OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 21.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLIOPISTOJEN PERUSRAHOI- TUKSEN LASKENTAKRITEEREISTÄ 1 Esityksen tausta 2 Ehdotus Yliopistojen rahoituksen laskennasta säädetään yliopistolaissa (558/2009), yliopistoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (770/2009; jäljempänä yliopistoasetus) ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (182/2012; jäljempänä opetus- ja kulttuuriministeriön asetus). Yliopistolain 49 :n 3 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistoille perusrahoitusta laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myös myöntää yliopistoille tuloksellisuusrahoitusta yliopiston tuloksellisen toiminnan perusteella. Yliopistolain 49 :n 6 momentin sisältämän valtuussäännöksen mukaan 3 momentin mukaisten rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi laskennallisin perustein myönnettävän rahoituksen perusteena olevista laskentakriteereistä säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Yliopistoasetuksen 5 :ään sisältyvä rahoitusperusteiden keskinäisen jakautumisen sääntely uudistetaan valtioneuvoston asetuksen muutoksella ( /2016). Vuoden 2017 alussa voimaan tulevassa yliopistoasetuksen 5 :ssä säädetään, että toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä osuus yliopistojen perusrahoituksesta (72 %) jakaantuu koulutuksen perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen (39 %) ja tutkimuksen perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen (33 %). Muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvä osuus yliopistojen perusrahoituksesta (28 %) jakaantuu strategiaperusteiseen rahoitusosuuteen (12 %), alakohtaiseen rahoitusosuuteen (9 %) ja valtakunnallisten tehtävien perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen (7 %). Koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen laskennassa käytettävistä mittareista säädetään yliopistoasetuksen 6 :ssä ja strategia sekä alakohtaisen rahoituksen perusteista yliopistoasetuksen 7 :ssä. Rahoitustekijöiden tarkemmasta sisällöstä ja jakautumisesta säädettään edelleen tässä esityksessä ehdotettavalla opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Yliopistojen rahoitusmallia ehdotetaan kehitettäväksi antamalla opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä. Asetus korvaisi voimassa olevan saman nimisen opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen vuodelta 2012. Ehdotus perustuu voimassa olevaan asetukseen ja osa voimassa olevan asetuksen säännöksistä siirtyisi sellaisenaan uuteen asetukseen. Rahoituksen laskentaperusteisin ehdotetaan seuraavia muutoksia: Ylempien korkeakoulututkintojen osuudeksi ehdotetaan 13 % rahoitusmallista, mikä on yhden prosenttiyksikön alempi kuin voimassa olevassa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa. Ylempien korkeakoulututkintojen laskennassa käytettävien koulu-
2 tusalaryhmien ehdotetaan jatkossa perustuvan samoihin ryhmiin, joilla yliopistojen ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteista sovitaan osana sopimusneuvotteluja. Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärän painoarvoksi rahoituksessa ehdotetaan 10 % perusrahoituksesta. Osuus on 2 prosenttiyksikköä alempi kuin voimassa olevassa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa. Vähintään 55 op suorittaneiden laskentaa kehitettäisiin siten, että se huomioisi keväällä opintonsa aloittavat ja tilastovuoden aikana valmistuvat. Lisäksi säädettäisiin opintopisteiden kirjaamisesta laskennassa. Avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden laskentaan otettaisiin jatkossa mukaan myös korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella ja erikoistumiskoulutuksessa suoritetut opinnot. Opiskelijavaihdon laskennan osuudeksi ehdotetaan kahta prosenttia, mikä vastaa voimassa olevan asetuksen rahoitusosuutta. Laskennassa siirryttäisiin jaksojen lukumäärän laskennasta vaihdoissa suoritettujen opintosuoritusten laskentaan. Yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrän kalenterivuosittain vuosi valmistumisen jälkeen osuudeksi ehdotetaan 2 prosenttia kokonaisrahoituksesta, mikä on prosenttiyksikön voimassa olevan asetuksen mukaista osuutta korkeampi. Tavoitteena on lisäksi, että työllistymisen rahoitustekijän laskennassa otettaisiin voimassa olevan kriteerin sijaan käyttöön vuoden 2019 rahoituksesta alkaen ns. laadullisen työllistymisen näkökulma. Samassa yhteydessä osa tohtorin tutkintojen perusteella määräytyvästä rahoitusosuudesta allokoitaisiin tohtorien laadullisen työllistymisen perusteella. Asetusta tarkennetaan tarvittavilta osin keväällä 2018. Julkaisujen lukumäärän perusteella määräytyvän rahoituksen osuudeksi ehdotetaan 13 %. Osuus on vastaava kuin voimassa olevassa asetuksessa. Julkaisujen painotetun lukumäärän laskentaan sen sijaan ehdotetaan tarkennuksia. Vertaisarvioitujen julkaisujen laskenta ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että julkaisujen laadun merkitys rahoitusperusteena vahvistuisi. Tämän lisäksi rahoituksen laskentaperusteissa huomioitaisiin edelleen yliopiston muuta toimintaa ja vaikuttavuutta kuvaavia julkaisuja. Lisäksi rahoituksen laskennassa käytettäviin julkaisutyyppeihin ehdotetaan otettavaksi kolme uutta julkaisutyyppiä. Ehdotettuun opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen ei sisältyisi enää ulkomaalaisten suorittamien tohtorin tutkintojen rahoitustekijää. Vaikka perusrahoitus kohdistuu yliopistolle kokonaisuutena, jonka sisäisestä jakautumisesta yliopisto päättää, on valtionrahoituksen jakautumisessa välttämätöntä ottaa alakohtaisia erityistarpeita huomioon. Alakohtaisen rahoituksen osuus on yliopistoasetuksen ( /2016) 5 :n mukaan 9 %, mikä on prosenttiyksikön suurempi kuin voimassa olevassa yliopistoasetuksessa. Tämä lisäys kohdennettaisiin taiteiden koulutusalalle, Taideyliopiston rahoitukseen. Muiden koulutusalojen osuus alarakenteessa säilyisi ennallaan. Tällä lisäyksellä vahvistettaisiin tosiasiallisesti strategiaperusteista rahoitusta, sillä Taideyliopiston perustamisen yhteydessä vuonna 2013 sille päätetty valtionrahoituksen tasokorotus siirrettäisiin samalla toteutettavaksi strategiarahoituksen asemesta alakohtaisella rahoituksella.
3 3 Perustelut Ehdotettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Asetusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran myönnettäessä rahoitusta vuodelle 2017. Asetuksella kumottaisiin yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus (182/2012). 1 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit Asetuksen 1 pykälän 1 momentissa määriteltäisiin yliopistoasetuksen 6 :n mukaisen koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit. Koulutuksen rahoitusosuuden 1 kohdaksi ehdotetaan yliopistossa kalenterivuonna suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärää enintään sopimuskaudelle asetettuun koulutusalaryhmittäiseen tavoitteeseen saakka. Kohta vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä. Koulutuksen rahoitusosuuden 2 kohdaksi ehdotetaan yliopistossa kalenterivuonna suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen lukumäärää. Kohta vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä. Koulutuksen rahoitusosuuden 3 kohdaksi ehdotetaan lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärää. Kohta vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä. Koulutuksen rahoitusosuuden 4 kohdaksi ehdotetaan kalenterivuonna avoimessa yliopisto-opetuksessa, erillisinä opintoina, korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä lukuun ottamatta asianomaisen yliopiston ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden ja sen omien tutkinto-opiskelijoiden suorituksia. Kohdan sisältö vastaa avoimen yliopisto-opintojen sekä erillisten opintojen osalta voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen kohtaa. Uusina rahoituksen määräytymisperusteina kohtaan ehdotetaan lisättäväksi vuodesta 2015 yliopistolakiin sisältyneet erikoistumiskoulutukset sekä korkeakoulujen yhteistyösopimuksiin perustuvat opinnot. Muutoksella kannustetaan korkeakoulujen yhteistyöhön. Yhteistyöstä hyötyvät opiskelijat laajempana ja monipuolisempana tarjontana ja korkeakoulut tehokkaampana resurssienkäyttönä ja laajempana opintotarjontana. Rahoitusmallisuoritteet yhteistyösopimusten pohjalta suoritettavissa opinnoissa jakautuisivat siten, että opintojen tuottajakorkeakoulu saa laskea suoritetut opintopisteet hyväkseen tämän kohdan mukaisen rahoitustekijän osalta. Korkeakoulu, jossa opiskelija suorittaa tutkintoaan, saa puolestaan laskea näin suoritetut opintopisteet hyväkseen kohdan 3 mukaista 55 opintopisteen suorittaneiden määrää laskettaessa. Muilta osin yhteistyössä toteutettujen tutkintojen rahoitus kohdentuu tutkinnon myöntäneelle korkeakoululle. Korkeakoulut voivat sopia keskenään muista kompensaatioista. Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumis-
4 ta edistäviä koulutuksia, joiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa. Erikoistumiskoulutukset käynnistyivät vuonna 2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa erikoistumiskoulutusten volyymin kehittymistä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin avoimen yliopisto-opetuksen kannustavuuden varmistamiseksi rahoitusmallissa. Erikoistumiskoulutuksiin käytettävissä olevasta neljästä miljoonasta eurosta valtion rahoitusta on tarkoitus lisätä yliopistojen rahoitusmallilla jaettavaan yliopistokehykseen kaksi miljoonaa vuodesta 2017 alkaen. Vuosien 2015 ja 2016 aikana koulutuksia rahoitetaan hakemusmenettelyllä aikuiskoulutuksen kehittämismäärärahoista momentilta 29.30.21. Koulutuksen rahoitusosuuden 5 kohdaksi ehdotetaan yliopiston tutkintoopiskelijoiden ulkomaisessa opiskelija- tai harjoittelijavaihdossa ja ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden yliopistossa kalenterivuonna suorittamat opintopisteet. Voimassa olevassa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa määräytymisperusteena on kalenterivuonna yli kolmeksi kuukaudeksi Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden lukumäärä. Uudistettavaksi ehdotettava kriteeri palkitsisi aiempaa vahvemmin vaihdon tehokkaasta järjestämisestä ja tavoitteellisista opinnoista vaihtojaksojen aikana. Koulutuksen rahoitusosuuden 6 kohdaksi ehdotetaan yliopistossa ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärä. Kohta vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä. Ulkomaalainen olisi tämän säännöksen tarkoituksessa se, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Koulutuksen rahoitusosuuden 7 kohdaksi ehdotetaan valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrää kalenterivuonna. Kohta vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä. Koulutuksen rahoitusosuuden 8 kohdaksi ehdotetaan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrää Suomessa kalenterivuosittain, vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kohta vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä. Asetuksen 1 :n 2 momentissa määritettäisiin ne koulutusalaryhmät, jotka olisivat pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun korkeakoulututkintojen lukumäärän laskennan perusteina. Näitä koulutusalaryhmiä olisivat ehdotettavan 2 momentin mukaan 1) kasvatusalat 2) taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat 3) yhteiskuntatieteet ja palvelualat 4) liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet 5) luonnontieteet 6) tietojenkäsittely ja tietoliikenneliikenne sekä tekniikan alat 7) maatalous- ja metsätieteelliset alat 8) hammaslääketiede 9) lääketiede sekä 10) terveys- ja hyvinvointialat. Ehdotetut koulutusalaryhmät vastaisivat luokittelua, jolla yliopistojen ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteista sovitaan osana sopimusneuvotteluja. Yksittäiset pienet, vain harvoja tutkintoja käsittävät alat voitaisiin käsitellä osana yliopiston suuremman alakokonaisuuden tavoitteen käsittelyä. Ehdotettu luokitus pohjautuu kansainväliseen ISCED-luokitukseen, joka mahdollistaa myös kansainvälisen vertailun. Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuodesta 2015 lähtien kerännyt tilastoja tällä luokituksella. Ehdotettu luokitus korvaisi voimassa olevan asetuksen mukaisen tiedonkeruissa aiemmin käytetyn luokituksen, jonka luokat olivat 1) tekniikan, luonnontie-
5 teellisen ja maatalous-metsätieteellisen koulutusalan koulutusalaryhmä, 2) lääketieteiden ja farmasian, eläinlääketieteen ja terveystieteiden koulutusalan koulutusalaryhmä, 3) teologian, humanistisen, kasvatustieteellisen, yhteiskuntatieteellisen, kauppatieteellisen, psykologian, oikeustieteellisen ja liikuntatieteellisen koulutusalan koulutusalaryhmä sekä 4) taiteiden koulutusala. Asetuksen 1 :n 3 momentissa säädettäisiin, että pykälän 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua 55 opintopistettä suorittaneiden lukumäärää laskettaessa otettaisiin keväällä opintonsa aloittaneiden ja kevätlukukaudella vähintään 27 opintopistettä suorittaneiden määrä huomioon kahdella jaettuna. Esitetty laskentatapa korjaisi voimassa olevan asetuksen laskennassa syntyneen tilanteen, jossa tammikuussa opintonsa aloittaneet ehtivät tilastointipäivämäärään mennessä suorittaa opintoja vain kevätlukukauden ajan ja näin ollen heidän kevätlukukauden suorituksensa jäävät rahoitusmallin 55 opintopistettä suorittaneiden laskennassa pääsääntöisesti huomioimatta. Lisäksi laskennassa otettaisiin huomioon aiempina lukuvuosina suoritettujen opintopisteiden määrä, joka ylittää 55 opintopistettä lukuvuodelta tai keväällä aloittaneiden osalta 27 opintopistettä ensimmäiseltä lukukaudelta. Esimerkiksi 60 opintopistettä (=55 + 5 op) ensimmäisenä opintovuotenaan suorittaneen opiskelijan osalta 5 opintopistettä siirtyisi tulevien vuosien laskentaan siten, että 55 opintopistettä laskentakriteerin täyttämiseksi riittäisi seuraavana vuonna tämän opiskelijan osalta 50 opintopisteen suoritus. Ylimenevät opintopisteet huomioitaisiin koko opiskeluajan, kuitenkin siten, että ne hyödynnettäisiin aina ensimmäisenä mahdollisena vuonna riippumatta siitä, saavutetaanko niillä 55 opintopisteen raja. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 60 opintopistettä ensimmäisenä vuonna suorittaneen, mutta toisena vuonna vain 40 opintopistettä suorittaneella opiskelijalla ei olisi kolmantena vuonna laskennassa hyvitettäviä suorituksia. Opintopisteet otettaisiin huomioon suorituspäivän mukaan tai hyväksiluetun opintosuorituksen osalta hyväksilukemispäivän mukaan. Edeltävien lukuvuosien aikana suoritettujen, 55 opintopistettä vuodessa -tavoitteen ylittävien opintopisteiden huomioiminen tukisi kurssien järjestämistä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, eikä opintokokonaisuuden merkitseminen opintorekisteriin suurenakaan kokonaisuutena olisi rahoituslaskennan kannalta epätarkoituksenmukaista. Muutos olisi tärkeä korkeakouluissa laajasti ilmenneen, hallintotyötä lisänneen ja opiskelua hankaloittaneen osaoptimoinnin vuoksi. Siitä ei aiheutuisi hallinnollista lisätyötä, koska tarvittavat tiedot saadaan suoraan korkeakoulujen yhteisestä tietovarannosta. Lisäksi tiedonkeruita on kehitetty siten, että jatkossa on mahdollista ottaa laskennan perusjoukoksi edellisen syksyn opiskelijat (20.9. kirjoilla olevat opiskelijat), mikä mahdollistaa aiemmin laskennasta puuttuneiden lukuvuoden aikana valmistuneiden opiskelijoiden opintosuoritusten sisällyttämisen laskentaan. Tämä muutos ei edellytä tarkennuksia asetukseen. Asetuksen 1 :n 4 momentissa säädettäisiin siitä, että pykälän 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetussa opiskelijapalautekyselyssä opiskelijat, jotka ovat suorittaneet alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot, vastaisivat liitteen 4 kohdan mukaisiin väittämiin. Vastaavasti aloilla, joilla ei ole alempaa korkeakoulututkintoa, kyselyyn vastaisivat opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa kolme vuotta aiemmin. Väittämiin annetut vastaukset pisteytettäisiin liitteen 5 kohdan mukaisesti. Momentin si-
6 sältö vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen kohdan sisältöä. Asetuksen 1 :n 5 momentissa säädettäisiin, että pykälän 1 momentissa tarkoitettujen laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyisivät liitteen 1 kohdan mukaisesti. 2 Tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit Asetuksen 2 pykälän 1 momentissa määriteltäisiin yliopistoasetuksen 6 :n mukaisen tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit. Tutkimuksen rahoitusosuuden 1 kohdaksi ehdotetaan julkaisujen lukumäärää tiedonkeruu- ja tasoluokittain kertoimella painotettuina. Kohdan muutokset ovat teknisiä, mutta julkaisujen luokitteluun sekä liitteen mukaiseen laskentaan ehdotetaan myös muutoksia, jotka kuvataan 2 momentissa. Tutkimuksen rahoitusosuuden 2 kohdaksi ehdotetaan yliopistossa suoritettujen tohtorin tutkintojen lukumäärää enintään sopimuskaudelle asetettuun yliopistokohtaiseen tavoitteeseen saakka. Kohdan sisältö vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä. Tutkimuksen rahoitusosuuden 3 kohdaksi ehdotetaan ulkomaista kilpailtua tutkimusrahoitusta. Voimassa olevassa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa yliopiston saama ulkopuolinen tutkimusrahoitus on säädetty kohdassa kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus ja muu kilpailtu tutkimusrahoitus. Esitettävä muotoilu erottaisi rahoitusmallissa erillisenä tekijöinään laskettavat ulkomaisen ja muun kilpaillun tutkimusrahoituksen ja selkeyttäisi asetuksen muotoilua. Sisällöllisesti muutos ei vaikuta rahoituksen määräytymisperusteisiin. Tutkimuksen rahoitusosuuden 4 kohdaksi ehdotetaan muuta kilpailtua tutkimusrahoitusta. Voimassa olevassa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa yliopiston saama ulkopuolinen tutkimusrahoitus on säädetty kohdassa kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus ja muu kilpailtu tutkimusrahoitus. Esitettävä muotoilu erottaisi rahoitusmallissa erillisenä tekijöinään laskettavat ulkomaisen ja muun kilpaillun tutkimusrahoituksen ja selkeyttäisi asetuksen muotoilua. Sisällöllisesti muutos ei vaikuta rahoituksen määräytymisperusteisiin. Tutkimuksen rahoitusosuuden 5 kohdaksi ehdotetaan ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön määrää. Pykälän sisältö vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä. Ulkomaalainen olisi tämän säännöksen tarkoituksessa se, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Voimassa olevassa pykälässä tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteereihin sisältynyt kohta ulkomaalaisten suorittamien tohtorin tutkintojen lukumäärä ehdotetaan poistettavaksi. Asetuksen 2 :n 2 momentissa säädettäisiin siitä, että pykälän 1 momentin 1 kohdassa säädetyllä julkaisulla tarkoitettaisiin tutkimustyöhön perustuvaa julkaisua, jonka tekijä on palvelussuhteessa yliopistoon tai kuuluu muutoin yliopistoyhteisöön, tai jonka tekemisen yliopisto on toiminnallaan mahdollistanut. Määrittely vastaisi voi-
7 massa olevan asetuksen sisältöä. Julkaisujen tulisi ehdotuksen mukaan kuulua seuraaviin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja koskevan tiedonkeruun luokkien mukaisiin julkaisutyyppeihin: 1) vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit (A) 2) vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset (B) 3) kustannettu tieteellinen erillisteos (C1) 4) tieteellisen teoksen toimittaminen (C2) 5) artikkeli ammattilehdessä (D1) 6) artikkeli ammatillisessa kokoomateoksessa (D2) 7) artikkeli ammatillisessa konferenssijulkaisussa (D3) 8) julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys (D4) 9) ammatillinen kirja (D5) 10) ammatillisen kokoomateoksen toimittaminen (D6) 11) yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli (E1) 12) yleistajuinen monografia (E2) 13) yleistajuisen kokoomateoksen toimittaminen (E3). Esitettävän momentin kohdat 1 3, 5 9, 11 ja 12 vastaisivat voimassa olevan opetusja kulttuuriministeriön asetuksessa esitettyjä vastaavia julkaisutyyppejä. Kohdassa 4 esitetty tieteellisen teoksen toimittaminen (C2) olisi esitettävässä säädöksessä opetusja kulttuuriministeriön muutetun julkaisutiedonkeruun mukainen ja eroaisi voimassa olevan säännöksen kohdan 4 luokasta toimitettu kirja, kokoomateos, konferenssijulkaisu tai lehden erikoisnumero, jotka on tiedonkeruussa yhdistetty julkaisutyyppiluokituksen pääluokkiin A ja B. Julkaisutyyppiluokitukseen ehdotetaan lisättäväksi uusina kohta 10 ammatillisen kokoomateoksen toimittaminen (D6) ja kohta 13 yleistajuisen kokoomateoksen toimittaminen (E3). Asetuksen 2 :n 3 momentissa säädettäisiin, että pykälän 1 momentin 3 kohdassa kansainvälisellä kilpaillulla tutkimusrahoituksella tarkoitetaan yliopiston tilikauden aikana syntyneitä tutkimusmenoja vastaavaa rahoitusta, joka on ilmoitettu seuraavissa opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitusta koskevan tiedonkeruun luokissa: 1) suoraan Euroopan unionilta tuleva puiteohjelmarahoitus tai muu laadullisesti kilpailtu EU-rahoitus; 2) ulkomaiset rahastot ja säätiöt; 3) kansainväliset järjestöt; tai 4) muu ulkomainen rahoitus. Esitettävä muotoilu erottaisi rahoitusmallissa erillisenä tekijöinään laskettavat ulkomaisen ja muun kilpaillun tutkimusrahoituksen. Sisällöllisesti muutos ei vaikuta rahoituksen määräytymisperusteisiin. Asetuksen 2 :n 4 momentissa säädettäisiin, että pykälän 1 momentin 4 kohdassa muulla kilpaillulla tutkimusrahoituksella tarkoitetaan yliopiston tilikauden aikana syntyneitä tutkimusmenoja vastaavaa rahoitusta, joka on ilmoitettu seuraavissa opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitusta koskevissa tiedonkeruun luokissa: 1) Suomen Akatemia; 2) Innovaatiorahoituskeskus Tekes; 3) kotimaiset yritykset; tai 4) ulkomaalaiset yritykset. Esitettävä muotoilu erottaisi rahoitusmallissa erillisenä tekijöinään laskettavat ulkomaisen ja muun kilpaillun tutkimusrahoituksen sekä mainittuja kohtia koskevat tarkennukset ja selkeyttäisi asetuksen muotoilua. Muutos ei vaikuta rahoituksen määräytymisperusteisiin. Asetuksen 2 :n 5 momentissa säädettäisiin, että pykälän 1 momentissa tarkoitettujen laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyisivät liitteen 2 kohdan mukaisesti. 3 Alakohtaisen rahoitusosuuden laskentakriteerit Yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n 2 momentin mukaista alakohtaista rahoitusosuutta saisivat yliopistot, joilla on koulutusvastuu yhdellä tai useammalla kyseisessä säännöksessä mainituista aloista. Rahoitusosuus perustuisi kunkin
8 alan opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaismäärään. Taideyliopiston osuudesta säädettäisiin kuitenkin erikseen liitteen 3 kohdassa. Alojen keskinäiset painotukset määräytyisivät liitteen 3 kohdan mukaisesti. Pykälän sisältö vastaisi voimassa olevan asetuksen sisältöä. 4 Laskentakriteerien mukaisten tietojen päivittäminen Liite Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että 1 ja 2 :n mukaisessa rahoituksen laskennassa käytettäisiin kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan vuoden keskiarvoa ja kohdennus yliopistojen välillä tehdään suoraan kriteerin mukaisessa suhteessa. Alakohtaisen rahoitusosuuden laskenta tehtäisiin sopimuskauden alussa viimeisimmillä käytettävissä olevilla tilastotiedoilla. Alakohtaisen rahoitusosuuden laskemiseksi käytettäisiin voimassa olevan asetuksen mukaista koulutusalaluokittelua tiedonkeruusta johtuvista teknisistä syistä. Tekijä lasketaan alojen henkilöstön perusteella ja henkilöstötiedoista ei ole saatavissa vielä tekijää laskettaessa uuteen ISCED-luokitukseen pohjautuvalla luokituksella olevia tietoja. Mikäli rahoitustekijästä ei ole käytettävissä kolmen vuoden tilastotietoja esimerkiksi tiedonkeruun kehittymisestä johtuen, voidaan rahoitustekijän laskentaan käyttää saatavissa olevia tietoja lyhyemmältä ajanjaksolta kuin kolmelta vuodelta. Pykälän sisältö vastaisi voimassa olevan asetuksen sisältöä. Liitteen kohdassa 1 määritettäisiin koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteereiden keskinäiset painotukset. Luokitukset vastaavat asetuksen 1 :n 1 momentin kohtia 1 8. Koulutuksen laskentakriteerin 1, yliopistossa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärä, osuudeksi ehdotetaan 13 %. Voimassa olevassa asetuksessa osuus on yhden prosenttiyksikön korkeampi. Poistuvalla osuudella vahvistettaisiin muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden osuutta sekä koulutuksen osiossa työllistyneiden osuutta. Koulutuksen laskentakriteerin 2, yliopistossa suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen lukumäärä, osuudeksi ehdotetaan 6 % kokonaisrahoituksesta. Osuus on vastaava kuin voimassa olevassa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa. Koulutuksen laskentakriteerin 3, lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärä, painoarvoksi rahoituksessa ehdotetaan 10 % perusrahoituksesta. Osuus on 2 prosenttiyksikköä alempi kuin voimassa olevassa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa. Poistuvalla osuudella vahvistettaisiin muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden osuutta sekä koulutuksen osiossa työllistyneiden osuutta. Koulutuksen laskentakriteerin 4, avoimessa yliopisto-opetuksessa, erillisinä opintoina, korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella ja erikoistumiskoulutuksessa suoritetut opintopisteet, painoarvoksi ehdotetaan 2 %. Osuus on vastaava kuin voimassa olevan asetuksen kohdan avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden määrän painoarvo.
9 Koulutuksen laskentakriteerin 5, ulkomaisessa opiskelijavaihdossa suoritetut opintopisteet, painoarvoksi ehdotetaan 2 %. Osuus on vastaava kuin voimassa olevan asetuksen kalenterivuonna yli kolmeksi kuukaudeksi Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden lukumäärän osuus. Koulutuksen laskentakriteerin 6, yliopistossa ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärä, painoarvoksi ehdotetaan 1 %. Osuus on vastaava kuin voimassa olevassa asetuksessa. Koulutuksen laskentakriteerin 7, valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastauspisteiden määrä, painoarvoksi ehdotetaan 3 %. Osuus on vastaava kuin voimassa olevassa asetuksessa. Koulutuksen laskentakriteerin 8, yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä Suomessa vuosi valmistumisen jälkeen, painoarvoksi ehdotetaan 2 %. Osuus olisi prosenttiyksikön korkeampi kuin voimassa olevassa asetuksessa. Muutoksella vahvistettaisiin työllistymisen roolia rahoituksen määräytymisperusteissa. Liitteen kohdassa 2 määritettäisiin tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteereiden keskinäiset painotukset. Laskentakriteerit olisivat ne, jotka määriteltäisiin 2 :n 1 momentin kohdissa 1 5. Tutkimuksen laskentakriteerin 1, julkaisujen lukumäärä, painoarvoksi ehdotetaan 13 %. Osuus on vastaava kuin voimassa olevassa asetuksessa. Julkaisujen painotetun lukumäärän laskentaan ehdotetaan tarkennuksia. Julkaisujen laskennan ehdotetaan jatkossa tapahtuvan siten, että julkaisutiedonkeruun luokkia A ja C2 painotettaisiin Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisufoorumin tasoluokituksen mukaisesti siten, että tasoluokan 0 julkaisut painotettaisiin kertoimella 0,1, tasoluokan 1 kertoimella 1, tasoluokan 2 julkaisut kertoimella 3 ja tasoluokan 3 julkaisut kertoimella 4. Julkaisutiedonkeruun luokkaa C1 painotettaisiin Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisufoorumin tasoluokituksen mukaisesti siten, että tasoluokan 0 julkaisut painotetaan kertoimella 0,4, tasoluokan 1 julkaisut painotetaan kertoimella 4 ja tasoluokan 2 julkaisut kertoimella 12 ja tasoluokan 3 julkaisut kertoimella 16. Julkaisutiedonkeruun luokat B, D1 D4 ja D6 ja E1 ja E3 painotettaisiin kertoimella 0,1 ja julkaisutiedonkeruun luokat D5 ja E2 kertoimella 0,4. Julkaisujen laskentamekanismi perustuu jo voimassa olevassa asetuksessa Tieteellisten seurain valtuuskunnan toteuttaman ja ylläpitämän julkaisufoorumin tasoluokitusten mukaisesti. Esitettävällä muutoksella painotettaisiin aiempaa vahvemmin korkealaatuista julkaisemista. Julkaisufoorumin julkaisukanavien tasoluokitus on kehitetty Suomen yliopistot UNIFI ry:n aloitteesta Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja yliopistojen yhteistyönä. Julkaisukanavien luokittelu tapahtuu 23 tieteenalakohtaisessa asiantuntijapaneelissa. Luokituksessa on kolme tasoa: 1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso, minkä lisäksi osa julkaisuista kuuluu ns. muihin tunnistettuihin julkaisukanaviin, joilla ei ole tasoluokkaa (tasoluokka 0). Voimassa olevassa rahoitusmallissa tasoluokan 2 ja 3 vertaisarvioiduille julkaisuille (julkaisutiedonkeruun luokka A) käytetään painokertoimena laskennassa kerrointa 3.
10 Tason 1 vertaisarvioitujen julkaisujen kerroin on 1,5 ja muiden vertaisarvioitujen julkaisujen kerroin 1. Vastaavat kertoimet kerrotaan neljällä kustannetuissa tieteellisissä erillisjulkaisuissa (ns. monografiat, luokka C1) näiden erityisen suuren työvaativuuden johdosta. Muut kuin vertaisarvioidut artikkelit (julkaisutiedonkeruun luokat B, D1-D4 ja E1) huomioidaan julkaisulaskennassa kertoimella 0,1 millä tuetaan yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lisäksi luokat D5 ja E2 huomioidaan julkaisulaskennassa tieteellisiä julkaisuja vastaavalla monografiakertoimella neljä siten, että laskennassa niiden painoarvo on 0,4. Tutkimuksen laskentakriteerin 2, yliopistossa suoritettujen tohtorin tutkintojen lukumäärä, painoarvoksi ehdotetaan 9 %. Osuus on vastaava kuin voimassa olevassa asetuksessa. Tutkimuksen laskentakriteerin 3, kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus, osuudeksi ehdotetaan 3 %. Osuus on vastaava kuin voimassa olevassa asetuksessa. Tutkimuksen laskentakriteerin 4, muu kilpailtu tutkimusrahoitus, osuudeksi ehdotetaan 6 %. Osuus on vastaava kuin voimassa olevassa asetuksessa. Tutkimuksen laskentakriteerin 5, ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä, osuudeksi ehdotetaan 2 %. Osuus on vastaava kuin voimassa olevassa asetuksessa. Voimassa olevassa asetuksessa tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteereihin sisältynyt kohta, ulkomaalaisten suorittamien tohtorin tutkintojen lukumäärä, ehdotetaan poistettavaksi. Tästä vapautuva rahoitusosuus, yksi prosentti kokonaisrahoituksesta, ehdotetaan määräytyväksi osana muita korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tavoitteita. Liitteen kohdassa 3 määriteltäisiin yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n 2 momentin mukaisen alakohtaisen rahoituksen painotukset. Alakohtaisen rahoituksen 9 %:n osuus ehdotetaan jaettavaksi seuraavasti: 1. taiteiden koulutusala 3,75 %, josta 82 % kohdennetaan Taideyliopistolle ja 18 % muille yliopistoille 2. luonnontieteellinen koulutusala 1,50 % 3. tekniikan koulutusala 1,50 % ja 4. lääketieteelliset koulutusalat 2,25 %. Kohtien 2 4 osuudet vastaavat voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön liitteen mukaisia osuuksia. Alakohtaisen rahoituksen kokonaisrahoitus on yliopistoasetuksen ( /2016) 5 :n perusteella 9 %, mikä on prosenttiyksikön suurempi kuin voimassa olevassa yliopistoasetuksessa. Tämä lisäys, yksi prosenttiyksikkö, kohdennettaisiin taiteiden koulutusalalle Taideyliopiston rahoitukseen. Muiden koulutusalojen osuus alarakenteessa säilyisi ennallaan. Tällä lisäyksellä vahvistettaisiin tosiasiallisesti strategiaperusteista rahoitusta, sillä Taideyliopiston perustamisen yhteydessä vuonna 2013 sille päätetty valtionrahoituksen tasokorotusta ei enää rahoitettaisi strategiarahoituksen osuudesta. 4 Esityksen vaikutukset Vuonna 2016 yliopistoille osoitettu yliopistolain mukainen valtion rahoitus on 1 825 miljoonaa euroa. Se kattaa noin kaksi kolmasosaa yliopistojen kokonaisrahoi-
11 tuksesta. Laskennallisen rahoitusmallin kautta tästä rahoituksesta kohdennetaan 1 590 miljoonaa euroa. Yksi prosenttiyksikkö mallissa tarkoittaa noin 15,9 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Yliopistojen perusrahoituksella turvataan kaikille yliopistoille resurssit lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ja edellytykset toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Rahoitusmallissa korostetaan yliopistojen toiminnan pitkäjänteistä luonnetta, rahoituskehityksen vakautta ja toiminnan tuloksellisuutta. Yliopistoasetuksen 5 ( /2016) vahvistaa yliopistojen rahoitusmallin strategisen kehittämisen näkökulmaa, kun aiempaa suurempi osa yliopiston perusrahoituksesta määräytyy strategiaperusteisen rahoitusosuuden perusteella. Vastaavasti se pienentää laskennallisin kriteerein määräytyvää, koulutuksen ja tutkimuksen tuloksiin perustuvaa rahoitusta kolmella prosenttiyksiköllä eli vuoden 2016 rahoituksen tasossa noin 48 miljoonalla eurolla. Strategiaperusteinen rahoitus on tulevaisuusorientoitunutta ja sillä annetaan kannusteita korkeakoulujen kehittämiseen. Strategiarahoituksen osuuden vahvistaminen tukee hallitusohjelman sekä hallituksen kärkihankkeiden toimintasuunnitelman tavoitteita kuten työelämään siirtymisen nopeuttamista, tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittämistä, osaamisen hyödyntämistä, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistamista sekä rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Ylempien korkeakoulututkintojen yhdellä prosenttiyksiköllä laskeva osuus (13 %) pienentäisi tekijän kautta kanavoituvaa rahoitusta noin 16 miljoonalla eurolla. Esitetyn muutoksen jälkeenkin ylempien korkeakoulututkintojen kautta kanavoituisi yli 200 miljoonaa euroa, mikä tukisi edelleen riittävällä tavalla ylempien korkeakoulututkintojen asemaa yliopistojen päätutkintona. Ylempien korkeakoulututkintojen laskennassa käytettävän luokituksen muutos puolestaan selkeyttäisi laskentaa ja parantaisi rahoitusmallin läpinäkyvyyttä: luokitus olisi jatkossa sama kuin se, millä tavoitteista yliopistojen kanssa sovitaan. Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus, 10 %, on kahta prosenttiyksikköä voimassa olevaa asetusta alhaisempi. Esitettävän osuudenkin jälkeen vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuuden perusteella allokoitaisiin lähes 160 miljoonaa euroa. Tämä olisi edelleen riittävä kannustin yliopistoille järjestää opetus siten, että opiskelijat voivat suorittaa opintonsa tehokkaasti. Tilastoista on havaittavissa, että vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden osuus on viime vuosina ollut selvästi kasvussa, mikä viittaa siihen, että yliopistojen opintoprosesseja on jo kehitetty siihen suuntaan, että opiskelijat voivat aiempaa paremmin suorittaa opintojaan täysipainoisesti. Tällä perusteella voidaan arvioida, että tekijän rahoitusosuutta voidaan maltillisesti laskea ilman, että se vaarantaisi opintoprosessien toimivuutta ja kehittämistä. Lisäksi opintoprosessien kehittäminen huomioidaan myös osana strategista rahoitusosuutta. Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden laskennan muutokset parantaisivat laskennan laatua ottamalla huomioon nykyisen asetuksen mukaan laskennasta ulos jääviä suorituksia, kuten keväällä opintonsa aloittavien suoritukset sekä valmistuneiden valmistumisvuoden suoritukset. Lisäksi esitettävä malli tukisi aiempaa paremmin kurssien järjestämistä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina eikä opintokokonaisuuden merkitseminen suurenakin kokonaisuutena olisi rahoituslaskennan kannalta epätarkoituksenmukaista. Muutoksilla tuettaisiin myös hyväksilukukäytäntöjä.
12 5 Asian valmistelu Erikoistumiskoulutusten lisääminen osaksi rahoitustekijän laskentaa tukisi korkeakoulujen edellytyksiä järjestää tätä vuonna 2015 lakiin tullutta uutta koulutusta. Erikoistumiskoulutuksilla luodaan mahdollisuus tutkinnon jo suorittaneille (tai vastaavan osaamisen saavuttaneille) ja työelämässä jo toimiville henkilöille suorittaa osaamista täydentäviä opintokokonaisuuksia ilman tarvetta tutkinto-opiskelijaksi hakeutumiseen. Yhteistyösopimusten lisääminen osaksi rahoituslaskentaa tuottaisi kannusteita yliopistoille kehittää opetusyhteistyötä. Yhteistyösopimuksista hyötyvät opiskelijat laajempana ja monipuolisempana tarjontana sekä korkeakoulut tehokkaampana resurssienkäyttönä. Kansainvälisessä opiskelijavaihdossa siirtyminen laskennassa jaksojen lukumäärästä vaihdossa suoritettujen opintopisteiden laskentaan vahvistaisi opiskelijavaihdon suunnitelmallisuutta ja tuloksellisuutta. Lisäksi ehdotus ottaisi huomioon vaihdon keston toisin kuin voimassa olevan asetuksen mukainen laskenta, sillä pidemmillä vaihtojaksoilla myös todennäköisesti suoritetaan laajemmat opinnot. Työllisten painoarvon kasvattaminen rahoituksessa toteuttaisi hallitusohjelman linjauksia työelämään siirtymisen edistämisestä ja kannustaisi korkeakouluja aikaisempaa vahvemmin suuntaamaan koulutustaan parhaiten työllistäviin koulutuksiin. Samalla se palkitsisi yliopistoja työelämärelevantin ja laadukkaan opetuksen tuottamisesta. Julkaisuja koskevien laskentakriteereiden muutokset kannustavat yliopistoja yhä korkealaatuisemman tutkimustiedon tuottamiseen ja julkaisemiseen, kun rahoitusta myönnettäisiin suhteellisesti jatkossa enemmän laadukkaimmiksi arvioitujen julkaisujen perusteella kuin aikaisemmin. Julkaisujen laskenta yhdessä rahoituskokonaisuudessa julkaisufoorumin tasoluokkiin pohjautuen varmistaa sen, että kannuste laadukkaimpien julkaisujen tuottamiseen säilyy myös julkaisumäärien muuttuessa. Lisäksi uutena tekijänä rahoitusmalliin esitettävät tieteellisen teoksen toimittaminen, ammatillisen kokoomateoksen toimittaminen ja yleistajuisen kokoomateoksen toimittaminen huomioisivat nykyistä paremmin julkaisemiseen liittyvän toimituksellisen työn ja tukisivat yhteiskunnallista vaikuttavuutta julkaisutoiminnassa. Ulkomaalaisten suorittamien tohtorin tutkintojen poistuminen rahoitusperusteista pienentäisi hieman kansainvälisyyden osuutta rahoituksessa. Jatkossa ulkomaalaisten suorittamat tohtorin tutkinnot huomioitaisiin rahoitusmallissa vastaavin periaattein kuin kotimaisten jatko-opiskelijoiden suorittamat tohtorin tutkinnot. Kokonaisuutena tohtorin tutkintojen kannustavuus säilyisi erittäin hyvänä mallissa muutoksesta huolimatta, sillä niiden perusteella jaettaisiin edelleen 9 % kokonaisrahoituksesta. Ehdotettavalla asetuksella ei ole vaikutusta yliopistojen rahoituksen kokonaismäärään eikä valtiontalouden kokonaisuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 12.11.2014 työryhmän laatimaan ehdotuksen yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi. Työryhmässä oli edustus opetus- ja kulttuuriministeriöstä, yliopistoista, Suomen yliopistot UNIFI ry:stä ja Suomen Akatemiasta. Työryhmä ehdotti joulukuussa 2015 julkaistussa muistiossaan (Ehdotus yli-
13 opistojen rahoitusmalliksi 2017 alkaen, opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:19) muutoksia rahoituksen määräytymisperusteisiin. Asetusehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä edellä kuvatun työryhmätyön, siitä saatujen lausuntojen sekä hallituksen tavoitteisiin pohjautuvien kehittämistarpeiden pohjalta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallityöryhmän muistiosta (2015:19) lausuntonsa antoivat yliopistot, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Akatemia, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, CIMO, Arene ry, Tieteellisten seurain valtuuskunta TSV, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI, 14 työnantaja- ja työntekijäjärjestöä, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry, Avoimen yliopiston foorumi, sekä Valtakunnallinen sosiaalityön verkosto Sosnet. Lausunnonantajat suhtautuivat työryhmän esittämiin muutosesityksiin pääosin erittäin myönteisesti. Tässä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa koulutuksen rahoitustekijöihin esitettävistä muutoksista ylempien korkeakoulututkintojen luokittelun muuttamista, 55 opintopistettä suorittaneiden laskentamekanismin tarkistamista, kansainvälisen opiskelijavaihdon muuttamista vaihdossa suoritettuihin opintopisteisiin pohjautuvaksi sekä työllisten osuuden nostamista kannatti selvä enemmistö asiaan lausuneista tahoista. Myös erikoistumiskoulutusten sekä yhteistyösopimuksiin perustuvien opintopisteiden lisäämistä kannatettiin samoin kuin työryhmän pidemmän aikavälin ehdotusta laadullisen työllistymisen seurannan kehittämisestä. Työryhmä esitti, että ulkomaalaisten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden rahoitusosuus poistettaisiin rahoitusmallista. Opetus- ja kulttuuriministeriön jatkovalmistelussa on päädytty säilyttämään tämä rahoitustekijä mallissa. Työryhmämuistiosta annetuissa lausunnoissa lausunnonantajien mielipiteet asiasta jakautuivat. Suurempi osa asiaan kantaa ottaneista kannatti tekijän poistamista työryhmän esittämällä tavalla, mutta noin kolmasosa asiaan lausuneista vastusti tekijän poistamista. Tätä perusteltiin erityisesti kansainvälistymisen näkökulman ja kannustavuuden heikentymisellä rahoitusmallissa. Rahoitustekijällä tuettaisiin kansainvälisyyden roolia rahoituksen määräytymisperusteissa. Tämä on tärkeää erityisesti, kun EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut otetaan käyttöön. Tutkimuksen rahoitustekijöissä työryhmän ehdotusta vahvemmin laatua korostavien kertoimien käyttämistä kannatettiin. Alojen tasavertaiseen kohteluun julkaisufoorumijärjestelmässä kiinnitettiin tältä osin huomiota joissain kommenteissa. Lausunnonantajien mielipiteet jakautuivat ulkomaalaisten suorittamien tohtorin tutkintojen osalta lähes tasan hienoisen enemmistön kannattaessa tekijän poistamista. Ehdotusta kannattaneet asiasta lausuneet katsoivat että tekijän poistaminen selkeyttää rahoitusmallia, koska ulkomaalaisten vaikutus tutkimustoiminnan volyymiin ja laatuun tulee huomioiduksi muiden kriteerien kautta. Ehdotukseen kriittisesti suhtautuneiden mielestä kriteeri on kannustanut kansainväliseen jatko-opiskelijarekrytointiin ja sen poistaminen ei ole tarkoituksenmukaista kansainvälistymiskehityksen kannalta. Opetus- ja kulttuuriministeriön jatkovalmistelussa päädyttiin siihen, että yliopistoasetuksessa määriteltyä strategiaperusteisen rahoituksen osuutta on kasvatettava työryhmän ehdotuksesta, jotta yliopistolaitoksen uudistumiselle luodaan vahvempia
14 6 Voimaantulo edellytyksiä ja kannusteita. Asiasta päätetään valtioneuvoston asetuksella. Tätä sekä työllistymisen rahoitustekijän korottamista vastaavat siirrot muista rahoitustekijöistä ehdotetaan tehtäväksi työryhmän esittämän ulkomaalaisten suorittamien tohtorin tutkintojen erillisen tekijän poistamisen lisäksi pienentämällä ylempien korkeakoulututkintojen ja vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden rahoitusosuutta. Asetusluonnoksesta ja muistiosta pyydettiin lausunnot yliopistoilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä. Lausuntopyyntöön sisältyi myös luonnos valtioneuvoston asetukseksi yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n muuttamiseksi. Lausuntoja saatiin 29. Kaikki yliopistot toimittivat lausunnon. Lisäksi lausunnon antoivat Suomen Akatemia, Tieteentekijöiden liitto, Professoriliitto, Tieteellisten seurain valtuuskunta, Arene, Työ- ja elinkeinoministeriö, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Akava, OAJ, SAK ry, EK, Sivistystyönantajat ry, MTK ry, SYL ry sekä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Suurin osa lausuntopalautteesta liittyi valtioneuvoston asetuksella säädettävään jakoon laskennallisten ja ei-laskennallisten rahoituskriteerien, eli strategia- ja alakohtaisen rahoituksen, välillä. Tutkintojen osuuden leikkaamista yhdellä prosenttiyksiköllä kannatti kaksi lausunnonantajaa ja vastusti niin ikään kaksi. Lisäksi kolme lausunnonantajaa oli sitä mieltä, että tutkintojen osuus rahoitusmallissa jää liian pieneksi. Ratkaisuksi ehdotettiin, että strategiarahoituksen kasvattamiseen liittyvä leikkaus olisi hyvä tehdä tasaisemmin eri laskentakriteerien välillä esimerkiksi poistamalla ulkomaisten maisteriopiskelijoiden suorittamat ylemmät korkeakoulututkinnot laskentakriteereistä. 55 opintopisteen painoarvon vähentämistä mallissa ja siihen liittyviä muita muutoksia kannatti viisi lausunnonantajaa ja vastusti kolme. Valtiovarainministeriö arvosteli lausunnossaan mekanismia, jolla lukuvuoden aikana 55 opintopistettä ylittävät opintopisteet huomioitaisiin kunkin opiskelijan osalta seuraavan vuoden laskennassa. Opiskelu tällä vauhdilla ei valtiovarainministerin mukaan johda valmistumiseen tavoiteajassa. VM:n näkemyksen mukaan tulisi harkita kriteerin rajan nostamista 60 opintopisteeseen, minkä jälkeen ehdotettu ajallinen tasaus voisi tulla kyseeseen. Useat lausunnonantajat pitivät hyvänä, että työllistymisen näkökulma vahvistuu laadullisen työllistymisen kriteereiden kehittämisen kautta jatkossa. Useimmat lausunnonantajat eivät kommentoineet 1 :n 4 kohdan mukaista ehdotusta. Julkaisujen huomioimiseen liittyvät muutokset ja ulkomaalaisten suorittamien tohtorin tutkintojen poistuminen rahoitustekijöistä eivät myöskään tuottaneet merkittävää määrää kritiikkiä tai puoltoja. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä yliopistoille yliopistolain 49 :n mukaista perusrahoitusta vuodelle 2017. Tällä asetuksella kumotaan yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus (182/2012).