asiakaslehti 3/2008 Sähkön hinta nousee Suomelle lisää virtaa Kolmen maan haravakisat Tuire Pöyhiä Tekemisen draivia Energia Areenalla
Energiavirtaa Vantaan Energian asiakaslehti 3/2008 4 Valaistus vailla turhaa hehkutusta 10 Tuleva sähköasentaja satsaa kaksoistutkintoon 12 Hyppysellinen urheilua ja ripaus kulttuuria 16 Ytimessä sähköntuotanto 19 Sähkön hinta nousee 20 Haravakisat kolmen maan välillä 12 16 Jari Härkönen Johanna Kannasmaa Palstat 3 Pääkirjoitus 6 Tietovirtaa 9 Tuotevinkit 16 Gallup 20 Ruuvipenkki 23 Palaute 23 Kysymys ja vastaus Johanna Kannasmaa Vantaan Energia palvelee asiakasnumerossa (09) 829 0225 ma 8.30 18.00, ti pe 8.30 16.00 Online-palvelut: www.vantaanenergia.fi/online Vikailmoitukset 24 h 0800 0025 maksuton numero www.vantaanenergia.fi > Jakeluhäiriöt Energiavirtaa on Vantaan Energian asiakaslehti. 11. vuosikerta. Energiavirtaa ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Painos 98 000. Julkaisija: Vantaan Energia Katuosoite: Peltolantie 27, Tikkurila Postiosoite: PL 95, 01301 Vantaa, puhelin (09) 82 901, faksi (09) 826 517, www.vantaanenergia.fi Lehden osoitteenmuutokset: marjut.puukangas@vantaanenergia.fi, puhelin (09) 829 0397 Päätoimittaja: Mari Lehtinen, mari.lehtinen@vantaanenergia.fi, puhelin (09) 829 0278 Toimitus ja ulkoasu: Legendium Oy Kannessa: Tuire Pöyhiä Kannen kuva: Johanna Kannasmaa Repro: Faktor Oy Paino: Forssan Kirjapaino Oy Ympäristösertifikaatti ISO 14001:2004 ISSN 1456 7091 2 Energiavirtaa
Vastuuta ilmastomuutoksen hillitsemiseksi Pääkirjoitus 10.9.2008 Ilmastonmuutoksen hillitseminen on EU:n ja sen jokaisen jäsenmaan lähivuosien tärkeä tavoite. Hiilidioksidipäästöjä ilmakehään on vähennettävä. Poliittisten kompromissien tuloksena on EU:ssa syntynyt ja syntyy edelleen erilaisia ohjausmekanismeja tämän tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi. EU on pyrkinyt jo vuodesta 2005 ohjaamaan hiilidioksidin päästöoikeuskaupalla energiantuotantoa vähemmän päästöjä aiheuttaviin tuotantomuotoihin. Tämä on lisännyt fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian tuotantokustannuksia, mutta markkinatalouden lakien mukaisesti nostanut samalla kaikilla muillakin tavoilla tuotetun sähkön hintaa. Suomessa ilmastopolitiikan nimissä ajetaan myös aluepoliittisia intressejä. Pääkaupunkiseudulla yleisesti käytettävän kivihiilen verotusta nostettiin ja samalla lisättiin tukia erityisesti sisäja Pohjois-Suomen turvepohjaiselle energiantuotannolle. Toimenpiteitä perusteltiin ilmastosyillä, vaikka turpeen hiilidioksidipäästöt ovat hiiltä korkeampia. Vantaan Energia pyrkii aktiivisesti kehittämään tuotantokapasiteettiaan ja lisäämään uusiutuvan sekä muun päästökaupan ulkopuolisen energian osuutta, silloin kun se on yhtiölle taloudellisesti kannattavaa. Investointimme norjalaiseen vesivoimaan ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Vantaan Energia on mukana myös Teollisuuden Voiman ja Fennovoiman ydinvoimahankkeissa. Erityisesti Fennovoiman hanke tuo Suomen energiahuoltoon lisää omavaraisuutta ja kilpailua. Lisäksi se tukee EU:n päästötavoitteita. Vaikka ydinvoiman lisäämisellä voidaan vähentää sähköntuotannon ilmastorasitusta, kaukolämmön tuotantoon siitä ei ole apua. Vantaalla 80 prosenttia rakennuskannasta lämmitetään kaukolämmöllä, joka on tuotettava paikallisesti. Vantaan Energia tuottaa Martinlaakson voimalaitoksessa energiaa sähköä ja lämpöä tehokkaasti, ympäristölle edullisena yhteistuotantona. Maakaasun ja hiilen laajamittainen korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla ei pääkaupunkiseudulla ole lähivuosina mahdollista. Puun tai hakkeen kuljettaminen tänne ei ole taloudellisesti kannattavaa. Huoltovarmuussyistä voimalaitoksia ei voida jättää myöskään pelkän maakaasun varaan. Hiilen käyttöä voimme osittain korvata esimerkiksi jätteenpoltolla. Siksi Vantaan Energia onkin aktiivisesti mukana YTV:n jätevoimalaa koskevassa tarjouskilpailussa. Päätös jätevoimalan toteuttajasta ja sijoituspaikasta tehdään tämän vuoden aikana. YTV:n jätevoimalahanke on Vantaan Energian kannalta merkittävä paikallinen ja samalla päästökaupan ulkopuolinen energiantuotantomahdollisuus. Vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on meillä kaikilla. Vantaan Energia kantaa oman vastuunsa. Sähkömarkkinoilla pyrimme toimimaan siten, että siitä koituu hyötyä myös asiakkaillemme. Vantaan Energia onkin menestynyt taloudellisesti hyvin. Se on mahdollistanut merkittävän varainsiirron osinkona omistajille ja veroina valtiolle. Yhtiön tulos palautuu siten omistajakuntiemme, Vantaan ja Helsingin asukkaiden ja koko yhteiskunnan hyväksi. Toivotan kaikille asiakkaillemme hyvää loppuvuotta. Pertti Laukkanen toimitusjohtaja Johanna Kannasmaa
Valaistus vailla turhaa Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Shutterstock Valaistus vie viidesosan käytetystä kotitaloussähköstä. Valaistuksen sähkönkäyttöä voit helposti vähentää vaihtamalla hehkulamppuja energiansäästölamppuihin valon määrästä ja viihtyisyydestä tinkimättä. Muista myös sammuttaa turhat valot! Suurimmassa osassa suomalaisten kotien valaistuspisteitä käytetään yhä tavallisia hehkulamppuja, joiden kuluttamasta energiasta enin osa hehkuu lämpönä ilmaan ja vain pieni osa muuttuu valoksi. Vaikka hehkulamppujen tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää asunnon lämmityksessä, energiansäästölamppu pystyy pihistämään energiankulutuksessa myös lämmitettävissä tiloissa. 1 2 Vastaa vähintään kuutta hehkulamppua Energiansäästölampun käyttöikä on vähintään kuusi kertaa ja joidenkin mallien jopa 15 kertaa pidempi kuin tavallisen hehkulampun. Hankintahetkellä hehkulamppua kalliimpi energiansäästölamppu maksaa itsensä takaisin ajan myötä. Yksi 15 W:n energiansäästölamppu antaa valoa hieman enemmän kuin 60 W:n hehkulamppu. Vaihtamalla viisi 60 watin hehkulamppua 15 watin energiansäästölamppuihin ja polttamalla niitä päivittäin parin tunnin ajan säästät vuodessa sähköä 165 kilowattituntia ja rahaa parikymmentä euroa. Lisäksi kevennät sähköntuotannosta kertyviä hiilidioksidipäästöjä 33 kilolla. Tavalliselle ihmiselle energiansäästölamppujen käyttäminen onkin yksi helppo ja halpa tapa osallistua ilmastotalkoisiin. Myynnissä monia malleja Energiansäästölamput sopivat lähes jokaiseen valaisimeen hehkulamppujen tilalle. Perinteisen pitkulaisen energiansäästölampun rinnalle on tullut sekä hehkulamppua muistuttavia että pienikantaisten kynttilälamppujen kaltaisia malleja. Erityisen paljon energiansäästölampuista on hyötyä paikoissa, joita valaistaan pitkäjaksoisesti. Esimerkiksi lapsiperheessä eteisen, käytävän tai wc:n valaisimeen kannattaa ehdottomasti vaihtaa energiansäästölamppu. Energiansäästölamppu sopii myös suljettuihin ulkovalaisimiin, mutta se ei toimi himmentimen kanssa. Myynnissä on kuitenkin hämäräkytkimellä varustettuja energiansäästölamppuja. 4 Energiavirtaa
hehkutusta 3 Vertaa ja valitse huolellisesti Selkeät pakkausmerkinnät opastavat kaupassa valaisuteholtaan sopivan lampun valinnassa. Vertaile tuotteita ja katso, kuinka monta käyttötuntia valmistaja lupaa lampulleen. Jotkut valmistajat myöntävät käyttötakuun energiansäästölampuilleen kotitalouskäytössä. Kun vaihdat energiansäästölampun hehkulampun tilalle esimerkiksi kattovalaisimeen, mittaa etukäteen kuvun ja varjostimen koot. Näin osaat ostaa oikean kokoisen ja mallisen energiansäästölampun. Energiansäästölamput ovat pienloistelamppuja, joiden sisältämä elohopea pitää muiden loistelamppujen lailla ottaa talteen ennen lampun lopullista hävittämistä. Käytöstä poistetut energiansäästölamput kuuluvatkin ongelmajätteisiin. 5 Energiansäästöviikkoa viettämään Energiansäästöviikkoa vietetään tänä vuonna 6. 12.10.2008, jolloin joka päivälle on oma teema. Maanantai on omistettu lämmölle ja lämmitykselle, tiistai liikkumiselle ja liikenteelle. Keskiviikkona keskustellaan vedestä ja vedenkäytöstä, torstaina taas tuumitaan, miten hankinnoilla voi vaikuttaa energiansäästöön. Perjantaina perehdytään sähkönkulutukseen. Viikonloppuna vähennetään jätteitä ja kierrätetään. Vantaan Energia osallistuu Energiansäästöviikkoon muun muassa kustantamalla Energiaa tokaluokkalaisille -kampanjan opetusmateriaalia alueensa kouluille. Myös Vantaan Energian henkilökunta pureutuu Energiansäästöviikon päivittäisiin teemoihin. Vantaan energialaiset viettävät muun muassa autotonta päivää, tutustuvat ilmastonmuutoskysymyksiin ja energiansäästölamppuihin. Lue lisää Vantaan Energian sivuilta www.vantaanenergia.fi. 4 Esimerkki energiansäästöstä Suomessa on 2,4 miljoonaa kotitaloutta. Jos jokaisessa kotitaloudessa vaihdetaan yksi 60 W:n hehkulamppu 15 W:n energiansäästölamppuun, jota poltetaan kolme tuntia vuorokaudessa, vähenee vuosittainen energiankulutus noin 118 GWh. Se vastaa runsaan 5 900 sähkölämmitteisen pientalon lämmitysenergian tarvetta. Säästöä syntyy myös lamppujen valmistuksessa, pakkauksessa, kuljetuksessa ja kaupassa. Energiavirtaa 5
Tietovirtaa Rita Dahl Erkki Rajamäki (takana vas.) sekä Jarkko ja Tuomo Ruutu osallistuivat EVUn perinteikkääseen kiekkokouluun kesäkuussa. Yhtä suurta perhettä Etelä-Vantaan Urheilijat (EVU) aikoo panostaa juniorikiekkoiluun palkkaamalla kokopäiväisen valmentajan. Tavoitteenamme on olla ensimmäinen kasvattajaseura, joka palkkaa kokopäiväisen juniori- valmentajan. Valmentajan on oltava moniosaaja tilanteessa, jossa perinteisiä yhteiskunnan ja perheen tehtäviä on siirretty seuralle. Perinteisen motivoinnin, vanhempien neuvomisen, turvallisen harjoittelun ja piilevän lahjakkuuden tunnistamisen lisäksi siirrymme joukkuevalmennuksesta enemmän yksilöiden valmentamiseen, visioi valmennuspäällikkö O. P. Yrjänheikki. Vantaalla pelejä voi jatkaa Kiekko-Vantaassa, joka pelaa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, Mestiksessä. EVUn kasvatit Ville Peltonen, Jarkko ja Tuomo Ruutu, Ilari Filppula, Antti-Jussi Niemi, Antti Pihlström, Rami Alanko, Erkki Rajamäki ja Kari Martikainen vierailivat 12.6. järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. He ovat niittäneet mainetta SM-liigassa, MM-kilpailuissa ja NHL:ssä. EVUn perustivat 1960-luvulla maalta muuttaneet nuoret, aktiiviset perheet, jotka tekivät joukkueesta yhden suuren perheen. Lapsista pidettiin huolta niin kaukalossa kuin sen ulkopuolella, kertoo ensi vuonna ilmestyvää EVUn 40-vuotishistoriikkia valmisteleva Kari Kallio. 6 Energiavirtaa Shutterstock
SM-lintumaraton ekosarjassa lihasvoimalla BirdLife Suomen ja Kuusamon Lintukerhon kesäkuinen SM-lintumaraton keräsi Koillismaalle kolmisenkymmentä joukkuetta ympäri maata kilpailemaan lintubongauksen Suomen mestaruudesta. Tänä vuonna kisattiin 25. kerran. Maratonin tarkoituksena oli selvittää, mikä joukkue löytää Kuusamon kunnan alueelta eniten lintulajeja yhden vuorokauden aikana. Joukkueiden jäsenmäärä vaihteli huippuporukoissa oli keskimäärin viisi silmäparia haravoimassa maisemaa uusien lajien toivossa. Kärkijoukkueet pohjustivat menestystä viettämällä Kuusamossa vähintään rallia edeltävän viikon, jotkut kauemminkin etsien valmiiksi lintujen reviirejä ja pesäpaikkoja. Peliä pelattiin herrasmiessäännöin, kaikki perustuu lintuharrastajien rehellisyyteen ja keskinäiseen luotta- mukseen. Voittajajoukkue sai vuodeksi kiertopalkinnon haltuunsa. Taulussa on ikihonkaan maalattuna tarunhohtoinen sinipyrstö. Sinipyrstö on itäinen lintulaji, joka viihtyy vain vanhoissa metsissä vaarojen rinteillä. Länsi-Euroopassa sinipyrstön tapaa pesimäaikaan vain Koillismaalla ja varmimmin juuri Kuusamossa. Doz K Hahn -niminen joukkueemme on osallistunut Kuusamon lintumaratoniin vuodesta 1992 melkein samalla kokoonpanolla. Kesäkuussa 2008 joukkue kilpaili 24 tunnin ekosarjassa ensimmäistä kertaa pelkällä lihasvoimalla, pyöräillen ja kävellen. Kilpailu alkoi yöllä 5.6. klo 24.00 ja päättyi vuorokausi myöhemmin samaan aikaan. Kesäkuussa Kuusamossa on yölläkin valoisaa, mutta nollan tienoilla aamuyöllä käväissyt lämpötila kuivasi hyvin hiet pyöräilijöiden selästä. Polkupyörän mittariin tuli kilometrejä maratonin aikana 142. Sijoitus kisassa oli neljäs 118 lintulajilla, voittajajoukkue havaitsi 132 lajia autoillen satoja kilometrejä Kuusamoa ristiin rastiin. Ympäristön huomioon ottaminen ja energiansäästäminen on tässäkin lajissa järkevää ja ennen kaikkea huomattavasti mukavampaa. Teksti ja joukkuekuva Jari Markkula, lintu Shutterstock Vantaan Energia oli vauhdittamassa Doz K Hahn -joukkueen menestystä 4. sijalle kilpailun ekosarjassa. Kuvassa vasemmalta oikealle Pentti Kallio, Kari Saarinen, Jari Markkula ja Kari Engelbarth.
Lainaa kulutusmittari Jos sähkölaite hurisee usein tai muuten epäilet sen kuluttavan liikaa sähköä, tarkista asia lainaamalla Vantaan Energiasta kulutusmittari. Mittari varataan asiakaspalvelusta veloituksetta viikon ajaksi. Mittarin mukana saa listan sähkölaitteiden normaalikulutuksesta, joihin oman laitteen sähkönkulutusta voi verrata. Varaa mittari numerosta (09) 829 0225. Yleispalveluhinnasto muuttuu Vantaan Energian Yleispalveluhinnastosta poistetaan 1.11.2008 lähtien Monipuolinen tuntimittauspalvelu. Muilta osin hinnasto pysyy ennallaan. Monipuolinen tuntimittauspalvelu poistuu, koska palvelun tuottamiseen tarvittavan mittalaitteen valmistus on lopetettu. Palvelu on ollut käytössä noin 200 asiakkaalla. Palvelua käyttäneille asiakkaille muutoksesta tiedotetaan kirjeitse. Katso uusi hinnasto osoitteessa: www.vantaanenergia.fi > Kotitaloudet > Sähkön hinnastot. Polta puita oikein Yli miljoonassa suomalaisessa pientalossa on tulisija. Puuta niissä poltetaan vuosittain noin 5,5 miljoonaa kuutiometriä. Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine ja luonnollinen lämmitysmuoto. Puun poltto ei voimista ilmastonmuutosta, koska poltetusta puusta vapautuu luonnon kiertokulkuun sama määrä hiilidioksidia kuin lahotessakin. Syysillan kaunein takkatulen loimotus tai pehmein saunan löyly syntyy, kun muistat, että puunpoltto on tekniikkalaji. Hyvään lämmittämiseen riittää parin pesällisen tehokas, tasainen polttaminen. Polttopuuta kannattaa varata 1 3 sylillistä eli 5 15 kiloa ja aikaa noin 1,5 2 tuntia, kun tulisijaa käytetään lisälämmönlähteenä. Lue lisää: www.vantaanenergia.fi > kotitaloudet > polttopuu Lähde: Savumerkit Opas puun pienpolttoon. YTV, Hengitysliitto Heli ry ja pääkaupunkiseudun ympäristökeskukset. Helsinki 2003. Shutterstock Shutterstock Aseta puhtaat, kuivat puut (halkaisijaltaan 8 10 cm) tulipesään mieluimmin vaakasuoraan tai pystyyn. Huolehdi myös riittävästä korvausilman saannista huoneeseen. Aseta sytykkeet eli kourallinen pieniä puutikkuja ja tuohta tai sanomalehtipaperia puiden päälle. Päältä sytyttäminen on paras tapa lähes kaikissa tulisijoissa, mutta viisainta on noudattaa tulisijavalmistajan antamia ohjeita. Käytä toisessa pesällisessä edellistä suurempia puita (halkaisijaltaan 12 15 cm). Aseta puut tulipesään tiiviisti vasta kun liekkejä ei enää ole. Asettamalla puut tulipesän takaosaan tai hieman yläviistoon kohti takaseinää estät luukun lasin nokeentumisen. Varmistu puunpolton onnistumisesta tarkastelemalla silloin tällöin savupiipustasi tulevaa savua. Pian sytytyksen jälkeen vaaleaksi ja heikosti näkyväksi muuttuva savu, joka ei haise pahalle, on merkki onnistumisesta ja hyvästä palamisesta. Huolehdi tulisijan säännöllisestä huollosta, puhdistamisesta ja nuohouksesta. Kiinteällä polttoaineella toimiva tulisija ja sen hormi on syytä nuohota kerran vuodessa. 8 Energiavirtaa
Toimittanut Minna Saano Tarkkuutta vaativaan työhön Livan Shuttle+ on tehokas pöytävalaisin. Lampussa on runsaasti valotehoa ja hyvä häikäisysuoja, ja se soveltuu myös heikkonäköisille. Jalustassa on paino, joka pitää lampun hyvin paikallaan. Lampussa on taivutusnivel sekä varren alaosassa että lampun tyvessä. Valaistusvoimakkuus max 1700 luksia. Hinta 48 euroa Aviris Tuotevinkit Tiedustelut: Philips Oy (09) 2311 3415 www.philips.fi Euracon Oy (09) 4777 060 www.euraconkeittio.fi Airam Oy 0207 545 600 www.airam.fi Aviris (09) 3960 4700 www.aviris.fi www.lumiliving.com Pakasta, säilytä, kompostoi Eskimo Bio Box on biohajoava pakasteja säilytysrasia, johon ei tarvita erillistä kantta. Rasia sopii pakkaseen, mikroon, eväsrasiaksi ja säilytykseen. Elintarvikkeiden säilytyksen ohella tuote on erinomainen myös kuivattujen sienien, hedelmien, marjojen ja yrttien säilytyksessä. Tuote on suomalainen ja sille on myönnetty Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-tunnus. Bio Box -pakkauksessa on viisi kartonkirasiaa ja sitä on saatavilla 0,5 l kokoisena. Hinta n. 1,70 euroa Euracon Oy Pihavalo säästää energiaa Megaman-pakkasenergialamppu on erityisesti ulkovalaisimiin ja kylmiin olosuhteisiin suunniteltu energiansäästölamppu. Lampun pakkaskestävyys on -30 o C ja lampun polttoikä 15 000 tuntia. 15 W lampun valontuotto vastaa 75 W hehkulamppua. Airam Oy Herää auringon valoon Philipsin Wake-Up-Light herättää hellävaroin auringonnousua jäljittelemällä. Lampun ajastin on säädettävissä niin, että valo syttyy vähitellen puoli tuntia ennen valittua heräämisaikaa. Herätysäänen voi valita linnunlaulusta, metsälammen tai meren kuohujen äänistä. Lampussa on myös radio, joten herätä voi lempiradioaseman lähetykseen. Hinta 159 euroa Philips Oy Omenasato kypsyy Leivonnaisiin, soseisiin tai lasten syötäväksi tarkoitetuista omenoista poistuvat siemenkodat helposti Eva Solon omenaporalla. Tyylikäs keittiöväline on ruostumatonta terästä ja sen voi pestä astianpesukoneessa. Hinta 32,50 euroa www.lumiliving.com Shutterstock Energiavirtaa 9
10 Energiavirtaa Kaksoistutkinnossa kokonaisuuteen sisältyy sopivassa suhteessa lukuaineita ja käytännön harjoituksia. Parasta on keskittyminen olennaisiin asioihin, sanoo tuleva sähköasentaja Henri Lagerroos.
Tuleva sähköasentaja satsaa kaksoistutkintoon Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Jari Härkönen Ammattitutkinto vai valkolakki ei vaan molemmat! Henri Lagerroos opiskelee samanaikaisesti sekä sähköasentajaksi että ylioppilaaksi. Vahva koulutuspohja antaa erinomaiset eväät tulevalle alan ammattilaiselle. Henri Lagerroos opiskelee kolmatta vuotta sähköasentajan perustutkintoa Espoossa sijaitsevassa Omnian ammattiopistossa. Samalla hän pänttää lukuaineita erillisessä ammattilukioryhmässä. En osannut päättää, haluaisinko mieluummin ammatti- vai ylioppilastutkinnon. Päädyin yhdistämään molemmat ja ensi keväänä aion juhlia kumpaakin. Kunnon koulutus auttaa pärjäämään työelämässä, 18-vuotias Henri sanoo. Sähköpuolen valintaan vaikutti alalla toimiva isäni. Uskon ammattitaitoisen sähköasentajan saavan helposti mielenkiintoista ja melko mukavasti palkattua työtä. Käytännöstä kirjoihin ja päinvastoin Henri opiskelee oman oppilaitoksensa laatiman tiukan lukujärjestyksen mukaan. Valmiiksi määriteltyyn koulutuspolkuun ja joskus pitkiksi venyviin päiviin mahtuu niin luku- kuin ammattiaineita. Kuljen vain lukujärjestyksen perässä, välillä vaihdan käytännön harjoituksista kirjoihin ja päinvastoin. Lukion läpikäynti edellyttää läksyjen tekoa, kun taas ammattiopinnoissa tekeminen keskittyy tunneille. Eteen tulee paljon erilaisia opittavia asioita, mutta ei tämä loppujen lopuksi ole sen kummallisempaa kuin tavallisen lukion käyminen. Kaksoistutkinnon parhaimpana puolena Henri pitää keskittymistä olennaiseen. Ylioppilastutkintoa varten hän opiskelee vain pakollisia oppiaineita äidinkieltä, englantia, pitkää matematiikkaa ja laajaa fysiikkaa. Ammattitutkinto puolestaan sisältää runsaasti käytännön harjoituksia, esimerkiksi erilaisten sähköasennusten tekemistä. Viime vuonna asensimme muun muassa lattia- ja kattolämmitykset sekä valaistuksen omakotitalon pienoismalliin, Henri kertoo. Jatkossa monenlaisia mahdollisuuksia Sähköasentajan perustutkintoon sisältyy aimo annos työharjoittelua työpaikoilla. Viime talvena Henri oli kolme kuukautta YIT:llä kiinteistönhuoltotehtävissä. Samoissa hommissa kului myös kesä perheen Tähtäimessä tulevaisuuden työntekijät perinteistä pohjoisen kalareissua lukuun ottamatta. Henrin tekemä perustutkinto antaa perusvalmiudet sähköalan asennus-, huolto- ja korjaustöihin. Työmaita riittää muun muassa energian tuotanto- ja jakelutoiminnassa, uudis- ja saneerausrakentamisessa sekä kiinteistö- ja teollisuusautomaatiossa. Kokeilemani kiinteistönhuoltotehtävät kiinnostavat myös tulevaisuudessa. En tarkalleen tiedä, mitä töitä energia-alan yritykset voisivat tarjota, mutta niitäkin voisi katsastella, Henri tuumii. Joka tapauksessa aion koulun jälkeen mennä puoleksi vuodeksi töihin, sitten armeijaan ja tehdä taas töitä vähintään puoli vuotta. Kun olen hankkinut ammattipätevyyden toimia itsenäisesti sähköasentajana, mietin jatkoa. Eihän sitä tiedä, vaikka vielä opiskelisin insinööriksi asti. Tai sitten keskityn paiskimaan töitä ja jatkan opintoja ehkä joskus myöhemmin. Vantaan Energia tekee laaja-alaista yhteistyötä oppilaitosten ja nuorten kanssa. Yhtenä tavoitteena on löytää tulevaisuuden työntekijöitä. Vantaan Energia tarjoaa vuosittain kymmeniä harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja niin peruskoululaisille kuin ammattioppilaitoksissa ja -korkeakouluissa opiskeleville nuorille. Lähitulevaisuudessa yritys aikoo tiivistää yhteistyötä oppilaitosten kanssa kummikoulutoiminnan muodossa. Koska energia-ala, energiansäästäminen ja niihin liittyvät ympäristökysymykset kiinnostavat kovasti oppilaitoksia, asiantuntijamme käyvät myös kertomassa niistä sekä oppilaille että opettajille. Lisäksi olemme mukana muun muassa Next Step -messuilla, kertoo Vantaan Energian henkilöstöpäällikkö Mervi Pellinen. Osana jokakeväistä Energiaa Uudellamaalla -tapahtumaa Vantaan Energian seniorikerho kierrättää peruskoulun kahdeksasluokkalaisia Martinlaakson voimalaitoksessa. Pellisen mukaan on tärkeää, että nuoret pääsevät jo varhain tutustumaan yrityksen toimintaan ja energia-alaan. Meiltä siirtyy vuosittain eläkkeelle toistakymmentä henkilöä, joiden tilalle tarvitsemme myös nuoria kasvamaan alan ammattilaisiksi. Energiavirtaa 11
Hyppysellinen urheilua ja ripaus kulttuuria Teksti Maiju Riihola Kuvat Johanna Kannasmaa Energia Areenan syksy on täynnä tapahtumia, joten myös tapahtumapäälliköllä riittää kiirettä. Tuire Pöyhiää työllistävät Valtteri Filppulan vierailu areenalla ja koripallokisat. 06.50 Yleensä Tuire Pöyhiä saapuu työpaikalleen Vantaan Energia Areenalle kahdeksan jälkeen, mutta tänään hän on liikkeellä poikkeuksellisen aikaisin. Heräsin jostain syystä ennen kellon soittoa ja ajattelin tulla tänne, energinen nainen kuittaa. 12 Energiavirtaa
Energiavirtaa 13
Valtteri Filppula (vas.) toi himoitun Stanley Cup -pokaalin Areenalle elokuussa. Energia Areena sijaitsee keskellä vilkkainta pääkaupunkiseutua. Vantaan Energia on Areenan pääyhteistyökumppaneita. Pöyhiä asuu Hämeenlinnassa, mutta koska eilinen työpäivä venyi, hän jäi yöksi Helsinkiin. Meillä oli eilen täällä areenalla vieraana Valtteri Filppula, joka toi Stanley Cup -pokaalin näytille. Tilaisuus kesti klo 17 saakka ja pääsin siten lähtemään kotiin vasta seitsemän maissa, Pöyhiä selventää eilistä aikatauluaan. Energia Areenan tapahtumapäällikkö Tuire Pöyhiä aloittaa tiistaiaamunsa selaamalla sanomalehtiä. Pöyhiää kiinnostaa, onko eilinen tapahtuma huomioitu mediassa. Suuri värikuva jutun kanssa Hesarissa. Myös iltapäivälehdissä ja Ylen verkkosivuilla on juttua tilaisuudesta, eli tapahtuma on saanut reilusti näkyvyyttä, hän kertoo tyytyväisenä. Sanomalehtien jälkeen Pöyhiä käy pikaisesti läpi sähköpostit. Mikäli palautetta eilisestä on tullut, hän haluaa vastata viesteihin mahdollisimman pian. Vieraat näyttävät kuitenkin olleen ilmeisen tyytyväisiä, ainakaan kukaan ei ole ottanut Pöyhiään yhteyttä. Kaikki sujui hyvin. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja mukava junioreille suunnattu tapahtuma. Aivan kuten Filppula oli toivonut, hän tiivistää. 09.10 Kun lehti on selattu ja kiireellisiin posteihin vastattu, on vuorossa joka-aamuinen kahvihetki yhdessä Energia Areenan toimitusjohtaja Erkki Salon ja kenttämestari Jari Järvisen kanssa. Kolmikko purkaa vielä eilisen tapahtuman kulkua ja käy läpi loppuviikon ohjelmaa. Viikonloppuna areenalla pelataan miesten koripallomaajoukkueen harjoitusottelut Ukrainaa vastaan, joten niiden aikataulut on syytä varmistaa vielä kertaalleen. Tehtäväni on edustaa areenaa asiakkaan suuntaan, ja siten olen paikalla usein myös tapahtumien aikana, kuten tänä viikonloppunakin. Tänään loppu aamupäivä on varattu eilisen tapahtuman jälkien siivoamiseen: haastattelupöydät kannetaan pois ja kenttämestari ja kenttämies rakentavat paikalle koripallokentän. Iltapäivällä alkavat koripallomaajoukkueen harjoitukset. Katsomme vielä, että laitteet ja kellot toimivat ja kenttä on kunnossa. Joukkueen huoltoväki saapuu kahden aikoihin, ja silloin kaiken olisi oltava kunnossa, Pöyhiä kertoo. 12.00 Lounasaika koittaa ja tavallisesti koko areenan väki, tapahtumapäällikkö Pöyhiä, toimitusjohtaja, kenttämestari ja kenttämies, lounastaa yhdessä. Tänään Pöyhiän aikataulu on kuitenkin niin tiivis, että lounas jää väliin ja hän kiirehtii tapaamiseen koripalloliiton edustajien kanssa. Käymme läpi viikonlopun ohjelman ja keskustelemme elokuun lopussa alkavista maaottelupeleistä. Valmistelut on aloitettu hyvissä ajoin, mutta viimeinen varmistus tehdään vielä nyt, vähän ennen h-hetkeä. Kaikki näyttäisi kuitenkin olevan kunnossa. Yleensä areenalla järjestettävien tapahtumien suunnittelu aloitetaan hyvissä ajoin, jopa vuotta aikaisemmin, joten riittää Pöyhiällä puuhaa. Tänäkin syksynä areenalla järjestetään päivittäisten urheiluseurojen harjoitusvuorojen lisäksi lukuisia suurempia tapahtumia. Kuluvan syksyn aikana urheilurintamalla on luvassa huippukoripallon lisäksi ainakin kansainvälinen Gatoradesalibandyturnaus. Urheilun ohella areena muuntuu monenlaisten tapahtumien pito- 14 Energiavirtaa
Erkki Salo (vas.), Tuire Pöyhiä ja Jari Järvinen aloittavat työpäivänsä yhteisellä aamukahvilla. paikaksi: luvassa on messuja, yritystapahtumia, koirakilpailuja ja konsertteja. Lokakuun alussa Vantaan alueen seurakunnat järjestävät areenalla Marmoritaivas-hyväntekeväisyyskonsertin. Konsertilla seurakunnat keräävät rahaa vantaalaisten vähävaraisten perheiden lasten harrastuksiin. Yritämme toki myös koko ajan saada uusia tapahtumia areenalle, Tuire Pöyhiä kuittaa nauraen. 14.15 Koripalloliiton edustajien jälkeen Pöyhiä tapaa Tampereen Isku-Volleyn edustajat. Seura on tulossa pelaamaan areenalle marraskuussa. Kyseessä on ensitapaaminen. Esittelen heille areenan tiloja ja näytän kuvia vastaavista tapahtumista. Kerron mihin lehdistö kannattaa sijoittaa, mihin kutsuvieraat ja millaisia palveluja he voivat täällä tarjota yhteistyökumppaneilleen, Pöyhiä luettelee. 15.10 Tapaamisten jälkeen Tuire Pöyhiä palaa sähköpostin ääreen. Huomenna on vuorossa aikainen kokous, joten ennen kotiin lähtöä hän katsoo kokousta varten tarvittavat paperit valmiiksi. 16.15 Kiireinen päivä alkaa nyt olla pulkassa. Tänään Pöyhiä suuntaa auton kohti Hämeenlinnaa. Pyrin yleensä lähtemään näihin aikoihin, mutta toisinaan työpäivä saattaa venyä iltatilaisuuksien takia, kuten eilen kävi, hän kertoo. Hektinen päivä on siis nyt takanapäin, mutta turha kuvitella, että aktiivinen nainen viettäisi koko iltansa television ääressä. Suuntaan luultavasti lenkkipolulle tai jumppaan, hän hymyilee. Into pelaamiseen on avain parempiin tuloksiin Pussihukkien naisten SM-sarjajoukkueen päävalmentajalla Mikko Kurjella on yksinkertainen tavoite tulevan kauden pelejä ajatellen: parempi peli. Takana on hyvä treenikesä, joten Kurki on luottavainen tulevan syksyn suhteen. Pussihukat on kokenut joukkue ja puolustuspeli on kunnossa, mutta hyökkäystä ja korin tekemistä pitää vielä treenata. Meidän on tehtävä selkeä parannus viime kaudesta ja olemmekin pyrkineet viemään joukkuepelaamista eteenpäin, päävalmentaja analysoi. Kurki myöntää vaativansa joukkueelta paljon sekä harjoituksissa että peleissä. Myös jokaisen pelaajan henkilökohtainen panos on hänen mukaansa tärkeä. Jokaisen pelaajan on nostettava omaa vaatimustasoaan ja pyrittävä parempaan suoritukseen. Vaikka tavoitteet ovat selvät, Mikko Kurki haluaa pitää mielessä myös yhden peliin liittyvän perusasian. Koriksen pitää olla kivaa! Kun nauttii siitä mitä tekee, on lopputuloskin yleensä parempi. Energia Areena on joukkueen kotikenttä. Millaisilla eväillä joukkue suuntaa kotipeleihin? Puitteet ovat meillä loistavassa kunnossa: Vantaan kaupungin myötämielinen suhtautuminen urheiluun ansaitsee kiitosta, samoin yhteistyö Vantaan Energian kanssa. Energia Areenalla puitteet ovat hyvät, mutta suuri halli vaatii parempaa korista. Uskon, että joukkueemme liikkuva ja nopea peli kyllä kiinnostaa yleisöä, päävalmentaja ennustaa. Energiavirtaa 15
Ytimessä sähköntuotanto Teksti Jaakko Liikanen Kuvat Jari Härkönen Hiilidioksidipäästöjä pitää energiantuotannossa vähentää. Silti sähköä tarvitaan tietoteknologiaan nojaavan maailman rattaiston raksutukseen jatkuvasti enemmän. Kansalaisten asenteet ydinvoimaa kohtaan ovat muuttuneet EU:ssa aiempaa positiivisemmiksi, kertoo EU-komission tuore mielipidekysely. Fennovoiman ydintekniikkajohtaja Juhani Hyvärinen sanoo ymmärtävänsä hyvin, miksi näin on. Ydinvoima mielletään nykyisin turvalliseksi ja varmaksi tavaksi tuottaa sähköä. Ja koska se on hiilidioksidipäästötön tapa tuottaa energiaa, siitä on kiinnostuttu entistä enemmän. Kyllä jokainen näkee ja kokee arjessaankin, että ilmastonmuutokselle on tehtävä jotain, Hyvärinen sanoo. Ydintekniikkajohtaja lisää, että ydinvoiman suosio Euroopassa olisi noussut jo aiemminkin, mikäli ydinjätteen loppusijoittamisen problematiikka olisi saatu siellä ratkaistua nopeammin. Sekin on Keski-Euroopassa mielipidetasolla suurin ongelma. Ei pidä verrata väärin Vaikka Juhani Hyvärinen on ydinvoiman kannattaja työnsäkin puolesta, ei hän sulje Päästöistä on päästävä. Ydinvoima ei ole täydellinen ratkaisu maailman energiantuotantoon, mutta sähköntuotantoon se on paras olemassaolevista. - Juhani Hyvärinen, ydintekniikkajohtaja, Fennovoima 16 Energiavirtaa
Toimittanut Maiju Riihola Gallup pois muitakaan energiantuottotapoja, jotka voivat korvata fossiilisia polttoaineita. Aurinkopaneeleita kannattaa kehittää. Ja esimerkiksi tuulivoima on Hyvärisen mukaan hyvä juttu, kunhan sen kanssa pysytään asialinjalla. Täytyy kyllä sanoa, että etenkin insinöörinä minua häiritsee aika lailla se, että ydinvoima ja tuulivoima asetetaan julkisessakin keskustelussa toistensa vaihtoehdoiksi. Se on falskia, sillä ne eivät ole keskenään verrattavissa. Samalle viivalle laittamisen este on Hyvärisen mukaan yksinkertaisesti se, että siinä missä ydinvoimala tuottaa sähköä tasaisesti ja varmasti, reilun 90 prosentin käyttöasteella päivästä toiseen, tuulivoimala jauhaa sähköä vain 20 30 prosentin käyttöasteella ja arvaamattomasti vaihdellen. Mutta maailma tarvitsee kipeästi lisää sähköä. Jos sinulla olisi mahdollisuus valita, antaisitko kotiisi tulla ydinvoimalla gallup tuotettua sähköä? Jos se olisi halvempi vaihtoehto, niin kyllä saa. En ole ydinvoiman suhteen kiihkeästi puolesta enkä vastaan. Hannu Ketola, Riihimäki En ole oikein miettinyt asiaa ihan loppuun saakka, mutta jos valittavana olisi ekologisesti parempia vaihtoehtoja, jotka olisivat myös energiataloudellisesti järkeviä, niin silloin en antaisi. Paula Rajala, Helsinki Kyllä. Se on yksi vaihtoehto monista ja sopii minulle. Valter Petterson, Helsinki Energiavirtaa 17
Eikä tässä tarvitse ajatella edes teollisuuden prosesseja, jotka luonnollisesti nielevät valtavasti energiaa. Jokainen meistä saa näkökulmaa jo miettimällä tietoteknologiaa, joka pitää pyörimässä sekä arkea että vapaa-aikaa. Sähkö on jaloa Hyvärisen mielestä sähkö on jaloa. Sähkön kulutus saa tulevaisuudessa kasvaakin, vaikka ympäristön kannalta suotavaa olisi, että yhteiskunnan kokonaisenergiankulutus kääntyisi laskuun. Tuohon pitää palata. Mitä jaloudella on tekemistä sähkön kanssa? Jalous tarkoittaa tässä yhteydessä sähkön helppoa siirrettävyyttä ja muunneltavuutta. Sähkö on hyvä energiamuoto, siitä saadaan irti vaikkapa liikettä, lämpöä ja valoa helposti ja hyvällä hyötysuhteella. Toisinpäin homma ei toimi yhtä mutkattomasti. Esimerkiksi lämmöstä saadaan luonnollisesti myös sähköä, mutta väliin tarvitaan paljon monimutkaista ja kallis- ta tekniikkaa, ja silti iso osa lämmöstä on pakko päästää ympäristöön joko suoraan tai asuntojen kaukolämmityksen kautta. Vantaan Energian toimitusjohtaja: Lisää liikettä markkinoihin Suomi edellä Hyvärinen huomauttaa, että Suomi on ollut ydinvoiman lisärakentamisen edelläkävijä Euroopassa. Kun monessa muussa maassa pohdittiin vuosituhannen alussa ydinvoimasta luopumista jollain aikavälillä, Suomeen ryhdyttiin rakentamaan viidettä voimalaa. Esimerkiksi Ruotsissa äänestettiin jo 1980-luvulla kansanäänestyksellä ydinvoimasta luopumisen puolesta. Niin tehtiin, mutta sitä päätöstä ei ole edes yritetty toteuttaa. Ruotsin sähköstä on jo vuosikymmeniä tuotettu ydinvoimalla noin 50 prosenttia. Suomessa ydinvoiman osuus sähköntuotannossa nousee tähän luokkaan vasta kun Olkiluoto 3 ja nyt hakuvaiheessa oleva Fennovoiman voimala on otettu käyttöön, Hyvärinen sanoo. Kyseessä on kohtuuhintainen ja päästövapaa tapa tuottaa sähköä. Ja tavoitteemme on myös omavaraisuuden kasvattaminen, sillä ostamme nyt kolmasosan sähköstämme markkinoilta, vastaa Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen kysymykseen, miksi yhtiö on ydinvoimalan rakentamista ajavan Fennovoiman osakkaana. Ja olemmehan me mukana jo toteutetuissa Olkiluodon laitoksissakin. Ydinvoimalla tuotetaan sähköstämme tätä nykyä vajaat kahdeksan prosenttia, Laukkanen lisää. Toimitusjohtajan mukaan vähämerkityksellistä ei ole sekään, että Fennovoima tuo Suomen energiamarkkinoille uutta liikettä. Kilpailun lisääntyminen on omiaan parantamaan kuluttajienkin asemaa. Laukkanen istuu myös Fennovoiman hallituksessa. Yhtiön osakasenergiayhtiöillä on asiakkainaan noin 900 000 kotitaloutta ja paikallisyhteisöä. Osuutemme koko luvusta on 100 000, Laukkanen kehaisee. Vantaan Energia onkin suurin osakasenergiayhtiöistä. Fennovoiman suurimmat yksittäiset omistajat tulevat kuitenkin teollisuudesta, mukana ovat muun muassa Outokumpu, Rautaruukki ja Boliden. Samoin osakkaina on suuria kaupan alan yrityksiä, muun muassa Kesko ja SOK. Info Mikä Fennovoima? Vuonna 2007 perustettu kotimainen energiayhtiö. Sen tavoitteena on rakentaa Suomeen uusi ydinvoimala ja tuottaa omistajilleen kohtuuhintaista sähköä. Nykyiset ydinvoimalat ja työn alla oleva viides reaktori ovat Teollisuuden Voiman ja Fortumin rakennuttamia. Fennovoima toimii osuuskuntaperiaatteella. Sen osakkaina on 48 paikallista energiayhtiötä (36 %), 15 teollisuuden ja kaupan yritystä (30 %) sekä saksalaisen E.ON-konsernin Pohjoismaiden markkinoista vastaava E.ON Nordic (34 %). Emoyhtiönä toimivan Voimaosakeyhtiön omis- tusosuus on kaikkiaan 66 prosenttia ja sillä taataan, että Fennovoima pysyy suomalaisomistuksessa. Se, kuka tai ketkä rakennuttaa Suomeen lisäydinvoimaa, ratkeaa lähitulevaisuudessa. Fennovoima jättää periaatepäätöshakemuksensa voimalan rakentamisesta valtioneuvostolle vuoden 2009 alkuun mennessä. Mikäli valtioneuvosto tekee myönteisen päätöksen, menee asia eduskunnan vahvistettavaksi vuonna 2010. Ydinvoimalan rakentaminen voisi alkaa vuonna 2012, ja sähkön tuotanto vuosina 2018 2020. 18 Energiavirtaa Sähkö muuntuu moneksi ja hyvällä hyötysuhteella. - Juhani Hyvärinen
Vantaan Energian sähkön hinta nousee 1.11.2008 alkaen Vantaan Energian toistaiseksi voimassa olevat sähkön myyntihinnat nousevat 1.11.2008 alkaen noin 9 %. Verkkopalvelumaksut (sähkön siirtomaksut) Vantaan alueella säilyvät ennallaan, joten sähkön verollinen kokonaishinta nousee Vantaalla noin 5 %. Tyypillisessä kerrostaloasunnossa korotus on keskimäärin 1,20 kuukaudessa ja öljy- tai kaukolämmitetyssä pientalossa keskimäärin 2,90. Vastaavasti sähkölämmitteisessä pientalossa sähkölasku nousee noin 7,40 kuukaudessa. Syynä sähkön myyntihinnan muutokseen on sähkön hankintakustannusten voimakas nousu. Polttoaineiden hintojen nousu sekä Kioto-kaudelle 2008 2012 alkanut päästöoikeuksien kauppajakso ovat nostaneet sähkön tuotantokustannuksia ja sähkön markkinahintaa. Vanda Energi höjer elpriset 1.11.2008 Vanda Energi höjer sina tillsvidaregällande elförsäljningspriser 1.11.2008 med 9 %. Nättjänstavgifterna (elöverföringsavgifterna) i Vandaområdet förändras inte, och det totala elpriset inklusive skatt stiger alltså med cirka 5 %. I en typisk höghuslägenhet innebär prishöjningen på elenergi en merkostnad på i medeltal 1,20 per månad. I ett småhus med oljeeldning eller fjärrvärme är höjningen i medeltal 2,90. I ett typiskt eluppvärmt småhus stiger elräkningen med cirka 7,40 per månad. Orsaken till ändringen av försäljningspriset på el är kraftigt höjda elanskaffningskostnader. Högre bränslepriser och starten på utsläppshandelsperioden 2008 2012 inom ramen för Kyoto-protokollet har höjt elproduktionskostnaderna och marknadspriset på el. Lisätietoja saatte tarvittaessa palvelunumerosta (09) 829 0225 ma pe 8.30 16.00 För ytterligare information kontakta vårt servicenummer tel. (09) 829 0225 må fr kl. 8.30 16.00 Yleissähkö on sähkön pienkäyttäjien sähkötuote.yleissähkö on edullinen erityisesti kotitalouksille tai pienille yrityksille, joilla ei ole sähkölämmitystä. Perusmaksu Sähkö /kk c/kwh Myyntihinta 3,40 6,20 Siirtohinta 2,20 2,75 Sähkövero (veroluokka I) - 1,07726 Kokonaishinta 5,60 10,03 Allmäntariff är en elprodukt för små elkonsumenter. Allmän el är förmånlig särskilt för hushåll eller småföretag som inte har elvärme. Grundavgift El /mån c/kwh Försäljningspris 3,40 6,20 Överföringspris 2,20 2,75 Elskatt (skatteklass I) - 1,07726 Totalpris 5,60 10,03 Aikasähkö (Sähkölämmittäjät) on sähkölämmittäjille suunniteltu sähkötuote. Se soveltuu hyvin asiakkaille, joiden sähkön käytöstä vähintään puolet ajoittuu yöajalle tai pyhäpäiviksi. Perusmaksu Päiväsähkö Yösähkö /kk c/kwh c/kwh Myyntihinta 3,95 6,45 5,16 Siirtohinta 5,00 3,25 2,00 Sähkövero (veroluokka I) - 1,07726 1,07726 Kokonaishinta 8,95 10,78 8,24 Aikasähkön myyntituote on tarkoitettu asiakkaille, joiden pääsulake on 100 A tai pienempi. Päiväsähkö on voimassa arkisin ma pe klo 7 21 ja lauantaisin klo 7 18. Muina aikoina (myös arkipyhinä) voimassa on edullinen yösähkö. Hinnat sisältävät arvonlisäveron (22 %). Hinnat ovat voimassa 1.11.2008 lähtien. Tidstariff (Elvärmekunder) är en elprodukt för elvärmekunder. Tidsel är ett bra alternativ om över hälften av elanvändningen är förlagd till nätter eller helgdagar. Grundavgift Dagel Nattel /mån c/kwh c/kwh Försäljningspris 3,95 6,45 5,16 Överföringspris 5,00 3,25 2,00 Elskatt (skatteklass I) - 1,07726 1,07726 Totalpris 8,95 10,78 8,24 Försäljningsprodukten tidsel är avsedd för kunder med 100 A eller mindre huvudsäkring. Avgift för dagel gäller vardagar må fr kl. 7 21 och lördagar kl. 7 18. Övriga tider (också söckenhelger) tillämpas den förmånliga nattenergiavgiften. Priserna inklusive moms (22 %). Priserna gäller från och med 1.11.2008. Energiavirtaa 19
Ruuvipenkki Haravakisat kolmen maan välillä Teksti Reino Laukkanen Kuvat valmistajat ja Schutterstock Viimeistään syksyllä tulee tarve haravalle. Oikean työvälineen löytämiseksi järjestimme kisan saksalaisen Gardenan, ruotsalaisen Masin ja suomalaisen Fiskarsin välille. Perinneharavalla tarkoitetaan metallisilla, viuhkan muotoon asetetuilla piikeillä varustettua puuvartista haravaa. Gardenan työvälineet perustuvat erillisiin varsiin, joihin lisätään sopiva teräosa. Niinpä Gardenan metalliharava ei näytä vanhanaikaiselta, vaan lähinnä tekniseltä työkalulta sellaiselle, joka jostain syystä haluaa metallisen rapsuttimen. Hintaa kertyy lapaosasta 19,90 euroa ja 150-senttisestä varresta 16,90 euroa eli yhteensä 36,80 euroa. Lisäksi Gardena voi tarjota metallisen säätöharavan, jonka leveyttä voidaan muuttaa. Mutta mitä on tapahtunut Masille? Masilta on saatavissa myös litteillä piikeillä varustettu malli, mutta jostain syystä kisaan on lähetetty pyöreäpiikkinen, joka häviää kisan painavuudellaan. Masin puuvartisessa metalliharavassa on 18 pyöreää piikkiä ja hintaa 24,90 euroa. Fiskars voittaa tässä sarjassa kisan eleganteimmalla ja kevyimmällä tuotteella. Puuvartisella haravalla on hintaa uskomattomat 9,90 euroa. Vanhan tyylin kannattajille voi suositella Fiskarsia. Masin valikoiman urakkamallilla on leveyttä 65 senttiä. Muovisen lavan viimeistely ei ole kovin laadukasta. Joissain yksilöissä valumuotti on ollut liian kylmä, laitimmaiset piikit ovat kiinni toisissaan, mikä ei näytä hyvältä. Yhteenjääneet piikit huonontavat haravointitulosta. Fiskarsin vastaavassa on pitemmät piikit ja sen pinta-ala on Masin vastaavaa suurempi. Sillä voi siis viedä kompostikasaan isomman määrän biomassaa. Fiskarsin varsi on soikea ja siinä on kumiset pinnat käsiä varten. Näin sitä on helppo käännellä, toisin kuin Masin pyöreää puukeppiä. Hinnoiltaan ne ovat yhtä kalliita tai halpoja, 19,90 euroa. Vertailuun ei saatu Gardenan Combisystem viuhkaharava XXL:ää. Leveydeltään 77-senttisenä sillä voisi kuljettaa suurimman määrän biomassaa. Valitettavasti yksilöä ei löytynyt, eikä hinnastakaan ole mitään tietoa. Toisaalta Gardenan pyöreän varren kääntelyyn tarvitaan enemmän voimaa kuin Fiskarsilla, jossa on soikea varsi. Urakkamallien kisan voittaa Fiskars. Tämän jälkeen kisassa on jäljellä ainoastaan Fiskars ja Gardena, koska Masilta loppuvat mallit. Nykyajan yleisharavassa on leveyttä n. 40 senttiä ja se on valmistettu muovista. Sekä Fiskars että Gardena muodostavat työkalunsa erillisestä varresta ja siihen liitettävistä välineistä. Fiskarsin varrella on hintaa 8,95 euroa ja siihen sopiva lapa keventää pankkitiliä 5,65 euroa eli yhteensä 14,60 euroa. Gardenan käyttäjä voi valita useista varsista. Alumiininen 150 senttinen maksaa 17,95 euroa ja siihen sopiva lapa 12,95 euroa eli yhteishintaa kertyy 30,90 euroa. Normiharavakisan voittoon kiirii Fiskars selvällä erolla Gardenaan. 20 Energiavirtaa
Fiskars Fiskarsin varsi on soikea ja siinä on kumiset pinnat käsiä varten. Gardena Gardenan työvälineet perustuvat erillisiin varsiin, joihin lisätään sopiva teräosa. Niinpä Gardenan metalliharava ei näytä vanhanaikaiselta, vaan lähinnä tekniseltä työkalulta sellaiselle, joka jostain syystä haluaa metallisen rapsuttimen. Masi Masin valikoiman urakkamallilla on leveyttä 65 senttiä. Muovisen lavan viimeistely ei ole kovin laadukasta. Joissain yksilöissä valumuotti on ollut liian kylmä, laitimmaiset piikit ovat kiinni toisissaan, mikä ei näytä hyvältä. Loppuarvostelu Kisan voitti kotimainen Fiskars. Siltä löytyy kattava valikoima huolella suunniteltuja tuotteita. Kaiken lisäksi Fiskarsin tuotteet ovat kauttaaltaan Gardenan tuotteita kevyempiä, niin käyttää kuin kukkarollekin. Masin perinneharavassa voisi olla ainesta, mikäli sitä olisi saatavissa kaupoista. Sen sijaan muoviharava oli ala-arvoinen. Energiavirtaa 21
LIPUT: LIPUT: LIPPUPALVELU
PALAUTE ARVONTA KYSYMYS? Vantaan Energia maksaa postimaksun Arvomme kaikkien kupongin palauttaneiden kesken 5 kpl neljän lipun pakettia Finlandia Trophyyn. Lähetä tämä kuponki tai vastaa kysymykseen netissä, osoitteessa: www.vantaanenergia.fi. Vastaa 3.10.2008 mennessä. 1. Mielestäni tämän lehden mielenkiintoisin juttu oli sivulla: 2. Sinä kysyt, me vastaamme. Alla olevalla palstalla vastaamme lukijoiden kysymyksiin. Onko sinulla jokin yleisesti mielenkiintoinen sähköön, kaukolämpöön tai energiansäästöön liittyvä kysymys mielessäsi? Vantaan Energia Oy TUNNUS 5003509 01003 Vastauslähetys Osallistun arvontaan. Tietoni löytyvät kupongin toiselta puolelta (ellei löydy niin kirjoita ne alle). Sähköpostiosoitettani ei saa käyttää suoramarkkinoinnissa. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköposti Kysy Shutterstock / Kovalev Serguei Vantaan Energia vastaa Kysymys Miksi Vantaan Energian asiakas ei voi jo nyt siirtyä todellisen kuukausikulutuksen mukaiseen sähkön laskutukseen? Vastaus Tavoitteena on, että vuoden 2008 loppuun mennessä Vantaan Energia saa kaukoluentajärjestelmänsä laajennusprojektin sellaiseen vaiheeseen, että asiakkaat, joille kaukoluettava mittari on asennettu, voidaan siirtää lukemalaskutukseen. Lukemalaskutuksella tarkoitetaan sitä, että asiakas saa jokaisen laskunsa todelliseen kulutukseen perustuen. Siirtyminen lukemalaskutukseen tapahtuu vaiheittain vuoden 2009 aikana. Tiedotamme asiakkaille lukemalaskutukseen siirtymisestä aina etukäteen. Kysymys Paljonko jatkuva kylpyhuoneen lattialämmitys kuluttaa sähköä (nyt ei säätömahdollisuutta)? Kannattaisiko poistaa kokonaan? Vastaus Lattialämmityksen kulutuksen voi laskea seuraavan esimerkin mukaan: jos 0,6 kilowatin lämmitysvastus on koko vuoden päällä 12 tuntia vuorokaudessa, se kuluttaa sähköä 2 628 kwh vuodessa. Mikäli lattialämmitys on asennettu vain mukavuuden vuoksi, sen käyttöä kannattaa harkita. Jos sitä tarvitaan tilan kuivattamiseen, ei sitä kannata poistaa. Asunnoissa, joissa on lämmitysmuotona kaukolämpö, saattaa kosteiden tilojen lattialämmitys silti toimia sähköllä. Kosteusongelmien välttämiseksi lattialämmitys on käytössä ympäri vuoden. Lämmityskaudella on vaarana, että sähköllä toimivalla lattialämmityksellä lämmitetäänkin vahingossa koko asuntoa, jos kylpyhuoneen ovi jätetään auki. Tällöin kaukolämmöllä toimivat patterit eivät lämpiä, sillä niiden termostaatit tuntevat kylpyhuoneesta tulevan lämmön. Kaukolämmön korvaaminen sähköllä kasvattaa myös asukkaan sähkölaskua. Vantaan Energia, Viestintä viestintä@vantaanenergia.fi Energiavirtaa 23
Avaa kotisi raikkaalle tuulisähkölle Vantaan Energia on luotettava ja vastuullinen ympäristösertifi oitu yritys. Tuulisähköä kotiisi helposti 1. Klikkaa www.vantaanenergia.fi/tuuli ja liitä sähkösopimukseesi pienellä lisämaksulla tuulisähköosuus 1000 kwh/vuosi. 2. Yksi tuulienergiaosuus maksaa vain 1,80 /kk. 3. Saat Hyvän Tuulen Talo -sertifi kaatin todistuksena ilmastomyönteisestä energiaratkaisustasi. Vantaan Energia on Suomen suurimpia tuulienergian tuottajia. Puhelin (09) 829 0225 www.vantaanenergia.fi