Vesijalanjäljen laskenta, case kaivos

Samankaltaiset tiedostot
Vesijalanjäljen laskenta, case kaivos

Vesijalanjäljen laskenta ISO/DIS Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT. ISO sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi SFS 23.4.

Vesi ja sosiaalinen hyväksyttävyys

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Suomen Kaivosyri;äjät ry Kaivosseminaari 2013 Pyhäsalmen kaivos Levi, Ki(lä Kesäkuu 5, 2013

Kädenjälki korostaa toiminnan positiivisia kestävyysvaikutuksia

Vesijalanjälki? Samuli Launiainen. Vihreä talous ja vesi Suomessa mitä uusia mahdollisuuksia? Helsinki

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa

Mitä kaivosteollisuus voisi oppia metsäteollisuuden yhteiskuntavastuutoimien muotoutumisesta?

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Pyhäsalmi Mine Oy. Suomen Kaivosyrittäjät Kaivosseminaari Oulu Anja Pekkala Site Services Manager

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT

Lentotuhkapohjaiset Ecofax-tuotteet betonin valmistajille

Yksityisen sektorin rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi kansanvälisesti

Case Outotec: Kestäviä ratkaisuja raskaalle teollisuudelle

Yleisesittely kiertotaloudesta

KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Environmental Impacts of Energy Production in Finland a Life Cycle Approach

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Vesivastuusitoumus haaste yrityksille kestävään veden käyttöön ja hallintaan

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Meriteollisuudelle sopivat aiheet 2016 hauissa. Elina Holmberg, Tekes EU:n Horisontti rahoitusmahdollisuudet meriteollisuudelle 21.8.

Ympäristömittauspäivät / Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA Harri Kosonen

Katko T.S. Ke 12 TTY

YVA-lain hankeluettelon päivitys - metalli- ja kemianteollisuus

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja , Långvik

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Itä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyö kaivannaisalan arvoketjujen kehittämisessä. Ilkka Nykänen Business Joensuu

EU:n elinkaariarviointia koskevat aloitteet tavoitteet ja jatkosuunnitelmat

Mitä asennetutkimus kertoo kaivosalalle?

Materiaalitehokkuus asiakkaan prosesseissa

Teollisuustaito Oy Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

MARKKU PAVELA Työterveyshuollon el, FM. Harjavallan Suurteollisuuspuiston työterveysasema

Vesi Energia Ruoka (- ja ekosysteemi) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

muutos *) %-yks. % 2017*)

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Jätehuollosta kiertotaloushuoltoon Satu Hassi Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen

Kommenttipuheenvuoro. Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy Finlandia-talo VTT beyond the obvious 1

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA

Vanerintuotanto ja -kulutus.

Miten mitata alueen ekotehokkuutta? Kokemuksia Kymenlaakson sovelluksesta

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited

895 M ,26%*

*) %-yks. % 2018*)

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy


Globaalit vesihaasteet ja Suomi. Suvi Sojamo, FT Aalto-yliopisto Kestävä vedenkäyttö ja tulevaisuuden mahdollisuudet Foresight Friday: 7.9.

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

Kaivosseminaari 2010

muutos *) %-yks. % 2016

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

Puun biojalostuksen uudet liiketoimintamahdollisuudet. Pohjois- Savosta puun biojalostuksen piilaakso

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

VTT SULCAelinkaarilaskentaohjelma

JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ

Teknologian tutkimuskeskus VTT. Energia- ja moottoritutkimus. Nils-Olof Nylund

KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA

ALKALIPARISTOJEN KIERRÄTYS: HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

766 M ,83%*

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna

Transkriptio:

Vesijalanjäljen laskenta, case kaivos Kaivostoiminta ja kestävä kehitys 11.6.2014 Joensuu Elina Saarivuori, VTT

2 SAM (2013-2015) Sustainable Acceptable Mining PRE- OPERATIONAL PHASE Social licence to operate, planning process Eco-efficiency, environment OPERATIONAL PHASE SOCIALLY ACCEPTABLE AND SUSTAINABLE MINING INDUSTRY POST- OPERATIONAL PHASE New business and service concepts Mukana kaikki kolme kestävän kehityksen elementtiä: ympäristö, talous ja sosiaaliset/ yhteiskunnalliset vaikutukset: - Sosiaalinen toimilupa - Vesi ympäristökysymyksenä - Uudet liiketoiminta- ja palvelukonseptit Tulevaisuuden ennakointi, visio ja kaivannaisteollisuuden tiekartta ohjaavat tutkimusta Yritysyhteistyö case-tapausten kautta Laaja kansainvälinen yhteistyö

3 Vesijalanjälki & SAM Tavoitteena on luoda kaivosteollisuuden käyttöön sopiva vesijalanjäljen arviointimenetelmä, joka perustuu ISO 14046 vesijalanjälkimetodologiaan ja jonka tulos on helposti kommunikoitavissa. 2 case-tutkimusta: Pyhäsalmen kaivos edustaa elinkaaren loppuvaiheessa olevaa maanalaista kaivosta. Kittilän kaivos edustaa muutaman vuoden toiminnassa ollutta kaivosta, tarkastellaan avolouhos-/maanalaista toimintaa.

4 Miksi vesijalanjälki? Makea vesi on epätasaisesti jakaantunut arvokas luonnonvara, jonka saatavuus on vaarantunut ihmisen toiminnan sekä ilmaston muuttumisen takia. Tarvitaan tietoa ja ymmärrystä veden käytön vaikutuksista Yrityksiä kohtaan lisääntynyt paine tarttua aiheeseen Vesijalanjälki on menetelmä, jota on kehitetty tähän käyttötarkoitukseen Keskeisiä teollisuussektoreita vesijalanjäljen kannalta: Elintarvike-, tekstiili-, kaivos-, metsä-, öljy- ja kemianteollisuus Suomen etuina ovat hyvät vesivarat, prosessien vesitehokkuus ja teknologiaosaaminen sekä tehokas vedenpuhdistus. Vesivastuullisuus ulottuu kuitenkin koko tuotantoketjuun

5 Mikä on vesijalanjälki Vesijalanjälkistandardi ISO 14046 on hyväksytty vastikään Perustuu elinkaariarviointiin (ISO 14044 LCA-standardi) Vesijalanjälki kertoo aina vaikutuksesta Huomioi vaikutuksen sekä määrään että laatuun Paikalliset/alueelliset vaikutukset on otettava huomioon (karakterisointikertoimet, laatu- ja saatavuusindeksit). Myös välilliset vaikutukset ilmasta tai maaperästä otetaan huomioon. Laskentaesimerkkejä erillisessä Teknisessä Raportissa, jonka on valmisteilla.

6 ISO 14046: Veden laatu on yhtä tärkeä kuin veden määrä Veden käyttö VETTÄ KULUTTAVA KÄYTTÖ Veden saatavuus heikkenee VEDEN LAATUA PILAAVA KÄYTTÖ Vesi muuttuu käyttökelvotomaksi VEDEN TOIMINNALLISUUS VÄHENEE Aiheutuu ympäristövaikutus

7 ISO 14046: Vesijalanjälki voi olla itsenäinen indikaattori tai osa LCA:ta LCA Water footprint (profile) Water availability footprint Sisältää kaikki ympäristövaikutukset Sisältää kaikki veteen liittyvät vaikutukset: - Rehevöityminen - Happamoituminen - Toksiset vaikutukset - Veden saatavuus - jne Huomioi vaikutuksen veden saatavuuteen (veden määrä ja laatu)

8 Water availability footprint (WAF) (Boulay et al. 2011) Arvioi tuotteen/prosessin/ organisaation vedenkäytön vaikutusta veden saatavuuteen Huomioi kolme näkökulmaa: Määrä input, m3 output, m3 Paikallisuus Vesiniukkuusindeksi Laatu Input Output

9 Case: Pyhäsalmen kaivos Source: http://www.first-quantum.com/our-business/operating-mines/pyhasalmi/default.aspx Maanalainen kaivos Pyhäjärvellä, Pohjois-Pohjanmaalla Omistaja kanadalainen First Quantum Minerals Ltd. Tuottaa kupari-, sinkki- ja pyriittirikastetta Kaivos työllistää 212 henkilöä Suomen suurin ja Euroopan syvin toimiva perusmetallikaivos Avattu vuonna 1962 ja ennakoitu sulkemisajankohta on vuonna 2018

10 Mitä laskettiin? Vaikutus veden saatavuuteen koko arvoketjun osalta, sisältäen Pyhäsalmen kaivoksen, siellä käytettävät kemikaalit ja materiaalit sekä kuparikonsentraatin sulatuksen kuparituotteeksi. Kaivoksen infrastruktuuri ei ole mukana. Funktionaalinen yksikkö on 1 t kuparianodia

11 Tuotejärjestelmä Haihdunta hulevedet sadanta PYHÄSALMEN KAIVOS haihdunta Porausvesi Energia Polttoaineet LOUHINTA LLLLLLL+ MURSKAUS Porausvesi + kaivosvesi CaO Vesi Vesi Energia Kemikaalit JAUHATUS RIKASTUS Cu-ekv Veden kierrätys ALTAAT Puhdistettu jätevesi CaO SAOSTUS + LASKEUTUS Selkeytetty vesi Konsentraatti Cu-ekv (Cu, Zn, pyriitti) Energia Kemikaalit Vesi SULATTO Lopputuote: 1 t Cu-anodi Haihdunta

12 Dataa koko tuoteketjun osalta CHEMICAL 1 CHEMICAL 2 CHEMICAL 3 ENERGY MATERIAL 1 MATERIAL 2 Etc Quantity Quantity Quantity Quantity Quantity Quantity Location Quality Location Quality Location Quality Location Quality Location Quality Location Quality COPPER MINE Quantity Location Quality CHEMICALS MATERIALS ENERGY Location Quantity Quality COPPER REFINERY Quantity Location Quality Product: 1 t COPPER ANODE

13 Lähtötiedot 1) Pyhäsalmen kaivos - tuotanto - energia- ja raaka-ainesyötteet, määrä ja alkuperä - sivutuotteet ja jäte - otetun veden määrä ja laatu ja tyyppi - jäteveden määrä ja laatu - sadanta, haihdunta - jatkojalostus 2) Muu tuotejärjestelmä - Tietopankkidata - Teollisuuden standardit/ kirjallisuus

14 Tuotejärjestelmä Finland ph control and washing chemicals Flotation chemicals Dust binder Explosives FINLAND Mine operations + Copper refining Sweden Water treatment chemicals Steel grinding balls Switzerland Flotation chemical Europe Defoamers Flocculants Czeck republic Steel grinding balls Poland Filter washing chemicals China Flotation chemical, collector Map: Classification of world s surface waters. Source: Boulay et al. 2011

15 Pyhäsalmen vesitase INPUT = OUTPUT MINE AND CONCENTRATION PLANT Mine water PONDS

16 Veden käyttö ja kulutus tuoteketjussa 38% evaporated 12% integrated to by-products and tailings 11% integrated to concentrate 39% temporarily accumulated in ponds

17 Vedenlaadun luokittelu Input ja output vedet luokitellaan laadun perusteella, 8 eri kategoriaa Vedenkäyttäjät on ryhmitelty sen perusteella, minkä laatuista vettä ne voivat hyödyntää käyttötarpeisiinsa. Water category functionalities per user. Source: Boulay et al. 2011 Functional X Non-functional 1 2a 2b 2c 2d 3 4 5 Excellent Good Average Average Tox Average Bio Poor Very Poor Unusable low coliforms, low toxic low coliform, medium toxic Medium coliform, medium toxic Low coliform, higher toxic High coliforms, low toxic High High coliform, Coliform, medium high toxic toxic Domestic 1 X X X X X X X Domestic 2 X X X X X Domestic 3 X Agriculture 1 X X X X X Agriculture 2 X X Fisheries X X X X X X Industry X X X X X Cooling X Recreation X X X X X Transport Hydropower Other - Unusable

18 Vaikutus vedenkäyttäjiin Veden laatu muuttuu luokasta 2a luokkaan 2c Domestic 2 ja teolliset käyttäjät potentiaalisia kärsijiä

19 Water availability footprint Vesijalanjälki 240 litraa H 2 0 eq/ t kuparianodia Stressivaikutuksen jakautuminen 55% kaivostoiminta 37% kemikaalit ja raaka-aineet 7% jatkojalostus 1% energia ja kuljetukset

20 Water availability footprint Vesijalanjälki 240 litraa H 2 0 eq/ t kuparianodia Stressivaikutuksen jakautuminen 55% kaivostoiminta 37% kemikaalit ja raaka-aineet 7% jatkojalostus 1% energia ja kuljetukset Tulokset voidaan ilmoittaa myös Per kaivos Per euro

21 Water availability footprint Vesijalanjälki 240 litraa H 2 0 eq/ t kuparianodia Stressivaikutuksen jakautuminen 55% kaivostoiminta 37% kemikaalit ja raaka-aineet 7% jatkojalostus 1% energia ja kuljetukset Pahvi (Suomi) 70 l H 2 0 eq/t Pahvi (Eurooppa) 370 l H 2 0 eq/t

22 Stressi-indeksit 1 = niukka resurssi 0 = runsas resurssi Surface water quality Ground water quality Finland 2a 0.003 2a 0 Peru 4 0.030 1 0.617 Chile 4 0 1 0.685 Australia 3 0.817 2a 1 Canada 3 0.018 1 0.001 Zambia 2a 0 1 0

23 Yhteenveto (1) Vesijalanjälkimenetelmä on sovellettavissa kaivoksille ja kaivostuotteille Tarvittavat tiedot kaivostoiminnasta melko helposti saatavilla Sekundäärisen lähtötiedon käyttö osin välttämätöntä Vesijalanjälki lisää ymmärrystä tuotesysteemin vesivirroista, vedenkäytön vaikutuksista ja auttaa löytämään hotspotit Laskennassa huomioitava paikalliset olosuhteet (pintavesi ja pohjavesi) Muut vedenkäyttäjät, kilpailu vedestä Pintaveden ja pohjaveden erottaminen: erilaiset käytöt, laadut ja niukkuudet Haasteena oikeanlaisen niukkuusindeksin käyttäminen

24 Yhteenveto (2) Vesijalanjälki ei yksin kerro toiminnan tai tuotteen kaikista vesistövaikutuksista WAF-menetelmää täydentämään soveltuvat muut vesistövaikutuksista kertovat indikaattorit Rehevöityminen Happamoituminen Toksisuus jne

25 Kiitos! Lisätietoja: elina.saarivuori@vtt.fi helena.wessman@vtt.fi