Liikenteen häiriönhallinta Tampereella. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 24/2005

Liikenteen häiriönhallinta Tampereella Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 24/2005

Liikenteen häiriönhallinta Tampereella Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Tampere 2005

Kannen kuva: Aamulehti 13.4.2005 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1458-1561 TIEH 4000461-v Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Tiehallinto Hämeen tiepiiri Åkerlundinkatu 5B PL 376 33101 TAMPERE Puhelinvaihde 0204 2211

Liikenteen häiriönhallinta Tampereella 3 ESIPUHE ESIPUHE Ruuhkautuminen ja liikenteen häiriötilanteet ovat saaneet viime aikoina paljon palstatilaa Tampereen lehdistössä. Tampereen pääväylät ovat ruuhkautuneita ja pienetkin häiriötilanteet saattavat tukkia liikenteen keskustasta kaupungin länsipuolelle. Tämän selvityksen tarkoituksena on esittää toimintamalleja, joita käyttämällä häiriötilanteiden purkaminen nopeutuu ja vaikutukset liikenteelle vähenevät. Toimintamallit laaditaan yhteistyössä sidosryhmäosapuolten kanssa ja tavoitteena on, että häiriönhallintaan osallistuneet tahot sitoutuvat toimimaan mallien mukaisesti. Työ on laadittu Hämeen tiepiirin ja Tampereen kaupungin toimeksiannosta. Työn aikana on oltu tiiviissä vuorovaikutuksessa poliisin, Tampereen aluepelastuslaitoksen, Pirkanmaan hätäkeskuksen, Tiehallinnon liikennekeskuksen sekä ammattiautoilijoita edustavien tahojen kanssa. Suunnittelutyön ohjausryhmään ovat tilaajien puolelta kuuluneet: Heikki Ikonen Kari Korpela Tapio Syrjänen Reijo Väliharju Marjo Hallinen Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Työ on laadittu Tieliikelaitoksen konsultoinnin tieto- ja asiantuntijapalvelut yksikössä. Työn projektipäällikkönä on toiminut Ins. Arto Ahonen sekä suunnittelijoina DI Mira-Maria Penttinen ja tekn. yo Laura Hulkkonen. Lisäksi asiantuntijoina työssä ovat toimineet DI Nina Mähönen ja DI Ari Vandell. Tampereella toukokuussa 2005. Tiehallinto Hämeen tiepiiri

Liikenteen häiriönhallinta Tampereella 5 SISÄLTÖ Sisältö 1 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET 7 2 NYKYTILANNE SUUNNITTELUALUEELLA 8 2.1 Liikennemäärät tarkastelualueella 8 2.2 Liikenneonnettomuudet tarkastelualueella 9 2.3 Sovitut toimintamallit 11 2.3.1 Valtakunnallinen yhteistyösopimus teitä ja tieliikennettä koskevasta tiedonvaihdosta 11 2.3.2 Yhteistyösopimus Tampereen kaupungin pääkatuja ja Pirkanmaan yleisiä teitä koskevassa liikennetiedottamisessa 12 2.3.3 Tampereen liikennekeskuksen ja Pirkanmaan hätäkeskuksen välinen VIRVE- käyttösopimus 12 2.3.4 Sopimus Sisäasiainministeriön poliisiosaston ja Tiehallinnon yhteistyön kehittämisestä 13 3 SIDOSRYHMÄHAASTATTELUT 15 3.1 Haastatellut sidosryhmät 15 3.2 Häiriön synty 15 3.3 Haastatteluissa esiin tulleita keinoja häiriönhallinnan tehostamiseksi 15 4 TOIMINTAMALLEJA ULKOMAILTA 17 4.1 Väg Assistans 17 4.2 Traffic Officers (Englanti) 18 4.3 Move it! -kampanja (mm. Florida, USA) 18 5 ESIMERKKITILANTEET 19 5.1 Ketjukolari Paasikiventiellä 19 5.2 Putkirikko Lielahdessa 20 6 TOIMINTAMALLISUOSITUKSET 22 6.1 Tiedonkulun parantaminen 22 6.2 Tienkäyttäjien tietoisuuden lisääminen 24 6.3 Yhteistyön kehittäminen 24 6.4 Toiminta häiriötilanteessa 25 6.5 Onnettomuustilanteiden jälkihoito 26

6 Liikenteen häiriönhallinta Tampereella

Liikenteen häiriönhallinta Tampereella 7 NYKYTILANNE SUUNNITTELUALUEELLA 1 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Häiriötilanteet liikenteessä ja niistä aiheutuvat viivytykset tienkäyttäjille ovat merkittäviä ongelmia Tampereen pääväylillä. Häiriötilanteita aikaansaavat liikenneonnettomuudet, tienpitotoimenpiteet, liikennevalojen toimintahäiriöt, poikkeukselliset keliolosuhteet sekä kunnallistekniikan vauriot. Häiriöt aiheuttavat liikenneruuhkia, viivytyksiä sekä onnettomuusriskin kohoamista. Viivytyksistä aiheutuu kustannuksia tienkäyttäjille esimerkiksi menetetyn työajan ja ammattiliikenteen aikataulujen myöhästymisen muodossa. Häiriötilanteen jatkuessa pitkään, liikenne ohjautuu alempiasteiselle tieverkolle. Tämän työn tavoitteena oli selvittää Tampereen liikenteen häiriötilanteisiin johtaneita syitä, merkittävimpiä häiriökohteita ja niiden vaikutuksia liikenteelle sekä esittää konkreettisia ratkaisumalleja ongelmien poistamiseksi keskittyen ensisijaisesti rikkoutuneiden ajoneuvojen tieltä pois saamiseen. Työ on tehty tiiviissä vuorovaikutuksessa häiriönhallintaan osallistuvien tahojen sekä ammattiautoilijoiden kanssa. Työhön on valittu tarkasteltavaksi alueeksi Paasikiven- Kekkosen- Teiskontie sekä Pispalan valtatie. Työn tavoitteena oli selvittää ja ideoida käyttökelpoisia, konkreettisia, nopealla aikavälillä jalkautettavia ratkaisumalleja ongelmien estämiseksi ja poistamiseksi sekä mahdollisten häiriöaikojen minimoimiseksi. Lähtökohtana toimintamalleille toimivat todenmukaiset häiriötilanteiden esimerkkitapaukset. Ratkaisumallit on laadittu yhteistyössä sidosryhmien edustajien kanssa. Tavoitteena on, että eri sidosryhmäosapuolet sitoutuvat toimintamalleihin.

8 Liikenteen häiriönhallinta Tampereella NYKYTILANNE SUUNNITTELUALUEELLA 2 NYKYTILANNE SUUNNITTELUALUEELLA 2.1 Liikennemäärät tarkastelualueella Paasikiven-Kekkosentie sekä Pispalan valtatie kuuluvat Tampereen vilkkaimmin liikennöityihin väyliin. Paasikiventie toimii pääväylänä saavuttaessa Tampereelle lännestä samoin kuin Teiskontie sisääntulotienä idän ja pohjoisen suunnasta. Paasikiven- Kekkosen- Teiskontie on osa valtatietä 12. Tarkasteltavien väylien keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2004 esitetään kuvassa 1. Kuva 1. Keskivuorokausiliikennemäärät Paasikiven-Kekkosentiellä, Pispalan valtatiellä sekä Tampereen keskustan tärkeimmillä silloilla vuonna 2004. Arkipäivien vuorokausiliikennemäärät ovat kuvassa esitettyjä liikennemääriä suurempia. Paasikiven-Kekkosentien vilkkaimmin liikennöidyllä kohdalla liikennemäärä arkipäivinä on yli 50 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Pispalan valtatiellä liikennemäärä voi arkipäivänä nousta yli 20 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Suurimmat liikenneruuhkat Paasikiventiellä esiintyvät arki-iltapäivisin ajettaessa Ylöjärven suuntaan. Ruuhkaisimman tunnin aikana tuntiliikenneliikennemäärä on lähes 5000 ajoneuvoa tunnissa. Pispalan valtatiellä suurimmat liikennemäärät esiintyvät iltapäivällä Nokian suuntaan ajettaessa. Ruuhkaisimman tunnin liikennemäärä kaksikaistaisella Pispalan valtatiellä on yli 1600 ajoneuvoa tunnissa. Tarkasteltujen väylien liikennemäärät ovat niin suuria, että liikenneruuhkia esiintyy ilman varsinaisia häiriötilanteitakin. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että varsinaiset häiriötilanteet saadaan hoidettua mahdollisimman nopeasti, sillä näillä liikennemäärillä useampia tunteja kestävät häiriöt vaikuttavat nopeasti liikenteeseen laajalla alueella Tampereen keskustassa.

Liikenteen häiriönhallinta Tampereella 9 NYKYTILANNE SUUNNITTELUALUEELLA 2.2 Liikenneonnettomuudet tarkastelualueella Paasikiven-Kekkosentiellä ja Teiskontiellä tapahtui vuosien 2000-2004 aikana 385 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näistä 316 oli omaisuusvahinkoon, 66 loukkaantumiseen ja 3 kuolemaan johtaneita. Viimeisten viiden vuoden aikana tapahtuneiden onnettomuuksien jakautuminen onnettomuusluokittain esitetään kuvassa 2. Onnettomuudet Paasikiven-Kekkosentiellä ja Teiskontiellä vuosina 2000-2004 8 7 3 10 Yksittäisonnettomuus 2 44 Kääntymisonnettomuus 15 Ohitusonnettomuus Risteämisonnettomuus Kohtaamisonnettomuus 60 Peräänajo-onnettomuus Mopedionnettomuus Polkupyöräonnettomuus Jalankulkijaonnettomuus 207 25 Muu eläinonnettomuus 4 Muu onnettomuus Kuva 2. Onnettomuusluokat Paasikiven-Kekkosentiellä ja Teiskontiellä. Paasikiven-Kekkosentiellä ja Teiskontiellä selvästi yleisin onnettomuusluokka on peräänajo-onnettomuudet, joiden osuus kaikista tapahtuneista onnettomuuksista on yli 50 %. Seuraavaksi eniten tapahtuu ohitusonnettomuuksia (19 %), yksittäisonnettomuuksia (14 %), ja risteämisonnettomuuksia (8 %). Pispalan valtatiellä tapahtui viiden viime vuoden aikana yhteensä 78 onnettomuutta, joista 69 oli omaisuusvahinkoon johtaneita. Henkilövahinkoonnettomuuksia Pispalan valtatiellä tapahtui 8, joista ainoastaan 1 oli kuolemaan johtanut. Kuvassa 3 esitetään vuosina 2000-2004 Pispalan valtatiellä tapahtuneiden onnettomuuksien onnettomuusluokkajakauma.

10 Liikenteen häiriönhallinta Tampereella NYKYTILANNE SUUNNITTELUALUEELLA Onnettomuudet Pispalan valtatiellä vuosina 2000-2004 5 7 Yksittäisonnettomuus 20 16 Kääntymisonnettomuus Ohitusonnettomuus Risteämisonnettomuus 3 14 13 Kohtaamisonnettomuus Peräänajo-onnettomuus Muu onnettomuus Kuva 3. Onnettomuusluokat Pispalan valtatiellä. Myös Pispalan valtatiellä yleisin onnettomuusluokka on peräänajoonnettomuudet, mutta niiden osuus (26%) kaikista onnettomuuksista ei ole yhtä suuri kuin Paasikiven-Kekkosen- ja Teiskontiellä. Seuraavaksi yleisimmät onnettomuusluokat Pispalan valtatiellä ovat kääntymisonnettomuudet (21 %), risteämisonnettomuudet (18%) ja ohitusonnettomuudet (17%). Kuvassa 4 esitetään onnettomuuksien kasaumakohteet sekä onnettomuusasteet tarkasteltavilla väylillä. ONNETTOMUUSASTEET PAASIKIVEN-KEKKOSENTIE Vaitinaronkatu- Mustalahti 0,11 Mustalahti- Kalevan puistot. 0,09 Kalevan puistot.- Teiskontie 0,00 PISPALAN VALTATIE 0,09 Kuva 4. Onnettomuuksien kasaumakohteet tarkasteltavilla väylillä. Paasikiventien onnettomuusaste on korkeimmillaan väylän vilkkaimmin liikennöidyllä osuudella. Onnettomuusaste kaksiajorataisilla alle 70 km/h nopeustason teillä on Suomessa keskimäärin 0,11, joten henkilövahinkoonnettomuuksien määrä suhteessa liikennemääriin on Paasikiventiellä normaalia suomalaista keskitasoa.

Liikenteen häiriönhallinta Tampereella 11 NYKYTILANNE SUUNNITTELUALUEELLA 2.3 Sovitut toimintamallit Työn yhteydessä kartoitettiin olemassa olevia toimintamalleja ja sopimuksia, jotka tähtäävät häiriönhallinnan tehostamiseen. Tiehallinto on sopinut alueellisia ja valtakunnallisia sopimuksia eri sidosryhmien kanssa. Näiden tarkoituksena on pääsääntöisesti lisätä yhteistyötä ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. 2.3.1 Valtakunnallinen yhteistyösopimus teitä ja tieliikennettä koskevasta tiedonvaihdosta Tiehallinto on tehnyt valtakunnalliset kahdenkeskiset sopimukset poliisin, Yleisradion, Autoliiton Tiepalvelun ja Suomen Tiepalvelumiesten kanssa koskien tiedonvaihtoa ja yhteistoimintaa. Yhteistyön kehittämisestä ovat valtakunnallisesti vastuussa Hätäkeskusyksikkö ja Tiehallinnon liikenteen palvelut sekä alueellisesti hätäkeskukset ja tiepiirit. Hätäkeskuslaitos Poliisi TIEHALLINTO Yleisradio Autoliiton tiepalvelu Suomen tiepalvelumiehet Kuva 5. Tiehallinto on sopinut kahdenkeskiset sopimukset kuvasta ilmenevien osapuolten kanssa. Tiedonvaihdon tavoitteena on välittää toiselle osapuolelle tietoa tie-, liikenneja kelioloista sekä erityisesti tiellä havaituista yllättävistä tilanteista kuten onnettomuuksista. Lisätiedon välityksen tarkoituksena ei ole ainoastaan parantaa osapuolten omaa toimintaa, vaan myös tehostaa autoilijoiden saamaa palvelua. Tienkäyttäjien tiedottaminen tiellä tapahtuneista häiriötilanteista mahdollisimman kattavasti ja nopeasti on ensisijaisen tärkeää. Tiedottamalla häiriöistä vähennetään liikenteen vaaroja, ehkäistään lisävahinkoja sekä autetaan tienkäyttäjiä varautumaan matkan hidastumiseen.

12 Liikenteen häiriönhallinta Tampereella NYKYTILANNE SUUNNITTELUALUEELLA 2.3.2 Yhteistyösopimus Tampereen kaupungin pääkatuja ja Pirkanmaan yleisiä teitä koskevassa liikennetiedottamisessa Tampereen kaupunki on tehnyt sopimuksen yhdessä Pirkanmaan hätäkeskuksen ja Tiehallinnon kanssa Pirkanmaan yleisiä teitä ja Tampereen pääkatuja koskevasta liikennetiedottamisesta. Pirkanmaan hätäkeskus Tampereen kaupunki Tiehallinnon Hämeen tiepiiri Kuva 6. Yhteistyösopimuksen sopijaosapuolet Sopimuksen tarkoituksena on tehostaa liikennetiedottamista ja häiriönhallintaa Tampereella. Pirkanmaan hätäkeskus ja Tampereen kaupungin yhdyskuntapalvelut tiedottavat Tiehallinnon liikennekeskukselle tapahtumista, jotka arvioidaan vaikuttavan merkittävästi liikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen. Tiedotettavia asioita ovat mm. liikenneonnettomuudet, joiden kesto on yli 30 minuuttia, tulipalot, tärkeiden liikennevalojen toimimattomuus, pääkatujen ennalta arvaamattomat vauriot, yllättävät kelimuutokset, vaarallisten aineiden leviäminen (koskee ainoastaan liikenteelle tiedottamista) sekä muut tieliikennettä koskevat onnettomuudet. Tiedotus hoidetaan ainoastaan viranomaiskäyttöön tarkoitettujen puhelin- ja faksinumeroiden kautta. Tiehallinnon liikennekeskus jakaa tiedotteet harkintansa mukaan radioille ja muille tietoa tarvitseville osapuolille. Pelastustoiminnan osalta tiedotusvastuu on pelastustoiminnan johtajalla. Hätäkeskus ilmoittaa pelastustoiminnan johtajalle liikennetiedotteen antamisesta. Osapuolet arvioivat toimintaa sekä tekevät aloitteita toiminnan tehostamiseksi sekä mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. 2.3.3 Tampereen liikennekeskuksen ja Pirkanmaan hätäkeskuksen välinen VIRVE- käyttösopimus Tampereen Liikennekeskus ja Pirkanmaan hätäkeskus ovat solmineet yhteistyösopimuksen VIRVE-verkolla tapahtuvasta viranomaistiedon vaihdosta Tiehallinnossa. Hätäkeskusten ja Tiehallinnon liikennekeskusten välisen tiedonvaihdon on määrä jatkossa kulkea VIRVE-verkon välityksellä. Tavoitteena on välittää toiselle osapuolelle aiempaa tehokkaammin tietoa liikenneonnettomuuksista, liikenne- ja kelioloista sekä muista tiellä havaituista yllättävistä tilanteista. Lisätieto parantaa molempien osapuolten omaa toimintaa,

Liikenteen häiriönhallinta Tampereella 13 NYKYTILANNE SUUNNITTELUALUEELLA mutta ennen kaikkea autoilijoiden saama palvelu tehostuu. VIRVE-verkko on erityisesti viranomaisten keskinäiseen viestintään suunniteltu radioverkko, jonka ensisijaisia käyttäjiä ovat valtion ja kuntien turvallisuudesta vastaavat viranomaiset kuten palo- ja pelastustoimi, poliisi, rajavartiolaitos, sosiaali- ja terveystoimi, tullilaitos ja puolustusvoimat. Nyt myös kaikkiin Tiehallinnon Liikennekeskuksiin on asennettu VIRVE-päätteet. Käyttösopimuksen tarkoituksena on ollut kehittää viranomaisten välistä tiedonvaihtoa nopeammaksi ja luotettavammaksi. VIRVE- viranomaisradioverkko mahdollistaa häiriötilanteista tiedottamisen nopeasti ja kattavasti. Sen avulla tiedonsiirto on suojattua ja monen eri viranomaistahon käytettävissä. Tampereen liikennekeskus ja Pirkanmaan hätäkeskus ovat sopineet VIRVE-pilottikäytön periaatteista. Tiehallinnon liikennekeskuksen tavoitteena on siirtyä täysipainoisesti verkon käyttäjäksi yhteistyöviranomaisten välisessä tiedonvaihdossa vuoden 2005 aikana. Sopimuksen alaisen rajatun pilotin tavoitteena on kerätä kokemuksia viestinnän tehokkuudesta VIRVE- verkon avulla sekä kartoittaa toimintatapoja toiminnan yhtenäistämiseksi valtakunnallisesti. 2.3.4 Sopimus Sisäasiainministeriön poliisiosaston ja Tiehallinnon yhteistyön kehittämisestä Poliisin ja Tiehallinnon yhteistyön tiivistämiseksi on tehty sopimus, joka pohjautuu poliisin liikenneturvallisuusstrategiaan sekä Tiehallinnon visioon ja tavoitteisiin sekä liikenneturvallisuuden toimintalinjoihin. Yhteistyöhön sisältyy mm. tieverkolla havaittujen turvallisuutta haittaavien tekijöiden saattaminen toisen osapuolen tietoon. Lisäksi yhteistyösopimuksessa on sovittu yhteistyössä hoidettavista asioista, joita ovat: Automaattinen valvonta Tavoitteena saada automaattisen valvonnan piiriin 800 km päätiestöä vuoden 2005 loppuun mennessä Valvonnan vaikutusten seuraaminen sekä toiminnan kehittäminen vuosittaisten määrärahojen ja henkilöresurssien puitteissa Nopeustietojen toimittaminen Tiehallinnon LAM-järjestelmästä saatavien nopeustietojen toimittaminen poliisille tietotarpeiden mukaan Poliisin liikennevalvonnassa kertyneen nopeustiedon toimittaminen Tiehallinnolle erikseen sovittavalla tavalla Liikenneonnettomuustietojen toimittaminen Sisäministeriön päätös (4.10.2002) liikenneonnettomuustietojen saamisesta poliisiasiain tietojärjestelmän tutkinta- ja virkaapujärjestelmästä tienpitäjien käyttöön. Osapuolet sopivat laatupalautteen sisällöstä ja ajankohdista toiminnan kehittämiseksi Poliisi saa tarvittaessa analysoitua onnettomuustietoa Tiehallinnolta

14 Liikenteen häiriönhallinta Tampereella NYKYTILANNE SUUNNITTELUALUEELLA Poliisin tienvarsitarkastusten ja valvonnan huomion ottaminen Tiehallinnon toimissa Tienpitäjä huolehtii raskaiden ajoneuvojen tarkastusalueiksi soveltuvien levennysten ja levähdysalueiden talvihoidosta - Kunnossapitäjä reagoi nopeasti poliisin niin pyytäessä Tienpitäjä huomioi poliisin tilatarpeet myöntäessään lupia kesän myyntitoiminnalle levähdysalueilla Osallistuminen kuntien liikenneturvallisuuden parantamiseen Tiehallinto ja poliisi tukevat kuntien omaehtoista liikenneturvallisuustyötä Osallistuminen liikenneturvallisuussuunnitelmien laadintaan Tiedonkulku Tieto liikkumista haittaavista tekijöistä toisen osapuolen tietoon Osapuolet huolehtivat toistensa toimintaan vaikuttavien tutkimusprojektien tiedottamisesta ja käytäntöön viemisestä Valtakunnallisella tasolla toimii sisäasiainministeriön poliisiosaston, liikkuvan poliisin ja Tiehallinnon edustajista muodostettu yhteistyöryhmä, joka kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Sopimusta on tarkoitus hyödyntää myös alue- ja paikallistasolla.

Liikenteen häiriönhallinta Tampereella 15 SIDOSRYHMÄHAASTATTELUT 3 SIDOSRYHMÄHAASTATTELUT 3.1 Haastatellut sidosryhmät Lähtötietojen kartoittamiseksi, häiriöiden syiden ja niiden ongelmien selvittämiseksi sekä häiriönhallinnan tehostamiseksi haastateltiin työn aikana eri sidosryhmiä. Työn aikana haastateltuja sidosryhmiä olivat Tampereen poliisi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan hätäkeskus, Tampereen kaupungin liikennelaitos, Länsilinjat Oy, Tampereen aluetaksi Oy, Tampereen seudun kuljetusyrittäjät, Tampereen hinauspalvelut, Hinauspalvelut Martti Maanoja Ky, Tampereen Vesi, Tieliikelaitoksen Hämeen palveluyksikön edustaja sekä Tiehallinnon Liikennekeskus (liite 1). 3.2 Häiriön synty Haastatteluissa Pispalan valtatien todettiin olevan nykyisellään niin häiriöherkkä, että häiriön aiheuttajan ei välttämättä tarvitse olla onnettomuus tai kunnallistekninen työ. Häiriö voi näin kapealla väylällä ruuhka-aikaan aiheutua hitaasta ajoneuvosta tai jopa pyöräilijästä ajoradalla. Haastatteluissa Paasikiventien ongelmallisimmaksi kohdaksi tarkastelualueella osoittautui Haarlanmäki eli kaarteessa oleva mäki ennen Sepänkadun liittymää Ylöjärven suunnasta tultaessa. Kyseinen mäki on ongelmallinen erityisesti talvella raskaan liikenteen osalta. Kuorma-auton juuttuminen mäkeen on aiheuttanut useita häiriötilanteita viime vuosina. Tilanteeseen on kuitenkin jo tullut parannusta, sillä Paasikiventielle on asetettu poikkeuksellisen tiukat talvihoidon laatuvaatimukset. 3.3 Haastatteluissa esiin tulleita keinoja häiriönhallinnan tehostamiseksi Tiedonkulun tehostaminen ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen koettiin tärkeiksi keinoksi häiriötilanteiden purkamisen nopeuttamisessa ja häiriöiden haittavaikutusten vähentämisessä. Konkreettisia ehdotuksia tiedonkulun parantamiseksi oli esimerkiksi VIRVE:n käytön tehostaminen ja ammattiautoilijoiden käyttäminen tiedottamisessa. Ammattiautoilijat voisivat toimia eräänlaisina antureina liikenteessä ja tiedottaa havaitsemistaan häiriöistä liikennekeskukseen. Liikennekeskus voisi vastaavasti informoida häiriöistä esimerkiksi Tampereen kaupungin liikennelaitoksen liikenteenohjauskeskuksen kautta tiellä liikkuvia kuljettajia. Onnettomuuspaikalle saapuvien poliisin sekä pelastuslaitoksen yksiköiden toivottiin tiedottavan aktiivisemmin liikennekeskusta tilanteen kehittymisestä. Tiedottaminen tulisi hoitaa myös välittömästi sen jälkeen, kun häiriötilanne on saatu hoidettua ja liikenne voi palautua normaaliksi. Tiedottamisen lisäksi myös toimintaa häiriöpaikalla voisi haastateltujen mielestä tehostaa monin tavoin. Esimerkiksi liikenteenohjausvaunun käyttöä tulisi selvästi lisätä. Vaunua ei välttämättä oteta aina mukaan häiriöpaikalle sellaisissakaan tilanteissa, joissa siitä olisi hyötyä. Toisaalta esimerkiksi poliisi tulee usein tapahtumapaikalle suoraan kenttätehtävistään, jolloin liikenteenohjausvaunua ei ole edes mahdollista ottaa tapahtumapaikalle mukaan.

16 Liikenteen häiriönhallinta Tampereella SIDOSRYHMÄHAASTATTELUT Osapuolet toivoivat yhteisiä sopimuksia ja yleisiä toimintaohjeita häiriötilanteisiin varautumisesta, Ohjeita toivottiin myös siitä, saavatko hinausautot käyttää kevyen liikenteen väyliä päästäkseen paikalle. Osa haastatelluista osapuolista näki kevyen liikenteen väylien käytön yhtenä ratkaisumahdollisuutena häiriöpaikalle pääsyn helpottamiseksi. Moni haastatelluista sidosryhmistä olivat myös sitä mieltä, että lisäkaistojen rakentamisella saavutettaisiin suurta hyötyä ruuhkan vähentämisen ja häiriönhallinnan kannalta. Myös eritasoliittymien rakentamista ja liittymien vähentämistä ehdotettiin. Tämän työn tavoitteena oli kuitenkin ensisijaisesti löytää kevyempiä ja nopeammin toteutettavissa olevia toimenpiteitä häiriönhallinnan tehostamiseen.

Liikenteen häiriönhallinta Tampereella 17 TOIMINTAMALLEJA ULKOMAILTA 4 TOIMINTAMALLEJA ULKOMAILTA Työssä kartoitettiin myös ulkomaisia keinoja häiriönhallinnan tehostamiseksi. Tässä yhteydessä esitetään vain muutamia esimerkkejä ulkomailla käytössä olevista organisaatioista, tekniikoista ja lainsäädännöllisistä keinoista. 4.1 Väg Assistans Ruotsissa Tukholman alueella toimii tienkäyttäjiä palveleva tiimi, joka tulee tarvittaessa paikalle joko tienkäyttäjän tilauksesta tai paikallisen liikennekeskuksen pyynnöstä. Tiimi päivystää päivittäin aamuviidestä iltakahdeksaan. Palvelutiimin erikoisuutena on erityisvalmisteinen moottoripyörä, jolla on mahdollista hinata jopa 2500 kg painoisia ajoneuvoja. Moottoripyörän perään on asennettu koottava hinauslaite, jonka patentoidun mekanismin ansiosta hinaus on mahdollista. Moottoripyörä on kokonaisuudessaan alle metrin (95 cm) leveä, joten sillä on mahdollista ajaa ahtaista tiloista, kuten autojonojen välistä. Kuva 7. Kuvia Retriever- nimisestä hinaavasta moottoripyörästä. Alinna oikealla olevassa kuvassa moottoripyörän perään koottava hinauslaite (Kuvat: www.comingtrough.se).

18 Liikenteen häiriönhallinta Tampereella TOIMINTAMALLEJA ULKOMAILTA 4.2 Traffic Officers (Englanti) Englannissa toimivan Traffic Officers -yksikön tarkoituksena on huolehtia liikenteen ohjauksesta ja onnettomuuspaikan raivauksesta, jotta poliisi voi keskittyä onnettomuuspaikan tutkintaan sekä uhrien auttamiseen. Traffic Officers:lla on paljon yhteistä Ruotsissa toimivan Väg Assistans -tiimin kanssa, Traffic Officers tarjoaa myös apua tienkäyttäjille tarpeen vaatiessa. /2/ Kuva 8. Traffic Officerseilla on käytettävissään monia liikenteen ohjausvälineitä.(kuva:www.highways.gov.uk/knowledge/tcc/traf_off/) Tienkäyttäjä voi soittaa ja tilata palvelun tienvarressa olevasta puhelimesta, joka yhdistää automaattisesti lähimpään tukikohtaan. Puhelimen ansiosta voidaan apua tarvitseva tienkäyttäjä paikantaa luotettavasti ja nopeasti. Palvelua on mahdollista saada 24 tuntia vuorokaudessa. 4.3 Move it! -kampanja (mm. Florida, USA) Usein ongelmana liikenneonnettomuuden jälkeen on ajoneuvon jääminen ajoradalle vakuutusseikkojen vuoksi. Ajoneuvon omistaja jää odottamaan poliisin saapumista todisteiden tallentamiseksi. Tästä syystä liikenteen ruuhkaantuminen onnettomuuspaikalla jatkuu niin kauan kunnes poliisi saapuu paikalle. Ongelman korjaamiseksi mm. Floridassa on aloitettu lainsäädäntöön perustuva kampanja, jonka mukaan ajoneuvon kuljettaja on velvollinen siirtämään ajoneuvonsa pois muun liikenteen tieltä mahdollisimman pian edellyttäen, että onnettomuudessa ei ole tapahtunut henkilövahinkoja ja auto on helposti liikuteltavissa. /3/ Kuva 9. Kampanjan tiedotusjuliste.

Liikenteen häiriönhallinta Tampereella 19 ESIMERKKITILANTEET 5 ESIMERKKITILANTEET Ideaseminaaria varten muodostettiin esimerkkikuvauksia tutkimusalueen häiriötilanteista. Hankeryhmä valitsi esimerkkitilanteiden joukosta kaksi aikaisemmin tapahtunutta häiriötilannetta, jotka esiteltiin ideaseminaarissa ryhmätöiden ja yleisen keskustelun sekä pohdinnan tueksi. 5.1 Ketjukolari Paasikiventiellä Esimerkki onnettomuustilanteen jälkeisestä häiriönhallinnasta on Paasikiventiellä kesällä 2004 tapahtunut ketjukolari, jonka liikenteelliset vaikutukset näkyivät koko kaupungissa. Onnettomuus tapahtui maanantaina 31.5.2004 noin kello 15:45 eli iltapäiväruuhkan aikaan. Tapahtumapaikka sijaitsee noin 400 metriä Vaitinaronkadun liittymästä itään (kuva 10). Kuva 10. Ketjukolarien tapahtumapaikka. Ylöjärven suuntaan menevällä ajoradalla tapahtui viiden auton ketjukolari. Tuntia myöhemmin tapahtui toinen ketjukolari samassa tienkohdassa Tampereen suuntaan kulkevalla ajoradalla. Tässä ketjukolarissa osallisina oli kaksi henkilöautoa. Kummastakaan onnettomuudesta ei aiheutunut henkilövahinkoja, mutta liikenne ruuhkautui laajalla alueella usean tunnin ajaksi. Kuvassa 11 esitetään tilanteen kehittyminen ensimmäisen onnettomuuden tapahtumisen jälkeen.

20 Liikenteen häiriönhallinta Tampereella ESIMERKKITILANTEET Kuva 11. Kaavio tilanteen kehittymisestä ketjukolarin jälkeen. Tilanteen purkamiseen kului aikaa lähes kolme tuntia. Liikenne ruuhkautui pahoin ensin Paasikiven-Kekkosentiellä ja sen jälkeen myös Pispalan valtatiellä. Ennen kun onnettomuuspaikka saatiin raivattua, oli liikenne täyttänyt jo Pispalanharjun alempiasteiset kadut ja häiriön liikenteelliset vaikutukset näkyivät laajalla alueella Tampereen keskustassa. Koska liikenne oli hyvin ruuhkautunut, oli hinausautoilla vaikeuksia päästä onnettomuuspaikalle, vaikka niiden paikalle saapuminen olisi ollut ensiarvoisen tärkeää tilanteen purkamisen kannalta. 5.2 Putkirikko Lielahdessa Toisessa esimerkkitapauksessa kuvataan kunnallistekniikan vaurioitumiseen liittyvää häiriönhallintaa. Suuri runkovesiputki rikkoutui Lielahdessa uudenvuodenpäivänä 2003. Putkirikko tapahtui vähän ennen kello 22:ta. Vaikka vuoto saatiin loppumaan reilun puolen tunnin kuluttua tapahtuneesta, jatkuivat häiriön vaikutukset seuraavaan iltaan saakka. Tilannetta hankaloitti erityisesti se, että häiriön sattuessa oli pakkasta noin 25 astetta ja vuotanut vesi jäätyi nopeasti. Poliisi joutui sulkemaan alueen liikenteeltä ja järjestämään kiertoreittejä. Vuotokohta ja kiertoreittijärjestelyt esitetään kuvassa 12.

Liikenteen häiriönhallinta Tampereella 21 ESIMERKKITILANTEET Kuva 12. Putkirikon tapahtumapaikka ja kiertoreittijärjestelyt. Kuvassa 13 esitetään tilanteen kehittyminen ja tiedonvaihto eri osapuolten välillä putkirikon tapahduttua. Kuva 13. Tilanteen kehittyminen putkirikon jälkeen.

22 Liikenteen häiriönhallinta Tampereella TOIMINTAMALLISUOSITUKSET 6 TOIMINTAMALLISUOSITUKSET Ideaseminaarissa toteutettujen ryhmätöiden tuloksena syntyi runsaasti ideoita ja ehdotuksia häiriönhallinnan kehittämiseksi Tampereella. Ryhmätöiden aiheita olivat muun muassa: Tiedonkulun parantaminen ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen Toimenpiteiden mitoittaminen häiriön ja sen odotettavissa olevien vaikutusten laajuuden mukaan Palvelujen tuottaminen (kuka ja miten) Lainsäädännön soveltaminen Kustannusvaikutukset ja maksumekanismit Ideaseminaarin ryhmätöiden ja sidosryhmien edustajien haastattelujen perusteella määritettiin toimintamallisuositukset häiriönhallinnan tehostamiseksi. Keskeisenä ajatuksena kaikkien ryhmien osalta oli, että häiriöiden laajuus ja vaikutukset eivät vielä etenkään kansainvälisesti tai kansallisestikaan ajateltuna ole merkittäviä, mutta tehostamisen varaa toiminnassa on. Nykyisen toiminnan kehittämisellä pystytään varautumaan tulevaisuuden liikennemäärien kasvun aiheuttamiin lisääntyviin häiriötilanteisiin sekä palvelujen laatuvaatimusten kiristymisiin. Ryhmätöissä todettiin, että toiminnan kehittämisessä on syytä lähteä liikkeelle pienin, konkreettisin askelin. Ryhmätöiden pohjalta keskeisimmiksi teemoiksi häiriönhallinnan kehittämiseksi nousivat tiedonkulun parantaminen häiriötilanteissa, tienkäyttäjien tietoisuuden lisääminen, yhteistyön kehittäminen sekä toiminnan tehostaminen häiriötilanteessa. 6.1 Tiedonkulun parantaminen Tiedonkulun ketju häiriötilanteessa on pitkä ja siihen osallistuu monta eri osapuolta. Kunkin ketjun osavaiheen tiedottamisen viivästyminen saattaa viivästyttää viranomaisten ja tienkäyttäjien saamaa häiriötietoa ratkaisevasti. Kuva 14. Häiriötilanteen, esimerkiksi liikenneonnettomuuden seurauksena tieto kulkee monen eri osapuolen kautta muille tienkäyttäjille.

Liikenteen häiriönhallinta Tampereella 23 TOIMINTAMALLISUOSITUKSET Merkittävää onkin, kuinka tiedotusketjun lenkit saadaan toimimaan tehokkaammin. Vuonna 2003 valmistuneen selvityksen mukaan tieto häiriötilanteesta on muiden tienkäyttäjien saatavilla keskimäärin 43 minuutin kuluttua tapahtuneesta /4/. Tiedonkulussa on parantamisen varaa kaikkien osapuolten välillä. Tiedon tulisi kulkea onnettomuuspaikalta mahdollisimman nopeasti viranomaisille. Tiedottaminen liikennekeskukseen ja sitä kautta medialle on myös tärkeää, jotta tieto häiriötilanteesta, sen arvioidusta kestosta ja varareittijärjestelyistä saadaan mahdollisimman nopeasti tienkäyttäjille. Tienkäyttäjää tulisi informoida paitsi häiriötilanteesta myös sen päättymisestä. Radiotiedotteiden osalta parantamisen tarvetta todettiin olevan siinä, että radion saadessa tienkäyttäjäpuhelun, tulisi asiasta saada vahvistus viranomaisilta esimerkiksi liikennekeskukselta. Tämä olisi tarpeellista sen vuoksi, että tienkäyttäjät saattavat liioitella häiriötä ja niistä aiheutua muita ongelmia. Tavoitteena on, että turhaa tiedottamista vältetään. Tiedonkulkua hidastaa myös radioasemien korkea kynnys keskeyttää oma radiolähetyksensä liikennetiedotteen vuoksi. Virve-verkon hyödyntäminen kaksisuuntaisesti tehostaa tiedonkulkua häiriötilanteesta liikennekeskukseen, josta vastaavasti voidaan kysyä tilannetietoja onnettomuuspaikalla toimivilta viranomaisilta. Siitä, mitä ketjua ja kuinka nopeasti tiedon tulisi kulkea onnettomuuspaikalta muille sidosryhmille, tulisi laatia kattava ohjeistus kaikkien osapuolten välillä. Ohjeistus tulisi myös jalkauttaa kaikissa organisaatioissa riittävän pitkälle niin, että kukin yksittäinen partioauto tai puhelinpäivystäjä tietää, mihin ottaa yhteyttä tilanteen tapahtuessa. Ammattiautoilijoiden (taksit, linja-autoliikenne, kuorma-autot) hyödyntäminen tiedonkulun tehostamisessa on vielä käyttämätön voimavara. Ammattiautoissa on käytettävissä LA-puhelimia ja muita tiedonsiirtovälineitä, joiden käyttö mahdollistaisi kaksisuuntaisen tiedon kulkemisen niin, että autoilijat ilmoittaisivat omien kanaviensa ja keskustensa kautta häiriötilanteista liikennekeskusta. Vastavuoroisesti liikennekeskus voisi informoida ammattiautoilijoita suoraan mahdollisista kiertotiejärjestelyistä, häiriöiden arvioidusta keskosta. Myös ammattiautoilijoiden kouluttaminen, koulutus ja motivointi tiedonkulun välittämiseen on merkittävä heidät tulisi saada ymmärtämään että kaksisuuntainen tiedonvaihto parantaa myös heidän omia toimintamahdollisuuksiaan. Ydinkohdat tiedonkulun tehostamisessa Tieto onnettomuuspaikalta viranomaisille Tieto viranomaisten ja liikennekeskuksen välillä - ohjeistuksen laatiminen Tiedottaminen median kautta tienkäyttäjille sekä häiriötilanteesta että sen päättymisestä. Ammattiautoilijoiden käyttö tiedonvälittämisessä kaksisuuntaisesti

24 Liikenteen häiriönhallinta Tampereella TOIMINTAMALLISUOSITUKSET 6.2 Tienkäyttäjien tietoisuuden lisääminen Eräänä merkittävänä tekijänä seminaarissa nostettiin esiin tienkäyttäjien tietoisuuden lisääminen siitä, kuinka häiriötilanteissa tulisi toimia. Kaikille ei välttämättä ole selvää mihin numeroon tulisi ensimmäiseksi soittaa liikenneonnettomuuden seurauksena, putkirikon sattuessa kadulla tai puun kaatuessa myrskyn seurauksena ajoradalle. Tienkäyttäjien tietoisuutta tulisi lisätä myös siitä, kuinka tiellä liikkujien tulisi käyttäytyä nähdessään esimerkiksi hinausautojen keltaiset vilkut tai onnettomuuspaikan. Oikea käyttäytyminen onnettomuudessa on tärkeää muut jotta tienkäyttäjät eivät omalla kärsimättömyydellään, tietämättömyydellään ja uteliaisuudellaan aiheuta lisäonnettomuuksia. Keskeinen asema tietoisuuden lisäämisessä on erilaisilla kampanjoilla, tempauksilla, julisteilla ja säännöllisillä lehtiartikkeleilla. Ydinkohdat tienkäyttäjien tietoisuuden lisäämisessä Minne yhteys tapahtuman sattuessa? Miten toimia nähdessä keltaiset vilkut, siniset vilkut tai ohitettaessa onnettomuuspaikka Kampanjointi medioiden välityksellä 6.3 Yhteistyön kehittäminen Yhtenä ryhmätyön ehdotuksena oli perustaa alueellinen, säännöllisesti kokoontuva häiriötyöryhmä, johon kuuluisi tienpitäjän ja viranomaisten edustajien lisäksi edustajia hätäkeskuksesta ja hinauspalvelusta. Häiriötyöryhmän toimintaa koordinoisi erikseen nimetty Häiriövastaava, joka toimisi linkkinä eri toimijoiden välillä. Häiriötyöryhmän tehtävinä olisi asioista sopiminen etukäteen sekä häiriötilanteisiin ennakoiminen, jolloin tilanteiden sattuessa olisi valmiudet ja selkeät toimintakaaviot kuinka toimia. Häiriötyöryhmä sopisi ennalta kiertotiejärjestelyistä ja valmiiden liikennemerkkien toimittamisesta kriittisimpiin kohtiin. Häiriövastaavan tehtävänä olisi pitää yllä kiertotiejärjestelyihin varautumissuunnitelmaa, jossa huomioitaisiin myös mahdolliset katu- ja kunnostustyöt. Tavoitteena olisi tehostaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja luoda luonteva keskustelufoorumi, jonka kautta on mahdollista jakaa tietoutta ajankohtaisista asioista. Tavoitteena on laatia nopea kanava, jonka kautta häiriötilanteessa saadaan nopeasti tietoa mahdollisista erityisjärjestelyistä ja toimintamahdollisuuksista erilaisissa tilanteissa. Työryhmän olemassaolo mahdollistaisi nopean päätöksenteon ongelmatilanteissa Häiriöhallintatyölle tulisi saada alueellinen oma budjetti ( häiriöbudjetti ), jolla tilanteet saadaan nopeasti hoidettua ilman, että tarvitsee kiistellä kuka on maksajatahona. Budjetin seurannan vastuutahona olisi häiriötyöryhmä sekä tiepiirin ja Tampereen kaupungin edustajat.

Liikenteen häiriönhallinta Tampereella 25 TOIMINTAMALLISUOSITUKSET Ydinkohdat Yhteistyön kehittämisessä Tarvetta Häiriötyöryhmälle ja Häiriövastaavalle Tilanteisiin varautuminen ennakolta Mahdollistaa nopean päätöksenteon ongelmatilanteissa Häiriöbudjetti 6.4 Toiminta häiriötilanteessa Häiriönhallintaan liittyy monia eri osapuolia, joilla kaikilla on omat toimintamallinsa. Jotta toiminta onnettomuustilanteessa on tehokasta, tulisi yhteistyö olla jo ennalta sovittua ja valmiit auttamisketjut luotuina. Nykyisiä toimintamalleja tehostamalla ja toimintaketjusta sopimalla saadaan toimintaa nopeutettua häiriötilanteissa. Hinausajoneuvojen pääsy onnettomuuspaikalle tulisi varmistaa. Liikenne on usein niin ruuhkautunut, että hinausajoneuvon on mahdotonta päästä onnettomuuspaikalle. Hinausajoneuvot ovat toisinaan käyttäneet kevyen liikenteen väyliä onnettomuuspaikalle pääsemiseksi, tämä voi kuitenkin vaarantaa liikenneturvallisuutta ja aiheuttaa näin ollen lisäonnettomuuksien vaaran. Hinausajoneuvojen tulisi toimia yhteistyössä poliisin kanssa onnettomuuspaikalle pääsemiseksi. Poliisi voi tarpeen vaatiessa ajaa hinausajoneuvon edellä, jolloin ehkäistään lisäonnettomuudet. Liikenteen ohjausperävaunujen käyttöä tulee tehostaa. Tampereen seudulla on yhteensä neljä liikenteen ohjausperävaunua, joista kaksi on virallisesti työmaakäytössä. Tampereella yksi vaunu on pelastuslaitoksella ja yksi poliisilla. Kuva 15. Liikenteen ohjausperävaunulla voidaan sulkea esimerkiksi kaista ja ohjata liikenne toiselle kaistalle. Liikenteen ohjausperävaunu on myös varustettu 16 erilaisella liikennemerkillä, varoitusvilkuilla, sulkukartioilla sekä liikennemerkkien peitepusseilla.

26 Liikenteen häiriönhallinta Tampereella TOIMINTAMALLISUOSITUKSET Vaunujen käyttöä tulee tehostaa niin, että vaunu olisi mahdollisimman usein käytettävissä häiriötilannepaikalla. Lisäksi tulisi selvittää, onko tarvetta hankkia tietyille teille oma liikenteen ohjausperävaununsa. Kustannuksista vastaava taho tulisi myös sopia liikenteen ohjausperävaunujen osalta. Sopimusasiaa on kuitenkin pohdittu jo valtakunnallisella tasolla, vaunut voitaisiin sisällyttää esimerkiksi hoitourakoihin. Ydinkohdat toiminnan kehittämiseksi häiriötilanteessa Ongelmana eri sidosryhmien suuri määrä Toiminnan tehostamiseksi tulee yhteistyön olla ennalta sovittua ja toimintamallit luotuina Jo olemassa olevien resurssien tehostettu käyttö Sovittu toimintamalli siitä kuinka turvata hinausajoneuvon perillepääsy onnettomuuspaikalle 6.5 Onnettomuustilanteiden jälkihoito Tärkeäksi seminaarissa nostettiin myös häiriöiden ja onnettomuuksien jälkihoito, kuten ajoneuvojen pois saaminen onnettomuuspaikalta, onnettomuuksien raivaus yleisesti, rikkoutuneiden osien, lasien ja öljyn saaminen pois ajoradalta mahdollisimman nopeasti. Jälkihoidon tavoitteena on palauttaa liikennetilanne normaaliksi mahdollisimman nopeasti. Jälkihoidosta ja sen vastuutahoista tulisi sopia sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Sopimukseen tulisi sisällyttää esimerkiksi aikarajat, joilla ajoneuvon haltijan tulee poistaa ajoneuvo eriluokkaisilta teiltä tai muutoin ne poistetaan viranomaisten tai ajoneuvojen haltijan toimesta. Lisäksi sopimuksen tulisi sisältää periaatteet kustannusjaosta häiriöiden jälkihoidossa. Ydinkohdat onnettomuustilanteiden jälkihoidossa Kenen kuuluu hoitaa häiriöiden ja onnettomuuksien jälkihoito? Sopimukset esimerkiksi aikarajoista liikennettä haittaavien ajoneuvojen poistamiseksi eriluokkaisilta teiltä

Liikenteen häiriönhallinta Tampereella 27 TOIMINTAMALLISUOSITUKSET LIITE 1 HAASTATELLUT HENKILÖT Erkki Alanen Jouko Rytkönen Timo Korpela Juha Tiikko Marjo Hallinen Petri Kantola Harri Lahtinen Mika Periviita Ismo Lehtinen Rauno Moisander Rauno Mäenpää Pekka Hautaviita Marketta Udelius Petri Pulli Tampereen poliisilaitos Pirkanmaan hätäkeskus Tampereen aluepelastuslaitos Länsilinjat Oy Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen hinauspalvelut Oy Tampereen kaupungin liikennelaitos Tampereen aluetaksi Oy Tampereen aluetaksi Oy Tampereen seudun kuljetusyrittäjät Ry Tieliikelaitos Tiehallinto, Liikennekeskus Tampereen Vesi Oy Lähteet /1/ Hinaavan moottoripyörän valmistajan internetsivut. http://www.comingthrough.se/main.php?lang=uk&page=pro Luettu 31.3.2005 /2/ Highway Agency Traffic Officers http://www.highways.gov.uk/knowledge/tcc/traf_off/ Luettu 22.3.2005 /3/ Florida Department of Highway Safety & Motor Vehicles http://www.hsmv.state.fl.us/ Luettu 24.3.2005 /4/ Schirokoff Anna. Tieliikenteen häiriötiedotuksen onnistuminen. Tiehallinnon selvityksiä 13/2003. Helsinki 2003.

ISSN 1458-1561 TIEH 4000461-v