EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 A6-0406/2008 15.10.2008 ***I MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi (KOM(2008)0016 C6-0043/2008 2008/0013(COD)) Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta Esittelijä: Avril Doyle Valmistelija(t) (*): Lena Ek, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (*) (Valiokuntien yhteistyömenettely työjärjestyksen 47 artikla) RR\747827.doc PE407.778v02-00

PR_COD_1am Lainsäädäntömenettelyistä käytettävät symbolit * Kuulemismenettely yksinkertainen enemmistö **I Yhteistoimintamenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö **II Yhteistoimintamenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi *** Hyväksyntämenettely parlamentin jäsenten enemmistö lukuun ottamatta EY-sopimuksen 105, 107, 161 ja 300 artiklassa ja EU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuja tapauksia ***I Yhteispäätösmenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö ***II Yhteispäätösmenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi ***III Yhteispäätösmenettely (kolmas käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen tekstin hyväksymiseksi (Ilmoitettu menettely perustuu komission esittämään oikeusperustaan.) Tarkistukset säädösehdotukseen Parlamentin tarkistuksissa esitetyt tekstin muutokset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Kun kyseessä on muutossäädös ja parlamentin tarkistukseen sisältyy sellaisenaan olemassa olevan säännöksen tai määräyksen tekstiä, johon komissio ei ole ehdottanut muutoksia, kyseinen teksti lihavoidaan. Merkintä [...] tarkoittaa, että kyseisestä kohdasta on poistettu tekstiä. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään asiasta vastaavien yksiköiden huomio sellaisiin säädösehdotuksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asiasta vastaavat yksiköt. PE407.778v02-00 2/240 RR\747827.doc

SISÄLTÖ Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI 5 PERUSTELUT... 73 LIITE SIDOSRYHMIEN KANNAOTTOJEN LUETTELO... 76 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (*)... 80 KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO... 130 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO... 213 ASIAN KÄSITTELY... 240 (*) (Valiokuntien yhteistyömenettely työjärjestyksen 47 artikla) RR\747827.doc 3/240 PE407.778v02-00

PE407.778v02-00 4/240 RR\747827.doc

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi (KOM(2008)0016 C6-0043/2008 2008/0013(COD)) (Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2008)0016), ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0043/2008), ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0000/2008), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. 1 Johdanto-osan 2 kappale (2) Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC), joka hyväksyttiin yhteisön puolesta ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen tekemisestä 15 päivänä joulukuuta 1993 tehdyllä (2) Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC), joka hyväksyttiin yhteisön puolesta ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen tekemisestä 15 päivänä joulukuuta 1993 tehdyllä RR\747827.doc 5/240 PE407.778v02-00

neuvoston päätöksellä 94/69/EY, perimmäisenä tavoitteena on ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen sellaiselle tasolle, että estetään ihmisen toiminnan vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi maapallon keskimääräisen vuosittaisen pintalämpötilan kokonaisnousu saisi olla enintään 2 celsiusastetta suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viimeisimmän raportin mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että koko maailman kasvihuonekaasupäästöjen kasvu pysähtyy vuoteen 2020 mennessä. Tämä vaatii yhteisöltä lisäponnistuksia sekä kehittyneiden maiden saamista nopeasti mukaan päämäärän tavoitteluun. Lisäksi olisi kannustettava kehitysmaita osallistumaan päästöjen vähentämiseen. neuvoston päätöksellä 94/69/EY, perimmäisenä tavoitteena on ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen sellaiselle tasolle, että estetään ihmisen toiminnan vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi maapallon keskimääräisen vuosittaisen pintalämpötilan kokonaisnousu saisi olla enintään 2 celsiusastetta suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viimeisimmän raportin mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että koko maailman kasvihuonekaasupäästöjen kasvu pysähtyy vuoteen 2020 mennessä. Tuoreet tieteelliset tutkimustulokset osoittavat, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on laskettava alle 350 ppm:ään, mikä merkitsisi kasvihuonekaasupäästöjen supistamista 60 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Tämä vaatii yhteisöltä lisäponnistuksia sekä kehittyneiden ja vasta teollistuneiden maiden saamista nopeasti mukaan päämäärän tavoitteluun. Lisäksi olisi kannustettava kehitysmaita osallistumaan päästöjen vähentämiseen. Koska ilmastotilanne on vakavampi kuin aikaisemmin ajateltiin, äskettäisessä, Tällbergissa Ruotsissa pidetyssä foorumissa, johon osallistui tutkijoita Nasasta ja Tukholman ympäristöinstituutista, ehdotettiin, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi laskettava alle 350 ppm:n (miljoonasosa) tason, jotta vältettäisiin katastrofaaliset vaikutukset. Tähän asti tieteellinen konsensus on ollut, että turvallisen alueen raja pahimpien ilmastonmuutoksen vaikutusten välttämiseksi on 450 ppm, mutta uusien tulosten mukaan kriittinen taso saavutetaan jo lukemassa 350 ppm. Tämä edellyttäisi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ainakin 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 100 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. PE407.778v02-00 6/240 RR\747827.doc

2 Johdanto-osan 3 kappale (3) Eurooppa-neuvosto on selkeästi sitoutunut vähentämään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja 30 prosenttia siinä tapauksessa, että muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja että taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat osallistumaan pyrkimyksiin riittävässä määrin vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä vähintään 50 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava näiden päästövähennysten saavuttamiseen. (3) Eurooppa-neuvosto on selkeästi sitoutunut vähentämään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja 30 prosenttia siinä tapauksessa, että muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja että taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat osallistumaan pyrkimyksiin riittävässä määrin vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä vähintään 50 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava näiden päästövähennysten saavuttamiseen, laivaliikenne ja lentoliikenne mukaan luettuina. Lentoliikenne osallistuu yhteisön järjestelmään 20 prosentin ja 30 prosentin (sillä edellytyksellä, että muut kehittyneet maat ja muut suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat osallistuvat tähän tulevaan kansainväliseen sopimukseen) vähennyksillä, kun se sisällytetään yhteisön järjestelmään. Siihen saakka, kunnes laivaliikenne sisällytetään yhteisön järjestelmään, laivaliikenteen päästöt on sisällytettävä päätökseen, joka koskee jäsenvaltioiden tavoitetta täyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat yhteisön sitoumukset vuoteen 2020 mennessä. Tarkistuksella selvennetään tekstiä. RR\747827.doc 7/240 PE407.778v02-00

3 Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) (3 a) Ilmastonmuutosta käsittelevän Balin konferenssin (COP 13 ja COP/MOP 3) tuloksista 31 päivänä tammikuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti toisti kantansa, jonka mukaan teollisuusmaiden on sitouduttava vähentämään päästöjään vähintään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 60 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tilanteeseen verrattuna. Koska Euroopan unioni odottaa, että Kööpenhaminassa vuonna 2009 pidettävässä osapuolten viidennessätoista konferenssissa päädytään positiiviseen tulokseen, sen olisi aloitettava päästöjen vähentämistä koskevien tiukempien tavoitteiden valmistelu vuoden 2020 ja sen jälkeisen ajan osalta, ja sen olisi pyrittävä varmistamaan, että vuoden 2013 jälkeen yhteisön järjestelmä mahdollistaa tarvittaessa tiukemmat päästökatot osana unionin tukea uudelle kansainväliselle sopimukselle. On tärkeää painottaa Euroopan parlamentin vahvoja päämääriä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Tämä voidaan saavuttaa parhaiten tekemällä kansainvälinen sopimus, josta pitäisi päästä yhteisymmärrykseen Kööpenhaminassa vuoden 2009 lopussa. Tämä ehdotus pitäisi nähdä todisteena EU:n vahvasta sitoumuksesta asiaan, mutta myös merkkinä siitä, että EU valmistautuu uuden sopimuksen mukanaan tuomiin tiukempiin tavoitteisiin. PE407.778v02-00 8/240 RR\747827.doc

4 Johdanto-osan 10 kappale (10) Jos on käytössä muita vastaavia, erityisesti verotuksellisia keinoja sellaisten pienten laitosten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, joiden päästöjen määrä on enintään 10 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa, olisi voitava turvautua menettelyyn, jolla jäsenvaltiot voivat jättää tällaiset pienet laitokset päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle niin pitkään kuin kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan. Edellä tarkoitetun päästökynnyksen avulla voidaan yksinkertaistaa hallintoa ja saada siten suhteessa paras hyöty vähentyneinä hallinnollisina kustannuksina kutakin järjestelmän ulkopuolelle jäävää tonnia kohden. Viisivuotisista jakokausista luopumisen vuoksi sekä varmuuden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi olisi säädettävä kasvihuonekaasujen päästölupien tarkistusväleistä. (10) Jos on käytössä muita vastaavia, erityisesti verotuksellisia keinoja sellaisten pienten laitosten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, joiden päästöjen määrä on enintään 25 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa, olisi voitava turvautua menettelyyn, jolla jäsenvaltiot voivat kyseisen toimijan pyynnöstä jättää tällaiset pienet laitokset päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle niin pitkään kuin kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan. Myös sairaalat voidaan jättää järjestelmän ulkopuolelle, jos ne toteuttavat vastaavia toimenpiteitä. Edellä tarkoitettu päästökynnys on taloudellisesti kaikkein edullisin vaihtoehto, ja se tarjoaa parhaan hyödyn vähentyneinä hallinnollisina kustannuksina kutakin järjestelmän ulkopuolelle jäävää tonnia kohden. Viisivuotisista jakokausista luopumisen vuoksi sekä varmuuden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi olisi säädettävä kasvihuonekaasujen päästölupien tarkistusväleistä. 5 Johdanto-osan 12 kappale (12) Edellä kuvaillusti vuoteen 2020 mennessä voitaisiin yhteisön järjestelmässä saavuttaa 21 prosentin vähennys vuoden 2005 ilmoitettujen päästöjen tasosta. Tähän määrään sisältyvät myös vaikutukset, jotka ovat seurausta soveltamisalan laajentamisesta kaudella 2008 2012 verrattuna kauteen 2005 2007 sekä päästökauppajärjestelmään kuuluvien (12) Edellä kuvaillusti vuoteen 2020 mennessä voitaisiin yhteisön järjestelmässä saavuttaa 21 prosentin vähennys vuoden 2005 ilmoitettujen päästöjen tasosta. Tähän määrään sisältyvät myös vaikutukset, jotka ovat seurausta soveltamisalan laajentamisesta kaudella 2008 2012 verrattuna kauteen 2005 2007 sekä päästökauppajärjestelmään kuuluvien RR\747827.doc 9/240 PE407.778v02-00

alojen vuoden 2005 päästömäärät, joita on käytetty arvioitaessa Bulgarian ja Romanian kansallisia jakosuunnitelmia kaudeksi 2008 2012. Näiden lukujen perusteella päästöoikeuksien enimmäismäärä vuonna 2020 olisi 1 720 miljoonaa. Tarkat päästömäärät lasketaan, kun jäsenvaltiot ovat jakaneet päästöoikeudet kauden 2008 2012 kansallisia jakosuunnitelmia koskevien komission päätösten mukaisesti, sillä joidenkin laitosten päästöoikeuksien hyväksyminen edellyttää niiden päästöjen tarkistamista ja todentamista. Kun kauden 2008 2012 päästöoikeudet on jaettu, komissio julkistaa koko yhteisön määrän, jota olisi tarkistettava niiden laitosten osalta, jotka osallistuvat yhteisön järjestelmään kaudella 2008 2012 tai vuodesta 2013 eteenpäin. alojen vuoden 2005 päästömäärät, joita on käytetty arvioitaessa Bulgarian ja Romanian kansallisia jakosuunnitelmia kaudeksi 2008 2012. Näiden lukujen perusteella päästöoikeuksien enimmäismäärä vuonna 2020 olisi 1 720 miljoonaa. Tarkat päästömäärät lasketaan, kun jäsenvaltiot ovat jakaneet päästöoikeudet kauden 2008 2012 kansallisia jakosuunnitelmia koskevien komission päätösten mukaisesti, sillä joidenkin laitosten päästöoikeuksien hyväksyminen edellyttää niiden päästöjen tarkistamista ja todentamista. Kun kauden 2008 2012 päästöoikeudet on jaettu, komissio julkistaa koko yhteisön määrän. Koko yhteisön määrää olisi tarkistettava niiden laitosten osalta, jotka osallistuvat tai jotka eivät osallistu yhteisön järjestelmään kaudella 2008 2012 tai vuodesta 2013 eteenpäin. Tarvitaan muitakin kuin vain ylöspäin tehtäviä tarkistuksia. On tärkeää vähentää päästölupien kokonaismäärää, kun laitokset eivät osallistu EU:n päästökauppajärjestelmään, jotta voidaan välttää päästökaton höllentyminen jäljelle jääneiden laitosten osalta. 6 Johdanto-osan 14 kappale (14) Kaikkien jäsenvaltioiden on investoitava huomattavasti talouksiensa hiili-intensiteetin vähentämiseen vuoteen 2020 mennessä ja niiltä jäsenvaltioilta, joissa asukasta kohden laskettu tulo on vielä huomattavasti yhteisön keskiarvoa pienempi ja joiden talous ei ole saavuttanut rikkaampien jäsenvaltioiden tasoa, vaaditaan suuria ponnistuksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Yhteisön sisäisen kilpailun vääristymisen estäminen ja parhaan mahdollisen taloudellisen tehokkuuden turvaaminen (14) Kaikkien jäsenvaltioiden on investoitava huomattavasti talouksiensa hiili-intensiteetin vähentämiseen vuoteen 2020 mennessä ja niiltä jäsenvaltioilta, joissa asukasta kohden laskettu tulo on vielä huomattavasti yhteisön keskiarvoa pienempi ja joiden talous ei ole saavuttanut rikkaampien jäsenvaltioiden tasoa, vaaditaan suuria ponnistuksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Yhteisön sisäisen kilpailun vääristymisen estäminen ja parhaan mahdollisen taloudellisen tehokkuuden turvaaminen PE407.778v02-00 10/240 RR\747827.doc

EU:n siirtyessä kohti vain vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa taloutta ovat tavoitteita, jotka oikeuttavat talouden alojen erilaisen kohtelun yhteisön järjestelmään kuuluvissa eri jäsenvaltioissa. Sen vuoksi on tarpeen kehittää muita mekanismeja, joilla tuetaan niiden jäsenvaltioiden ponnistuksia, joissa asukasta kohden laskettu tulotaso on suhteellisen alhainen ja kasvunäkymät hyvät. Huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä 90 prosenttia olisi jaettava jäsenvaltioille sen mukaan, mikä oli niiden suhteellinen osuus vuoden 2005 päästöistä yhteisön järjestelmässä. Yhteisvastuullisuuden ja kasvun edistämiseksi yhteisössä 10 prosenttia tästä määrästä olisi jaettava edellä tarkoitetuille jäsenvaltioille käytettäväksi päästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen. Tämän 10 prosentin jakamisessa olisi otettava huomioon asukasta kohden laskettu tulotaso vuonna 2005 sekä jäsenvaltion kasvunäkymät. Muita suurempi määrä olisi jaettava jäsenvaltioille, joissa on alhainen tulotaso ja hyvät kasvunäkymät. Jäsenvaltioiden, joissa keskimääräinen tulotaso asukasta kohden on yli 20 prosenttia suurempi kuin yhteisön keskiarvo, olisi osallistuttava tähän jakoon elleivät asiakirjassa SEC(2008)85 arvioidut koko paketin suorat kustannukset ylitä 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. EU:n siirtyessä kohti vain vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa taloutta ovat tavoitteita, jotka oikeuttavat talouden alojen erilaisen kohtelun yhteisön järjestelmään kuuluvissa eri jäsenvaltioissa. Sen vuoksi on tarpeen kehittää muita mekanismeja, joilla tuetaan niiden jäsenvaltioiden ponnistuksia, joissa asukasta kohden laskettu tulotaso on suhteellisen alhainen ja kasvunäkymät hyvät. Huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä 90 prosenttia olisi jaettava jäsenvaltioille sen mukaan, mikä oli niiden suhteellinen osuus vuosien 2005 2007 päästöistä. Yhteisvastuullisuuden ja kasvun edistämiseksi yhteisössä 10 prosenttia tästä määrästä olisi jaettava edellä tarkoitetuille jäsenvaltioille käytettäväksi päästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen. Tämän 10 prosentin jakamisessa olisi otettava huomioon asukasta kohden laskettu tulotaso vuonna 2005 sekä jäsenvaltion kasvunäkymät. Muita suurempi määrä olisi jaettava jäsenvaltioille, joissa on alhainen tulotaso ja hyvät kasvunäkymät. Jäsenvaltioiden, joissa keskimääräinen tulotaso asukasta kohden on yli 20 prosenttia suurempi kuin yhteisön keskiarvo, olisi osallistuttava tähän jakoon elleivät asiakirjassa SEC(2008)85 arvioidut koko paketin suorat kustannukset ylitä 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Päästöoikeuksien jaon laskentaperusteena ei tulisi käyttää yksittäisen vuoden tietoja vaan vähintään kahden vuoden keskiarvoa. Päästömäärissä on vuosittaista vaihtelua myös luonnollisista syistä johtuen, joten periodin käyttäminen vuoden sijasta on perusteltua. Myös komission ehdotukseen sisältyy maininta, että komissio on valmis käyttämään vuoden 2006 päästötietoja vertailussa heti kun tiedot ovat saatavilla. On tärkeää huomata, että useamman vuoden käyttäminen laskentaperusteena ei muuta yhteisön päästöoikeuksien kokonaismäärää. RR\747827.doc 11/240 PE407.778v02-00

7 Johdanto-osan 15 kappale (15) Koska paljon on jo tehty ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sen väistämättömiin seurauksiin sopeutumiseksi, on asianmukaista, että vähintään 20 prosenttia päästöoikeuksien huutokaupan tuotosta käytetään seuraaviin: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen; ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen; päästöjen vähentämistä ja muutoksen seurauksiin sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen; uusiutuvia lähteitä käyttävien energiamuotojen kehittäminen, jotta voidaan toteuttaa EU:n sitoumus uusiutuvan energian 20 prosentin osuudesta vuoteen 2020 mennessä; energiatehokkuuden lisäämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä koskevan yhteisön sitoumuksen noudattaminen; kasvihuonekaasujen talteenotto ja geologinen varastointi; osallistuminen energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon; metsien hävittämistä estävät ja kehitysmaiden sopeutumista helpottavat toimenpiteet sekä yhteiskunnalliset kysymykset kuten sähkön mahdollisten hinnankorotusten vaikutukset pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin. Tämä osuus on huomattavasti pienempi kuin viranomaisten odotettavissa olevat nettotulot huutokaupasta, ottaen huomioon mahdollisesti vähentyvät tulot yhtiöverotuksesta. Lisäksi päästöoikeuksien huutokaupan tuottoja olisi käytettävä yhteisön järjestelmästä aiheutuvien hallinnollisten kustannusten kattamiseen. Olisi säädettävä, että huutokaupasta saatavien varojen käyttöä näihin tarkoituksiin on valvottava. Tätä (15) Koska ilmastonmuutoksen torjuminen ja sen väistämättömiin seurauksiin sopeutuminen edellyttävät suuria ponnistuksia, on asianmukaista, että vähintään 50 prosenttia päästöoikeuksien huutokaupan tuotosta käytetään erityiseen kansainväliseen rahastoon, jolla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, sopeudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä rahoitetaan päästöjen vähentämistä ja muutoksen seurauksiin sopeutumista koskevaa tutkimusta ja kehitystä kehitysmaissa, jotka ovat ratifioineet kansainvälisen sopimuksen. Loput huutokaupasta saatavat tulot olisi käytettävä ratkomaan ilmastonmuutoskysymyksiä Euroopan unionissa, muun muassa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin, rahoittamaan päästöjen vähentämistä ja muutoksen seurauksiin sopeutumista koskevaa tutkimusta ja kehitystä, kehittämään uusiutuvia lähteitä käyttäviä energiamuotoja, jotta voidaan toteuttaa EU:n sitoumus uusiutuvan energian 20 prosentin osuudesta vuoteen 2020 mennessä, täyttämään yhteisön sitoutuminen lisätä energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, ottamaan kasvihuonekaasuja talteen ja varastoimaan niitä geologisesti, osallistumaan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon, toteuttamaan metsien hävittämistä estäviä ja kehitysmaiden sopeutumista helpottavia toimenpiteitä sekä ratkaisemaan yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten sähkököyhyys. Lisäksi päästöoikeuksien huutokaupan tuottoja olisi käytettävä PE407.778v02-00 12/240 RR\747827.doc

koskeva ilmoitus ei vapauta jäsenvaltioita EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä velvollisuudesta ilmoittaa tietyistä kansallisista toimenpiteistä. Tällä direktiivillä ei rajoiteta EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti mahdollisesti toteutettavien valtiontukea koskevien menettelyjen tulosta. yhteisön järjestelmästä aiheutuvien hallinnollisten kustannusten kattamiseen. Olisi säädettävä, että huutokaupasta saatavien varojen käyttöä näihin tarkoituksiin on valvottava. Tätä koskeva ilmoitus ei vapauta jäsenvaltioita EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä velvollisuudesta ilmoittaa tietyistä kansallisista toimenpiteistä. Tällä direktiivillä ei rajoiteta EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti mahdollisesti toteutettavien valtiontukea koskevien menettelyjen tulosta. 8 Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) (15 a) Metsien maailmanlaajuisen tuhoutumisen laajuuden ja nopeuden vuoksi on ehdottoman välttämätöntä, että yhteisön järjestelmän mukaisesta huutokaupasta saatavat tulot käytetään metsien tuhoutumisen vähentämiseen sekä metsittämisen ja metsänuudistamisen edistämiseen. Lisäksi EU:n tulisi edistää metsien tuhoutumisen vähentämistä ja metsittämisen ja metsänuudistamisen edistämistä koskevan kansainvälisesti tunnustetun järjestelmän perustamista. Jäsenvaltioiden tulisi maksaa mainitut varat erityiseen rahastoon, joka kansainvälisesti jakaa varoja tehokkaasti edellä mainittuun ja muihin tarkoituksiin. RR\747827.doc 13/240 PE407.778v02-00

9 Johdanto-osan 15 b kappale (uusi) (15 b) Koska metsien tuhoutumisen estämiseen, metsittämiseen ja metsänuudistamiseen varatut huutokauppatulot eivät riitä pysäyttämään maailmanlaajuista metsien tuhoutumista, tarvitaan lisätoimenpiteitä. Meidän on oltava realistisia emmekä saa teeskennellä, että edellä mainitut ongelmat ratkaistaan 20 prosentin huutokauppatuloilla. 10 Johdanto-osan 15 c kappale (uusi) (15 c) Jotta edistettäisiin hankkeiden oikeudenmukaista ja kustannustehokasta jakamista kolmansissa maissa ja kaikkia johdanto-osan 15 kappaleessa tarkoitettuja toimia koskevien parhaiden käytäntöjen levittämistä, olisi perustettava mekanismeja, joilla varmistetaan eri jäsenvaltioiden toteuttamia toimia koskevien tietojen todellinen jakaminen. On tärkeää koordinoida hyvin niitä jäsenvaltioiden hankkeita, joiden on tarkoitus täyttää 10 artiklan 3 kohdan velvoitteet, varmistetaan varojen suuntaaminen tarpeellisimpiin ja tehokkaimpiin hankkeisiin, sillä päällekkäisyyksiä on vältettävä. PE407.778v02-00 14/240 RR\747827.doc

11 Johdanto-osan 16 kappale (16) Edellä esitetyn vuoksi kaikkien päästöoikeuksien huutokaupan olisi vuodesta 2013 oltava vakiokäytäntö voimalaitosten osalta, koska niillä on mahdollisuus siirtää kasvavat hiilidioksidikustannukset hintoihin. Ilmaisia päästöoikeuksia ei pitäisi antaa hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, johon kannustetaan sen sijaan sillä, että varastoituihin päästöihin liittyviä oikeuksia ei tarvitse palauttaa. Kilpailun vääristymisen välttämiseksi sähköntuottajat, jotka tuottavat lämpöä direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla, voivat saada ilmaisia päästöoikeuksia, jos tällaiselle lämmöntuotannolle muiden alojen laitoksissa annetaan ilmaisua oikeuksia. (16) Edellä esitetyn vuoksi kaikkien päästöoikeuksien huutokaupan olisi vuodesta 2013 oltava vakiokäytäntö voimalaitosten osalta, koska niillä on mahdollisuus siirtää kasvavat hiilidioksidikustannukset hintoihin. Sähköntuottajien olisi saatava ilmaisia päästöoikeuksia kaukolämmön tuotantoon ja direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla tapahtuvaan lämmön tuotantoon, joka toteutetaan lämmityksen ja jäähdytyksen tuottamista varten parhaiden käytettävissä olevien teknologioiden mukaisesti, sekä sähköntuotantoon, joka tapahtuu joko direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla teollisen lämmöntuotannon yhteydessä tai teollisen prosessin sivutuotteena käyttämällä parhaita käytettävissä olevia teknologioita sillä edellytyksellä, että tuotanto tapahtuu laitosten toiminnanharjoittajan omaa kulutusta varten; kaikkien näiden olisi saatava määrärahoja samoin perustein kuin joita sovelletaan kyseiseen teolliseen toimintaan sellaisena kuin se on mainittu direktiivin 2003/87/EY liitteessä I. 12 Johdanto-osan 16 a kappale (uusi) (16 a) Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä uusia uusiutuvia energialähteitä koskevien teknologioiden pääasiallinen pitkän aikavälin kannustin RR\747827.doc 15/240 PE407.778v02-00

on, että pysyvästi varastoitua tai vältettyä sähköntuotannon hiilidioksidia koskevia päästöoikeuksia ei tarvitse luovuttaa. Ensimmäisten kaupallisten laitosten käyttöönoton nopeuttamiseksi olisi lisäksi käytettävä huutokappatuloja ja varattava päästöoikeuksia uusien osallistujien varauksesta, jotta voidaan rahoittaa varma palkkio varastoiduista tai vältetyistä hiilidioksiditonneista ensimmäisille laitoksille EU:ssa tai kolmansissa maissa, jotka ovat ratifioineet tulevan kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen sillä edellytyksellä, että teknologiaa koskevien teollis- ja tekijänoikeuksien jakamisesta on sovittu. Ylimääräiseen rahoitusmekanismiin on sisällytetty uusia uusiutuvia teknologioita, joita ei ole kaupallisesti testattu. 180 GW uutta tuulivoimakapasiteettia vuoden 2020 loppuun mennessä auttaisi välttämään päästöjen määrän, joka vastaa 70 prosenttia ehdotetusta yhteisön päästökauppajärjestelmään perustuvasta vähentämistavoitteesta. Uusien laajamittaisten innovaatioiden tukeminen uusiutuvien energialähteiden alalla on todellinen mahdollisuus antaa alkusysäys teknologioille, joilla on vastaisuudessa merkittävä osuus tavoitteiden saavuttamisessa sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti. 13 Johdanto-osan 16 b kappale (uusi) (16 b) Jotta voidaan varmistaa hiilidioksidi- ja sähkömarkkinoiden kunnollinen toiminta, vuoden 2013 jälkeistä ajanjaksoa koskevan päästöoikeuksien huutokaupan olisi käynnistyttävä viimeistään vuonna 2011 ja perustuttava hyvissä ajoin etukäteen määriteltyihin selkeisiin ja objektiivisiin periaatteisiin. PE407.778v02-00 16/240 RR\747827.doc

On tärkeää, että hiilidioksidimarkkinat toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti ja että niillä on riittävä likviditeetti, jotta voidaan tukea sähkömarkkinoiden tehokasta toimintaa. Koska termiinisopimukset ovat ominaisia näille markkinoille, itse huutokaupan toteuttaminen pitäisi aloittaa hyvissä ajoin ennen kyseistä ajanjaksoa. Huutokauppaa koskevat periaatteet ja sen suunnittelua koskevat yksityiskohtaiset säännökset pitäisi lisäksi julkaista hyvissä ajoin etukäteen, jotta yritykset voivat optimoida tarjouksen tekemistä koskevat strategiansa. 14 Johdanto-osan 18 kappale (18) Yhteisön sisäisen kilpailun vääristymisen minimoimiseksi siirtymäajan ilmaisjaosta laitoksille olisi annettava koko yhteisön osalta yhdenmukaistettuja sääntöjä ("benchmarks"), joissa olisi otettava huomioon kasvihuonekaasujen ja energian kannalta tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, biomassan käyttö, uusiutuvat energialähteet sekä kasvihuonekaasujen talteenotto ja varastointi. Mitkään säännöistä eivät saisi kannustaa lisäämään päästöjä. Lisäksi olisi varmistettava, että lisääntyvä osa päästöoikeuksista huutokaupataan. Jotta markkinat voisivat toimia asianmukaisesti, päästöoikeuksien jakamisesta olisi päätettävä ennen päästökauppakauden alkua. Jakaminen ei saisi vääristää tarpeettomasti kilpailua sähkön ja teollisuuslaitoksille toimitettavan lämpöenergian markkinoilla. Sääntöjä olisi sovellettava uusiin osallistujiin, jotka harjoittavat samaa toimintaa kuin olemassa olevat laitokset, jotka saavat siirtymäajan ilmaisia päästöoikeuksia. Jotta ei vääristettäisi kilpailua sisämarkkinoilla, ilmaisia päästöoikeuksia ei pitäisi antaa uusien osallistujien harjoittamalle sähköntuotannolle. Vuonna 2020 käyttämättä olevat uusien osallistujien (18) Yhteisön sisäisen kilpailun vääristymisen minimoimiseksi siirtymäajan ilmaisjaosta laitoksille olisi huolehdittava määrittämällä koko yhteisön osalta yhdenmukaistetut ja alakohtaiset ex ante -vertailuarvot ("benchmarks"). Näiden vertailuarvojen olisi perustuttava kasvihuonekaasujen ja energian kannalta tehokkaimpiin tekniikoihin ja teknologioihin, korvaaviin ratkaisuihin, vaihtoehtoisiin tuotantomenetelmiin, biomassan käyttöön, uusiutuviin energialähteisiin ja kasvihuonekaasujen talteenottoon ja varastointiin sekä otettava huomioon päästöjen vähentämispotentiaali, mukaan luettuna tekninen potentiaali. Mitkään vertailuarvoista eivät saisi kannustaa lisäämään päästöjä yleisesti tai tuotantoyksikköä kohti. Niillä olisi varmistettava, että lisääntyvä osa päästöoikeuksista huutokaupataan. Kullakin alalla vertailuarvot olisi laskettava lopputuotteesta, jotta voidaan maksimoida kasvihuonekaasupäästöjen ja energiatehokkuuden alalla saavutettavat säästöt koko tuotantoprosessissa tai kyseisellä alalla. Jotta markkinat voisivat toimia asianmukaisesti, päästöoikeuksien jakamisesta olisi päätettävä ennen päästökauppakauden alkua. Jakaminen ei RR\747827.doc 17/240 PE407.778v02-00

päästöoikeudet olisi huutokaupattava. saisi vääristää tarpeettomasti kilpailua sähkön ja teollisuuslaitoksille toimitettavan lämpöenergian markkinoilla. Vertailuarvoja olisi sovellettava uusiin osallistujiin, jotka harjoittavat samaa toimintaa kuin olemassa olevat laitokset, jotka saavat siirtymäajan ilmaisia päästöoikeuksia. Uudella osallistujalla tarkoitetaan laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasujen päästöluvan sen jälkeen, kun 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettu komissiolle tai kun laitoksen kasvihuonekaasujen päästölupaa on päivitetty, koska sen kapasiteetti on kasvanut vähintään 20 prosenttia tai kun sen luonteessa ja toiminnassa on tapahtunut merkittävä muutos. Määriteltäessä yksittäisten alojen ex ante -vertailuarvojen asettamista koskevia periaatteita komission olisi kuultava kyseisiä aloja. Jotta ei vääristettäisi kilpailua sisämarkkinoilla, ilmaisia päästöoikeuksia ei pitäisi antaa uusien osallistujien harjoittamalle sähköntuotannolle. Vuonna 2020 käyttämättä olevat uusien osallistujien päästöoikeudet olisi huutokaupattava. 15 Johdanto-osan 19 kappale (19) Yhteisö säilyttää keskeisen asemansa neuvotteluissa kunnianhimoisesta kansainvälisestä sopimuksesta, jonka tavoitteena on rajoittaa maailmanlaajuinen lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen. Se pitää Balissa saavutettua edistystä tämän tavoitteen saavuttamisessa rohkaisevana. Jos muut kehittyneet maat ja muut suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat eivät osallistu tähän kansainväliseen sopimukseen, (19) Yhteisö säilyttää keskeisen asemansa neuvotteluissa kunnianhimoisesta kansainvälisestä sopimuksesta ja/tai kansainvälisistä alakohtaisista sopimuksista, joiden tavoitteena on rajoittaa maailmanlaajuinen lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen, ja pitää rohkaisevana sitä, että Kioton pöytäkirjan liitteen I maat sitoutuivat Balilla vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 25 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta PE407.778v02-00 18/240 RR\747827.doc

kasvihuonekaasupäästöt saattaisivat lisääntyä kolmansissa maissa, joissa teollisuudella ei ole samanlaisia hiilidioksidipäästöjen rajoituksia, (niin sanottu hiilivuoto), ja samalla aiheutuisi taloudellista haittaa energiaintensiivisen teollisuuden tietyille kansainväliselle kilpailulle alttiille aloille ja osa-aloille. Tämä voisi vaarantaa ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden ja yhteisön toimista saatavat hyödyt. Hiilivuodon uhkan torjumiseksi yhteisö jakaa enintään 100 prosenttia ilmaisista päästöoikeuksista asianomaiset perusteet täyttäville teollisuudenaloille ja osaaloille. Näiden alojen ja osa-alojen ja määrittelyä ja vaadittavia toimenpiteitä arvioidaan myöhemmin uudelleen, jotta voidaan varmistaa tarvittavien toimien toteuttaminen ja ylisuurten korvausten välttäminen. Jos tiettyjen alojen tai osaalojen suhteen on asianmukaisesti perusteltavissa, että hiilivuodon uhkaa ei voida torjua muilla keinoin, ja lisäksi sähköntuotanto muodostaa suuren osan tuotantokustannuksista ja on tehokasta, toteutettavissa toimissa voidaan ottaa huomioon sähkönkulutus tuotantoprosessissa muuttamatta päästöoikeuksien kokonaismäärää. vuoteen 2020 mennessä. Säilyttääkseen johtoasemansa näiden maiden ryhmässä EU:n on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään tämän marginaalin yläpäähän sijoittuvalla prosenttimäärällä. Jos muut kehittyneet maat ja muut suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat eivät osallistu tällaisiin kansainvälisiin sopimuksiin, vähemmän hiilidioksiditehokkaiden laitosten kasvihuonekaasupäästöt saattaisivat lisääntyä kolmansissa maissa, joissa teollisuudella ei ole samanlaisia hiilidioksidipäästöjen rajoituksia, (niin sanottu hiilivuoto), ja samalla aiheutuisi taloudellista haittaa energiaintensiivisen teollisuuden tietyille kansainväliselle kilpailulle alttiille aloille ja osa-aloille. Tämä voisi vaarantaa ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden ja yhteisön toimista saatavat hyödyt. Hiilivuodon uhkan torjumiseksi komission olisi tuettava maailmanlaajuisten alakohtaisten sopimusten valmistelua ja tekemistä, ja mikäli tällaiset sopimukset eivät ole mahdollisia, yhteisö jakaa enintään 100 prosenttia ilmaisista päästöoikeuksista asianomaiset perusteet täyttäville osa-aloille ja laitoksille. Näiden osa-alojen ja laitosten määrittelyä ja vaadittavia toimenpiteitä arvioidaan myöhemmin uudelleen, jotta voidaan varmistaa tarvittavien toimien toteuttaminen ja ylisuurten korvausten välttäminen. Jos osa-alojen ja laitosten suhteen on asianmukaisesti perusteltavissa, että hiilivuodon uhkaa ei voida torjua muilla keinoin, ja lisäksi sähköntuotanto muodostaa suuren osan tuotantokustannuksista ja on tehokasta, toteutettavissa toimissa voidaan ottaa huomioon sähkönkulutus tuotantoprosessissa muuttamatta päästöoikeuksien kokonaismäärää. RR\747827.doc 19/240 PE407.778v02-00

16 Johdanto-osan 20 kappale (20) Sen vuoksi komission olisi tarkasteltava tilannetta uudelleen viimeistään kesäkuussa 2011 ja kuultava asiasta kaikkia niitä työmarkkinaosapuolia, joita asia koskee, sekä laadittava kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin perustuva selvitys aiheellisine ehdotuksineen. Komission olisi tässä yhteydessä täsmennettävän viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010, mitkä energiaintensiivisen teollisuuden alat tai niiden osat ovat sellaisia, joita hiilivuoto uhkaa. Sen olisi perusteltava tarkastelunsa arvioon siitä, puuttuvatko alalta mahdollisuudet siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä merkittävää markkinaosuutta muualla kuin yhteisössä sijaitseville laitoksille, jotka eivät joudu toteuttamaan vastaavia toimia päästöjen vähentämiseksi. Energiaintensiiviset teollisuuden alat, joita hiilivuodon riskin katsotaan merkittävästi uhkaavan, voisivat saada suuremman määrän ilmaisia päästöoikeuksia. Toinen mahdollisuus olisi perustaa tehokas hiilidioksidin tasausjärjestelmä, jolla voidaan saattaa hiilivuodon uhkaamat yhteisön laitokset tasavertaisempaan asemaan kolmansien maiden laitosten kanssa. Tällaisessa järjestelmässä maahantuojiin sovellettaisiin vaatimuksia, jotka eivät olisi vähemmän edullisia kuin EU:ssa sijaitsevia laitoksia koskevat vaatimukset, esimerkiksi vaatimusta palauttaa päästöoikeuksia. Toteutettavien toimien olisi oltava UNFCCC-sopimuksen periaatteiden mukaisia. Erityisesti olisi noudatettava yhteisen mutta eriytetyn vastuun ja kunkin valmiuksien periaatetta ottaen huomioon vähiten kehittyneiden maiden erityisasema. (20) Sen vuoksi komission olisi tarkasteltava tilannetta uudelleen viimeistään kesäkuussa 2010 ja kuultava asiasta kaikkia niitä työmarkkinaosapuolia, joita asia koskee, sekä laadittava kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin perustuva selvitys aiheellisine ehdotuksineen. Komission olisi samaan aikaan täsmennettävä, mitkä energiaintensiivisen teollisuuden alat tai niiden osat ovat sellaisia, joita hiilivuoto uhkaa. Sen olisi perusteltava tarkastelunsa arvioon siitä, puuttuvatko alalta mahdollisuudet siirtää tarvittavien päästöoikeuksien lisääntyneet kustannukset tuotteiden hintaan vain tämän direktiivin säännösten perusteella, menettämättä merkittävää markkinaosuutta muualla kuin yhteisössä sijaitseville laitoksille, jotka eivät joudu toteuttamaan vastaavia toimia päästöjen vähentämiseksi. Energiaintensiiviset teollisuuden alat, joita hiilivuodon riskin katsotaan merkittävästi uhkaavan, voisivat saada suuremman määrän ilmaisia päästöoikeuksia. Toinen mahdollisuus olisi perustaa tehokas hiilidioksidin tasausjärjestelmä, jolla voidaan saattaa hiilivuodon uhkaamat yhteisön laitokset tasavertaisempaan asemaan kolmansien maiden laitosten kanssa. Tällaisessa järjestelmässä maahantuojiin sovellettaisiin vaatimuksia, jotka eivät olisi vähemmän edullisia kuin EU:ssa sijaitsevia laitoksia koskevat vaatimukset, esimerkiksi vaatimusta palauttaa päästöoikeuksia. Erityisesti olisi noudatettava yhteisen mutta eriytetyn vastuun ja kunkin valmiuksien periaatetta ottaen huomioon vähiten kehittyneiden maiden erityisasema. Lisäksi toimien olisi sovittava yhteen yhteisön kansainvälisten PE407.778v02-00 20/240 RR\747827.doc

Lisäksi toimien olisi sovittava yhteen yhteisön kansainvälisten velvollisuuksien kanssa, joihin sisältyy myös Maailman kauppajärjestöä koskeva sopimus. velvollisuuksien kanssa, joihin sisältyy myös Maailman kauppajärjestöä koskeva sopimus. 17 Johdanto-osan 21 kappale (21) Tasavertaisten kilpailuedellytysten varmistamiseksi yhteisössä olisi yhdenmukaistettava toiminnanharjoittajien yhteisön järjestelmässä käyttämien yhteisön ulkopuolella toteutuneita päästövähennyksiä koskevien hyvitysten käyttö. UNFCCC-sopimuksen liitteenä olevassa Kioton pöytäkirjassa vahvistetaan kehittyneille maille määrällisiä päästötavoitteita vuosiksi 2008 2012 sekä määrätään puhtaan kehityksen mekanismin mukaisista sertifioiduista päästövähennyksistä ja yhteistoteutuksen mukaisista päästövähennysyksiköistä sekä niiden käytöstä kehittyneissä maissa tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka Kioton pöytäkirja ei mahdollista päästövähennysyksikköjen luomista vuodesta 2013, jos isäntämaassa ei ole vahvistettu uusia määrällisiä päästötavoitteita, puhtaan kehityksen mekanismin mukaiset uudet hyvitykset saattavat edelleen olla mahdollisia. Kun on olemassa ilmastonmuutosta koskevat kansainvälinen sopimus, olisi lisättävä sopimuksen tehneiden maiden sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käyttöä. Niin kauan kuin sopimusta ei ole, sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käytön lisääminen vaarantaisi tämän kannustimen tehon ja vaikeuttaisi uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevien yhteisön tavoitteiden saavuttamista. (21) Tasavertaisten kilpailuedellytysten varmistamiseksi yhteisössä olisi yhdenmukaistettava toiminnanharjoittajien yhteisön järjestelmässä käyttämien yhteisön ulkopuolella toteutuneita päästövähennyksiä koskevien hyvitysten käyttö. UNFCCC-sopimuksen liitteenä olevassa Kioton pöytäkirjassa vahvistetaan kehittyneille maille määrällisiä päästötavoitteita vuosiksi 2008 2012 sekä määrätään puhtaan kehityksen mekanismin mukaisista sertifioiduista päästövähennyksistä ja yhteistoteutuksen mukaisista päästövähennysyksiköistä sekä niiden käytöstä kehittyneissä maissa tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka Kioton pöytäkirja ei mahdollista päästövähennysyksikköjen luomista vuodesta 2013, jos isäntämaassa ei ole vahvistettu uusia määrällisiä päästötavoitteita, puhtaan kehityksen mekanismin mukaiset uudet hyvitykset saattavat edelleen olla mahdollisia. Kun on olemassa ilmastonmuutosta koskevat kansainvälinen sopimus, olisi lisättävä sopimuksen tehneiden maiden sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käyttöä. Tulevan kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen jälkeen hyväksytyillä sertifioituja päästövähennyksiä ja päästövähennysyksiköitä koskevilla hankkeilla olisi tuettava ekologista ja sosiaalista kestävää kehitystä, RR\747827.doc 21/240 PE407.778v02-00

Sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käytön olisi sovittava yhteen yhteisön päämäärän kanssa, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuuden pitäisi olla 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, sekä edistettävä energiatehokkuutta, innovointia ja teknologian kehittämistä. Jos yhteensopivuus näiden tavoitteiden kanssa on turvattu, olisi mahdollistettava sellaisten sopimusten tekeminen kolmansien maiden kanssa, joilla kannustettaisiin niitä vähentämään päästöjään. Sopimuksilla olisi saatava aikaan kasvihuonekaasupäästöjen todellisia lisävähennyksiä ja myös edistettävä yhteisöön sijoittautuneiden yritysten innovointia ja teknologian kehittämistä kolmansissa maissa. Tällaisten sopimusten ratifioijina voi olla useampi kuin yksi maa. Kun komissio on tehnyt tyydyttävän tasoisen kansainvälisen sopimuksen, olisi lisättävä kolmansissa maissa toteutetuista hankkeista saatujen hyvitysten käyttömahdollisuuksia samaan aikaan, kun yhteisön järjestelmällä saavutettujen päästövähennysten määrä lisääntyy. hyödytettävä todistettavasti ympäristöä, vältettävä hiilivuotoa ja sisällytettävä järjestelmään avoin vahvistamis- ja todentamismekanismi. Niin kauan kuin sopimusta ei ole, sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käytön lisääminen vaarantaisi tämän kannustimen tehon ja vaikeuttaisi uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevien yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käytön olisi sovittava yhteen yhteisön päämäärän kanssa, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuuden pitäisi olla 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, sekä edistettävä energiatehokkuutta, innovointia ja teknologian kehittämistä. Jos yhteensopivuus näiden tavoitteiden kanssa on turvattu, olisi mahdollistettava sellaisten sopimusten tekeminen kolmansien maiden kanssa, joilla kannustettaisiin niitä vähentämään päästöjään. Sopimuksilla olisi saatava aikaan kasvihuonekaasupäästöjen todellisia lisävähennyksiä ja myös edistettävä yhteisöön sijoittautuneiden yritysten innovointia ja teknologian kehittämistä kolmansissa maissa. Tällaisten sopimusten ratifioijina voi olla useampi kuin yksi maa. Kun komissio on tehnyt tyydyttävän tasoisen kansainvälisen sopimuksen, olisi lisättävä kolmansissa maissa toteutetuista hankkeista saatujen hyvitysten käyttömahdollisuuksia samaan aikaan, kun yhteisön järjestelmällä saavutettujen päästövähennysten määrä lisääntyy. Tulevan kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen tekemisen jälkeen hyväksyttyjen CDM- ja JI-hankkeiden olisi oltava korkeatasoisia ja osoittauduttava ekologisesti ja sosiaalisesti hyödyllisiksi. PE407.778v02-00 22/240 RR\747827.doc

18 Johdanto-osan 22 kappale (22) Ennakoitavuuden varmistamiseksi toiminnanharjoittajien olisi saatava varmuus mahdollisuuksistaan käyttää kaikkien jäsenvaltioiden yhteisön järjestelmässä vuosiksi 2008 2012 hyväksymistä hanketyypeistä saatuja jäljellä olevia sertifioituja päästövähennyksiä ja päästövähennysyksikköjä vuoden 2012 jälkeen siihen tasoon asti, jonka käyttö oli sallittua kaudella 2008 2012. Koska jäsenvaltiot voivat siirtää toiminnanharjoittajien hallussa olevia sertifioituja päästövähennyksiä ja päästövähennysyksiköitä kansainvälisten sopimusten mukaiselta sitoumuskaudelta toiselle ( banking ) vasta vuoden 2015 jälkeen ja vain, jos jäsenvaltiot päättävät sallia kyseisten sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksiköiden siirtämisen rajoitetun siirto-oikeuden yhteydessä, varmuus olisi turvattava vaatimalla, että jäsenvaltioiden on annettava toiminnanharjoittajien vaihtaa ennen vuotta 2012 tehdyistä päästövähennyksistä myönnetyt tällaiset sertifioidut päästövähennykset ja päästövähennysyksiköt vuodesta 2013 voimassa oleviin päästöoikeuksiin. Koska jäsenvaltioita ei pitäisi kuitenkaan velvoittaa hyväksymään sertifioituja päästövähennyksiä ja päästövähennysyksiköitä, joiden käyttömahdollisuuksista niiden olemassa olevien kansainvälisten sitoumusten osalta ei ole varmuutta, edellä kuvaillun vaatimuksen ei pitäisi jatkua 31 päivän joulukuuta 2014 jälkeen. Toiminnanharjoittajille olisi annettava sama varmuus mahdollisuudesta käyttää (22) Yhteisön järjestelmän ja muiden maiden päästökauppajärjestelmien olisi mahdollistettava todellisista, todennettavista, täydentävistä ja pysyvistä päästövähennyksistä saatavien hyvitysten kysyntä, kun hankkeet toteutetaan maissa, jotka edistävät rakentavasti ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kun maat ovat allekirjoittaneet ilmastonmuutosta koskevan kansainvälisen sopimuksen, niiden päästöoikeudet olisi hyväksyttävä kaikissa päästökauppajärjestelmissä. Ennakoitavuuden varmistamiseksi toiminnanharjoittajien olisi saatava varmuus mahdollisuuksistaan käyttää vuoden 2012 jälkeen korkealaatuisia sertifioituja päästövähennyksiä ja korkealaatuisia päästövähennysyksikköjä kauppajärjestelmien keskinäisten yhteyksien tehostamiseksi. Toiminnanharjoittajille olisi annettava mahdollisuus käyttää mainittuja hyvityksiä keskimäärin 4 prosentin osuuteen päästöistään vuosina 2013 2020 sillä edellytyksellä, että ne käyttävät vähemmän kuin 6,5 prosenttia päästövähennysyksiköistään ja sertifioiduista päästövähennyksistään vuoden 2005 päästöihinsä verrattuna kunakin vuonna ajanjaksolla 2008 2012, eivätkä siirrä muita direktiivin 2003/87/EY 11 a artiklan 2 alakohdassa vahvistettuja oikeuksia. Järjestelmällä olisi varmistettava, että ajanjaksolla 2008 2020 jopa 40 prosenttia vaikutuksesta voidaan saavuttaa sertifioituja päästövähennyksiä ja päästövähennysyksiköitä käyttämällä. Koska jäsenvaltiot voivat siirtää toiminnanharjoittajien hallussa olevia sertifioituja päästövähennyksiä ja RR\747827.doc 23/240 PE407.778v02-00

ennen vuotta 2013 toteutetuista hankkeista saatuja sertifioituja päästövähennyksiä vuoden 2013 jälkeen aiheutuvien päästöjen osalta. päästövähennysyksiköitä kansainvälisten sopimusten mukaiselta sitoumuskaudelta toiselle ('banking') vasta vuoden 2015 jälkeen ja vain, jos jäsenvaltiot päättävät sallia kyseisten sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksiköiden siirtämisen rajoitetun siirto-oikeuden yhteydessä, varmuus olisi turvattava vaatimalla, että jäsenvaltioiden on annettava toiminnanharjoittajien vaihtaa ennen vuotta 2012 tehdyistä päästövähennyksistä myönnetyt tällaiset sertifioidut päästövähennykset ja päästövähennysyksiköt vuodesta 2013 voimassa oleviin päästöoikeuksiin. Koska jäsenvaltioita ei pitäisi kuitenkaan velvoittaa hyväksymään sertifioituja päästövähennyksiä ja päästövähennysyksiköitä, joiden käyttömahdollisuuksista niiden olemassa olevien kansainvälisten sitoumusten osalta ei ole varmuutta, edellä kuvaillun vaatimuksen ei pitäisi jatkua 31 päivän joulukuuta 2014 jälkeen. Toiminnanharjoittajille olisi annettava sama varmuus mahdollisuudesta käyttää ennen vuotta 2013 toteutetuista hankkeista saatuja sertifioituja päästövähennyksiä vuoden 2013 jälkeen aiheutuvien päästöjen osalta. 19 Johdanto-osan 23 kappale (23) Kansainvälisen sopimuksen tekemisen mahdolliseen viivästymiseen olisi varauduttava säätämällä mahdollisuudesta käyttää, kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten perusteella, yhteisön päästökauppajärjestelmän korkealaatuisista hankkeista saatavia hyvityksiä. Tällaiset sopimukset voivat olla kahden- tai (23) Kansainvälisen sopimuksen tekemisen mahdolliseen viivästymiseen olisi varauduttava säätämällä mahdollisuudesta käyttää, kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten perusteella, yhteisön päästökauppajärjestelmän korkealaatuisista hankkeista saatavia hyvityksiä. Tällaiset sopimukset voivat olla kahden- tai PE407.778v02-00 24/240 RR\747827.doc

monenvälisiä. Ne voivat auttaa jatkamaan sellaisten hankkeiden tunnustamista yhteisön järjestelmässä, joista saadaan päästövähennysyksikköjä vuoteen 2012 asti, mutta ei enää Kioton puitteissa. monenvälisiä. Ne voivat auttaa jatkamaan sellaisten hankkeiden tunnustamista yhteisön järjestelmässä, joista saadaan päästövähennysyksikköjä vuoteen 2012 asti, mutta ei enää Kioton puitteissa. Näillä hankkeilla olisi tuettava ekologista ja sosiaalista kestävää kehitystä, hyödytettävä todistettavasti ympäristöä, vältettävä hiilivuotoa ja sisällytettävä järjestelmään avoin vahvistamis- ja todentamismekanismi. Tulevan kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen puuttuessa kolmansien maiden kanssa hyväksyttyjen hankkeiden olisi oltava korkeatasoisia ja osoittauduttava ekologisesti ja sosiaalisesti hyödyllisiksi. 20 Johdanto-osan 24 kappale (24) Vähiten kehittyvät maat ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mutta niiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vähäinen. Sen vuoksi vähiten kehittyneiden maiden tarpeet olisi asetettava etusijalle, kun huutokaupasta saatavia tuloja käytetään helpottamaan kehitysmaiden sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Koska kyseisissä maissa on toteutettu vain hyvin vähän puhtaan kehityksen mekanismin mukaisia hankkeita, on aiheellista varmistaa niissä vuoden 2012 jälkeen aloitetuita hankkeista saatavien hyvitysten hyväksyminen myös kansainvälisen sopimuksen puuttuessa. Tätä oikeutta olisi sovellettava vähiten kehittyneisiin maihin vuoteen 2020 asti edellyttäen, että ne ovat siihen mennessä joko ratifioineet ilmastonmuutosta koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen taikka kahden- tai monenvälisen sopimuksen (24) Vähiten kehittyvät maat ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mutta niiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vähäinen. Sen vuoksi vähiten kehittyneiden maiden tarpeet olisi asetettava etusijalle, kun huutokaupasta saatavia tuloja käytetään helpottamaan kehitysmaiden sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Koska kyseisissä maissa on toteutettu vain hyvin vähän puhtaan kehityksen mekanismin mukaisia hankkeita, on aiheellista varmistaa niissä vuoden 2012 jälkeen aloitetuita hankkeista saatavien hyvitysten hyväksyminen myös kansainvälisen sopimuksen puuttuessa, jos nämä hankkeet ovat selvästi täydentäviä hankkeita ja edistävät kestävää kehitystä. Tätä oikeutta olisi sovellettava vähiten kehittyneisiin maihin vuoteen 2020 asti edellyttäen, että ne ovat siihen mennessä joko ratifioineet ilmastonmuutosta RR\747827.doc 25/240 PE407.778v02-00