Päätös Etelä-Suomi Nro 209/2012/1 Dnro ESAVI/230/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Päätös Borealis Polymers Oy:n LDPE-tuotannon toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 504, 19.5.2003 lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, Porvoo. LUVAN HAKIJA Borealis Polymers Oy PL 330 06101 Porvoo Yritys- ja yhteisötunnus: 1592102-1 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Borealis Polymers Oy:n LDPE-tuotanto sijaitsee Porvoossa Kilpilahden teollisuusalueella. Toiminta sijoittuu Borealis Polymers Oy:n omistamalle kiinteistölle Muovitehdas II 638-468-5-4. Toimialatunnus: 20160 (TOL 2008) HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 31.12.2008. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 4 e), 5 a) ja 6 a) mukaan. Borealis Polymers Oy:n Kilpilahden LDPE-tuotantoa koskevassa toistaiseksi voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 504, 19.5.2003 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 09 6150 0533 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA toiminnanharjoittaja on velvoitettu jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2008 mennessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristönsuojelulaki 31 :n 1 momentin kohta 1) ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 4 e) ja 6 a). MERKINTÖJÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olleet asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Borealis Polymers Oy:n LDPE-tuotantoa koskevan ympäristöluvan tarkistamishakemuksen (ESAVI/230/04.08/2010) kanssa on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ollut käsiteltävinä samanaikaisesti ympäristöluvan tarkistamishakemukset, jotka koskevat Borealis Polymers Oy:n Borstarkoetehtaan toimintaa (ESAVI/229/04.08/2010), PE2-tuotantoa (ESAVI/ 231/04.08/2010) ja polypropeenituotantoa (ESAVI/232/04.08/2010) sekä Ashland Finland Oy:n polyesterituotantoa (ESAVI/182/04.08/2010). MUUT VIREILLA OLEVAT ASIAT Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on siirtänyt 31.5.2010 päivätyllä kirjeellä seuraavat asiat Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi: Borealis Polymers Oy:n LDPE- ja PP-tuotantolaitosten sekä Borstarkoetehtaan selvitys soihdun aiheuttaman melun vähentämisestä (7.4.2010). Borealis Polymers Oy:n LDPE-, PE2- ja PP-tuotantolaitosten sekä Borstarkoetehtaan pohjavesitarkkailun kehittämistä koskeva lausunto (Ramboll Finland Oy, 7.4.2009). Borealis Polymers Oy:n suunnitelmaselostus mittauskaivolle tulevien jätevesien näytteenoton ja vuotojen kannalta riittävän viipymän varmistamiseksi jätevesien johtaminen jätevesialtaan kautta merivesialtaaseen (Pöyry Environment Oy, 23.3.2009).
3 Borealis Polymers Oy:n LDPE-, PE2- ja PP-tuotantolaitosten sekä Borstarkoetehtaan ja Ashland Finland Oy:n muovitehtaiden vesienhallintajärjestelmän suunnitelmaselostus (Pöyry, 20.4.2007). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Uudenmaan ympäristökeskuksen 19.5.2003 antama ympäristölupapäätös No YS 504, joka koskee Borealis Polymers Oy:n Kilpilahden LDPEtuotantoa. Vaasan hallinto-oikeuden 22.12.2005 antama päätös nro 05/0427/3 edellä mainitusta Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä tehdyistä valituksista. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 31.10.2006 antama vesilain (264/1961) mukainen päätös nro 30/2006/2 Neste Oil Oyj:lle, joka koskee veden johtamista merestä Porvoon tuotantolaitoksille. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt 18.4.2006 päivätyllä kirjeellä No YS 599 Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden jätevesien tarkkailuohjelman muutoksen. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt 14.6.2002 Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman (päivätty 10.12.2001). Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksytty tarkkailuohjelmaan tarkennuksia ja muutoksia 18.3.2005, 29.3.2007 ja 16.8.2007 päivätyillä kirjeillä. Tällä hetkellä Porvoon edustan merialuetta tarkkaillaan 8.2.2011 päivätyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille 2011 2020, Ramboll Finland Oy). Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on myöntänyt toiminnalle useita lupia. Lista myönnetyistä luvista (tilanne 27.9.2012) on esitetty ympäristölupahakemuksessa. Ympäristövahinkovakuutus Ympäristövahinkovakuutus nro 48-01025-0, Pohjola. Kaavoitustilanne Asemakaava Kilpilahden teollisuusalueella on vuonna 1984 vahvistettu rakennuskaava (Sköldvikin rakennuskaava). Se on ajantasaistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen 7.4.2000 vahvistamalla rakennuskaavan muutoksella (nykyisin maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava). Borealis Polymers
4 Oy:n toiminnot sijoittuvat alueelle, joka on ko. asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Osayleiskaava Sköldvikin asemakaava-alueen ulkopuolella maankäyttöä ohjaa oikeusvaikutteinen vuonna 1988 vahvistettu ja vuonna 1989 lainvoiman saanut Sköldvikin osayleiskaava. Osayleiskaavassa teollisuusalueen ulkopuoliset lähialueet on pääasiassa merkitty maatalousalueeksi (MT). Kullovikenin pohjoispuolella on maataloudelle varattujen alueiden lisäksi rakennussuojelualueiksi merkittyjä (SR) alueita (Kullogård ja Nygård). Kilpilahden osayleiskaava on vahvistettu 1988 ja päätös sai lainvoiman 1989. Osayleiskaavan osittainen kumoaminen uuden tien vuoksi sai lainvoiman 20.6.2007. Muuttuneiden liikennejärjestelyjen, Kilpilahdentien yleisja tiesuunnitelman sekä muiden maankäytön muutostarpeiden vuoksi koko Sköldvikin osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt vuonna 2007. Maakuntakaava Ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistamassa entisen Itä-Uudenmaan maakunnan alueen kattavassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa koko Kilpilahden teollisuusalue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T/kem), jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Jalostamon satama-alue on merkitty satama-alueeksi (LS). Maakuntakaavassa on Kilpilahden uuden tieyhteyden läheisyyteen osoitettu laajoja aluevarauksia teollisuutta, työpaikkoja, kiviainesten ottoa, yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteen käsittelyä varten. Kilpilahden teollisuusalueen ympärille on merkitty vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia sekä varastoalueita ympäröivä Seveso II -direktiiviin perustuva konsultointivyöhyke (sev 1). Konsultointivyöhykkeellä ei sallita uusia asutustaajamia eikä vapaa-ajanasutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Samoin teollisuusalueen ympärille on merkitty Kilpilahden suojavyöhykkeet 2 (sv2) ja 1 (sv1). Merkinnöillä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia ympäröivät ulompi (sv2) ja sisempi (sv1) suojavyöhyke. Suojavyöhykkeillä rajoitetaan alueen maankäyttöä. Uusi maakuntakaava korvasi vuosina 1981 2000 vahvistetut viisi seutukaavaa ja vuonna 2002 vahvistetun maakuntakaavan. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden tuotantolaitokset sijaitsevat Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella noin 11 km:n etäisyydellä Porvoon kaupungin keskustasta. Kilpilahden teollisuusalue rajoittuu pohjoisessa Nybyn kylän asutukseen ja maanviljelyspeltoihin, idässä Svartbäckin selän merialueeseen, etelässä Svartbäckin kylään ja lännessä Fågelmossenin suoalueisiin.
5 Kilpilahden teollisuusalueesta on pääosa Neste Oil Oyj:n öljynjalostamon ja siihen liittyvien toimintojen (kuten voimalaitos, säiliöalue ja satama) käytössä. Kilpilahden teollisuusalueella toimii Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden ja muovitehtaiden lisäksi muita kemian alan yrityksiä, kuten Neste Renewable Fuels Oy:n biodiesellaitokset, StyroChem Finland Oy:n (polystyreeni), Ashland Finland Oy:n (polyesterihartsi), M-I Finland Oy:n (FIA-tehdas), Oy AGA Ab:n (hiilidioksidin talteenotto, ilmakaasu ja maakaasun nesteytys), Oy Innogas Ab:n (nestekaasun täyttö) ja Fingrid Oyj:n (kaasuturbiinivoimalaitos) tuotantolaitokset. LDPE-laitos rajoittuu etelässä polypropeenituotannon prosessiin ja blenderialueeseen. Itäpuolella sijaitsee Ashland Finland Oy:n polyesterituotanto. Lännessä laitos rajoittuu tuotevarastoon, jossa pakataan ja varastoidaan polypropeeni- ja LDPE-tuotteita sekä kauempana lännessä PE2- tuotantolaitokseen. Polypropeenituotannon eteläpuolella on viisi LDPEtuotannon omistamaa kylmävarastoa, joissa varastoidaan orgaanisia peroksideja. Kahden kilometrin säteellä Borealis Polymers Oy:n muovitehtaista asuu noin 700 henkilöä. Lähin asutus on Svartbäckin kylässä, jossa asuu noin 60 henkilöä. Kesäasukkaiden tullessa Svartbäckin kylän asukasmäärä noin kolminkertaistuu. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 600 metriä muovitehtaiden alueesta etelään. Nybyn kylä (noin 50 asukasta) ja Neste Oil Oyj:n työterveysasema sijaitsevat tehdasalueelta pohjoiseen Porvoon moottoritielle johtavan tien varressa noin kahden kilometrin päässä muovitehtaista. Kulloon koulu ja sen yhteydessä toiminut päiväkoti muuttivat vuoden 2009 alusta lukien Kulloon uuteen sivistyskeskukseen noin kuuden kilometrin päähän muovitehtaista. Edellisessä lupahakemuksessa mainittu Fortumin asuinalue on purettu. Pohja- ja pintavesi sekä maaperä Kilpilahden alue ja sen lähiympäristö ovat tyypillistä rannikkoaluetta, jossa maaperä on peruskalliota tai moreenia. Alueen geologinen rakenne muodostuu vuorottelevista avokallioista ja suopainanteista. Alue ei ole tärkeää pohjavesialuetta. Geohydrologiset tutkimukset osoittavat, että pohjaveden virtauksen kannalta maaperä on huonosti vettä johtavaa ja että pintavesi imeytyy huonosti alueen maaperään. Geohydrologisen tutkimuksen mukaan pohjaveden virtaus suuntautuu raja-tuille alueille, ns. pohjaveden virtauskanaviin ja ovat siten hallittavissa. Pohjavesien virtaussuunta tehdasalueilta on mereen. Koko Kilpilahden alueelta pintavedet virtaavat neljää suurempaa ja useampaa pienempää kokoojaojaa ja -puroa myöten mereen. Osa pintavalunnasta virtaa suoraan mereen. Vesiä valuu Hackalandetin tekoaltaan suuntaan, Nybäckenin (aik. Dybäcken) puron kautta Pedarsvikeniin, ojan ja Lillvikenin kautta Nikuvikeniin sekä Kilpilahden satama-alueelle.
6 Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden alueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu vuonna 2007 ( Borealis Polymers Oy. Muovitehtaiden alueen maaperän pilaantuneisuustutkimus, Ramboll Finland Oy, 28.3.2008). Valko- ja voiteluöljyputkirikkoalueella, LDPE:n yksikköjen A C alueilla ja niiden eteläpuolella SLOP-pumppaamon ja VAC-tislaamon alueella sekä purettujen EDC-säiliöiden alueella todettiin ylemmän ohjearvon (VNA 214/2007) ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. EDC-säiliöiden eteläpuolella todettiin korkeita ftalaattipitoisuuksia. Lisäksi todettiin selvästi kohonneita haittaainepitoisuuksia huokoskaasuissa isododekaanivuotoalueella sekä jätevesialtaiden lähialueilla, vaikka näillä alueilla maaperässä ei todettu ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Myös useilla muilla alueilla todettiin jäämiä ja pienempiä haitta-ainepitoisuuksia. Havaitut haitta-aineet ovat suureksi osaksi hiilivetyjä, jotka näkyvät öljyanalyysissä. Kloorautuneita haihtuvia yhdisteitä todettiin vain pieniä pitoisuuksia. Suuria ftalaattipitoisuuksia ja metallipitoisuuksia havaittiin vain paikoitellen. Ramboll Finland Oy:n esittämän arvion ( Borealis Polymers Oy. Muovitehtaiden maaperän terveys- ja ympäristöriskien arviointi, Ramboll Finland Oy, 6.4.2009) mukaan välitöntä kunnostustarvetta alueella ei ole. Ramboll Finland Oy:n tekemän riskiarvion mukaan maaperässä olevilla haitta-aineilla ei ole olemassa merkittävää kulkeutumisriskiä. 1970-luvulla toimineen VCM-tehtaan maaperävuotojen seurauksena kahden valuma-alueen pohjavesissä havaitaan kohonneita pitoisuuksia kloorattuja hiilivetyjä, jotka ovat pääasiassa 1,2-dikloorietaania. Ilmanlaatu Vuonna 2011 mitatut ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet alittivat Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon mittausverkoston kaikilla mittausasemilla valtioneuvoston ilmanlaadusta säätämät raja- (VNA 38/2011) ja ohjearvot (VNp 480/1996). Riemarin ja Mustijoen mittausasemilla mitatut pitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman alhaisempia kuin vuosina 2007 2010 mitatut pitoisuudet. Vuonna 2011 Mustijoen asemalla mitatut typenoksidipitoisuudet alittivat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot selvästi. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuosina 2007 2010 mitatut pitoisuudet. Mustijoen mittausasemalla mitattuihin typenoksidipitoisuuksiin vaikuttavat energiantuotannon lisäksi läheisen moottoritien päästöt. Otsonipitoisuus Kilpilahden ympäristössä oli vuonna 2011 keväällä ja alkukesällä suhteellisen korkea. Valtioneuvoston asetuksessa (VNA 38/2011) annettu tavoitearvo ylittyi heinäkuussa Mustijoen mittausasemalla kolmasti. Suurimmat otsonipitoisuudet havaitaan yleensä Etelä-Suomessa usealla mittausasemalla yhtä aikaa, mikä viittaa selvästi otsonin kaukokulkeutumiseen. Kilpilahden teollisuusalueen rikkidioksidipäästöt ilmaan olivat alueen yhtiöiden vuoden 2011 päästöraporttien mukaan noin 5 570 tonnia, typen oksi-
7 Suojelualueet dien päästöt noin 3 160 tonnia ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt noin 3 990 tonnia. Laskelmissa ja arvioissa ovat mukana ainoastaan kiinteät päästölähteet, ei liikenteen aiheuttamat päästöt. Rikkidioksidipäästö oli samaa luokkaa kuin vuosina 2007 2010. Typen oksidien päästöt olivat samaa tasoa kuin vuosina 2007 2010. VOC-päästöt olivat samaa luokkaa kuin vuosina 2007 2009 mutta alhaisemmat kuin vuonna 2010. Fågelmossenin Natura 2000 -ohjelmaan kuuluva rauhoitettu (YSA 204140) suoalue alkaa Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden alueen länsipuoliselta rajalta. Natura-alue Boxin suot (FI0100068) käsittää Fågelmossenin lisäksi Vaxesmossenin (Sundsmanmossen) ja Stormossenin suot. Alueella on tavattu useita valtakunnallisesti uhanalaisia perhoslajeja. Klobbuddenin luonnonsuojelualue (ULH 26.1.1973) sijaitsee noin kolme kilometriä muovitehtaista itä-kaakkoon. Yksittäisiä suojelukohteita on lisäksi Illvardenin saaressa sekä öljysataman ja laituri 8:n läheisyydessä olevat hiidenkirnut. Veden laadun muutokset Svartbäckinselän tuotantotaso on pysynyt entisellään, mutta lievä fosforipitoisuuden nousu ennakoi rehevöitymistä. Klorofylli-a:n pitoisuus on lievästi noussut viime vuosikymmenellä. Typen pitoisuus on nykyisin noin 500 g/l ja fosforin 35 g/l. Kokonaisravinnesuhteen perusteella Svartbäckinselkä on yhteisrajoitteinen, mutta alue on Porvoon merialueista lähimpänä typpirajoitteisuutta. N/P-suhdeluku oli 1980-luvun alussa noin 14, kun se nykyisin on 11 12. Svartbäckin pohjaeläintiheydet ovat laskeneet 1980-luvulta lähtien ja pohjaeläimistön tila on heikko varsinkin ulommilla syvännepaikoilla. Pohjasedimentin öljypitoisuudet ovat olleet korkeita Svartbäckinselän keskiosissa ja alhaisin alueen eteläosan sedimenttinäytteissä. Svartbäckinselkä on tärkeä silakan poikasten kasvualue ja merkittävä ammattikalastusalue. Suomenlahdelle 1970-luvulla tulleiden suolapulssien vaikutus toi Turskan alueen kalasaaliiseen. Tolkkisten länsipuolella, Svatrbäckinselän pohjukassa pohjaeläinbiomassat ja lajisto ovat viime vuosikymmenen aikana vakiintuneet, vaikka likaantuneisuus leimaa aluetta. Valkokatkaa on viimeksi tavattu alueella vuonna 1983. Öljysataman ja merivesitunnelin alueiden pohjaeläimistö on Tolkkisten aluetta häiriintyneempi. Näillä alueilla on sedimentistä todettu kohonneita öljypitoisuuksia ja dioktyyliftalaattia (DOP). Vinyylikloridin tuotannosta aiheutunut sedimenttien pilaantuminen rajoittuu suppealle alueelle Svartbäckinselällä. Merivesitunnelin alueelta todettiin vuoden 1983 tutkimuksissa PAH-yhdisteisiin kuuluvaa fenantreenia. Viimeisimmät vuoden 2007 sedimenttien dioksiini- ja furaanipitoisuudet ovat alhaisia. Pitoisuudet täyttivät ruoppausmassojen meriläjitykselle annetut kriteerit.
8 Alueelta pyydetyistä kaloista ja siellä sumputetuista simpukoista on todettu kloorifenoleita ja haihtuvia hiilivetyjä. Hartsihappoja on todettu sumputetuissa kaloissa Kartanonlahden ja öljysataman alueella. 2000-luvulla tutkituista kaloista ja liejusimpukoista todettiin dioksiinia ja furaania jopa siinä määrin, etteivät tutkitut kampelat olisi kelvanneet myyntiin. Kaiken kaikkiaan vesiympäristölle haitallisten yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet pieniä ja pitoisuudet laskemaan päin niin sedimenteissä kuin eliöissäkin. Mereen Sköldvikin edustalle johdetun lämpökuorman vaikutusta veden laatuun ei ole ollut havaittavissa. 1990-luvulla purkutunnelin alue pysyi sulana ja lämpötila kohosi noin kahdella asteella 4 5 metrin paksuisessa vesikerroksessa 15 metrin syvyydessä talviaikana. Kalvön itäpuolen syvänteessä on viime vuosina todettu hapen vajausta. Melu Kilpilahdessa petrokemian tehtaiden ja muovitehtaiden melulähteet ovat pääosin jatkuvasti käynnissä. Syntyvä melu on yleensä tasaista ympäri vuorokauden ja laajakaistaista. Jatkuvasti toimivien kiinteiden laitteiden lisäksi melua synnyttävät säiliöauto- ja junaliikenne, satamassa purkavat laivat sekä turvasoihdut. Näistä turvasoihdut aiheuttavat poikkeustilanteissa melutason selvää nousua ja meluvyöhykkeen kasvua. Liikenne ja liikennejärjestelyt Kilpilahden alueelle on rakennettu uusi tieyhteys maanteiden 170 (Helsingintie) ja 148 (Nesteentie) välille noin kuuden kilometrin matkalle. Uusi tie ohittaa Kilpilahden teollisuusalueen pohjoispuolelta yhtyen maantiehen 148 Kulloon entisen koulun eteläpuolelta. Merkittävimmät yksityistiejärjestelyt ovat Borealiksen uusi tieyhteys Y4 ja yhteys Y6 Borealikselta Spjutsundintielle (maantie 1534). Borealiksen yhteys tulee toimimaan teollisuusalueen toisena pääsuuntana ja palvelee suurta osaa lännestä tulevaa liikennettä. LAITOKSEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Toiminnan yleiskuvaus Borealis Polymers Oy hakee LDPE-tuotannon toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (No YS 504, 19.5.2003) lupamääräysten tarkistamista. Polttonesteiden jakeluasema ja sen 10 m 3 :n bensiini- ja dieselsäiliöt on poistettu vuonna 2010. Toiminnassa ei ole tapahtunut luvan myöntämisen jälkeen muita merkittäviä muutoksia. LDPE-tuotanto on käynnistetty vuonna 1971. Prosessi on korkeapaineprosessi, jossa polymerointireaktio tapahtuu painealueella 1 200 2 200 bar ja lämpötila-alueella 150 290 C tuotteen laadusta riippuen. Laitoksen kapasiteetti on noin 150 000 tonnia vuodessa. Päätuotteet ovat polyeteenin kalvo- ja päällystyssovellukset. Lisäksi tuotannossa syntyy ns. off-spec muo-
9 Perustuotanto vimateriaalia lähinnä laadunvaihtojen yhteydessä. Tämä materiaali on toimitettu raaka-aineeksi Ravago Distribution Center N.V.:lle Belgiaan ja Lassila & Tikanoja Oyj:lle Kotkaan. Jatkossa kaikki syntyvä off-spec muovimateriaali toimitetaan Lassila & Tikanoja Oyj:lle Kotkaan. Vuonna 2010 LDPEtuotannossa syntyi off-spec muovimateriaalia yhteensä 1 027 tonnia. Tuotanto on jaettu perus- ja erikoistuotantoon siten, että perustuotanto tekee varsinaisen polyeteenituotteen, välivarastoi, sekoittaa ja ilmastaa sen ennen siirtoa pakkaukseen. Erikoistuotannossa ( Boremix ) ovat sekoitelinjat, joilla valmistetaan erikoistuotteita. Lisäksi LDPE-tuotantoon kuuluu muovitehtaiden käyttöhyödykelaitos. Seuraavassa taulukossa on esitetty toimintalukuja vuodelta 2011. Tuotantopäivät B-yksikkö 328 C-yksikkö 229 Käyntiaika (h/a) B-yksikkö 7 800 C-yksikkö 7 661 Henkilökunta (kpl) 83 Tuotanto (t/a) polyeteeni 126 357 polyeteenisekoitteet 21 866 Perustuotantoon kuuluvat: eteenialue synteesiyksiköt B ja C sekoitelinja SL-400 (operatiivinen käyttö) siiloalue peroksidivarastot varastosäiliöt (5 kpl) muovitehtaiden säiliöalueella käyttöhyödykealue. Eteenialue Petrokemian tehtaiden eteenilaitokselta eteeni johdetaan putkilinjaa pitkin LDPE-tuotannon eteenialueelle. Siellä sijaitsevien boosterkompressoreiden avulla kaasun paine nostetaan 13 bar:sta 40 bar:iin. LDPE:n alueella olevalla kompressorin C-102 avulla eteeni paineistetaan sopivaan paineeseen (noin 70 80 bar) PE2:lla käytettäväksi. Synteesiyksiköiltä palautetaan eteeniä eteenilaitokselle, koska muuten reagoimattomia inerttejä komponentteja rikastuisi suureen kierrätysvirtaan. Palautus tapahtuu eteenialueen kautta. Palautusmäärä on noin 5 % eteenivirrasta. Eteenialueella on myös peroksidisekoittamo, jossa orgaaniset peroksidit laimennetaan hiilivetyliuottimeen (isododekaani) 2 40 %:iksi liuoksiksi
10 käyttötarkoituksesta riippuen. Sekoitustankkeja on 7 kpl, ja yhden tankin tilavuus on 2 200 litraa. Synteesiyksiköt Synteesiyksiköitä on kaksi (B ja C), ja ne ovat toiminnaltaan lähes identtiset. Eteenialueelta tuleva kaasuvirta ohjataan synteesiyksikölle 40 bar:n paineessa ja syötetään primäärikompressorille, joka nostaa paineen noin 250 bar:iin. Tämän jälkeen lisätään tuotteesta riippuen säätäjähiilivetyä (propeenia tai propaania). Sen jälkeen kaasu johdetaan sekundäärikompressorille, jonka avulla paine nostetaan valmistettavasta laadusta riippuen 1 300 2 400 bar:iin. Reaktoriin syötetään eteenikaasun lisäksi peroksidiliuosta. Sekä kaasun että peroksidin syöttökohtia on usealla tasolla reaktorissa. Reaktori on sekoittajalla varustettu autoklaavi, ja lämpötilan säätö tapahtuu peroksidien ja syöttökaasun määrän ja syöttökohtien avulla. Konversio on hieman alle 20 % eli 50 t/h kaasusyötöstä saadaan 8 9,5 t/h polymeeriä. Reaktorista polymeerin ja kaasun seos johdetaan tuotejäähdyttimen kautta korkeapaine-erottimeen, jossa suurin osa kaasusta erottuu noin 280 bar:n paineessa ja johdetaan jäähdytyksen ja vahanerotuksen kautta sekundäärikompressorin imuun. Sula polymeeri ja pieni osa kaasusta johdetaan matalapaine-erottimeen, jossa paine pudotetaan 0,5 bar:iin. Kaasu johdetaan flashkaasukompressorille, jonka avulla paine nostetaan niin, että kaasu voidaan syöttää primäärikompressorin imuun ja palautukseen. Matalapaine-erotin toimii myös ekstruuderin syöttösäiliönä. Sula polymeeri valuu säiliön alla olevalle ekstruuderin ruuville, joka puristaa massan reikälevyn läpi vesitilaan, jossa syntyvät nauhat leikataan pyörivällä veitsileikkurilla pelleteiksi. Tuoteekstruuderin sulaan massaan syötetään myös tarvittavat lisäaineet joko liuoksena tai jauhemaisena kantohartsin avulla. Pelletit ja vesi erotetaan keskipakokuivaimessa. Pelletit punnitaan ja siirretään pneumaattisesti siiloalueelle. Siiloalue Siiloalueella on noin 48 kpl noin 70 tonnin siiloja. Synteesiyksiköiltä tulevia polymeeripellettejä joudutaan ilmastamaan, jotta pelleteistä vapautuva jäännöseteeni saadaan poistetuksi siiloista räjähdyskaasuseoksen muodostumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi tuotantoerät sekoitetaan siiloissa tuotteen homogenoimiseksi. Tasalaatuinen tuotantoerä siirretään pneumaattisesti suur- tai lastaussiiloon tai sekoite- tai pakkauslinjoille. Suursiiloja on 7 kpl, joista neljä on 600 tonnin ja kolme 800 tonnin siiloja. Lastaussiiloja on 8 kpl, jotka ovat kaikki noin 250 tonnin siiloja. Lisäksi Boremixin käytössä on neljä kappaletta 50 tonnin sekoitussiiloa.
11 Peroksidivarastot Polypropeenin prosessialueen eteläpuolella sijaitsee viisi LDPE-tuotannon omistamaa peroksidivarastoa, joista neljä on LDPE-tuotannon käytössä ja yksi PP-tuotannon ja Ashland Finland Oy:n polyesterituotannon yhteisessä käytössä. Neljä varastoa tarjoaa mahdollisuuden varastoida eri peroksideja erilaisissa lämpötiloissa. Erikoistuotanto ( Boremix ) Käyttöhyödykkeet Energiantuotanto Erikoistuotanto (Boremix) käsittää sekoitelinjat, joiden yhteiskapasiteetti on noin 50 000 tonnia vuodessa. Sekoitelinjat valmistavat pääasiassa putki- ja kaapelituotteita. Erikoistuotteita, kuten polypropeenisekoitteita, valmistetaan SL-400-linjalla. Sekoitelinjoja on neljä: SL-200, SL-300, SL-400 ja SL-500. Toimintaperiaatteeltaan ne ovat samanlaisia. Polymeeripelletit siirretään siiloalueelta sekoitelinjojen päiväsäiliöihin. Samoin tarvittavat täyte- ja lisäaineet siirretään vaakojen syöttösäiliöihin. Myös nestemäisten lisäaineiden syöttö onnistuu joillakin linjoilla (esimerkiksi sula maleiinihappoanhydridi). Halutut aineet syötetään joko jatkuvatoimiseen sekoittajaan (SL-300 ja SL- 400) tai suoraan sekoittuvaan ekstruuderiin (SL-200 ja SL-500). Sekoituksen jälkeen massa puristetaan ruuvilla reikälevyn läpi vesitilan, jossa syntyneet nauhat leikataan pelleteiksi. Sen jälkeen pelletit seulotaan, kuivataan ja siirretään pakkaukseen. Sekoitelinjoista SL-200 valmistaa adheesiotuotteita, SL-300 kaapelituotteita, SL-400 PP-putkituotteita ja SL-500 kaapelituotteita. Käyttöhyödykelaitos palvelee muovitehtaiden lisäksi osittain koko Kilpilahden teollisuusalueen tuotantolaitoksia. Käyttöhyödykelaitoksella valmistetaan ionivaihdettua vettä, jäähdytetään merivedellä makeavesikierron jäähdytysvettä sekä käsitellään jätevedet. Käyttöhyödykelaitos vastaa myös Oy Aga Ab:n toimittaman typen jakelusta sekä Neste Oil Oyj:n voimalaitokselta tulevan höyryn jakelusta muovitehtaiden alueelle. Käyttöhyödykkeen alueella olevia paineilmakompressoreita hoitaa palvelutoimittaja (Sarlin Oy Ab). Korjaamolla on käytössä leijupetiuuni ja pesuasemalla kattila. Leijupetiuunissa käytetään polttoaineena propaania ja sen teho on 0,08 MW. Pesuaseman kattilassa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä ja sen teho on 1,5 MW. LDPE-tuotannossa on kaksi varavoimageneraattoria ja käyttöhyödykeyksikössä yksi. Varavoimageneraattoreita käytetään mahdollisissa sähkökatkostilanteissa sekä koekäytetään noin tunnin ajan kuukaudessa toimivuu-
12 den varmistamiseksi. Moottorin GE-3904 teho on 0,6 MW, savukaasut poistetaan 2 metriä korkean piipun kautta ja arvioitu käyntiaika on 4 h/a. Moottorin GE-3901 teho on 0,9 MW, savukaasut poistetaan 3 metriä korkean piipun kautta ja arvioitu käyntiaika on 12 h/a. Käyttöhyödykeyksikössä olevan palovesidieselin moottorin teho on 0,4 MW, savukaasut poistetaan 45 metriä korkean piipun kautta ja arvioitu käyntiaika on 4 h/a. Polttoaineena varavoimageneraattoreissa käytetään kevyttä polttoöljyä. Vesienhallintajärjestelmä Borealis Polymers Oy ja Ashland Finland Oy ovat toimittaneet yhteisen suunnitelman vesienhallintajärjestelmän kehittämisestä ( Muovitehtaiden vesienhallintajärjestelmän suunnitelmaselostus, Pöyry, 20.4.2007) Uudenmaan ympäristökeskukselle. Borealis Polymers Oy on lisäksi toimittanut suunnitelman jätevesijärjestelmien muutoksista (Pöyry Environment Oy, 20.4.2009) Uudenmaan ympäristökeskukselle. Nykytilanteen yleiskuvaus Polypropeenin öljystä puhdistetut prosessivedet, Borstar-koetehtaan jälkikäsittelyn jätevedet, ylijäämälauhteet, polypropeenin ja säiliöalueiden sadevedet sekä pohjavesistripperissä puhdistettu vesi johdetaan ilmastusportaiden kautta jätevesialtaaseen. Pohjavesikaivoista pumpattava vesi, jota ei puhdisteta, johdetaan jätevesialtaaseen. Viipymä altaassa on useita vuorokausia, jonka aikana osa jätevesiin joutuneesta hienojakoisesta kiintoaineesta sedimentoituu ja osa kevyistä hiilivedyistä haihtuu. Jätevesialtaasta vedet johdetaan määrämittauksen ja näytteenoton jälkeen merivesitunneliin purkavaan viemäriin. Vesimäärä on 450 000 600 000 m 3 /a. LDPE-laitoksen ja Borstar-koetehtaan prosessivedet johdetaan öljynerotusaltaaseen (API) ja siitä mittauskaivon kautta merivesitunneliin. Pääkytkinlaitoksen, käyttöhyödykealueen ja LDPE-laitoksen sadevedet ja pesuvedet sekä muovitehtaiden vesilaitoksen liete (180 000 m 3 /a) johdetaan mittauskaivon kautta merivesitunneliin. Mittauskaivossa on määrämittaus, harjavälppä ja automaattinen näytteenotto. Vesimäärä on 450 000 530 000 m 3 /a. Tuotevarastoalueen sadevedet, sekoitelaitosten sade- ja prosessivedet sekä säiliöautopesuaseman pesuvedet johdetaan sadevesiviemäristöä pitkin sadevesialtaaseen. PE2-tuotannon prosessi- ja laattavedet johdetaan kiintoaineen ja muovipölyn erotusaltaan (Skimmer Pit) kautta tuotevarastoalueen sadevesiviemäriin. Sadevesialtaassa painavimmat partikkelit painuvat pohjaan. Kelluvan aineksen pääsy pumppaamoon estetään vesirajassa olevalla levyseinällä ja sen takana olevalla harjavälpällä. Sadevesialtaasta vedet pumpataan merivesitunneliin purkavaan viemäriin. Purkuviemärissä on mittapatokaivo, missä mitataan sadevesialtaalta ja jätevesialtaalta johdettavien vesien yhteismäärä. Määrä on 1 000 000 1 300 000 m 3 /a.
13 Merivesitunneliin johdetaan vesiä mittauskaivon ja ajokuiluun asennetun purkuviemärin kautta 1 015 000 1 450 000 m 3 /a. Suunnitelma toimenpiteistä Toimitetussa suunnitelmassa on esitetty seuraavia toimenpiteitä. Muovitehtailla otettaisiin käyttöön tasausaltaat 1 ja 2 sekä varoaltaat 1 ja 2. Tasausaltaan 1 tilavuus olisi 10 400 m 3. Siihen johdettaisiin kaikki tällä hetkellä mittauskaivoon viemäröidyt vedet, polypropeenituotannon prosessivedet öljynerotuksen kautta ja salaojavedet, tasausaltaan 2 vedet sekä varoaltaiden puhtaat vedet. Tasausaltaassa 1 kiintoaine erottuisi pohjalle. Vedet johdettaisiin välppäämön (kiintoaineen poisto) kautta merivesitunneliin. Tasausaltaaseen 2 johdettaisiin LDPE-tuotannon prosessi- ja sadevedet, käyttöhyödykealueen ja tuotevarastoalueen sadevedet, osa Pekeman suljetun kaatopaikan suotovesistä sekä säiliöautopesuaseman vedet sadevesiviemäristöä pitkin. PE2-tuotannon prosessi- ja laattavedet johdettaisiin kiintoaineen ja muovipölyn erotusaltaan (Skimmer Pit) kautta tuotevarastoaltaan sadevesiviemäriin. Tasausaltaan 2 vesitilavuus olisi noin 2 100 m 3. Varoaltaaseen 1 johdettaisiin tasausaltaaseen 1 normaalisti johdettavia vesiä prosessihäiriötilanteissa, polyesterituotannon viemärivedet palonsammutustilanteissa ja polyesterintuotannon biologisen puhdistamonkapasiteetin ylittävät virtaamahuiput. Varoaltaaseen 2 johdettaisiin tasausaltaaseen 2 normaalisti johdettavia vesiä silloin, kun altaaseen johtavan viemäriverkoston alueella on palonsammutustilanne tai prosessihäiriötilanteissa. Varoaltaan 1 vesitilavuus olisi 14 000 m 3 ja varoaltaan 2 vesitilavuudeksi on suunniteltu 10 000 m 3. Suunnitelman toteuttaminen Toiminnanharjoittaja on hakemuksen täydennyksessä 14.7.2011 ilmoittanut, että Borealiksen muovitehtaitten mittauskaivon yhteys merivesitunneliin suljetaan ja vedet johdetaan flotaatioaltaalle muovipölyn/pellettien erotusta varten. Tälle altaalle tuodaan myös polypropeenituotannon prosessija sadevedet. Flotaatioaltaalta vesi pumpataan maa-altaalle (jätevesiallas), josta se lasketaan merivesitunneliin. Samalla polypropeenin blendereiden pesuvesille rakennetaan erillinen muovipölyn erotussäiliö ennen flotaatioallasta. Mittauskaivon ja flotaatioaltaan välille rakennetaan maan alle nk. tasausallas, jonka muodostaa DN1200 putki. Tasausaltaan tarkoitus on tasoittaa äkillisiä vesimääriä esimerkiksi rankkasateen aikana, jottei flotaatioaltaan toiminta häiriinny. Tämän hankkeen toteutus aloitettiin elokuussa 2011 ja muutos kokonaisuudessaan otetaan käyttöön kesällä 2012. Neste Oil Oyj:n omistaman ja operoiman muovitehtaiden vesilaitokselta peräisin olevan jätevesilietteen erottamista Borealiksen muovitehtaiden jätevirroista tehdään omana operaationa. Hankkeesta vastaa Neste Oil Oyj. Jätevesilietteet johdetaan omaa viemäriä pitkin merivesitunneliin kesästä 2012 alkaen.
14 Saniteettijätevedenpuhdistamo Kilpilahden muovitehtaiden alueen, pois lukien H-konttori ja polyesterituotanto, saniteettijätevedet käsitellään saniteettijätevesien biologisessa puhdistamossa. Puhdistettu jätevesi johdetaan merivesitunneliin purkavaan viemäriin. Puhdistamolla on määrämittaus ja näytteenotto. Vesimäärä on noin 20 000 m 3 /a. Saniteettijätevesien puhdistamo koostuu ilmastus- ja selkeytysaltaasta. Ilmastusallas on pohjailmastimilla varustettu neliskulmainen allas, jonka tilavuus on noin 40 m 3. Ilmastusaltaassa suoritetaan fosforin rinnakkaissaostus ferrisulfaatilla. Selkeytys tapahtuu pystyselkeytysaltaassa, jonka pintaala on 13,7 m 2 ja vesisyvyys noin 3,7 m. Rinnakkaissaostusta käyttävän puhdistuksen jatkona on fosforinpoiston tehostamiseksi jälkisaostus (ferrisulfaatilla) hiekkasuodattimineen. Suodatettu vesi johdetaan vielä noin 27 m 3 :n (3 m x 3 m x 3 m) suuruiseen jälkiselkeytysaltaaseen, jota on myös mahdollista käyttää yhdessä jälkikemikaloinnin kanssa, jos/kun hiekkasuodatin on huollossa. Ylijäämäliete pumpataan viereisille lietelavoille. Lietelavan suotovedet johdetaan jätevesialtaalle. Puhdistamolta puhdistetut jätevedet johdetaan määrämittauksen ja näytteenoton jälkeen omaa putkilinjaa pitkin merivesitunneliin jäähdytysvesipumppaamolla. Raaka-aineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi LDPE-perustuotannon pääraaka-aineet ovat eteeni ja säätäjähiilivedyt (propaani tai propeeni). Polymerointireaktion käynnistäjänä käytetään orgaanisia peroksideja hiilivetyliuottimiin laimennettuna. Näiden lisäksi tuotannossa käytetään pieniä määriä erilaisia jauheita tai nesteitä lisäaineina parantamaan tuotteen jatkokäsittelyominaisuuksia. Boremixilla käytettävät raaka-aineet ovat PE- ja PP-peruspolymeerit sekä lisäpolymeerit. Lisäksi käytetään erilaisia täyteaineita, väriaineita ja muita lisäaineita. Käyttöhyödykelaitoksen käyttämät merkittävimmät kemikaalit ovat rikkihappo ja lipeä. Apuaineita ovat saostuskemikaalit ja inhibiitit. Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksella varastoitavat ja käytettävät kemikaalit. Kauppanimi/ kemiallinen nimi R-lauseke Varoitusmerkinnät Varastoitava määrä (t) Varastointitapa Käyttötarkoitus Käyttömäärä (t/a) 2,2-di(tertbutyyliperoksidi)butaani O, Xi R7-36/38 3 Kanisteri Peroksidi 13 + isododekaani Di-tert-butyyliperoksidi O, F R7-11 2 Kanisteri Peroksidi 7 tert.-butyylibentsoaatti E, Xi R2-7-38 6 Kanisteri Peroksidi 20 tert.-butyylioksipivalaatti 37/38-43-65 R2-7-10-20- E, Xn 10 Kanisteri Peroksidi 79 Eteeni F+ R12-67 15 Putkisto Monomeeri 132 617 Porvoon jalostamon propaani F+ R12 35 Säiliö Säätöaine 210
15 Isopar E F, N, Xn R11-38- 51/53-65-67 60 Säiliö Liuotin 369 Isododekaani Xn R10-65 50 Säiliö Liuotin 511 Maleiinianhydridi C R22-34- 42/43 1 Säiliö Monomeeri 70 Natronlipeä 50 % C R35 20 Säiliö Ioninvaihto 315 Rikkihappo 93 % C R35 20 Säiliö Ioninvaihto 47 Bentsopyraniolijohdannainen Xi R38 0,2 Säkki Raaka-aine 6 Heksadekyylitrimetoksisilaani Xi R38 2 Säiliö Raaka-aine 43 Polyalumiinikloridi Xi R36/38 0,4 Kanisteri Vedenkäsittely 1 Lisäksi on käytössä 55 kg rajoitettua ((EY) N:o 1005/2009) R22- kylmäainetta. R22:n vaihtoaikataulu on vuonna 2013. Raakaveden otto ja käyttö Muovitehtaiden tarvitsema prosessivesi johdetaan Neste Oil Oyj:n Muovitehtaiden vesilaitoksesta, joka sijaitsee Hackalandetin tekojärven rannalla. Vesilaitoksen omistaa Neste Oil Oyj, joka ostaa raakaveden Mustijoen Vesilaitos Oy:ltä. Syksystä 2004 lähtien juomavesilinjat ja prosessivesilinjat on erotettu toisistaan. Juomavesi tulee alueelle Porvoon kaupungin vesiverkostoa pitkin. Juomavesilinjoja on vedetty vain ohjaamoihin, toimistoihin sekä joihinkin erityiskohteisiin muovitehtaiden alueella. LDPE-tuotannossa (LDPE, Boremix, käyttöhyödykelaitos ja suolanpoistolaitos) käytettiin vuonna 2011 prosessivettä 169 859 m 3 ja talousvettä 2 392 m 3. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt vesistöön ja viemäriin Toiminnassa syntyvät jätevedet johdetaan mittauskaivoon. Sieltä vedet johdetaan flotaation kautta jätevesialtaaseen ja edelleen merivesitunneliin. Aikaisempi suora yhteys mittauskaivosta merivesitunneliin on suljettu. Mittauskaivoon, kuten myös sadevesialtaalle, jonne johdetaan sekoituslaitoksen vedet, tulee useiden laitoksien vesiä, joten LDPE-tuotannon jätevesikuormitusta ei pystytä erikseen mittaamaan tai laskemaan. LDPEtuotannon jätevesikuormitus on siten osa muovitehtaiden jätevesikuormitusta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Borealiksen muovitehtaiden päästöt vesistöön vuosina 2007 2011 (VAHTI-järjestelmä ja vuoden 2011 jätevesien tarkkailutulokset). 2007 2008 2009 2010 2011 BOD 7ATU (kg/a) 38 43 23 104 120 COD Cr (kg/a) 59 624 111 122 63 095 55 655 55 823 Kiintoaine (kg/a) 252 313 414 773 692 Kokonaisfosfori (kg/a) 77 95 68 54 61 Hiilivedyt (kg/a) 182 220 131 244 154 Jätevesimäärä (m³/a) 1 480 937 1 563 863 1 316 341 1 417 680 1 488 263
16 Vuonna 2011 mereen johdettavien hiilivetyjen päästömäärä on vaihdellut kuukaudessa välillä 8,3 26,2 kg. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on mereen johdettaville hiilivedyille asetettu päästöraja-arvoksi enintään 200 kg kuukaudessa (Borealis Polymers Oy:n muovitehtaat ja Borstarkoetehdas sekä Dynea Chemicals Oy:n PVC-laitos). Vuonna 2011 saniteettijätevedenpuhdistamolta mereen johdetun puhdistetun jäteveden BOD 7ATU -pitoisuus on vaihdellut välillä 2,0 15,0 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus välillä 0,23 1,54 mg/l kuukausikeskiarvona. Seuraavassa taulukossa on esitetty saniteettijätevesien puhdistustehokkuudet vuosina 2009 2011. BOD 7ATU puhdistusteho (%) Kokonaisfosfori puhdistusteho (%) 2009 1. vuosineljännes 94,8 85,1 2. vuosineljännes 96,0 91,8 3. vuosineljännes 95,6 79,2 4. vuosineljännes 94,8 81,5 2010 1. vuosineljännes 94,2 86,8 2. vuosineljännes 89,1 85,4 3. vuosineljännes 93,6 74,6 4. vuosineljännes 98,0 90,2 2011 1. vuosineljännes 95,2 89,2 2. vuosineljännes 92,7 79,0 3. vuosineljännes 98,5 92,3 4. vuosineljännes 98,3 86,1 Päästöt ilmaan Voimassa olevassa ympäristöluvassa on asetettu päästörajat saniteettijäteveden puhdistamolle. Puhdistamolta lähtevän jäteveden BOD 7ATU -arvo saa olla enintään 15 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus 1 mg/l. Puhdistustehon on oltava kummankin suhteen vähintään 80 %. Puhdistustulokset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina. LDPE-tuotannolla on oma sekundäärijäähdytysvesikierto (makeavesikierto). Tämän jäähdytysvesikierron lämpöteho meriveteen on maksimissaan noin 40 MW. Toiminnanharjoittaja on arvioinut LDPE-tuotannossa vuonna 2011 käytetyn jäähdytysveden määräksi 54 497 130 m 3. LDPE-tuotannon VOC-päästöt ovat täydellä kapasiteetilla tasolla 210 tonnia vuodessa. Päästöt ovat käytännössä yksinomaan eteeniä. VOCpäästöt ovat ns. hajapäästöjä eli pieniä vuotoja lukuisista venttiileistä, pumpuista, kompressoreista ja putkiliitoksista. Päästömäärän arvioidaan pysyvän jatkossa samana. Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden yhteen-
17 laskettu VOC-päästö vuonna 2010 oli 335 tonnia. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on asetettu LDPE-tuotannon VOC-päästölle päästörajaksi 280 t/a ja Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden yhteenlasketulle VOCpäästölle 400 t/a. Typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöjä syntyy vain soihdutuksista, joten päästöjä ei voida mitata, vaan ne arvioidaan laskennallisesti käyttämällä päästökertoimia, soihtukaasujen lämpöarvoja sekä kirjattuja soihdutusmääriä. Vuonna 2011 poltettiin soihdussa LDPE-tuotannossa syntyneitä kaasuja 1 300 t/a. Jatkossa soihdussa poltettavan kaasun määräksi arvioidaan 1 350 t/a. LDPE-tuotannosta pääsee ilmaan jonkin verran polymeeripölyä, mutta sen määrää ei pystytä luotettavasti mittaamaan. Pölypäästöt ovat kuitenkin vähäisiä ja tulevat ulkoilmaan niin alhaalta, että pöly aiheuttaa vain esteettistä haittaa prosessi- ja tehdasalueella. VOC-päästön merkkikaasumittauksissa merkkiaineena käytetään rikkiheksafluoridia (SF 6 ), joka on voimakas (GWP-indeksi 22 800) kasvihuonekaasu. Vuonna 2010 rikkiheksafluoridia pääsi ympäristöön 3,2 kg. Seuraavassa taulukossa on esitetty LDPE-tuotannon päästöt vuosina 2008 2011 (VAHTI-järjestelmä) sekä toiminnanharjoittajan esittämä arvio päästöstä tulevaisuudessa. 2008 2009 2010 2011 Arvio Haihtuvat hiilivedyt (NMVOC, t/a) 210 201 205 210 210 Hiilidioksidi (CO 2, t/a) 4 332 4 171 4 057 4 154 4 000 Typenoksidit (NO x, t/a) 2,1 2,0 2,0 2,0 1,9 Hajupäästöt ovat vähentyneet VOC-päästöjen paremman hallinnan (kiristyskierrokset ja laiteuudistukset) tuloksena. VOC-päästöjen määrittäminen laskennallisesti Borealis Polymers Oy on toimittanut selvityksen muovitehtaiden laskennallisista päästöistä. Selvityksessä ( Polyolefiinilaitosten VOC-päästöjen laskennallinen määrittäminen ) todetaan mm. seuraavaa. Työn suoritus Työ tehtiin käymällä prosessi PI-kuvista läpi ja laskemalla prosessissa olevien vuotolähteiden määrät. Tarvittaessa käytettiin isometrikuvia. Jokaisella vuotolähteellä on oma päästökerroin, joka kerrottiin laitteiden määrällä. Edelleen kaikista virroista ja laitteista tulevat päästöt kerrottiin tarkasteltavien aineiden massaprosenteilla, jolloin saatiin laskettua ainekohtaiset päästömäärät. Laskuista jätettiin pois palkeelliset venttiilit ja hermeettiset pumput, joiden päästömäärä arvioitiin olemattomaksi. Myös jousitoimisten takaiskuventtiilien päästömäärä oletettiin nollaksi.
18 Tulokset LDPE-laitoksella pistemäisistä päästölähteistä syntyvän VOC-päästön määrä on huomattavan suuri, noin ¾ kokonaispäästöistä. Tämä selittyy pääasiassa B- ja C-yksiköiden tuotesiiloilla sekä kompressoreilla C-101A ja C-101B. Kokonaispäästömääräksi saatiin 201,5 t/a, josta hajapäästöjen määrä on 50,5 t/a. VOC-päästöt ovat lähes ainoastaan eteeniä. Kuljetinaineet isododekaani ja Isopar E on otettu mukaan VOC-laskentaan, mutta merkkikaasumittauksissa ne eivät ole mukana. Laskennallisten tulosten vertailu VOC-mittaustuloksiin Seuraavassa kuvassa on verrattu laskennallisesti saatuja tuloksia merkkikaasumittauksilla saatuihin tuloksiin. VOC-päästöjen vähentämissuunnitelma Borealis Polymers Oy on velvoitettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä numero 05/0427/3, 22.12.2005 tekemään teknillis-taloudellinen selvitys mahdollisuudesta vähentää VOC-päästöjä edelleen. Borealis Polymers Oy:n toimittamassa selvityksessä ( Teknillis-taloudellinen selvitys VOCpäästöjen vähentämisestä Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden alueella, 1.6.2012) todetaan mm. seuraavaa. Nykytilanne Laskennallisten VOC-päästöjen arvioinnissa selvisi hajapäästöjen jakautuminen lähteittäin. Merkittävin osa hajapäästöistä aiheutuu matalan paineluokan venttiileistä ( 300 lb). Kyseisen paineluokan venttiilien prosentuaalinen osuus laitosten hajapäästöistä oli: PE2-laitos 41 %, LDPE-laitos 58 %, PP-tuotanto 52 % ja Borstar-koetehdas 22 %. Yhteenlaskettu VOCpäästö matalan paineluokan venttiileistä muovitehtaan alueella on noin 50 60 t/a. Merkittävimmiksi pistemäiseksi lähteeksi todettiin LDPEtuotannon tuotesiilot, joiden yhteenlaskettu VOC-päästö on noin 90 t/a.
19 Muovitehtaiden alueella ei ole laitteistoja, joilla kyseisiä hönkiä voitaisiin käsitellä. VOC-päästöjen vähentämismahdollisuudet Vuonna 2008 Borealis tilasi selvityksen hönkienpolttouunista, joka käsittelisi LDPE-laitoksen, Borstar-koetehtaan ja PE2-laitoksen hönkiä. Projektissa oli tarkoitus liittää nykyään ilmaan vapautuvia VOC-päästölähteitä polttoon, mutta myös ohjata joitakin tällä hetkellä soihtuun johdettavista poistokaasuista tälle uudelle regeneratiiviselle termiselle polttoyksikölle (Regenerative Thermal Oxidation, RTO). Näin saataisiin vähennettyä VOCpäästöjä ja parannettua energiatehokkuutta, koska polttoyksikkö tuottaisi 16 bar:n (g) höyryä. RTO-yksikkö käyttäisi tukipolttoaineena propaania, jota tarvittaisiin lähinnä käynnistyksessä. LDPE-yksikön syöttö uunille koostuisi kaasusta, joka sisältää pieniä määriä hiilivetyjä, pääosin eteeniä, joka vapautuu muovipelleteistä niiden valmistuksen jälkeen. Tyypillinen hiilivetypitoisuus on noin 700 ppm. Jos polttoyksikkö ei jostain syystä käy tai se ajautuu lukitustilaan turvallisuusriskin takia, ohjautuvat kaasut ilmakehään. PE2-laitoksen syöttö koostuisi kaasuista, jotka nykyään johdetaan PE2- laitoksen soihtuun poltettavaksi. RTO-yksikön häiriötilanteessa kaasut johdettaisiin automaattisesti PE2:n soihtuun. Borstar-koetehtaan syöttö koostuisi nykyään soihtuun johdettavista kaasuista, jotka ovat suuruudeltaan noin 200 kg/h, eli noin 145 t/a. RTOyksikön häiriötilanteessa virtaus ohjautuisi automaattisesti PP:n soihtuun. Kaikkien laitoksien syötöt joudutaan suodattamaan ennen RTO-yksikölle johtamista polymeeripölyn takia. Yksikkö on varustettava virtauksen tasaussäiliöllä, joka on varustettu varoventtiilillä. Paineen noustessa liian korkeaksi, kaasu purkautuu varoventtiilin kautta PP:n soihtuun. RTO-yksiköllä on tarkoitus tuottaa 16 bar:n höyryä. Syöttövetenä käytettäisiin lauhdetta tai tarvittaessa suolapoistettua vettä. Höyryn tuotanto olisi suurin piirtein yhtä suuri kuin muovitehtaiden kulutus, eli karkeasti noin 190 000 t/a. Tällä hetkellä Kilpilahdessa on kuitenkin 16 bar:n höyryn ylitarjontaa ja polttoyksikön tuottama lisähöyry vain suurentaisi ylitarjontaa Kilpilahden alueella. Vuonna 2008 projektin kokonaishinta-arvio oli 8 630 000 euroa ±15 %. Arvio nykyhinnasta on noin 9 700 000 euroa ottaen huomioon inflaation neljän vuoden ajalta (noin 3 %/vuosi). Asennustyöt vaatisivat laitosten pysäytyksiä liitäntöjen tekoa varten ja pisin vaadittu laitoksen pysäytys olisi 7 8 viikkoa. Matalan paineluokan venttiilien VOC-päästöjä voidaan vähentää suosimalla vähäpäästöisempiä venttiilityyppejä aina, kun venttiilejä vaihdetaan. Muovitehtaiden alueella on 1990-luvulta lähtien vaihdettu venttiilejä vähä-
20 päästöisempiin malleihin esim. palkeellisiksi venttiileiksi tai ns. Garlocktiivisteratkaisun venttiileiksi. Kummallakin päästään samoihin päästötasoihin. Samaa periaatetta suosia vähäpäästöisiä venttiileitä jatketaan edelleen, ja vanhan tyylisiin venttiileihin vaihdetaan aina mahdollisuuksien mukaan Garlock-tyyppiset tiivisteet. Polttoyksikkö lisäisi muovitehtaiden CO 2 -päästöjä ja aiheuttaisi lisäkustannuksia puuttuvien päästöoikeuksien vuoksi. Päästöt maaperään ja pohjavesiin Melu ja tärinä Muovitehtailta ei ole päästöjä maaperään. Ainoastaan häiriö- ja vuototilanteissa saattaa kemikaaleja päästö maaperään. Onnettomuuksiin on varauduttu säiliöiden valuma-altailla, imeytysaineilla ja jatkuvalla käyttötarkkailulla. LDPE-tuotanto on sijoitettu laatoitetulle alueelle lukuun ottamatta C- yksikön flash-kaasukompressoreiden pisaranerottimien aluetta. Toteutetun pinta- ja pohjavesitarkkailun perusteella Kilpilahden muovitehtaiden nykyinen toiminta ei vaikuta merkittävästi alueen pohja- ja pintavesien laatuun eikä alueen ulkopuolella kulkeudu pohja- ja pintaveden mukana merkittäviä määriä tehtaiden käyttämiä kemikaaleja. LDPE-tuotannon alueella on muutamia ympäristömelun kannalta merkittäviä melulähteitä, kuten synteesiyksiköt, kompressorit ja siirtolinjat, joiden osuus muovitehtaiden alueen melupäästöön on kohtalainen, mutta eivät yksinään aiheuta melun ohjearvojen ylitystä lähiasutuksissa. Melun vaimentamiseksi polymeeripellettien siirtolinjoja on eristetty, mutta reaktorilinjojen meluvaimennukselle ei ole paljoa tehtävissä. Borealis Polymers Oy on laatinut Borealiksen muovitehtaille yhteisen selvityksen (Borealis Polymers Oy:n LDPE- ja PP-tuotantolaitoksien sekä Borstar-koetehtaan selvitys soihdun aiheuttaman melun vähentämisestä, 7.4.2010) mahdollisuuksista vähentää soihdun aiheuttamaa melua. Selvitys on toimitettu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 8.4.2010. Selvityksen mukaan muovitehtaiden prosesseissa tai soihduissa ei ole tällä hetkellä välittömiä mahdollisuuksia teknisin muutoksin vähentää soihdutuksia ja soihtumelua. Merkittävin keino soihtumelun minimoimiseksi on laitosten mahdollisimman häiriötön käyttö ja soihtujen huolellinen operointi. Polypropeenituotannon soihdun CB-1901 läheisyyteen on asennettu jatkuvatoiminen melumittari, jonka näyttö on soihtua operoivan PP-tuotannon ohjaamossa. Melumittarin näyttöä ja soihdun valvontakameraa seuraamalla säädetään soihtukärjen hajotushöyryn syöttöä. Tällä on vaikutusta syntyvään meluun ja soihdun nokeamiseen. Toiminnasta aiheutuva tärinä on vähäistä eikä siinä ole tapahtunut muutoksia edelliseen ympäristölupaan verrattuna.
21 Jätteet LDPE-tuotannon kaatopaikkajätteiden määrä on melko pieni. Jätehuollossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Jätteiden kierrätystä on tehostettu ja jätetietoisuutta lisätty tarjoamalla koulutusta tavanomaisten ja ongelmajätteiden osalta koko henkilökunnalle. Kaatopaikalle toimitettavat teollisuusjätteet testataan kaatopaikkakelpoisuustesteillä akkreditoidussa laboratoriossa ja jokainen teollisuusjäte-erä testataan vastaavuustestillä omassa laboratoriossa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja laitoksen toiminnassa vuonna 2010 syntyneistä jätteistä (VAHTI-järjestelmä). Jätelaji Jätenimike (t/a) Määrä Sijoituskoodi Vastaanottaja Jätevesilaitosliete 190805 4 D01 Laboratoriojäte 150202 2,11 D10 Ekokem Oy Ab Pesujäte, sis maleiinihybridiä, wackler silane 9 070204 1,62 D10 Ekokem Oy Ab Pesujäte, sis maleiinihybridiä, wacker silane, DB 070211 1,54 D10 Ekokem Oy Ab Vahaa (isobar), öljyä, sepeliä, hiekkaa 070210 0,92 D10 Ekokem Oy Ab Öljynsuodattimet + huopasuodattimet 130899 0,97 D10 Ekokem Oy Ab SLOP öljy sis. isododekaania ja dodekaania 130502 87,86 D10 Ekokem Oy Ab API-jäte: PE-rakeita+pölyä, sis öljyä 070214 5,47 D10 Ekokem Oy Ab Muovikanisterit 150106 11,98 R035 Ekokem Oy Ab Sekajäte 200301 31,18 D01 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Metalliromu 200140 16,99 R041 Tikkurilan Romu Oy Puu 200138 54,5 R031 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Paperi ja kartonki 200101 14,73 R034 Lassila & Tikanoja Oyj Gloppausjäte 070216 13,42 D10 Ekokem Oy Ab Ufacid K, puhdas happo 160508 1,12 D10 Ekokem Oy Ab Polyeteenivaha (likantunut) 160305 4,86 D10 Ekokem Oy Ab Käytetty voiteluöljy 130307 1,62 D10 Ekokem Oy Ab API-öljynerottimen jäte 130502 1,44 D10 Ekokem Oy Ab Saniteettijätevedenpuhdistamon toiminnassa syntyvä liete on kompostoitu Borealiksen maaperälle polypropeenituotannon soihdun eteläpuolelle LDPE-tuotannon alueelle. Lietettä syntyy vuodessa noin 10 m 3.
22 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), energiatehokkuus ja ympäristöjärjestelmä LDPE-tuotantoa on uusittu suunnitelmallisesti useita kertoja soveltaen kulloinkin saatavissa olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa koko tuotantoprosessille. LDPE-tuotanto toimii jatkuvassa kolmivuorotuotannossa, jossa ylös- ja alasajoja on vähän. Tuotannossa pyritään mahdollisimman pitkiin yhtäjaksoisiin ajoaikoihin päästöhuippujen välttämiseksi. Kapasiteetinnostohankkeet ja muut merkittävät prosessi- ja laitteistouudistukset tehdään etukäteen suunnitellun seisokkiaikataulun mukaisesti. Hajapäästöjä on vähennetty venttiiliuudistuksilla, tehokkailla tiivisteillä, pumppujen ja kompressoreiden koteloinnilla sekä epäpuhtauksia sisältävien päästöjen suljetuilla keräysjärjestelmillä. Säännöllisillä VOC-mittauksilla tarkkaillaan ilmaan joutuvia hajapäästöjä ja vuotohäviöitä. Vuotojen etsintäja tiivistyskierrokset (LDAR) tapahtuvat ennalta laaditun aikataulun mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Prosessista peräisin olevat jaksottaiset päästöt pyritään minimoimaan mahdollisuuksien mukaan kierrättämällä takaisin prosessiin. Häiriötilanteissa sekä laitoksen alas- ja ylösajoissa syntyvät kierrätykseen kelpaamattomat kaasut poltetaan soihdussa. Soihtujärjestelmää on uudistettu ja polttoa optimoitu päästöjen ja melun vähentämiseksi. Pölypäästöjen vähentämiseksi on käytössä suodattimia ja märkäpesureita. Siirtolinjojen ja siilojen pölyämistä pyritään vähentämään putkien ja rakenteiden asianmukaisella linjauksella ja sijoittamisella. Käytössä on suljetut sekundääriset jäähdytysjärjestelmät. LDPE-tuotannon B- ja C-yksiköissä reaktiolämpö otetaan talteen tuottamalla matalapaineista höyryä. LDPE-tuotannon jätevedet kootaan Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden yhteiseen jätevesien hallintajärjestelmään. Jätevesien koostumusta ja ominaisuuksia tarkkaillaan säännöllisillä laboratorioanalyyseillä. Saniteettijätevedet käsitellään biologisessa jätevedenpuhdistuslaitoksessa ja puhdistamon toimintaa tarkkaillaan laboratorioanalyysein. LDPE-prosessin mäntäkompressoreista otetaan monomeerit talteen siten, että osa niistä kierrätetään takaisin prosessiin ja osa johdetaan soihtuun. Raaka-aineiden ja muiden kemikaalien käyttöä on tehostettu ja jätteiden syntymistä vähennetty tuotantoprosessien optimoinnilla. Jätteet kerätään, lajitellaan, kierrätetään tai ohjataan hallitusti asianmukaiseen jatko- ja loppukäsittelyyn. Polymeerien valmistukselle on laadittu BAT-asiakirja (Reference Document on Best Available Techniques in the Production of Polymers, August 2007). Seuraavassa taulukossa on vertailtu LDPE-tuotannon arvoja vuodelta 2011 BREF:ssä esitettyihin BAT-tasoihin.