EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN ECA/07/27 EUROOPAN YHTEISÖJEN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN PRESIDENTIN HUBERT WEBERIN PUHE VARAINHOITOVUOTTA 2006 KOSKEVAN VUOSIKERTOMUKSEN ESITTELY EUROOPAN PARLAMENTIN TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNALLE STRASBOURG, 12. MARRASKUUTA 2007 Ainoastaan puhujan esittämä toisinto on pätevä. 1 FI
Arvoisa puheenjohtaja Arvoisat valiokunnan jäsenet Hyvät naiset ja herrat Minulla on kunnia esitellä valiokunnallenne tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset varainhoitovuodelta 2006. Huomenna esittelen ne ECOFIN-neuvostolle ja 29. marraskuuta Euroopan parlamentille Brysselissä pidettävässä täysistunnossa. Vuoden 2006 yleisen talousarvion toteuttamista koskevan vuosikertomuksen, joka on muuten toimielimemme 30. vuosikertomus, ja Euroopan kehitysrahastoja koskevan vuosikertomuksen lisäksi tilintarkastustuomioistuin on tänä vuonna hyväksynyt 24 EU-virastoja ja muita erillisvirastoja koskevaa erityisvuosikertomusta. Toimittamiemme toiminnantarkastusten tulokset esitellään erityiskertomuksissa, joista viimeisimmät ovat koskeneet mm. seuraavia aiheita: yhteisön passitusjärjestelmä, välivaiheen menettelyiden täytäntöönpano rakennerahastojen yhteydessä, toimielinten kiinteistömenot, Euroopan pakolaisrahaston hallinnointi, vientitukia koskevat tarkastukset, CARDS-ohjelman hallinnointi, yhteisöjen kalavarat, tekninen apu hallinnon kehittämisen yhteydessä ja hallinnollinen yhteistyö arvonlisäverotuksen alalla. Lausuntoja tilintarkastustuomioistuin on antanut mm. OLAFin tutkimuksia koskevasta asetuksesta, toimeenpanovirastoista sekä jäsenvaltioiden vuotuisista yhteenvedoista ja kansallisista ilmoituksista. Tämänpäiväisessä puheessani aion käsitellä seuraavia asioita: vuosikertomuksiin sisältyviä keskeisiä ajatuksia ja niitä tukevia keskeisiä havaintoja EU:n varainhoidon kannalta merkittäviä tekijöitä ja tilintarkastustuomioistuin kehittämistä. Keskeiset ajatukset Esittelen nyt lyhyesti vuotta 2006 koskeviin vuosikertomuksiin sisältyvät keskeiset ajatukset: Vuoden 2006 tilien luotettavuus Vuoden 2006 tilinpäätös antaa kyseiseltä varainhoitovuodelta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisöjen taloudellisesta asemasta ja tuloksista lukuun ottamatta sitä, että lyhytaikaisina velkoina ja ennakkomaksuina kirjatut määrät ilmoitetaan taseessa liian suurina. Komissio on edistynyt yhä suoriteperusteisen kirjanpidon täytäntöönpanossa, vaikka joitakin puutteita esiintyy edelleen. Tällä hetkellä komission haasteena on antaa täysin luotettavia tietoja ja hyödyntää mahdollisimman hyvin uuden tilinpäätöksen avulla saatavia yleiskuvan antavia tietoja ja hallintotietoja. 2 FI
Riskinhallinnassa tehdyt parannukset Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio on panostanut huomattavasti EU-varojen riskinhallintaan liittyvien puutteiden korjaamiseen. Joidenkin muutosten myönteiset vaikutukset ovat jo nähtävissä: maataloustoimissa esiintyvien virheiden arvioitu kokonaistaso on laskenut huomattavasti, vaikkakin virhetaso on edelleen juuri olennaisuusrajan yläpuolella. Tämä myönteinen kehitys on seurausta eritoten siitä, että yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS) toimii tehokkaasti ja että ilmoitus- ja maksumenettelyjä yksinkertaistettiin hiljattain käyttöön otetun tilatukijärjestelmän yhteydessä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että komission vuotuisten toimintakertomusten ja pääjohtajien lausumien laadintasääntöjä ja -ohjeita on parannettu. Tästä huolimatta kyseisten sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti laadituissa asiakirjoissa ja varsinkin komission yhteenvetokertomuksessa arvioidaan edelleen liian optimistisesti suurta osaa EU:n talousarviota; erityisesti tämä pitää paikkansa, kun on kyse maataloudesta, rakennepolitiikan aloista ja ulkoisista toimista. On tärkeää, että kyseisissä kertomuksissa ja niihin liittyvissä lausumissa esitetään realistinen ja objektiivinen arvio hallinnoinnin tilasta ja varojen käytöstä ja täten varmistetaan avoimuus ja tilivelvollisuus sekä edistetään tarvittaessa muutosprosessia. Laillisuus ja asianmukaisuus Tilintarkastustuomioistuin tarkasti tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden ja antaa jälleen huomautuksia sisältämättömän tarkastuslausuman EU:n tuloja, maksusitoumuksia, hallintomenoja ja liittymistä valmistelevaa strategiaa koskevien toimien osalta (Sapard-ohjelmaa lukuun ottamatta). Lisäksi virheiden esiintyvyys oli vuonna 2006 alhainen komission lähetystöjen suoraan hallinnoimien ulkoisten toimien alan maksuissa. Valtaosasta EU-menoja tilintarkastustuomioistuin antaa kuitenkin jälleen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta kielteisen tarkastuslausuman, joka koskee pääasiallisesti muita kuin yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään kuuluvia maatalousalan menoja, rakennepolitiikan ja sisäisen politiikan aloja sekä huomattavan suurta osaa ulkoisista toimista. Näillä aloilla havaittiin, että lopullisille edunsaajille suoritetuissa maksuissa virhetaso oli edelleen olennainen, vaikkakin virheiden taso vaihteli aloittain. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin katsoo, että Euroopan kehitysrahastojen tilien perustana olevat toimet ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset, lukuun ottamatta edunsaajamaissa sijaitsevien komission lähetystöjen hyväksymiä maksuja. Tilien perustana olevissa toimissa esiintyvät virheet johtuvat laiminlyönneistä, usein monimutkaisten sääntöjen heikosta tuntemuksesta tai oletettavasti yrityksistä saada EU-talousarviovaroja vilpillisessä tarkoituksessa. Lisäksi havaittiin, että menoilmoituksia, jotka liittyvät muihin kuin yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään kuuluviin maatalousmenoihin sekä rakennepolitiikan ja sisäisen politiikan aloihin ja jotka perustuvat pääasiassa edunsaajan toimittamiin tietoihin, ei useinkaan tarkasteta riittävissä määrin eikä riittävän kattavasti. Menoilmoitusten tarkastukset eivät usein myöskään ole asianmukaisia laadultaan. Komission 3 FI
vastuulla on viime kädessä varmistaa, että yhteisön varojen käyttöä hallinnoidaan ja valvotaan paremmin sekä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tapahtuvan että suoran hallinnoinnin aloilla. EU:n talousarvion keskeisten menoalojen osalta tilintarkastustuomioistuin teki seuraavat havainnot: Maatalouden osuus vuonna 2006 oli 49,8 miljardia euroa. Tarkastellessaan maatalousalaa kokonaisuudessaan tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että virheiden arvioitu kokonaistaso oli laskenut huomattavasti, vaikkakin virhetaso on edelleen juuri olennaisuusrajan yläpuolella. Maatalousmenoissa on monenlaisia tapahtumia, joihin liittyy erilaisia riskejä ja joita valvotaan erilaisilla järjestelmillä. Esimerkiksi maaseudun kehittämisen alalla tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että maaseudun ympäristötoimenpiteissä esiintyy paljon virheitä, mikä johtuu usein monimutkaisista tukikelpoisuusehdoista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kahdeksasta maaseudun kehittämisen alalla tarkastetusta tapauksesta seitsemässä, että tarkastetut viljelijät eivät olleet noudattaneet sitoumuksiaan tai että viranomaiset eivät olleet tarkastaneet sitoumuksia riittävän tehokkaasti. Toisaalta tilintarkastustuomioistuin totesi jälleen, että yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä, joka kattaa noin 70 prosenttia yhteisen maatalouspolitiikan menoista, alentaa asianmukaisesti sovellettuna tehokkaasti sääntöjenvastaisten menojen riskiä. Kreikassa yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään liittyvät ongelmat ovat kuitenkin yhä ratkaisematta. Tilatukijärjestelmään siirryttäessä ilmoitus- ja maksumenettelyjä yksinkertaistettiin. Tällä toimenpiteellä on havaittu olevan myös sivuvaikutuksia: Tukea myönnetään nyt maanviljelijöiden sijasta maanomistajille, jotka eivät ole koskaan harjoittaneet maataloustoimintaa. Tämä on johtanut merkittävään EU-tukien uusjakoon. Uusien EU:n maataloustuen saajien joukossa on rautatieyhtiöitä (Yhdistyneessä kuningaskunnassa), ratsastuskerhoja/jalostusyhdistyksiä (Saksassa ja Ruotsissa) sekä golf-/vapaa-ajanklubeja ja kaupunginvaltuustoja (Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa). Lisäksi tilatukijärjestelmää koskevissa asetuksissa jäsenvaltioille annettiin myös mahdollisuus valita, miten tukioikeuksia myönnetään. Tämän johdosta edunsaajia käsitellään epätasapuolisesti ja käsittely vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen ja jopa jäsenvaltioiden sisällä. Komission vuotuisissa tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätöksissä varmistetaan ainoastaan, että maksajavirastojen tilit ovat kattavia ja oikeellisia. Voimassa olevien asetusten mukaisesti kyseiset päätökset eivät koske laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyviä tekijöitä edunsaajien tasolla. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi sisältöön ja perusteellisuuteen liittyviä puutteita sekä todentamisviranomaisten työssä että komission toimittamissa asiakirjatarkastuksissa, jotka koskevat todentamisviranomaisten antamia tarkastuslausuntoja ja kertomuksia. Vuoden 2006 lopussa komission monivuotisia sääntöjenmukaisuutta koskevia päätöksiä ei ollut edelleenkään saatu tehdyiksi vuotta 1998 seuraavilta vuosilta. Tässä on kyse merkittävistä rahamääristä, jotka jäsenvaltioiden on maksettava takaisin yhteisön talousarvioon korjauksina tai sakkoina, koska jäsenvaltiot eivät ole ylläpitäneet asianmukaisia järjestelmiä. On painotettava sitä, että näissä yhteisön talousarvioon tehtävissä takaisinperinnöissä varat peritään veronmaksajilta eikä yhteisön varoja sääntöjenvastaisesti saaneilta edunsaajilta. Komissio ei myöskään valvo tyydyttävällä tavalla tarkastuksia, joita jäsenvaltiot toimittavat muiden kuin yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään kuuluvien maataloustukien maksun jälkeen. 4 FI
Rakennepolitiikan alojen menojen osuus vuonna 2006 oli 32,4 miljardia euroa. Tilanne niiden osalta ei ole muuttunut edellisiin vuosiin nähden. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että arvioitu olennainen virhetaso vastaa ainakin 12:ta prosenttia edunsaajille korvatusta kokonaismäärästä. Useimmin esiintyneet virheet liittyivät seuraaviin seikkoihin: menot olivat tukeen oikeuttamattomia, tarjouskilpailumenettelyjä ei sovellettu ja yleiskuluja tai henkilöstömenoja koskevat tositteet puuttuivat. Jäsenvaltioiden valvontajärjestelmät eivät yleensä olleet vaikuttavia tai ne olivat vain kohtalaisen vaikuttavia ja komission kyseisten järjestelmien toimintaan kohdistama valvonta oli vain kohtalaisen vaikuttavaa. Valvonnan pääasiallisia puutteita olivat seuraavat: hallintoviranomaiset eivät tarkastaneet, että korvattaviksi ilmoitetut menot olivat todella toteutuneet ja että ne olivat tukikelpoisia, maksuviranomaiset eivät havainneet puutteita hallintoviranomaisten työssä eivätkä tarkastuselimet toimittaneet riittävissä määrin laadultaan asianmukaisia kyseisten ohjelmien menoja koskevia tarkastuksia. Komission suoraan hallinnoimien sisäisen politiikan alojen osuus vuonna 2006 oli 9,0 miljardia euroa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kyseisten alojen osalta, että tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyvä virhetaso oli olennainen. Pääasiallinen syy tähän oli se, että komissio suoritti maksuja edunsaajille, jotka olivat ilmoittaneet hankkeista aiheutuneet menot liian suurina. Tämä johtui usein siitä, että edunsaajien laskelmissa esitettiin todellisten menojen sijaan budjetoituja menoja tai että ne olivat ilmoittaneet menoja, jotka eivät liittyneet hankkeeseen. Edunsaajat eivät useinkaan kykene perustelemaan menoilmoituksissa esittämiään henkilöstökuluja. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa kävi ilmi, että sisäisen valvonnan järjestelmät olivat vain osittain tyydyttäviä. Menojen todentamisesta vastaava riippumaton lausunnon antava tarkastaja oli esimerkiksi antanut 15:stä tilintarkastustuomioistuimen tarkastamasta tapauksesta yhdeksässä huomautuksia sisältämättömät lausunnot, kun taas tilintarkastustuomioistuin havaitsi näistä yhdeksästä tapauksesta neljässä virheitä, joilla oli merkittävä taloudellinen vaikutus menoilmoituksiin, tai totesi, etteivät järjestelmät olleet vaatimusten mukaisia. Parannusta kuitenkin havaittiin: komission toimittamien jälkitarkastusten määrää oli lisätty, mutta tämä ei kuitenkaan riitä korvaamaan muiden järjestelmien puutteita.. Ulkoisten toimien menojen osuus vuonna 2006 oli 5,2 miljardia euroa. Tilanne niiden osalta oli tyydyttävä lähetystöjen hallinnoimien ja valvomien toimien osalta, mutta ei hankkeiden toteuttamisesta kentällä vastaavien elinten kohdalla. Havaitut virheet liittyivät esimerkiksi siihen, että oli ilmoitettu tukeen oikeuttamattomia menoja ja jätetty noudattamatta tarjouskilpailumenettelyjä. Liittymistä valmistelevan strategian osuus vuonna 2006 oli 2,3 miljardia euroa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että maksut olivat yleisesti ottaen laillisia ja asianmukaisia. Phare- ja ISPAohjelmien sekä Turkkia koskevan ohjelman tapauksessa komission lähetystöjen ennen maksujen suorittamista toimittamat tarkastukset osoittautuivat edelleen tehokkaaksi keinoksi alentaa riskejä kansallisella tasolla. Tarkastetuissa Sapard-toimissa havaittiin jälleen merkittäviä virheitä, esimerkiksi hankintamenettelyissä ja kansallisten viranomaisten toimittamissa tarkastuksissa. Bulgariassa komissio hyväksyi erään hankkeen kohdalla 19,6 miljoonan euron maksun siitä huolimatta, että Sapard-virasto ei ollut toimittanut vaadittavia tarkastuksia ennen maksun hyväksymistä. Komission hyväksyntä perustui näin ollen tarkistamattomiin tietoihin. 5 FI
Hallintomenojen osuus vuonna 2006 oli 6,7 miljardia euroa. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyössä kävi ilmi, että toimista poimitun otoksen virhetaso ei ollut olennainen ja että toimielinten käyttämät järjestelmät olivat riittäviä. Joissakin järjestelmissä, kuten Euroopan parlamentin jäsenten avustajakorvausjärjestelmässä, esiintyi kuitenkin edelleen tiettyjä puutteita. Komissio on viime vuosina ryhtynyt toimenpiteisiin lisätäkseen varojen takaisinperintää ja parantaakseen EU:n taloudellisten etujen suojaa. Kyseisten varojen hallinnointi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa on kuitenkin monimutkaista ja tästä johtuen komissiolla ei edelleenkään ole käytössään luotettavia tietoja siitä, millaisista määristä ja mistä edunsaajista aiheettomasti maksettujen varojen takaisinperinnässä on kyse eikä myöskään takaisinperinnän taloudellisesta vaikutuksesta EU:n talousarvioon. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin ei pysty tarkastamaan komission toimittamien lukujen oikeellisuutta. EU:n varainhoitoon liittyviä tekijöitä Haluaisin nyt käsitellä joitakin vuotta 2006 koskevaan vuosikertomukseen liittyviä varainhoidon osa-alueita: Jotta EU:n kansalaiset saisivat varmuuden siitä, että EU-varojen käyttö on laillista, asianmukaista ja moitteetonta, hallinnoinnin on oltava asianmukaista, mikä edellyttää, että sisäisen valvonnan järjestelmät ovat tehokkaita kaikilla kyseisten varojen hallinnoinnin tasoilla. Tilintarkastustuomioistuimen soveltamassa tarkastuslähestymistavassa keskeisessä asemassa on sisäisen valvonnan järjestelmien arviointi, joka perustuu EU:n toimintaympäristöön mukautettuna IFACin ja INTOSAIn kansainvälisiin tarkastusstandardeihin. Tarkastuslausuman kannalta tärkeä järjestelmien laatua osoittava tekijä on se, missä määrin niiden avulla käytännössä alennetaan EU-varojen sääntöjenvastaiseen tai laittomaan käyttöön liittyvää riskiä. Vuotta 2006 koskevassa vuosikertomuksessa todetaan sekä tapahtumatarkastusten että järjestelmien analysoinnin perusteella, että valvontajärjestelmät ovat rakennepolitiikan aloilla yhä epätyydyttäviä ja ainoastaan osittain tyydyttäviä muilla kuin yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään kuuluvilla maatalousaloilla, sisäisen politiikan aloilla sekä ulkoisten toimien ja liittymistä valmistelevan strategian aloilla. Vuotta 2006 koskevassa vuosikertomuksessa tuodaan esiin jäsenvaltioiden ja edunsaajamaiden tasolla seuraavat järjestelmien heikkoudet: maatalousmenojen kohdalla havaittiin heikkouksia todentamisviranomaisten tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta tekemän työn sisällössä ja perusteellisuudessa rakennepolitiikan alojen kohdalla tarkastukset, jotka hallintoviranomaiset toimittivat paikalla menojen tukikelpoisuuden varmistamiseksi, olivat riittämättömiä, ja tarkastuselinten toimittamat varainkäytön tarkastukset eivät olleet asianmukaisia 6 FI
liittymistä valmistelevan strategian kohdalla puutteita esiintyi Sapard-järjestelmien keskeisissä osa-alueissa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita myös komission toimittamissa tarkastuksissa: komissio ei toimittanut maatalousalan varainkäytön kohdalla sääntöjenmukaisuutta koskevia tarkastuksia määräaikaan mennessä; tämän vuoksi mahdollisten sääntöjenvastaisten maksujen takia tehtävien korjausten määrä on enintään 100 miljoonan euron suuruusluokkaa komissio ei toimittanut sääntöjenmukaisuutta koskevia tarkastuksia maaseudun kehittämistä koskevista menoista, vaikka riskit niiden kohdalla ovat suuria komission jälkitarkastusten määrää on lisätty, mutta niitä toimitetaan edelleen liian vähän sisäisen politiikan aloilla tutkimusmenojen kohdalla; jälkitarkastukset kattavat vain 2,3 prosenttia sopimuksista komissio teki vain vähän jälkitarkastuksia ja tarkastuskäyntejä ulkoisten toimien alan hankkeita toteuttavan organisaation tasolla. Kuten viime vuonna mainittiin, komission olisi toimittava esimerkkinä muille ja kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että sen omia sisäisen valvonnan järjestelmiä kehitetään ja käytetään tehokkaasti komission suoraan hallinnoimien EU-varojen osalta eli sisäisen politiikan ja ulkoisten toimien aloilla. Tämä toimisi mallina ja kannustimena jäsenvaltioille, kun ne käyttävät järjestelmiä yhdessä suoritettavan hallinnoinnin yhteydessä. Tilintarkastustuomioistuimen yhtenäisessä tarkastusmallissa suositetaan, että kaikille EU-varoja koskeville sisäisen valvonnan järjestelmille luotaisiin tehokas viitekehys. Kaikkien järjestelmien olisi perustuttava yhteisiin periaatteisiin ja standardeihin ja järjestelmissä olisi otettava huomioon toimintariskit ja se, että valvontakustannusten ja järjestelmistä saatavan hyödyn on oltava tasapainossa. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustuloksista käy ilmi, että käytännössä EU-varojen käyttöön liittyvät riskit vaihtelevat huomattavasti eri talousarvioaloilla: maatalousalalla varainkäytön arvioitu virheaste lähenee tilintarkastustuomioistuimen asettamaa olennaisuusrajaa, kun taas rakennepolitiikan aloilla tilintarkastustuomioistuin havaitsee tarkastuksissaan edelleen paljon korkeamman laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyvän virhetason. Kun otetaan huomioon, että ohjelmakauden 2007 2013 lainsäädäntökehys on jo hyväksytty, suurempi toimintariski rakennepolitiikan alojen toimien kohdalla on osoituksena siitä, että kyseisten alojen varainkäytön hallinnointiin ja tarkastamiseen tarkoitettuja resursseja on hyödynnettävä paremmin kaikilla tasoilla. 7 FI
Merkittäviä viimeaikaisia kehitysaskelia ovat esimerkiksi uudet vaatimukset, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden on esitettävä vuotuiset yhteenvedot tarkastuksistaan ja valvontatoimistaan, tiettyjen jäsenvaltioiden tarkastuselinten omaehtoiset aloitteet antaa kansallisia ilmoituksia sekä EU-varojen käyttöä jäsenvaltioissa koskevat tarkastuskertomukset. Tilintarkastustuomioistuimen lausunnossa 6/2007 todetaan, että tällaisten käytäntöjen avulla voitaisiin lisätä tietoisuutta EU-varojen hallinnointivastuusta kansallisella tasolla, yksilöidä korjausta vaativia puutteita ja esimerkkejä parhaista käytännöistä sekä lisätä varainhoidon avoimuutta ja tilivelvollisuutta. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin edistää edelleen aktiivisesti ylimpien tarkastuselinten yhteistyötä Euroopassa ja muualla. Tilintarkastustuomioistuin on ottanut johtaakseen uuden työryhmän, joka käsittelee EU-varojen tarkastukseen kaikkialla unionissa sovellettavia yhteisiä standardeja. Tilintarkastustuomioistuimen kehittäminen Tilintarkastustuomioistuimen työstä on ollut apua jo 30 vuoden ajan kehitettäessä lainsäädäntöä ja edistettäessä aiempaa tehokkaampaa sisäistä valvontaa ja suurempaa tilivelvollisuutta julkisten varojen käytössä. Tilintarkastustuomioistuin tulee jatkossakin vastaamaan haasteisiin, joita muuttumistilassa oleva tarkastusympäristö asettaa, varmistaakseen, että sen työstä on hyötyä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, tarkastuskohteille ja suurelle yleisölle. Monimutkaisten EU-ohjelmien tarkastaminen 27 jäsenvaltiossa ja reilusti yli 100 muussa edunsaajamaassa ympäri maailmaa on varsin haastava tehtävä. Tilintarkastustuomioistuin on tehnyt DAS-lähestymistavastaan entistä tehokkaamman ottamalla käyttöön varmuuteen perustuvan mallin. Mallissa arvioidaan sisäisen valvonnan järjestelmien toiminta- ja valvontariskit. Jos sisäisen valvonnan järjestelmät havaitaan testeissä tehokkaiksi, testattavien tapahtumien määrää voidaan vähentää. Viime vuonna toteutetun itsearvioinnin johdosta tilintarkastustuomioistuin on alkanut soveltaa toimintasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on kehittää toimielintämme edelleen. Tilintarkastustuomioistuimen organisaatiosta ja menetelmistä on parhaillaan tekeillä vertaisarviointi. Arviointiin osallistuvat Itävallan, Kanadan, Norjan ja Portugalin ylimpien tarkastuselinten johtavissa asemissa olevat kollegat. Tulemme aikanaan tiedottamaan teille arviointityön edistymisestä. Päätelmät Haluaisin päättää puheeni seuraaviin ajatuksiin: Vaikka komissio on panostanut huomattavasti yhteisön varojen riskinhallintaan liittyvien puutteiden korjaamiseen, tilintarkastustuomioistuin antaa jälleen kerran toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta kielteisen tarkastuslausuman, joka koskee valtaosaa talousarviosta. Parannuksia havaittiin ennen kaikkea maatalousalalla. Tilien perustana olevissa toimissa havaittuun korkeaan virhetasoon on kaksi syytä: Ensinnäkin edunsaajat ilmoittavat menonsa liian suurina, mikä joskus johtuu siitä, että 8 FI
oikeudelliset vaatimukset ja säännöt ovat monimutkaisia ja tukikelpoisuusperusteet epäselviä. Toinen syy tähän on se, että sisäisessä valvonnassa esiintyy edelleen puutteita. EU-varojen vaikuttava hallinnointi edellyttää, että sisäisen valvonnan järjestelmät ovat tehokkaita ja luotettavia kaikilla hallintotasoilla. Olen vakuuttunut siitä, että EU:n kansalaisilla on oikeus edellyttää, että EU-varoja hallinnoidaan ja valvotaan asianmukaisesti kaikkialla unionissa. Paljon kiitoksia kaikille kuulijoille. 9 FI