EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN PRESIDENTIN HUBERT WEBERIN PUHE

Transkriptio

1 FI ECA/05/13 EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN PRESIDENTIN HUBERT WEBERIN PUHE VARAINHOITOVUOTTA 2004 KOSKEVAN VUOSIKERTOMUKSEN ESITTELY EUROOPAN PARLAMENTIN TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNALLE STRASBOURG, 14. MARRASKUUTA 2005 Ainoastaan puhujan esittämä toisinto on pätevä

2 Arvoisa puhemies Arvoisat parlamentin jäsenet Hyvät naiset ja herrat Haluaisin kiittää Teitä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten puolesta siitä, että olette kutsuneet minut tänne tänä iltana. Ollessani ensimmäistä vuotta tilintarkastustuomioistuimen presidenttinä minulla on nyt etuoikeus esitellä Teille varainhoitovuotta 2004 koskeva tilintarkastustuomioistuimen 28. vuosikertomus. Tämä kertomus sekä muut tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset ovat perustana valiokuntanne vuotuiselle vastuuvapausmenettelylle, joka koskee EU:n talousarvion toteuttamista varainhoitovuonna Tänä vuonna tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus on ensimmäisen kerran kokouksessa esittelyssä siten, että se on saatavilla 20:llä EU:n virallisella kielellä. Sekä kertomus kokonaisuudessaan että tiedote on tallennettu CD-rom-levylle. Vuosikertomus perustuu suurelta osin tilintarkastustuomioistuimen toimittamaan tilintarkastustyöhön; toiminnan tarkastuksissa saadut tilintarkastustuomioistuimen havainnot puolestaan julkaistaan yleensä erityiskertomusten muodossa. Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus Euroopan kehitysrahastojen toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2004 julkaistaan samassa niteessä kuin vuosikertomus yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta Tulen käsittelemään puheessani: - budjettihallintoa - tarkastuslausumaa, tulojen ja keskeisten menoalojen erityisarviot mukaan lukien - muita valiokuntaanne ja tilintarkastustuomioistuinta yhteisesti kiinnostavia asioita. Varainhoitovuosi 2004 oli Euroopan unionille merkityksellinen vuosi, jolle oli ominaista kymmenen uuden jäsenvaltion liittyminen unioniin 1. toukokuuta. Maksumäärärahat kasvoivat vuoden 2003 yhteensä 98 miljardista eurosta vuonna 2004 toteutuneeseen 105 miljardiin euroon. Varojen käyttämättä jääminen, joka aikaisempina vuosina oli yleistä, väheni huomattavasti aiempaa tehokkaamman suunnittelun ja hallinnoinnin ansiosta: 2,7 miljardin euron ylijäämä vuonna 2004 oli noin puolet vuoden 2003 ylijäämästä eli selvästi pienempi. Maksattamatta olevien talousarviositoumusten ja oikeudellisten sitoumusten suuri määrä asettaa seuraavina vuosina erityisen haasteen, kun on varmistettava, että varat käytetään asetetuissa määräajoissa ja että määrärahojen vapauttamiselta voidaan välttyä. Perustamissopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma, niin kutsuttu DASlausuma, sisältää kaksi lausumaa: lausuman tilien luotettavuudesta, ja lausuman tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Seuraavaksi kerron tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausumaan sisältyvistä keskeisistä päätelmistä, joista ensimmäinen on tilintarkastustuomioistuimen lausuma tilien luotettavuudesta Tilintarkastustuomioistuin toteaa varainhoitovuoden 2004 osalta, kuten se totesi jo varainhoitovuoden 2003 osalta, että konsolidoitu tilinpäätös antaa luotettavan kuvan - 2 -

3 varainhoitovuoden tuloista ja menoista ja taloudellisesta tilanteesta varainhoitovuoden lopussa, lukuun ottamatta sekalaisia tuloja ja maksettuja ennakoita. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan komission sisäisen valvonnan menettelyillä ei voida varmistua siitä, että kaikki kyseisiin saamisiin liittyvät tase-erät on arvostettu oikein. Tilintarkastustuomioistuin toteaa jälleen, että varainhoitovuoden 2004 tilien osalta kirjanpitojärjestelmän avulla ei kyetty varmistumaan siitä, että kaikki varat ja velat on viety kirjanpitoon. Varainhoitovuonna 2005 kirjanpitojärjestelmässä tapahtuu kuitenkin perusteellinen muutos, kun käyttöön otetaan suoriteperusteinen kirjanpito. Tästä syystä on olennaisen tärkeätä ilmoittaa aloitustaseet tarkasti, sillä ne vaikuttavat varainhoitovuoden 2005 tulokseen. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi toimittamansa tarkastuksen aikana, että edistystä oli vielä tapahtuttava, sillä komission tulojen ja menojen hyväksyjät eivät olleet vielä hyväksyneet varainhoitovuoden 2005 aloitustaseiden vahvistamiseksi tarvittavia lukuja. Mikäli tämän vuoden loppuun mennessä ei ryhdytä asianmukaisiin toimiin, tilintarkastustuomioistuimen yksilöimät puutteet voivat vaikuttaa vuoden 2005 tilinpäätösten luotettavuuteen. Tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden osalta tilintarkastustuomioistuimen DAS-lausuma on seuraavanlainen: Tilintarkastustuomioistuin näkemyksen mukaan varainhoitovuotta 2004 koskevat valvontajärjestelmät toimivat tehokkaasti ja tilien perustana olevat toimet ovat kokonaisuudessaan lailliset ja asianmukaiset: tulojen sitoumusten ja hallintomenojen ja liittymistä valmistelevaa strategiaa koskevien maksumäärärahojen osalta. Edunsaajamaiden täytäntöönpanoelinten puutteiden vuoksi liittymistä valmistelevassa strategiassa ilmenee edelleen eriasteisia riskejä, jotka eivät kuitenkaan vaikuta lausuman sisältöön. Muiden maksumäärärahojen osalta, jotka koostuvat maatalousmenoista rakennetoimista sisäisistä politiikoista ja ulkoisista toimista tilintarkastustuomioistuin ei voi edelleenkään antaa huomautuksia sisältämätöntä lausumaa: valvontajärjestelmiä ei ole vielä pantu täytäntöön eivätkä ne toimi tehokkaasti ja maksuihin liittyy edelleen olennaisessa määrin virheitä. Tässä yhteydessä haluaisin korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen näiltä aloilta antamaa lausumaa, johon sisältyy huomautuksia, ei pidä tulkita siten, että kaikkiin varainhoitovuoden maksumäärärahoihin liittyviin tilitapahtumiin sisältyisi virheitä, eikä sitä pidä myöskään tulkita osoituksena petoksesta. Tilintarkastustuomioistuin voi kuitenkin ensimmäistä kertaa todeta, että komission ja jäsenvaltioiden pyrkimykset 59 prosenttia maatalousmenoista kattavan yhdennetyn hallinto- ja - 3 -

4 valvontajärjestelmän täytäntöönpanemiseksi ovat tuottaneet tulosta. Itse asiassa yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä rajoittaa tehokkasti sääntöjenvastaisten menojen riskin hyväksyttävälle tasolle, silloin kun sitä sovelletaan asianmukaisesti. Seuraavaksi käsittelen tarkastuslausumaan liittyvien toiminnan alojen erityisarvioita: Tulojen alalla tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyö kohtaa rajoitteita: arvonlisäveroon perustuvien omien varojen ja bruttokansantuloon perustuvien omien varojen perustana olevia tietoja tilintarkastustuomioistuin ei voi tarkastaa suoraan; perinteisten omien varojen tapauksessa tarkastus taas ei voi kattaa tullivalvonnan ulkopuolelle jäävää tuontia. Mainitut rajoitteet huomioon ottaen tilintarkastustuomioistuin havaitsi tuloihin liittyvät toimet laillisiksi ja asianmukaisiksi. Järjestelmissä havaittiin kuitenkin bruttokansantuloon liittyvien varojen osalta puutteita niin komissiossa kuin jäsenvaltioissakin. Aikaisempien vuosien tavoin tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että yleisesti ottaen yhteisen maatalouspolitiikan menoihin liittyi edelleen olennaisessa määrin virheitä. Toisaalta tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä toimii asianmukaisesti sovellettuna tehokkaasti: sääntöjenvastaisuuksien riski on suurempi sellaisten maatalousmenojen kohdalla, jotka jäävät yhteisen hallinto- ja valvontajärjestelmän ulkopuolelle tai joihin järjestelmää ei sovelleta asianmukaisesti, koska valvontajärjestelmissä on puutteita. Esimerkiksi yhdessä jäsenvaltiossa järjestelmän toiminnassa on edelleen vakavia puutteita, siitä huolimatta, että yhdennetyn hallintoja valvontajärjestelmän kaikki osa-alueet ovat virallisesti käytössä. Tästä johtuu, että järjestelmä ei ole luotettava. Tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan jäsenvaltiot tarkastavat 37 prosenttia maatalousmenoista kattavat, yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän ulkopuolelle jäävät yhteisen maatalouspolitiikan tuet niiiden maksamisen jälkeen, mutta kyseisten tarkastusten avulla ei voi saada varmuutta siitä, että tilitapahtumat ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia. Näistä tarkastuksista ei raportoitu asianmukaisesti ja niiden toteuttaminen viivästyi huomattavasti: 40:ää prosenttia vuonna 2004 suunnitelluista tarkastuksista ei ollut saatu päätökseen. Rakennetoimien alalla tilintarkastustuomioistuin havaitsi jälleen puutteita jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä kaikkien tilintarkastustuomioistuimen otokseen kuuluneiden ohjelmien kohdalla. Näissä järjestelmissä on tarpeen tehdä parannuksia, jotta ne täyttävät säännöstenmukaiset vaatimukset ja mahdollistavat toimien tehokkaan tarkastamisen. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita esimerkiksi jäsenvaltioiden toimittamissa tarkastuksissa: tarkastuksia oli jätetty tekemättä tai niitä ei ollut dokumentoitu, menojen tukikelpoisuusedellytyksiä ei ollut tarkastettu eikä yhteisrahoitettujen palveluiden toimittamista ollut varmennettu. Jäsenvaltioiden menoilmoituksissa, jotka ovat perustana komission suorittamille maksuille, havaittujen virheiden esiintyvyys oli olennainen sekä ohjelmakaudella että Tilintarkastustuomioistuin havaitsi jäsenvaltioissa suoritettuihin yksityiskohtaisiin tarkastuksiin poimitussa 167 hankkeen otoksessa useita monitahoisia ongelmia, joihin sisältyi monia seuraavanlaisia tapauksia: tukeen oikeuttamattomia menoeriä oli ilmoitettu perusteettomasti, sama meno oli ilmoitettu kahdesti tai julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ei ollut noudatettu. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi komission suoraan hallinnoiman sisäisten politiikkojen alalla tiettyjen alojen edistyksestä huolimatta että valvontajärjestelmät olivat riittämättömät ja että maksujen perustana olevien toimiin sisältyvien virheiden esiintyvyys oli olennainen. Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että virheet johtuvat usein monimutkaisista säännöistä ja virheiden suuri riskitaso pysyy todennäköisenä, kunnes lainsäädäntökehystä on muutettu ja menettelyjä selkeytetty. Komission tasolla virheitä esiintyi yleisesti, mutta ne eivät olleet olennaisia. Lopullisen edunsaajan esittämissä menoilmoituksissa virheiden esiintyvyys oli edelleen olennainen kaikilla tarkastelluilla aloilla. Tilanne jossa ei ole edellisiin vuosiin verrattuna tapahtunut merkittävämpää parannusta johtui pitkälti menojen ilmoittamisesta liian suurina, tukeen oikeuttamattomien menojen ilmoittamisesta tai todentavan aineiston kuten maksetun palvelun toimittamisesta annetun todisteen puuttumisesta. Esimerkiksi viidennen puiteohjelman lopullisten edunsaajien ilmoittamien menojen otoksesta, joka oli suuruudeltaan noin kuusi miljoonaa euroa, menot oli ilmoitettu keskimäärin yli 12 prosenttia liian suuriksi

5 Ulkoisiin toimiin liittyvät menot on toinen ala, jota komissio hallinnoi suoraan. Lähetystöjen tasolla tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että järjestelmissä oli tapahtunut kehitystä ja että tilien perustana olevissa toimissa ilmeni ainoastaan harvoja virheitä. Hankkeiden täytäntöönpanosta vastaavien elinten tasolla, eli valtioista riippumattomissa järjestöissä, edunsaajavaltioiden ministeriöissä ja kansainvälisissä järjestöissä havaittiin, että sisäisen valvonnan järjestelmissä oli puutteita ja virheiden esiintyvyys oli edelleen suhteellisen suuri. Yleisimmät virheet olivat edellytettyjen sopimusmenettelyiden rikkominen, riittävien asianmukaisten tositteiden puuttuminen ja tukeen oikeuttamattomien menojen ilmoittaminen. Tilintarkastustuomioistuin antoi kaiken kaikkiaan myönteisen lausuman liittymistä valmistelevasta strategiasta, ja tilien perustana olevat toimet havaittiin olennaisilta osiltaan laillisiksi ja asianmukaisiksi. Komission keskusyksiköiden ja lähetystöjen sekä varmentamisesta vastaavien viranomaisten valvontajärjestelmät ovat periaatteessa moitteettomia ja toimivia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin kansallisella tasolla puutteita Bulgarian, Romanian, Turkin ja muiden Sapard-maiden täytäntöönpanosta vastaavien elinten järjestelmissä. Vastaavasti myös hallintomenoja koskeva erityisarvio osoitti, että tilien perustana olevat toimet ovat olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset ja että valvontajärjestelmät ovat joistakin havaituista puutteista huolimatta yleisesti ottaen riittävät. Mitä keskeisiä päätelmiä voidaan siis tehdä? Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että suurimmassa osassa maksumäärärahoista ilmeni jälleen virheitä, joilla on olennainen vaikutus tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen. Tämä johtuu tilitapahtumista, joihin jo niiden luoteen vuoksi liittyy riski, ja valvontajärjestelmistä, joiden avulla sääntöjenvastaisuuden riskiä ei voida tehokkaasti rajoittaa hyväksyttävälle tasolle. Järjestelmiin liittyviä parannuksia on kuitenkin havaittu etenkin jäsenvaltioiden käyttämässä yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässä, joka on maatalousmenojen tärkein valvontajärjestelmä; järjestelmissä on todettavissa parannuksia myös komission tasolla vuonna 2000 käynnistetyn onnistuneen hallinnollisen ja taloudellisen uudistuksen ansiosta. Tästä huolimatta erityisesti jäsenvaltiossa on vielä paljon tehtävää. Komissiossa tehdyt järjestelmien ja valvonnan parannukset eivät heijastu vastaavanlaisina parannuksina jäsenvaltioiden järjestelmissä ja valvonnassa: menojen hallinnointiin liittyvät lainsäädäntö, säännöt ja menettelyt ovat jääneet usein liian monimutkaisiksi, monet menoista ovat luontaisesti riskialttiita ja perustuvat edunsaajien ilmoituksiin; lisäksi unioni on muuttunut ja kasvanut melkoisesti tarkastuslausuman käyttöönotosta vuonna Näiden 11 vuoden aikana vuosittaiset maksut ovat kasvaneet 60 miljardista eurosta 100 miljardiin euroon ja jäsenvaltioiden määrä on kasvanut 12:sta 25:een. Näin ollen hallinnointi on laaja-alaistunut ja monimutkaistunut tästä syystä tarvitaan yhä enemmän viranomaisia ja organisaatioita lisäksi tarvitaan entistä tehokkaampia valvontajärjestelmiä, joilla voidaan varmistua siitä, että laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyvät riskit pysyvät hyväksyttävällä tasolla. Lausunnossaan 2/2004 yhtenäisestä tarkastusmallista (single audit) tilintarkastustuomioistuin esitti ehdotuksen kaikki hallinnon tasot eli yhteisön toimielimet, jäsenvaltiot ja edunsaajavaltiot kattavien yhteisön sisäisen valvonnan menettelyiden luomisesta. Nämä sisäisen valvonnan menettelyt olisi laadittava koordinoidusti ja niiden olisi perustuttava yhteisiin standardeihin ja periaatteisiin siten, että otetaan samalla huomioon eri talousarvioalojen erityispiirteet ja varmistetaan riittävä tasapaino valvonnasta aiheutuvien kustannusten ja niistä saatavan hyödyn välillä. Lisäksi niiden perustana olevan lainsäädännön ja prosessien on oltava selkeitä ja vailla tarpeetonta monimutkaisuutta; tarkastukset olisi myös toteutettava yhteisen standardin mukaisesti ja avoimesti

6 Tilintarkastustuomioistuimen lausunto yhtenäisestä tarkastusmallista on vaikuttanut EU:n varainhoidon ja varainhoidon valvonnan parantamista käsittelevään poliittiseen keskusteluun. Komissio on suhtautunut asiaan myönteisesti laatimalla suunnitelman yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen kehittämiseksi, jota käytetään kaikenlaiseen budjettihallintoon laajennettavan, varsinkin jäsenvaltiolle jaettavaa hallintovastuuta koskevan uudistuksen perustana. On todellakin erityisen tärkeätä, että komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät yhdessä yksilöimään nykyisen sisäisen valvonnan järjestelmien suunnittelussa ja toiminnassa ilmenevät puutteet ja tekemään asianmukaiset muutokset järjestelmiin; näin voidaan varmistua siitä, että EU:n menot ovat lailliset ja asianmukaiset ja varojen käyttö on optimaalista. Tilintarkastustuomioistuin pysyy edelleenkin kannassaan, että maatalouden alalla todistuksen myöntävien elinten toimittamat tarkastukset olisi laajennettava koskemaan menojen laillisuutta ja asianmukaisuutta edunsaajan tasolle asti. Sisäisten politiikkojen alalla lainsäädäntökehystä olisi muutettava siten, että kustannusten korvausjärjestelmiä voitaisiin yksinkertaistaa ja menettelyitä ja ohjeita selkeyttää. Lisäksi rakennetoimien alan tarkastusten toiminnan tehokkuutta olisi parannettava. Tilintarkastustuomioistuin pitää komission suunnitelmaan liittyvää aloitetta myönteisenä ja toivoo, että komissio ja jäsenvaltiot ryhtyisivät tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen sen täytäntöönpanon. Tilintarkastustuomioistuin aikoo EU:n ulkoisen tarkastajan ominaisuudessa seurata tilanteen kehittymistä tarkasti ja arvioida muutosten vaikutuksia EU:n varainhoitoon ja varainhoidon valvontaan tulevina vuosina. Tarkastusten toimittaminen on monimutkainen ja tekninen prosessi, joka perustuu kansainvälisesti hyväksyttyihin ja tunnustettuihin standardeihin. Tilintarkastustuomioistuin on kehittänyt ajan kuluessa tarkastuslausumaansa liittyvää lähestymistapaa, jotta se täyttäisi paremmin erilaisten käyttäjien tarpeet. Tilintarkastustuomioistuin on antanut Euroopan parlamentin ja neuvoston pyynnöstä enemmän tietoja virheiden syistä ja niiden sijainnista, korostaen erityisesti valvontajärjestelmien analysointia ja testaamista. Tällä tavoin tilintarkastustuomioistuin pystyy selittämään paremmin EU:n varojen hoitoon vaikuttavia riskejä ja antamaan yksityiskohtaisempia tietoja ongelmien syistä, laadusta ja taloudellisista vaikutuksista, mikä puolestaan mahdollistaa tarvittavien parannusten tekemisen. Eräs seikka, joka vaatii usein selvitystä, on muiden tarkastajien tekemän tarkastustyön hyödyntäminen tilintarkastustuomioistuimessa, tavoitteena toimintamme tehokkuuden ja kattavuuden parantaminen. Ammatilliset standardit kannustavat tähän käytäntöön - tosin ainoastaan silloin, jos töiden aikataulu, lähestymistapa, tavoitteet ja tarkastusjakso ovat samat ja jos tehdyn työn laadusta voidaan saada riittävät takeet. Tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuimen aktiivinen rooli, joka sillä on ollut vuodesta 1978 jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten yhteyskomiteassa, on osoittautunut hyödylliseksi sekä strategiselta että käytännölliseltä kannalta katsottuna. Erityisesti toiminnan tarkastusten osalta vaihdamme säännöllisesti tietoja työohjelmista ja tarkastuskertomuksista ja olemme toteuttaneet useita tarkastuksia yhdessä. Euroopan parlamentin osoittaman kiinnostuksen ansiosta käydään parhaillaan keskustelua, jonka aiheena on ylimpien tarkastuselinten yhteistyön tehostaminen entisestään, erityisesti tarkastuslausuman osalta. Voin vakuuttaa, että tilintarkastustuomioistuin pitää suotavina kaikkia keskusteluita, joiden tavoitteena on kehittää EU:n varojen tarkastusta. Tilintarkastustuomioistuimen tärkeänä tavoitteena on varainhoidon kehittäminen kaikilla EU:n varojen hallinnoinnin tasoilla. Tilintarkastustuomioistuin esittää vuosikertomuksessaan ja erityiskertomuksissaan tätä koskevia suosituksia, joiden täytäntöönpanoa seurataan myöhemmin. Vuonna 2004 tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että monia suosituksia oli pantu täytäntöön, mutta useissa tapauksissa edistys oli heikkoa

7 Tilintarkastustuomioistuin on julkaissut kuluneen 12 kuukauden aikana seitsemän erityiskertomusta ja yhtä monta lausuntoa. Tilintarkastustuomioistuin on esittänyt kantansa yhteisen maatalouspolitiikan ja rakennetoimien tulevasta rahoituksesta, hallinnoinnista ja valvonnasta tämän vuoden lausunnoissaan numero yksi ja kaksi. Tilintarkastustuomioistuimen kannanotto olisi otettava huomioon viimeisteltäessä niitä koskevaa merkittävää lainsäädäntöä. Nykyinen rakennerahastoja koskeva asetusluonnos sisältää säännöksiä, jotka käsittelevät todentavan aineiston säilyttämistä. Näiden säännösten vuoksi tilintarkastustuomioistuimen on mahdotonta tarkastaa joitakin asianomaisista menoista. Haluaisin sanoa vielä muutaman sanan tämän vuoden heinäkuussa julkaistusta erityiskertomuksesta 1/2005, joka käsitteli Euroopan petostentorjuntaviraston hallinnointia. Viraston kaksijakoinen asema toisaalta tutkintatoimien riippumattomuus, toisaalta komission alaisuus hallinnollisen ja logistisen tuen osalta on toimiva. Tutkintatoimien hallinnoinnissa, tapausten valmistelussa ja seurannassa sekä tutkinnan kohteena olleiden henkilöiden yksilönoikeuksien kunnioittamisessa havaittiin kuitenkin puutteita. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että viraston ja sen valvontakomitean väliset suhteet ovat vaikeat, ja se suositti hallinnointijärjestelmän pikaista uudelleenarviointia. Lopuksi tilintarkastustuomioistuin suositti, että virasto keskittäisi toimintansa tutkintatehtävään ja jättäisi ennaltaehkäisevistä ja lainsäädännöllisistä tehtävistä huolehtimisen muille elimille. Joidenkin mielestä tilintarkastustuomioistuimen tulisi välttää antamasta kritisoimisen aiheita sellaisille tahoille, joiden etuna on negatiivisen käsityksen muodostaminen unionista. Uskon kuitenkin vakaasti, että kansalaisten etuja palvelee parhaiten puolueeton ja riippumaton ulkoinen tarkastuselin, jolla on puolueettomaan aineistoon perustuvaa selkeätä ja vankkaa tietoa. Tilintarkastustuomioistuimen tulisi esittää kritiikkiä tarvittaessa, antaa suosituksia, joista on hyötyä, ja antaa kiitosta kun se on aiheen. Näillä eväillä voimme yhdessä rakentaa unionia, joka tunnetaan onnistuneesta varainhoidostaan. Tilintarkastustuomioistuin on tietoinen siitä, että sen on tarpeen tehdä parannuksia jatkossakin ja käyttää hyödykseen parhaalla mahdollisella tavalla mahdollisuuksia, jotka sille ovat tarjoutuneet laajentumisesta aiheutuneen kasvun myötä. Tilintarkastustuomioistuimen päätöksentekomenettelyitä muutettiinkin viime vuonna, ja tällöin laadittiin uudistetut käytännesäännöt. Tilintarkastustuomioistuimessa analysoidaan niin ikään parhaillaan, mitkä ovat toimintojohtamisen ja toimintoperusteisen budjetoinnin käyttöönoton vaikutukset sen organisaatioon ja tarkastuksissa käytettävään lähestymistapaan. Lisäksi pyritään parantamaan tarkastushavainnoista ilmoittamista ja tietoteknisten sovellusten käyttöä. Tilintarkastustuomioistuin valmistelee niinikään parhaillaan organisaatiotaan ja menetelmiään käsittelevää itsearviointia, jota tulee aikanaan seuraamaan vertaisarviointi. Nämä aloitteet ovat tärkeitä tilintarkastustuomioistuimelle ja sen tulevaisuudelle ja osoittavat sen sitoutumista unionin kansalaisten edun mukaiseen tehokkaaseen ja vaikuttavaan toimintaan. Parhaimmat kiitokset kaikille kuulijoille. Halutessanne lisätietoja tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ja minä olemme Teidän käytettävissänne