Metsäluonto biotalouden puristuksessa

Metsäluonto biotalouden puristuksessa Panu Kunttu Metsäasiantuntija, MMT WWF Suomi Joensuu 22.11.2016

WWF IN SHORT +100 WWF is in over 100 countries, on 5 continents +5000 WWF has over 5,000 staff worldwide 1961 WWF was founded In 1961 +5M WWF has over 5 million supporters

Suomen luonnon monimuotoisuus > 45 000 eliölajia 430 luontotyyppiä

Lähde: M. Kettunen & P. ten Brink 2013

Luonnonmetsien ominaispiirteitä Kuolleen puuston suuri määrä Vanhat puut Puuston korkea ikä / nuoret luonnonmetsät Monipuulajisuus Metsän erirakenteisuus (alikasvos, pensaskerros) Metsäpalon jäljet Kliimaksivaiheen sulkeutunut pienilmasto Maapohjan märkyys (korvet, rämeet, luhdat, tulvat) Jatkuva, joskin tavallisesti hidas muutostila Laajuus, kytkeytyneisyys

Metsäluonnon tila Suomessa Lajien uhanalaisuus 814 uhanalaista metsälajia 776 silmälläpidettävää metsälajia 100 metsälajia hävinnyt Luontotyyppien uhanalaisuus 70 % metsäluontotyypeistä uhanalaisia Lähes kaikki korpityypit Suomi sitoutunut (YK, EU) pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen 2020 mennessä, mutta uhanalaistumiskehitys on jatkunut.

Metsälajien uhanalaisuus

Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Lähde: Suomen ympäristökeskus

Mitä biotalous on, mitä uutta siinä? Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalouden tulee ehkäistä ekosysteemien köyhtymistä ja säästää ympäristöä Esim. 80% Äänekosken tehtaan tuotannosta tulee olemaan sellua Alan huonon maineen peittäminen Uusi brändi taloudelle? Vihreä talous, kiertotalous, luonnonpääoma, degrowth, ekologinen kapitalismi, kestävä kehitys, ekotehokkuus, hiilineutraalius, resurssiviisaus

Hallituksen tavoite lisätä hakkuita Vuotuinen kasvu 105 milj. m 3, mahdollinen lisäkasvu tulee luonnon kustannuksella Hakkuukertymä v. 2015 68 milj. m 3 Teollisuuden investoinnit 12 15 milj. m 3 Fossiilisten korvaaminen jos vain puulla 33 milj. m 3 WWF:n teettämä laskelma, max. 70 milj. m 3 Metsien käyttöä ollaan lisäämässä, mutta suojelupanostusta vähentämässä Kestämätön yhtälö, sillä jo nykytilanne on heikko

Hakkuukertymä v. 2015 oli 68 Mm 3

Uhanalaisuuden syyt: metsien hoito- ja uudistamistoimet Noin 4 % metsistä luonnontilaisen kaltaisia (45 % suojelualueilla) 70 % metsämaan metsistä korkeintaan 80-vuotiaita Lahopuun määrä vähentynyt 95 % luonnonmetsien tilanteesta Useimmat metsätyypit ovat luontaisesti monipuulajisia Luonnonmetsissä lehtipuuta voi olla 10 20 % tilavuudesta Korvista ja rämeistä 70 90 % ojitettu 454 000 km teitä Avohakkuita vuosittain 115 000 148 000 ha Metsäpalojen vähentyminen 1950-luvulla keskim. 5760 ha/vuosi, 2000-luvulla: 643 ha/vuosi

Luonnonmetsät 1850: 50 % 1950: 25 % 2010: 4,4 % Elinympäristön pintaalan pienentyessä kymmenesosaan, puolet lajeista häviää. Luonnonmetsien määrä alittanut tuon kynnyksen, joten noin 1000 lajia elää sukupuuttovelassa (n. 2000 luonnonmetsistä riippuvaista lajia) Lähde: P. Keto-Tokoi & T. Kuuluvainen 2011: Suomalainen aarniometsä

Lähde: T. Kuuluvainen ym. (toim.) 2004: Metsän kätköissä

Reunavaikutus 50 m, jopa 100 m - Pieni-ilmaston muuttuminen - Lajiston muutos ympäristön muuttuessa - Muutokset lajien vuorovaikutussuhteissa Lähde: T. Kuuluvainen ym. (toim.) 2004: Metsän kätköissä

Uudistuskypsyysrajat poistettiin metsälain uudistuksessa valtio hakkaa 60-vuotiaita metsiä Kainuussa

Todella vanhojen (yli 140-vuotiaiden) metsien määrä on puolittunut Alle 20-vuotiaiden metsien määrä on yli kolminkertaistunut Suomen metsistä 55 % on alle 60-vuotiaita, ja 35 % on alle 40-vuotiaita. Lähde: J. Kotiaho, julkaisematon / Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 6/2016

Luonnonmetsissä lahopuuta 15 40 %, tavallisimmin 20-30 % koko puuston määrästä Luonnonmetsissä 20 200 m 3 /ha, tavallisesti 60 120 m 3 /ha Etelä-Suomen talousmetsissä 4 m 3 /ha, suojelualueilla 10-15 m 3 /ha

Lahopuun määrä Lähde: Luonnonvarakeskus 2016

Lähde: J. Stokland ym. 2004 Kuollut puu on täynnä elämää (Fennoskandia) Sienet Kotelosienet 751 Kantasienet 1270 Jäkälät 220 Limasienet 150 Sammalet 97 Hyönteiset Kovakuoriaiset 1257 Kaksisiipiset 500 1200 Pistiäiset 900 1400 Muut hyönteiset > 160 Punkit 300 Sukkulamadot > 100 Selkärankaiset 54 Yhteensä 5800 7000

Maanmuokkauksen pitkäaikaisvaikutuksista monimuotoisuuteen ei ole tarkkaan tietoa. Nykyään suurin osa mätästystä. Päätehakkuu + äestys = maalahopuun tilavuushävikki 80 %

Soiden ojitus - Suoala alun perin 10,4 milj. ha -10 % raivattu pelloksi - 9 13 % suojeltu - 53 % ojitettu metsänkasvatusta varten - Ojituksista 20 30 % ollut kannattamattomia (1 1,5 milj. ha) Lähde: Laiho ym. 2016, Metsätiet. aikakauskirja

Ojittamattomien soiden määrän romahdus Lähde: VMI / Luonnontila.fi

90 % metsätalouden kiintoainekuormasta peräisin kunnostusojituksista

Metsäteiden yhteispituus Lähde: Metsäntutkimuslaitos

Metsäteiden pirstoma maisema - Metsäteiden reunavaikutus voi kantaa 10-kertaisesti tien leveyden verran metsään - Tieuran leveys n. 8 m - Optimaalisten kuljetusmatkojen (400 m) ulkopuolella arvioidaan olevan enää 1 % metsätalouden maasta ja puuston tilavuudesta Lähde: P. Keto-Tokoi & T. Kuuluvainen: Suomalainen aarniometsä. 2011.

Valtion omistamat maa- ja vesialueet Tumman vihreällä suojellut Vaalean vihreällä suojelemattomat Lähde: Metsähallitus

Metsien suojelutilanne Suomessa Suojeluaste Koko Suomi Tiukasti suojelu metsämaa 5,7 % Tiukasti suojeltu metsä- ja kitumaa 9,5 % Etelä-Suomi Tiukasti suojeltu metsämaa 2,6 % Tiukasti suojeltu metsä- ja kitumaa 2,9 % Tilastoinnin harhat Vaikuttavuusongelma Määräaikaiset rauhoitukset Talousmetsien monimuotoisuuskohteet (eivät pysyviä) Kohteet, joissa hakkuut sallittuja Kitumaahan ei kohdistus suurta metsätalouspainetta, eikä kitumaa ratkaise useimpien metsälajien ahdinkoa

Luonnonsuojelulailla toteutettu Natura-alue

Lainsäädännöstä ei turvaa Metsälaki on metsänhoitolaki Lain tavoitteena biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen Yksi pykälä tätä koskien: 20 pienialaisiksi rajattavaa elinympäristöä, jotka metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä Metsälain arvioitu heikentävän luonnon monimuotoisuutta

Kemera Puuntuotannossa yksityistaloudellinen kannattamattomuus on sama asia kuin kansantaloudellinen kannattamattomuus Kemera sisältää ympäristölle haitallisia tukia Metsäteiden rakentaminen, kunnostusojitukset, taimikon perkaus/harvennus, jos suoritetaan kaavamaisesti aiemmin myös kantojen nosto, energiapuun korjuu (lahopuu vähentyminen) Markkinat eivät tue luonnon monimuotoisuuden säilymistä 55 85 milj. /vuosi, josta ympäristötuki muutamia miljoonia Metsäkeskuksessa 400 henkilöä käsittelee hakemuksia

Metsäsertifiointi FSC 5 % suojelua + 5 % erikoishakkuita Aina säästettävät elinympäristöt Lahopuun säästäminen Lehtipuustoisuuden säilyttäminen Käsittelemättömät suojakaistat Järeät säästöpuut Kesähakkuiden välttäminen Uhanalaisten lajien huomiointi PEFC Lähinnä edellyttää lakien tai alan yleisten normien noudattamista Sen yli menevät muutamat asiat ovat joko A) vapaaehtoisesti noudatettavia B) Huomioitavat piirteet / elinympäristöt erittäin harvinaisia C) Vaikutukseltaan hyvin vaatimattomia

A B C D

Talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen Lahopuun määrä nopeaan kasvuun Kunnostusojitusten välttäminen Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen laaja käyttöönotto Poimintahakkuut ja pienaukot Kesähakkuiden välttäminen Aina säästettäviä elinympäristöjä lisää Uhanalaisten lajien esiintymien huomiointi Lehtipuiden säästäminen, sekapuustoisuuden suosiminen Kiertoajan pidentäminen Maltillinen energiapuun korjuu, ei kantoja Metsäneuvonta ratkaisevassa asemassa!

Näkökulmia METSO-ohjelmaan Myönteistä Tavoite: pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja lajien taantuminen, vakiinnuttaa suotuisa kehitys Tärkein metsien suojelun työkalu Liennyttänyt monen tahon suhtautumista luonnonsuojeluun Laaja kannatus (keväällä 2016 19 organisaatiota vetosi rahoituksen puolesta) Innovatiivinen hanketoiminta Heikkouksia Kohteet pieniä ja heikosti kytkeytyneitä Ei suunnitelmallista, vaikka sijainti on olennainen Ei yksin riitä riittävään suojelutasoon Määräaikainen rauhoitus ei kustannustehokasta luonnonsuojelua ELY:n aktiivisuus maanomistajiin päin ollut rajoitettua

Suojelun suuntaviivoja Suomi sitoutunut 17 % suojeluasteeseen, joka tulee toteuttaa alueellisesti kattavasti ja luontotyyppien osalta edustavasti protection should cover especially areas of particular importance for biodiversity and ecosystem services, ecologically representative and well connected systems of protected areas integrated into the wider landscapes Metsämaan (runsaspuustoiset) metsien suojelu on prioriteetti Tarvitaan suunnitelmallisuutta toimivan suojelualueverkoston laajentamiseen 96 000 ha nostaa suojelu Suomen metsä- ja kitumaan suojeluastetta noin prosenttiyksikön verran METSO-ohjelmasta pitäisi tulla pysyvä suojelun instrumentti Luonnonsuojelun toteuttamisen määrärahoja leikattiin viime vuonna eniten kaikista momenteista

Suojelualueverkoston kehittäminen Metsähallituksen tulostavoite johtaa vanhojen metsien hakkuisiin Kansallispuistot suosittuja (2,6 milj. kävijää), aluetalouden kannalta merkittäviä (141 milj. ) Valtion retkeilyalueet ja virkistysmetsät suojelualueiksi Luontojärjestöjen Kansallisomaisuus turvaan-esitys (147 000 ha) Soidensuojelun täydennysohjelma (117 000 ha) täydentäisi metsien suojelua puustoisten soiden osalta 58 kunnan ja seurakunnan metsiä kartoitettu valtion tuella löytyi 10 000 ha Metso-kelpoista metsää Ennallistaminen: ennallistaa heikentyneitä elinympäristöjä vähintään 15 % vuoteen 2020 mennessä, nyt 7,5 % vuoteen 2050 mennessä

Lähde: A. Valkeapää ym. 2009: Suomen metsät ja metsäpolitiikka

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle vahva tuki 81 % seuraa luonto- ja ympäristöasioita (Tiedebarometri 2016) Monimuotoisuuden turvaaminen tärkein metsiä koskevassa päätöksenteossa huomioitava asia, 85 % sitä mieltä (Valkeapää ym. 2009) 89 % suomalaisista kokee luonnon monimuotoisuuden turvaamisen hakkuiden lisäämistä tärkeimpänä (TSN Gallup / WWF 2015) 54 % suomalaisista metsän aineettomia arvoja ja luontoarvoja korostavia (Horne ym. 2004) 30 % metsänomistajista pitää tärkeimpänä metsänkasvatuksen päämääränään monimuotoisuuden turvaamista, 54 % monitavoitteisia ja virkistyskäyttäjiä (Hänninen ym. 2011, Kumela & Hänninen 2011) 70 % vastustaa avohakkuita (Valkeapää ym. 2009) Luonnontilaisimmat alueet kansallispuistoissa suosituimpia (Metsähallitus 2015) Hallittu hoitamattomuus ei häiritse lähivirkistysmetsissä (Hauru 2015) Miellyttävimmät metsät: isot puut, pensaskerros, yhtenäinen vihreä kenttäkerros, monipuulajisuus, luonnontilaisuuden tuntu (Karjalainen & Sievänen 2006)

panu.kunttu@wwf.fi wwf.fi Ratkaistaan asiat yhdessä! Tule mukaan!