TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN SUUNNAN OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU TUOTANTOTALOUDEN OSASTO TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN SUUNNAN OPINTO-OPAS OPAS TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN OPINTOSUUNNAN OPISKELIJOILLE VUODEN 1995 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut: Nina Suni ISSN Helsinki 2004

2 Hyvä Tuotantotalouden Opiskelija, Tuotantotalouden opinnot palvelevat kahta tavoitteiltaan erilaista opiskelijaryhmää: erikoistujia ja täydentäjiä. Tuotantotalouteen erikoistuu kultakin Teknillisen korkeakoulun vuosikurssilta noin pari sataa opiskelijaa, jotka suorittavat pää- tai sivuaineen Tutalla. Valtaosalla tuotantotaloutta opiskelevista on kuitenkin pää- tai sivuaineet tuotantotalouden koulutusohjelman ulkopuolella, monilla jopa muissa yliopistoissa. Tehtävämme on palvella kaikkia teitä, noin tuhatta opiskelijaa siten, että kukin mahdollisimman hyvin pääsee tavoitteisiinsa. Tätä varten meillä on opintojaksojen portfolio, josta voitte valita sekä syvyyttä että laajuutta. Syvyyssuunnassa osa opintojaksoista on rakennettu kaksitasoisiksi - laaja ja suppeampi versio, toinen erikoistujille ja toinen perustietojen hakijoille. Samoin useimmista teemoista tarjotaan perus- ja jatko-opintojaksoa. Laajuussuunnassa tuotantotalouden tietämystä tarjotaan viidentoista professorin ja vielä laajemman muun opettajajoukon voimin. Mottonamme on: "Opettavaa tutkimusta". Perustamme opetuksen omaan, kansainvälistä huipputasoa edustavaan tutkimukseemme, jota harjoitetaan noin 200 tutkijaopettajan voimin. Opetuksemme on elävästi yhteydessä elinkeinoelämään. Useimmilla opintojaksoillamme tehdään harjoitustöitä yritysten ja organisaatioiden todellisista ongelmista ja haasteista, useimmiten suoraan yritysten toimeksiannoista. Tällaisesta opetuksesta on tullut erittäin positiivista palautetta sekä opiskelijoilta että yrityksiltä. Harjoitamme tiivistä opetusyhteistyötä maailman johtavien alan opetusyksiköiden kanssa sekä tutkinto-opetuksessa että yritysjohdon kompetenssien kehitysohjelmissa. Teekkareille tämä yhteistyö näkyy parhaiten uusien, ajankohtaisten teemojen nopeana esille tuomisena opintojaksoillamme. Opetuksemme jatkuvasta arvioinnista ja kehittämisestä huolimatta suhtaudumme nöyrästi oppimisen ja opettamisen haasteisiin. Elinkeinoelämä kehittyy nopeasti ja sen mukana oppimistarpeet muuttuvat jatkuvasti. Pyrimme pysymään tämän muutoksen tahdissa parhaimmillaan jopa edellä. Onnistumisesta saamme jatkuvaa palautetta asiakkailtamme teiltä ja teidän tulevilta työnantajiltanne. Tervetuloa tuotantotalouden opiskelijaksi! Teemme parhaamme, että oppisit huippuammattilaiseksi ja pystyisit tehokkaasti ja viisaasti kartuttamaan varallisuutta, missä roolissa sitten jatkossa toimitkaan! Paul Lillrank Tuotantotalouden osastonjohtaja

3 1. TUOTANTOTALOUDEN OSASTON ESITTELY Osaston hallinto Tuotantotalouden osaston yksiköt Henkilökunta ja opiskelijat Tuotantotalouden koulutusohjelman opintosuunnat Kirjastot Osaston ja koulutusohjelman tiedotus OPISKELU Yleistä opiskelusta Opiskelu ja oppiminen Tuotantotalouden koulutusohjelman tavoitteet Opetuksen yhteys tutkimukseen ja teollisuuteen Opetusmenetelmät Opiskelijan oikeusturva Opiskelun ja opetuksen kehittäminen Kurssit ja tentit Tentti- ja lukujärjestykset Ilmoittautuminen opintojaksoille ja tentteihin Luento ja tutkintokaudet Koulutusohjelman vaihto Tutkintorakenteen uudistaminen OPINNOT Opintosuoritusten rekisteröinti, arvostelu ja keskiarvo Kieliopinnot Tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta kielestä täyttävät opintojaksot Kielten kursseille ilmoittautuminen Toisen kotimaisen kielen koe Viestintä Harjoittelu Harjoittelun hyväksyttäminen Harjoittelukirja Kansainvälinen harjoittelu Työympäristöharjoittelu Ammattiharjoittelu Työnhakuun ja uraan liittyvät palvelut TKK:lla Opintojaksopuut Teollisuustalous Työpsykologia Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta MUISSA KORKEAKOULUISSA/ YLIOPISTOISSA TEHTÄVÄT OPINNOT ERILLISOPINNOT Valtakunnallinen JOO-sopimus JOO-opintojen puoltokriteerit Käytännön menettely opintoyhteistyösopimusten pohjalta Ulkomaalaiset korkeakoulut ja yliopistot Solmitut sopimukset Opintoyhteistyösopimusten ulkopuoliset opinnot Tietolähteet Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksyminen tutkintoon OPINTOJEN OHJAUS...39

4 5.1 Osaston opintojen ohjaus Kuka neuvoo missäkin asiassa Yhteystiedot Muualla tapahtuva opintojen ohjaus Tietoa opinnoista INFO-tilaisuudet ja muut tapahtumat Tuotantotalouden Kilta Prodeko Uusien opiskelijoiden pienryhmäohjaus Mentortoiminta Tuotantotalouden alumnitoiminta TUTKINNON RAKENNE JA OPINTOSUUNNITELMA Tutkinnon rakenne Perusosa Tutkinnon I osa Tekninen kokonaisuus ja sen valinta Suunnan opinnot Pää- ja sivuaineet sekä niiden valinta Diplomityö Vapaasti valittavat opinnot Tutkinnon I osan sekä suunnan opintojen opintosuunnitelma Perusosa Muut tutkinnon I osan opinnot Suunnan opinnot Tekninen kokonaisuus Opintoviikkomäärien jakauma Perusaineiden laajan oppimäärän suorittajat Mallilukujärjestys Käytännön asiat Opintojaksojen päällekkäisyys Siirtyminen eri vuosien oppaiden välillä Anojan opas: Mitä muutoksia voin anoa tutkintoon ja miten? TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN PÄÄAINEET TU Teollisuustalous TU-22 Operations Management Linkage Program TU Johtaminen ja työpsykologia TU-53 Konsultointi ja yhteistoiminta, sivuaine/ylimääräinen sivuaine TU-53 Johtaminen ja työpsykologia sivuaine/ylimääräinen sivuaine: Sosioteknisten järjestelmien suunnittelu ja johtaminen TU-53 Oppivan organisaation kehittäminen ja johtaminen TU-53 Organizational behavior and knowledge management TU Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta International Business Linkage Program Infocom Management Program TU Ympäristöjohtaminen ja vastuullinen liiketoiminta Teollisuuden kehittäminen ja johtaminen Muut Linkage Program 2: Framtidens Industriföretag (FIF)... 95

5 7.5.2 International Design Business Management TEKNISET SIVUAINEET Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto Systeemi- ja operaatiotutkimus (Mat-2) Tietotekniikan osasto Ohjelmistojärjestelmät (T-106) Sisällöntuotanto (T-111) Käyttöliittymät ja käytettävyys Ohjelmistotuotanto ja - liiketoiminta (Pää- ja sivuaine) Yrityksen tietojärjestelmät (Pää- ja sivuaine) Puunjalostustekniikan osasto Paperitekniikka (Puu-21) Prosessiteollisuuden ympäristötekniikka (Puu-127) Konetekniikan osasto Energiatalous ja -markkinat (Ene-59) Valmistustekniikka (Kon-15) Tietoverkkotekniikka (S-38) Teleliikenneteoria (S-38) Kemian tekniikan osasto Tehdassuunnittelu (Kem-107) Prosessien ohjaus (Kem-90) Biokemia (Kem-30) Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Automaatio- ja systeemitekniikka (AS-74/84/116) Viestintätekniikka (AS-75) YLIMÄÄRÄISET SIVUAINEET Kansantaloustiede European Business Administration Diplomityö ja valmistuminen Jatko-opiskelu

6 1. TUOTANTOTALOUDEN OSASTON ESITTELY Tuotantotalouden osasto on yksi Teknillisen korkeakoulun kahdestatoista osastosta. Osasto suorittaa tutkimusta ja antaa opetusta tuotantotalouden alalla. Osasto vastaa tuotantotalouden koulutusohjelmasta, joka on jaettu kahteen opintosuuntaan: tuotantotalouden opintosuuntaan sekä liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen opintosuuntaan. Liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen opintosuunta perustettiin joulukuussa 1998 vastaamaan insinööristä diplomi-insinööriksi tarvittavan koulutuksen haasteisiin. Osasto on jaettu 4 vastuualueeseen, joista kukin muodostaa oman yksikkönsä. Osaston yksiköt ovat: Teollisuustalouden laboratorio, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio, Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio ja Lahden keskus. Tuotantotalouden osasto toimii läheisessä yhteistyössä BIT- Tutkimuskeskuksen sekä ExiMa (Executive School of Industrial Management) kanssa. Tuotantotalouden osaston visiona on kuulua globaalisti johtavien akateemisten asiantuntijaorganisaatioiden joukkoon osaamisalueellaan. Osaston Missiona on myötävaikuttaa siihen, että Suomi kehittyy varallisuuden luontiyhteiskuntana globaalisti menestyvän elinkeinoelämän siivittämänä. Osaston strategia: Tuotantotalous tutkii arvoa tuottavia prosesseja ja organisaatioita erityisesti tekniseen, taloudelliseen, yksilölliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen paneutuen. Arvoa tuottavat prosessit voivat olla teollista tuotantoa, palveluja ja erilaisia arvoa lisääviä tukitoimia, kuten suunnittelua, kuljetusta ja hallintoa. Tuotantotalouden tieteenala on laaja. TKK:n tuotantotalouden osaston toiminta täsmentyykin sen yksiköiden tutkimus- ja opetusalojen ympärille. Asiakkaita ovat elinkeinoelämä ja opiskelijat. Asiakkaiden tarpeita tyydytetään opetus- ja tutkimuspalveluilla. Osaston kotisivu on: OSASTON HALLINTO Tuotantotalouden osaston osastojohtajana toimii professori Paul Lillrank, varaosastonjohtajana professori Veikko Teikari. Tuotantotalouden osastoneuvosto on osaston ylin päätöksiä tekevä elin. Osastolla toimii kaksi toimikuntaa, joiden tehtävänä on valmistella asioita osastoneuvostolle ja osastonjohtajalle päätettäväksi sekä kehittää osaston toimintaa. Toimikunnat ovat seuraavat Jatko-opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Eila Järvenpää Opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Kari Tanskanen Tuotantotalouden koulutusohjelma 1

7 1.2 TUOTANTOTALOUDEN OSASTON YKSIKÖT Teollisuustalouden laboratorio Teollisuustalouden laboratorion missio on osallistua suomalaisen teollisuuden ja yhteiskunnan kehitykseen luomalla uutta henkistä ja fyysistä varallisuutta. Teollisuustalouden laboratoriolla on neljä professuuria: teollisuustalouden, logistiikan, laadunohjauksen sekä kansainvälisen projektiliiketoiminnan professuurit. Teollisuustalouden laboratorio on keskittynyt näiden aihealueiden opetukseen ja tutkimukseen. Laboratorion toiminnan strateginen tavoite on panostaa erityisesti tulevaisuuden kasvualoihin. Tällaisia aloja ovat mm. informaatio- ja kommunikaatioteknologiasektori. Laboratorion eri professuurit katsovat eri näkökulmista näiden alojen keskeisiä haasteita: miten kehitetään kilpailukykyisesti toimivia globaaleja yritysverkostoja ja miten johdetaan ja ohjataan näiden verkostojen kysyntä- ja toimitusketjuja sekä liiketoiminnan ja tuotteiden kehittämistä verkostoissa. Teollisuustalouden laboratorion tutkimusta tehdään BIT-Tutkimuskeskukseen sijoitetuissa teollisuustalouden tutkimusprojekteissa. Tutkimusprojektit hyödyttävät myös laboratorion opetusta uuden opetuksessa käytetävän tiedon tuottamisen kautta, mutta myös tarjoamalla opiskelijoille näkymiä yritysmaailmaan tutkimusprojekteissa olevien työpaikkojen välityksellä. Yrityselämälle tehtävät harjoitustyöt syventävät teollisuustalouden opetusta. Teollisuustalouden laboratoriossa työskentelee 4 professoria, 3 opettavaa tutkijaa, lehtori, assistentti, toimistosihteeri sekä BIT- Tutkimuskeskuksen puolella noin 60 teollisuustalouden tutkimushenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Jatkokoulutus toteutetaan kahdessa eri instituutissa: ExiMassa ja Graduate Schoolissa. Laboratorion tutkimustoiminta kanavoidaan pääosin BIT- Tutkimuskeskuksen kautta. BIT-Tutkimuskeskuksen tutkimus rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, minkä takia tutkimushenkilökunta on määräaikaisessa työsuhteessa, jossa määräajan määrittää kulloinkin toteutettavan tutkimusprojektin kesto ja rahoitus. Graduate School Graduate Schoolin opiskelijat valitaan tuotantotalouden jatko-opiskelijoiden joukosta, eli pääsyvaatimuksena on suoritettu maisterin tutkinto tai vastaava. Jatkoopiskelijat suorittavat opintoja vähintään kahdessa eri aineessa: yhdessä pääaineessa ja sivuaineessa. Jatko-opintojen pääaineeseen liittyvä tutkimusprojekti on pakollinen. Lisensiaattitutkinnon suorittaminen kestää 2-3 vuotta (80 opintoviikkoa) ja tohtorin tutkinnon 3-5 vuotta (160 opintoviikkoa). Jatko-opintojen aikana opiskelijat tutustuvat tutkimusalueeseensa ja opettelevat käyttämään tieteellisiä menetelmiä itsenäisesti ja kriittisesti. 2 Tuotantotalouden koulutusohjelma

8 Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Työpsykologian ja johtamisen laboratoriossa on kolme professuuria, joiden opetusaloja ovat mm. työn, työprosessien ja organisaation kehittäminen, osaamisen kehittäminen, johtamisen, työn psyykkisen kuormittavuuden ja kommunikaation tutkimusmenetelmien kehittäminen ja soveltaminen työorganisaatioissa, organisaatiokäyttäytyminen ja knowledge management. Työpsykologian laboratoriossa työskentelee kolme professoria, lehtori, kaksi assistenttia, laboratorioinsinööri, erikoislaboratoriomestari, toimistosihteeri sekä tutkimushenkilökuntaa. Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio keskittyy strategian, yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan ohella teknologian hallinnan, uuden liiketoiminnan kehittämisen, pääomasijoittamisen, kansantaloustieteen ja markkinoinnin opetukseen sekä tutkimukseen. Kansainvälisen ulottuvuuden ohella yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorion toiminnassa tulee vahvasti esille vuorovaikutus opiskelijoiden ja yritysmaailman välillä. Opetukseen sidotut yrityksille tehtävät käytännön harjoitustyöt uudistavat opetusta jatkuvasti yritysten strategisen suunnittelun ja kansainvälisten toimintojen tarpeiden mukaisesti. Toisaalta korkeakoulun puolelta tuleva asioiden syvällisempi systemaattinen tarkastelu on arvokasta yrityksille. Opetuksessa strategisen suunnittelun puolella yritysten teknologisten osaamisalueiden dynaamisen kehittämisen tutkimus kytkee laboratorion toiminnan tiiviisti Teknillisen korkeakoulun vahvimpiin osaamisalueisiin. Tutkimuksessaan laboratorio pyrkii kansainväliseen huippulaatuun, ja tekee tutkimusta yhteistyössä tutkimus-painopistealueiden johtavien tutkimusinstituutioiden ja tutkijoiden kanssa. Laboratorion tutkimusalojen uusimmat löydökset otetaan myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan opetukseen. Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratoriossa työskentelee: 4 professoria, 2 opettavaa tutkijaa, assistentti, suunnittelija, toimistosihteeri sekä muuta tutkimus- ja opetushenkilökuntaa. Lahden keskus Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus tuottaa tiedekorkeakoulun tutkimus-, koulutus- ja kehittämispalvelut Lahden alueelle. Lahden keskuksen ansiosta Lahdessa voi suorittaa diplomi-insinööritutkinnon, lisensiaattitutkinnon tai tohtoritutkinnon siten, että kaikki opiskelu tapahtuu Lahdessa. Suurin osa Lahden keskuksen opiskelijoista ei tähtää tutkintoon. He osallistuvat avoimeen yliopistoopetukseen sekä erilaisiin täydennyskoulutusohjelmiin. Lisäksi keskuksen erityistehtävänä on edistää paikallisen elinkeinoelämän kehitystä. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus on toiminut vuodesta Vuoden 2004 alussa keskuksessa työskenteli noin 80 henkilöä. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksessa toimii neljä professoria. Heidän opetus- ja tutkimusalansa ovat: laatujärjestelmät ja laatujohtaminen, teollisuuden kehittäminen ja johtaminen, ympäristö- ja laatujohtaminen sekä teollisuuden tietotekniikka. Näistä kolme ensimmäistä professorin virkaa on sijoitettu tuotantotalouden osastolle; teollisuuden tietotekniikan professorin virka on sijoitettu tietotekniikan osastolle. Lahden Tuotantotalouden koulutusohjelma 3

9 keskuksen johtajana ja samalla teollisuuden kehittämisen ja johtamisen professorina toimii TkT Ilkka Kauranen. Executive School of Industrial Management - ExiMa ExiMan (Executive School of Industrial Management) opetustarjonta koostuu teollisuuden jatkokoulutukseen suuntautuneesta tohtorin valmennusohjelmasta (Industrial PhD-Program, InPhD), sekä yrityksille räätälöidyistä johdon koulutusohjelmista. Tohtoriohjelma on tarkoitettu teollisuuden ja teknisten palvelualojen tuotannon, tuotekehityksen ja teknologiakehityksen keskijohdossa tai keskeisissä asiantuntijatehtävissä olevien koulutukseen. Tavoitteena on antaa valmiudet ratkaista teollisuuden haasteellisia kehitystehtäviä ja mahdollistaa intensiiviset opinnot osittain työn lomassa. Väitöskirja tehdään oman työnantajan haasteellisiin ja kilpailuedun kannalta merkittäviin kehityskohteisiin liittyen. Oleellista on kolmikantainen sitoutuminen hankkeeseen: opiskelija itse, tutkimusta rahoittava yritys ja ExiMan ohjaava professori. Pääsyvaatimuksena on TUTAn jatko-opiskeluvaatimusten täyttäminen, kokemus teollisuuden tai palvelualojen tehtävistä ja työnantajan sitoutuminen kehityshankkeeseen sekä ExiMan hakuprosessin erityisvaatimukset. ExiMan räätälöidyt yritysohjelmat voidaan jakaa kahteen osaan. 1) Yrityksissä toteutettaviin jatko-opintokelpoisiin ohjelmiin (corporate university) ja 2) ohjelmiin, jotka tähtäävät yleisempään osaamisen kehittämiseen ja tukevat yritysten kehityshankkeita. Lähtökohtana yritysohjelmien suunnittelussa ovat yrityksen ajankohtaiset erityistarpeet. ExiMassa työskentelee kehitysjohtaja, opettava tutkija, ohjelmakoordinaattori. BIT 1 -Tutkimuskeskus Osaston kanssa läheisessä yhteistyössä toimii vuonna 1987 perustettu BIT- Tutkimuskeskus (entinen TAI-Tutkimuslaitos), joka on TKK:n suurin tutkimusyksikkö. Se toteuttaa suuren osan Tuotantotalouden ja Tietotekniikan osastojen tutkimusprojekteista. BIT:n toimitilat ovat pääosin yhdessä Tuotantotalouden osaston kanssa TUAS-talossa, mutta osa projekteista toimii Tietotekniikan talossa ja Lahdessa. BIT-Tutkimuskeskus kehittää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja tuottavuutta parantavia toimintamalleja, menetelmiä ja teknologiaa. Kehitystyön kohteena ovat tuotantojärjestelmät, joissa inhimillinen toiminta yhdistyy tietotekniikkaan ja tuotantotalouteen. BIT toimii täysin ulkoisen rahoituksen varassa. Suurimmat rahoittajat ovat yritykset sekä TEKES, EU-komissio, ESR, Työsuojelurahasto ja Suomen Akatemia. BIT-Tutkimuskeskuksessa työskentelee johtaja, 4 sihteeriä sekä tutkimushenkilökuntaa. 1 Business, Innovation, Technology 4 Tuotantotalouden koulutusohjelma

10 1.3 HENKILÖKUNTA JA OPISKELIJAT Tuotantotalouden osastolla on 17 professoria professuureissa TU-22, TU-53, TU-91 ja TU-117. Osaston hallintohenkilökuntaan kuuluvat hallintopäällikkö, opintojen suunnittelija, taloussihteeri, opinto-, harjoittelu- ja kv-neuvoja, laboratorioiden sihteerit, laboratoriomestari ja kansliahenkilökuntaa. Lisätietoja henkilökunnasta saat tuotantotalouden osaston kotisivuilta ( myös tässä oppaassa kappaleessa on henkilökunnan yhteystietoja. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa on perusopiskelijoita noin 480, joiden lisäksi noin 300 jatko-opiskelijaa. Lisäksi osastolla opiskelee ulkomaalaisia opiskelijoita sekä ns. JOO-opiskelijoita erityisesti Helsingin yliopistosta. Ulkomaalaisten osuus koulutusohjelman opiskelijoista on nopeasti kasvamassa, ja tuotantotalouden koulutusohjelma pyrkii jatkuvasti kehittämään kansainvälistä opiskelukulttuuriaan. Tuotantotalouden alan opinnot ovat suosittuja myös muiden koulutusohjelmien opiskelijoiden keskuudessa, heille on tehty TUTA-opas Vuonna 2003 tuotantotalouden osastolta valmistui 17 tohtoria, 5 tekniikan lisensiaattia ja 57 diplomi-insinööriä. Lisäksi vuoden 2003 aikana diplomitöitä valvottiin muille osastolle yhteensä 25 kappaletta. 1.4 TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTOSUUNNAT Syksystä 1998 tuotantotalouden koulutusohjelmassa on kaksi opintosuuntaa: perinteinen tuotantotalous, jonka opas tämä on, sekä opistoinsinööritaustan omaaville opiskelijoille suunniteltu liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen opintosuunta. 1.5 KIRJASTOT Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto, joka samalla on koko maan teknillinen keskuskirjasto, on avoinna lukukausien aikana ma-pe 8-20, la 8-15 ja kesäaikaan ma 8-18, ti-pe Lainaustoimiston puhelinnumero on Pääkirjaston teemutietokanta sisältää tiedot myös eri osastojen sekä laboratorioiden kirjoista. (lib.hut.fi) Tuotantotalouden osaston kirjasto sijaitsee Otaniementie 17:sta, PL Kirjastossa on voimassa rajoitettu lainaoikeus, mikä tarkoittaa sitä, että vain tuotantotalouden osaston henkilökunnalla ja tutan opiskelijoilla (myös jatko- ja sivuaineopiskelijoilla) on oikeus lainata tutan kirjastosta. Lukuoikeus on kaikilla. Tuotantotalouden raportteja ja väitöskirjoja lainataan kuittilainana kaikille. Diplomitöitä ei lainata. Tuotantotalouden osastolle tulevien lehtien lista löytyy kirjaston sivulta Tuotantotalouden lehtien mahdolliset e-versiot löytyvät pääkirjaston www-sivuilta. Osaston kirjasto on avoinna ma-to klo 9-16 ja pe klo 9-15 ja kesäaikaan ma-pe klo Kirjaston puhelinnumero on (09) tai (09) Jokaisella osastolla on oma kirjastonsa - samoin VTT:lla, Helsingin yliopistolla, Helsingin kauppakorkeakoululla jne., joissa on myös tuotantotalouden opiskeluun liittyvää kirjallisuutta. Niistä saa tietoa esim. WWW:stä, TKK:n pääkirjaston henkilökunnalta ja teekkarikalenterista. Tuotantotalouden koulutusohjelma 5

11 1.6 OSASTON JA KOULUTUSOHJELMAN TIEDOTUS Tuotantotalouden osaston tiedotus toimii yhä enemmän sähköisesti. Tuotantotalouden koulutusohjelman www-kotisivuilta löytyy laajasti tietoa tuotantotalouden osastosta, henkilökunnasta ja opinnoista. Lisäksi sieltä löytyy opintohallinnon ajankohtaista asiaa, kurssien tiedotusta jne. WWW-sivulta pääsee myös uutisryhmiin, newsseihin, joissa on ajankohtaisinta tietoa. 6 Tuotantotalouden koulutusohjelma

12 2. OPISKELU 2.1 YLEISTÄ OPISKELUSTA Opiskelu ja oppiminen Korkeakouluopiskelu vaatii opiskelijalta paljon. Opiskelija on itse vastuussa omasta opiskelustaan ja oppimisestaan sekä omien opintojensa suunnittelusta. Itsenäisyyden merkitys korkeakouluopinnoissa ja erityisesti ohjauksen etsimisessä korostuu. Akateemisen vapauden lisäksi on opittava kantamaan akateeminen vastuu omien opintojensa etenemisestä. Apua tässä vaativassa urakassa on saatavilla niin opintoneuvojan kuin osaston kanslian ja suunnittelijan taholta. Valmiin tiedon soveltaminen saattaa korostua lukio-opiskelussa ja valintakokeissa. Myös Teknillisessä korkeakoulussa on opintojen alkuvaiheessa valmiin tiedon soveltamisella keskeinen osuus perusasioita opiskeltaessa. Opintojen edetessä vaatimukset kasvavat ja omaksuttavat asiakokonaisuudet muuttuvat laajemmiksi. Pää- ja sivuaineen opinnoissa opiskelijalta vaaditaan enemmän itsenäistä työskentelyä ja tiedon syvällistä käsittelyä sekä uuden tiedon tuottamista. Syvällisen oppimisen merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän, koska omaksuttavan tiedon määrä kasvaa jatkuvasti ja tieto vanhenee yhä nopeammin. Tulevaisuuden ammatit vaativat monipuolisuutta ja joustavuutta. Jotta oppiminen olisi tietoista ja orientoitunutta ja siten myös syvällistä, opiskelijalla tulisi olla oikeanlainen motivaatio opiskeluun, kyky jäsentää opittavan asian sisältö sekä edetä oppimisprosessissaan tiedon sisäistämisestä sen laaja-alaiseen sovellettavuuteen. Korkeakouluopintojen aikana opiskelijan tulisi oppia muun muassa: Opiskelemaan ja oppimaan entistä paremmin ja nopeammin Ratkaisemaan erilaisia ammatillisia ja soveltavia tieteellisiä ongelmia Hahmottamaan ja hallitsemaan sekä laajoja kokonaisuuksia että eri asioiden yksityiskohtia Etsimään tietoa sekä erottamaan olennaisen epäolennaisesta Kuten jo aiemmin mainittu, akateeminen vapaus tuo mukanaan myös akateemisen vastuun. Opiskelijalla on vapaus valita omat pää- ja sivuaineensa sekä erilaisia opintojaksoja täydentääkseen omaa osaamistaan. Useimmiten opiskelijalla on myös vapaus valita, osallistuuko hän ohjattuihin opetustilaisuuksiin vai opiskeleeko hän itse. Valintoja tehdessään on opiskelijan syytä harkita tarkasti seurauksia myös pitkällä tähtäimellä. Opintojakson suorittamisen tavoitteena tulisi olla oppimisen avulla saavutettu ammattitaito. Opiskelija voi itse tehdä paljon omien opiskelukäytäntöjensä kehittämiseksi. Aktiivinen asennoituminen omien opiskelutaitojen kehittämiseen on edellytys korkeakouluopintojen menestyksekkäälle suorittamiselle. Aiheesta on kirjoitettu lukuisia hyviä kirjoja, joihin kannattaa tutustua. Menestyäkseen tulevaisuuden haasteellisissa, monipuolisissa alati muuttuvissa tehtävissä tuotantotalouden diplomi-insinöörillä tulee olla halu ja kyky elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Tuotantotalouden koulutusohjelma 7

13 2.1.2 Tuotantotalouden koulutusohjelman tavoitteet Teknilliselle korkeakoulutukselle on asetettu tavoitteita sekä asetuksessa teknillistieteellisestä tutkinnosta että Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä. Seuraavat tavoitelistat on laadittu ohjaamaan opiskelijoiden opiskelua. Näitä tavoitteita olisi hyvä aika ajoin pysähtyä miettimään opintojen edistyessä. Opintojensa aikana tuotantotalouden diplomi-insinöörin tulisi saavuttaa seuraavat valmiudet: 1. Valmiudet teknillis-tieteelliseen toimintaan - teoreettinen, käytännöllinen ja asenteellinen perusvalmius Valmius itsenäiseen tieteellisen tiedon hankintaan Valmius itsenäiseen tieteellisen tiedon arviointiin Valmius tieteellisten ongelmien ratkaisemiseen Valmius tuottaa uutta tietoa Valmius käyttää tieteellistä tietoa yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisessa Valmius soveltaa tieteellistä tietoa Valmius tieteellisen ja teknillisen kehityksen seuraamiseen Valmius tutkimustyöhön Teoreettiset ja menetelmälliset valmiudet taloustieteissä, työtieteissä, tietojenkäsittelyssä ja näihin liittyvissä suunnittelumenetelmissä erityisesti tekniikan soveltamiseen ja hyväksi käyttöön liittyvien ongelmien yhteydessä 2. Valmiudet ammatilliseen toimintaan Valmius perehtyä teknillisiin ongelmiin Valmius käyttää tieteellistä tietoa ammatillisessa toiminnassa tekniikan ja teknisten tieteiden alalla esiintyvien ongelmien ratkaisuun Tehdä perusteltuja ratkaisuja tekniikkaa koskevissa yleisissä kysymyksissä Suorittaa tavallisimpia tehtäviä koulutusohjelman perustana olevalla ammatillisella tehtäväalueella Kehittää ammatillista tehtäväaluetta Valmius teknillis-tieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin Valmius monipuolisiin tehtäviin ja näin mahdollisuus siirtyä tehtävistä toiseen Laaja perehtyneisyys yrityksen eri osatoimintoihin, kuten atk, henkilöstöhallinto, tuotantotekniikka, markkinointi ja talous sekä ymmärrys näiden niveltymisestä toisiinsa sekä kytkeytymisestä kansantalouteen Teoreettinen valmius sekä sovellusvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan ja tuotantotoimintaan liittyvien markkinointi-, tuotanto-, taloussuunnittelu, henkilöstöhallinto-, organisaatio-, työntutkimus- ja tietojenkäsittelyongelmien käsittelyä ja ratkaisua Syvällinen valmius vaativienkin tehtävien suorittamiseen jollain edellä mainituista aloista 3. Valmiudet yhteiskunnalliseen toimintaan 8 Tuotantotalouden koulutusohjelma

14 Kokonaiskuva tieteen ja teknologian yhteiskunnallisista tehtävistä, asemasta ja vaikutuksista, yhteiskunnan, tieteellisteknillisen kehityksen ja luonnonvarojen käytön välisistä riippuvuuksista Kokonaiskuva teknisten ratkaisujen vaikutuksista työolosuhteisiin, ympäristöön, sosiaalisiin rakenteisiin, taloudelliseen toimintaan ja koko yhteiskuntaan Kyky arvioida tekniikkaan liittyvien toimenpiteiden vaikutusta ihmisen elinympäristöön ja yhteiskuntaan Valmius toimia kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä sivistystä edistäen ja yksilön perusoikeuksien puolesta 4. Muut valmiudet Kyky ryhmätyöskentelyyn Kyky viestintään Suullinen ja kirjallinen viestintävalmius Tarvittava kielitaito Kyky luovaan toimintaan Teoreettiset ja metodiset perusvalmiudet oman alan jatko-opintojen aloittamiseen Valmius jatkuvaan opiskeluun Valmius yrittäjyyteen Tuotantotalouden koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa yrityselämää kokonaisvaltaisesti ymmärtäviä diplomi-insinöörejä. Tavoitteena on rakentaa vankka tuotantotaloudellinen osaaminen insinööri- ja luonnontieteiden taitojen lisäksi. Tekniikan, talouden ja ihmisosaamisen yhdistäminen antavat mahdollisuuden ymmärtää ja kehittää yrityksen reaaliprosessia sekä strategiaa. Koulutuksen tarkoituksena on lähinnä antaa riittävä valmius monipuolisiin tehtäviin ja näin mahdollistaa myös joustava siirtyminen tehtävästä toiseen. Tuotantotalouden diplomi-insinöörin on perehdyttävä laajasti yrityksen eri osatoimintoihin. Hänen on tunnettava yrityksen tuotanto, markkinointi, talous, henkilöstöhallinto, atk ja muut tukitoiminnot sekä ymmärrettävä näiden niveltyminen toisiinsa ja kytkeytyminen kansantalouteen. Laaja-alaisten ja kokonaisvaltaisten opintojen lisäksi tuotantotalouden opinnoissa korostuvat käytännölliset ja useimmiten yrityselämässä tehdyt harjoitustyöt. Näiden kautta opiskelijat saavat kosketusta tulevaan työelämään sekä tuovat uusinta liiketaloudellista tietoa ja taitoa yritysten jokapäiväisiin ongelmiin. Tyypillisiä myös teknisiä tietoja vaativia tehtäväkenttiä, joihin tuotantotalouden koulutusohjelma tähtää, ovat esimerkiksi: Tuotantojärjestelmien ja tuotannonohjauksen suunnittelu Materiaalihallinto eli logistiikka Laatujohtaminen Markkinointi Kansainväliset operaatiot Organisaation kehittämistehtävät Henkilöstöhallinto Tuotantotalouden koulutusohjelma 9

15 Yritystutkimus Laskentatehtävät Informaatiojärjestelmien suunnittelu Konsultointi Kehittäminen ja rationalisointi Projektitoiminta, projektien vetäminen Opetus ja tutkimus Tutkinnon tarkemmasta sisällöstä riippuen saattavat luonnollisesti muunkin tyyppiset tehtäväkentät tulla kysymykseen. Sopiva aineyhdistelmä, johon on sisällytetty teknisiä opintoja yhdeltä tai useammalta alalta, avaa mahdollisuuksia mm. perinteisiin insinööritehtäviin eri aloilta. Koulutusohjelman asettamien yleisten tavoitteiden lisäksi jokaisen opiskelijan olisi hyvä hahmotella omat tavoitteensa. Tämä hahmotelma toimii punaisena lankana esimerkiksi harjoitustyöaiheita valittaessa. Opiskelussaan voi joko keskittyä tietylle alueelle tai pyrkiä monipuoliseen kokonaisuuteen. Oma tietoinen valinta parantaa opintojen laatua ja lisää motivaatiota Opetuksen yhteys tutkimukseen ja teollisuuteen Teknillinen korkeakoulu on merkittävä tiedekorkeakoulu, jossa opetuksen ja tutkimuksen yhteydet ovat perinteisesti kiinteät. Tuotantotatalouden osaston opetuksessa painotetaan erityisesti opetuksen kiinteätä yhteyttä sekä tutkimukseen että teollisuuteen. Osastomme professorit ja muu henkilökunta osallistuvat aktiivisesti alan kansalliseen ja kansainväliseen tutkimustoimintaan. Tieto välittyy opiskelijoillemme opetuksen yhteydessä. Opintojaksoilla vierailee BIT-Tutkimuskeskuksen tutkijoita kertomassa käynnissä olevista tutkimusprojekteistaan, lisäksi harjoitus- ja diplomitöitä tehdään liittyen tutkimusprojektien aiheisiin. Tuotantotalouden osaston henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteydet teollisuuteen ovat perinteisesti hyvät. Useilla opintojaksoilla on vierailevia luennoitsijoita teollisuudesta, harjoitustöitä tehdään teollisuuteen todellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja joihinkin opintojaksoihin kuuluu osana yritysvierailuja. Toimialojen erityispiirteet -opintojakso on suunniteltu antamaan kokonaiskuva Suomen teollisuuden toimialoista erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Tuotantotalouden Kilta Prodeko ry tekee arvokasta työtä opiskelijoiden teollisuuskontaktien edesauttamiseksi. Prodekon ja osaston yhteistyönä koordinoima TKK:n Tuotantotalouden osastolta valmistuneiden alumni-toiminta edesauttaa yhteyksien luomisessa Opetusmenetelmät Luennot Luennot muodostavat opetuksen rungon. Luentojen tarkoituksena on opintojakson keskeisen tiedon välittämisen lisäksi antaa opiskelijalle oikein painotettu kokonaiskuva kyseisestä opintojaksosta. Yleensä luennoilla syvennetään ja 10 Tuotantotalouden koulutusohjelma

16 tarkennetaan kurssikirjallisuudessa esitettyjä asioita. Vierailuluennoitsijat yrityksistä kertovat esimerkkejä oppiaineen soveltamisesta käytäntöön. Laskuharjoitukset Erityisesti matemaattisia menetelmiä käyttävissä, luonteeltaan teoreettisissa opintojaksoissa järjestetään laskuharjoituksia, jotka helpottavat asian ymmärtämistä. Laskuharjoitusten tarkoituksena on myös opettaa käytännön sovelluksia esimerkkien avulla. Laboratorioharjoitukset Laboratorioissa suoritetaan pääasiassa kolmenlaisia töitä: 1. Demonstraatioharjoituksia, jotka ovat ryhmissä suoritettavia, välittömästi luentoihin liittyviä töitä. 2. Varsinaiset laboratorioharjoitukset suoritetaan pienissä ryhmissä tai henkilökohtaisina harjoitustöinä. Ne ovat konkreettisten tehtävien sovelluksia, jotka suoritetaan assistentin tai vastaavan henkilön välittömän ohjauksen alaisina tai itsenäisesti. 3. Tutkimustyötä laboratorioissa voidaan suorittaa erikoistumisvaiheessa pääaineen erikoistyöhön tai diplomityöhön liittyvänä. Harjoitustyöt Harjoitustöitä tehdään sekä yksin että ryhmissä. Tarkoituksena on soveltaa opittua tietoa, oppia tiedon etsintää, ryhmätyötaitoja sekä kirjallista ja suullista raportointia. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa tehdään paljon harjoitustöitä yrityselämälle, jolloin opiskelija pääsee soveltaman opittua tietoa käytäntöön. Erikoistyöt Pää- ja sivuaineen opintoihin liittyvien erikoistöiden tarkoituksena on antaa opiskelijalle mahdollisuus perehtyä tarkemmin johonkin häntä kiinnostavaan pää- tai sivuaineen osasektoriin. Työ voi olla kokeellinen tutkimustehtävä, kirjallisuustutkimus tai vastaava, joka suoritetaan pää- tai sivuaineesta vastaavan professorin tai hänen määräämänsä opettajan ohjauksessa ja valvonnassa. Erikoistyön tekemisen yhtenä tavoitteena on valmentaa opiskelijaa diplomityön tekemiseen. Erikoistyö tehdään yleensä yksin. Seminaarit Seminaaritilaisuuksissa opiskelijaryhmä käsittelee opettajan ohjaamana tavallisesti opiskelijan tai opiskelijaryhmän kirjallisesti valmistelemaa aihetta, seminaariesitelmää. Käsittely tapahtuu tavallisesti järjestäytyneesti, jolloin seminaaritilaisuuteen joutuvat määrätyt esitelmänpitäjät, opponentti sekä puheenjohtaja valmistautumaan huolellisesti. Tarkoituksena on oppia kirjallisuustutkimuksen tekoa ja tiedon etsintää sekä kotimaisista että ulkomaisista julkaisuista. Opintoretket (ekskursiot) Opetuksen aihepiirin havainnollistamiseksi järjestetään tutustumiskäyntejä alan kohteisiin, yrityksiin, tutkimuslaitoksiin jne. Myös Tuotantotalouden Kilta Prodeko ry järjestää sekä yhteen yritykseen suuntautuvia, että monipäiväisiä, useaan yritykseen Tuotantotalouden koulutusohjelma 11

17 eri paikkakunnilla kohdistuvia opintoretkiä. Näiden opintoretkien merkitys on opiskelijalle suuri, sillä niissä saa kosketuksen teollisuuteen ja liike-elämään. Verkko-oppiminen Sähköisen viestinnän lisääntymisen myötä myöskin oppimisen apuvälineenä on alettu käyttää verkon kautta tapahtuvaa viestintää. Verkko-opetuksen tavoitteena on helpottaa sekä opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja opintohallinnon toimintaa säilyttäen kuitenkin toimintojen korkea laatutaso. Verkko-opetus voi tarkoittaa laajassa mielessä opiskelijoille jo tutuksikäyneiden sähköisten toimintojen (sähköposti, internet jne) hyödyntämistä opetustarkoituksessa. Toisaalta tuotantotalouden osasto on ollut yksi Teknillisen korkeakoulun aktiivisimpia osastoja pyrkiessään ottamaan käyttöön mahdollisuuksien mukaan myös yhtenäisen oppimisympäristön. Tällä hetkellä tavoitteena on Teknillisen korkeakoulun yhtenäisen oppimisympäristön hyödyntäminen keväästä 2004 alkaen Opiskelijan oikeusturva Seuraavat opiskelijan oikeusturvaan liittyvät asiat ovat yliopistoasetuksesta (115/98): 16 Opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. 17 Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen Muun opintosuorituksensa kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäyteen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvostelusta kirjallisesti yliopiston määräämältä hallintoelimeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan tai yliopiston määräämän hallintoelimen käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Seuraavat opiskelijan oikeusturvaan liittyvät asiat ovat Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännöstä ( ) 28 Tentin ja diplomityön arvostelun oikaiseminen (Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosääntö) Tentin arvostelusta annettuun opettajan oikaisupäätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua osastoneuvostolta. Diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua ensi vaiheessa osastoneuvostolta ja tämän päätöksestä edelleen muutoksenhakulautakunnalta. 12 Tuotantotalouden koulutusohjelma

18 Lisätietoja oikeudellisista säännöksistä saa hallintopäälliköltä, jonka yhteystiedot ovat kappaleessa Yhteystiedot Opiskelun ja opetuksen kehittäminen Opiskelun tehostamiseksi tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijoiden toivotaan kehittävän omatoimisesti omia opiskelutaitojaan. Lisäksi opiskelijoiden toivotaan osallistuvan aktiivisesti osaston opetuksen ja opintohallinnon kehittämiseen. Aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella voi sanoa, että opetuksen laadun jatkuvaan parantamiseen on halu sekä opiskelijoilla että opettajilla. Asioiden esille tuominen ja molemminpuolisen palautteen antaminen on erittäin arvokasta. Tärkeää olisi saada opiskelijoiden ja opettajien välille toimiva vuorovaikutussuhde. On erityisen tärkeää, että opiskelijat ja opetushenkilökunta sekä osaston tutkijat säilyttävät keskinäisen suhteen tiiviinä ja kehittävät sitä yhä hedelmällisempään suuntaan. Tässä kehitystyössä vastuu on molemmilla osapuolilla, sekä opettajilla että opiskelijoilla. Tuotantotalouden osastolla toimii opintotoimikunta, johon osallistuu henkilökunnan edustajia sekä Prodekon nimeämiä opiskelijajäseniä. Toimikunta toimii opintojen kehittämisen foorumina. Tuotantotalouden osastolla kerätään kurssipalautetta systemaattisesti. Tuotantotalouden kaikista kursseista kerätään palautetta, joka analysoidaan lukukausittain sekä lukuvuosittain laboratorioiden sisäisissä opetuksen kehittämispalavereissa. Lisäksi osaston opintotoimikunta käsittelee kerättyä palautetta ja käyttää sitä opetuksen kehittämisen lähtökohtana. Koulutusohjelma ottaa mielellään vastaan palautetta kaikista opintoihin liittyvistä asioista. Koulutusohjelman opintoneuvojalle, suunnittelijalle ja opettajille voi antaa palautetta opintojaksoista, pää- ja sivuaineista sekä opintoinformaatiosta joko opetustilaisuuksissa, sähköpostitse, puhelimitse tai vastaanottoaikoina. 2.2 KURSSIT JA TENTIT Tentti- ja lukujärjestykset Tuotantotalouden osaston luku- ja tenttijärjestys löytyy tutan www-sivuilta. Myös muiden osastojen luku- ja tenttijärjestykset ovat www-sivuilla ja niiden etsimisen kannattaa aloittaa korkeakoulun opintosivulta: Perusopinnoista järjestettävistä tenteistä julkaisee Matematiikan osasto oman perusopintojen tenttijärjestyksen, joka löytyy myös yllä mainitusta www-osoitteesta. Opintojaksojen luento- ja tenttiaikoja on saatavissa myös TOPI-järjestelmästä Ilmoittautuminen opintojaksoille ja tentteihin Yleensä opintojaksoille ilmoittaudutaan lukukausien alussa ensimmäisellä luentokerralla tai wwwtopin kautta. Kaikkiin teollisuustalouden (TU-22) ja työpsykologian ja johtamisen (TU-53) opintojaksojen tentteihin on ilmoittauduttava ennakkoon edellisviikon perjantaihin klo 14 mennessä, muutoin tenttijän koepaperia ei tarkasteta. Ilmoittauminen on Tuotantotalouden koulutusohjelma 13

19 toteutettu TOPI-järjestelmällä (wwwtopi.hut.fi). Ilmoittautuminen on pakollista, jotta koetilaisuuteen pystytään varaamaan riittävät tilat ja tarpeeksi tenttikysymyspapereita. Ohje Topi-oikeuksien hankkimiseksi: Opiskelijanumero toimii topitunnuksena. Lisäksi jokainen saa oman salasanansa topin ylläpidolta mailitse tai wwwtopin sivuilta tilaamalla. Mailaa osoitteeseen opiskelijanumerosi, sukunimi, etunimi, sähköpostiosoitteesi ja tunnuksesi atk-keskuksen koneisiin (jos on). TKK:n eri osastoilla ja jopa eri opintojaksoilla voi olla erilaiset tentteihin ilmoittautumiskäytännöt. Opiskelijan on syytä varmistaa ilmoittautumissäännöt hyvissä ajoin etukäteen. Konseptipaperit saadaan tenttitilaisuudessa. Mukana on aina oltava kirjoitusvälineet sekä henkilöllisyystodistus. Ohjelmoitavan laskimen muisti tulee mahdollisesti tyhjentää ennen tenttiä. Joidenkin opintojaksojen tenteissä ei saa ohjelmoitavia laskimia käyttää lainkaan. Tenteistä saa (yleensä) poistua tunti tentin alkamisen jälkeen, minkä jälkeen tenttisaliin ei enää päästetä tenttijöitä. 14 Tuotantotalouden koulutusohjelma

20 2.3 LUENTO JA TUTKINTOKAUDET Syyslukukausi tutkintokausi luentokausi tutkintokausi Kevätlukukausi tutkintokausi luentokausi tutkintokausi Syyslukukauden 2. pl alkaa Kevätlukukauden 2. pl alkaa Pääsiäisloma on Korkeakoulun lukuvuoden avajaiset Lauantaitentit syyslukukaudella 4.9., 18.9., , , , , , Lauantaitentit kevätlukukaudella 8.1., 12.2., 5.3., 19.3., 2.4., 23.4., 7.5., KOULUTUSOHJELMAN VAIHTO Tuotantotalouden koulutusohjelmasta muihin koulutusohjelmiin 2 Opiskelija voi hakemuksesta vaihtaa koulutusohjelmaa. Hakemuksen hyväksymisen edellytykset lähtien Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännön mukaan ovat seuraavat: Opiskelijan valintapisteiden olisi tullut pyrkimisvuonna riittää haettuun koulutusohjelmaan. Jos valintakoeaineet ovat olleet osaksi poikkeavia, osaston tulee harkita tämän merkitys pisteisiin. Jos valintapisteet eivät pyrkimisvuonna olisi riittäneet haettuun koulutusohjelmaan, hakemus voidaan kuitenkin hyväksyä ottaen huomioon opintomenestys alkuperäisessä koulutusohjelmassa ja osaston harkinnan mukaan asiaan vaikuttavat muut seikat. Opiskelijan tulee tässä tapauksessa olla suoritettuna vähintään 30 ov oman alkuperäisen koulutusohjelman tutkinnon I osan opintoja. Hakemuksia käsiteltäessä otetaan huomioon alan ennakoitu koulutustarve. Osastoilla voi lisäksi olla erityisiä kriteerejä koulutusohjelman vaihdolle. Tarkista mahdolliset erityiskriteerit haetun koulutusohjelman kansliasta. Keväällä 2001 astuivat voimaan koulutusohjelmaa esittelevät opintojaksot, jotka tulee suorittaa alkuperäisessä koulutusohjelmassa ennen koulutusohjelman vaihtoa. Tuotantotalouden osaston koulutusohjelmaa esittelevät opintojaksot ovat TU , TU Lisäksi hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että haettuun koulutusohjelmaan voidaan ottaa lisäopiskelija. Yhteisvalinnan piirissä tapahtuvaa korkeakouluvaihtoa koskeviin hakemuksiin sovelletaan edellä mainittuja perusteita 2 Tarkemmat tiedot koulutusohjelmavaihdosta muista koulutusohjelmista tuotantotalouden koulutusohjelmaan ovat muiden koulutusohjelmien opiskelijoille suunnatussa Tuta-oppaassa Tuotantotalouden koulutusohjelma 15