Päätös Etelä-Suomi Nro 170/2012/1 Dnro ESAVI/344/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.10.2012 ASIA Naantalin kaupungin Velkuan jätevedenpuhdistamo, ympäristölupamenettely, Naantali LUVAN HAKIJA Naantalin kaupungin ympäristövirasto PL 43, 21101 Naantali LAITOS JA SEN SIJAINTI Naantalin kaupungin Velkuan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Teersalon taajamassa asemakaava-alueella kaupungin omistamalla kiinteistöllä (529-564-4-24) osoitteessa Teersalo 2. Puhdistamorakennuksen koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa ovat: itä 3208 677, pohjoinen 6718 185. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella mereen Teersalon edustalle noin 8 metrin syvyysvyöhykkeellä Palvanaukolla. Purkuputken pituus jätevedenpuhdistamolta purkupaikkaan on noin 400 metriä, josta meressä on noin 150 metriä. Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa ovat noin: itä 3208 550, pohjoinen 6717 835. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 30.12.2011. Naantalin kaupungin ympäristövirasto hakee ympäristölupaa olemassa olevan jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen. Puhdistamon toiminnalle ei ole aikaisemmin haettu ympäristölupaa, koska alueen viemäriverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä on ollut alle 100 asukasta. (Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto 19.9.1995 numero 0295Y0545-123). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohdan perusteella. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 a kohdan perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 02950 16000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa oleva lupa jäteveden johtamiseen vesistöön Velkuan kunta on tehnyt 1.9.1995 Lounais-Suomen ympäristökeskukselle vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen (283/1962, muutettu asetuksella 81/1995) 3 :ssä tarkoitetun ilmoituksen Velkuan kunnan Teersalon taajaman viemärilaitoksen jätevesien johtamisesta mereen Velkuan kunnassa. Lounais-Suomen ympäristökeskus on em. ilmoituksen johdosta 19.9.1995 antamassaan lausunnossa nro 0295Y0545-123 katsonut, ettei Velkuan kunnan Teersalon taajaman yleisen viemärilaitoksen jätevesien johtaminen nykyisen purkuputken kautta mereen tule aiheuttamaan vesilain 1 luvun 19 :ssä tarkoitettua vesistön pilaantumista eikä jäteveden johtamiseen näin ollen tarvitse toistaiseksi hakea vesilain 10 luvun 23 :ssä tarkoitettua lupaa vesioikeudelta, mikäli suoritetaan lausunnossa mainitut toimenpiteet. Ympäristökeskus on katsonut, että jätevedet on ilmoituksessa esitetyn rakentamisaikataulun mukaan käsiteltävä vuoden 1997 alusta alkaen biologis-kemiallisesti tai sitä vastaavalla tavalla siten, että mereen johdettavan jäteveden BHK 7 ATU -arvo on enintään 25 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 1,5 mg P/l. Puhdistustehon tulee BHK 7 ATU -arvon ja fosforin suhteen olla vähintään 85 %. Edellä mainitut arvot lasketaan vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja häiriötilanteet mukaan lukien. Lounais-Suomen ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 6 ja 7 :n nojalla 13.4.2004 antamassaan päätöksessä nro 134 dnro 0295Y0545-123 todennut, että Teersalon jätevedenpuhdistamon toiminta on ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 a mukaan ympäristöluvanvaraista toimintaa sen perusteella, että puhdistamo on suunniteltu ja rakennettu asukasvastineluvultaan yli 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen. Ympäristökeskus on katsonut kuitenkin, ettei Teersalon jätevedenpuhdistamon toiminta edellytä uutta ympäristölupaa tässä vaiheessa (13.4.2004), koska puhdistamossa käsiteltävien jätevesien kuormitus vastaa asukasvastineluvultaan selvästi alle 100 henkilön kuormitusta. Ympäristökeskus on em. päätöksessään määrännyt, että Teersalon jätevedenpuhdistamon toiminnalle tulee hakea ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa, kun asukkaiden määrä viemäriin liitetyissä kiinteistöissä lisääntyy tai viemäriverkostoa laajennetaan ja siihen liitetään uusia kiinteistöjä siten, että jätevedenpuhdistamolle tullaan johtamaan yli 100 henkilön asumisjätevedet tai sitä vastaava kuormitus. Velkuan kunta on liittynyt 1.1.2009 Naantalin kaupunkiin.
3 Alueen kaavoitus Teersalon rannan asemakaavassa (16.8.2004) jätevedenpuhdistamon alue on määritelty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA LÄHIYMPÄRISTÖ Velkuan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Teersalon asemakaava-alueella merenrannan tuntumassa. Teersalon asemakaava-alueella sijaitsee rivi- ja omakotitaloja, palvelutalo, kauppa sekä kesäaikana käytössä oleva sauna. Kesäaikaan pienvenesatamassa on myös ravintolatoimintaa. Jätevedenpuhdistamolta lähimpään asuinkiinteistöön on matkaa noin 50 metriä. Velkuan jätevedenpuhdistamon lähiympäristössä ei sijaitse erityisiä luonnonsuojelukohteita. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ Teersalo ja jätevesien purkualue Palvanaukko sijaitsevat Keskisellä Saaristomerellä, josta pääosa kuuluu lounaiseen välisaaristotyyppiin, alueen länsireuna on ulkosaaristoa ja itäosasta pieni kaistale kuuluu sisäsaaristotyyppiin. Merialueen keskisyvyys on 15 metriä. Aluetta halkoo muutama etelä-pohjoissuuntainen syvänne, jotka edesauttavat veden vaihtumista eteläisen ja pohjoisen Saaristomeren välillä. Veden laatu ja eri kuormituslähteiden kuormitusosuudet vaihtelevat Keskisen Saaristomeren eri osissa. Maataloudesta tuleva hajakuormitus on keskeinen kuormittaja mm. Velkualla. Pistekuormitusta Keskiselle Saaristomerelle tulee eniten kalankasvatuksesta. Velkuaa lähin kalankasvattamo sijaitsee Rymättylän eteläosassa. Yhdyskuntajätevesien mukana mereen tulevan fosforin määrä on vähentynyt puhdistuksen tehostumisen myötä 1990-luvun alkupuolella. Rehevyysluokituksen mukaan merialue on pääosin lievästi rehevää ja alueen koillisosassa jopa rehevää. Rehevyyttä lisää monin paikoin veden mataluus, jonka seurauksena ravinteet eivät kerrostu pohjaan vaan ovat jatkuvassa kierrossa pohjan ja veden välillä. Ekologisen luokituksen mukaan merialue on tyydyttävässä tilassa. Pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus heinä-elokuussa on vaihdellut Rymättylä-Pakinainen merialueella viime vuosina noin 16 20 µg/l välillä, typpi noin 300 µg/l paikkeilla ja a- klorofylli noin 3-6 µg/l välillä. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut lievässä kasvussa Rymättylän alueella kesäisin viime vuosikymmenten aikana, kun taas typpi on laskenut viime kymmenen vuoden aikana. Planktonlevien määrää kuvaavan a-klorofyllin pitoisuus on kasvanut lähes koko Keskisellä Saaristomerellä aivan viime vuosia lukuun ottamatta.
4 ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen (Vesipolitiikan puitedirektiivi 2000/60/EU). Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Teersalon edustan merialue kuuluu Saaristomeren osa-alueeseen ja sijaitsee Lounaisen sisäsaariston alueella (Lounaisen sisäsaariston ja Lounaisen välisaariston välinen raja on juuri Teersalon kohdalla). Merialueen ekologinen luokka on tyydyttävä. JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet Velkuan jätevedenpuhdistamolla käsitellään Teersalon asemakaavaalueen jätevedet. Alueen viemäriverkosto on kokonaan muovirakenteista ja sen pituus on 3,5 km. Viemäriverkostossa on kolme jätevedenpumppaamoa. Viemäriverkostoon oli vuoden 2010 lopulla liitetty 25 kiinteistöä (62 asukasta) sekä lisäksi palvelutalo, kauppa ja kaksi ravintolaa. Puhdistamolla ei käsitellä sako- eikä umpikaivolietteitä. Puhdistamon prosessit ja mitoitus Velkuan jätevedenpuhdistamo on vuonna 1998 käyttöön otettu biologiskemiallinen laitos, jossa biologisen osan toiminta perustuu kantoaineprosessiin. Fosfori saostetaan puhdistamolla kemiallisesti polyalumiinikloridilla (PAX-18). Velkuan puhdistamon saneerauksen suunnittelu on valmistunut vuonna 2011. Saneeraus toteutetaan vaiheittain vuosien 2011-2013 aikana. Saneerauksen jälkeen puhdistamon käsittelyprosessi tulee olemaan seuraava: Tulovirtaaman mittaus Välppäys (porrasvälppä) Saostuskemikaalin syöttö (PAX-18) Esiselkeytys (A = 1,4 m 2 ) Alkalointi lipeällä (varaus) Kantoaineprosessi (V = 2 x 7,2 m 3 ) Polymeerin syöttö Jälkiselkeytys (A = 4,6 m 2 ) Lietteen sakeutus (V = 12,8 m 3 ) Saneerauksen yhteydessä prosessin instrumentointia lisätään.
Velkuan jätevedenpuhdistamo on mitoitettu 200 asukkaan jätevesikuormalle. Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Mitoitusvirtaama Q mit 26 m 3 /d Maksimivirtaama Q mit 30 m 3 /d Mitoitusvirtaama q mit 1,1 m 3 /h, huippu 3,0 m 3 /h Maksimivirtaama q max 1,3 m 3 /h, huippu 6,0 m 3 /h BOD 7 ATU -kuorma 14 kg/d Typpikuorma 2,5 kg/d Fosforikuorma 0,4 kg/d Puhdistamon tulokuormitus Velkuan jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun tulosten mukaan keskimääräinen tulokuormitus puhdistamolle on vuosina 2001 2011 ollut: 5 Vuosi Virtaama m 3 /d BOD 7 ATU kg O 2/d Kok. P kg P/d Kok. N kg N/d Kiintoaine kg/d 2001 15,9 4,7 0,28 1,6 3,9 2002 13,1 4,6 0,17 1,1 5,5 2003 13,7 4,7 0,19 1,1 7,7 2004 14,7 3,3 0,12 0,69 3,6 2005 12,9 4,8 0,18 1,3 4,9 2006 16,6 3,4 0,18 1,1 4,9 2007 13,4 4,6 0,22 1,2 4,5 2008 15,6 4,0 0,22 0,85 2009 13,4 6,4 0,20 1,0 3,5 2010 13,9 2,6 0,11 0,79 2,6 2011 14,0 6,4 0,16 0,95 5,0 Puhdistamon asukasvastineluku (AVL) on valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti vuosien 2007-2011 keskimääräisen tulokuorman (BOD 7 ATU ) perusteella laskettuna 69. Puhdistamolla ei oteta vastaan sako- eikä umpikaivolietteitä. Kuormituksen ei oleteta lähivuosina merkittävästi kasvavan nykyisestä tasosta. Kemikaalien ja veden käyttö Jätevedenpuhdistamolla käytetään saostuskemikaalina polyalumiinikloridiliuosta (PAX-18). PAX-18 -kulutus on ollut viime vuosina 1,6-2,9 t/a. Saneerauksen valmistuttua jälkiselkeytyksessä tullaan käyttämään lisäksi polymeeriä (nestemäinen). Polymeerin arvioitu kulutus on noin 10-15 kg/a. Saneerauksen valmistuttua jätevedenpuhdistamolla tulee olemaan myös alkalointimahdollisuus lipeällä. Kemikaalit varastoidaan prosessitilassa. Velkuan jätevedenpuhdistamolla käytettävä talousvesi otetaan Naantalin vesihuoltolaitoksen talousvesiverkostosta. Talousvettä käytetään prosessitilan pesuissa ja WC-tilassa.
6 Energian käyttö ja energiatehokkuus Energian kulutus puhdistamolla on ollut viime vuosina 22 400 26 500 kwh/a. Saneerauksen yhteydessä vanhoja laitteita vaihdetaan uusiin, energian käytön kannalta tehokkaampiin. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Jätevesien käsittelytulos Velkuan jätevedenpuhdistamolle määrätyt jätevesien käsittelyvaatimukset sekä niiden toteutuminen vuosikeskiarvoina laskettuna ja ohitusvedet huomioon ottaen ovat vuosina 2006 2011 olleet: BOD 7 ATU mg O 2/l % Kok. P mg P/l % COD cr mg O 2/l % Kiintoaine mg/l % 25 85 1,5 85 125 75 35 90 NH 4-N mg N/l % Käsittelyvaatimus 2006 38 81 3,2 71 150 77 90 69 56 15 2007 30 91 4,9 70 110 86 70 79 20 78 2008 29 89 4,8 66 150 72 160 17 18 67 2009 20 96 2,3 85 82 89 46 82 27 64 2010 20 89 2,1 74 64 87 29 85 43 24 2011 33 93 0,93 92 86 91 35 90 39 42 Jätevesipäästöt mereen Puhdistamolta karannut kiintoaine on kohottanut lähtevän veden pitoisuuksia etenkin kokonaisfosforin osalta ja huonontanut puhdistustuloksia. Puhdistamo on toiminut kohtalaisesti tai melko huonosti vuosina 2006-2008. Puhdistustulos oli vuosina 2009, 2010 ja 2011 melko hyvä. Jätevesipäästöt Velkuan jätevedenpuhdistamolta mereen vuosina 2001 2011 ovat vuosikeskiarvoina laskettuna olleet: BOD 7 ATU kg O 2/d COD Cr kg O 2/d Kiintoaine kg/d Kok. fosfori kg P/d Kok. typpi kg N/d NH 4-N kg N/d 2001 0,22 0,94 0,78 0,016 0,87 0,62 2002 0,075 0,60 0,48 0,010 0,39 0,21 2003 0,082 0,89 0,53 0,010 0,81 0,67 2004 0,093 0,84 0,49 0,014 0,59 0,28 2005 0,28 0,95 0,54 0,015 0,83 0,65 2006 0,63 2,5 1,5 0,053 1,2 0,93 2007 0,40 1,5 0,94 0,066 0,54 0,27 2008 0,45 2,3 2,5 0,075 0,70 0,28 2009 0,27 1,1 0,62 0,031 0,58 0,36 2010 0,28 0,89 0,40 0,029 0,64 0,60 2011 0,46 1,2 0,49 0,013 0,62 0,55
7 Jätevesipäästön vaikutukset purkuvesistöön ja sen käyttöön Velkuan jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien johtaminen Teersalon edustalle mereen vaikuttaa osaltaan vesistön ravinnekuormitukseen ja lisää siten rehevöitymistä, mutta ei muuta nykyistä tilannetta. Jäteveden purkupaikasta, joka sijaitsee noin 8 m syvyydessä Palvanaukolla, jätevedet kulkeutuvat meriveden virtausten mukana Idänaukolle, Länsiaukolle ja Tuomaraisten aukolle, joista jätevesivesi lopulta laimenee Keskisen Saaristomeren sisä- ja ulkosaaristoon. Yhdyskuntajätevesien kuormitus on kuitenkin pieni esimerkiksi kalankasvatuksesta mereen päätyviin ravinnemääriin verrattuna. Puhdistamolta lähtevä fosforikuorma on ollut lievässä nousussa vuodesta 2005 alkaen, mutta laskenut viime kolmen vuoden aikana. Merialueen fosforikuorma on myös yleisesti ollut lievässä nousussa viime vuosikymmenten aikana kahta viimeistä vuotta lukuun ottamatta. Puhdistamon saneeraustoimenpiteillä pyritään saavuttamaan parempi fosforin puhdistusteho, jolloin puhdistamon rehevöitymistä aiheuttava vaikutus pienenee. Rymättylän alueen vedenlaatu luokitellaan lievästi reheväksi ja ekologisen luokituksen mukaan merialue on tyydyttävässä tilassa. Velkuan puhdistamon kuormitus ei huononna merkittävästi alueen vedenlaatua tai ekologista tilaa. Puhdistamon toimiessa hyvin jätevesien vaikutukset purkualueen tilaan ovat vähäiset. Merialueen rehevöitymisen myötä rantojen rihmalevät ovat lisääntyneet ja rannat ja merenpohja paikoittain liettyneet. Kalanpyydykset likaantuvat paikoitellen voimakkaammin. Meren rehevöitymisen myötä reheviä vesialueita suosivat kalalajit lisääntyvät. Velkuan puhdistamon toiminta ei heikennä alueen kalataloutta eikä virkistyskäyttöä. Selvitys jätevesipäästöjen vähentämisestä Velkuan jätevedenpuhdistamolla tehdään saneeraustoimenpiteitä, jotta puhdistustulos täyttäisi nykyiset käsittelyvaatimukset ja mahdollisesti tulevaisuudessa kiristyvät vaatimukset. Myös viemäriverkostoa saneerataan ja kunnostetaan jatkossa, jotta estetään vuotovesien ja maa-aineksen pääsy verkostoon. Viemäriverkostoon liitettyihin ravintolakiinteistöihin lisätään rasvanerotuskaivot, mikä vähentää puhdistamolle tulevaa kuormitusta. Jätevesien vesistöä pilaavaa vaikutusta on mahdollista vähentää kehittämällä ja optimoimalla puhdistamon prosessia ja sen ohjausta edelleen. Kaikista tehtävistä toimenpiteistä huolimatta jätevesien vesistöä pilaavaa vaikutusta ei voida kokonaisuudessaan ehkäistä kohtuullisina pidettävin kustannuksin. Puhdistamossa käsiteltyjen jätevesien merkitys vesistön virkistyskäyttöä alentavana tekijänä on vähäinen verrattuna muiden kuormituslähteiden ja hajakuormituksen vaikutuksiin. Siten jätevesien johtamisesta purkuvesis-
töön ei katsota aiheutuvan suurta haittaa. Päästöjen aiheuttamat vahingot jäävät hyvin vähäisiksi. Päästöt ilmaan ja haju sekä niiden ympäristövaikutukset Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu mainittavia päästöjä ilmaan lukuun ottamatta vähäisiä hajuhaittoja puhdistamon läheisyydessä. Hajua aiheuttavat prosessivaiheet ovat välppäys ja lietteen sakeutus, jotka tapahtuvat suljetussa tilassa. Lietettä ei kuivata eikä jatkokäsitellä puhdistamon tontilla eikä puhdistamolla vastaanoteta sako- ja umpikaivolietteitä. Jätevedenpuhdistamolle tapahtuva liikennöinti on vähäistä, joten liikenteen ilmapäästöt ovat vähäisiä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä niiden ympäristövaikutukset Jätevedenpuhdistamolta ei tule päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Puhdistamo on rakennettu tiiviiksi. Kemikaalit varastoidaan asianmukaisesti sisätiloissa. Piha-alue on päällystämätön, mutta siellä ei tehdä mitään kemikaalisäiliöiden täyttöjä, vaan kemikaalit viedään laitoksen sisälle kuljetuspakkauksissa. Häiriötilanteessa ohijuoksutuksia voi tapahtua jätevedenpumppaamoilta. Jätevedenpuhdistamon ja siihen liitetyn viemärilaitoksen toiminta-alueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Puhdistamon toiminnalla ei ole vaikutuksia pohjaveteen. Melupäästöt ja tärinä sekä niiden ympäristövaikutukset Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu haitallista, ohjearvoja ylittävää melua ympäristöön. Kaikki melua ja tärinää synnyttävät toiminnot on sijoitettu laitoksen sisätiloihin. Merkittävimmät melupäästöt laitoksella syntyvät pumpuista ja kompressoreista. Puhdistamolla syntyvät jätteet, niiden käsittely, varastointi ja edelleen toimittaminen Puhdistamolla ei vastaanoteta haja-asutusalueelta kerättäviä sako- ja umpikaivolietteitä. Puhdistamolla muodostuva sakeutettu ylijäämäliete toimitetaan Turun Topinojalla sijaitsevaan Biovakka Suomi Oy:n vastaanottopisteeseen. Syntyvän ylijäämälietteen määrä on vuosina 2007-2010 ollut keskimäärin 256 m 3 /a. Ylijäämälietteen määrä tulee puhdistamon saneerauksen jälkeen vähenemään sakeutuksen tehostamisen ansiosta. Porrasvälpällä erotettavat välppeet kerätään jätesäkkiin. Täyttynyt jätesäkki laitetaan alueella olevaan talousjätteiden keräyssäiliöön keskimäärin kerran kahdessa viikossa. 8
Puhdistamolla muodostuu pieni määrä vaarallisia jätteitä, jotka koostuvat mm. pumppujen käytetyistä öljyistä sekä rikkinäisistä loisteputkista. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaisesti luvan omaavalle toiminnanharjoittajalle käsiteltäväksi. Kemikaalijätettä ei normaalitoiminnassa muodostu. Jos kemikaalijätettä poikkeusoloissa muodostuu, se hävitetään asianmukaisesti. Mahdollisesti käyttämättä jääneet kemikaalit säiliöineen palautetaan toimittajalle. Muutoin puhdistamon toiminnasta syntyvä vähäinen jäte voidaan rinnastaa asumisesta syntyvään jätteeseen, josta huolehditaan Teersalon alueen muun jätehuollon yhteydessä. 9 YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET Jätevedenpuhdistamon toimintaan liittyvät ympäristöriskit ovat vähäisiä. Mahdollinen riski puhdistamattoman jäteveden joutumisesta vesistöön syntyy pitkäaikaisten käyttökatkosten aikana (esim. sähkökatkos). Hälytys katkoksesta välittyy kaukovalvontajärjestelmään. Mahdolliset ohitukset tapahtuvat pumppaamoilta, jolloin jätevettä ei tule puhdistamolle. Ohituksia ei ole viime vuosina ollut. Mahdollisten ohitusten määrä mitataan ja merkitään muistiin. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄY- TÄNTÖ (BEP) Puhdistamolla sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytössä olevat menetelmät ovat olleet pitkään käytössä jätevedenpuhdistuksessa. Puhdistamon henkilökunta on ammattitaitoista. Tietoja ja taitoja pidetään yllä koulutuksen avulla. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakijan ehdotus Velkuan jätevedenpuhdistamolle määrättäviksi jäteveden käsittelyvaatimuksiksi on: Enimmäispitoisuus (mg/l) Käsittelyteho (%) Lupa as. 888/2006 Lupa as. 888/2006 BOD 7 ATU 25 30 85 70 COD Cr 125 75 Kok. P 1,5 3,0 85 80 Kiintoaine 35 90 NH 4 -N Mahdollisimman hyvä nitrifikaatioaste
10 TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SEKÄ RAPORTOINTI Ehdotus käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaksi Käyttötarkkailuohjelma Puhdistamolla suoritetaan työpäivittäin puhdistamon hoitajan toimesta käyttötarkkailua puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden, kemikaalikulutuksen yms. selvittämiseksi. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa. Toimintaan vaikuttavat olosuhteet esim. kaatosateet, sähkökatkot, korjaukset ja huollot kirjataan päiväkirjaan. Häiriötilanteista ilmoitetaan viipymättä ELY-keskukselle sekä Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ne puhdistamon toimintaan liittyvät häiriöt, joista ei aiheudu oleellista ympäristökuormitusta, kirjataan. Kaikki häiriötilanteet ja puhdistamon toimintaan vaikuttaneet poikkeustilanteet esitetään vuosiyhteenvedossa. Viikkovirtaamat, päivittäiset ohitusvirtaamat ja käyttötarkkailun yhteenvetolomake toimitetaan toimintavuotta seuraavan vuoden tammikuun aikana valvontaviranomaiselle sekä vuosiyhteenvedon laatijalle. Päivittäin suoritettavat mittaukset ja havainnointi: - puhdistettu vesimäärä - puhdistamolla tehdyt ohitukset - jälkiselkeytyksen näkösyvyys - puhdistamolta viety lietemäärä ja sen sijoituspaikka Vähintään viikoittain suoritettavat mittaukset ja havainnointi (poikkeustilanteissa useammin): - kemikaalien kulutukset - sähkönkulutus - prosessilämpötila (tuleva jätevesi, ilmastus) - happipitoisuus (ilmastus, jälkiselkeytys) - liukoinen fosfori (lähtevä jätevesi) - ph (tuleva ja lähtevä vesi) Kuukausittain tarkistetaan lisäksi viemäriverkostossa tapahtuneet ohitukset. Päästötarkkailuohjelma Puhdistamon päästötarkkailu tehdään kaksi kertaa vuodessa. Tulevasta ja lähtevästä jätevedestä kerätään näytteet käsin työpäivän aikana. Kokoomanäyte koostuu neljästä - kuudesta osanäytteestä. Tulevan jäteveden näyte otetaan välpän jälkeisestä kanavasta, lähtevän veden näyte jälkiselkeytyksen purkukanavasta.
Päästötarkkailun tuloksista laaditaan ympäristölupapäätöksen laskentajakson päätyttyä lyhyt raportti, jossa tarkastellaan lupaehtoihin pääsemistä ja toimintaan vaikuttaneita olosuhteita. Vuosiraportti laaditaan toimintavuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Päästötarkkailukerran raportit, laskentajaksoraportit ja vuosiraportit toimitetaan Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ELY-keskukselle. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: Tuleva jätevesi Lähtevä jätevesi Alkaliteetti Alkaliteetti ph ph COD Cr COD Cr 11 BOD 7 ATU Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine BOD 7 ATU Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine Liukoinen fosfori Ammoniumtyppi Vaikutustarkkailu Kokoomanäytteiden noutamisen yhteydessä määritetään ilmastus- ja selkeytysaltaiden happipitoisuudet ja lämpötilat sekä näkösyvyys jälkiselkeytysaltaasta. Valvontatutkimuksissa käytetään SFS-EN -standardien mukaisia määritysmenetelmiä tai niiden puuttuessa ISO -standardien mukaisia menetelmiä, taikka sellaisia menetelmiä, jotka määritystarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan vastaavat vähintään näitä menetelmiä. Tarkkailussa, näytteiden otossa, säilytyksessä ja analysoinnissa noudatetaan valvontaviranomaisen ohjeita. Velkuan jätevedenpuhdistamon osalta ei ole tehty erillistä vaikutustarkkailua. VAHINKOARVIO Hakemuksessa todetaan, ettei jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheudu vahinkoja tai haittoja, jotka olisi korvattava. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 13.4.2012 Naantalin kaupungin Teersalon jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimusten vuosiraportilla 2011. Hakemuksessa esitettyjä tietoja on täydennetty ja täsmennetty laitoskäynnin yhteydessä 3.10.2012 esitetyillä tiedoilla. Laitoskäynnistä tehty muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.
12 Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Naantalin kaupungissa 5.6. 5.7.2012. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 5.6.2012 Turun Sanomissa. Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto asianosaisille luettelon dkoesavi-344-04-08-2011 mukaisesti. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana yleisesti nähtävillä Naantalin kaupungintalon palvelupisteessä (Käsityöläiskatu 2). Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima ja kulttuuri -vastuualueelta (kalatalousviranomaiselta), Naantalin kaupungilta sekä kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa lausunnossaan 31.8.2012 muun muassa seuraavaa: Purkupaikasta vajaan kolmen kilometrin päässä etelään olevalla vedenlaadun havaintoasemalla on pintaveden kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus ollut 2000-luvulla keskimäärin 24 µg/l (18-29 µg/l), kokonaistyppipitoisuus 374 µg/l (320-470 µg/l) ja a-klorofyllipitoisuus 5,3 µg/l (3,6-9,2 µg/l). Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,4 m (1,0-1,8 m). Veden laadussa tapahtui heikkenemistä 1990-luvun loppuun saakka, mutta 2000-luvulla olennaista muutosta siinä ei ole ollut nähtävissä. Velkuan merialue on tällä hetkellä tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa viimeistään vuoteen 2027 mennessä alueella hyvä ekologinen tila. Vaikka Velkuan jätevedenpuhdistamolta tuleva kuormitus on vähäistä (vuosina 2000-2011 fosforikuormitus keskimäärin 9,5 kg/vuosi), vaihteluväli 3,7-25,6 kg/vuosi ja typpikuormitus keskimäärin 250 kg/vuosi, vaihteluväli 142-438 kg/vuosi), edellyttää vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen kaiken kuormituksen vähentämistä nykyisestä tasosta. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt BOD:n ja fosforin poistovaatimusten säilyttämistä nykyisellä tasolla. Lisäksi esitetään edellytettäväksi mahdollisimman hyvää nitrifikaatioastetta sekä asetuksen 888/2006 mukaisia puhdistusvaatimuksia (COD enintään 125 mg/l ja reduktio vähintään 75 % sekä kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l ja reduktio vähintään 90 %). Asiakirjojen mukaan puhdistamon vesistövaikutukset ovat vähäiset. ELYkeskus katsoo kuitenkin, että hakijan esittämät lupaehdot eivät vastaa ym-
päristölupaa vaativilta puhdistamoilta edellytettävää tasoa (mm kiinteistökohtaisilta jätevedenpuhdistamoilta vaaditaan parempaa BOD-reduktiota). ELY-keskus esittää luvassa määrättäväksi seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Puhdistusteho enintään, mg/l vähintään, % BOD 7 15 90 COD 90 80 kiintoaine 25 90 kokonaisfosfori 0,5 90 2) Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta esittää lausuntonaan 23.8.2012, että jätevedenpuhdistamolle voidaan myöntää ympäristölupa hakijan esityksen ja hakemuksen liitteenä olevan saneerausohjelman mukaisesti. Lupamääräyksissä tulee lisäksi ottaa huomioon seuraavaa: Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuoto- ja hulevesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä, koska hule- ja vuotovedet haittaavat puhdistamon toimintaa. Jäteveden käsittelyvaatimusten tulee täyttää vähintään Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 edellyttämät yhdyskuntajätevesien käsittelyn vähimmäisvaatimukset. Vaatimustaso on saavutettavissa puhdistamoa hyvin ja tehokkaasti käyttäen. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että viemärilaitokseen johdettavien talousjätevedestä poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisen esikäsittelyn ja muiden toimenpiteiden avulla. Puhdistamon toiminnan ympäristön tilaa vaarantavista tai uhkaavista häiriöistä on viipymättä ilmoitettava Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja mikäli häiriöstä saattaa olla vaaraa terveydelle, myös terveydensuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava myös Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Puhdistamon vesistövaikutusten tarkkailemiseksi on laadittava tarkkailusuunnitelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Puhdistamon toiminnan lopettamisesta on esitettävä suunnitelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. 13
3) Raision kaupungin terveysvalvontajaosto (Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomainen) toteaa lausuntonaan 28.8.2012, että luvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullista estettä. Hakemuksessa esitetty toiminta ei asianmukaisesti hoidettuna aiheuta terveydensuojelulaissa tai asetuksessa tarkoitettua terveyshaittaa. saneeraustoimenpiteet parantavat jätevedenpuhdistamon toimintaa ja kaukovalvontajärjestelmä varmistaa nopean reagoinnin erityisesti häiriötilanteissa. Velkuan Teersalon rannassa sijaitsee Velkuan kylän uimaranta. Purkuputken etäisyys rannasta on noin 150 metriä. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida, että purkuputki on riittävän etäällä rannasta ja varmistaa, että jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu haittaa uimaveden laadulle. Uimaveden mikrobiologinen laatu on ollut pääosin hyvä. Vuosina 2002, 2003, 2007 ja 2010 uimavedessä on esiintynyt kerran kesässä tavanomaista enemmän ulosteperäisiä bakteereja. Tämä on voinut johtua puhdistamon purkuvesistä. Jätevedenpuhdistamon toimintaa, jätevesien laatua ja määrää sekä niiden vaikutuksia purkuvesistön laatuun ja tilaan tulee tarkkailla tarkkailuohjelmien mukaisesti. Esitetyt käyttö- ja päästötarkkailuohjelmat ovat terveydensuojelun kannalta riittävät. Jätevedenpuhdistamon häiriötilanteista, joilla voi olla vaikutusta uimaveden laatuun, tulee ilmoittaa terveydensuojeluviiranomaiselle. 4) Naantalin kaupunginhallitus on päätöksellään 27.8.2012 333 yhtynyt kaavoitus- ja ympäristölautakunnan asiasta 23.8.2012 87 antamaan edellä olevaan lausuntoon. Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakija esittää annetuista lausunnoista vastineenaan 20.9.2012 seuraavaa: Kaupunginhallituksen (4), kaavoitus- ja ympäristölautakunnan (2) sekä Raision kaupungin terveysvalvontajaoston (3) lausunnot: Lausunnoissa esitetään lähinnä normaaliin puhdistamon ylläpitoon liittyviä toimenpiteitä. Sen sijaan vaatimusta puhdistamon vesistövaikutusten tarkkailemiseksi laadittavaa tarkkailusuunnitelman tekemistä vesihuoltolaitos pitää ylimitoitettuna puhdistamon kokoon ja sille asetettavaan puhdistustehoon suhteutettuna. 14
Varsinais-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen (1) lausunto: Vesihuoltolaitos pitää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kokonaisfosforille esittämiä raja-arvoja erityisen vaativina, kun otetaan huomioon puhdistamon koko ja näytteenottoväli. 15 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Naantalin kaupungin Velkuan jätevedenpuhdistamon toiminnalle ympäristöluvan. Puhdistamossa saadaan käsitellä Teersalon taajaman viemäriverkostoon johdettavat, hakemuksessa tarkoitetut yhdyskuntajätevedet. Puhdistamossa ei käsitellä sako- eikä umpikaivolietteitä. Puhdistamon mitoituksen mukainen asukasvastineluku on 200. Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennakolta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa vahinkoa, joka olisi määrättävä korvattavaksi tässä päätöksessä. Toiminnanharjoittaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja edunmenetyksestä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien johtaminen 1. Velkuan jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet tulee johtaa purkuputkella mereen nykyisessä purkupaikassa Teersalon edustalla Palvanaukolla. Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 2. Jätevedenpuhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa on käytettävä ja hoidettava siten, että käsittelytulos on mahdollisimman hyvä. Mereen johdettavien jätevesipäästöjen on täytettävä vuosikeskiarvoina laskettuna ohijuoksutukset ja muut poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU, O 2 ) 15 90 Kemiallinen hapenkulutus (COD Cr, O 2 ) 100 80 Kiintoaine 25 90 Kokonaisfosfori (P) 0,7 90
Jäteveden käsittelyssä on lisäksi pyrittävä nitrifioimaan ammoniumtyppi mahdollisimman tehokkaasti. Jäteveden käsittelyprosessiin on syötettävä alkalointikemikaalia tarpeen mukaan ph-arvon liiallisen alentumisen estämiseksi. 3. Mereen johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 A kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut rajaarvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Mereen johdettava jätevesi ei saa aiheuttaa terveydellistä vaaraa. Päästöt ilmaan, haju ja melu 4. Jätevedenpuhdistamon toiminta on, puhdistamolietteen kuljetukset ja toimintaan liittyvä muu liikenne mukaan lukien, toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita päästöjä ilmaan aiheutuu mahdollisimman vähän. 5. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ulkona ylittää päivällä klo 07 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22 07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Melutasoa määritettäessä on tarvittaessa otettava huomioon melun iskumaisuus tai kapeakaistaisuus melun vaikutusalueella siten kuin melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädetään. Melutaso häiriintyvässä kohteessa on tarvittaessa mitattava valvontaviranomaisen tai haittaa kärsivän vaatimuksesta. Mikäli melutaso häiriintyvässä kohteessa ylittää edellä mainitun enimmäistason, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 6. Puhdistamoon on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Jätevesien ja lietteiden pääsy viemäriverkosta tai puhdistamorakenteiden kautta maaperään on estettävä tiiviiden rakenteiden avulla. 7. Puhdistamolla on oltava nimettynä ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16
17 Viemäriverkosto ja sen kunnostaminen 8. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuoto- ja hulevesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä pumppaamot mukaan lukien ei aiheudu pinta- eikä pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. 9. Viemäriverkon ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää luotettavasti. Viemäriverkon ohijuoksutuksista ja ylivuodoista sekä niiden aiheuttamista päästöistä on pidettävä kirjaa ja ne on raportoitava puhdistamon vuosiyhteenvedossa. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Talousjätevesistä poikkeavat jätevedet 10. Puhdistamon toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon johdettavat teollisuus- ja muut tavanomaisesta poikkeavat jätevedet esikäsitellään riittävästi ja asiantuntevasti, jotta ne eivät haittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa, purkuvesistöä tai puhdistamolietteen hyödyntämistä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että jätevesien käsittelykapasiteetti puhdistamolla on kaikissa olosuhteissa riittävä. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. 11. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa viemäriverkostoon on otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :n (muutettu 889/2006) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Puhdistamon toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien teollisuus- ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Näitä koskevat tiedot ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 12. Sakeutettu puhdistamoliete on vietävä jatkokäsiteltäväksi Biovakka Suomi Oy:n Turun Topinojalla olevaan vastaanottopaikkaan tai muuhun laitok-
seen, jolla on ympäristönsuojelulain nojalla myönnetty lupa puhdistamolietteen käsittelemiseen. Toiminnassa muodostuvat muut jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ja muut jätteet loppusijoitettavaksi laitokseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. 13. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Varastointi 14. Puhdistamoliete, välppäjäte, muut jätteet ja vaaralliset jätteet, kemikaalit sekä voiteluaineet on varastoitava ja käsiteltävä puhdistamolla siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet 15. Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on tällöin ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, on asiasta lisäksi ilmoitettava Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 16. Puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan edellyttämässä määrin tarkistetulla tavalla. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiedoksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Päästötarkkailuun sisältyviä vähintään kahdeksan (8) tunnin kokoomanäytteitä puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä jätevedestä on otettava tasaisin väliajoin vähintään 2 kertaa vuodessa. 18
Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Tarkkailuun on tarvittaessa sisällytettävä valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä sekä laitteiden ja rakenteiden kuntotarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Laitoksen käyttöä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla ja viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät - kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi - energian kulutus - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on muutettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailuohjelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa ELY -keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutos ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Raportointi 17. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sen edellyttämällä tavalla sekä Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19
Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä, ellei valvontaviranomaisen kanssa muuta sovita. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvitys lupamääräysten mukaisten raja-arvojen täyttymisestä. Vuosiyhteenvedosta on käytävä ilmi jäteveden raja-arvojen noudattamisen, käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi mm. yhteenveto jätteistä käsittelytapoineen sekä yhteenveto kemikaalien, veden ja energian käytöstä. Ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä arvio niiden määrästä ja aiheutuneesta päästöstä on raportoitava päästöpaikkakohtaisesti. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 18. Puhdistamon toiminnan lopettamisesta on esitettävä suunnitelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vähintään kuusi (6) kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Suunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet puhdistamolla olevien lietteiden ja muiden jätteiden sekä kemikaalien poistamisesta laitokselta, puhdistamon ja puhdistamoalueen siivoamisesta, puhdistamon rakenteiden mahdollisesta purkamisesta tai muuttamisesta toteutusaikatauluineen sekä puhdistamoalueen maaperän mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä ja tarvittaessa puhdistamisesta toteutusaikatauluineen. Mikäli valvontaviranomainen ei pidä suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä riittävinä, toiminnanharjoittajan on esitettävä suunnitelma Etelä-Suomen aluehallintovirastolle toiminnan lopettamiseen liittyvien määräysten antamista varten. 20 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. (YSL 42 ) Puhdistamon mitoituksen mukainen asukasvastineluku on 200 valtioneuvoston asetuksen (888/2006) 2 :n 4 kohdan mukaisella tavalla laskettuna. Puhdistamon mitoituksen mukainen BOD 7 -kuorma on 14 kg/d. Vuosina 2007-2011 puhdistamon keskimääräinen tulokuorma (BOD 7 ) on ollut 2,6-6,4 kg/d eli 19-46 % mitoituskuormituksesta.
21 Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 ja 50 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat määräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan puhdistamon kokoluokan huomioon ottaen. Lupamääräyksissä on otettu huomioon Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset 1, 2 ja 3 annetaan ympäristönsuojelulain 43 :n ja valtioneuvoston asetusten 888/2006 ja 1022/2006 perusteella. Lupamääräyksen 2 mukaiset jäteveden käsittelyvaatimukset täyttävät valtioneuvoston asetuksen 888/2006 edellyttämät yhdyskuntajätevesien käsittelyn vähimmäisvaatimukset ja niiden arvioidaan olevan saavutettavissa olemassa olevalla, hakemuksessa esitetyn mukaisesti saneeratulla puhdistamolla sitä tehokkaasti käyttäen. Lupamääräysten mukaisesti käsitellystä jätevedestä ei arvioida aiheutuvan vesistössä sellaista hygieenistä haittaa, jonka estämiseksi jätevesi olisi desinfioitava. Määräykset 4 ja 5 ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Puhdistamolietteen kuljetuksesta voi aiheutua haju- ja pölyhaittaa sekä lähialueen likaantumista. Melutason raja-arvot lupamääräyksessä ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. (YSL 42 ja 43, NaapL 17 ja 18, VNp 993/1992) Määräykset 6 ja 7 ovat tarpeen, ettei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. (YSL 42, 43 ja 45, JäteL 4 ja 6, NaapL 17 ) Määräykset 8 ja 9 Hule- ja vuotovedet haittaavat puhdistamon toimintaa. Niiden määrän vähentäminen on tärkeää puhdistamon päästöjen minimoimiseksi. Vuotovesien määrän vähentäminen tehostaa puhdistamolla myös ammoniumtypen poistoa. (YSL 43 )
Määräykset 10 ja 11 Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet eivät saa aiheuttaa haittaa puhdistamon toiminnalle eivätkä puhdistamolietteen hyötykäytölle. (YSL 47, YSA 3 ja 36, VNA 889/2006, VNA 888/2006) Määräykset 12, 13 ja 14 annetaan jätteistä, jätehuollosta ja varastoinnista annettujen säädösten noudattamiseksi. (YSL 42, 43, 45, JäteA 8 VNp 282/94, JäteL 4, 6, 7, 12, 15 ) Määräys 15 on tarpeen häiriö- ja poikkeustilanteiden hallitsemiseksi. Toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristöriskeistä ja häiriötilanteissa ryhdyttävä viipymättä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 5, 7, 43, 46, 62, 76, YSA 30 ) Määräykset 16 ja 17 ovat tarpeen, jotta valvontaviranomaiset voivat seurata jätevesien käsittelyn asianmukaisuutta, käsittelytuloksia, lupamääräysten noudattamista sekä saada valvontaa varten tarpeellisia muita tietoja. Luvansaajalla on selvillä olo- ja kirjanpitovelvollisuus toiminnan päästöistä sekä jätteistä. Määräys 19 annetaan toiminnan lopettamisen varalta. Jos puhdistamon toiminta loppuu, tulee puhdistamon ympäristö saattaa sellaiseen tilaan, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Mikäli valvontaviranomainen katsoo, että toiminnanharjoittajan suunnitelmassaan esittämät toimenpiteet eivät ole riittäviä, on toiminnanharjoittajan saatettava suunnitelma lupaviranomaisen hyväksyttäväksi toiminnan lopettamiseen liittyvien määräysten antamista varten. (YSL 43, 90 ) 22 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Aluehallintovirasto on ottanut huomioon viranomaisten lausunnoissa esitetyt vaatimukset asian ratkaisusta ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupahakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Puhdistamon koon ja jätevesipäästön määrän sekä purkupaikan sijainnin perusteella aluehallintovirasto pitää jätevedenkäsittelyn tasoa fosforin jäännöspitoisuuden osalta (enintään 0,7 mg/l) riittävänä (Varsinais- Suomen ELY-keskuksen esitys fosforin jäännöspitoisuuden osalta enintään 0,5 mg/l). Puhdistamon koon ja jätevesipäästön määrän sekä purkupaikan sijainnin perusteella aluehallintovirasto ei pidä vaikutustarkkailua tarkoituksenmukaisena (Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunnan sekä Raision kaupungin terveysvalvontajaoston esitykset vesistötarkkailun toteuttamiseksi). Velkuan Teersalon rannassa sijaitsevan yleisen uimarannan veden mikrobiologista laatua seurataan uintikauden aikana Naantalin kaupungin toimesta terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.
23 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee 31.10.2022 mennessä tehdä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi, mikäli toiminta jatkuu em. ajankohdan jälkeen. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista ja niiden tuloksista, selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tämä päätös saa lainvoiman valitusajan päätyttyä, ellei päätökseen haeta muutosta. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 41 43, 45 46, 50, 55, 56, 62, 72, 76, 90 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5, 19, 30, 36, 36a ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 12, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 5 8 Jätelaki (646/2011) 6, 29, 59, 118-122, 141, 148 ja 149 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7-9, 11-13, 20 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)