TYÖSUUNNITELMA VUOSILLE

Samankaltaiset tiedostot
Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki,

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi

2. luento hallinnollinen näkökulma

Erityisen hyvää liikuntaa

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö.

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

ERITYISLIIKUNNAN PERUSTIEDOSTO 2013

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA KLO , Tieteiden talo, Hki

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Erityisryhmien liikunnan jaoston työsuunnitelman toteutusarviointi

Taustaa Suunnitelma yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitteluprosessin kulusta

YHTEENVETO. Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto. Erityisliikunnan symposio 2.6.

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö. Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry

Alkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö.

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö.

Olympiakomitea. Toiminnan suuntaviivat Kevätkokous

ALUSTUS NRO 1. KUNTIEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISHANKKEET JA TYÖN TULEVAISUUS Toni Piispanen, LTS

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Alkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

Monialainen yhteistyö

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen Saku Rikala

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

SUOSITUKSET SOVELTAVAN LIIKUNNAN JA VAMMAISURHEILUN KEHITTÄMISEKSI

Voimaa vanhuuteen -alkukartoitus 2017 Yhteenveto

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Talousarvioesitys Liikuntatoimi

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Liikuntalain uudistus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Talousarvioesitys Liikuntatoimi

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti Osku Kuutamo

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen järjestöpäivät

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin hanke

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

VII ERITYISLIIKUNNAN PÄIVIEN SUOSITUSTEN TOTEUTUMINEN

Espoo Active City Liikuntapalvelut

PÄÄMÄÄRÄNÄ KAIKILLE AVOIN JA YHTEINEN LIIKUNTA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (9) Liikuntalautakunta LJ/

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle Vammaisliikunnan

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia

Verkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot Liikkuva koulu -ohjelmassa

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä

Lapin aluehallintovirasto

Kuntien erityisliikunnan tilanne Timo Ala Vähälä Erityisliikunnan päivät, Jyväskylä

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

TUL ry:n strategia

LIIKUNTAA ESTEETTÄ! Yhteistyöllä kohti liikunnan tasa-arvoa -seminaari , Seinäjoki. Liikunta ja osallisuus -hanke

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Sirpa Pöllänen Liikuntapalvelupäällikkö vs LAPPEE RANTA INTERNATIONAL UNIVERSITY CITY

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjinä

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

2. Kehittämistyön onnistuminen ja yhteistyöryhmien toiminta

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Liikunnan tiedontuotannosta soveltavan liikunnan näkökulmasta. Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Transkriptio:

3.2.2012 Erityisryhmien liikunnan jaosto TYÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2015 YLEISTÄ ERITYISLIIKUNNASTA JA JAOSTON TAVOITTEISTA Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja sen liikuntayksikön asiantuntijaelimenä vammaisten, pitkäaikaissairaiden sekä ikäihmisten liikuntaa koskevissa asioissa tavoitteenaan luoda lisäedellytyksiä soveltavalle liikuntatoiminnalle. Väestöstä noin neljäsosalla on liikunnassa erityistarpeita, jotka johtuvat toimintakyvyn rajoituksista liittyen vammaan, pitkäaikaissairauteen tai korkeaan ikään. Soveltavaa liikuntaa eri erityisryhmille on kehitetty suunnitelmallisesti jo noin 30 vuoden ajan ja erityisliikunnan jaosto on toiminut ministeriössä vuodesta 1988 lähtien. Soveltavan liikunnan määrärahat valtion liikuntabudjetissa nousivat edellisellä nelivuotiskaudella 5,7 miljoonasta eurosta 7,4 miljoonaan euroon. Erityisliikunnan jaosto toimii kiinteässä yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden kanssa, joita ovat mm. kuntien liikuntatoimessa työskentelevät erityisliikunnanohjaajat, valtakunnalliset vammais- ja erityisliikunta- sekä eläkeläisjärjestöt, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä liikunnan koulutuskeskuksissa erityisliikuntaa opettavat opettajat, alan tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä toimivat soveltavan liikunnan ammattilaiset. Jaosto tekee yhteistyötä myös alan tutkijoiden sekä kansainvälisen yhteisön kanssa. Toimintakaudella 2011-2015 otetaan huomioon maan hallitusohjelmassa kirjattuja tavoitteita, joita ovat mm. seuraavat: Selvitetään syyt liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymiseen ja luodaan edellytyksiä, joilla liikuntaa voidaan eri väestöryhmissä lisätä. Kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että palvelut ovat tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla erityisesti lasten ja nuorten osalta. Edistetään matalan kynnyksen seuratoiminnan kehittämistä. Näiden yleisten suuntaviivojen perusteella erityisliikunnan jaoston toiminnan keskeiseksi päämääräksi kaudelle 2011-2015 asetetaan seuraava: Lisätään liikunnan päätöksentekijöiden, toiminnan järjestäjien ja väestön tietoisuutta soveltavan liikunnan toiminnoista sekä kaikille avoimesta liikunnasta ja edistetään erityistarpeita liikunnassa omaavien henkilöiden liikuntaharrastusmahdollisuuksia.

2 YLEISTAVOITTEET VUOSIKSI 2011-2015 Erityisliikunnan jaosto osallistuu omalta osaltaan valtion liikuntaneuvoston arviointityöhön ja laajentaa omaa erityisliikunnan kokonaisarviointiaan nelivuotiskauden lopulla siten, että kuntien erityisliikuntatoiminnan tulosten arvioinnissa otetaan mukaan toimintaan osallistuvien näkemyksiä. Arviointia ulotetaan myös alan muiden organisaatioiden toimintaan. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto toimii kaudella 2011-2015 seuraavien yleistavoitteiden puolesta: 1. Vammaisten henkilöiden liikuntatoiminta kehittyy laaja-alaisesti soveltavasta liikuntakasvatuksesta integraatio- ja inkluusiokehityksen myötä eri erityisryhmien monipuoliseen harrasteliikuntaan ja vammaisurheiluun. 2. Pitkäaikaissairaiden liikuntatoiminnan järjestöllinen asema selkiintyy siten, että kansanterveysjärjestöjen muodostama kokonaisuus saa nykyistä paremmat toimintaedellytykset sekä liikunta-alan että sosiaali- ja terveyssektorin kautta. 3. Lasten ja nuorten soveltavan liikunnan toimintaa ja olosuhteita kehitetään siten, että erityistarpeita omaavilla lapsilla ja nuorilla on päiväkodeissa ja kouluissa heille hyvin soveltuvaa liikunnanopetusta ja myös mahdollisuus soveltavaan liikuntaharrastukseen järjestöissä. 4. Ikäihmisten osallistumismahdollisuudet liikuntaan lisääntyvät suunnitelmallisesti eri organisaatioissa siten, että OKM:n, STM:n ja RAY:n rahoitus lisääntyy ja erityisesti kunnat sekä alan järjestöt ja asiantuntijaorganisaatiot saavat lisäresursseja ikäihmisten liikunnan toteutukseen. 5. Kuntien erityisliikunnan kehittämistyötä jatketaan ulottamalla ohjattua erityisliikuntatoimintaa noin 20 uuteen kuntaan ja valmistamalla työn kehittämissuunnitelma vuoden 2014 valtakunnallisille neuvottelupäiville. 6. Liikuntatiloja ja -ympäristöjä peruskorjataan nelivuotiskauden aikana noin 10-20 liikuntapaikan vuosivauhdilla ja liikunnan koulutuskeskuksissa tehdään peruskorjauksia vuonna 2013 valmistuvan suunnitelman mukaan. 7. Mielenterveyskuntoutujien liikunnan kokonaisorganisoinnin osalta tehdään kehittämissuunnitelma, jota aletaan toteuttaa vuoden 2013 alusta lähtien yhteistyössä alan organisaatioiden kanssa. 8. Kehitetään vammais- ja erityisliikunnan tiedotusta mediassa tekemällä uusi soveltavan liikunnan tiedonvälitysohjelma (Paralympiakomitea, VAU, SoveLi, SLU, Nuori Suomi ja ELJ). 9. Jatketaan soveltavan liikunnan koulutuskoordinaatiota pyrkien siihen, että erityisliikunnan koulutus eri oppilaitoksissa on koko ajan hyvin ajantasaista ja uusimman koulutusaineiston käyttöön sekä tutkimukseen perustuvaa.

3 10. Osallistutaan aktiivisesti erityisliikunnan kansainväliseen yhteistyöhön ja tuetaan soveltavan liikunnan kansainvälisten johto-organisaatioiden työtä. KONKREETTISET KEHITTÄMISTOIMENPITEET Erityisliikunnan jaosto tekee keskeisillä tavoitealueillaan nelivuotiskauden aikana mm. seuraavia toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin pyritään pääsemään: 1. VAMMAISURHEILU JA -LIIKUNTA Osallistutaan vuoden 2012 aikana Suomen Paralympiakomitean asemaa koskevan selvityksen tekemiseen ja toimitaan siten, että vammaisurheilun tunnettuus lisääntyy. Tuetaan Paralympia-päivien sekä Paralympia-koulupäivien tapahtumakokonaisuuksia ja tehdään niitä tunnetuiksi koko erityisliikunnan kentässä sekä edistetään lahjakkuuksien tunnistamista ja rekrytointia. Tuetaan Suomen Vammaisurheilu- ja Liikunta VAU:n paikallistason organisoitumista ja yhteistyön kehittämistä sekä lajiliittojen ja seurojen että kansanterveysjärjestöjen kanssa. Jatketaan integraatio- ja inkluusiokokemusten keruuta, tutkimusta ja arviointia. Turvataan sekä Lontoon 2012 että Sotshin 2014 paralympialaisissa aktiivinen ja menestyksekäs suomalaisedustus varmistamalla Paralympiakomitealle riittävät resurssit toimintansa kehittämiseen. 2. KANSANTERVEYSJÄRJESTÖJEN LIIKUNTATOIMINTA Selvitetään yhteistyössä SoveLi ry:n sekä OKM:n, STM:n ja RAY:n kanssa pitkäaikaissairaiden liikuntatoiminnan työnjakoa erityisesti osana liikuntalakiuudistusta ja pyritään löytämään ratkaisu, jolla työnjako liikuntasektorin ja sosiaali- ja terveyssektorin välillä on selkeä. Tuetaan pienempien kansanterveysjärjestöjen liikuntatoiminnan kehittämistä Soveltava Liikunta SoveLi:n kautta ja pyritään edelleen siihen, että suuremmilla kansanterveysjärjestöillä on mahdollisuus vähintään yhden päätoimisen liikuntatyöntekijän palkkaukseen, jota kautta vertaisohjaajakoulutus paikallisyhdistyksissä kehittyy ja lisääntyy. Integroidaan SoveLi:n ja VAU:n erilaisia koulutuskokonaisuuksia soveltavan liikunnan muuhun koulutustoimintaan ja pyritään varmistamaan, että liikunnanopettaja, -ohjaaja ja fysioterapeuttikoulutuksissa on ajantasainen kokonaisuus pitkäaikaissairaiden liikunnan alueelta.

4 3. LASTEN JA NUORTEN SOVELTAVA LIIKUNTA Toimitaan yhteistyössä opetushallituksen ja alan muiden organisaatioiden kanssa siten, että opettajilla on ajantasainen tieto soveltavan liikunnanopetuksen menetelmistä ja edellytyksistä. Luodaan lisäedellytyksiä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten liikuntatoiminnalle siten, että heillä on mahdollisuus osallistua itselle soveltuvaan liikuntaan yleisissä seuroissa, erityisliikunnan järjestöissä tai kuntien liikuntatoimen järjestämänä. 4. IKÄIHMISTEN LIIKUNTA Edistetään ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelman toteutuksen suunnittelua yhteistyössä Ikäinstituutin ja Voimaa vanhuuteen -terveysliikuntaohjelman edustajien kanssa ja lisätään vuosittain niiden kuntien määrää, jotka tekevät systemaattista työtä ikäihmisten liikunnan alueella Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa. Järjestetään vuoden 2012 aikana EU:n Aktiivisen ikääntymisen teemavuoden seminaari yhteistyössä OKM:n ja STM:n sekä Ikäinstituutin kanssa. Ohjataan kuntien erityisliikunnanohjaajien työtä ikäihmisten liikunnan alueella siten, että keskeisenä toiminnan kohteena ovat toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset mukaan lukien myös ikääntyvät vammaiset henkilöt. Aktivoidaan valtakunnallisia liikuntajärjestöjä ja niiden alaisia yhdistyksiä toimimaan ikäihmisten liikunnan alueella niille soveltuvin osin. 5. KUNTIEN ERITYISLIIKUNTA Osallistutaan vuosittain yhteistyössä Liikuntatieteellisen Seuran kanssa kuntien erityisliikunnanohjaajien työseminaarien sisältösuunnitteluun ja toteutetaan laajalla yhteistyöllä vuoden 2014 aikana kahdeksannet valtakunnalliset erityisliikunnan päivät. Tehdään vuoden 2013 aikana nelivuotisvälein toteutettu arvio kuntien erityisliikunnan ohjaajien työn tuloksellisuudesta ja lisätään arvioon aiempaa enemmän käyttäjäarviointia. Pyritään saamaan kuntiin 10-20 uutta erityisliikunnanohjaajaa, jotka toimivat yhteistyössä alan järjestöjen ja laitosten kanssa paikallistason organisaattoreina. Kehitetään alan seudullista yhteistyötä. Kootaan vuosittain hankearvioinnit kuntien erityisliikunnan kehittämishankkeista ja jatketaan suurten kaupunkien erityisliikunnanohjaajien verkoston toimintaa laajennettuna koskemaan myös kuntien liikuntatoimen johtoa sekä vaikeavammaisten henkilöiden liikunnan kehitystyötä.

5 Ohjeistetaan kuntien liikuntatoimia toimimaan siten, että liikunnasta vastaavissa lautakunnissa on soveltavan liikunnan asiantuntemusta ja paikallisia yhdistyksiä tuetaan korotetulla avustuksella niiden järjestäessä erityisryhmille soveltuvaa liikuntaa. Ohjataan ja rohkaistaan kuntia ja liikuntajärjestöjä maahamuuttajien monikulttuurisen liikunnan kehittämistyöhön. 6. ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA ARKIYMPÄRISTÖISSÄ Julkistetaan yhteistyössä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta ry:n kanssa vuoden 2012 aikana uudistettu versio "Esteettömät liikuntatilat"-kirjasta osana OKM:n liikuntapaikkarakentamisen julkaisusarjaa ja tiedotetaan siitä aktiivisesti kunnille ja laitoksille. Tehdään yhteistyössä VAU:n ja liikunnan koulutuskeskusten kanssa liikuntaopistojen esteettömyyden pohjasuunnitelmaa, jonka perusteella pyritään saamaan käyntiin yksittäisten opistojen osittaisia peruskorjauksia esteettömyyden lisäämiseksi muutaman opiston vuosivauhdilla. Ohjataan kuntia ja opistoja liikuntatilojen esteettömyyskartoituksiin ja jatketaan työtä myös vaikeavammaisten henkilöiden liikunnan edellytysten parantamiseksi. Asetetaan tavoitteeksi saavutettava ja ympärivuotisesti turvallinen liikkumisympäristö, joka palvelee paremmin myös ikäihmisten tarpeita. 7. MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN LIIKUNTA Valmistetaan yhteistyössä kahden valtakunnallisen mielenterveysalan järjestön kanssa alan valtakunnallinen liikunnan kehittämisohjelma, jonka toteutusta aletaan edistää vuoden 2013 aikana. Jatketaan psykiatristen sairaaloiden liikunnanohjaajien koulutustapahtumien toteutusta yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran ja liikunnan koulutuskeskusten kanssa. Selvitetään mielenterveysalan valtakunnallisten järjestöjen asemaa osana Soveltava Liikunta SoveLi ry:n kokonaisuutta, jotta SoveLi:n tuki alan kehittämistyössä kasvaa. 8. SOVELTAVAN LIIKUNNAN TIEDONVÄLITYS JA VIESTINTÄ Tehdään yhteistyössä erityisliikunnan keskeisten järjestöjen ja muiden organisaatioiden kanssa uusi soveltavan liikunnan tiedonvälityksen kehittämissuunnitelma siten, että ohjelmaa ryhdytään toteuttamaan vuoden 2013 aikana.

6 Tehdään yhteistyössä erityisliikunnan keskeisten organisaatioiden kanssa erityisliikunnan verkkosivuston kehittämissuunnitelma. Päivitetään erityisliikunnan käsitteistöä koskeva asiakirja vuodelta 2003. 9. SOVELTAVAN LIIKUNNAN KOULUTUSKOORDINAATIO JA TUTKIMUS Jatketaan erityisliikunnan kouluttajatapaamisten vuosittaista suunnittelua yhteistyössä Liikuntatieteellisen Seuran kanssa ja toimitaan jaoston koulutustyöryhmän avulla siten, että alan päätoimiset opettajat saavat koko ajan ajantasaisen tiedon sekä koti- että ulkomaisesta uudesta koulutusaineistosta. Kiinnitetään keskeistä huomiota erityisliikuntapedagogisen koulutuksen kehittämiseen erityistukea tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa toimiville opettajille, ohjaajille ja muille ammattilaisille. Organisoidaan riittävä suomalaisedustus alan kansainvälisiin koulutustilaisuuksiin ja välitetään niiden tulokset erityisliikunnan kouluttajaverkoston kautta oppilaitoksille ja alan muille toimijoille. Aktivoidaan soveltavan liikunnan tutkimuksen tekemiseen ja uusimman tutkimuksen tulosten välittymiseen alan edustajien käyttöön. Uusitaan yhteistyössä opetushallituksen kanssa opettajille kohdennettu soveltavan liikunnanopetuksen opaskirja. 10. ERITYISLIIKUNNAN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Koordinoidaan suomalaisten osallistumista IFAPA- ja EUFAPA-järjestöjen kongresseihin ja toimintaan ja tiedotetaan Suomessa jatkuvasti näiden toiminnasta. Tuetaan myös osallistumista erityisliikunnan pohjoismaisiin Nordic Conference - tapahtumiin. Koordinoidaan suomalaisen erityisliikunnan aineiston välittymistä EU:n liikuntaalan yhteistyöhön ja osallistutaan vuoden 2012 aikana Aktiivisen ikääntymisen teemavuoden tapahtumien toteutukseen. Kootaan suomalaista erityisliikuntaa koskevaa aineistoa ja toimitetaan sitä alan kansainvälisten organisaatioiden käyttöön sekä tuetaan alan oppilaitosten opetuksen kansainvälistymistä.

7 Liite 1. Erityisliikunnan kehittämissuositukset Jyväskylän 7. valtakunnallisilta neuvottelupäiviltä 5.-6.5.2010 ERITYISLIIKUNNAN KEHITYSTARPEET 2010-LUVUN ALUSSA Erityisliikunnan valtakunnallisia neuvottelupäiviä on järjestetty neljän vuoden välein opetus- ja kulttuuriministeriön, Liikuntatieteellisen Seuran ja alan keskeisten organisaatioiden yhteistyönä vuodesta 1986 lähtien. Seitsemännet erityisliikunnan päivät järjestettiin Jyväskylässä 5.-6.5.2010 ja päiville osallistui n. 250 alan asiantuntijaa. Erityisliikunnan valtakunnllisten päivien teemaseminaarien suosituksia on käytetty alan kehittämistyön perusteina. Ohessa on tiivistetty kooste kuuden teemaseminaarin keskeisistä suosituksista. ERITYISLIIKUNNAN 7. PÄIVIEN KEHITTÄMISSUOSITUKSET Teema 1: Kuntien erityisliikuntatoiminta Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotetaan jatkavan alan koordinaatiota ja esteettömyystyötä. Kuntien yleisiin liikunnan kehittämissuunnitelmiin esitetään sisällytettävän myös erityisliikunnan kehittämislinjat. Resursseissa esitetään kiinnitettävän erityishuomiota toisaalta pieniin alle 10.000 asukkaan kuntiin ja niiden keskinäiseen yhteistyöhön ja toisaalta suurten kaupunkien erityisliikuntaverkostoon, jota kautta voidaan tukea myös ympäristökuntia. Ehdotetaan myös harkittavaksi uuden valtakunnallisen kehittämisohjelman laadintaa erityisliikunnasta ottaen kuitenkin huomioon jo tekeillä oleva ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. Teema 2: Vammaisliikunnan kehitystyö Vammaisliikunnan kehitystyössä pidetään tärkeänä kehittää toimiva työnjako Paralympiakomitean, uuden VAU ry:n ja lajiliittojen kesken siten, että jokainen voi löytää tätä kautta itselleen sopivan liikuntaharrastusmuodon ja -yhteyden. Seuraohjaajien ja -valmentajien koulutukseen on lisättävä tietoa vammaisten liikkujien tarpeista ja liikuntatoiminnasta. Teema 3: Tasa-arvon kehittäminen erityisliikunnassa Toimintakyvyn mukaisen tasa-arvon näkökulmasta tulee käynnistää toimenpiteet vaikeasti vammaisten henkilöiden liikunnan kehittämiseksi VLN:n erityisliikuntajaoston v. 2007 valmistaman ohjelman perusteella. Kuntien ja järjestöjen yhteistyönä tulee huolehtia tiloista, välineistä, kuljetuksista, ohjaajista ja avustajista. Kuntaliitosten vaikutusta erityisliikuntaan pitää arvioida ja edistää myös monikulttuurisia liikuntatapahtumia erityisliikunnassa. Teema 4: Lasten ja nuorten soveltava liikunta Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten liikunnassa tehdään laajasti yhteistyötä lapsen elämänpiirissä olevien toimijoiden kanssa. Harrasteliikunnassa tarvitaan lisää ohjaajakoulutusta sekä konsultoivaa työotetta niin kunnissa kuin järjestöissä. Soveltavan liikunnan mahdollisuuksia olemassa olevaan toimintaan kehitetään varmistamalla tukipalveluiden saatavuus. Soveltavan koululiikunnan alueella tarvitaan erityisliikuntapedagogiikan perustietojen sisällyttämistä kaikkeen opettajankoulutukseen ja lisäksi on tärkeätä turvata mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Tässä tarvitaan ministeriön ja opetushallituksen hyvää yhteistyötä

8 yliopistojen kanssa. Liikunnan opetussuunnitelmaan tulee kirjata kaikkien lasten oikeus osallistua liikunnanopetukseen. Teema 5: Iäkkäiden soveltavan liikunnan erityishaasteet Iäkkäiden erityisryhmissä on muistisairauksia, masentuneisuutta ja yksinäisyyttä, joita liikunnalla voi ehkäistä tai vähentää. Haasteellisten ryhmien tavoittamisessa tarvitaan tiedotuksen erityistoimenpiteitä. Ikäihmisten soveltavissa liikuntaryhmissä suositetaan käytettävän terveysseulaa ja alkukyselyjä kuten myös erityistä ohjaajakoulutusta. Liikuntaryhmissä suositetaan käytettävän "hitaampia", esim. 1,5-tuntisia kokoontumiskertoja ja runsaasti vuorovaikutuksellisuutta ja toimintakyvyn mukaan kohtalaisen homogeenisia ryhmiä. Teema 6: Integraation ja inkluusion edistäminen Ehdotetaan käynnistettävän koordinoiva integraation ja inkluusion yhteishanke, jolla arvioidaan saavutettuja tuloksia ja suunnataan tulevaa kehitystyötä. Ehdotetaan, että prosessiin mukaan lähteville liikuntaorganisaatioille osoitetaan starttirahoitus, johon liittyy konsultointi / kehityskumppani sekä myös tulosten jatkuva arviointi. Arviointityössä tulee pyrkiä selventämään työnjakoa VAU:n, Paralympiakomitean, lajiliittojen ja toimialojen, SLU:n, SoveLi:n ja aluejärjestöjen kesken. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto käsittelee tehtyjä toimenpide-ehdotuksia työssään loppuvuoden 2010 aikana ja pyrkii koordinoimaan kehittyvää kokonaisuutta. Liikuntatieteellisen Seuran sivustolla www.erityisliikunta.fi ovat luettavissa hieman pidemmät versiot eri teemaseminaarien suosituksista.

9 Liite 2. Vuosittaiset päätoiminnot 2012 Erityisliikunnan eurooppalainen EUCAPA-kongressi Irlannissa 6.-8.5.2012 Erityisliikunnan symposio 29.5.2012 Helsingissä Lontoon kesäparalympialaiset 29.8. - 9.9.2012 EU:n aktiivisen ikääntymisen teemavuoden seminaari keväällä 2012 Uusi soveltavan liikunnan perusteos ja liikuntatilojen esteettömyyttä esittelevä kirja ilmestyvät Erityisliikunnan uusi viestintäsuunnitelma valmistuu loppuvuodesta 2013 IFAPA:n 19. kansainvälinen erityisliikunnan kongressi Turkissa 19.-23.7.2013 Kuntien erityisliikunnanohjaajien työn laajennettu arvio käyntiin Mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämisohjelma toteutukseen Uusi soveltavan liikunnanopetuksen käsikirja opettajille 2014 Talviparalympialaiset Sotshissa 7.- 16.3.2014 8. valtakunnalliset erityisliikunnan päivät kevään 2014 lopulla Liikunnan koulutuskeskusten peruskorjaussuunnitelman toteutus käynnistyy 2015 IFAPA:n 20. kansainvälinen erityisliikuntakongressi Ikäihmisten liikunnan Voimaa vanhuuteen-ohjelmien jatkoarvio valmistuu Jaoston toiminta-arvio vuosilta 2011-2015 ja suuntaviivat jatkolle