YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013



Samankaltaiset tiedostot
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Kymi

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2015

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2016

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

upm kuusankoskella UPM, Kymi

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

YMPÄRISTÖNSUOJELUN. ENVIRONMENTAL performance kehitys in UPM Kaukas

UPM Kymi. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 2017

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2015

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Tervasaari

Ympäristönsuojelun kehitys 2011

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014

UPM Kymi YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTA- VASTUU 2018

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

Ympäristönsuojelun kehitys 2016

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Jokilaakson tehtaat

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013

UPM Jämsänjokilaaksossa

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2015

UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014

UPM, Kaukas. Henkilöstön määrä Kaukas 998 Kaukaan saha ja jalostus 249 Kaukaan vaneritehdas 364 UPM Tutkimuskeskus 159 Muut 75

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Pietarsaari

UPM, Tervasaari. UPM Tervasaari

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2010 UPM, Jokilaakson tehtaat

UPM Raumalla. UPM, Rauma

UPM jämsänjokilaaksossa

UPM, Tervasaari. UPM, Tervasaari

UPM Kaukas. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 2017

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 2016

M-real Äänekoski Paper EMAS -ympäristöselonteko päivitystiedot 2008

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014

Ympäristönsuojelun kehitys 2016

Kestävä kehitys Metsä Fibressä

Ympäristövuosi.

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2015

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2015

Powered by UPM BioVerno

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

UPM Pietarsaari YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTA- VASTUU 2018

Porvoon jalostamon ympäristötulos 2017

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

TERVETULOA KAUKAALLE!

Ympäristövuosi / 2012

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Ympäristönsuojelun kehitys 2016

EMASympäristökatsaus. Sappi Kirkniemi

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q Toimitusjohtaja Jussi Pesonen

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

UPM Pietarsaari. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 2017

UPM Kaukas YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUU 2018

EMASympäristökatsaus. Sappi Kirkniemi

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

EMAS-ympäristökatsaus Sappi Kirkniemi

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

UPM Rauma YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTA- VASTUU 2018

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

Ympäristönsuojelun kehitys 2016

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

UPM Rauma. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 2017

TERVETULOA KAUKAALLE!

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012

Päättäjien Metsäakatemia. UPM, Rauma K. Pasanen, tehtaanjohtaja

Äänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia

Huolehdimme osaltamme vesistöjen tilasta.

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä (7)

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

Abloy oy ympäristökatsaus 2017

UPM Tervasaari. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 2017

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Metsä Groupin biotuotetehdas

UUDEN SUKUPOLVEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKELLE

Viestinnän arjessa vastuullisesti

YMPÄRISTÖVUOSI.

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia Pia Nilsson, UPM

Transkriptio:

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013 UPM Kymi

UPM Kymi Kouvolassa, Kuusankoskella sijaitsevaan UPM:n Kymin tehtaaseen kuuluu paperi- ja sellutehdas. Kymin tuotantolaitokset muodostavat yhdessä nykyaikaisen tuotannollisen tehdasintegraatin, jonka tuotteina ovat päällystämätön ja päällystetty hienopaperi sekä valkaistu koivu- ja havusellu. Kymin palveluksessa oli vuonna 2013 yhteensä noin 600 henkilöä. Paperitehdas jakautuu kahteen tuotantoyksikköön. Paperikone 8 ja päällystyskone muodostavat päällystettyä hienopaperia tuottavan tuotantolinjan, jonka tuotteina on rullina ja arkkeina toimitettava korkealuokkainen painopaperi. Paperikone 9 tuottaa päällystämätöntä hienopaperia rullina ja arkkeina painopaperiksi, lomakkeisiin, kirjekuoriin sekä toimistopapereiksi kopioin- UPM:n Kymin tehdas sijaitsee Kouvolassa, Kymijoen rannalla. tiin ja tulostukseen. Sellutehtaan kahdella kuitulinjalla valmistetaan valkaistua havuja koivusellua. Lisäksi purukeittämöllä keitetään purusellua, joka lisätään koivuselluun. Suurin osa sellusta käytetään omalla paperitehtaalla mutta yhä enenevässä määrin sellua myydään myös ulkopuolisille asiakkaille. Tarvitsemansa lämpöenergian ja suurimman osan sähköenergiasta tuotantolaitokset saavat sellutehtaan energiantuotannosta ja tehdasalueella toimivalta Kymin Voima Oy:n biovoimalaitokselta. Alueella sijaitsee lisäksi Schaefer Kalk Finland Oy:n PCC-laitos. Kymin Voiman biovoimalaitos ja PCC-laitos eivät kuulu tämän selonteon piiriin. UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Yhtiössämme työskentelee noin 21 000 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM The Biofore Company www.upm.fi Tämä UPM Kymin Ympäristönsuojelun kehitys 2013 on UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöselonteon 2013 tehdasliite, joka käsittelee vuoden 2013 ympäristösuorituskykyä ja tunnuslukuja. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko yhdessä tehdasliitteiden kanssa muodostaa UPM:n yhteisen EMAS-selonteon. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko on saatavilla osoitteesta www.upm.com. Seuraava UPM:n yhteinen EMASselonteko ilmestyy keväällä 2015. Paperitehdas Sellutehdas Tuotantokyky 830 000 t 530 000 t Tuotanto ja tuotteet Päällystetty ja päällystämätön hienopaperi: UPM Finesse, UPM Fine, UPM PreLaser, UPM PrePersonal, UPM Form, UPM Letter, UPM Office, Future, Yes, KymLux, UPM Digi Laser, UPM Digi Finesse, UPM Jetlabel, UPM Vellum Henkilöstö Koivu- ja mäntysellu: UPM Betula, UPM Conifer Lämpöenergia ja sähkö Tuotannon tähteet Mäntyöljy, tärpätti Vuoden 2013 lopussa Kymin henkilöstömäärä oli noin 600 henkilöä. Sertifikaatit Laatujärjestelmä ISO 9001 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 14001 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä OHSAS 18001 EMAS-ympäristöjärjestelmä PEFC- ja FSC-puunalkuperäketjun hallintajärjestelmät Euroopan Unionin ympäristömerkki UPM Finesse, UPM Fine, UPM PreLaser, UPM PrePersonal, UPM Form, UPM Letter UPM Office, Future, Yes, KymLux UPM Digi Laser, UPM Digi Finesse FI/11/001 PEFC/02-31-80 Kestävän metsätalouden edistämiseksi www.pefc.org PEFC-tuotteista lisää www.pefc.fi FSC-tuotteista lisää http://fi.fsc.org 2

Ympäristövuosi 2013 Tämä UPM, Kymin Ympäristönsuojelun kehitys 2013 on UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöselonteon 2013 tehdasliite. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko yhdessä tehdasliitteiden kanssa muodostaa UPM:n yhteisen EMAS -selonteon. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko on saatavilla osoitteesta www.upm.com. Seuraava UPM:n yhteinen EMAS-selonteko ilmestyy keväällä 2015. Vuosi 2013 oli paperituotteiden markkinatilanteen osalta edellistä vuotta heikompi. Paperin tilauskannan heikentyessä jouduttiin myös sellutehdasta ajamaan edellisvuotta alhaisemmalla tuotantotasolla. Sellun ja paperin tuotantomäärät jäivätkin selvästi aiempaa vuotta matalammalle tasolle. Integraatista ulosmyytävän sellun määrä kuitenkin kasvoi edelleen ja oli vuonna 2013 jo 21,6 % sellutehtaan vuosituotannosta. Ympäristösuojelullisista velvoitteista on huolehdittu suunnitelmallisesti ja ympäristöluvan mukaisesti. Tehtaat päästöt alittivat lupaehdot kaikilla osa-alueilla. Ympäristökuormitusta pystyttiin joiltakin osin pienentämään. Integraatin ympäristötavoitteita olivat mm. Clean Run -ohjelman (lisätietoa konsernin raportissa) mukainen toiminta sekä henkilökunnan ympäristötietouden lisääminen ja poikkeuksellisten päästöjen vähentäminen. Clean Run ohjelma oli osa Kymin normaalia toimintaa vuonna 2013. Kaikki poikkeukselliset päästöt kirjattiin Clean Run --työkaluun ja päästöjen syyt pyrittiin selvittämään. Kerran viikossa pidettiin sellu- ja paperitehtaan aamupalavereiden yhteydessä ns. ympäristökatsaus, jossa käytiin syvällisemmin läpi kulloisenkin viikon ympäristöasiat ja -tapahtumat. Syksyllä 2013 pidettiin Kymin henkilökunnalle ympäristökoulutusta. Tällä kertaa koulutuksen aiheena oli jätehuolto. Koulutukseen osallistui n. 40 työnjohdon ja -suunnittelun henkilöä. Vuoden 2013 aikana tuli yksi sidosryhmäpalaute. Palaute koski hajua, kun hajukaasuja pääsi soodakattilan äkillisen sammumisen takia lähiympäristöön. Koivulinjan happivaihe käynnistyi syksyllä 2012. Investoinnin tavoitteena oli saavuttaa nykyistä matalampi AOX-kuormitus sellutonnia kohden laskettuna ja näin ollen varmistaa Kymin paperien ympäristöllinen hyväksyttävyys ensisijaisilla markkinoilla. Tämä tavoite saavutettiin investoinnin myötä. Valkaisuun menevän koivumassan kappaluku laski selvästi happivaiheen käyttöönoton jälkeen ja näin ollen myös valkaisussa käytettävän klooridioksidin määrä väheni selvästi aiempien vuosien tasosta. Vuonna 2013 AOX-kuormitus sellutonnia kohden oli hyvin matalalla tasolla ollen vain lähes puolet investointia edeltäneestä AOX tasosta. Vuonna 2013 Kymi aloitti jätteiden hyötykäytön kehitysprojektin ulkopuolisen yhteistyökumppanin kanssa. Projektin tavoitteena on yhteistyössä parantaa tehtaan prosessijätteiden hyötykäyttöastetta. Projekti jatkuu myös vuonna 2014. 2013 tehty ympäristöinvestointi oli jäteveden puhdistamon käyttövarmuuden parantamiseksi tehty varoaltaan takaisinpumppauksen uusinta. Markku Laaksonen, tehtaanjohtaja Päivi Hyvärinen, ympäristöpäällikkö 3

Ilma ja melu Ilmapäästöjen osalta luparajat alittuivat kaikilta osin. Kaasumaisten rikkipäästöjen ja hajurikkiyhdisteiden kokonaismäärä nousi edellisestä vuodesta. Rikkipäästöjen nousun aiheutti soodakattilan poikkeava tilanne alkuvuodesta, kun palamisilmapatterit olivat osittain pois käytöstä eli tulipesän lämpötila oli normaalia matalammalla tasolla. Samanaikaisesti vielä natriumsulfaattia otettiin sisään kemikaalikiertoon liian nopealla vauhdilla, jolloin kemikaalikoostumus soodakattilassa oli normaalitilanteesta poikkeava. Hiukkaspäästöt laskivat hieman edellisen vuoden tasosta. NO x -päästöjen kokonaistonnimäärä hieman laski edellisen vuoden tasosta. Tuotettua sellutonnia kohden laskettu NO x - määrä nousi edellisen vuoden tasosta mutta oli kuitenkin selvästi alle luparajan. Kuusankosken keskustassa olevalla kaupungin ympäristöpalveluiden mittausasemalla mitatut TRS-päästöt olivat hyvin matalalla tasolla. TRS-tuntikeskiarvopitoisuudet ylittivät 5 mikrogrammaa/m 3 vain 0,03 % vuoden 2013 tunneista. 2013 hiilidioksidipäästöt nousivat edellisen vuoden tasosta, koska soodakattilassa jouduttiin polttamaan aiempaa vuotta enemmän maakaasua sellutehtaan huonosta käyntiasteesta johtuen. Lisäksi 2013 hiilidioksidiluvuista ei ole enää uusien päästökauppasääntöjen mukaisesti vähennetty PCC:n sitoutuneen hiilidioksidin määrää. Yli 5 µg/m 3 olevien TRS-tuntikeskiarvopitoisuuksien prosentuaalinen määrä vuosittain SO 2, sekä hajurikkipäästöt rikkidioksidina % vuoden tunneista (* v. 2012 asti * Sisältää Kymin Voima Oy:n päästöt siltä osin kun Kymi on käyttänyt voimalaitoksen tuottamaa energiaa. 4

Jätteet Vuoden 2013 kokonaisjätemäärä oli noin 21 800 tonnia, josta kaatopaikalle (kunnallinen + Lamminmäki) loppusijoitettiin noin 8 200 tonnia. 2013 Lamminmäen kaatopaikalle sijoitettiin 7 947 tonnia jätettä kuiva-aineena, eli loppusijoitettavan jätteen määrä väheni yli 10 % edellisestä vuodesta. Varsinkin kaatopaikalle läjitettävän soodasakan määrä väheni edellisestä vuodesta, koska soodasakkaa poltettiin koeajona Kymin Voiman kattilassa n. 1 300 tonnia. Tämä talteenottoprosessissa syntyvä soodasakka oli kuitenkin edelleen suurin Lamminmäen kaatopaikalle läjitetty jätejae. Soodasakalle ei ole löydetty jatkuvaa hyötykäyttöratkaisua. Merkittävänä tavoitteena on kuitenkin edelleen tulevaisuudessa löytää pysyviä hyötykäyttökohteita myös soodasakalle. Vuonna 2013 tuhkaa on toimitettu hyötykäyttöön 4 669 tonnia. Kuten edellisinäkin vuosina bioenergian tuotannosta syntynyttä tuhkaa on toimitettu rakeistukseen ja edelleen metsälevityksenä UPM:n omistamiin metsiin. Näin on pyritty palauttamaan puun mukana tehtaalle tulleita hivenaineita takaisin metsään. Muita tuhkan hyötykäyttökohteita 2013 olivat mm. maanrakentaminen. Lisäksi vuonna 2013 tuhkaa on varastoitu Kymin tehdasalueelle. Välivarastoitu tuhka on tarkoitus käyttää meluvalli- ja maanrakentamiseen. 2013 toimitettiin myös kuori- ja puujätettä hyötykäyttöön lähes 3 000 tonnia. Hyötykäyttökohteita olivat mm. maisemointi ja kaatopaikan peittorakenteet. ** Sisältää Kymin käyttämää energiaa vastaavan määrän Kymin Voima Oy:n tuhkasta Kuiva-aineena Kymillä järjestettiin keväällä 2013 kriisinhallinnan ja viestinnän koulutusta. Tehdaspalokunnan rooli mahdollisten onnettomuuksien ehkäisyssä ja hallinnassa on keskeinen. Tehdaspalokunta harjoittelee säännöllisesti eri onnettomuustilanteiden varalta. 5

Vesi Biologinen puhdistamo toimi hyvin. Puhdistamon toimintatehokkuutta kuvaavat reduktiotasot olivat biologisen hapenkulutuksen suhteen 99 % ja kemiallisen 75 %. Kiintoainereduktio oli 94 %. Jätevesikuormitus jokeen alitti kaikilta parametreiltään ympäristöluvan raja-arvot koko vuoden ajan. Jätevesimäärä pysyi lähes edellisten vuosien tasolla. COD- ja AOXkuormitukset (t/d) laskivat selkeästi edellistä vuotta matalammalle tasolle. Kuormitusten laskun aiheutti syksyllä 2012 käyttöön otettu koivulinjan happivaihe, jonka myötä valkaisuun menevän massan kappaluku ja näin ollen myös valkaisussa käytettävä klooridioksidimäärä laski aiempaa matalammalle tasolle. Lisäksi myös koivulinjan pesua on saatu parannettua pesuvaiheen ajoa optimoimalla. Koivulinjan happivaiheinvestoinnin yhteydessä koivulinjalle lisättiin myös yksi uusi pesuvaihe. Typpi - ja fosforikuormitus pysyi edellisen vuoden tasolla. Paperitehtaan kiintoainehäviö pysyi edellisvuoden tasolla. Toteutunut kiintoainehäviö oli 1,0 %. Tavoitteena on tulevaisuudessa vähentää paperitehtaalta puhdistamolle tulevaa kiintoainekuormitusta nykyisestä tasosta. Kymillä käytettiin vuonna 2013 vettä yhteensä 74,7 milj. m 3 ; lukuun sisältyvät sekä jätevedet että jäähdytysvedet. Veden kulutus kasvoi edellisestä vuodesta vaikka tuotantomäärät jäivätkin edellisvuotta matalammalle tasolle. Jäteveden ominaiskulutus tuotettua paperitonnia kohti pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Sellutehtaan vedenkulutus sen sijaan kasvoi edellisen vuoden tasosta, koska raakavettä jouduttiin ajamaan kesällä puhdistamolle lämpötilan hallinnan takia. Tehtaan sisäisiä tavoiteita, jotka olivat <10 m 3 paperitonnia kohti ja < 45 m³ sellutonnia kohti, ei saavutettu. Saavutettu tulos on kuitenkin paperitehtaan osalta alle BAT-referenssin (Best Available Techniques) ylemmän päästörajan. Sellutehtaan osalta BAT-referenssin päästöraja ylitettiin niukasti. Yleisesti voidaan todeta, että sellu- ja paperitehtaan jätevesien päästöarvot olivat vuoden 2013 aikana, sellutehtaan käyttämää vesimäärää lukuun ottamatta, joko BAT-referenssin mukaisia tai pienempiä. Luparaja, kuukausikeskiarvo Luparaja, vuosikeskiarvo 6

Jäteveden tutkimus kuuluu Kymin paperi- ja sellulaboratorion päivittäisiin tehtäviin. Kuvassa laborantti Marjo Henner-Niemi mittaa biokemiallista hapenkulutusta jätevedestä. 7

Ympäristötunnusluvut 2013 Taulukossa esitetyt ympäristötunnusluvut perustuvat UPM, Kymin tehtaan sellun ja paperin kokonaistuotantoon. Tuotantoa sekä raaka-aineen ja energian kulutusta koskevat tunnusluvut on ilmoitettu kokonaislukuina konsernitasolla UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa 2013. Tuotantokyky Raaka-aineet Energia Päästöt ilmaan Rikki SO 2 Päällystetty ja päällystämätön hienopaperi Sellu Puu Ostosellu Kemikaalit Biopolttoaineet Fossiiliset polttoaineet Typen oksidit Hiilidioksidi (fossiilinen) Hiukkaset 830 000 t 530 000 t Katso UPM-konsernin ympäristöraportti biopolttoaineet 86 % fossiiliset 14 % (Sis. maakaasun, jota käytetään kuivaukseen paperikoneella) 106 t (SO 2 sekä hajurikkipäästöt rikkidioksidina) 1 136 t 127 552 t 13 t Vedenotto Prosessi- ja jäähdytysvesi 74 712 166 m³ Päästöt veteen Jätteet kaatopaikalle (kuiva-aineena) Jätteet hyötykäyttöön (kuiva-aineena) Hyötykäyttöä varten välivarastoitu jäte (kuiva-aineena) Vaaralliset jätteet Tehdasalue Jätevesi COD Cr BOD 7 AOX Fosfori Typpi Tuhka Soodasakka Sekalainen jäte Talousjäte Tuhka Soodasakka Metalli Jätepaperi- ja pahvi Polttokelpoinen jäte Betonijäte Kuori- ja puujäte Talousjäte Tuhka 34 886 842 m³ 6 164 t 74,0 t 56,2 t 3,8 t 100,4 t 145 t 7 478 t 557 t 22 t 4 669 t 1 355 t 240 t 2 677 t 154 t 43 t 2 875 t 4 t 1 500 t 84 t 250 ha Luvut sisältävät Kymin Voima Oy:n jätteet ja päästöt siltä osin, kun Kymi on käyttänyt voimalaitoksen tuottamaa energiaa. 8

Kymin paperin ja sellun tuotantoprosessien tarvitsema raakavesi saadaan Kymijoesta. Kymillä käytettiin vuonna 2013 vettä yhteensä 74,7 milj. m 3. Kuvassa syksyinen jokimaisema. (Kuva: Kymijoen kuvapankki) 9

Ympäristötavoitteiden 2013 toteutuminen TAVOITE SAAVUTETTU KOMMENTIT Integraatin tavoitteet Poikkeuksellisten päästöjen vähentäminen On Ei yhtään luparajan ylitystä. -luokka 3-5, 0 kpl Jätteen hyötykäyttöosuuden kasvattaminen Ei Toteuma n. 21 %. -tavoite hyötykäyttöprosentin lisääminen 30 % vuoden 2012 tasosta Sellutehtaan tavoitteet Vedenkäytön vähentäminen <45 m3/ts Ei Ei toteutunut. Mm. puhdistamon lämpötilan hallinnan takia on jouduttu ajamaan puhdistamolle raakavettä. Sellutehtaalta jätevesilaitokselle tuleva COD < 80 t/d On Toteutui. Kuitulinjan pesujen optimointi Kappahajonnan pienentäminen AOX kuormitus lähtevässä jakeessa < 0,17 kg/t On AOX-kuormitus alle tavoitteen. Keittokappaa ei ole vielä pystytty nostamaan. Paperitehtaan tavoitteet Vedenkäytön vähentäminen <10 m 3 /tp Ei Ei toteutunut. Epätasainen paperikoneiden ajo heikon tilauskannan takia. Kiintoainehäviö <10 kg/tp Ei Ei toteutunut. Epätasainen paperikoneiden ajo heikon tilauskannan takia. 10

Vuoden 2014 tavoitteet TAVOITTEET JA MITTARI AIKATAULU OSASTOJEN VASTUU 0 kpl luokan 3-5 päästöjä 2014 Puhdistamon tasainen ajo. Ilmapäästöjen hallinta. Clean Run ohjelman tehokas käyttö ja tiedonkulku Sisäisten hälytysrajojen kalibrointi ja ilmoitusten käsittely aamupalavereissa. Clean Run -ilmoitusten käsittelyaika < 3kk Jätteen hyötykäytön kasvattaminen 2014 Yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa -tavoite: hyötykäyttöprosentin lisääminen 20 % vuoden 2013 tasosta Jätteiden lajittelun tehostaminen Hyötykäyttökohteen löytäminen soodasakalle 2014 Uusintakoeajo Kymin Voimalla tai jokin muu hyötykäyttökohde Vedenkäytön vähentäminen 2014 Sellutehdas <45 m 3 /ts Riittävän jäähdytyskapasiteetin varmistaminen ja valkaisulinjojen vedenkulutuksen vähentäminen Paperitehdas < 10 m 3 /tp Kiintoainehäviöiden vähentäminen 2014 Paperitehdas <10 kg/tp AOX-kuormitus lähtevässä jakeessa < 0,17 kg/t 2014 Koivulinjan keittokapan noston jälkeen. VAHVISTAMISPÄÄTÖS Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-0001) tarkastanut UPM Kymin ympäristöjärjestelmän sekä Ympäristönsuojelun kehitys 2013 raportin ja UPM:n paperija sellutehtaiden ympäristöselonteon 2013 tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu 2014-04-14, että UPM Kymin ympäristöjärjestelmä, tämä Ympäristönsuojelun kehitys 2013 raportti ja UPM Kymiä koskevat tiedot UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöselonteossa 2013 täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) No 1221/2009 vaatimukset. 11

UPM Kymi Selluntie 1 45700 Kuusankoski Puh. 02041 5121 Lisätietoja info.kymi@upm.com Päivi Hyvärinen Ympäristöpäällikkö Puh. 02041 52514 paivi.hyvarinen@upm.com www.upm.com Teija Ahola Ympäristöteknikko Puh. 02041 52923 teija.s.ahola@upm.com Irma Niemi Viestintäpäällikkö Puh. 02041 52173 irma.niemi@upm.com UPM Fine, 140 g/m 2.