ENERGIAMARKKINAVIRASTO Liite 1 Valvontamenetelmät sähkön kantaverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioimiseksi 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä kolmannella valvontajaksolla 23.11.2011
ENERGIAMARKKINAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 YLEISTÄ SÄHKÖVERKONHALTIJAN VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONNASTA... 1 1.1 Valvontajakson aikana tehtävät laskelmat... 1 1.2 Valvontajakson jälkeen annettava valvontapäätös... 2 1.3 Muutoksenhaku vahvistus- ja valvontapäätöksiin... 2 2 KOHTUULLISEN TUOTON JA TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ... 3 2.1 Inflaatiokorjaus... 3 2.2 Sähköverkkotoiminnan eriyttäminen... 5 3 MENETELMÄT VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN OIKAISEMISEKSI... 6 3.1 Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisu ja arvon määrittäminen... 6 3.1.1 Sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisu... 6 3.1.1.1 Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskeminen... 8 3.1.1.2 Sähköverkon nykykäyttöarvon laskeminen... 8 3.1.1.3 Valvontajakson aikana ostetut ja myydyt sähköverkot... 9 3.1.2 Pysyvien vastaavien muut oikaisut... 10 3.1.3 Vaihtuvien vastaavien arvostusperiaatteet... 11 3.1.3.1 Rahoitusomaisuus... 11 3.1.3.2 Muu vaihto-omaisuus ja muut saamiset... 11 3.2 Sitoutuneen oikaistun pääoman jakaminen omaan ja vieraaseen pääomaan... 12 3.2.1 Oman pääoman oikaisut... 12 3.2.2 Vieraan pääoman oikaisut... 13 3.2.2.1 Korollinen vieras pääoma... 13 3.2.2.2 Koroton vieras pääoma... 13 3.2.3 Tilinpäätössiirrot ja pakolliset varaukset... 14 3.3 Yhteenveto taseen oikaisusta ja verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman laskennasta... 15
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 4 MENETELMÄ VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEELLE OIKAISTULLE PÄÄOMALLE HYVÄKSYTTÄVÄN KOHTUULLISEN TUOTTOASTEEN MÄÄRITTÄMISEKSI... 17 4.1 Kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytettävä menetelmä... 17 4.2 Oman pääoman kohtuullinen kustannus... 17 4.2.1 Reaalinen riskitön korkokanta... 18 4.2.2 Beeta-kerroin... 19 4.2.3 Markkinoiden riskipreemio... 19 4.2.4 Likvidittömyyspreemio... 20 4.2.5 Pääomarakenteen vaikutus... 20 4.3 Vieraan pääoman kustannus... 20 4.4 Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen... 21 5 KOHTUULLISEN TUOTON LASKENTA... 23 6 MENETELMÄT VERKKOTOIMINNAN TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKEMISEKSI... 26 6.1 Verkkotoiminnan tuotot... 26 6.2 Verkkotoiminnan kustannukset... 28 6.3 Verkkotoiminnan rahoitukseen liittyvät kustannukset... 29 6.4 Investointikannustin... 31 6.4.1 Investointikannustimen poistomenetelmä... 31 6.4.2 Investointikannustimen riittävän investointitason seuranta... 33 6.4.3 Investointikannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 33 6.5 Laatukannustin... 33 6.5.1 Keskeytysten aiheuttaman haitan arvostaminen ja vuosittaisen toteuman laskenta.. 33 6.5.2 Keskeytysten aiheuttaman haitan vertailutason määrittäminen... 36 6.5.3 Laatukannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 36 6.6 Tehostamiskannustin... 37 6.6.1 Yleinen tehostamistavoite... 38 6.6.2 Tehostamistavoitteen mukaiset kontrolloitavissa olevat operatiiviset kustannukset. 38 6.6.3 Tehostamiskannustimen laskenta... 39 6.6.4 Tehostamiskannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 41 6.7 Innovaatiokannustin... 42 6.7.1 Tutkimus- ja kehityskustannukset... 42 6.7.2 Innovaatiokannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 42
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTA... 43 8 VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTA... 45 9 RAPORTOINTI ENERGIAMARKKINAVIRASTOLLE... 48 LÄHDELUETTELO... 50 LIITE A VERKKOKOMPONENTIT, YKSIKKÖHINNAT JA PITOAJAT... A-1 LIITE B VALVONTAMENETELMIEN KUVAUS... B-1
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 1 YLEISTÄ SÄHKÖVERKONHALTIJAN VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONNASTA Tässä asiakirjassa esitetään sähkön kantaverkonhaltijan sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmät, joita Energiamarkkinavirasto soveltaa kolmannella valvontajaksolla 1.1.2012-31.12.2015. Hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmät on laadittu Energiamarkkinavirastossa virkamiestyönä. Perusteet tässä asiakirjassa esitetyille valinnoille on johdettu sähkömarkkinalaista (386/1995) 1, hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi (138/1994) ja sähkömarkkinalain muutoksista perusteluineen sekä sähkömarkkinalain nojalla annetuista säädöksistä. Valintoja tehtäessä on otettu huomioon myös hallituksen esityksistä sähkömarkkinalaiksi ja sen muuttamiseksi annetut perustuslaki- ja talousvaliokuntien mietinnöt. Lisäksi valmistelussa on otettu huomioon markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset valituksista, jotka koskevat Energiamarkkinaviraston antamia verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan vahvistuspäätöksiä toiselle valvontajaksolle 2008-2011. Valmistelussa on myös soveltuvin osin otettu huomioon 14.1.2011 ja 6.5 päivätyistä suuntaviivaluonnoksista saadut lausunnot. Suuntaviivojen valmistelun tausta-aineistona on käytetty myös ulkopuolisia asiantuntijaselvityksiä ja -lausuntoja. 1.1 Valvontajakson aikana tehtävät laskelmat Valvontajakson aikana Energiamarkkinavirasto laskee vuosittain lokakuun loppuun mennessä verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton ja toteutuneen oikaistun tuloksen sekä riittävän investointitason toteutumisen ja voitonjakoluonteisten erien toteuman sekä ilmoittaa nämä verkonhaltijalle tiedoksi. Laskenta tehdään noudattaen tässä asiakirjassa kuvattuja valvontamenetelmiä ja periaatteita sekä käyttäen verkonhaltijan raportoimia edellisen vuoden tilinpäätöstietoja, verkon rakennetietoja ja muita taloudellisia ja teknisiä tietoja. Edellä esitetyn aikataulun edellytyksenä on se, että verkonhaltija toimittaa Energiamarkkinavirastolle tarvittavat tiedot siinä muodossa ja aikataulussa kuin kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetussa asetuksessa (KTMa 79/2005) 2 ja Energiamarkkinaviraston sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta antamassa määräyksessä (EMV 963/002/2011) 3 sekä tässä asiakirjassa on määritetty. Lisäksi tietojen on oltava laskennan tekemiseksi riittävän luotettavia. Energiamarkkinaviraston valvontajakson aikana tekemät vuosittaiset laskelmat eivät sisällä verkonhaltijaa koskevia velvoitteita eivätkä siten ole hallintopäätöksiä, joista asianosaisella verkonhaltijalla olisi muutoksenhakuoikeus. Koko valvontajaksoa kos- 1 Sähkömarkkinalaki (386/1995) 2 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus sähköliiketoimintojen eriyttämisestä (KTMa 79/2005) 3 Energiamarkkinavirasto, Määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta (dnro 963/002/2011)
2 ENERGIAMARKKINAVIRASTO kevat laskelmat vahvistetaan vasta valvontajakson päätyttyä annettavien valvontapäätösten (ks. tämän asiakirjan luku 1.2) yhteydessä. Toimittaessaan vuotuisen laskelman verkonhaltijalle tiedoksi, Energiamarkkinavirasto pyytää samalla verkonhaltijaa tarkastamaan ja ilmoittamaan mahdollisesti havaitsemistaan virheistä. Tarvittaessa Energiamarkkinavirasto toimittaa verkonhaltijalta saamansa palautteen perusteella verkonhaltijalle uuden laskelman. Vuotuisia laskelmia koskevien huomautusten tekemättä jättäminen välittömästi laskelmien tiedoksisaannin jälkeen ei estä verkonhaltijaa lausumasta asiasta myöhemmin ennen lopullisen valvontapäätöksen antamista. Valvonnan ennakoitavuuden takia Energiamarkkinavirasto pitää kuitenkin suositeltavana, että vuotuisia laskelmia koskevat huomautukset toimitetaan Energiamarkkinavirastolle ensisijaisesti jo valvontajakson aikana ja mahdollisimman pian sen jälkeen, kun Energiamarkkinavirasto on toimittanut laskelmat verkonhaltijalle tiedoksi. 1.2 Valvontajakson jälkeen annettava valvontapäätös Valvontajakson päätyttyä Energiamarkkinavirasto vahvistaa sähkömarkkinalain 38 c nojalla annettavalla päätöksellä jokaisen verkonhaltijan osalta erikseen, kuinka suurella euromäärällä verkonhaltijan koko valvontajakson aikana toteutunut oikaistu tulos ylittää tai alittaa kohtuullisen tuoton määrän (valvontapäätös). Valvontapäätöksessä Energiamarkkinavirasto laskee vahvistuspäätöksessä vahvistettuja menetelmiä soveltaen valvontajakson eri vuosien toteutuneet oikaistut tulokset yhteen ja vähentää tästä summasta vastaavien vuosien kohtuullisten tuottojen summan (8). 1.3 Muutoksenhaku vahvistus- ja valvontapäätöksiin Ennen valvontajakson alkua annettava vahvistuspäätös ja valvontajakson päätyttyä annettava valvontapäätös ovat hallintopäätöksiä, joihin voi hakea muutosta sähkömarkkinalain 51 mukaisesti. Energiamarkkinaviraston antamaan vahvistuspäätökseen ja valvontapäätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden antamaan päätökseen on mahdollisuus hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös Energiamarkkinavirasto voi hakea muutosta markkinaoikeuden päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos markkinaoikeus on päätöksellään muuttanut Energiamarkkinaviraston antamaa vahvistus- tai valvontapäätöstä. Sähkömarkkinalain 52 mukaan vahvistus- ja valvontapäätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei Energiamarkkinavirasto päätöksessään toisin määrää. Lisäksi muutoksenhakutuomioistuimella on oikeus antaa määräyksiä päätösten täytäntöönpanosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valvontajakson aikana Energiamarkkinavirasto voi muuttaa ennen valvontajakson alkua antamaansa vahvistuspäätöstä uudella päätöksellä sähkömarkkinalain 38 b säädetyissä tilanteissa.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 2 KOHTUULLISEN TUOTON JA TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 2.1 Inflaatiokorjaus Energiamarkkinavirasto ottaa vuotuisen rahanarvon muutoksen, eli inflaation vaikutuksen, huomioon kolmannella valvontajaksolla kohtuullisen tuoton laskennassa ja toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa seuraavassa kuvatulla tavalla. Inflaatiokorjaus kohtuullisen tuoton laskennassa Verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskennassa keskeinen inflaatiokorjaus tehdään päivittämällä verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa. Inflaatiokorjaus tehdään vuosittain päivittämällä rakennuskustannusindeksin avulla, myöhemmin tässä luvussa kuvatulla tavalla, sähköverkon verkkokomponenttien yksikköhinnat, joiden avulla muodostetaan sähköverkon jälleenhankinta-arvo (ks. tämän asiakirjan luku 3.1.1). Muun sitoutuneen oikaistun pääoman arvostuksen osalta käytetään verkonhaltijan kyseisen vuoden eriytetyn taseen mukaisia arvoja ilman rahanarvon korjausta, koska nämä erät ovat tilinpäätöshetkellä jo kyseisen vuoden rahanarvossa. Koska verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma päivitetään verkonhaltijan kohtuullista tuottoa laskettaessa vuosittain, se sisältää edellä esitetyn inflaatiokorjauksen jälkeen vuotuisen inflaation vaikutuksen. Tällöin verkonhaltijan kohtuullista tuottoa laskettaessa kohtuullisen tuottoasteen osana oleva riskitön korko otetaan huomioon reaalisena eli siitä poistetaan inflaation vaikutus, jotta inflaatiota ei otettaisi valvontamenetelmissä huomioon kahteen kertaan. Kohtuulliseen tuottoasteeseen (4.2.1) inflaatiokorjaus tehdään laskennassa yhtenä parametrina olevaan, vuosittain päivitettävään, riskittömään korkokantaan, jona käytetään Suomen valtion kymmenen vuoden obligaation korkoa. Riskitön korkokanta lasketaan reaalisena poistamalla siitä inflaation vaikutus. Energiamarkkinavirasto on teettänyt Sigma-Hat Economics Oy:llä selvityksen 4, jossa on käsitelty tätä kysymystä. Mikäli inflaation vaikutuksen poistamiseen valtion kymmenen vuoden obligaatiokorosta olisi käytetty rakennuskustannusindeksiä, olisi tämä vuodesta 2005 lähtien johtanut kolmena vuotena siihen, että reaalinen riskitön korkokanta olisi saanut negatiivisen arvon. Tämän perusteella voidaan katsoa, että inflaation vaikutuksen poistamisessa on hyvä noudattaa varovaisuutta. Kolmannella valvontajaksolla nimellisestä riskittömästä korkokannasta poistettavan inflaatiokomponentin arvona käytetäänkin kiinteää arvoa 1,0 %. 4 Sigma-Hat Economics Oy / Kuosmanen Timo, Pursiainen Heikki (2011), Inflaatiokorjaus ja siihen sovellettavat hintaindeksit sähköverkkotoiminnan valvontamallissa, 16.6.2011
4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Inflaatiokorjaus toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa Verkonhaltijan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa inflaatiokorjaus tehdään laatukannustimeen ja tarvittaessa tehostamiskannustimeen. Inflaatiokorjauksessa käytetään kuluttajahintaindeksiä siten kuin jäljempänä tässä luvussa on kuvattu. Laatukannustimessa inflaatiokorjaus tehdään vuoden 2010 rahanarvossa esitettyihin hintoihin, joita käytetään sähköntoimituksessa tapahtuneiden keskeytysten aiheuttaman haitan laskennassa (6.5). Keskeytyksestä aiheutuvan haitan arvostamisessa käytettävät hinnat korjataan kolmannen valvontajakson jokaiselle vuodelle sekä keskeytyksestä aiheutuneen haitan vertailutasoon että vuosittaisen toteuman laskentaan. Tehostamiskannustimessa inflaatiokorjaus tehdään, mikäli lähtötason laskenta tehdään aiempien vuosien toteutuneiden operatiivisten kustannusten pohjalta. Tällöin kunkin vuoden toteuma korjataan sen vuoden rahanarvoon, jonka tehostamistavoitteen laskentaan lähtötasoa käytetään (6.6.3). Rakennuskustannusindeksin ja kuluttajahintaindeksin käyttö inflaatiokorjauksessa Vuosittain sähköverkkoon sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan (yksikköhintoihin) tehtävässä inflaatiokorjauksessa käytetään rakennuskustannusindeksin (1995=100) kokonaisindeksin muutosta. Vuosittain laatukannustimeen ja tarvittaessa tehostamiskannustimeen tehtävässä inflaatiokorjauksessa käytetään kuluttajahintaindeksin (1995=100) kokonaisindeksin muutosta. Kunkin vuoden indeksilukuna käytetään kyseistä vuotta edeltävän vuoden rakennuskustannusindeksin huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvoa. Esimerkiksi vuoden 2012 rahanarvoa vastaavana indeksinä käytetään rakennuskustannusindeksin vuoden 2011 huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvoa. Tällöin eri vuosina inflaatiokorjauksessa käytettävät luvut ovat verkonhaltijan tiedossa jo etukäteen. Rakennuskustannusindeksin muutos vuodelle t on esitetty kaavassa 1. RKIt RKI 1 t 1 (1) RKI missä t2 RKI t = rakennuskustannusindeksin muutos vuodelle t RKI t1 = rakennuskustannusindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-1 t2 RKI = rakennuskustannusindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-2
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5 Kuluttajahintaindeksin muutos vuodelle t on esitetty kaavassa 2. KHIt KHI 1 t 1 (2) KHI missä t2 KHI t = kuluttajahintaindeksin muutos vuodelle t KHI t1 = kuluttajahintaindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-1 KHI t2 = kuluttajahintaindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-2 2.2 Sähköverkkotoiminnan eriyttäminen Sähkömarkkinalain 28 mukaiset eriyttämissäännöt koskevat myös kantaverkonhaltijaa. Valvontamenetelmissä käytetään lähtökohtana verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan vahvistettua virallista tilinpäätöstä.
6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 MENETELMÄT VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN OIKAISEMISEKSI Verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskennassa käytettävässä verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman arvostamisessa lähtökohtana on verkonhaltijan vahvistetun tilinpäätöksen mukainen sähköverkkotoiminnan tase, jota oikaistaan tässä luvussa esitetyillä menetelmillä. Oikaistaessa vahvistetun taseen vastaavaa-puoli tämän asiakirjan luvussa 3.1 esitetyillä menetelmillä, saadaan oikaistun taseen loppusummana verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman määrä, jota käytetään verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskelmissa. Oikaistaessa vahvistetun taseen vastattavaa-puoli tämän asiakirjan luvussa 3.2 esitetyillä menetelmillä, saadaan määritettyä verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman määrän jakautuminen omaan pääomaan sekä korolliseen ja korottomaan vieraaseen pääomaan, joita käytetään verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskelmissa. 3.1 Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisu ja arvon määrittäminen Verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman arvo määritetään vuosittain. 3.1.1 Sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisu Sähköverkko on verkonhaltijan suurin yksittäinen, joskin useista eri komponenteista koostuva, käyttöomaisuuden osa. Sähkömarkkinalain 3 1 kohdan mukaan sähköverkolla tarkoitetaan toisiinsa liitetyistä sähköjohdoista, sähköasemista sekä muista tarvittavista sähkölaitteista ja sähkölaitteistoista muodostettua kokonaisuutta, joka on tarkoitettu sähkön siirtoon tai jakeluun. Verkonhaltijan sähköverkkoon sitoutuneen pääoman arvo oikaistaan valvontamenetelmissä vastaamaan markkina-arvoa siten, että kohtuullisen tuoton laskennassa verkonhaltijan vahvistetun taseen mukaisen arvon sijaan käytetään myöhemmin tässä luvussa kuvatulla tavalla määritetystä sähköverkon jälleenhankinta-arvosta laskettua sähköverkon nykykäyttöarvoa. Verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta-arvo ja nykykäyttöarvo määritetään valvontajakson aikana vuosittain kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutunutta pääomaa määritettäessä, sähköverkkoon katsotaan kuuluvaksi tämän asiakirjan liitteessä A luetellut verkkokomponentit ja verkkotoimintaan liittyvät tietojärjestelmät sekä järjestelmävastuun hoitamiseksi tarvittavat nopeana häiriöreservinä käytettävät varavoimakoneet.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskennassa käytetään lähtökohtaisesti eri verkkokomponenteille määriteltyjä verkkokomponenttikohtaisia yksikköhintoja eli standardiyksikköhintoja jaottelulla, joka on esitetty tämän asiakirjan liitteessä A. Standardiyksikköhinnat perustuvat lähtökohtaisesti verkonhaltijan Energiamarkkinavirastolle esittämiin yksikköhintoihin. Verkonhaltijan on tehtävä esitys yksikköhinnoiksi 1.1.2012 mennessä. Esityksen täytyy sisältää käytettäväksi halutuille yksikköhinnoille verkkokomponenttikohtaisesti eritellyt pätevät perustelut, jotka on luotettavasti todennettava verkonhaltijan toteutuneiden kustannusten ja rakennuskustannusten muutosten pohjalta. Energiamarkkinavirasto arvioi verkonhaltijalta saamansa esityksen ja päättää sen perusteella yksikköhintojen tasosta. Sähköverkon arvonmäärityksessä otetaan huomioon rahanarvon muutoksesta aiheutuva verkkokomponenttien yksikköhintojen muutos. Muutos tehdään korjaamalla Energiamarkkinaviraston päättämät, soveltuvin osin verkonhaltijan esitykseen pohjautuvat, liitteen A jaottelun mukaiset yksikköhinnat kolmannen valvontajakson vuosille 2013-2015. Lopullisesti vuosittaiset hinnat vahvistetaan vuonna 2016 annettavassa valvontapäätöksessä. Inflaatiokorjaus tehdään yksikköhintoihin rakennuskustannusindeksillä tämän asiakirjan luvun 2.1 mukaisesti. Lisäksi kolmannella valvontajaksolla otetaan sähköverkon jälleenhankinta-arvon ja nykykäyttöarvojen määrittämisessä huomioon verkkokomponenttien ryhmittelyssä tapahtuneet tämän asiakirjan liitteen A mukaiset muutokset. Sähköverkon nykykäyttöarvo (3.1.1.2) lasketaan jälleenhankinta-arvosta käyttäen verkonhaltijan verkkokomponenttien ikä- ja pitoaikatietoja. Mikäli verkonhaltija saa esimerkiksi kansallisia tukia tai EU-tukia sähköverkkoomaisuuteen tehtäviin investointeihin, eliminoidaan verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen laskennassa näitä tukia vastaava osuus verkonhaltijan sähköverkkoon sitoutuneesta oikaistusta pääomasta. Eliminointi tehdään siten, että tuella rahoitetuille verkonosille ei sallita kohtuullista tuottoa. Nämä verkonosat huomioidaan kuitenkin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa jälleenhankintaarvosta lasketussa tasapoistossa tämän asiakirjan luvun 6.4.1 mukaisesti samalla tavalla kuin muukin sähköverkko. Kolmannella valvontajaksolla eri verkkokomponenteille sovelletaan verkonhaltijan ensimmäisen ja toisen valvontajakson aikana valitsemia ja Energiamarkkinavirastolle ilmoittamia pitoaikoja, jotka on esitetty tämän asiakirjan liitteessä A. Verkonhaltijan valvontamenetelmissä valitsema teknis-taloudellinen pitoaika ei voi olla lyhyempi kuin verkonhaltijan kirjanpidossa soveltama taloudellinen pitoaika. Aiemmin valittuja pitoaikoja verkonhaltija voi muuttaa ainoastaan poikkeustapauksessa. Tämä on tehtävä kolmannen valvontajakson alussa, jolloin verkonhaltijan on esitettävä Energiamarkkinavirastolle 31.3.2012 mennessä pätevästi perusteltu ehdotus aiemmin valitsemiensa pitoaikojen muuttamiselle. Energiamarkkinavirasto arvioi verkonhaltijalta saamansa esitykset ja päättää niiden perusteella verkonhaltijan pitoaikojen muuttamisesta.
8 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa määritettäessä verkonhaltijan hallinnassa olevaa sähköverkkoa käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama vai vuokraama. Mikäli verkonhaltija on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon, niin vuokrausjärjestely puretaan, jolloin vuokratun sähköverkon verkkokomponentit sisällytetään mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen ja edelleen verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan. 3.1.1.1 Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskeminen Verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta-arvo lasketaan valvontajakson kaikille vuosille kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Jälleenhankinta-arvo lasketaan verkonhaltijan ilmoittamien, hallinnassaan ja tosiasiallisessa käytössään olevien sähköverkon eri verkkokomponenttien määrätietojen ja tämän asiakirjan liitteen A jaottelun mukaisten, inflaatiolla korjattavien yksikköhintojen perusteella. Esimerkiksi varastoidut muuntajat ja muut varastoidut verkkokomponentit eivät ole tosiasiallisessa käytössä eli verkonhaltija ei voi ilmoittaa niitä verkkokomponenttien määrätietoihin. Verkonhaltijan koko sähköverkon jälleenhankinta-arvo saadaan kertomalla ilmoitetut määrätiedot vastaavilla yksikköhintatiedoilla sekä laskemalla näin saadut verkkokomponenttikohtaiset jälleenhankinta-arvot yhteen. 3.1.1.2 Sähköverkon nykykäyttöarvon laskeminen Verkonhaltijan sähköverkon nykykäyttöarvo lasketaan valvontajakson kaikille vuosille kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Nykykäyttöarvo lasketaan jälleenhankinta-arvosta verkonhaltijan verkkokomponenttikohtaisten keski-ikä- ja pitoaikatietojen avulla. Keski-ikä lasketaan käyttäen verkkokomponenttien todellisia ikätietoja, jolla tarkoitetaan verkkokomponenttien valmistusvuodesta laskettua ikää. Yksittäisen verkkokomponentin, jonka keski-ikä ylittää pitoajan, keski-ikä voi olla enintään verkonhaltijan valitseman enimmäispitoajan suuruinen. Verkonhaltijan on selvitettävä eri verkkokomponenttien keski-ikätiedot ja ilmoitettava ne Energiamarkkinavirastolle verkonrakennetietojen ilmoittamisen yhteydessä (ks. tämän asiakirjan luku 9). Sähköverkon nykykäyttöarvon laskenta verkkokomponenttikohtaisesti, keski-ikä- ja pitoaikatietojen avulla jälleenhankinta-arvosta, on esitetty kaavassa 3.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 keski ikä t, i NKA t, i 1 JHAt, i pitoaikai (3) missä NKA, = verkkokomponentin i kaikkien komponenttien nykykäyttöarvo t i t i vuonna t vuoden t rahanarvossa. JHA, = verkkokomponentin i kaikkien komponenttien yhteenlaskettu jälleenhankinta-arvo vuonna t vuoden t rahanarvossa. pitoaika i = verkkokomponentin i pitoaika. Pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka verkkokomponentti todellisuudessa on toiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista eli teknistaloudellista valvontamenetelmissä käytettyä pitoaikaa keski ikä t, i = verkkokomponentin i määrätiedolla painotettu ikätieto vuoden t alussa Poikkeuksen keski-ikäperusteiseen nykykäyttöarvon laskentaan muodostavat 400, 220 ja 110 kv johtokadut sekä sähköasematontit ja tietojärjestelmät sekä perushuolletut päämuuntajat. Johtokaduille ja sähköasematonteille ei määritellä pitoaikaa, joten näiden verkkokomponenttien nykykäyttöarvot säilyvät jälleenhankinta-arvon suuruisena. Verkkotoimintaan liittyvien tietojärjestelmien nykykäyttöarvona käytetään kolmea ja puolta prosenttia tämän asiakirjan liitteessä A olevien muiden verkkokomponenttien nykykäyttöarvosta. Päämuuntajan perushuolto lisää päämuuntajan käyttöikää kahdellakymmenellä vuodella kerran sen elinkaaren aikana. 3.1.1.3 Valvontajakson aikana ostetut ja myydyt sähköverkot Yrityskaupassa, jossa osa verkonhaltijan sähköverkosta siirtyy uudelle omistajalle, lasketaan muodostuvien sähköverkkojen jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvo seuraavasti. Ostajan sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoihin lisätään ostettava sähköverkko verkkokomponenttimäärien ja keski-ikätietojen perusteella. Vastaavasti myyjän sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoista vähennetään myyty sähköverkko verkkokomponenttimäärien ja keski-ikätietojen perusteella. Verkkokomponenttien pitoaika määräytyy ostajana olevan verkonhaltijan kullekin verkkokomponentille aiemmin valitseman pitoajan mukaan. Sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen määrittämisessä ostot ja myynnit huomioidaan kaupan kohteena olevan sähköverkon hallinnan siirtymistä seuraavan vuoden alussa.
10 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3.1.2 Pysyvien vastaavien muut oikaisut Pysyvien vastaavien muiden hyödykkeiden kuin sähköverkon hyödykkeiden osalta ei verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisun yhteydessä oikaista vahvistetun taseen mukaisia kirjanpitoarvoja. Mikäli verkonhaltijan sähköverkon oikaisuun sisältyviä omaisuuseriä kuitenkin on vahvistetussa taseessa muualla kuin sähköverkon hyödykkeissä, eliminoidaan ne pois verkonhaltijan oikaistusta taseesta ja ne korvataan sähköverkon nykykäyttöarvolla siten kuin tämän asiakirjan luvussa 3.1.1 on esitetty. Vastaavasti sellaiset sähköverkon hyödykkeisiin kirjatut erät, joita ei oteta huomioon sähköverkon nyky- tai jälleenhankinta-arvon laskennassa, tulee ilmoittaa tilinpäätöksen liitetietona. Nämä erät otetaan huomioon kirjanpitoarvossaan ja kohtuullisena poistotasona sallitaan kirjanpitoon perustuva suunnitelman mukainen poisto. Vastaavasti pysyvien vastaavien muiden hyödykkeiden kuin sähköverkon hyödykkeiden ja liikearvon osalta käytetään kohtuullisena poistotasona verkonhaltijan vahvistettuun tuloslaskelmaan perustuvia suunnitelman mukaisia poistoja muista pysyvistä hyödykkeistä (6.2). Talousvaliokunnan hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi antamassa mietinnössä (TaVM 56/1994) 5 otetaan kantaa yrityskauppoihin, joissa sähköliiketoiminnoista maksetaan omaisuuden käypää arvoa enemmän. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan liiketaloudellinen ajattelu sähköalalla ei saa merkitä sitä, että sähkönkäyttäjiltä vaaditaan toistamiseen korvausta ennestään olemassa olevan sähköverkon pääomakustannuksista. Valiokunta piti lausunnossaan tärkeänä, että sähkömarkkinalain mukainen hinnoittelun kohtuullisuusvalvonta perustuu yritysten käyttöomaisuuden todellisiin markkina-arvoihin eikä mahdollisesti keinottelunomaisesti paisuteltuihin arvopaperiarvoihin. Talousvaliokunnan mietinnön (TaVM 56/1994) perusteella voidaan katsoa, että yrityskaupan yhteydessä syntynyt yrityksen goodwill-arvo, eli vahvistetun taseen liikearvo, kuvaa sellaista aineetonta arvoa, jota ei ole pystytty kohdistamaan muille omaisuuserille. Verkonhaltijan vahvistetun taseen mukainen sähköverkko-omaisuus oikaistaan tämän asiakirjan luvussa 3.1.1 kuvatun mukaisesti nykykäyttöarvoon, joka kuvaa verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman markkina-arvoa hinnoittelun kohtuullisuusvalvonnassa. Tästä syystä verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisun yhteydessä eliminoidaan verkonhaltijan vahvistetun taseen mukainen kohdistamaton liikearvo. Vastaavasti toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa palautetaan verkkotoiminnan liikevoittoon (liiketappioon) vahvistetun tuloslaskelman mukaiset liikearvosta tehdyt poistot (6.4.2). Verkonhaltijan taseen oikaisun yhteydessä eliminoidaan vahvistetun taseen mukaiset pysyvien vastaavien sijoitukset. Pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluu mm. sijoituksia, joilla tavoitellaan voittoa tai liiketoiminnan laajentamista. Tällaisia sijoituksia ei voida pitää varsinaisen sähköverkkotoiminnan harjoittamisen kannalta välttämättöminä, minkä vuoksi niitä ei myöskään ole perusteltua miltään osin lukea siihen verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan, jonka perusteella verkonhaltijan kohtuullinen tuotto muodostuu. Verkonhaltijan taseen oikaisussa eliminoidaan siis kaikki 5 Talousvaliokunnan mietintö n:o 56 hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi (TaVM 56/1994)
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 vahvistetun taseen mukaiset sijoitukset. Vastaavasti verkonhaltijan verkkotoiminnan toteutunutta oikaistua tulosta laskettaessa eliminoidaan sijoituksia vastaavat rahoitustuotot (6.1). 3.1.3 Vaihtuvien vastaavien arvostusperiaatteet 3.1.3.1 Rahoitusomaisuus Kirjanpitolain (1336/1997) 6 4 luvun 4 mukaan rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat. Rahoitusomaisuuden hallinta ei ole rahoitusteoreettisesti varsinaista sähköverkkotoimintaa, minkä vuoksi sitä ei myöskään ole perusteltua pääosin lukea siihen verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan, jonka perusteella verkonhaltijan kohtuullinen tuotto muodostuu. Vastaavasti rahoitustuotot eliminoidaan verkonhaltijan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa verkkotoiminnan tuotoista (6.1). Siten verkonhaltijan saamat rahoitustuotot eivät vaikuta hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaan. Määritettäessä verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa, eliminoidaan verkonhaltijan vahvistettuun taseeseen kirjattu rahoitusomaisuus. Eliminoitavaan rahoitusomaisuuteen luetaan verkonhaltijan vahvistetun taseen vastaaviin kuuluvat erät lyhyt- ja pitkäaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset sekä niihin rinnastettavissa olevat erät. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (KHO:2010:86) 7 mukaisesti myyntisaamisia ei eliminoida. Verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi välttämättömästä rahoitusomaisuudesta aiheutuvat kustannukset otetaan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa huomioon luvun 6.3 mukaisesti. 3.1.3.2 Muu vaihto-omaisuus ja muut saamiset Määritettäessä sitoutunutta oikaistua pääomaa, käytetään muun vaihto-omaisuuden ja muiden saamisten osalta näistä varallisuuseristä verkonhaltijan vahvistettuun taseeseen kirjattuja arvoja. Näistä arvoista eliminoidaan erikseen toisille liiketoiminnoille, konserniyhtiöille tai omistajille annetut laina- ja sijoitusluonteiset saamiset, jotka otetaan huomioon rahoitusomaisuutena tämän asiakirjan luvun 3.1.3.1 mukaisesti. 6 Kirjanpitolaki (1336/1997) 7 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 86/2010 (KHO:2010:86), 31.12.2010
12 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3.2 Sitoutuneen oikaistun pääoman jakaminen omaan ja vieraaseen pääomaan Verkonhaltijan oikaistun taseen vastattavaa-puoli määritetään jakamalla verkonhaltijan sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma omaan pääomaan sekä korolliseen ja korottomaan vieraaseen pääomaan. 3.2.1 Oman pääoman oikaisut Oikaistussa taseessa omaksi pääomaksi katsotaan verkonhaltijan vahvistetun taseen mukainen oma pääoma sellaisenaan. Oikaistussa taseessa omaksi pääomaksi katsotaan myös verkonhaltijan vahvistetun taseen tilinpäätössiirtojen kertymään ja pakollisiin varauksiin kuuluvia eriä tämän asiakirjan luvun 3.2.3 mukaisesti. Lisäksi oikaistussa taseessa omaan pääomaan lisätään tasauserä. Tasauserää käytetään tasaamaan oikaistun taseen vastaavaa- ja vastattavaa-puolet. Oikaistun taseen vastattavaa-puolen omaan pääomaan kirjattavana tasauseränä käytetään oikaistun taseen vastaavaa- ja vastattavaa-puolten erotusta. Konserniavustus Annettuja ja saatuja konserniavustuksia käsitellään seuraavassa kuvatulla tavalla, jotta konsernirakenteella ja ilman konsernirakennetta toimivia verkonhaltijoita kohdellaan tasapuolisesti. Oikaistussa taseessa omaksi pääomaksi katsotaan myös annettu konserniavustus, joka on voitonjaon luonteinen erä ja joka ilman konsernirakennetta toimivalla verkonhaltijalla kirjautuisi vahvistettuun taseeseen kohtaan tilikauden voitto. Annettu konserniavustus, joka tilinpäätöshetkellä on päätetty antaa, mutta jota ei vielä ole maksettu, jaetaan taseen oikaisussa oman pääoman ja laskennallisen verovelan osuuksiin. Konserniavustuksen oman pääoman osuus lisätään oikaistun taseen vastattavaa-puolen omaan pääomaan ja vastaavasti se vähennetään oikaistun taseen vastattavaa-puolen korottomista veloista. Oikaistun taseen korottomiin velkoihin jää tällöin konserniavustuksesta laskennallisen verovelan osuus. Annettu konserniavustus, joka on tilinpäätöshetkellä päätetty antaa ja on myös maksettu, luetaan taseen oikaisussa omaksi pääomaksi voitonjaon luonteisena eränä siltä osin, kuin se ylittää maksetun yhteisöveron osuuden. Oman pääoman osuus lisätään oikaistun taseen vastattavaa-puolen omaan pääomaan ja vastaavaa-puolen rahoitusomaisuuteen eli kassaan. Vastaavasti myös saatu konserniavustus on voitonjaon luonteinen erä, joka vähentää tilikauden tappiota. Ilman konsernirakennetta tappio kirjautuisi verkonhaltijan vahvistetun taseen kohtaan tilikauden tappio. Saadut konserniavustukset vähennetään yhtiön oikaistussa taseessa omasta pääomasta ja vastaavasti saatujen konserniavustusten määrä vähennetään yhtiön saamisista tai kassasta, riippuen siitä onko saatu konserniavustus suoritettu rahassa eli maksettu kassaan.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 Saamiset eliminoidaan kohtuullisen tuoton laskennassa tämän asiakirjan luvussa 3.1.3.1 esitetyn mukaisesti ja eliminoinnissa otetaan huomioon saatujen konserniavustusten määrä. 3.2.2 Vieraan pääoman oikaisut Taseen oikaisussa verkonhaltijan vieras pääoma jaetaan korolliseen ja korottomaan vieraaseen pääomaan seuraavassa esitetyn menetelmän mukaisesti. 3.2.2.1 Korollinen vieras pääoma Verkonhaltijan vahvistettuun taseeseen merkitty korollinen vieras pääoma otetaan huomioon sellaisenaan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman määrittämisessä. Korollisen vieraan pääoman eriä ovat esimerkiksi pitkäaikaiset pankki-, eläkeja muut lainat sekä näiden lyhennyserät, jotka on esitetty vahvistetussa taseessa lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa. Verkonhaltijan sitoutuneen oikaistun pääoman määrittämisessä käsitellään mahdollisia pääomalainoja sekä verkonhaltijan omistajilta otettuja muita lainoja korollisena vieraana pääomana. 3.2.2.2 Koroton vieras pääoma Verkonhaltijan vahvistettuun taseeseen merkitty lyhytaikainen vieras pääoma (esimerkiksi ostovelat, siirtovelat, muut lyhytaikaiset velat) on luonteensa mukaisesti korotonta vierasta pääomaa myös oikaistussa taseessa. Oikaistussa taseessa korottamaksi vieraaksi pääomaksi katsotaan myös vahvistetun taseen tilinpäätössiirtojen kertymään ja pakollisiin varauksiin kuuluvia eriä tämän asiakirjan luvun 3.2.3 mukaisesti. Liittymismaksut Kirjanpitolautakunnan sähköliittymismaksujen kirjaamisesta antaman lausunnon (1650/2001) 8 mukaan sähkön jakeluverkon liittymismaksuista ne, jotka ovat siirto- ja palautuskelpoisia, merkitään vahvistetun taseen vastattavien ryhmään vieras pääoma sisältyvään erään muut velat. Tase-erälle suositellaan käytettäväksi nimikettä liittymismaksut ja muut velat. Liittymismaksujen erillinen esittäminen joko vahvistetussa taseessa tai sen liitetiedoissa on perusteltua oikean ja riittävän kuvan antamiseksi ja tase-erien selventämiseksi. Liittymismaksut, jotka ovat siirtokelpoisia mutta eivät palautuskelpoisia, on kirjattava vahvistettuun tuloslaskelmaan tuotoiksi. Liittymismaksu tuloutetaan siinä vaiheessa, kun liittymissopimus on tullut voimaan ja johtanut sähköntoimituksen aloittamiseen. Lisäliittymismaksua käsitellään kirjanpidollisesti samalla tavalla kuin varsinaista liittymismaksua. Kirjanpitolautakunnan sähköliittymismaksujen kirjaamisesta antaman lausunnon (1650/2001) perusteella liittymismaksu on liittyjän osalta asiakassuhteeseen perustuva suoritus eikä omistussuhteeseen liittyvä pääomasuoritus. 8 Kirjanpitolautakunnan lausunto sähköliittymismaksujen kirjaamisesta (1650/2001)
14 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Muodollinenkin palautusehto tekee liittymismaksuista velan luonteisia, vaikka palautustapahtumat käytännössä ovat harvinaisia yksittäistapahtumia. Erotukseksi muista pitkäaikaisista veloista liittymismaksuilta puuttuu korkoseuraamus, eli ne ovat luonteeltaan korotonta vierasta pääomaa. Energiamarkkinavirasto katsoo, että sen soveltaman menetelmän perusteella verkonhaltija on tasavertaisessa asemassa riippumatta siitä, kirjaako se liittymismaksut vahvistettuun taseeseen siirto- ja palautuskelpoisiksi liittymismaksuiksi vai vahvistetun tuloslaskelmaan tuotoksi. Taseeseen kirjatut siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen lisäykset eivät kasvata korotonta vierasta pääomaa. Sen sijaan vahvistetun taseen liittymismaksukertymän nettomuutosta vastaava verkonarvon muutos kirjautuu omaksi pääomaksi oikaistun taseen tasauserän kautta. Liittymismaksukertymä lasketaan vähentämällä vahvistetun taseen liittymismaksujen lisäyksestä vahvistetun taseen liittymismaksujen palautukset. Mikäli verkonhaltija ryhtyy kolmannella valvontajaksolla käyttämään verkkotoimintansa rahoituksessa siirto- ja palautuskelpoisia liittymismaksuja, niin tällöin ne kasvattavat oikaistun taseen korotonta vierasta pääomaa vuosittain kirjatulla määrällä ja niiden vuosittainen nettomuutos palautetaan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa verkkotoiminnan tuotoksi. Verkonhaltijan on eriteltävä omana eränään omistajan muiden yhtiöiden taseisiin kirjattujen siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen vuosittainen määrä Energiamarkkinavirastolle toimitettavan vahvistetun tilinpäätöksen liitetietona. Liittymismaksujen käsittely toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa on kuvattu tämän asiakirjan luvussa 6.1. 3.2.3 Tilinpäätössiirrot ja pakolliset varaukset Verkonhaltijan vahvistettuun taseeseen merkitty tilinpäätössiirtojen kertymä, eli kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset, jaetaan verkonhaltijan taseen oikaisussa omaan pääomaan ja korottomaan vieraaseen pääomaan. Jako tehdään siten, että näihin eriin sisältyvän yhteisöverovelvollisen verkonhaltijan laskennallisen verovelan osuus siirretään oikaistun taseen korottomaan vieraaseen pääomaan ja loppuosa omaan pääomaan. Laskennallisen verovelan osuudeksi tilinpäätössiirtojen kertymästä katsotaan tarkasteluvuonna vallinneen yhteisöveron mukainen määrä. Vahvistettuun taseeseen merkityt pakolliset varaukset käsitellään kokonaisuudessaan korottomana vieraana pääomana. Pakollisiin varauksiin sisältyvä yhteisöverovelvollisen verkonhaltijan laskennallinen verosaaminen kirjataan oikaistun taseen vastaavaapuolelle korottomiin saamisiin ja huomioidaan vähennyksenä sähköverkkotoiminnan turvaamiseksi tarvittavasta rahoitusomaisuudesta aiheutuvan kustannuksen laskennassa luvun 6.3 mukaisesti. Laskennallisena verosaamisena kirjataan enintään tarkasteluvuotena vallinneen yhteisöveron mukainen määrä.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 15 3.3 Yhteenveto taseen oikaisusta ja verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman laskennasta Taulukossa 1 on esitetty taselaskelman muodossa verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman laskennassa tehtävän verkkotoiminnan taseen vastaavaapuolen oikaisun periaate. Taulukko 1. Taseen vastaavaa-puolen oikaisun periaate Vastaavaa Eriytetty tase Pysyvät vastaavat Sähköverkko Oikaistu tase Pysyvät vastaavat Sähköverkko nykykäyttöarvossa Liikearvo Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset Muut pysyvät vastaavat tasearvossa Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus tasearvossa Myyntisaamiset tasearvossa Rahoitusomaisuus Pakollisiin varauksiin sisältyvä laskennallinen verosaaminen Vastaavaa yhteensä Oikaistun taseen loppusumma Taulukossa 2 on esitetty taselaskelman muodossa verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman laskennassa tehtävän verkkotoiminnan taseen vastattavaa-puolen oikaisun periaate.
16 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Taulukko 2. Taseen vastattavaa-puolen oikaisun periaate Vastattavaa Eriytetty tase Oma pääoma Oma pääoma Pääomalainat Oikaistu tase Oma pääoma Oma pääoma tasearvossa Annettujen konserniavustusten oman pääoman osuus Poistoeron ja vapaaehtoisten varausten oman pääoman osuus - Saadut konserniavustukset Oikaistun taseen tasauserä Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero ja varaukset Pakolliset varaukset Pakolliset varaukset Vieras pääoma Korollinen Korolliset velat Vieras pääoma Korollinen Korolliset velat tasearvossa Pääomalainat tasearvossa - Annettujen (maksamattomien) konserniavustusten oman pääoman osuus Koroton Korottomat velat Koroton Korottomat velat tasearvossa - Annettujen (maksamattomien) konserniavustusten oman pääoman osuus Pakolliset varaukset tasearvossa Poistoeroon ja vapaaehtoisiin varauksiin sisältyvä laskennallinen verovelka Vastattavaa yhteensä Oikaistun taseen loppusumma
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 17 4 MENETELMÄ VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEELLE OIKAISTULLE PÄÄOMALLE HYVÄKSYTTÄVÄN KOHTUULLISEN TUOTTOASTEEN MÄÄRITTÄMISEKSI 4.1 Kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytettävä menetelmä Rahoitusteoriassa yritykseen sitoutuneen pääoman kohtuullista tuottoastetta tarkastellaan usein pääoman painotetun keskikustannusmallin avulla. Se ilmaisee yrityksen käyttämän pääoman keskimääräisen kustannuksen, jossa painoina ovat oman ja vieraan pääoman suhteelliset arvot. Mallin käyttö edellyttää oman ja vieraan pääoman kohtuullisten kustannusten määrittämistä. Valvontamenetelmissä verkkotoimintaan sitoutuneelle oikaistulle pääomalle hyväksyttävän kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytetään menetelmänä pääoman painotetun keskikustannuksen mallia (Weighted Average Cost of Capital, WACC). Asiantuntijaselvitykset, esimerkiksi tässä luvussa mainitut, ja kokemukset sekä Suomen että useiden muiden maiden valvontamenetelmistä puoltavat WACC-mallin käyttöä. WACC-mallin parametrien määrittämistä varten Energiamarkkinavirasto on teettänyt Deloitte & Touche Oy:llä asiantuntijalausunnon 9. Tämä lausunto yhdessä Energiamarkkinaviraston laatiman perustelumuistion (nro 3 (versio 3)/2011) 10 sekä Kallunki & Sahlströmiltä saadun lausunnon 11 ja Kallungilta saadun lausunnon 12 sekä markkinaoikeuden päätösten (MAO:635-688/10) 13 kanssa, on seuraavissa luvuissa esitettyjen WACC-mallin parametrien tasojen valinnassa keskeisenä perusteena. 4.2 Oman pääoman kohtuullinen kustannus Oman pääoman kustannusta voidaan arvioida CAP-mallilla (Capital Asset Pricing Model), jonka mukaan sijoituskohteen tuoton odotusarvo muodostuu riskittömästä tuotosta ja riskilisästä, eli se kuvaa riskiä sisältävän sijoituskohteen tuottovaatimuksen ja riskin välistä riippuvuutta. Valvontamenetelmissä kohtuullisen tuoton laskennassa käytettävän oman pääoman kustannusta kuvaavan CAP-mallin laskenta on esitetty kaavassa 4. 9 Deloitte & Touche Oy (2010), Sähköverkkotoiminnan WACC-mallin ja sen parametrien arviointi, 6.8.2010 10 Energiamarkkinavirasto (2011), WACC-malli ja sen parametrien taso kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä, Perustelumuistio nro 3 (versio 3)/2011 asiakirjalle: Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat vuosille 2012-2015, 6.5.2011 11 Kallunki Juha-Pekka, Sahlström Petri (2010), Lausunto vieraan pääoman kustannukseen sisältyvän riskipreemion ja oman pääoman kustannukseen sisältyvän markkinariskipreemion tarkistamisesta sähköverkkotoiminnalle, 27.1.2010 12 Kallunki Juha-Pekka (2011), Lausunto Energiamarkkinaviraston käyttämästä valvontamallista, 4.5.2011 13 Markkinaoikeuden päätökset 635-688/2010 (MAO:635-688/10), 31.12.2010
18 ENERGIAMARKKINAVIRASTO C E R R LP R (4) r opo m r missä C E R r = oman pääoman kustannus = riskitön korkokanta opo = beeta-kerroin R m = markkinoiden keskimääräinen tuotto Rm R r = markkinoiden riskipreemio LP = likvidittömyyspreemio Malli kuvaa riskipitoiseen sijoituskohteeseen kohdistuvaa sijoittajan vaatimusta pidemmän aikavälin korkeammasta tuotosta verrattuna riskittömään sijoituskohteeseen. Mallissa kohtuullinen tuottoaste muodostuu siten, että riskittömän koron päälle lisätään riskilisä, joka muodostuu markkinoiden riskipreemion ja beeta-kertoimen tulona. Lisäksi malliin lisätään vielä likvidittömyyspreemio. Beeta-kerroin kuvaa sitä, kuinka paljon riskiä sijoitus sisältää verrattuna keskimääräiseen riskisijoitukseen, eli toisin sanoen kerroin kuvaa liiketoiminnan tai yrityksen riskiä suhteessa kaikkien sijoituskohteiden keskimääräiseen riskiin. Markkinoiden riskipreemio kuvaa sitä tuottoprosenttia, jonka osakkeet keskimäärin tuottavat riskittömän koron päälle. Likvidittömyyspreemio kuvaa sijoituksen mahdollista epälikvidiyttä. 4.2.1 Reaalinen riskitön korkokanta Yleisesti riskittömänä korkokantana käytetään pitkää korkoa, esimerkiksi valtion liikkeelle laskemien joukkolainojen tuottoa, jolloin olennaista on maturiteetin, eli lainaajan valinta. Oman pääoman sijoitushorisontin tulisi olla useita vuosia, jolloin pitkän joukkolainan tuoton käyttö riskittömän koron mittarina verkkotoiminnassa on perusteltua. Valvontamenetelmissä riskittömänä korkokantana käytetään Suomen valtion kymmenen vuoden obligaation korkoa, jonka arvona käytetään valvontajakson kutakin vuotta edeltävän vuoden toukokuun toteutunutta (toukokuun keskiarvoa) arvoa. Vuosittain päivitettävä riskittömän korkokannan nimellinen arvo saadaan Suomen Pankin Rahoitusmarkkinat -tilastokatsauksessa julkaistavasta Suomen valtion kymmenen vuoden obligaation noteerauksesta. Nimellinen riskitön korkokanta päivitetään kohtuullisen tuoton laskennassa vuosittain, jolloin se sisältää vuotuisen inflaatio-odotuksen. Reaalisen riskittömän korkokannan laskemiseksi inflaatio-komponentti vähennetään nimellisestä korkokannasta. Kolmannella valvontajaksolla inflaatiokomponentin arvona käytetään kiinteää arvoa 1,0 %. Valvontamenetelmien inflaatiokorjausta on käsitelty tarkemmin tämän asiakirjan luvussa 2.1.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 19 4.2.2 Beeta-kerroin Beeta-kerroin kuvaa tarkasteltavan yrityksen riskipitoisuutta suhteessa kaikkien sijoitusten keskimääräiseen riskipitoisuuteen. Beeta-kertoimen määrittämisessä voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi osakkeiden aikaisempaa markkinakäyttäytymistä. Mitattaessa beeta-kertoimia osakkeiden tuottoaineistosta, voidaan käyttää regressioyhtälöä, jossa osakkeen tuotto oletetaan riippuvaksi osakemarkkinoiden yleisindeksistä. Teoreettisesti voidaan osoittaa, että beeta-kerroin on riippuvainen yrityksen kustannusrakenteesta, velkaisuusasteesta ja kasvusta. Käytännössä tämä johtaa siihen, että samalla alalla toimivien yritysten beeta-kertoimet ovat lähellä toisiaan. Osakemarkkinaperusteisessa riskin määrittämisessä on ongelmallista esimerkiksi osakkeiden vähäinen vaihto, osakemarkkinoiden yleistä kurssikehitystä kuvaavan indeksin valinta ja tuottointervallin valinta. Valvontamenetelmissä on otettu lähtökohdaksi, että beeta-kerroin on toimialakohtainen suure, eli se kuvaa toimialan yrityksiin tehtyjen sijoitusten riskipitoisuutta verrattuna kaikkiin sijoituksiin. Sähköverkkotoiminnan WACC-mallin ja sen parametrien arvioinnista saadun lausunnon perusteella velattoman beeta-kertoimen arvona käytetään valvontamenetelmissä 0,4. Oman pääoman kustannuksen määrittämistä varten velaton beeta-kerroin korjataan velkaiseksi beeta-kertoimeksi. Tämän korjauksen laskenta, jossa huomioidaan velkaisuusaste ja yhteisöverokanta, on esitetty kaavassa 5. D velkainen velaton 1 1 t (5) E missä velkainen = pääomarakennetta (velkaisuutta) vastaava beeta-kerroin velaton = velaton beeta-kerroin t = tarkasteluajanjaksolla voimassa oleva yhteisöverokanta. Tämä otetaan huomioon silloin, kun yritys on yhteisöverovelvollinen, muussa tapauksessa kaavassa käytetään nollaa yhteisöverokantana D/ E = pääomarakenne (korolliset velat / oma pääoma) 4.2.3 Markkinoiden riskipreemio Markkinoiden riskipreemio kuvaa riskittömän koron ja osakesijoituksen tuoton erotusta eli sitä miten paljon osakkeet ovat tuottaneet yli riskittömän koron. Määritettäessä oman pääoman kustannusta, riskittömän koron ja markkinariskipreemion välillä on vuorovaikutussuhde, joka vaikuttaa siten, että riskittömän koron valinta vaikuttaa riskipreemion suuruuteen.
20 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Sähköverkkotoiminnan WACC-mallin ja sen parametrien arvioinnista teetetyn selvityksen sekä vieraan pääoman kustannukseen sisältyvän riskipreemion ja oman pääoman kustannukseen sisältyvän markkinariskipreemion tarkistamisesta sähköverkkotoiminnalle saadun lausunnon sekä markkinaoikeuden päätösten (MAO:635-688/10) ja Energiamarkkinaviraston perustelumuistion (nro 3 (versio 3)/2011) perusteella voidaan katsoa, että valvontamenetelmissä tähän asti kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytettyä markkinoiden riskipreemiota voidaan soveltaa verkonhaltijan hinnoittelun kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä myös kolmannella valvontajaksolla. Markkinoiden riskipreemion arvona käytetään valvontamenetelmissä 5 %. 4.2.4 Likvidittömyyspreemio Sähköverkkotoiminnan WACC-mallin ja sen parametrien arvioinnista saadun lausunnon perusteella voidaan katsoa, että verkonhaltijoiden toimintaympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia, jotka edellyttäisivät muuttamaan likvidittömyyspreemion tähän asti käytettyä arvoa. Toisaalta likvidittömyyspreemion määrittäminen ei ole yksiselitteistä ja eri asiantuntijoiden näkemykset preemion arvosta vaihtelevat. Likvidittömyyspreemion arvona käytetään valvontamenetelmissä useamman asiantuntijalausunnon 10, 13, 14, 15, 16 näkemyksistä muodostuvaa keskiarvoa, joka on 0,5 %. 4.2.5 Pääomarakenteen vaikutus Aiemmilla valvontajaksoilla on sovellettu kiinteää pääomarakennetta 60 / 40 (korolliset velat / oma pääoma), jota käytetään sekä beeta-kertoimen että kohtuullisen tuottoasteen laskennassa. Valittu kiinteä pääomarakenne vastaa keskimääräistä verkonhaltijan pääomarakennetta, kun verkko-omaisuus on oikaistu nykykäyttöarvoonsa. Valvontamenetelmissä käytetään kiinteää pääomarakennetta, jossa korollisen vieraan pääoman paino on 60 % ja oman pääoman paino 40 %. 4.3 Vieraan pääoman kustannus WACC-mallissa käytetään usein vieraan pääoman kustannuksena riskitöntä korkoa lisättynä vieraan pääoman riskipreemiolla. Sähkömarkkinalaista annetun hallituksen esityksen (HE 138/1994) 17 mukaisesti on lisäksi otettava huomioon, mikä on yrityksen kustannustaso verrattuna kustannuksiin, joihin yrityksellä olisi tosiasiallinen mahdollisuus. Näin ollen arvioitaessa yrityksen kannattavuutta voitaisiin korollisen vieraan pääoman kustannuksena käyttää toteutuneita korkokustannuksia.korollisen vieraan pääoman kustannus voidaan esittää kaavamuodossa kaavan 6 mukaisesti. 14 PricewaterhouseCoopers (2004), Lausunto koskien sähkön jakeluverkkotoiminnan pääoman keskikustannusta 7.4.2004 15 Martikainen Teppo (1998), Lausunto Sähkömarkkinakeskukselle jakeluverkkotoimintaan sitoutuneen pääoman kohtuullisesta tuottoasteesta, 4.11.1998 16 Markkinaoikeuden päätös 21.12.2006 (Nrot 271-344/2006) 17 Hallituksen esitys sähkömarkkinalaiksi (HE 138/1994)