Pienten keskusten kehittäminen. EKK:n Kevätseminaari. Lieksa 20.-21.3.2014.



Samankaltaiset tiedostot
Kaupunkistrategia

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Vesannon elinvoimaryhmä

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

ALUEELLINEN VETOVOIMA

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

PAIKALLINEN TIETOYHTEISKUNTA JA UUDISTUVAT VERKOTTUNEET YHTEISÖT PIELISEN KARJALAN ALUEKEHITYKSESSÄ (VALUE PROJEKTI)

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

INFO Teatteri Vanha Juko

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Inkoo

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Vaalan kuntastrategia 2030

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

Tampereen tulevaisuutta tehdään nyt - tule mukaan ja vastaa kyselyyn mennessä

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto


Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Ristijärven kuntastrategia

SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kaupunginvaltuusto

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl yhteisöllinen kunta

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari Osmo Soininvaara

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v ja hyväksytty kunnanvaltuustossa Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Kestävä kehitys museoissa Tekniikan museo

Lapinlahden kuntastrategia

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

eriksnäs*vision LÖYTÖRETKI ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Strategiamme Johdanto

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Saarijärvi sivistyksen keht - uudet oppimisen tilat

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Vahvat peruskunnat -hanke

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo elinkeinojohtaja José Valanta

Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo

Transkriptio:

Pienten keskusten kehittäminen. EKK:n Kevätseminaari. Lieksa 20.-21.3.2014.

Nurmeksen kaupungin sijainti

Pielisen Karjala

Nurmeksen historiaa Ensimmäiset asukkaat (nomadit) ilmaantuivat alueelle noin 4000 vuotta sitten Ensimmäinen pysyvä asutus alueelle 1500 luvun puolivälissä Vahva taloudellinen kasvu 1700 -luvulla (maatalous) Pysyvä tieyhteys 1834-1839 Rautatie 1911 Väestö suurimmillaan 1960 luvulla (15000) Lähde: Nurmeksen kaupunki 2014

Nurmeksen kaupunki Koko alue / Maa-alue: 1 855 km 2 /1601 km 2 Väestö / Asuntokunnat: 8308/4240 Asukastiheys (asukkaita/maa-km 2 ): 5.2 km 2 Väestöennuste 2020/2030: 7512/6930 Taajama-aste: 64,8% Huoltosuhde: 67,9 ei työikäistä/100 työikäistä kohden (koko maa 34,3/100) Yli 65-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä %: 27.9% (koko maa 18.8.%) Vanhushuoltosuhde (v. 2011): 44,2 vanhusta/100 työikäistä kohti (koko maa 27,7/100) Lähde: Kuntaliitto 2014: Tilastokeskus 2014. Tiedot 31.12.2012

Lähde: Tilastokeskus 2014: ELY-keskus 2014. Tiedot 31.12.2012. Nurmeksen toimeentulo Työpaikat % -osuus: Alkutuotanto 16.1. %, jalostus 19.8 %, palvelut 62.1 % (toimialaltaan tuntemattomat 1.9%) Yritystoimipaikkojen lkm: 567 Keskeiset toimialat: Elintarvikkeet, puunjalostus, metalliteollisuus, maa- ja metsätalous, vaatetusteollisuus, rakentaminen ja kuljetus. Työttömien osuus työllisestä työvoimasta: 17.7 % (1/2014 tieto, koko Pohjois-Karjalassa 16.6%) Asuinkunnassa työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta: 84.1.% (koko maa 67 %).

Nurmeksen Vanha Kauppala Nurmes itsenäiseksi kunnaksi: v. 1810 Kauppalaoikeudet: v. 1876 Kuntaliitos: Nurmeksen maalaiskunta ja kauppala yhteen v. 1973 Kaupunkistatus: v. 1974 Asukkaita Vanhassa kauppalassa: noin 1100 (+1000 Itäkaupunki) Puu-Nurmes (12 korttelia) Vanhan kauppalan sydämessä Lähde: Nurmeksen kaupunki 2014

Vanhan kauppalan ydinalue Kauppalan kannas

Vanhan Kauppalan ensimmäinen asemakaava v. 1879

Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Nurmeksen Museo

Nurmeksen Vanha kauppala Kuva: Nurmeksen Museo

Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Nurmeksen Museo

Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Nurmeksen Museo

Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Nurmeksen Museo

Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Nurmeksen Museo

Nurmeksen Vanha kauppala Kuvat: Hannu Ryhänen

Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Hannu Ryhänen

Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Hannu Ryhänen

Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Hannu Ryhänen

Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Hannu Ryhänen

Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Hannu Ryhänen

Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Hannu Ryhänen

Nurmeksen Vanha Kauppala Kuvat: Hannu Ryhänen

Porokylä

Paikan henki (Genius Loci, Spirit of Place) Jokainen ihminen sijaitsee tietyssä ajassa ja tilassa maapallon pinnalla. Ihmisellä on perustarve kiinnittää itsensä pallon pinnalle johonkin rajalliseen tilaan (pienempään piiriin) eli paikkaan. Jotakin, joka tekee paikasta erityisen, muista selvästi poikkeavan. Ihmisen (kokijan) moniaistinen ja erityislaatuisen syvä kokemus paikasta ( Ei mikkää oo mittää, jos ei mittää minnää piä ). Paikan aitoa henkeä ei voi keinotekoisesti valmistaa, se syntyy, jos on syntyäkseen ajan myötä. Paikan hiljainen voima ( pyhyys ), johon ihminen kiinnittyy. Lähde: Veivo 2006

Paikan hengen ilmauksia Aineettomat tekijät Kertomukset (tarinat eri aikakausilta) Uskomukset Hengellisyys (iäisyys, rauha, pyhyys) Muistot (muistitieto) Tunteet Yhteisöllisyys ideana Arvot Aineelliset tekijät Luonto (maisemat, puut, vedet jne.) Kuvat (maalaukset, valokuvat jne.) Musiikki & Äänimaisemat Elokuvat & Valokuvat Kirjallisuus (kirjat) Kulttuuriset artefaktit Rakennettu ympäristö (rajat, kulkuväylät, rakennukset jne.)

Vanhan Kauppalan paikan henki Paikan hengen ydintä Paikan hengettömyys Harju- ja järvimaisemat (raamit) Avaruus (tila ja henkinen väljyys) Rauhallisuus ja turvallisuus Historian kerroksellisuus Puu-Nurmes (puun historia) Asema-alue (Asemapuisto) Yhteisöllisyys (kylähenki) Sosiaalinen moninaisuus Kaupunkikylä (pikkukaupunki) Palvelujen saatavuus (läheisyys) Perinteinen kaupan ja hallinnon keskus (itään ja länteen auki) Ei välitöntä vau kokemusta Fyysinen etäisyys Kuppikuntaisuus (sisäänpäin lämpiävyys) Sukurasitteet Toiseuden sietämättömyys Henkinen liikkumattomuus Työttömyys (työpaikat) Eläköityminen (vanheneva väestö) Arkipelot (yhteisön pelko) Paikattomuus (juurtumattomat) Tulevaisuusnäkymän avoimuus

Value projekti Asemapuiston laajennettu suunnittelualue

Keskeiset paikalliset toimijat Nurmeksen Vanhan Kauppalan asukasyhdistys ry Nurmeksen kaupunki Tekninen toimi/kaavoitus Nurmeksen kaupungin kulttuuritoimi Nurmeksen kaupungin Museo Eräät paikalliset kunnallispoliitikot Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy Vanhan Kauppalan palveluyrittäjät Vanhan kauppalan aktiiviset asukkaat Nurmes-Seura ry

Kehittämisprojektit Value projekti 1.8.2008-31.3.2010 Projektipäällikkö, osa-aikainen hankesihteeri, projektitutkija Keskeiset tavoitteet Uusien yrittäjä- ja etätyöpaikkojen lisäys ja sitä tukevat koulutusratkaisut ja yleensä etätyöyrittämisen (vapaiden ammattien) edistäminen Seudun elinkeinorakenteen monipuolistuminen aloilla, joissa alueella on nyt vähän päätoimisia työpaikkoja Maaseutumaisten pientaajamien dynaamisen yhteisömallin tuottaminen ja sen kehitystekijöiden arviointi Alueellisen tietoyhteiskuntamallin luominen, joka tukee yhteisörakenteita, verkostoitumista ja paikallisen tietoyhteiskunnan kehitystä Keskeiset toimenpidealueet Nurmeksen Asemapuiston yhdyskuntasuunnittelu Yhteisö- ja yhdyskuntatutkimus Etätyön ja julkishallinnon työn alueellistaminen Etätyöpalvelujen ja mahdollisuuksien markkinointi

Keskeiset toimenpidealueet Puu-Nurmeksen kohentamisen toimenpiteet Asunto- ja tonttitarjonnan kehittäminen Palvelujen kehittäminen Lähiruokatoiminnan kehittäminen Kehittämissuunnitelman laadinta Tapahtumamarkkinointi Joulunavaus Kylätalotoiminnan kehittäminen Kuva- ym. aineistojen arkistointi Tiedotustoiminta Kehittämisprojektit Sujuvan arjen Nurmeksen Vanha Kauppala 1.1.2009 30.6.2010 Projektipäällikkö Keskeiset tavoitteet Nurmeksen Vanhan Kauppalan houkuttelevuuden lisääminen asuin- ja yritystoiminnan paikkana ja sen matkailullisen vetovoimaisuuden lisääminen. Puu-Nurmeksen rakenteiden ja ympäristön kunnostaminen (ympäristönhoitotyöt) Alueen asunto- ja tonttitarjonnan uudistaminen vastaamaan nykyistä asukasrakennetta ja edistämään tulomuuttoa. Suunnitelmat Vanhan Kauppalan asumisen ja torin seudun palvelujen uudistamiseksi. Alueen markkinointi asuin- ja yritysyhteisönä sekä matkailukohteena.

Projektien tuloksia Kokosivat paljon eri ihmisiä yhteen pohtimaan Vanhan Kauppalan kehittämistä yhteissuunnitteluprosesseissa (uusien työtapojen oppiminen, mm. tulevaisuusverstas, osallistuvana suunnitteluprosessina). Syntyi jossain määrin uutta yhteisöllisyyttä Vanhan Kauppalan kehittämisen puolesta (tehtiin esimerkiksi paljon ympäristön tiistaitalkoita ) Vanhan Kauppalan graafinen ilme ja ohjeisto (Vanha Kauppala brändi). Vanhan Kauppalan nettisivusto. Asemapuiston kehittämissuunnitelma ja Puusta pitkään. Vanhan Kauppalan kehittämissuunnitelma osoittivat suuntaviivat ja edellytykset taajaman tuleville kehittämistoimille. Vanhan talon henki kirjan toimittaminen.

Projektien tuloksia Detaljitasoisten vihersuunnitelmien laatiminen. Selvitys- ja tutkimustyön toteuttaminen (mm. kaksi tutkimusraporttia ja asukaskysely). Asemapuiston alueen käytön reunaehdot ja toteutunut uusiokäyttö. Asemapuiston alueen ja etätyömahdollisuuksien markkinointi ( Eetu etätyöläinen ). Uusia yritysratkaisuja (mm. Makasiini osuuskunta/ Lähiruokapuoti). Laajakaistaverkon suunnittelun ja toteuttamisen käynnistys. Joidenkin virtuaaliratkaisujen kehittäminen ja hyödyntäminen. Yleensä Vanhan Kauppalan viihtyvyyden paraneminen.

Kehittämiskokemuksia Nurmeksen kaupungilla ollut suhteellisen passiivinen rooli projektien aikana ja etenkin erittäin hyvien kehittämissuunnitelmien teon jälkeen. Mitä Nurmeksen kaupunki haluaa Vanhan Kauppalan taajaman maankäytöltä ja kehitykseltä? Mikä on kaupungin tahtotila? Mikä on tavoiteltu/haluttu kehittämisnäkymä ja -filosofia? Hyvien suunnitelmien käytäntöön viemisen haasteet (sitoutumisen aste ja investointien rahoittaminen haaste, mistä yleensä kehittämis- resurssit?) Todellisten toimijoiden ikääntyminen/puute vaikka on kyllä olemassa talkooinnostusta. Ei synny kuitenkaan helposti aktiivista toiminnallisuutta (vain pieni joukko todellisia tuloksen tekijöitä). Vanha Kauppala itsessään ei välttämättä sittenkään ole ollut yhteinen ja yhdistävä asia eri toimijoille (?).

Kehittämiskokemuksia Näkeekö kukaan Vanhan Kauppalan kehittämisen kokonaisuutta, sillä hyvä yhdyskuntasuunnittelu on tehokkaimpia kunnan kehittämisen strategisia työkaluja? Nurmeksessa ei ole toimivaa ja kokonaisuutena kehittämistä katsovaa yhdyskuntasuunnittelu- ja kehittämisorganisaatiota. Toimiva yhdyskuntakokonaisuus syntyy asumisen, yrittämisen/työn, vapaa-ajan ja palvelujen kytkeytymisestä toisiinsa sujuvaksi arjeksi. Kuinka löytää/ymmärtää paikan henki ja vahvistaa sitä tai uusia se vetovoimaiseksi sekä menestyväksi asumisen, työn, vapaa-ajan ja palvelujen toimintaympäristöksi?

Vanhan Kauppalan tulevaisuus Nurmeksen Vanhalla Kauppalalla on kaikki edellytykset uusiutua kukoistavaksi ja menestyväksi sujuvan arjen asumisen, yrittämisen ja työn sekä vapaa-ajan yhteisöksi, MUTTA EDELLYTTÄÄ KOKONAISVALTAISTA UUSIUTUMISTA Yhteisen intressin löytymistä keskeisten toimijoiden välillä. Nykyistä rohkeampaa ennakoivaa ja aktiivista kehittämisotetta, eri muutosprosessien tunnistamista ja havaittuihin mahdollisuuksiin tarttumista supistumiskierteen hallitsemiseksi/kääntämiseksi.

Vanhan Kauppalan tulevaisuus Kehittämisen henkisen ilmapiirin on oltava kannustava ja toimintaan rohkaiseva, ei sitä estävä. Realistisia ja toteuttamiskelpoisia sekä arvopohjaisia visioita kunta- keskuksen kehittämiseksi/uusiutumiseksi (Huom: kehittämissuunnitelmat ovat jo pitkälle olemassa!). Paikan hengen oivaltamista ja sen hyödyntämisestä kehittämisen lähtökohtana. Hyvää kokonaisvaltaista yhteissuunnitteluun perustuvaa yhdyskuntasuunnittelua kaiken uusiutumisen perustana.

Vanhan Kauppalan tulevaisuus Kehittämisen pitkäjänteistä otetta tempoilevuuden sijaan, jolloin koko ketju (visio, tavoitteet, suunnittelu, toteutus, käytäntö, ylläpito ja seuranta) ovat samansuuntaisia ja siksi toiminta tuloksellisia ( Ei sammuteta vain tulipaloja ). Kehittämishankkeiden ja investointien jatkuvaa toteuttamista tarkasti mietittyihin kohteisiin yhdessä yritystoimijoiden kanssa Yritysten toimintaympäristön tukemista ja yritystoiminnan tukemista eri keinoin mm. etätyöhön ja palveluyrittäjyyteen. Laajakaistayhteyksien rakentaminen koko taajamaan.

Vanhan Kauppalan tulevaisuus Paikan konkreettista markkinointia ja myyntiä tehokkaasti yksilöllisten tarpeiden mukaan (erilaisten elämäntapojen ja tyylien huomiointi) suhteutettuna paikan erityisiin laatutekijöihin. Täytettävä lupaukset, joilla tulo- ja paluumuuttajille kohdetta markkinoidaan (mm. terveydenhuoltopalvelut kunnossa, koulut terveitä sisäilmaltaan, vapaa-ajan palvelut toimivia jne.). Yrityselämän, tutkimuksen, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteiskonsortioita kehittämistoiminnassa (vrt. Ruotsin Växjö).

KESTÄVÄ KEHITYS UUSIUTUMISTARVE JA -KYKY UUSIUTUNUT JA KESTÄVÄ TYÖN, ASUMISEN JA VAPAA- AJAN YHTEISÖ (YHDYSKUNTA) VIRTUAA- LINEN TILA Verkostot kaikkialle SOSIAALINEN TILA Sujuva yhteisöllinen arki HENKINEN TILA Valitun elämäntavan ja tyylin mielipaikka FYYSINEN TILA Asunto- ja asuinyhteisöt lähiympäristöineen Asuinpaikan vapaus, joustava ajankäyttö, työn autonomia ja sosiaalinen vapaus, työssä jaksaminen, mielekäs arki, etäyrittäminen TYÖ PAIKAN HENKI EHEYTTÄVÄ SUUNNITTELU Ryhänen 2010, sovellettu Komulainen 2008

Vanhan Kauppalan rantaraitti Anna-Maria Nevalainen 2010. Puusta Pitkään. Nurmeksen Vanhan Kauppalan kehittämissuunnitelma.

Vanhan Kauppalan sairaalan tontti

Tulevaisuuden näkymä paikan hengestä Yksi visio: Vanha Kauppala on uusiutunut uuden aikakauden puukyläyhteisö vuoteen 2040 mennessä. Puun ympärille rakentuva (aineeton ja aineellinen) Ekologinen (omavarainen ekokylä) Rauhallisessa luonnossa kiinni (Pielinen ja vaaramaisemat) Koivujen kaupunki (taiga-alueen puutarhakaupunki) Omaehtoinen ja yrittäjämäinen (sisäisesti sekä ulkoisesti) Uusyhteisöllinen (juurtuneisuus paikattomuuden sijaan) Leppoisan elämäntavan kotipaikka (slow- ideologia) Tuttu ja turvallinen (kotipesä, jonne on hyvä palata maailmalta) Monikulttuurinen ja -sosiaalinen (erilaisia kerroksia limittäin) Paikallisesti ylipaikallinen (ylpeästi kansainvälinen) Luovan kulttuuriteollisuuden ja kaupan keskus (alueen henkinen dynamo - Nurmes oivalluspaikkana) Sosiaalisesti ja virtuaalisesti verkottunut

Pikkukaupunkien kehittäminen Pienten kuntakeskusten kehittäminen ei ole irrallinen tekijä muusta yrityselämän & kunnan kehittämisestä, kasvusta ja menestymisestä. Kokonaisvaltaisen kehittämisajattelun omaksuminen (Saksassa Leitfaden tai Ganzheitliches Konzept ), joka etenee asukkaiden/toimijoiden ehdolla yhteisöllisenä suunnittelu- ja oppimisprosessina. Kunnilla lähivuosikymmenen aikana paljon tärkeämpääkin tekemistä kuin kuntakeskusten kehittäminen vaikka haasteet eivät ole niistä irrallisia. Mm. taantuman & kuntatalouden hallinta, henkilöstöhallinta, supistuvat valtionosuudet, sote ratkaisut, kuntaliitokset, homerakennukset jne.

Pikkukaupunkien kehittäminen Yksi paikallisen kehittämisen ratkaisumalli voisi olla uusyhteisöllisyyden kehittyminen (mm. mikroklusterit/pienosuuskunnat, aktiiviset yhdistykset). Talouskehitys etenee aina pien- ja mikroyrittäjien tuottaman aluetalouden dynamiikan varassa ja tämän yritysjoukon toimintaympäristön edellytykset on pidettävä kaikin keinoin kunnossa. Tarvitaan toiminnallisesti täysin uutta maaseudun pienten kylä- ja kaupunkiyhdyskuntien kehittämislogiikkaa ja arvopohjaista tavoitteellisuutta Esimerkiksi degrowth ajattelu yhdistettynä täysin öljyttömään talouteen ja myös muuhun mahdollisimman omavaraisuuden turvaavaan tekemiseen/tuotantoon.

Vanhan Kauppalan tutkimusraportit

Nettiosoitteita http://www.ework.fi/ (Etätyötä käsittelevä sivusto) http://www.pielinen.net/ (Pielisen Karjalan alueen yhteinen sivusto) http://www.vanhakauppala.fi/ (Vanhan Kauppalan sivusto) http://www.makasiini.net/ (21 jäsenen paikallinen osuuskunta) www.nurmes.fi (Nurmeksen kaupungin sivusto) YouTube (hakusanat Eetu Etätyö), esimerkkilinkkejä Eetun etäelämään http://www.youtube.com/watch?v=qp3wpgj_fkw http://www.youtube.com/watch?v=5tsebt7kgl8 Value -hankkeen Vanhan Kauppalan tutkimusraportit http://www.uef.fi/documents/1145887/1146339/rap2009_4.pdf/b2f18781-185b- 4bc5-a149-5929b98c018a http://www.uef.fi/documents/1145887/1146339/rap2010_2.pdf/2ff31387-6d48-4ae8-a93d-52f84afcc485

Kiitos kaikille ja oikein mukavaa illanviettoa Vuonislahden kylän Herranniemessä!