YMPÄRISTÖRAPORTTI 2009
Kestävä kehitys perustuu järjestelmälliseen työhön Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Tuotemerkki on Nordkalk. Vuonna 2009 Nordkalkin liikevaihto oli 277,3 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on noin 1200 henkilöä yli 30 paikkakunnalla kahdeksassa maassa. Tuotantoa kalkkikiven louhintaa tai jalostusta - on 26 paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Virossa ja Venäjällä. Nordkalkin ympäristöosasto perustettiin 1995. Ympäristötyön tavoitteena on nostaa järjestelmällisesti esille tärkeitä parannuskohteita ja ylläpitää ympäristöjärjestelmää yhteistyössä linjaorganisaatioiden kanssa. Nordkalkin tuotteita ja työmenetelmiä kehitetään siten, että louhinnan ja jalostuksen ympäristövaikutukset voidaan pitää mahdollisimman vähäisinä. Tulevien vuosien tavoitteista korostuvat energian ja raaka-aineiden käytön tehokkuus, pölyämisen vähentäminen sekä toiminnan ilmaan ja veteen aiheuttamien päästöjen tehokas seuranta. Energiatehokkuutta parannetaan uusia investointeja toteutettaessa ja käytössä olevia prosesseja optimoidaan energian käytön ja päästöjen vähentämiseksi. Nämä asiat kuuluvat divisioonien ympäristötavoitteisiin tulevina vuosina. Nordkalkkonsernin toimintaperiaatteet kattavat ympäristöä, laatua ja työturvallisuutta koskevat periaatteet ja edellyttävät jatkuvaa parantamista. Vuonna 2009 Nordkalk käytti ympäristöinvestointeihin yhteensä 3,0 miljoonaa euroa. Nordkalkin uusi johtamisjärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2009 alussa, ja se kattaa koko konsernin. Entiset osajärjestelmät on koottu yhdeksi johtamisjärjestelmäksi, johon kuuluvat laatu- ja ympäristöjohtamisjärjestelmät, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän perusteet sekä muut koko konsernia koskevat toimintaohjeet ja rutiinit. Vuoden 2009 alussa Nordkalk sai suunnitelmien mukaisesti ns. multisite-sertifikaatit: laatusertifikaatti (ISO 9001:2000) on voimassa koko konsernissa, ympäristösertifikaatti (ISO 14001:2004) Puolan ja Ruotsin toimipaikoilla sekä Suomen tuotantolaitoksilla ja työterveysja työturvallisuussertifikaatti (OHSAS 18001:2007) Ruotsin ja Puolan toimipaikoilla sekä Suomessa Lappeenrannassa. Työ ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuussertifioinnin laajentamiseksi kaikille toimipaikoille saadaan päätökseen vuonna 2011. Nordkalkilla on kaivosten sulkemista koskevat toimintaperiaatteet, joissa määritellään käytöstä poistettujen kaivosten jälkihoito. Usein alue pyritään maisemoimaan, mutta vaihtoehtona on kaivoksen erikoispiirteiden hyödyntäminen. YK on julistanut vuoden 2010 luonnon monimuotoisuuden teemavuodeksi. Käytöstä poistettu kalkkikivilouhos tarjoaa erinomaisen kasvuympäristön monille harvinaisille kasveille ja eliöille ja voi siten edistää luonnon monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuus oli myös European Minerals Day -tapahtuman teema. Toukokuun puolivälissä järjestettyyn tapahtumaan osallistui yli sata kaivosta, louhosta ja teollisuuslaitosta 22 maassa. Nordkalkin toimipaikoissa siihen osallistuivat Lappeenranta ja Parainen, Köping ja Storugns Ruotsissa sekä Rakke ja Vasalemma Virossa. Biodiversiteetti-teeman ohella European Minerals Day tarjosi suurelle yleisölle tilaisuuden perehtyä mineraaliteollisuuteen, joka tuottaa monien jokapäiväisten hyödykkeiden valmistamiseen välttämättömiä raaka-aineita. Lainsäädäntö Nordkalk on osallistunut Suomen kaivoslain uudistamisesta käytyyn keskusteluun alan yhteistyöjärjestön Kaivannaisteollisuus ry:n jäsenenä. Yhtiö on korostanut, että kaivoslain tulee edesauttaa esiintymien hyödyntämistä niissä rajatuissa paikoissa, joissa elintärkeät mineraalivarannot ovat. Kaivoslakiin ei saa sisällyttää päällekkäistä tai ristiriitaista ympäristösääntelyä. European Minerals Day -tapahtuman yleisöä tutustumassa Nordkalkin avolouhokseen Viron Vasalemmassa. 2
Euroopan unionin uusi kemikaaliasetus REACH astui voimaan 1.6.2007. Sen tavoitteena on parantaa terveyden ja ympäristön suojelua sekä ylläpitää EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. Nordkalk on esirekisteröinyt REACHin piiriin kuuluvat aineet. Yhtiö kuuluu perustajajäsenenä eurooppalaiseen yhteenliittymään, joka käsittelee em. aineisiin liittyviä kysymyksiä ja jakaa tietoa niistä. Varsinainen aineiden REACH-rekisteröinti on marraskuussa 2010. Nordkalk sai louhintaluvan Gotlannissa Ruotsin ympäristöylioikeus on antanut Nordkalkille luvan uuden kalkkikivilouhoksen avaamiseen Bungessa Pohjois- Gotlannissa. Nordkalk AB:n hakemusta oli aikaisemmin käsitellyt Nackan käräjäoikeuden ympäristötuomioistuin, joka antoi hylkäävän päätöksen. Nordkalk valitti tästä ympäristöylioikeuteen, joka antoi myöntävän päätöksensä 9. lokakuuta 2009. Ympäristöylioikeuden päätöksestä on valitettu Ruotsin korkeimpaan oikeuteen, joka ei ole vielä ilmoittanut, ottaako se asian käsiteltäväksi. Gotlannin kalkkikivi on korvaamaton raaka-aine pohjoismaiselle terästeollisuudelle, ja uuden louhoksen avaaminen on välttämätöntä kalkkikiven saannin turvaamiseksi. Louhinnan arvioidaan voivan jatkua nykyisessä Gotlannin louhoksessa vuoden 2012 loppuun. Päämääränä on avata uusi louhos ennen sitä. Nordkalk on tehnyt yhdessä konsulttien ja viranomaisten kanssa kattavia tutkimuksia louhinnan ympäristövaikutuksista. Yhtiö on vakuuttunut, että Bungen alueen ainutlaatuiset luontoarvot ja vastuullinen kalkkikiven louhinta voidaan yhdistää ympäristölainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Yksi Bungen alueen merkittävistä eduista on sen sijainti kauempana asutuksesta kuin nykyinen louhos. Bungen sijainti on edullinen myös olemassaolevaan infrastruktuuriin nähden; se sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä Storugnsista, jossa kivi lajitellaan, jalostetaan ja laivataan. Nordkalk suunnittelee kalkkikivilouhoksen avaamista myös Suomen Lapissa. Yhtiö haki joulukuussa 2009 ympäristölupaa aloittaakseen uudelleen louhinnan käytöstä poistetussa Ruonaojan kalkkikivilouhoksessa Kolarin kunnassa. Hakemusta odotetaan käsiteltävän vuoden 2010 ensimmäisen puolivuotiskauden aikana, ja koelouhinnan toivotaan pääsevän käyntiin kesällä. Lappeenrannassa Nordkalk allekirjoitti huhtikuussa 2009 Lappeenrannan kaupungin kanssa sopimuksen maa-alueen hyödyntämisestä ja kalkkikiven louhinnasta seuraavaksi 60 vuodeksi. Uusi kalkkiuuni Norjassa Keväällä 2009 varmistui, että Nordkalkin ja Franzefoss Minerals AS:n yhteisyrityksen NorFraKalkin uusi kalkkiuuni Verdalissa, Norjassa saa vapaita päästöoikeuksia. Norjalainen lainsäädäntö uhkasi sivuuttaa uunin päästökiintiöiden jaossa kaudelle 2008 2012, mutta omistajien voimakas reaktio EU:n tuella johti toivottuun tulokseen. Uuni edustaa uusinta teknologiaa, joka mahdollistaa ympäristöystävällisen ja kustannustehokkaan tuotantoprosessin. Uunin teknologia tukee myös vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä, ja uuni on erittäin vähäpäästöinen. NorFraKalkin ympäristöjärjestelmä on valmis sertifioitavaksi kuluvan vuoden aikana. Ympäristötuotteet Nordkalkin tuotteita käytetään ympäristönhoitoon, sillä erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että korjata monia ympäristöongelmia. Maanparannuksessa kalkitaan peltoja maaperän happamuuden vähentämiseksi. Kalkkituotteilla on tärkeä rooli vedenkäsittelyssä. Juomaveden valmistuksessa ja jäteveden puhdistuksessa käytetään sekä kalkkikivituotteita että poltettua ja sammutettua kalkkia. Vesistökohtaisilla kalkituksilla palautetaan vesistöjen vedenlaatu happamoitumista edeltävälle tasolle. Voimalaitosten savukaasut puhdistetaan tehokkaasti poltetun tai sammutetun kalkin, kalkkikivijauheiden tai dolomiitin avulla. Myös jätteenpoltossa syntyviä päästöjä vähennetään erilaisilla kalkkituotteilla. Nordkalk on mukana useissa vesihuoltohankkeissa, esimerkiksi jätevesiprojektissa, joka tähtää jätevedenpuhdistuksen tehostamiseen haja-asutusalueilla. Pitkäjänteisiä vesistöjen laadun parantamiseen liittyviä hankkeita on meneillään mm. Nokialla ja Kerimäellä. 3
Raaka-aine ja tuotanto Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Louhittu kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun ja sieltä edelleen jalostettavaksi. Toiminnasta aiheutuu tärinää, melua ja pölyämistä, ja avolouhos muuttaa maisemaa. Muita haittoja ovat louhinnasta syntyvä hyödyntämätön kivi ja tuotantoprosessien oheistuotteet. Kaivoksiin valuu vettä, mikä saattaa vaikuttaa alueen pohjaveden tasoon. Kalkkikivituotteet ovat murskattua, jauhettua tai seulottua kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO 3 ). Kalkkikiven jauhaminen on useimmiten kuivaprosessi, joten pölynmuodostus on kalkkikiven jauhatus- ja käsittelylaitosten suurin haitta ympäristölle. Pölypäästöjä voidaan kuitenkin tehokkaasti rajoittaa puhdistamalla poistoilma suodattimien avulla. Kalkkikivituotteita käytetään mm. maanparannusaineena, hiilivoimaloiden savukaasujen puhdistukseen ja veden alkalointiin. Lisäksi niiden käyttö on yleistä rakennusaineissa, eläinten rehuissa sekä asfaltin ja paperin täyteaineena. Resurssit hyödynnetään tehokkaasti Varsinaisen hyötykiven lisäksi joudutaan usein louhimaan myös sivukiveä, jota voidaan hyödyntää sepelinä. Vuosittain louhittavan sivukiven määrä riippuu mm. geologisista tekijöistä ja louhintasuunnitelmasta. Nordkalkin tavoitteena on lisätä sivukiven hyötykäyttöä edelleen ja louhia ympäristöä säästäen. Suomessa 70 % louhittavasta sivukivestä otetaan hyötykäyttöön. Nordkalkin kaikilla kaivoksilla laaditaan paikallinen suunnitelma sivukiven käsittelystä ja varastoinnista. Tämä viime vuonna käynnistynyt hanke jatkuu edelleen. Nordkalk pyrkii lisäämään maamassojen hyötykäyttöä. Tavoitteena on erottaa esim. maisemoinnissa käyttökelpoinen maa-aines, kuten multa ja savi, ja varastoida se erikseen tulevia tarpeita varten. Virossa Karinun louhoksella on meneillään maisemointihanke, jossa hyödynnetään kaivosalueelta poistettavaa maa-ainesta. Nordkalk rikastaa Lappeenrannan kaivoksen kiviraakaaineesta kalsiittia ja wollastoniittia. Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy jatkojalostaa rikastetun kalsiitin paperipigmentiksi. Rikastusprosessi on pääosin suljettu. Tarpeen vaatiessa saostusaltaista lasketaan vettä valvotusti läheiseen Rakkolanjokeen, johon laskee myös kaupungin jätevedenpuhdistamon vesi. 4
Energia Kalkkikivituotteiden murskaukseen, jauhamiseen ja seulomiseen kuluu sähköä. Lisäksi tuotteiden kuivaukseen käytetään joko nestekaasua tai polttoöljyä. Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 1100 C:ssa joko kierto- tai kuilu-uunissa. Polttoaineena käytetään kivihiiltä, öljyä, koksi- tai maakaasua tai vaihtoehtoisia polttoaineita. Poltettu kalkki on rakeista tai jauhemaista. Eri tuotteet saadaan murskaamalla, seulomalla ja jauhamalla. Tuotteita käytetään mm. malmien rikastamisessa, teräksen ja selluloosan valmistuksessa, maapohjan stabiloinnissa sekä vedenpuhdistuksessa. Paperipigmentti PCC:n raaka-aine on poltettu kalkki. Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa muodostaen kalsiumhydroksidia (Ca(OH) 2 ), eli sammutettua kalkkia, joka on kuivaa, puuterimaista vaaleaa jauhetta. Sammutetun kalkin valmistuksessa vapautuu lämpöä ja vesihöyryä. Tehokkaan pölynpoiston ansiosta päästöt ilmaan jäävät merkityksettömiksi. Sammutettua kalkkia käytetään mm. kunnallisissa ja teollisissa vedenpuhdistusprosesseissa, savukaasujen puhdistuksessa ja rakennusaineteollisuudessa. Energiatehokkuus tavoitteena Nordkalkin kaikilla toimipaikoilla tehdään työtä energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Energiatehokkuutta korostetaan suunniteltaessa uusia investointeja ja käytössä olevia prosesseja optimoidaan energian käytön vähentämiseksi. Energiatehokkuus liitettiin vuonna 2009 osaksi konsernin johtamisjärjestelmää ja toimintaperiaatteita. Suomessa Nordkalk liittyi jo vuonna 2008 Suomen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen, joka kannustaa uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Koko konsernissa tarkastellaan energiakysymyksiä sisäisissä auditoinneissa ja johdon katselmuksissa. Venäjällä ja Virossa on meneillään ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöjohtamisjärjestelmän rakentaminen, joten näissä maissa energiakysymykset ovat osa järjestelmää alusta asti. Lappeenrannassa ja Tytyrissä paineilmaverkostoon tehdyt muutokset ovat mahdollistaneet huomattavan energiansäästön. Paraisilla vuonna 2008 tehty hiilen jauhatuksen optimointi on käytössä osoittautunut toimivaksi, ja se mahdollistaa entistä energiatehokkaamman prosessin. Myös Köpingissä on tehostettu paineilman käyttöä muuttamalla kalkkiuunin savukaasujen käsittelyyn liittyvää laitteistoa. Uddagårdenissa on toiminnan tehostamisen ansiosta kyetty vähentämään sekä sähkön että polttoaineen kulutusta noin kymmenen prosenttia kahden viime vuoden aikana. Kaivoksilla on jatkunut louhosautojen taloudellisen ajotavan koulutus. Vaihtoehtoiset polttoaineet Nordkalkin tavoitteena on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen hiilidioksidineutraaleilla vaihtoehdoilla. Köpingissä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto etenee hyvää vauhtia. Vuoden 2009 aikana kalkkiuunille asennettiin uusi polttoaineiden syöttöjärjestelmä, joka mahdollistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden jatkuvaluonteisen käytön. Uuden järjestelmän ansiosta polttoainevalikoimaa voidaan laajentaa ja polttoainesyöttöä ohjata entistä tarkemmin. Vuoden 2010 aikana järjestelmää kehitetään edelleen, mm. rakentamalla uusi polttoaineiden vastaanottoasema, ja tavoitteena on nostaa vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus neljännekseen. Paraisten kalkkiuunilla suoritettiin vuoden 2009 aikana onnistunut koeajo biopolttoaineella. Osa normaalisti käytettävästä kivihiilestä pystyttiin koeajon aikana korvaamaan hiilidioksidivapaalla vaihtoehdolla. Köpingin kalkkiuuni Tytyrin kalkkiuuneissa on koeluontoisesti ja hyvällä menestyksellä poltettu kierrätysöljyä raskaan polttoöljyn ja kivihiilen tilalla. Koepolton aikana suoritettiin asianmukaiset päästömittaukset, ja niiden tuloksissa ei ollut huomautettavaa. Kaukolämpö Kalkkiuunien hukkalämpöä hyödynnetään kaupunkien kaukolämpöverkoissa Lappeenrannassa, Lohjalla ja Paraisilla. Jos vastaava lämpömäärä tuotettaisiin polttoöljyllä, ilmakehään vapautuisi hiilidioksidia. Vuonna 2009 Nordkalk toimitti kaukolämpöverkkoihin lämpöä määrän, jolla voidaan lämmittää lähes 2000 omakotitaloa. Määrä väheni edellisvuodesta 23 prosenttia, koska poltetun kalkin tuotanto laski. Hukkalämpöä hyödynnetään Lappeenrannan, Lohjan ja Paraisten lisäksi omassa tuotannossa KPAB:ssä Gotlannissa. 5
Päästöt Pölyäminen ja päästöt ilmaan Pölyämisen vähentäminen on yksi tärkeimmistä ympäristönäkökohdista Nordkalkin toiminnassa, ja työ pölynpoiston tehostamiseksi on jatkuvaa. Hajapölyämisellä tarkoitetaan hienojakoisen materiaalin leviämistä ympäristöön tuulen mukana lähinnä lastaus- ja varastointipaikoilta sekä ajoneuvojen pyöristä. Pölyämistä voidaan vähentää mm. parantamalla tehdasalueiden liikennejärjestelyjä, mikä parantaa myös turvallisuutta. Pihojen ja teiden asfaltoiminen helpottaa puhtaanapitoa, ja viime vuonna tehdasalueita asfaltoitiin mm. Ignabergassa. Muita keinoja pölyämisen vähentämiseksi ovat kastelu, ajoneuvojen pyörien ja alustojen huuhteleminen, suojavallit ja puiden istuttaminen. Pölyävien alueiden ja teiden kasteluun käytetään mahdollisuuksien mukaan vettä kaivoksista ja louhoksista. Lappeenrannassa testattiin viime kesänä lumitykin soveltuvuutta pölyn sitomiseen, lupaavin tuloksin. Uddagårdenissa katettiin varastoon johtava kuljetin, ja Tytyrissä parannettiin lastauslaitteita. Toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja valtaosa tehtaista mittaa pölylaskeumia toimipaikkakunnallaan säännöllisesti. Esimerkiksi Sipoossa tehdyt mittaukset osoittavat, että pölypäästöjen määrä on vähentynyt neljännekseen sitten 1980-luvun alun. Puolan Miedziankassa otettiin heinäkuussa 2009 käyttöön uusi murskaus- ja pesulinja, jonka rakentamisessa ympäristönäkökohdat olivat keskeisesti esillä. Uuteen linjaan kuuluu mm. pölynpoistolaitteita ja sprinkleri, jotka vähentävät pölyämistä. Myös melu vähenee, koska katetut kuljetuslinjat ja autosta junaan -lastausasema vähentävät huomattavasti liikkuvien lastauslaitteiden käyttöä ja lyhentävät lastausaikoja. Linjalla valmistetaan tuotteita Puolan ja Saksan terästeollisuudelle sekä infrastruktuurin rakentamiseen Puolassa. Puolan Miedziankassa otettiin heinäkuussa 2009 käyttöön uusi murskaus- ja pesulinja. Uusi murskauslinja vähentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta, parantaa raaka-aineen hyödyntämistä, lisää tehokkuutta ja tuo joustavuutta tuotantoon. 6
Savukaasut Savukaasut sisältävät typen oksideja (NOx), hiilidioksidia (CO 2 ) sekä vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Valmistusprosessi aiheuttaa myös pölypäästöjä, joiden vähentämiseksi uunin savukaasut kulkevat sähkö- tai tekstiilisuodattimen läpi. Suodattimelta edellytetään erittäin hyvää erottelukykyä. Suodattimia uusittiin viime vuonna mm. Luulajassa, jossa lisäksi peruskorjattiin kalkkiuunin suodatin. Tytyrissä kunnostettiin pölynpoistolaite ja asennettiin uusi siilosuodatin. Nordkalkin hiilidioksidipäästöistä osa syntyy energiankäytöstä, mutta poltetun kalkin valmistuksessa vapautuu ilmakehään hiilidioksidia myös itse prosessista; kalsiumkarbonaatista vapautuu hiilidioksidia lämmön vaikutuksesta ja lopputuloksena syntyy kalsiumoksidia, poltettua kalkkia. Teoreettisesti tarkasteltuna Nordkalkin poltetun kalkin tuotannon hiilidioksidipäästöistä noin kolmasosa on peräisin polttoaineesta ja loput raaka-aineesta. Poltettu kalkki on korvaamaton raaka-aine niin teollisuuden prosesseissa kuin ympäristönhoidossa. Joissakin Nordkalkin asiakkaiden prosesseissa, kuten esim. paperipigmenttinä käytetyn PCC:n valmistuksessa, kalkkikivestä poltossa vapautunutta hiilidioksidia kuitenkin sitoutuu takaisin tuotteeseen eli tapahtuu uudelleenkarbonatisoitumista. Kaikilla Nordkalkin tuotantopaikkakunnilla Suomessa käytetään hiilivapaata sähköä. Melu ja tärinä Nordkalkin tuotantolaitoksilla tehdään jatkuvasti parannuksia työkoneiden ja laitteiden aiheuttaman melun vaimentamiseksi. Tärkeänä pidetään myös työskentelytapojen uudistamista siten, että niin henkilöstön kuin ympäristön altistuminen melulle vähenee. Viime vuonna Orsassa vähennettiin melua eristämällä tehtaan seiniä ja suodattimen tuuletin. Köpingissä mitattiin melua uudessa poltetun kalkin purkuterminaalissa, ja melun todettiin jäävän ympäristöluvassa sallittua alhaisemmaksi. Louhokset sijaitsevat lähellä asuinalueita, mikä otetaan huomioon louhintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Louhosten lähellä asuvilta tulee joskus kyselyjä tärinästä, jolloin asia selvitetään ja tarvittaessa tehdään räjäytys- tai louhintateknisiä muutoksia tärinän vähentämiseksi. Lohjan Tytyrissä mitattiin viime vuonna tärinää useammassa kiinteistössä, mutta mittausten perusteella jatkotoimenpiteitä ei tarvittu. Lohjalla rakennetaan uutta asuinaluetta kaivoksen tuntumaan. Nordkalk pyrkii yhteistyössä viranomaisten kanssa varmistamaan, että kaavoituksessa otetaan etukäteen huomioon louhinnan mahdollisia ympäristövaikutuksia. Paraisilla ja Lappeenrannassa sekä Storugnsissa Gotlannissa on kehitetty räjäytyskenttien panostusta tärinähaittojen vähentämiseksi louhoksen läheisyydessä. On pyritty optimoimaan porausmetrit, porausreikien suunnat sekä käytetyt räjähdysainemäärät siten, että kivi irtoaa mahdollisimman keveästi, jolloin tärinä jää vähäisemmäksi. Parannuksiin on pyritty myös ottamalla paremmin huomioon geologiset seikat, eri räjähdysainelaatujen yhteiskäytöllä sekä supistamalla ja suuntaamalla räjäytyskenttiä. Lappeenrannassa valmistuu kevään 2010 aikana diplomityö, jossa selvitetään louhintaräjäytysten aiheuttamien tärinöiden vaikutuksia kaivoksen reunaluiskien vakauteen. Kaivoksen maanpoistoon liittyen reunaluiskat rakennetaan kivipenkereistä, joilla maamassat stabiloidaan. Tutkimuksen tietojen pohjalta saadaan käyttöön taulukkotyökalu, jonka avulla räjähdysainemäärä voidaan optimoida kullekin alueelle talous ja turvallisuus huomioiden. Vesi Kaivoksiin valuu pohjavettä kallioperässä olevia halkeamia pitkin, ja avolouhokseen valuu myös pintavettä. Tämä voi vaikuttaa alueen pohjaveden tasoon. Sekä pinta- että pohjaveden tilaa seurataan säännöllisin tutkimuksin. Esimerkiksi Lappeenrannassa tehdyt analyysit osoittavat, että tehdasalueelta vesistöihin valuva vesi, joka on pääosin sadevettä, on laadultaan hyvää. Myös pohjaveden tilaa seurataan. Tutkimuspisteitä on Lappeenrannan tehdasalueella parikymmentä. Mittaukset osoittavat veden olevan hyvälaatuista. Pohjaveden pinta ei ole alentunut, vaikka louhinta on käynnissä yhä alemmalla tasolla. Puolan Miedziankassa aloitetaan valuma- ja teollisuusvesien käsittelyyn tarkoitetun laitteiston rakentaminen. Puolassa Miedzianka toimittaa pohjavettä läheisiin kotitalouksiin, ja Tytyrin tehdas Suomessa toimittaa pohjavettä paikalliselle vesilaitokselle. Veden myynti Tytyristä lisääntyi viime vuonna noin 20 % pumppauslinjaa uusimalla ja pumppauksen tehokkuutta lisäämällä. 7
Kaivosten jälkihoito Nordkalkilla on kaivosten sulkemista koskevat toimintaperiaatteet, joissa määritellään käytöstä poistettujen kaivosten jälkihoito. Jokaiselle kaivokselle on laadittu oma suunnitelma; viimeiset suunnitelmat valmistuvat kuluvan vuoden aikana. Näitä alustavia suunnitelmia tarkennetaan huomioiden alueen luonnon erityispiirteet ja yhteiskunnan tarpeet. Kaivosten elinkaari on usein kymmeniä vuosia, joten suunnitelmia päivitetään louhinnan edetessä. Jälkihoidon lähtökohtana on kaivosalueen turvallisuuden varmistaminen mm. aitaamalla. Usein louhoksen jyrkät seinämät loivennetaan, ja louhos maisemoidaan, jotta se sopii ympäristöönsä. Virossa Vasalemman louhoksessa tehtiin jälkihoitosuunnitelma yhteistyössä Tarton yliopiston kanssa. Yhteistyö on jatkunut vuosia, ja aiemmin jälkihoitosuunnitelma on tehty Kureveren louhokselle. YK on julistanut vuoden 2010 luonnon monimuotoisuuden teemavuodeksi. Kalkkipitoisilta kaivosalueilta löytyy monia harvinaisia kasvi- ja eliölajeja, ja käytöstä poistettu kalkkikivilouhos tarjoaa erinomaisen kasvuympäristön kalkinsuosijakasveille. Biodiversiteetti on kaikkialla Suomessa korkeimmillaan juuri kalkkialueilla ja aina selvästi korkeampi kuin niiden lähiympäristöjen kalkkiköyhissä elinympäristöissä. Länsi-Turunmaan kalkkipitoisilla alueilla lajimäärien on todettu olevan Suomen korkeimmat monissa tutkituissa eliöryhmissä. Kaivosten erikoispiirteitä voidaan hyödyntää myös monin muin tavoin. Nordkalkin Tytyrin maanalaisen kaivoksen käytöstä poistetuissa osissa toimii museo, näyttelytila ja juhlasali. Osa Tytyrin tyhjistä kaivoskuiluista on hyötykäytössä voimalaitostuhkan loppusijoituspaikkana. Gotlannin Storugnsissa vanhaan louhokseen on rakennettu moottoriurheilurata. Kaivosalueilla on myös järjestetty konsertteja, ja esimerkiksi Paraisten toiminnassa olevan kaivoksen näyttävät maisemat on ikuistettu valokuviin, mainosfilmeihin ja jopa elokuvaan. Esimerkki kalkkipitoisen maaperän taloudellisesta hyödyntämisestä on arvokkaan tryffelisienen viljely kaivosalueella. Suomen ympäristökeskus kartoitti viime vuonna jäkälä- ja sammalkasvillisuutta Tytyrin ja Mustion louhoksilla Lohjalla sekä Paraisten kaivoksen alueella Länsi-Turunmaalla. Kartoituksessa löytyi useita harvinaisia ja osin uhanalaisia lajeja. Nordkalk suunnittelee eliöstön kartoittamista kaivoksillaan. Kalkkikivikaivoksilla on tärkeä rooli biodiversiteetin säilyttäjinä, ja louhinnan loputtua ne tarjoavat mahdollisuuksia luontomatkailulle. Gotlannin Klinthagenin louhoksen hyödynnettyjä osia maisemoidaan samalla kun louhinta jatkuu muissa osissa. Maisemointi käsittää louhoksen reunojen loiventamisen ja kasvillisuuden istuttamisen. Osa louhoksen korkeista reunoista säilytetään sellaisenaan, sillä ne muistuttavat tyypillistä gotlantilaista maisemaa. Louhoksen pohjalle kerääntyneestä vedestä on muodostunut pieni lintujärvi. 8
Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteet Nordkalk louhii, jalostaa ja toimittaa kalkkikiveä asiakkaille sekä tuottaa toimintaansa liittyviä palveluja. Toiminnan suuntaviivat Työympäristön tulee olla kaikille hyvä ja turvallinen. Noudatamme voimassaolevia lakeja, määräyksiä ja sopimuksia. Toiminnan ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan. Toimintaamme ohjaavat arvomme luottamus, osaaminen ja laatu. Toimitamme oikean tuotteen ja palvelun sovittuna ajankohtana. Jatkuva parantaminen Päämäärämme on parantaa jatkuvasti tuotteitamme, palvelujamme ja prosessejamme huomioiden taloudelliset seikat, ympäristönäkökohdat ja energiankäyttö. Viestintämme asiakkaiden kanssa on toimivaa ja parannamme suoritustamme myös seuraamalla poikkeamia. Osana strategista ja vuosittaista suunnittelua teemme parannussuunnitelmia, jotka koskevat työterveyttä ja -turvallisuutta, laatua, ympäristöä ja energiasidonnaisia kustannuksia. Näihin liittyvät päämäärät, toimenpiteet ja investoinnit määritellään parannussuunnitelmissa. Arvioitaessa investointia Nordkalkissa tulee arvioida myös sen vaikutukset työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä ympäristöön. Seuraamme jatkuvasti tavoitteidemme toteutumista työterveydessä ja -turvallisuudessa sekä laatu- ja ympäristötyössä. Vastuu Kaikkien esimiesasemassa olevien tulee varmistaa, että henkilöstö ymmärtää tehtävänsä ja että heillä on tarvittavat valtuudet ja riittävä pätevyys työhönsä. Meillä kaikilla on velvollisuus huomauttaa puutteista ja virheellisyyksistä. Nordkalkin toimitusjohtajalla on ylin vastuu valvoa toimintaperiaatteiden noudattamista. Viestintä Nämä periaatteet tarkastetaan säännöllisesti ja päivitetään tarpeen vaatiessa. Ne jaetaan henkilöstölle ja ne ovat kaikkien Nordkalkin sidosryhmien saatavilla. 9
www.nordkalk.com