Tilastot kertovat lypsykarjatilojen vasikoista
Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa
Vasikoiden kuolleisuus Käytetty aineisto Laskentakeskuksen aineisto Tilakuntoaineisto Reija Heikkisen lisensiaattityö: v. 2005 syntyneiden ja rekisteröityjen vasikoiden kuolleisuus
Maitorotuisten vasikoiden kuolleisuus Suomessa 2003-2008 Vuonna 2009 syntyi lypsykarjatiloilla 296110 vasikkaa. Vasikoiden määrä on pudonnut 13,9 % vuodesta 2003.
Vasikkakuolleisuus: kuolleena syntyneet ja ennen merkin laittoa kuolleet
Vasikkakuolleisuus: kuolleena syntyneet ja ennen merkin laittoa kuolleet Kun maitorotuinen hieho tai lehmä siemennetään liharotuisella sonnilla Hiehojen vasikkakuolleisuus 8,6 % Lehmien vasikkakuolleisuus 5,6 % Yhteensä 5,7%
Vasikan yksilöllinen riski kuolla eri maissa Maa Kuolleisuusriski 1-180 päivien aikana Ruotsi 3,7 % Norja 4,6 %* Suomi 2,5 % Tanska: lehmät 6,4 % Tanska: sonnit 7,8 % Tanska yhteensä 6,6 % Itävalta 3,1 % Iso- Britannia 1,4-6 % * 1-360 päivien aikana
Tanskalainen vasikkakuolleisuusprojekti tanskalainen kampanja kohdistettiin korkean vasikkakuolleisuuden tiloille - viljelijöille perustettiin vertaistukiryhmiä - Ohjattu vertaistuki - 2 tilakäyntiä: - Toimenpide-ehdotukset ja seuranta
Tuotosseurantatilat 2008
Tilakoko vaikuttaa kuolleisuuteen V. 2008 vasikkakuolleisuuden mediaani oli 6,7% Suurilla 50-100 lehmän tiloilla vasikkakuolleisuus oli 8,2 % Yli 100 lehmän tiloilla 10,1 % 20%:lla kaikista tiloista ei kuollut vasikoita vuonna 2008 ollenkaan
Syntymätilan koko lisää kuolleisuutta 0.00 0.02 0.04 0.06 Kumulatiivinen kuolleisuus syntymätilan koon suhteen välittämättömät sonnivasikat 0 50 100 150 200 vrk < 10 vasikkaa 10-20 20-40 40-80 > 80
Suurien tilojen korkeammat kuolleisuusluvut Poikimisten valvontaan ei riitä aikaa ja työvoimaresursseja Infektiopaine suurempi koska eläinmäärä isompi Eläinliikenne vilkkaampaa Laajentaneilla tiloilla hiehopoikimisten osuus suurempi lisää kuolleisuutta
Syntymätilojen välillä on suuria eroja 0.00 0.10 0.20 0.30 Kumulatiivinen kuolleisuus suurimpien syntymätilojen suhteen 0 50 100 150 200 vrk
Vasikoiden kuolleisuus v. 2005 Tilastossa mukana kaikki vuonna 2005 syntyneet ja rekisteröidyt vasikat Ei kuolleena syntyneitä tai merkitsemättömiä Puolen vuoden ikään mennessä kuoli 5,8 % vasikoista. Sonnit 6,9 % ja hiehot 4,6 % Poistotapa: kuollut itsestään 71,1 % teurastettu tilalla 15,2 % lopetettu 9,1 % teuraaksi 4,5 % Kuolleisuus vaihteli huomattavasti rotujen välillä: Holsteinvasikat: 4,3 % Ayrshirevasikat: 6,7 %.
Välittämättömien ja välitettyjen sonnivasikoiden kuolleisuus 0.00 0.02 0.04 0.06 0.08 Kumulatiivinen kuolleisuus ja eläinvälitys 0 50 100 150 200 vrk Välittämättömät Välitetyt vv = 0 vv = 1
Vasikkakuolleisuuden syitä Ruotsissa Diagnoosi 1-30 pv 31-90 pv 91-120 pv yhteensä Pneumonia 7,80 % 23,00 % 23,10 % 16,00 % Ripuli 14,90 % 9,70 % 4,60 % 11,10 % Napatulehdus 4,50 % 2,70 % 1,50 % 3,30 % Niveltulehdus 2,60 % 2,70 % 0,00 % 2,10 % Muu infektio 4,50 % 3,50 % 7,80 % 4,80 % Puhaltuminen 1,30 % 2,70 % 0,00 % 1,50 % Muu rs-kanavan sairaus 6,50 % 8,80 % 1,50 % 6,30 % Epämuodostuma 2,60 % 3,50 % 4,60 % 3,30 % Puutossairaus 1,30 % 0,00 % 1,50 % 0,90 % Trauma 5,20 % 4,40 % 6,20 % 5,10 % muu sairaus 2,00 % 0,00 % 0,00 % 0,90 % Ei tietoa 50,00 % 41,60 % 50,80 % 47,30 % Yhteensä 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 %
Emän kunto vaikuttaa vasikan Kuntoluokka eloonjäämiseen lihavuus altistaa poikimavaikeuksille Riittävä ummessaoloaika maksimoi ternimaidon vasta-ainepitoisuuden Ruokinnan optimointi Poikimahalvauksen ehkäisy Mineraalit ja vitamiinit ruokinnassa
Huomio poikimiseen Rauhallinen poikimapaikka Hygieeninen poikimapaikka Pesu ja kuivatus Helppo valvottavuus Tasaiset poikimiset ympäri vuoden Karsinat eivät ylikuormitu
Kuolleisuus vain sairastuvuusjäävuoren huippu Vasikkakuolleisuus on karjan hyvinvoinnin indikaattori Indikoi vasikoiden sairastuvuutta Antaa tärkeää tietoa karjan terveydenhuoltoeläinlääkärille Taloudellinen vaikutus havaitaan viiveellä, koska menetetty vasikka tuottaisi vasta kahden vuoden kuluttua
Vasikkakuolleisuuden kustannukset Pohjoismaissa Ruotsi 7 milj. Norja 8 milj. Suomi 14 milj. Tanska 40 milj.
Vasikoiden sairastuvuus syö tulosta Suurentunut vasikoiden kuolleisuusriski Heikentää nuorkarjan kasvua Hiehojen poikimaikä myöhästyy Hoito- ja lääkityskustannukset kasvavat Vasikkana sairastaneen lehmän tuotos on aikuisena heikompi Pidemmät poikimavälit Utaretulehdusriski kasvaa
Lähteet Mitä vasikat sairastavat Suomessa? Lypsykarjarakennusten toiminnalliset vaihtoehdot hanke 2004-2006 : Mukana 100 lämmintä makuuparsipihattoa Eviran tutkimustilastot
Pihattotutkimuksen satoa Juottovasikoista sairastui 21 % Ripuli 12% Yskä 4 % Muu sairaus 6 % Vieroitetuista vasikoista sairastui 7 % Juottovasikoista kuoli / lopetettiin 3 % Vieroitetuista kuoli / lopetettiin 0,4 %
Eviran kuolinsyytutkimukset 2005-2009
Yksi tauti johtaa toiseen Ripulin ja hengitystiesairauden välillä on yhteys 96 %:lla hengitystievasikoista on aiemmin ollut ripuli 46 % ripulivasikoista (ennen 91 vrk:n ikää) sairastui hengitystieinfektioon
Tilaongelman selvittäminen: milloin näytteitä? Kun vasikoita kuolee enemmän kuin yksi Kun ripuloivia enemmän kuin yksi Kun sairastuvuus / taudinkuva muuttuu selkeästi entisestä Kun halutaan seurata antibioottiresistenssiä
Älä aikaile Taudin kroonistuessa alkuperäisen taudinaiheuttajan selville saaminen vaikeutuu Alkuperäisiä aiheuttajia usein vaikeampi löytää, kun eläimiä on jo hoidettu ja sairaudet pitkittyneet Tarttuva tauti ehtii levitä Kasvu heikkenee pitkäksi aikaa Taloudelliset tappiot
Sairaudet monisyisiä ja ongelmat tilakohtaisia Lähde: Evira Paula Syrjälä Hoito-ohjeet Ennaltaehkäisy Jatkoseuranta Tulosten tulkinta Eläinlääkäri Tulosten tulkinta Omistaja Olosuhteiden kartoitus Ruokinnan tarkistus Eläinten kliininen tutkimus Hoitokäytäntöjen tarkastelu Laboratoriotutkimukset Kuolinsyyt Uloste-, verinäytteet Muut näytteet
Tilaongelman selvittäminen Mitä navetassa tapahtuu ennen kuin vasikat kuolevat? Vasikat eivät yleensä äkkikuole, vaan ongelmat muhivat
Näytteenotto tautitapauksissa I.Tutkimukset elävien eläinten näytteistä Ulostenäytteet - Ripulinaiheuttajat Sively/huuhtelunäytteet hengitysteistä - Hengitystietulehdusten aiheuttajat Verinäytteet - Luomiset, hengitystietulehdukset II.Raadonavaukset / elinnäytteet Kenttäobduktio ja elinnäytteet tarvittaessa laboratorioon Kokonaisen eläimen tuonti tai lähetys Eviraan Luomisen syyt, kokonainen eläin ja jälkeiset
Edustavien näytteiden valinta Riittävä näytteiden määrä Uloste-, veri- tai hengitystietulehdusnäytteitä vähintään 3-5 kpl Jos eläimiä on kuollut, tulisi mieluiten kaikki avata, joko tilalla tai laboratoriossa Usein on hyvä ottaa sekä elävien eläinten näytteitä, että teettää raadonavauksia Vain raadonavauksella voidaan saada tieto siitä, mitä eläin lopulta sairasti
Tilaongelman selvittely Yhteys eläinlääkäriin ja tilakäynti: Tilastotiedot: tuotostiedot, kasvut, kuolleisuus Hoitokäytännöt Erityisesti umpilehmät, tiineet hiehot poikiminen Ruokinta, kuivitus Olosuhteet, olosuhdemittaukset Lääkityssuunnitelma
Kliiniset tutkimukset eri eläinryhmissä: Ripulivasikoiden määrä Vasikoiden kuivuminen Yskiminen Napatulehdukset
Näyteenotto Hengitystieongelmat: syväsivelyt, sierainlimanäytteet, pariseeruminäytteet Ripuliongelmat: ulostenäytteet Luomiset: sikiönäytteet, jälkeiset, verinäytteet Kuolemantapaukset: kokonaisten raatojen avaukset, elinnäytteiden tutkiminen Verinäytteet: vasikoiden vasta-ainetasot
Tilaongelman selvittely Tilakäynti: Mietitään tavoite: kuolleisuuden / sairastuvuuden pienentäminen, parempi kasvu, jne Asetetaan tavoitteelle määräaika Suunnitelma, miten tavoite saavutetaan Taudin saneeraussuunnitelma Ruokintasuunnitelma jne. Tulosten seuranta: uusi tilakäynti
Raadonavaus antaa tietoa Raato jäähdytettävä nopeasti, ei saisi jäätyä Edustavin näyte, kun eläin ei lääkitty ei kroonisesti sairas, ei rääpäle tyypillisin oirein sairastunut Lähetysohjeet www.evira.fi Tueksi voidaan ottaa hengitystie- tai ripulinäytteitä muista eläimistä
Raadonavausten tutkimuspaikka ja hinta Tutkimuspaikat: Kuopio, Seinäjoki ja Helsingissä; yli 50 kg myös Oulu Hinnat (12/2010) Kokonainen eläin: Paino yli 400 kg 244,35 + alv Paino 100-400 kg 109,95 + alv Seuraava eläin 61,09 + alv Paino alle 100 kg Seuraava eläin Elinnäytteet ensimmäinen eläin Seuraava eläin 61,09 + alv 36,65 + alv 42,77 + alv 20,76 + alv
Raadonavaus
Pakkaaminen: kokonaiset eläimet Pakkauksen tulee olla kuljetuksen ja käsittelyn kestävä eikä se saa vuotaa, vahvista pohja