaiskuva tieteen ja teknologian yhteiskunnallisista tehtävistä, asemasta ja vaikutuksista, yhteiskunnan, tieteellisteknillisen kehityksen ja luonnonvarojen käytön välisistä riippuvuuksista kokonaiskuva teknisten ratkaisujen vaikutuksista työolosuhteisiin, ympäristöön, sosiaalisiin rakenteisiin, taloudelliseen toimintaan ja koko yhteiskuntaan kyky arvioida tekniikkaan liittyvien toimenpiteiden vaikutusta ihmisen elinympäristöön ja yhteiskuntaan valmius toimia kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä sivistystä edistäen ja yksilön perusoikeuksien puolesta 4. Muut valmiudet kyky ryhmätyöskentelyyn kyky viestintään suullinen ja kirjallinen viestintävalmius tarvittava kielitaito kyky luovaan toimintaan teoreettiset ja metodiset perusvalmiudet oman alan jatko-opintojen aloittamiseen valmius jatkuvaan opiskeluun valmius yrittäjyyteen Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman tavoitteena on kouluttaa yrityselämää kokonaisvaltaisesti ymmärtäviä diplomi-insinöörejä. Tavoitteena on rakentaa vankka tuotantotaloudellinen osaaminen insinööri- ja luonnontieteiden taitojen lisäksi. Tekniikan, talouden ja ihmisosaamisen yhdistäminen antavat mahdollisuuden ymmärtää ja kehittää yrityksen reaaliprosessia sekä strategiaa. Koulutuksen tarkoituksena on lähinnä antaa riittävä valmius monipuolisiin tehtäviin ja näin mahdollistaa myös joustava siirtyminen tehtävästä toiseen. Tuotantotalouden diplomiinsinöörin on perehdyttävä laajasti yrityksen eri osatoimintoihin. Hänen on tunnettava yrityksen tuotanto, markkinointi, talous, henkilöstöhallinto, atk ja muut tukitoiminnot sekä ymmärrettävä näiden niveltyminen toisiinsa ja kytkeytyminen kansantalouteen. Laaja-alaisten ja kokonaisvaltaisten opintojen lisäksi tuotantotalouden opinnoissa korostuvat käytännölliset ja useimmiten yrityselämässä tehdyt harjoitustyöt. Näiden kautta opiskelijat saavat kosketusta tulevaan työelämään sekä tuovat uusinta liiketaloudellista tietoa ja taitoa yritysten jokapäiväisiin ongelmiin. Tyypillisiä myös teknisiä tietoja vaativia tehtäväkenttiä, joihin tuotantotalouden tutkintoohjelma tähtää, ovat esimerkiksi: 17
22 tuotantojärjestelmien ja tuotannonohjauksen suunnittelu materiaalihallinto eli logistiikka laatujohtaminen markkinointi kansainväliset operaatiot organisaation kehittämistehtävät henkilöstöhallinto yritystutkimus laskentatehtävät informaatiojärjestelmien suunnittelu konsultointi kehittäminen ja rationalisointi projektitoiminta, projektien vetäminen opetus ja tutkimus Tutkinnon tarkemmasta sisällöstä riippuen saattavat luonnollisesti muunkin tyyppiset tehtäväkentät tulla kysymykseen. Sopiva aineyhdistelmä, johon on sisällytetty teknisiä opintoja yhdeltä tai useammalta alalta, avaa mahdollisuuksia mm. perinteisiin insinööritehtäviin eri aloilta. Tutkinto-ohjelman asettamien yleisten tavoitteiden lisäksi jokaisen opiskelijan olisi hyvä hahmotella omat tavoitteensa. Tämä hahmotelma toimii punaisena lankana esimerkiksi harjoitustyöaiheita valittaessa. Opiskelussaan voi joko keskittyä tietylle alueelle tai pyrkiä monipuoliseen kokonaisuuteen. Oma tietoinen valinta parantaa opintojen laatua ja lisää motivaatiota. 18
23 3.2 Pääaineet Tuotantotalouden tekniikan kandidaatin tutkinnossa pääaine muodostuu tuotantotalouden perusja jatkomoduulista. Pääaineen tavoitteena on tarjota syvempää tietoa tutkinto-ohjelman keskeisistä aihealueista. Diplomi-insinöörin tutkinnossa pääainevaihtoehtoja on kuusi. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaineet perusmoduuli A1 jatkomoduuli A2 syventävät moduulit A3 Teollisuustalous Työpsykologia ja johtaminen Tuotantotalous Tuotantotalous Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta Teollisuuden kehittäminen ja johtaminen* Industrial Design Business Management (IDBM) Framtidens Industriföretag (FIF) * Ei valittavissa lukuvuonna Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyvät seuraavat opinnot: perusopinnot moduuli (P), ohjelman yhteiset opinnot moduuli (O), perusmoduuli (A1), jatkomoduuli (A2), sivuaineen perusmoduuli (B1), kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (K) sekä vapaasti valittavat opinnot (V). 19
24 3.3.1 Perusopinnot Perusopinnot P (80 op) TU901-P Opintopisteet Mat Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat- Matematiikan peruskurssi C3-I/C3-II /1132 Mat- Sovellettu todennäköisyyslaskenta A/B /2620 Tfy-x.xxxx Fysiikka I A (tai S Fysiikka I) 3-4 * Tfy-x.xxxx Fysiikka I B (tai S Fysiikka I) 3-4 * Tfy-x.xxxx Fysiikka II A (tai S Fysiikka II) 3-5 * Tfy-x.xxxx Fysiikka II B (tai S Fysiikka II) 3-5 * Tfy Fysiikan laboratoriotyöt I 3 Kie-98.xxxx Vieraan kielen opintoja 3 *** Kie / Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio (ruotsi/suomi) 1 Kie Kie / Toisen kotimaisen kokeen suullinen osio (ruotsi/suomi) 1 Kie T Tietokone työvälineenä 2 T Ohjelmoinnin perusteet L 5 Tai T Ohjelmoinnin perusteet Y 5 T Tietotekniikan peruskurssi 3 Tai T Tietotekniikan työkurssi 3 Eri Johdatus opiskeluun 0 TU Johdatus tuotantotalouden opiskeluun 1 TU Johdatus tuotantotalouden tutkimukseen 1 TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 tai TU Grundkurs i industriell ekonomi 4 TU Tuotantotalouden harjoitustyö 1 TU Työpsykologian ja johtamisen perusteet 4 Puu Ympäristöjohtaminen 2 TU Markkinointi 3 TU Laskentatoimi ja kannattavuus 4 Yhteensä 80 op Opiskelijan on suoritettava yksi seuraavista fysiikan kokonaisuuksista. On suositeltavaa, että opiskelija suorittaa fysiikan kurssien kokonaisuuden samalta alalta kuin lukee O- moduulin teknisen kokonaisuuden. Kokonaisuuksia ei tule sekoittaa keskenään eli Fysiikka I A ja B (tai S- 20
25 Fysiikka I) ja Fysiikka II A ja B (tai S Fysiikka II) tulee suorittaa samasta kokonaisuudesta. Joko Opintopisteet Tfy Fysiikka IA (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy Fysiikka IB (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy Fysiikka IIA (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy Fysiikka IIB (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tai Tfy Fysiikka IA (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy Fysiikka IB (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy Fysiikka IIA (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy Fysiikka IIB (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tai S Fysiikka I (AUT, BIO, EST, TLT) 6 S Fysiikka II (AUT, BIO, EST, TLT) 6 Tai Tfy Fysiikka IA 4 Tfy Fysiikka IB 4 Tfy Fysiikka IIA 5 Tfy Fysiikka IIB 5 Tfy Fysiikka IIIA*** 5 Tfy Fysiikka IIIB *** 5 Tai Tfy Fysik IA 3 Tfy Fysik IB 3 Tfy Fysik IIA 3 Tfy Fysik IIB 3 Tai Tfy Physics IA 3 Tfy Physics IB 3 Tfy Physics IIA 3 Tfy Physics IIB 3 *** Nämä kieliopinnot on valittava tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta kielestä täyttävistä kursseista Ohjelman yhteiset opinnot TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot (20 op) Vastuuprofessori: Paul Lillrank O-moduulissa suoritetaan teknistä sivuainetta pohjustavia ja tukevia opintoja. Moduuli valitaan sivuaineen mukaan. 21
26 Perustietieteet Pakollinen edellytys kokonaisuuden valitsemiselle: Perusaineiden laajan oppimäärän mukainen P-moduuli. Pakolliset kurssit 20 op Opintopisteet Mat /2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta A/B (laaja) 5 Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 Tfy Fysiikka IIIA 5 Yhteensä 20 op Automaatio- ja systeemitekniikka (Suorita Mat Matematiikan peruskurssi C3-I P-moduulissa) Viestintätekniikka Pakolliset kurssit op Opintopisteet Mat Matematiikan peruskurssi C3-2 5 AS Julkaisutekniikan perusteet 3 T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan 5 AS Kuvatekniikan perusteet 4-5 Valitse listasta siten, että 20 op täyttyy: T Teknologiajohtaminen tietoliikenneteollisuudessa 3 T Ohjelmistotuotannon perusteet 5 As C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (Java) 6 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 Yhteensä min. 20 op Automaatio- ja systeemitekniikka Pakollinen kurssi: Opintopisteet Mat Matematiikan peruskurssi C3-2 5 Valitse seuraavista toinen: AS Automaatio- ja säätötekniikka 5 AS Automaato- ja säätötekniikan perusteet 3 Valitse vähintään yksi seuraavista: T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (Java) 6 AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 Valitse listasta siten, että 20 op täytyy: 22
27 AS C/C++ ohjelmoinnin kurssi 4 S Elektroniikan perusteet 3 S Digitaalitekniikan perusteet 3 S Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 Yhteensä min. 20 op Kemian tekniikka (Suorita Mat Matematiikan peruskurssi C3-II P-moduulissa) Pakolliset kurssi (20 op) Opintopisteet KE Kemian perusteet; K, TU, AS 5 KE Kemian laitetekniikka I 5 KE Prosessiautomaation perusteet 3 KE Fysikaalinen Kemia I 3 KE Johdatus prosesseihin 2 KE Mikrobiologia I 2 Yhteensä 20 op Konetekniikka (Suorita Mat Matematiikan peruskurssi C3-II P-moduulissa) Pakolliset kurssi (20 op) Opintopisteet Kul / Lujuusoppi IA/IB* Kon Koneenrakennustekniikka A 10 Mat Matematiikan peruskurssi C3-2 5 Yhteensä 20 op Sivuaineen jatkomoduulin K110-2 Koneensuunnittelu suoritavilta edellytetään kurssin Kul Lujuusoppi IA suorittamista. Energia- ja LVI-tekniikka (Suorita Mat Matematiikan peruskurssi C3-II P-moduulissa) Pakollinen kurssi (5 op) Opintopisteet Ene Termodynamiikka ja lämmönsiirto 5 Valitse seuraavista kursseista siten, että laajuus (20 op) täyttyy: Kon Koneenrakennustekniikka A * 10 Kon Koneenrakennustekniikka B * 4 Kon Koneenrakennustekniikka C * 3 Kul Dynamiikka I 4 Kul / Lujuusoppi IA/IB Rak Statiikka 3 23
28 Yhteensä min. 20 * Kurssit ovat keskenään vaihtoehtoisia, eli vain yhden niistä voi sisällyttää tekniseen kokonaisuuteen Sovellettu matematiikka (Suorita Mat Matematiikan peruskurssi C3-I P-moduulissa) Pakolliset kurssi (20 op) Opintopisteet Mat Matematiikan peruskurssi C3-2 5 Mat Tilastollisen analyysin perusteet 4 Mat Optimoinnin perusteet 3 Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 3 Mat Stokastiset prosessit 5 Yhteensä 20 Sähkötekniikka (Suorita Mat Matematiikan peruskurssi C3-I P-moduulissa) Pakolliset kurssit 12 op Opintopisteet Mat Matematiikan peruskurssi C3-2 5 S Signaalit ja järjestelmät 5 S Tietoliikennetekniikan perusteet 2 Valitse listasta siten, että 20 op täyttyy: S Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 S Ihminen ja tietoliikennetekniikka 2 S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännnöt 2 S Digitaalitekniikan perusteet 3 S Liikenneteorian perusteet 3 S Elektroniikan perusteet 3 S Elektroniikan perusteiden työt 2 Yhteensä min. 20 Tietotekniikka (Suorita joko Mat tai Mat P-moduulissa) Tietotekniikka B1 Pakolliset kurssit (11op) Opintopisteet T Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (Java) 6 Valitse seuraavista siten, että 20 op täyttyy *: T Ohjelmoinnin jatkokurssi T2 (C-kieli)** 5 AS C/C++-ohjelmointi** 4 T Tietokone ja käyttöjärjestelmä 6 24
PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ
608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa
LisätiedotOPINTO-OPAS 2007-2008
Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Tuotantotalouden osaston kanslia Opintoimisto Hyvä Tuotantotalouden Opiskelija, Tuotantotalouden opinnot palvelevat kolmea
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotTU901-O Ohjelman yhteiset opinnot
Korvaavat kurssit tuotantotalouden lukuvuoden 12 13 opinto-oppaan mukaisiin O-moduuleihin laajaa oppimäärää suorittaville TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Perustieteet (oppaan sivu 98) Kurssit lukuvuoden
Lisätiedot10. TUTKINTO-OHJELMIIN KUULUVIEN MODUULIEN SISÄLLÖT INNEHÅLLET TILL MODULERNA I EXAMENSPROGRAMMEN
80 10. TUTKINTO-OHJELMIIN KUULUVIEN MODUULIEN SISÄLLÖT INNEHÅLLET TILL MODULERNA I EXAMENSPROGRAMMEN Teknillisen korkeakoulun tutkinto-ohjelmat esittelevät tässä luvussa moduulit siltä osin, kuin ne ovat
LisätiedotVisualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.
Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen
LisätiedotTUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN SUUNNAN OPINTO-OPAS
TEKNILLINEN KORKEAKOULU TUOTANTOTALOUDEN OSASTO TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN SUUNNAN OPINTO-OPAS 2005-2006 OPAS TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN OPINTOSUUNNAN
LisätiedotTärkeää huomioitavaa:
Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotTutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne
Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä
Lisätiedot1 OSASTON ESITTELY...
1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2007-2008 Opintoneuvoja Janne Käki 7.5.2007 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen metodiikka M (10 op) Vapaasti valittavat
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotPERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!
PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.
LisätiedotHallintotieteiden perustutkintojen määräykset
Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,
LisätiedotKONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE
1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto O P I N T O - O P A S 2 0 0 6-2 0 0 7 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN
LisätiedotOPINTO-OPAS
Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kanslia Opintotoimisto Rakkaat fuksit, Tervetuloa Teknilliseen korkeakouluun! Tervetuloa
LisätiedotVisualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30
LisätiedotSähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät
Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotPERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!
PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1
LisätiedotO P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8
1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN
Lisätiedot14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot
Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot
Lisätiedot1 OSASTON ESITTELY...1 1.1 Yleistä...1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto...1 1.4 Opintotoimikunta...2 1.5 Laboratoriot...2 1.
1 OSASTON ESITTELY...1 1.1 Yleistä...1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto...1 1.4 Opintotoimikunta...2 1.5 Laboratoriot...2 1.6 Tietotekniikan kirjasto...3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA
LisätiedotOPINTO-OPAS 2010 2011
Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2010 OPINTO-OPAS 2010 2011 Toimittanut: Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kanslia Opintotoimisto Rakkaat fuksit, Tervetuloa opiskelmaan Aalto-yliopiston Tuotantotalouden
LisätiedotAutomaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010
1 1 TUTKINTO-OHJELMAN JA TIEDEKUNNAN ESITTELY... 1 1.1 Tutkinto-ohjelmasta yleistä... 1 1.2 Tiedekunta... 1 1.2.1 Tiedekunnan hallinto ja yhteystiedot... 2 1.3 Tutkinto-ohjelman koulutusneuvosto... 3 1.4
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotO P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9
TEKNILLINEN KORKEAKOULU O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKE- LIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut: Leila Kuusela
LisätiedotSähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö
Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön
LisätiedotOPINTO-OPAS
Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2009 OPINTO-OPAS 2009-2010 Toimittanut: Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kanslia Opintotoimisto Rakkaat fuksit, Tervetuloa Teknilliseen korkeakouluun! Tervetuloa
LisätiedotPERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!
PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet
LisätiedotKauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä
Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät
LisätiedotTärkeää huomioitavaa:
Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla
LisätiedotAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö
1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1
Lisätiedot1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...
1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...1 1.1.3 Laboratoriot...2 1.2 Automaatio- ja systeemitekniikan
LisätiedotOPINTO-OPAS 2006-2007
TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö
LisätiedotAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen
Lisätiedot1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT
SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...1 1.1.3 Laboratoriot...2 1.2 Automaatio-
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi
LisätiedotPERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!
PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.
Lisätiedot4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset
34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä
Lisätiedot1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013
1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija
LisätiedotTIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET
SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET... 1.1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan esittely... 1.2 Mediatekniikan, tietojenkäsittelytieteen,
LisätiedotPERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!
PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo 14-15 L-salissa/ pe 5.9. klo 12-13 L-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Leht. Petri Salo (fys.) suunn. Katriina
LisätiedotO P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10
T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPIS- KELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut:
LisätiedotViestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela
Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotVERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:
VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)
LisätiedotMAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka
MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan
LisätiedotOPINTO-OPAS 2011-2012
AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut: Annika Salama Multiprint Espoo 2011 Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu KOULUTUSOHJELMAN VASTUUPROFESSORIN TERVEHDYS
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma
ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai
LisätiedotTeknillistieteellisen alan tutkintomääräykset
1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista
LisätiedotAlkuorientaation tavoitteet
Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen
LisätiedotViestintätieteiden kandidaattiohjelma
Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotHAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä
HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi
Lisätiedotlymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä.
Tuotantotalouden koulutusohjelma Espoo 2012 OPINTO-OPAS 2012-2013 Toimittanut: Suunnittelija Tarja Timonen Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas 2012-2013 Tervetuloa tuotantotalouden maailmaan
Lisätiedot5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA
5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston
LisätiedotPerustutkintojen suorittamista koskevat määräykset
109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan
LisätiedotOpintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus
Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004
LisätiedotAalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden
LisätiedotTekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot
Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät
LisätiedotTeknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
LisätiedotLUT Highway. Avoimen yliopiston väyläopintojen mukaiset opinnot mennessä. Elokuu 2018 LUT Highway 2
Avoimen yliopiston väyläopintojen mukaiset opinnot 31.5.2019 mennessä 2 väyläohjelma Ohjelmassa aloittaa opiskelijoita Kauppatiede 39 Tuotantotalous 26 Tietotekniikka 14 Energiatekniikka 3 Ympäristötekniikka
LisätiedotKONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE
T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto 1 O P I N T O - O P A S 2 0 0 5-2 0 0 6 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN
LisätiedotOPINTO-OPAS
TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-674X HELSINKI Edita Prima
LisätiedotJATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE
JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön
Lisätiedot15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA
Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,
LisätiedotAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden
LisätiedotPL 4600, Oulun yliopisto p HOPS
PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:
LisätiedotTekniikan alan kieliopinnot
Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten
LisätiedotKIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio
1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden
Lisätiedot15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA
164 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Vastuuhenkilö: Markku Renfors, koulutusohjelman johtaja, professori Huone: TG108 Puhelin: 31153937 markku.renfors@tut.fi Päivi Salo, osaston sihteeri
LisätiedotKAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET
KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja
LisätiedotTietotekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas
SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET... 1.1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan esittely... 1.2 Tietotekniikan, tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotMyös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.
Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte
LisätiedotMatematiikka. Orientoivat opinnot /
Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä
LisätiedotSähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö
Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta
LisätiedotOPINTO-OPAS
ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-6731 HELSINKI 2008
LisätiedotOPINTO-OPAS 2012-2013
AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2012-2013 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Anna Kuparinen
LisätiedotHAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015
HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman
Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.
LisätiedotTutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä
Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15
Lisätiedot1 OSASTON ESITTELY...
1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET
LisätiedotInfotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä
8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen
LisätiedotOPINTO-OPAS
TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Johanna Mattila Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu
LisätiedotHAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus
HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet
LisätiedotTUTKINTO vm. 1995. TF-koulutusohjelma. o Suoritusaika. o 3 suuntaa o yhteensä 9 pääainetta VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ 20 OV 20 OV
VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ TUTKINTO vm. 1995 PÄÄAINE SIVUAINE o DI-tutkinto o 1 ov o Suoritusaika 180 ov 40 h 5 v SUUNNAN OPINNOT 30 OV TUTKINNON I OSA 70 OV TF-koulutusohjelma o 3 suuntaa
Lisätiedot1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?
Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)
LisätiedotTavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.
3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston
LisätiedotOPINTO-OPAS 2011-2012
AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2011-2012 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Karoliina Parhiala
Lisätiedot5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA
28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston
LisätiedotTeknillistieteellisen alan kieliopinnot
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
LisätiedotHallintotieteellisen alan kieliopinnot
Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot
LisätiedotRAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA
RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2009 ISSN 1797-6901 TEKNILLINEN KORKEAKOULU
Lisätiedot