OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2007 OPINTO-OPAS Toimittanut: Johanna Mattila Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto

2 2 Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Otaniemi, Espoo puh. vaihde kanslia fax kanslia Sähköposti muodossa: etunimi.sukunimi@tkk.fi Osaston kanslia: sahko-kanslia@tkk.fi Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. OSASTON ESITTELY Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Toimikunnat ja työryhmät Laboratoriot (henkilökunta) Osaston kirjasto TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Tietoliikennetekniikan alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Tietoliikennetekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Rakennekaaviot Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmien moduulit ja pääaineet...29 ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto...29 Yhteiset perusopinnot ja perusmoduulit Perusopintomoduuli S902-P (80 op) Ohjelman yhteiset opinnot S902-O (20 op) Perusmoduuli Tietoliikennetekniikka S114-1 (20 op)...30 Jatkomoduulit ja pääaineet...31 PÄÄAINE Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia (S3031) Jatkomoduuli Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia S115-2 (20 op)...31 PÄÄAINE Signaalinkäsittely (S3028) Jatkomoduuli Signaalinkäsittely S117-2 (20 op)...32 PÄÄAINE Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät (S3032) Jatkomoduuli Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät S116-2 (20 op)...34 PÄÄAINE Tietoliikenteen siirtojärjestelmät (S3030) Jatkomoduuli Tietoliikenteen siirtojärjestelmät S114-2 (20 op)...35 PÄÄAINE Tietoverkkotekniikka (S3029) Jatkomoduuli Tietoverkkotekniikka S118-2 (20 op)...37 ALEMMAN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Sivuaine (20 op) Vapaasti valittavat opinnot S901-V (10 op) Kandidaatin seminaari- ja työ S901-K (10 op)...39 YLEMPI PERUSTUTKINTO eli diplomi-insinöörin tutkinto...40 Syventävät moduulit ja pääaineet...40 Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas

4 Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas PÄÄAINE Akustiikka ja äänenkäsittely (S3004) Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-3 (20 op) Syventävä moduuli Kieliteknologia S311-3 (20 op) PÄÄAINE Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia (S3018) Syventävä moduuli Kieliteknologia S311-3 (20 op) Syventävä moduuli Kognitiivinen teknologia S371-3 (20 op) Syventävä moduuli Tietoliikenteen käyttäjäkeskeinen tuotekehitys S274-3 (20 op) PÄÄAINE Signaalinkäsittely (S3013) Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3 (20 op) PÄÄAINE Tietoliikennejärjestelmät (S3021) Syventävä moduuli Koodausmenetelmät S271-3 (20 op) Syventävä moduuli Langalliset tietoliikennejärjestelmät S272-3 (20 op) Syventävä moduuli Optinen tietoliikenne S354-3 (20 op) PÄÄAINE Radiotietoliikenne (S3019) Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen järjestelmät S273-3 (20 op) Syventävä moduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-3 (20 op) Syventävä moduuli Radiotekniikka S220-3 (20 op) Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3 (20 op) PÄÄAINE Tietoverkot (S3022) Syventävä moduuli Teleliikenneteoria S230-3 (20 op) Syventävä moduuli Tietoverkkoliiketoiminta S231-3 (20 op) Syventävä moduuli Tietoverkkotekniikka S232-3 (20 op) PÄÄAINE Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät (S3023) Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-3 (20 op) Syventävä moduuli Koodausmenetelmät S271-3 (20 op) Syventävä moduuli Laskennallinen informaatiotekniikka S373-3 (20 op) Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3 (20 op) Syventävä moduuli Teleliikenneteoria S230-3 (20 op) ERILLISET MODUULIKOKONAISUUDET PÄÄAINE: Framtidens Industriföretag (FIF) PÄÄAINE: Communications Engineering at Eurecom ERIKOISMODUULIT Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan erikoismoduuli S310-C (20 op) Kieliteknologian erikoismoduuli S311-C (20 op) Matemaattisten menetelmien erikoismoduuli S230-C (20 op) Mikroelektroniikkasuunnittelun erikoismoduuli (C) (20 op) Radiotekniikan erikoismoduuli C (20 op) Signaalinkäsittelyn erikoismoduuli S300-C (20 op) Tietoverkkotekniikan erikoismoduuli S233-C (20 op) YLEMMÄN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Tieteen metodiikan opinnot S902-M (10 op) Sivuaine (20 op + 20 op) Erilliset sivuaineet Vapaasti valittavat opinnot S902-W (20 op) Diplomityö S902-D (30 op) Tietoliikennetekniikan alemman perustutkinnon mallilukujärjestys... 86

5 Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Toisen vaiheen valinnat Sisäiset siirtyjät Maisterivaiheen haku ulkopuolelta Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto Muut kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotoimisto/TKK-päärakennus Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen Hyvän kurssin tunnusmerkit HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet...111

6 Harjoitteluraportti Harjoittelun opintopisteet Harjoittelua koskevat tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön aihe ja kieli Diplomityön aiheen hakeminen Diplomityön arviointi ja arvostelu Kypsyysnäyte AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Jatko-opintojen aloittaminen Lisätietoja jatko-opinnoista STUDIERÅDGIVNING Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Studier vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Att studera på svenska Målsatta studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning LIITE 1, Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas

7 7 1. OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto on suurin Teknillisen korkeakoulun 12 osastosta. Sähköja tietoliikennetekniikan, silloinen sähköteknillinen osasto, perustettiin vuonna 1941 antamaan ylintä opetusta ja harjoittamaan teknistieteellistä tutkimustyötä sähkötekniikan eri aloilla. Nykyisin opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat osaston 44 professoria. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto vastaa elektroniikan ja sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmista sekä yhdessä neljän muun osaston kanssa bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman koordinoinnista ja hallinnoinnista. Lisäksi osasto vastaa myös seuraavista Master s ohjelmista: Master's Programme in Electrical Engineering Master's Programme in Micro- and Nanotechnology Master s programme in Communications Engineering Yhteistyössä tietotekniikan osaston kanssa toteutetaan myös International Master's Programme in Telecommunication ohjelmaa. Vuoden 2006 lopussa osastolla oli yhteensä noin 3000 aktiivista tutkinto-opiskelijaa suorittamassa perustutkintoa eli diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 620 aktiivista tutkintoopiskelijaa suorittamassa jatkotutkintoa eli tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, tieteelliset neuvostot, rehtori ja hallinto-osasto. Osaston hallinnosta vastaavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvostoon valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan 12 jäsentä osastolta ja yksi korkeakoulun ulkopuolinen jäsen. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijaedustajat, joita tällä hetkellä osastoneuvostossa on kolme. Lisäksi osastoneuvosto kutsuu ulkopuolisen jäsenen ja hänen varajäsenensä. Osastoneuvoston tehtävänä on mm. tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, hyväksyä osaston opetussuunnitelmat, määrätä väitöskirjojen, lisensiaatintutkimusten ja diplomitöiden esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset. Osastoneuvoston puheenjohtajana toimii osastonjohtaja. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan tehtävät ja asema määritellään tarkemmin Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Osastonjohtajana toimii professori Pekka Wallin (huone I 430, puh ). Osaston varajohtajina ovat professorit Jorma Kyyrä (huone I 424, puh ) ja Saska Lindfors (huone I 310, puh ). Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas

8 8 Korkeakoulussa on myös viisi tieteellistä neuvostoa, yksi kutakin osastoryhmää kohti. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto muodostaa yksin sähkötekniikan osastoryhmän ja sen tieteellisen neuvoston jäseninä ovat osaston kaikki professorin virkaan nimitetyt henkilöt sekä kaksi opettajien, tutkijoiden ja muun henkilöstön muodostaman ryhmän edustajaa. TKYn edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä. Tieteelliset neuvostot toimivat virantäyttöelimenä professorin virkoja täytettäessä. Ne voivat tehdä hallitukselle esityksiä laajakantoisista, korkeakoulun opetusta ja tutkimusta koskevista kysymyksistä. Osastonjohtaja professori Pekka Wallin, huone I 430, puh. (09) Osaston varajohtajat professori Jorma Kyyrä, huone I 424, puh. (09) professori Saska Lindfors, huone I 310, puh. (09) Hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka, Huone E 423, kanslia, puh. (09) Koulutusasiantuntija Perttu Puska, puh. (09) Suunnittelijat Johanna Mattila, perus- ja jatko-opintoasiat, BIO-ohjelma Huone E 415, kanslia puh. (09) Anita Bisi, Master s -ohjelmat, kansainväliset asiat, Huone E 419, kanslia, puh. (09) Ville Kivimäki, perusopintoasiat, Huone E 415, kanslia, puh. (09) Osastosihteeri Katrina Nykänen, aamupäivisin: huoneessa E 413, puh iltapäivisin: huoneessa C 211, puh Toimistosihteerit Brita Vuoristo, huone E425, kanslia, puh. (09) Lea Fehrmann, huone E425, kanslia, puh. (09) Raijaliisa Karhu, puh. (09) (iltapäivisin) Opintosihteeri Pia Dahlin, puh. (09) Kanslian käyntiosoite Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto, Otakaari 5A, 4. kerros, huoneet E 411, E 413 ja E 425, Otaniemi, Espoo. Kanslian sähköposti sahko-kanslia@tkk.fi Kanslian postiosoite Teknillinen korkeakoulu, Sähkö -ja tietoliikennetekniikan osasto, PL 3000, TKK Kanslian puhelin (09) Kanslian telefax (09) Osaston kotisivu Opintoneuvola sopinto@cc.hut.fi 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Osastolla toimii useita toimikuntia osastonjohtajan apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat osastoneuvoston tai osastonjohtajan päätettäväksi ja kehittää osaston toimintaa. Useimmissa toimikunnissa on myös opiskelijaedustajia. Perusopintoja koskevia asioita käsitellään lähinnä tutkinto-ohjelma- ja tutkintotoimikunnissa. Tutkinto-ohjelmatoimikunnat (EST&TLT ja BIO) keskittyvät koulutuksen rakenteen suunnitteluun ja kehittämiseen, ja tutkintotoimikunnassa puolestaan käsitellään opinnäytteisiin ja tutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita. Opetuksen laatutoimikunta eli Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas

9 9 OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä tutor-toimintaa. Lisäksi osastolla on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja niihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijoilta ja opintoneuvolasta. 1.4 Laboratoriot (henkilökunta) Osaston tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat 18 laboratoriota, joissa henkilökuntaa on yhteensä n Yksiköt toimivat pääosin Otakaari 5:ssä ja 7:ssä, lisäksi toimipisteitä on Mikronovassa (Tietotie 3) ja Innopoli 2:ssa (Tekniikantie 14). Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio esimies professori Paavo Alku S-89 -alkuiset kurssit Avaruustekniikan laboratorio esimies professori Martti Hallikainen S-92 -alkuiset kurssit Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio esimies professori Jorma Kivilahti S-113 -alkuiset kurssit Laskennallisen tekniikan laboratorio esimies professori Jouko Lampinen S-114 -alkuiset kurssit Mittaustekniikan laboratorio esimies professori Erkki Ikonen S-108 -alkuiset kurssit Mikro- ja nanotekniikan laboratorio esimies professori Harri Lipsanen S-69 -alkuiset kurssit S-104 -alkuiset kurssit S-129 -alkuiset kurssit Piiritekniikan laboratorio esimies professori Kari Halonen S-87 -alkuiset kurssit Radiolaboratorio esimies professori Antti Räisänen S-26 -alkuiset kurssit Signaalinkäsittelytekniikan laboratorio esimies professori Jorma Skyttä S-88 -alkuiset kurssit Sovelletun elektroniikan laboratorio esimies professori Raimo Sepponen S-66 -alkuiset kurssit Sähkömagnetiikan laboratorio ka/ esimies professori Keijo Nikoskinen S-96 -alkuiset kurssit Sähkömekaniikan laboratorio a/ esimies opettava tutkija Asko Niemenmaa S-17 -alkuiset kurssit Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas

10 10 Sähköverkkojen ja suurjännitekniika esimies professori Matti Lehtonen S-18 -alkuiset kurssit Tehoelektroniikan laboratorio esimies professori Jorma Kyyrä S-81 -alkuiset kurssit Teoreettinen sähkötekniikka esimies professori Martti Valtonen S-55 -alkuiset kurssit Tietoliikennelaboratorio esimies professori Patric Östergård S-72 -alkuiset kurssit Tietoverkkolaboratorio esimies professori Heikki Hämmäinen S-38 -alkuiset kurssit Valaistuslaboratorio esimies professori Liisa Halonen S-118 -alkuiset kurssit 1.5 Osaston kirjasto Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto toimii tutkija- ja opiskelijakirjastona. Kokoelmiin hankitaan aineistoa osaston tutkimusalalta. Kirjastossa on sekä lainattavaa aineistoa että käsikirjastokokoelmia. Lainausoikeuden voivat saada kaikki halukkaat. Osaston opetusohjelman kurssien kurssikirjat ovat kirjastossa. Kurssikirjoista on myös lainattavia kappaleita. Kirjastoon tilataan noin 200 tieteellistä aikakauslehteä. Useimmat lehdet ovat luettavissa myös elektronisena versiona. Osaston diplomi- ja lisensiaatintyöt ovat lainattavissa kirjastosta. Kirjasto lainaa myös opetusmonisteita. Kokoelmista on tietoa www-sivulla Kirjaston tilat sijaitsevat Sähkötalon G-siivessä, Valotalossa. Valotalon palveluita opiskelijoille ovat kirjasto, lukusali, ryhmätyöhuoneet, tietokoneluokat ja Nettikahvila. Kirjaston informaatikko ja sihteerit neuvovat opiskelijoita tiedon hankinnassa. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto, SG205, puh Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh Tietopalvelusihteeri Anne Pänkäläinen, SG225, puh Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh Osaston kirjasto on avoinna seuraavasti: Lukukausien aikana: ma-to pe Kesäaikana: katso kirjaston www-sivulta

11 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 11 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

12 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne 12 Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva perusmoduuli ja yhden omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8.

13 13 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Hyvä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Vanhan tutkintosäännön mukaan opiskeleville teekkareille viestinnän perusopintojakso on yleensä pakollinen. Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikieliseltä viranomaiselta ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suorittamisesta voi saada seuraavien vaihtoehtoisten suoritusten perusteella: 1. TKK:n toisen kotimaisen kielen koe (Kie Kie ) 2. Suorittamalla jonkin TKK:n ruotsin kursseista 3. Ruotsinkielinen kurssi TKK:ssa. 4. Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Teknillisessä korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella. 5. Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy liitteestä 1 sivulta 139 oppaan lopusta. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta: ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta: Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen

14 14 harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää luvussa Tietoliikennetekniikan alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä on esitetty aikaisemmin tässä luvussa. Alla tarkennetaan alemman tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita ja rakennetta tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa Alemman perustutkinnon tavoitteet Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle tietoliikennetekniikan perustiedot, jotta opiskelijalla olisi edellytykset ylempään tietoliikennetekniikan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teknistieteellisen ajattelun sekä teknistieteellisten lainalaisuuksien ja käytäntöjen tiedollinen ja taidollinen pohja, joka perustuu vahvaan perustieteiden osaamiseen ja jonka varaan voidaan rakentaa vaativa tietoliikennetekniikan alan tieteellinen työskentely ja asiantuntijaksi kehittyminen Alemman perustutkinnon rakenne Tietoliikennetekniikan alempi perustutkinto koostuu o perusopintomoduulista (P, 80 op), joka on kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille muutamaa sisällöllistä poikkeusta lukuun ottamatta yhteinen. Perusopintojen moduulin sisältö poikkeaa niiden opiskelijoiden osalta, jotka lukevat perusaineiden laajaa oppimäärää. o ohjelman yhteisten opintojen moduulista (O, 20 op) o perusmoduulista (A1, 20 op) o jatkomoduulista (A2, 20 op), (yksi viidestä vaihtoehtoisesta jatkomoduulista): Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia Signaalinkäsittely Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät Tietoliikenteen siirtöjärjestelmät Tietoverkkotekniikka Nämä ovat samalla myös tietoliikennetekniikan alemman perustutkinnon pääaineiden nimekkeitä ja ne muodostavat alemman perustutkinnon pääaineen yhdessä perusmoduulin kanssa. o sivuaineen perusmoduulista (20 op), joka voi olla oman tai toisen tutkinto-ohjelman perusmoduuli (B1), oman tutkinto-ohjelman jatkomoduuli (B2) tai erityisesti sivuaineeksi luotu moduuli kuten perusaineiden laajan oppimäärän moduuli (B1). o vapaasti valittavien opintojen moduulista (V, 10 op) o kandidaattiseminaarin ja kandidaatin työn moduulista (K, 20 op)

15 2.2.3 Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä 15 Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on tuottaa riittävästi sellaisia diplomi-insinöörejä, jotka pystyvät vastaamaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän nopeimminkin muuttuviin haasteisiin. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on perusta insinööritieteiden osaamiselle. Perusaineiden laajan oppimäärän ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. Laajan oppimäärän opinnot tutkinnossa Suorittamalla perusaineiden laajan oppimäärän opiskelija saa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Tällöin perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä opiskellaan normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Lisäksi opiskelijalle muodostuu kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Perustieteiden sivuaine Laajan oppimäärän kokonaisuudessaan lukeneille kirjataan kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen myös ylemmässä tutkinnossa. Opintorekisteri Perusaineiden laaja oppimäärä -ohjelman suoritusoikeus näkyy opiskelijan Oodirekisteritiedoissa. Jos laajan suoritusoikeuden saanut opiskelija ei halua suorittaa opintoja laajan oppimäärän mukaisesti, on hänen ilmoitettava siitä joko oman osaston opintoasioista vastaavalle tai Katrina Korhoselle, puh , suunnittelija@math.hut.fi. Ilmoituksen perusteella laajan suoritusoikeus Oodissa päätetään ja ko. oikeuden näkyminen mm. Oodiotteessa häviää. Merkintä tutkintotodistukseen Laajan perusaineen suorittamisesta opiskelija saa erillisen maininnan sekä kandidaatin että diplomi-insinöörin todistukseensa.

16 16 Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot lk S952-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä 80 op Koodi Kurssi Laajuus op Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen suullinen osio 1 Kie-xx.yyyy Kielten opintoja 3 Mat Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L2 10 Mat Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A 5 S Fysiikka I 6 S Fysiikka II 6 S Tietoliikennetekniikan perusteet 2 S Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 S Elektroniikan perusteet 3 S Elektroniikan perusteiden työt 2 S Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 1 S Johdatus opiskeluun 0 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 T Tietokone työvälineenä 2 T Ohjelmoinnin perusteet Y * 5 Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 T Tietojenkäsittelyteorian perusteet Y 2 Yhteensä 80 op * Tai vaihtoehtoisesti T Ohjelmoinnin perusteet Y S952-1 Perustieteiden perusmoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista 10 opintopistettä matematiikkaa ja loput niin, moduulin laajuudeksi tulee tasan 20 opintopistettäå Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat Johdatus stokastiikkaan 5 S Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 S Fysiikka III 6 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt II 2 T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 6 S Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 Yhteensä 20 op

17 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Pääaine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op A-merkityt moduulit ovat oman tutkinto-ohjelman moduuleja. B-merkityt voivat moduulit voivat olla mitä tahansa HOPSissa omaan tutkintoon hyväksytettyjä moduuleja.

18 18 Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin pääaineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduulin (M-moduuli) tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista on esitetty pakollisia vaatimuksia M-moduuliin sisällytettävistä opinnoista (maksimissaan 5 opintopistettä). Samoin osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista esitetään suosituksia M-moduuliin soveltuvista kursseista (maksimissaan 5 opintopistettä). Suositellut ja pakolliset M-moduulin kurssit löytyvät listattuna luvusta Tieteen metodiikan opinnot S902-M. Moduuliin kuuluu myös kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Opiskelijan tulee valita vähintään 3 opintopistettä tältä TKK:n yhteiseltä kurssilistalta, joka on esitetty luvussa Tieteen metodiikan opinnot S902-M. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja (professori), jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9.

19 19 Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy oppaan lopusta liitteestä 1. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää kappaleessa Tietoliikennetekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman ylemmän perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä aikaisemmin on esitetty luvussa 2 "Tutkintojen tavoitteet ja rakenne." Alla tarkennetaan tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita sekä rakennetta tietoliikennetekniikan tutkintoohjelmassa Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteena tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa on antaa opiskelijalle teoreettinen pohja ja soveltamisvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan, tekniikan sovelluksiin tai tuotantotoimintaan liittyvien tietoliikennetekniikan ongelmien käsittelyä ja itsenäistä ratkaisua, sekä syvällinen valmius vaativienkin tehtävien

20 20 suorittamiseen jollakin edellä mainituista aloista. Lisäksi ammatillisena tavoitteena on antaa mahdollisuus tietoliikennetekniikan syvälliseen monitieteiseen hyväksikäyttöön. Ylemmän perustutkinnon tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle vahvaan perustieteiden osaamiseen perustuva tietoliikennetekniikan tuntemus sekä jonkin alan syvällinen teoreettinen ja metodinen tuntemus samoin kuin valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa. Tieteellisenä tavoitteena on myös antaa valmius asiantuntijatehtäviin, jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); diplomityöstä (30 op) sekä kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); Nämä kolme voivat olla esim. sivuaineen moduuli (20 op), pääainetta tukeva erikoismoduuli (C, 20 op) ja pääaineen syventävä moduuli. Tieteen metodiikan opintojen moduuli (M, 10 op) sisältää tutkinto-ohjelmaan soveltuvia tieteellisiä menetelmäopintoja esimerkiksi matemaattis-tilastollisia menetelmiä pääaineen tieteellisiin käytäntöihin liittyviä menetelmiä. Pääaineet Tietoliikennetekniikan ylempi perustutkinto sisältää seuraavat pääaineet: Akustiikka ja äänenkäsittely Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia Radiotietoliikenne Signaalinkäsittely Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät Tietoverkot, jotka edelleen sisältävät vaihtelevan määrän syventäviä moduuleja (A3, 20 op). Sama syventävä moduuli voi esiintyä useammassa pääaineessa mutta tällöin se pohjautuu eri jatkomoduuleihin ja/tai perusmoduuleihin. Tällöin syventävään moduuliin muodostuu joka pääaineessa erilainen polku, jolloin syventävän moduulin opinnoille muodostuu poluista riippuen hiukan erilaiset painotukset. Syventäviin moduuleihin johtavat suositellut polut on esitetty oheisissa kaavioissa 1-5. Pää- ja sivuaineen muodostuminen Opiskelijan pääaine muodostuu tavallisesti kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Perus- ja jatkomoduulit voivat olla suoritettu joko alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan

21 21 jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin pääaineopintoihin. Pääaineen sisältämän syventävän moduulin pohjautumista tarkoituksenmukaisiin jatko- ja perusmoduuleihin on esitetty kaavioissa 1-5. Sivuaine voi muodostua perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Laajan oppimäärän opinnot, perustieteiden sivuaine Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen ylemmässä tutkinnossa. Lisätietoa perusaineiden laajan oppimäärän opinnoista www-osoitteessa Yhteinen jatkomoduuli pää- ja sivuaineissa Jos sekä pää- että sivuaineiden syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin, muodostuu pääaine perusmoduulista, syventävästä moduulista ja sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston osoittamasta erikoismoduulista tai tai muusta syventävästä moduulista, joka luetaan pääaineen syventävän moduulin lisäksi. Sivuaine muodostuu tällöin jatkomoduulista ja syventävästä moduulista. Kaavio 7 selvittää tätä tilannetta. Tällainen tilanne on tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa varsin yleinen ja esiintyy esimerkiksi alla olevassa tapauksessa: Opiskelija on suorittanut tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa tietoliikennetekniikan perusmoduulin, tietoverkkotekniikan jatkomoduulin ja kaksi syventävää moduulia, jotka pohjautuvat tietoverkkotekniikan jatkomoduuliin. Pääaine muodostuu tällöin tietoliikennetekniikan perusmoduulista + ensimmäisestä syventävästä moduulista + opiskelijan lisäksi lukemasta erikoismoduulista (tai muusta syventävästä moduulista). Sivuaine muodostuu nyt tietoverkkotekniikan jatkomoduulista ja toisesta syventävästä moduulista, mikäli em. jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi sivuaineeseen.

22 2.4.3 Rakennekaaviot 22 Kieliteknologia A3 P+O Tietoliikennetekniikka A1 Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia A2 Signaalinkäsittely A2 Kognitiivinen teknologia A3 Tietoliikenteen käyttäjäkeskeinen tuotekehitys A3 Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät A2 Tietoliikenteen siirtojärjestelmät A2 Tietoverkkotekniikka A2 Kaavio 1. Tietoliikennetekniikka A1 + Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia A2 + suositeltavat syventävät moduulit. Lyhenteiden selitykset: P= perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot, A1= perumoduuli, A2= jatkomoduuli, A3= syventävä moduuli.

23 23 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka A3 Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia A2 Kieliteknologia A3 Koodausmenetelmät A3 P+O Tietoliikennetekniikka A1 Signaalinkäsittely A2 Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät A2 Langalliset tietoliikennejärjestelmät A3 Optinen tietoliikenne A3 Tietoliikenteen siirtojärjestelmät A2 Signaalinkäsittely A3 Tietoverkkotekniikka A2 Kaavio 2. Tietoliikennetekniikka A1 + Signaalinkäsittely A2 + suositeltavat syventävät moduulit.

24 24 P+O Tietoliikennetekniikka A1 Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia A2 Signaalinkäsittely A2 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka A3 Koodausmenetelmät A3 Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät A2 Laskennallinen informaatioteknologia A3 Tietoliikenteen siirtojärjestelmät A2 Tietoverkkotekniikka A2 Signaalinkäsittely A3 Teleliikenneteoria A3 Kaavio 3. Tietoliikennetekniikka A1 + Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät A2 + suositeltavat syventävät moduulit.

25 25 Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia A2 P + O Tietoliikennetekniikka A1 Signaalinkäsittely A2 Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät A2 Tietoliikenteen siirtojärjestelmät A2 Tietoverkkotekniikka A2 - Teleliikenneteoria A3 - Langalliset tietoliikenne-järjestelmät A3 - Mikroelektroniikkasuunnittelu A3 - Optinen tietoliikenne A3 - Radiotekniikka A3 - Radiotietoliikenteen järjestelmät A3 - Signaalinkäsittely A3 - Teleliikenneteoria A3 - Tietoverkkoliiketoiminta A3 - Tietoverkkotekniikka A3 Kaavio 4. Tietoliikennetekniikka A1 + Tietoliikenteen siirtojärjestelmät A2 + suositeltavat syventävät moduulit.

26 26 Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia A2 P+O Tietoliikennetekniikka A1 Signaalinkäsittely A2 Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät A2 Tietoliikenteen siirtojärjestelmät A2 Tietoverkkotekniikka A2 - Langalliset tietoliikennejärjestelmät A3 - Mikroelektroniikkasuunnittelu A3 - Optinen tietoliikenne A3 - Radiotekniikka A3 - Radiotietoliikenteen järjestelmät A3 - Teleliikenneteoria A3 - Tietoverkkoliiketoiminta A3 - Tietoverkkotekniikka A3 Kaavio 5. Tietoliikennetekniikka A1 + Tietoverkkotekniikka A2 + suositeltavat syventävät moduulit.

27 27 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli B2 Erikois moduuli C Pääaine jatkomoduuli A2 Perusopintomoduuli P Sivuaine perusmoduuli B1 K V Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 6: Tutkinnon perusrakenne. Pää- ja sivuaineen muodostuminen tapauksessa, jossa pää- ja sivuaineen syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuainemoduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö

28 28 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli A2 Sivuaine syventävä moduuli A3 B1 Pääaine erikois- tai syventävä moduuli C/A3 K V Perusopintomoduuli P Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 7: Pää- ja sivuaineen muodostuminen tapauksessa, jossa pää- ja sivuaineen syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuaine-moduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö Esimerkkitapaus: Alemmassa tutkinnossa pääaine koostuu Tietoliikennetekniikan A1 ja Tietoverkkotekniikan A2 moduuleista. Ylemmässä tutkinnossa opiskelija jatkaa Tietoverkkotekniikan A3 moduuliin ja lukee myös Tietoverkkotekniikan erikoismoduulin. Sivuaineeksi hän haluaa opiskella samaan jatkomoduuliin pohjautuvaa Tietoverkkoliiketoiminnan A3 moduulin. Ylemmän tutkinnon pääaine Tietoverkot: Tietoliikennetekniikka A1, Tietoverkkotekniikka A3 ja erikoismoduuli Tietoverkotekniikka. Ylemmän tutkinnon sivuaine Tietoverkkoliiketoiminta:

29 Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmien moduulit ja pääaineet Tässä luvussa esitellään tarkemmin tutkinto-ohjelman moduulit ja pääaineet. ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto Yhteiset perusopinnot ja perusmoduulit Perusopintomoduuli S902-P (80 op) Kuvaus Perusopintomoduuli sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja. Sisältö S902-P Perusopinnot 80 op Koodi Kurssi Laajuus op Kie / 7001 Toisen kotimaisen kielen kirjallinen osio 1 Kie / 7002 Toisen kotimaisen kielen suullinen osio 1 Kie-xx.yyyy Kielten opintoja # 3 Mat Matematiikan peruskurssi S1 10 Mat Matematiikan peruskurssi S2 10 Mat Matematiikan peruskurssi S3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A 5 S Fysiikka I 6 S Fysiikka II 6 S Tietoliikennetekniikan perusteet 2 S Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 S Elektroniikan perusteet 3 S Elektroniikan perusteiden työt 2 S Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 1 Eri Johdatus opiskeluun 0 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 T Tietokone työvälineenä 2 T Ohjelmoinnin perusteet L* 5 Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 T Tietojenkäsittelyteorian perusteet 2 Yhteensä 80 op * Tai vaihtoehtoisesti T Ohjelmoinnin perusteet Y # Katso pakollisen vieraan kielen opintojen vaatimukset Kielikeskuksen www-sivuilta Lisäksi oppaan lopussa sivulla 139 liitteessä 1 on lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista.

30 2.5.2 Ohjelman yhteiset opinnot S902-O (20 op) 30 Kuvaus O-moduuli sisältää ohjelmalle ominaisia opintoja. Se syventää perustietoja tietoliikennetekniikassa. Sisältö S902-O Ohjelman yhteiset opinnot 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Liikenneteorian perusteet 3 S Signaalit ja järjestelmät 5 S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt 2 S Telecommunication systems 5 S Digitaalitekniikan perusteet 3 S Ihminen ja tietoliikennetekniikka 2 Yhteensä 20 op Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa on tarjolla yksi perusmoduuli ja se on kaikille pakollinen Perusmoduuli Tietoliikennetekniikka S114-1 (20 op) Vastuuprofessori Jorma Skyttä Kuvaus Moduulin puitteissa perehdytään tiedonsiirtoon tietoliikennejärjestelmissä sekä digitaalisen signaalinkäsittelyn menetelmiin, jotka ovat keskeisessä asemassa näiden järjestelmien toteutuksessa. Toteutuksien osalta painopiste on ohjelmoinnissa. Valinnaisuuden puitteissa opiskelija voi täydentää tietojaan joko tietoliikenteeseen liittyvän fysikaaliseen maailman tai järjestelmien inhimillisen rajapinnan osalta. Tavoite Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot tiedonsiirtotekniikasta ja digitaalisesta signaalinkäsittelystä sekä menetelmällistä taustatietoa tältä kokonaisalueelta. Sisältö S114-1 Tietoliikennetekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Transmission Methods in Telecommunications 5 Systems T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 6 AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 S Sovellettu kenttäteoria 5 Yhteensä 20 op