Japani. Lokakuu 2010

Japani Lokakuu 2010

Japanin maaraportti 2 (35) Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Japanin vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 6 Myynti ja markkinointi... 7 Rahoitus ja takuut... 8 Talous... 9 Makrotalous... 9 Bruttokansantuote... 9 Työttömyys... 9 Inflaatio... 9 Vaihtotase... 10 Talouspolitiikka... 10 Työvoima... 11 Ulkomaankauppa... 13 Kokonaiskauppa... 13 Kauppapolitiikka... 13 Kaupan kehitys... 13 Ulkomaankaupan rakenne... 14 Tärkeimmät kauppakumppanit... 15 Kauppa Suomen kanssa... 16 Suomen vienti... 17 Suomen tuonti... 18 Ulkomaiset investoinnit... 19 Suomalaiset investoinnit... 20 Maa- ja metsätalous... 21 Teollisuus ja rakentaminen... 22 Valmistusteollisuus... 22 Energia... 23

Japanin maaraportti 3 (35) Rakentaminen... 25 Palvelusektori... 25 Tietoliikennepalvelut... 25 Rahoitustoiminta... 27 Kauppa... 28 Liikenne... 28 Tapakulttuuri... 30 Linkit... 35

Japanin maaraportti 4 (35) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: 377 835 neliökilometriä, maa-ala 374 744 neliökilometriä Rajanaapurit: - Luonnonvarat: rauta, kivihiili, kupari, sinkki, lyijy, mangaani, rikki Asukasluku: 127,45 miljoonaa 1.4.2010 Pääkaupunki: Tokio Suurimmat kaupungit: Tokio (8,3 miljoonaa asukasta v. 2009 alussa), Jokohama (3,7 milj.), Osaka (2,6 milj.), Nagoja (2,3 milj.), Sapporo (1,9 milj.) ja Kioto (1,5 milj.). Luvut World Gazetteerin arvioita. Etniset ryhmät: japanilaisia 98,5 %, korealaisia 0,5 %, kiinalaisia 0,4 % ja muita (etenkin filippiiniläisiä) Virallinen kieli: japani Uskontokunnat: shintolaisia 83,9 %, buddhalaisia 71,4 %, kristittyjä 2 % ja muita 7,8 prosenttia vuonna 2005. Summa ylittää 100 prosenttia, koska monet tunnustavat sekä shinto- että buddhalaisuutta. (CIA World Factbook 2010) Infrastruktuuri Aika: UTC + 9 tuntia (UTC = universaali yleisaika) Suuntanumero: +81, suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Tokio 3, Jokohama 45, Osaka 66, Nagoja 52, Sapporo 11, Kioto 75. Matkapuhelinteknologiat: PDC, PHS, CDMA, CDMA 2000, W-CDMA Sähköverkko: 100V, 50/60Hz. 50Hz on käytössä Itä-Japanissa mm. Tokion, Kawasakin, Sapporon, Jokohaman ja Sendain alueilla. 60Hz käytetään Länsi-Japanissa mm. Osakassa, Kiotossa ja Hiroshimassa. Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Nihon Koku (Japanin valtio) Kansallistunnus: JP, JPN Valtiomuoto: perustuslaillinen monarkia Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen demokratia Valtion päämies: keisari Akihito (vuodesta 1989). Keisari on edustuksellinen hahmo, poliittinen valta on pääministerin johtamalla hallituksella. Parlamentti: kaksikamarinen parlamentti (Diet/Kokkai), joka muodostuu alahuoneesta (Shugi-in, edustajainhuone) ja ylähuoneesta (Sangi-in, senaatti). 480-jäseninen alahuone valitaan neljän vuoden välein. 242-jäsenisen ylähuoneen vaalikausi on kuusi vuotta siten, että puolet edustajista valitaan kolmen vuoden välein. Pääministeri: Naoto Kan (kesäkuusta 2010 lähtien), Japanin demokraattinen puolue Hallituspuolueet: Japanin demokraattinen puolue (DPJ) ja Kansan uusi puolue (PNP)

Japanin maaraportti 5 (35) Seuraavat vaalit: alahuoneen vaalit ja ylähuoneen vaalit viimeistään kesällä 2013. Ennenaikaiset vaalit mahdollisia. Aluehallinto: 47 prefektuuria, vastaavat Suomen läänejä. Merkittäviä vuosilukuja: Ensimmäinen valtiosääntö säädettiin vuonna 1899, jolloin Japanista tuli perustuslaillinen monarkia. Vuonna 1941 Japani hyökkäsi Yhdysvaltojen laivastoasemaan Pearl Harboriin Hawaijlla. Yhdysvallat pudotti atomipommin 6.8.1945 Hiroshimaan ja toisen 9.8.1945 Nagasakiin. Pommitusten vuoksi Japani antautui liittoutuneille 2. syyskuuta 1945. Uusi demokraattinen perustuslaki säädettiin vuonna 1947, keisarille jäi monarkin edustuksellinen asema ilman todellista valtaa. Keisari Akihito seurasi isäänsä keisarina vuonna 1989. Itsenäistynyt: 660 ekr., jolloin keisari Jimmun kerrotaan perustaneen valtakunnan. Kansallispäivä: keisarin syntymäpäivä 23.12. (keisari Akihito syntyi 23.12.1933) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Japanin jeni (JPY), 1 yen = 100 sen Valuuttakurssi: 1 EUR oli keskimäärin 130,34 JPY ja 1 USD oli keskimäärin 93,6 JPY vuonna 2009 Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 5068,1 miljardia USD vuonna 2009 (IMF) Bruttokansantuote henkeä kohti: 39 746 USD vuonna 2009 Tärkeimmät teollisuustuotteet: Japani on yksi maailman suurimmista autojen, koneiden ja laitteiden, elektroniikkalaitteiden, laivojen, kemikaalien, tietoliikennelaitteiden, tekstiilien ja elintarvikkeiden valmistajista. Päävientituotteet: ajoneuvot, puolivalmisteet, toimistokoneet ja kemikaalit. Päätuontituotteet: koneet ja laitteet, polttoaineet, elintarvikkeet, kemikaalit ja raakaaineet. Tärkeimmät kauppakumppanit: USA, Kiina, Etelä-Korea, Taiwan, Hongkong, Indonesia ja Australia. Verotus: Kansallinen yhtiöverokanta on 30 %, paikallisten verojen jälkeen yhtiöverokanta voi nousta 41 prosenttiin (Tokiossa 42 prosenttiin). Arvonlisäveroa vastaava kulutusvero on 5,0 %. Valtion tilikausi (varainhoitovuosi): tilikausi alkaa 1.huhtikuuta ja päättyy 31.maaliskuuta

Japanin maaraportti 6 (35) Liiketoiminta Japanin vahvuudet ja heikkoudet n Tokion-vientikeskuksen arvioita Japanin positiivisia piirteitä: Erinomainen tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuuri - yli 60 %:n penetraatio langattomassa ja kiinteässä internetissä - useita langattomia teknologioita käytössä - digitaalinen TV-verkko (satelliitti ja kaapeli) Houkuttelevat kulutushyödykemarkkinat - 127 miljoonaa kuluttajaa - voimakas kiinnostus teknologiatuotteisiin ja -palveluihin - erittäin hinta- ja laatutietoinen kuluttajakunta Suomella on hyvä imago puhtaan luonnon ja korkean teknologian maana Suomalainen ja japanilainen mentaliteetti ovat jossain määrin samanlaisia Japanilaisten kiinnostus Skandinaviaa ja Suomea kohtaan on kasvanut Japanin negatiivisia piirteitä: Jäykkä liiketoimintaympäristö englantia puhutaan liike-elämässä edelleen vähän, tulkki on usein välttämätön kireä paikallinen kilpailu käytössä paljon paikallisia standardeja tuotteita on usein muokattava paikalliseen kulttuuriin sopiviksi tuotekehitys halutaan usein pitää oman yrityksen sisällä korkea veroaste kalliit työvoimakustannukset Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on erityisen hyviä mahdollisuuksia seuraavilla aloilla: Tietotekniikka ja tietoliikenne Biotekniikka Metsäteollisuuden lisäarvotuotteet Funktionaaliset elintarvikkeet Terveydenhoitoalan tuotteet ja sovellukset Rakennusaineteollisuus, ekologinen rakentaminen, suunnitteluohjelmistot Puutalot, hirsitalot Suomalaisen vientiyrityksen näkökulmasta Japania voidaan pitää edelleen mahdollisuuksien maana, jossa markkinoiden laajuus on merkittävä houkutin. Suuret markki-

Japanin maaraportti 7 (35) nat eivät kuitenkaan takaa yrityksen menestystä itsessään. Maassa on jo tarjolla lähes kaikkia tuotteita, mikä merkitsee erittäin kovaa kilpailua. Japanilaiset ovat erittäin vaativia kuluttajia, joille laatu on hintaa tärkeämpi ostokriteeri. Uusien tuotteiden lanseeraaminen on kallista. Myynti ja markkinointi BKT:n ja yksityisten kulutuksen hidas kasvu 1990-luvun alusta lähtien on saanut aikaan rakennemuutoksia vähittäiskaupassa. Pienet lähikaupat ovat joutuneet luopumaan johtoasemastaan isompien vähittäistavarakauppojen hyväksi. Ennen lähikauppojen osuus kulutustavaroiden myynnistä oli puolet. Lähikauppojen valikoimissa on lähinnä kotimaisia tuotteita, eikä niihin ole helppoa saada tuontituotteita. Ulkomaisen viejän kannalta tärkeimpiä myyntikanavia ovat supermarketit, tavaratalot ja muut isot vähittäistavarakaupat. Viime vuosina ovat yleistyneet ulkomaisten yhtiöiden omat brandikaupat. Suora läsnäolo markkinoilla on paras tapa etabloitua Japaniin, mutta se on myös kallein vaihtoehto. Pk-yrityksille realistisempi vaihtoehto on toimia agenttien ja muiden jakelijoiden välityksellä. Edustajan valinta vaatii erittäin suurta huolellisuutta. Varovaisesti kannattaa suhtautua agentteihin, jotka mm. ovat keskittyneet vain kalliisiin niche-tuotteisiin ja joilla on kiinteät suhteet tiettyihin isoihin teollisuusryhmiin (keiratsuihin). Japanilaiset jakelijat toimivat yleensä vain rajatulla maantieteellisellä alueella tai toimialalla. Tuontiagentit toimivat usein yksinoikeudella koko maassa. Sopimusneuvotteluissa kannattaa yksinoikeuden ehdot asettaa tarkoin. Japanilainen liikekumppani kiinnittää huomiota ennen kaikkea ulkomaisen yrityksen luotettavaan imagoon, innovatiivisiin ja korkealaatuisiin tuotteisiin, kilpailukykyyn ja haluun sitoutua henkilökohtaiseen ja pitkäkestoiseen liikesuhteeseen. Liikekumppania etsivän ulkomaisen yrityksen pitäisi kyetä viestimään uskottavasti, että se on mm. oman alansa ehdoton ekspertti, on tehnyt ennakoivaa markkinaselvitystä, on valmis sopeuttamaan mm. markkinointinsa japanilaiseen kulttuuriin sopivaksi ja on valmis vastaamaan nopeasti kaikkiin japanilaisten kysymyksiin. Säännöllinen yhteydenpito japanilaisen agentin kanssa on välttämätöntä. Japanilaiset odottavat myös säännöllisiä tapaamisia Japanissa. Franchising on jo osittain aikansa elänyt toimintamuoto Japanissa. Alun perin franchising-yritykset olivat Japanissa pikaruokaketjuja, mutta toiminta on levinnyt myös muille toimialoille. Internetissä tapahtuva business-to-business -kaupan kasvu verottaa franchising-toimintaa. Yhä useampi omaa tuotemerkkiään markkinoiva japanilainen yritys siirtää investointejaan ja resurssejaan mieluummin Internetiin kuin vanhanaikaiseen franchising-toimintaan. Mainostaminen on Japanissa erittäin kallista, eikä kaikilla yrityksillä ole varaa mainoksiin tärkeimmissä valtakunnallisissa päivälehdissä. Kulutustavaramainonnan kannalta edullisempia ovat alueelliset ja paikalliset lehdet ja televisiokanavat sekä urheilun päi-

Japanin maaraportti 8 (35) välehdet, joilla on omilla ilmestymisalueillaan vahva peitto. Pk-yrityksille ehkä kaikkein edullisin tapa mainostaa on julkaista ilmoituksia tietyille lukijakunnille suunnatuissa aikakausilehdissä. Tärkeä mainonnan väylä ovat myös liikennevälineet, erityisesti junat. Business-to-business -mainonnan kannalta tärkeitä ja kustannustehokkaita ovat lukuisat eri toimialojen erikoislehdet ja erilaiset kauppajulkaisut. Mainonnassa on lähes poikkeuksetta käytettävä mainostoimistoa, sillä media hyväksyy harvoin mainoksia suoraan yrityksiltä. Japanin markkinoilla menestyy parhaiten mainos, joka viestii pikemminkin tunnelmallaan kuin suoralla proosalla. Linkki Japanin mainostoimistojen liiton (JAAA) sivulle: http://www.jaaa.ne.jp/english/index.html Messut ja muut kaupalliset tapahtumat sekä seminaarit ovat tärkeitä markkinoilletuloväyliä. Tapahtumia järjestetään Tokiossa ja prefektuurien pääkaupungeissa sekä teollisuuskeskuksissa vuosittain yli 1000. Tapahtumissa käy nykyään myös paljon ulkomaisten yritysten edustajia. Jälkimarkkinointi on erittäin tärkeää Japanissa. Liikekumppani arvostaa teknistä tukea. Ehdottoman tärkeää on toimitusaikataulussa pysyminen. Myöhästymiset voivat aiheuttaa jopa liikesuhteen katkeamisen. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta www.finnvera.fi. Finnvera luokittelee Japanin erinomaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 0/7. EU:n tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=vientikaupan toimitus- ja takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja. Finnvera voi harkita taattavaksi yli 2 vuoden riskiajan omaavia vientikauppoja Japaniin. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Japanin kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja: Aluepäällikkö Anja Pakkala, Finnvera, puh. 0204 607 277, sähköposti anja.pakkala@finnvera.fi

Japanin maaraportti 9 (35) Talous Makrotalous Bruttokansantuote Työttömyys Inflaatio Japanin tärkeimmät talousluvut 2006 2012 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e 2012e Bruttokansantuote käyvin markkinahinnoin 4364 4378 4888 5068 - - - (miljardia USD) BKT, muutos (%) 2,0 2,3-1,2-5,2 2,9 1,3 1,3 Bruttomääräiset investoinnit kiinteään 0,6-1,1-2,6-14,3-0,8 0,8 1,9 omaisuuteen, muutos (%) Työttömyysaste (%) 4,1 3,8 4,0 5,1 5,2 5,1 4,8 Kuluttajahinnat, muutos (%) 0,2 0,1 1,4-1,4-0,9 0,3 1,0 Vaihtotase (miljardia USD) 170,5 210,5 156,6 142,2 182,3 187,4 173,6 Vaihtotase (% BKT:stä) 3,9 4,8 3,2 2,8 3,3 3,3 3,0 Valuuttakurssi: JPY / 1 USD 116,3 117,8 103,4 93,6 88,7 87,5 86,8 Valuuttakurssi: JPY / 1 EUR 146,02 161,25 152,45 130,34 114,6 104,1 99,8 Lähteet: Japanin tilastokeskus, Economist Intelligence Unit 1.10.2010 (e= ennuste) Japanin bruttokansantuote oli maailman toiseksi suurin Yhdysvaltojen jälkeen vuonna 2009. Vuoden 1990 jälkeen Japanin BKT on kasvanut niin hitaasti (joinain vuosina supistunutkin), että Kiina ohittaa sen vuonna 2010. Ostovoimakorjattuna Kiinan BKT on jo Japania selvästi suurempi. Japanin BKT supistui 1,2 prosenttia vuonna 2008 ja 5,2 prosenttia vuonna 2009. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti lokakuun alussa, että kokonaistuotanto kasvaa 2,9 prosenttia vuonna 2010 ja 1,3 prosenttia vuonna 2011. Japanin työttömyysaste on pysynyt pienenä BKT:n hitaasta kasvusta tai laskusta huolimatta. Työttömiä oli työvoimasta 5,1 prosenttia vuonna 2009. Osuus pysynee vakaana vuosina 2010 2011 ja laskenee 4,8 prosenttiin vuonna 2012. Alhainen työttömyysaste selittyy osittain sillä, että työvoimaan osallistumisen aste on melko pieni. (ks. lisää Työvoima) Kuluttajahinnat ovat nousseet pitkään hitaasti. Joinakin vuosina yleinen hintataso on laskenut eli on ilmennyt deflaatiota. Inflaatio oli 1,4 prosenttia vuonna 2008 ja miinus 1,4 prosenttia vuonna 2009. EIU ennusti lokakuun alussa, että hinnat laskevat vielä vuonna 2010 mutta nousevat 0,3 prosenttia v. 2011. Deflaation selittävät BKT:n lasku ja jenin vahvistuminen, joka hillitsee (tai jopa estää) tuontihintojen nousua.

Japanin maaraportti 10 (35) Vaihtotase Japanin vaihtotase on ollut hyvin pitkään ylijäämäinen. Ylijäämät ovat absoluuttisesti suuria: vuonna 2009 sitä kertyi 142,2 miljardia dollaria. Economist Intelligence Unit ennusti lokakuun alussa, että ylijäämä on 173 187 miljardia dollaria vuosina 2010 2012. Vaihtotaseen ylijäämät selittyvät tuotannontekijäkorvausten taseen ja kauppataseen suurilla ylijäämillä. Japanilaiset ovat sijoittaneet ulkomaille huomattavasti pääomaa, ja pääomasta saatavat korvaukset ovat selvästi suuremmat kuin ulkomaalaisten Japanista saamat korvaukset. Myös tavaravienti on paljon tuontia suurempi. Sitä vastoin palvelutase ja juoksevien tulonsiirtojen tase ovat alijäämäiset. Talouspolitiikka Japanin Demokraattipuolueen (DPJ) johtama hallitus julkaisi vuoden 2009 joulukuussa Uuden kasvustrategian, jonka alaotsikko on Kohti loistavaa Japania (The New Growth Strategy [Basic Policies] Toward a Radiant Japan). Hallitus haluaa muuttaa talouden sellaiseksi, joka hyödyttää enemmän ihmisiä. DPJ:n mielestä edellisiltä, Liberaalidemokraattien johtamilta hallituksilta puuttui visio ja ne osoittivat liian vähän poliittista johtajuutta: edellisen vuosikymmenen aikana laadittiin yli 10 kasvustrategiaa, mutta niitä ei toimeenpantu kunnolla. DPJ haluaa toimia määrätietoisesti, parantaa sääntöjä ja tukea uusien markkinoiden syntymistä. Toiminnan tehokkuutta aiotaan lisätä kahta reittiä. 1) läpikotaisin analysoidaan päämäärät ja yhteiskuntapolitiikat ja lisätään valikoimaan uusia toimenpiteitä hyödykkeiden kysyntävaikutuksen, työllisyysvaikutuksen ja taito-tiedon lisäämisen näkökulmista ja 2) tehdään ja toimeenpannaan Kasvustrategian toimeenpanosuunnitelma. Toimeenpanosuunnitelmassa määritetään aikataulut: varhaisen toiminnan asiat pannaan toimeen vuonna 2010, eräät asiat noin neljän vuoden aikana ja osa toteutetaan vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi luodaan järjestelmä, jonka avulla tutkitaan ja arvioidaan eri toimenpiteiden edistystä. Demokraattipuolueen johtama hallitus haluaa synnyttää ja nopeuttaa kysyntäjohtoista talouskasvua, jolla parannetaan ihmisten elämänlaatua. Hallitus haluaa saada BKT:n kasvamaan reaalisesti keskimäärin yli kaksi prosenttia vuodessa vuoteen 2020 asti ja alentaa työttömyysasteen 3 4 prosenttiin. Uusia liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia on etenkin energia- ja ympäristösektoreilla, terveyssektorilla, matkailussa sekä paikallisessa maa- ja metsätaloudessa (omavaraisuuden kasvattaminen tavoitteena). Energia- ja ympäristösektorilla toivotaan yli 50 biljoonan jenin edestä uutta kysyntää ja 1,4 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Terveyssektorilla luvut ovat 45 biljoonaa jeniä ja 2,8 miljoonaa työpaikkaa. Toimialojen lisäksi korostetaan yhteistyön lisäämistä Aasian ja Tyynenmeren maiden kanssa. Hallitus tavoittelee Aasian- Tyynenmeren alueen vapaakauppa-aluetta ja haluaa kaksinkertaistaa ihmisten, tavaroiden ja pääoman virrat sekä Aasian maiden tulot. Tärkeimpiä keinoja ovat yhteiset turvastandardit, rautatie-, vesi- ja energiainfrastruktuurin rakentaminen köyhemmissä

Japanin maaraportti 11 (35) Aasian maissa, Hanedan lentokentän muuttaminen jatkuvasti auki olevaksi kansainvälisen lentoliikenteen keskukseksi sekä satamien kehittäminen. Hallituksen on välttämättä nopeutettava talouskasvua verotulojen lisäämiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Julkisen sektorin talous on ollut jatkuvasti alijäämäinen ainakin varainhoitovuodesta 1975 lähtien. Economist Intelligence Unitin mukaan alijäämä oli 7,2 prosenttia BKT:sta vuonna 2009 ja on suunnilleen yhtä suuri vuonna 2010 ja 2011. Varainhoitovuonna 2009 verotulot laskivat laman vuoksi niin pieniksi ja velanottotarve kasvoi niin suureksi, että joukkovelkakirjalainoista saatiin enemmän rahaa kuin veroista. Näin käy valitettavasti myös vv. 2010. Japanin julkinen sektori on erittäin pahasti velkaantunut. Varainhoitovuoden 2009 lopussa julkisen sektorin bruttovelka oli 189,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. EIU ennustaa, että osuus nousee 195,2 prosenttiin vuoden 2010 lopussa. Varainhoitovuoden 2010 (1.4.2010 31.3.2011) budjettimenot ovat 92 299,2 miljardia jeniä (n. 1040,6 miljardia USD vuoden 2010 ennustetulla valuuttakurssilla). Korkomenoja maksettaneen 20 649,1 miljardia jeniä (n. 232,8 miljardia USD). Työvoima Japanissa oli 110,50 miljoonaa yli 14-vuotiasta vuonna 2009. Heistä työvoimaan kuului 66,17 miljoonaa. Työvoimaan osallistumisaste oli 59,9 prosenttia. Työvoiman ulkopuolella oli 44,30 miljoonaa yli 14-vuotiasta. Työllisiä oli 62,82 miljoonaa vuonna 2009. Palkkatyöntekijöitä oli 54,60 miljoonaa, itsensä työllistäviä yrittäjiä 5,94 miljoonaa, perheyrityksen työntekijöitä 2,02 miljoonaa ja kotona satunnaistöitä tekeviä parisataa tuhatta. Osa-aika- ja pätkätyö ovat yleistyneet viime vuosina Työvoima ikääntyy nopeasti Työttömiä oli 3,36 miljoonaa v. 2009. Työttömyysaste oli 5,1 prosenttia. Japanilaisten työntekijöiden koulutustaso on keskimäärin korkea. Yliopistoista ja opistoista valmistuneita on paljon. Perinteisesti japanilaisten työura on toteutunut yhdessä ja samassa yrityksessä, mutta 1990-luvulta lähtien tilanne on muuttunut. Yrityssaneerauksissa ja uudelleenjärjestelyissä on jouduttu laajoihin irtisanomisiin. Nuoret eivät ole enää uskollisia yhdelle työnantajalle ja työpaikkaa vaihdetaan yhä useammin. Pitkien työpäivien lisäksi kasvava joukko nuoria arvostaa elämässään myös perhettä ja harrastuksia. Työmarkkinoilla on miehiä naisia enemmän, joskin naisten osuus työllisistä on kasvanut lähinnä osa-aikatyön lisääntymisen takia. Nuorten ja ikääntyneiden työntekijöiden osuus työvoimasta on laskussa. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin kasvanut viime aikoina. 62,82 miljoonasta työllisestä vuonna 2009 toimi maa- ja metsätaloudessa 2,42 miljoonaa ja muilla sektoreilla 60,40 miljoonaa henkeä.

Japanin maaraportti 12 (35) Työllisyys toimialoittain vuonna 2009 Toimiala Miljoonaa henkeä Maa- ja metsätalous 2,42 Kalatalous 0,20 Kaivostoiminta ja louhinta 0,03 Rakentaminen 5,17 Valmistusteollisuus 10,73 Sähkö-, kaasu, lämpö- ja vesihuolto 0,34 Tieto- ja viestintäpalvelut 1,93 Liikenne 3,48 Tukku- ja vähittäiskauppa 10,55 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1,65 Kiinteistö- ja vuokrauspalvelut 1,10 Ravitsemus- ja majoitustoiminta 3,80 Opetus 2,87 Sairaudenhoito-, terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelut 6,21 Yhdyspalvelut 0,52 Palvelut, joita ei luokiteltu muualle 4,63 Julkinen hallinto 2,22 Lähde: Statistics Bureau of Japan Lähes kaikki Japanin työlliset ovat japanilaisia. Ulkomaalaisten työnsaantimahdollisuudet ovat useilla toimialoilla ja useissa yrityksissä heikot. Syitä ovat kielitaidon puute sekä melko etnosentrinen yrityskulttuuri, joka eroaa huomattavasti pohjoisamerikkalaisesta ja eurooppalaisesta. OECD on moittinut Japania vuosikausia työmarkkinoiden jäykkyydestä. Viranomaiset joutunevat avaamaan nykyistä laajemmin työmarkkinoita ulkomaalaisille. Tämä on Japanillekin hyväksi, koska työvoimaa siirtyy runsaasti eläkkeelle nyt ja lähivuosina. Maata uhkaa työvoimapula, kun nykyisestä lamasta päästään eroon. Etenkin hoito- ja hyvinvointialojen työntekijöitä tarvitaan lisää.

Japanin maaraportti 13 (35) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Japani on Maailman kauppajärjestön (WTO) ja Aasian-Tyynenmeren Taloudellisen yhteistyöjärjestön (APEC) jäsen. APEC on merkittävä foorumi Aasian ja Tyynenmeren alueen talouskasvun, kaupan ja investointien edistämisen foorumi. Jäsenvaltioita on 21: Australia, Brunei Darussalam, Kanada, Chile, Kiinan kansantasavalta, Hongkong, Indonesia, Japani, Korean tasavalta, Malesia, Meksiko, Uusi Seelanti, Papua Uusi Guinea; Peru, Filippiinit, Venäjän federaatio, Singapore, Taiwan, Thaimaa, Yhdysvallat ja Vietnam. APEC on maailman ainoa hallitustenvälinen ryhmittymä, joka toimii ei-sitovien velvoitteiden pohjalta. Toisin kuin WTO tai muut monenväliset kaupan järjestöt, APEC:illa ei ole jäsenvaltioita sitovia sopimuksia. Järjestössä päätökset tehdään konsensuksen pohjalta ja velvoitteisiin sitoudutaan vapaaehtoisesti. Näitä periaatteita voi toisaalta pitää järjestöä ja yhteistyötä heikentävinä. Japani on myös OECD:n, Maailmanpankki-ryhmän ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) jäsen. Taloudelliset suhteet Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja muihin Aasian maihin ovat merkittävät. Japanin ja Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) välinen laaja-alainen taloudellinen kumppanuussopimus astui voimaan vuonna 2008. Toisen maailmansodan jälkeisestä avautumisesta huolimatta Japani on edelleen melko sulkeutunut kauppavaltio. Japaniin on suhteellisen hankala viedä, koska viranomaiset tukevat kotimaista teollisuutta, esim. tekstiilien, elintarvikkeiden sekä sellun ja paperin valmistusta erilaisilla ei-tulliesteillä, kuten länsimaista poikkeavilla standardeilla. Myös japanilaisten yritysten ja kuluttajien kotimaisia tuotteita suosiva asenne vaikuttaa haitallisesti. Kaupan kehitys Japanin ulkomaankauppa vuosina 2006 2012 (miljardia USD) 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e 2012e Vienti 615,8 678,1 746,5 545,3 735,8 800,8 853,7 Tuonti 534,5 573,3 708,3 501,6 636,8 689,8 739,6 Kauppatase 81,3 104,8 38,1 43,7 99,0 111,0 114,1 Lähde: Economist Intelligence Unit 1.10.2010 (e=ennuste)

Japanin maaraportti 14 (35) Ulkomaankaupan rakenne Japanin viennin rakenne vuonna 2008 Tuoteryhmä osuus, % Kulkuneuvot 24,8 Koneet ja laitteet 19,7 Sähkökoneet ja -laitteet 19,0 Valmistetut tavarat 12,6 Kemialliset aineet ja tuotteet 9,0 Muut tuotteet 15,1 Lähde: Japan Statistics Bureau Japani vie ennen kaikkea moottoriajoneuvoja, sähkökoneita ja -laitteita sekä muita koneita ja laitteita. Elintarvikkeiden, raaka-aineiden ja polttoaineiden osuudet viennistä ovat hyvin pieniä. Japanin tuonnin rakenne vuonna 2008 Tuoteryhmä osuus, % Mineraalipolttoaineet 35,0 Sähkökoneet ja -laitteet 10,9 Valmistetut tavarat 9,3 Elintarvikkeet 7,9 Koneet ja laitteet 7,7 Kemialliset aineet ja tuotteet 7,3 Raaka-aineet 7,0 Kulkuneuvot 2,9 Muut tuotteet 12,0 Lähde: Japan Statistics Bureau Japanin tärkein tuontiryhmä ovat mineraalipolttoaineet. Seuraavina tulevat sähkökoneet ja -laitteet sekä valmistetut tavarat.

Japanin maaraportti 15 (35) Tärkeimmät kauppakumppanit Japanin tärkeimmät vientimaat v. 2008 Vientikohde osuus koko viennistä, % Yhdysvallat 17,5 Kiina 16,0 Etelä-Korea 7,6 Taiwan 5,9 Hongkong 5,2 Muut 47,8 Lähteet: Japan Statistics Bureau ja EIU Vuonna 2008 Japanin tavaraviennistä 49,3 prosenttia meni muihin Aasian maihin, 17,5 prosenttia Yhdysvaltoihin ja 14,1 prosenttia EU-maihin. Japanin tärkeimmät tuontimaat v. 2008 Tuontimaa osuus koko tuonnista, % Kiina 18,8 Yhdysvallat 10,2 Saudi-Arabia 6,7 Australia 6,2 Arabiemiirikuntien liitto 6,2 Muut 51,9 Lähteet: Japan Statistics Bureau ja EIU Vuonna 2008 Japanin tavaratuonnista 40,6 prosenttia tuli muista Aasian maista, 10,2 prosenttia Yhdysvalloista ja 6,7 prosenttia Saudi-Arabiasta.

Japanin maaraportti 16 (35) Kauppa Suomen kanssa Suomen Japanin-kauppa v. 2005-2009, miljoonaa euroa 2000 1500 1000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009-500 -1000 vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen Japanin-kauppa vuonna 2009 vienti milj. EUR osuus % muutos % tuonti milj. EUR osuus % muutos % tase milj. EUR 739,9 1,6-37 859,3 2,0-32 -119,4 Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta)

Japanin maaraportti 17 (35) Suomen vienti Suomen vienti Japaniin 2009 Valmiit tavarat 7,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 17,8 % Elintarvikkeet ja juomat 2,5 % Raaka-aineet, polttoaineet 17,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet 13,7 % Valmistetut tavarat 40,3 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Japaniin vuonna 2009* SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 24 Puutavara ja korkki 112,1 15-33 2 68 Muut metallit 110,9 15-63 3 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 107,9 15 10 4 63 Puu- ja korkkituotteet 60,4 8-8 5 52 Epäorgaaniset kemialliset aineet 46,6 6-43 6 71 Voimakoneet ja moottorit 40,6 6 0 7 77 Muut sähkökoneet ja laitteet 34,2 5 16 8 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 34,1 5-33 9 87 Kojeet, mittarit yms. 31,4 4 2 10 54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 20,1 3 24 10 tärkeintä yhteensä 598,2 82 Suomen koko vienti 729,5 100-38 Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta)(*keväällä 2010 julkaistut ensimmäiset luvut)

Japanin maaraportti 18 (35) Suomen tuonti Suomen tuonti Japanista 2009 Elintarvikkeet ja juomat 0,1 % Valmiit tavarat 10,5 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,2 % Kemialliset aineet ja tuotteet 8,2 % Valmistetut tavarat 4,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 76,8 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Japanista 2009* SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 78 Moottoriajoneuvot 193,0 23-48 2 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. Laitteet 124,5 15-41 3 77 Muut sähkökoneet ja laitteet 118,4 14-29 4 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 60,1 7-15 5 71 Voimakoneet ja moottorit 59,6 7 22 6 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 49,6 6-26 7 89 Muut valmiit tavarat 32,9 4-40 8 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 31,3 4-47 9 87 Kojeet, mittarit yms. 26,7 3 0 10 88 Valokuvauskojeet ja -tarvikkeet; optiset tuotteet yms. 25,7 3 1 10 tärkeintä yhteensä 721,7 85 Suomen koko tuonti 848,0 100-33 Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta)

Japanin maaraportti 19 (35) Ulkomaiset investoinnit Sijoitukset Japaniin Ulkomaisten sijoitusten kanta Japanissa oli 288 603 miljardia jeniä (n. 2188,0 miljardia euroa) vuoden 2009 lopussa. Suorien sijoitusten kanta oli 18 425 miljardia jeniä (139,7 miljardia euroa), arvopaperisijoitusten 141 896 miljardia jeniä (1075,8 miljardia euroa), rahoitusjohdannaisten 5213 miljardia jeniä (39,5 miljardia euroa) ja muiden sijoitusten 123 068 miljardia jeniä (933,0 miljardia euroa). Japaniin tehtiin suoria sijoituksia 1117,1 miljardin jenin (8,6 miljardin euron) arvosta vuonna 2009. Rahoitus- ja vakuutusalalle sijoitettiin 496 miljardia jeniä (3,8 miljardia euroa) ja valmistusteollisuuteen 329 miljardia jeniä (2,5 miljardia euroa). Japaniin houkuttelevat sijoittamaan suuri väkiluku, korkea kansantuote henkeä kohti, hyvin toimiva infrastruktuuri ja kehittyneet rahoitusmarkkinat. Lainsäädäntö kuitenkin rajoitti pitkään maahan tulevia investointeja. Suurin osa investointirajoituksista poistettiin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, mutta joitain on vielä jäljellä. Hallitus voi pyytää ja tehdä investointihankkeesta lisäselvityksiä, jos se kohdistuu maa-, metsä- ja kalatalouteen, kaivostoimintaan, öljynjalostukseen sekä nahan- ja nahkatuotteiden valmistukseen. Myös suorat investoinnit kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeisiin aseiden, lentokoneiden ja räjähteiden valmistukseen sekä ydinvoimalaitoksiin ja avaruustutkimukseen kuuluvat lisätarkastelun piiriin. Japan External Trade Organization JETRO on ulkomaisten investointien promootioja neuvontaorganisaatio. JETRO:n kotisivuilla (http://www.jetro.go.jp/) löytyy tietoa ja neuvoja ulkomaisista investoinneista Japaniin sekä markkinaraportteja suomalaisiakin yrityksiä kiinnostavista aloista. Sijoitukset ulkomaille Japanilaisten sijoitusten kanta ulkomailla oli 554 826 miljardia jeniä (4206,4 miljardia euroa) vuoden 2009 lopussa. Suorien sijoitusten kanta oli 68 210 miljardia jeniä (517,1 miljardia euroa), arvopaperisijoitusten kanta 261 989 miljardia jeniä (1986,3 miljardia euroa), rahoitusjohdannaisten kanta 4251 miljardia jeniä (32,2 miljardia euroa), muiden sijoitusten kanta 141 752 miljardia jeniä (937,1 miljardia euroa) ja reservivarat 96 777 miljardia jeniä (733,7 miljardia euroa). Japanilaiset tekivät ulkomaille suoria sijoituksia 6989,6 miljardin jenin (53,6 miljardin euron) arvosta vuonna 2009. Rahoitus- ja vakuutustoimintaan sijoitettiin 1456 miljardia jeniä (11,2 miljardia euroa), elintarviketeollisuuteen 826 miljardia jeniä (6,3 miljardia euroa) ja tukku- ja vähittäiskauppaan 784 miljardia jeniä (6,0 miljardia euroa).

Japanin maaraportti 20 (35) Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin tilastojen mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Japanissa oli 22 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2009 suomalaiset yritykset tekivät Japaniin suoria sijoituksia miinus 46 miljoonan euron arvosta. Luvut perustuvat yritysten vapaaehtoisiin ilmoituksiin Suomen Pankille, ja ne ovat vain suuntaa antavia. Lähes kolmellasadalla suomalaisella yrityksellä on edustusto Japanissa. Reilut 30 suomalaista yritystä on etabloitunut maahan.

Japanin maaraportti 21 (35) Maa- ja metsätalous Maa-, metsä- ja kalatalouden bruttomääräinen arvonlisäys oli 8,8 biljoonaa jeniä vuonna 2008 vuoden 2000 kiintein hinnoin. Osuus bruttokansantuotteesta oli 1,5 prosenttia. Maatalous on hyvin säädelty ja suojeltu ala Metsää pinta-alasta lähes 70 %, Japani on yksi maailman metsäisimmistä maista Kalatalous yksi maailman suurimmista Japanin peltoala on vähäinen. Maatilojen keskikoko on noin 1,4 hehtaaria. Suurin osa viljelijöistä on osa-aikaisia. Maatalouden päätuote on riisi. Muita tuotteita ovat vehnä, ohra, kasvikset ja hedelmät. Kulutetuista soijapavuista 95 prosenttia on tuontipapuja. Viljantuotanto on viime vuosina laskenut, mutta kasvisten ja hedelmien kokonaistuotanto on noussut. Naudan- ja sianlihan tuotanto on laskusuunnassa, mutta siipikarjan tuotanto kasvoi 2000-luvun alussa. Maatalouden merkitys Japanin kansantaloudessa on vähentynyt voimakkaasti 1960- luvulta lähtien sekä tuotannon arvon että työllisyyden suhteen. Ruoantuotannon omavaraisuusaste on laskenut viimeisten 30 vuoden aikana noin 40 prosenttiin. Se on huomattavasti alhaisempi kuin muiden suurten teollisuusmaiden. Esim. Ranskan omavaraisuusaste on 100 prosenttia, Saksan ja Britannian noin 70 prosenttia. Vaikka elintarvikkeiden tuontirajoituksia puretaan vähitellen, ovat eräiden tuotteiden tariffit edelleen erittäin korkeita. Tuoretuotteiden ja puolijalosteiden tuonti on lisääntynyt suurien supermarket-ketjujen ansiosta. Japanissa on paljon metsää. Vuonna 2007 metsäpinta-ala oli 25,10 miljoonaa hehtaaria, josta istutusmetsien ala oli 10,35 miljoonaa ja luonnonmetsien 13,38 miljoonaa hehtaaria. Koko metsäalasta oli valtion omistuksessa 7,69 miljoonaa hehtaaria. Kunnat omistivat 2,83 miljoonaa, yksityiset 14,54 miljoonaa ja muut 46 000 hehtaaria. Metsätalous ei ole kovin hyvin kehittynyt. Suurin osa puista sijaitsee vuoristoisilla alueilla, joiden tieverkosto on olematon ja joiden rinnekaltevuus estää tavanomaisten metsäkoneiden käytön. Metsien hoito ja puunhakkuu vaativat erikoistekniikkaa, jota maassa on vähän. Käytössä olevat koneet ja laitteet ovat keskimäärin vanhanaikaisia. Suurin osa puusta jää korjaamatta, minkä vuoksi Japaniin tuodaan lähes 80 prosenttia tarvittavasta puusta ulkomailta. Japani on yksi maailman tärkeimmistä kalastusvaltioista, vaikka kalastuksen merkitys on supistunut muun alkutuotannon tavoin. Yhteenlaskettu kalasaalis putosi rajusti vuonna 1991 ja on sen jälkeen jatkanut laskuaan mm. rannikoiden saastumisen ja ulkomeren liiallisen kotimaisen ja ulkomaisen kalastuksen vuoksi. Kotimaisten kalasaaliiden pieneneminen on lisännyt kalan tuontia. Tuontikalan osuus kulutuksesta on noin 35 prosenttia. Merestä saatavaa kalaa on korvattu myös viljellyllä kalalla.

Japanin maaraportti 22 (35) Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden osuus Japanin bruttokansantuotteesta on laskenut 1970-luvun runsaasta kolmasosasta noin viidennekseen. Valmistusteollisuuden myynnin arvo oli 445 053 miljardia jeniä varainhoitovuonna 2008 (1.4.2008 31.3.2009) Teollisuuden perustuotteita ovat autot, metallituotteet ja kemikaalit. Suurin osa teollisuusyrityksistä on kooltaan pieniä ja ne ovat sukuomistuksessa. Tärkeitä teollisuuskeskittymiä ovat mm. Hokkaido (elintarvikkeet), Nagano (elektroniikka ja kemian teollisuus) sekä Kyushun saarella Kumamoto (autoteollisuus, elektroniikka) ja Nagasaki (telakkateollisuus). Tokion ja Osakan välissä sijaitseva Chubun alue on Japanin valmistusteollisuuden tärkein alue lähinnä kehittyneen infrastruktuurin ja modernien tuotantomenetelmien ansiosta. Tokiossa on enää hyvin vähän valmistusteollisuutta, sillä ahtaus, maan hinta sekä melu- ja saastemääräykset ovat pakottaneet teollisuusyrityksiä siirtymään ympäröiviin maakuntiin tai muualle Japaniin. Tokiossa on lähinnä yritysten pääkonttoreita. Valmistusteollisuus on siirtynyt halvemmille alueille myös muissa suurkaupungeissa, kuten Osakassa ja Kobessa. Vanhan pääkaupungin Kioton teollisuus on supistunut tekstiilituotantoon ja muutamaan korkean teknologian yritykseen. Teollisuuden vienti on ollut ylijäämäistä 1980-luvulta lähtien. Japanin valmistusteollisuusyritykset ovat investoineet 1990-luvulla ja 2000-luvulla voimakkaasti Kaakkois- Aasian maihin ja Kiinaan ja perustaneet sinne tehtaita. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on maan tärkein teollisuuden ala. Tuotanto on erittäin kehittynyttä. Nanoteknologia on nousussa ja sen tutkimusta rahoitetaan voimakkaasti sekä yksityisistä että julkisista varoista. Japani on maailman johtava maa robotiikassa ja yksi merkittävimmistä tekoälyn osaajista. Metalliteollisuus: Japani on yksi maailman suurimmista ja teknologisesti kehittyneimmistä teräksen ja värimetallien tuottajista. Terästeollisuus keskittyy pitkälle jalostettuihin tuotteisiin ja uusien materiaalien käyttöön. Autoteollisuus: Japani on erittäin merkittävä autojen valmistajamaa. Kolme suurinta valmistajaa ovat Toyota, Honda ja Nissan. Toyota on maailman suurin autojen valmistaja. Osa yritysten autoista tuotetaan ulkomailla, etenkin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Autot muodostavat merkittävän osan Japanin viennistä. Vuonna 2008 alkanut maailmantalouden taantuma on kuitenkin vähentänyt vientiä merkittävästi, ja japanilaiset yritykset ovat joutuneet säästökuurille monien muunmaalaisten yritysten lailla. Laivanrakentaminen: Japanin telakat kilpailevat Etelä-Korean telakoiden kanssa maailman laivanrakennusteollisuuden johtoasemasta.

Japanin maaraportti 23 (35) Elintarviketeollisuus on aina ollut suhteellisen pieni. Maa on pitkälle riippuvainen elintarvikkeiden tuonnista, sillä sen omat luonnonvarat eivät riitä kattamaan kysyntää. Täysin omavarainen Japani on vain riisin suhteen. Japani vie erittäin vähän tuottamiaan elintarvikkeita ulkomaille. Energia Japani on maailman neljänneksi suurin energiankuluttaja. Osuus maailman primäärienergian kulutuksesta on lähes kuusi prosenttia. Japanin primäärienergian hankinta (supply) oli 23 861 petajoulea varainhoitovuonna 2007 (Tilastokeskuksen viimeisimmät tiedot). Primäärienergian kotimainen tuotanto oli 3885 PJ, tuonti 19 976 PJ, vienti 1208 PJ ja varastojen muutos 160 PJ. (Petajoule = miljoonaa miljardia joulea). Energialähteiden osuus primäärienergianhankinnasta vv. 2007 Energialähde petajoulea Hiili 5 010 Hiilituotteet 64 Öljy 9 261 Öljytuotteet 1 950 Maakaasu 3 892 Suuren mittakaavan vesivoima 650 Muut uusiutuvat energianlähteet ja jäte-energia 715 Ydinpolttoaine 2 317 Yhteensä 23 861 Lähde: Japan Statistics Bureau Energiantarpeesta 47 prosenttia katettiin öljyllä ja öljytuotteilla, runsas viidennes hiilellä, 16 prosenttia maakaasulla ja 10 prosenttia ydinvoimalla varainhoitovuonna 2007. Teollisuus kuluttaa noin puolet energiasta ja liikenne noin neljänneksen. Japanin energiaintensiivisyys (joulea per BKT-yksikkö) on teollisuusmaiden alhaisimpia. Erään arvion mukaan maassa tarvitaan alle 55 000 litraa raakaöljyä 100 miljoonan jenin arvoisen tuotannon synnyttämiseen. Japanin omat energiavarat ovat vähäiset ja kattavat vain pienen osan kysynnästä. Todennetut öljyvarannot olivat joulukuussa 2008 vain 44 miljoonaa barrelia. Luku on hyvin pieni verrattuna kulutukseen, joka oli arviolta 4,75 miljoonaa barrelia päivässä.

Japanin maaraportti 24 (35) Japanissa oli 31 öljynjalostamoa vuoden 2008 tammikuussa. Öljynjalostuskapasiteetti laski 4,6 miljoonaan barreliin päivässä kesällä 2008. Hiilireservit ovat vähäiset, 355 miljoonaa tonnia. Hiilenkaivu käytännössä lopetettiin vuoden 2002 alussa. Kotimaisia merkittäviä energianlähteitä ovat vesivoima ja paikallisesti maalämpö. Primäärienergian nettotuonnin osuus on runsaat 80 prosenttia primäärienergian kulutuksesta. Öljystä valtaosa tulee Arabiemiirikuntien liitosta, Saudi Arabiasta, Kuwaitista, Qatarista ja Iranista. Vuoden 2001 jälkeen öljyä on tuotu myös Venäjältä, Kaakkois-Aasiasta ja Länsi-Afrikasta. Japani on maailman suurin nesteytetyn maakaasun tuoja. LNG:tä tuodaan Indonesiasta, Malesiasta, Bruneista, Australiasta, Arabiemiirikuntien liitosta ja Qatarista. Suurin osa LNG:stä käytetään sähköntuotantoon ja petrokemian tarpeisiin. Japan Oil, Gas and Metals National Corporation (JOGMEC) on öljy- ja kaasualan valtiollinen jättiyritys. Energialähteiden ja sähkön hinnat ovat korkeita. Hintatasoa nostavat mm. riippuvuus tuontienergiasta, kotimaisen kattavan kaasunjakeluverkon puute, korkeat tuotanto- ja työvoimakustannukset sekä kilpailun puute. Sähkö Japanissa oli 5023 sähkövoimalaa 31.3.2007. Niiden sähköntuotantokapasiteetti oli 276 070 megawattia. Julkisia sähkövoimaloita, jotka myivät sähköä useille asiakkaille, oli 1801 kpl. Näistä oli vesivoimaloita 1574, lämpövoimaloita 193 ja ydinvoimaloita 17 kpl. Julkisten sähkövoimaloiden tuotantokapasiteetti oli yhteensä 234 073 MW 31.3.2007. Vesivoimaloiden kapasiteetti oli 45 977 MW, lämpövoimaloiden 133 127 MW ja ydinvoimaloiden 49 467 MW. Business Monitorin mukaan Japanin sähköntuotantokapasiteetti laski vajaaseen 254 gigawattiin vuoden 2009 lopussa. Japanissa tuotettiin sähköä 1192,77 terawattituntia varainhoitovuonna 2007. Vesivoimaloissa syntyi 84,23 TWh, lämpövoimaloissa 839,03 TWh ja ydinvoimaloissa 263,83 TWh. Julkiset sähkövoimalat tuottivat sähköä 925,39 TWh varainhoitovuonna 2009. Vesivoimaloissa syntyi 74,54 TWh, lämpövoimaloissa 568,40 TWh ja ydinvoimaloissa 279,75 TWh. Business Monitorin mukaan Japanin sähköntuotanto laski arviolta 1095,3 TWh:hon vuonna 2009. Uusiutuvien energialähteiden (aurinko, tuuli, biomassat) osuus on vielä pieni, mutta hallitus pyrkii nostamaan niiden osuutta. Kioton ilmastosopimus asettaa rajoituksia Japanin hiilen kulutukselle. Sähkönsiirrosta ja -jakelusta vastaa omilla maantieteellisillä alueillaan 10 yksityistä yhtiötä, joilla on runsaasti omaa sähköntuotantoa. Käytännössä yhtiöillä on alueelliset monopolit. Muita merkittäviä sähköntuottajia ovat Japan Atomic Power Company (JAPC), joka operoi neljää ydinvoimalaa ja myy sähköä alueellisisille yhtiöille, sekä Electric Power Development Company (J-Power), jolla on vesi- ja lämpövoimaloita. J- Power yksityistettiin vuonna 2004.

Japanin maaraportti 25 (35) Rakentaminen Rakentamistilausten arvo oli 12 376,7 miljardia jeniä varainhoitovuonna 2008 ja 10 616,2 miljardia jeniä vv. 2009. Jälkimmäisenä vuonna tilausten arvo oli talonrakentamisessa 7264,4 miljardia jeniä ja maa- ja vesirakentamisessa 3351,8 miljardia jeniä. Talonrakentamisen suurimmat segmentit olivat toimistorakentaminen (1848,9 mrd. jeniä) ja asuntorakentaminen (1295,7 mrd. jeniä). Maa- ja vesirakentamisen suurin segmentti oli tierakentaminen, jossa tilausten arvo oli 760,3 miljardia jeniä. Liberaalidemokraattien johtamat hallitukset allokoivat runsaasti rahaa suuriin infrastruktuuriprojekteihin 1980- ja 1990-luvuilla, mikä kasvatti rakennusyritysten liikevaihtoa. 2000-luvulla poliittinen ilmapiiri ei ole suosinut massiivisia julkisia rakennusinvestointeja, joten ala on kokenut vaikeuksia. Suuret yritykset ovat selviytyneet kohtalaisesti, mutta pienien yritysten asema on heikko. Rakentaminen on kärsinyt BKT:n laskusta vuosina 2008 ja 2009, investointien vähyydestä ja alan rakennemuutoksista. Palvelusektori Tietoliikennepalvelut Japani on maailman johtava maa laajakaistayhteyksien, uusien palvelujen ja 3Glangattomien sekä IP-ratkaisujen markkinoissa. Määrällisesti alan suurin kasvu tapahtuu Kiinassa ja Intiassa. Ensimmäinen 3-G-verkko otettiin käyttöön lokakuussa 2001. Alan kilpailu on vapautettu sääntelystä. Markkinoita hallitsee edelleen osaksi valtion omistama Nippon Telephone and Telegraf (NTT)-yhtiö. Langattomat puhelinverkot Matkapuhelinliittymiä oli 114,92 miljoonaa vuonna 2009. Penetraatioaste oli 90,4 prosenttia. Suurin osa käyttäjistä hyödyntää mobiili-internetiä. Markkinoilla on kolme operaattoria: NTT DoCoMo, KDDI ja J-Phone Vodafone. Kaikki toimivat sekä 2G- että 3G-verkossa. Posti- ja tietoliikenneministeriö myönsi 3Glinsenssit kaikille kolmelle operaattorille kesäkuussa 2000. Lisensseistä ei peritty maksua. Operaattoreista suurin on NTT DoCoMo. Verkkoyhteyksien ja yhä kehittyneempien online-palvelujen lisäksi matkapuhelimiin tulee koko ajan uusia toimintoja. Viimeisimpiä puhelimien ominaisuuksia ovat mm. tvkuva, sormenjälkitunnistin ja zoom-kamera. Kiinteä puhelinverkko Lankaliittymien määrä on laskussa. Vuonna 2009 penetraatioaste oli enää 34,9 prosenttia. Puhelinkonserni NTT hallitsee kiinteän verkon infrastruktuuria alueellisten yksikköjensä NTT Westin ja NTT Eastin kautta. Lankaverkon kilpailua käydään paikal-

Japanin maaraportti 26 (35) lisverkoissa, kotimaan kaukopuheluissa ja ulkomaanpuheluissa. NTT:n lisäksi markkinoilla toimivat mm. KDDI, Japan Telecom, Kyushu, Tokyo telecommunication Network, Cable and Wireless IDC, Heisei Denden, MEDiA KK ja J-COM. Perinteisen lankaverkon haastajia ovat internetiä hyödyntävät VoIP-puhelut. Sekä NTT West että NTT East ovat menettäneet asiakkaitaan viime vuosina. IP-puheluja tarjoavat Yahoo!Japan, Sony & Nifty, NTT (Big Globen kautta), Jupiter (J-Comin kautta) ja KDDI. Aktiivikäyttäjät ovat 20-30 vuotiaita internetin suurkuluttajia. IP-puhelut ovat käyttäjilleen erittäin edullisia, useissa tapauksissa jopa ilmaisia. PHS-verkko (Personal Handyphone System) kehitettiin vuonna 1995 tuottamaan edullisia langattomia palveluita tiheästi asutuille taajama-aluille. Tilaajien määrä on laskenut parin viime vuoden aikana. Heitä oli 4,5 miljoonaa vuoden 2009 heinäkuussa. PHS-puhelut ovat edullisia. Markkinoita hallitsevat DDI Pocket Phone, NTT Personal ja Astel Group. Kesällä 2004 KDDI möi 90 prosentin osuuden DDI:stä amerikkalaisen Carlyle Groupin ja Kyoceran muodostamalle konsortiolle. Internet ITU:n mukaan Japanissa oli 99,14 miljoonaa Internetin käyttäjää vuonna 2009. Laajakaistaliittymän tilaajia oli 31,71 miljoonaa. Nopeiden yhteyksien kasvua vauhdittavat mm. valokaapelin edullinen hinta ja erittäin laaja, nopeita yhteyksiä hyödyntävä sisällöntuotanto (mm. interaktiiviset pelit, musiikki ja videot). Verkko-operaattoreita on kymmeniä, mutta markkinoita hallitsee NTT East ja West - yksiköineen. Muita isoja toimijoita ovat mm. Yahoo!Japan, eaccess, Nifty ja NEC Big Globe. Kotitietokoneiden suosio on laskussa japanilaisten siirtyessä yhä enemmän käyttämään matkapuhelimien verkkopalveluja. Kotitietokoneiden kauppa on hiljentynyt. Japanin sisäministeriön selvityksen mukaan yli puolet japanilaisista lähettää sähköpostia ja käyttää Internetiä matkapuhelimen avulla.

Japanin maaraportti 27 (35) Rahoitustoiminta Japanissa toimii kolme erittäin suurta rahoituskonsernia. Ensimmäinen niistä on Mitsubishi UFJ Financial Group, johon kuuluu mm. The Bank of Tokyo-Mitsubishi UFJ. Konsernin konsolidoidut varat olivat 204,1 biljoonaa jeniä 31.3.2010. Talletuskanta oli 123,9 biljoonaa jeniä ja luottokanta 84,9 biljoonaa jeniä. Toinen konserni on Mizuho Financial Group, johon kuuluu mm. Mizuho Corporate Bank ja Mizuho Bank. Konsernin varat olivat 156,2 biljoonaa jeniä 31.3.2010. Talletusten arvo oli 86,63 biljoonaa ja luottojen arvo 62,16 biljoonaa ja jeniä. Kolmas konserni on Sumitomo Mitsui Financial Group. Sen varat olivat 123,2 biljoonaa jeniä 31.3.2010. Talletuskanta oli 78,6 biljoonaa ja luottokanta 62,7 biljoonaa jeniä. Konserniin kuuluu mm. Sumitomo Mitsui Banking Corporation Neljäs, hieman pienempi rahoituskonserni on Resona Group, jonka holding-yhtiön nimi on Resona Holdings. Holding-yhtiön ja sen konsolidoitujen tytäryhtiöiden (Resona Bank, Saitama Resona Bank ja The Kinki Osaka Bank) varat olivat 40,7 biljoonaa jeniä 31.3.2010. Talletuskanta oli 34,1 biljoonaa ja luottokanta 26,3 biljoonaa jeniä. Viides konserni on Chuo Mitsui Trust Group, jonka holding-yhtiö on nimeltään Chuo Mitsui Trust Holdings. Tämän holding-yhtiön ja sen tytäryhtiöiden konsolidoidut varat olivat 14,98 biljoonaa jeniä 31.3.2010. Talletuskanta oli 8,76 biljoonaa jeniä ja luottokanta 8,94 biljoonaa jeniä. Kolmen jättimäisen ja kahden pienemmän konsernin kanssa kilpailevat mm. Aozora Bank ja Shinsei Bank sekä joukko alueellisia pankkeja. Rahoitusalan valvonta oli vielä 1990-löysää, ja alalla ilmeni paljon tehottomuutta ja jonkin verran kirjanpitorikoksia, tappioiden pimittämisiä ja osakekurssien manipulointia suosikkiasiakkaiden hyväksi. Hallitus alkoi uudistaa sektoria vuonna 1998 ja sai yhtiöitä fuusioitumaan ja tarvittaessa lopettamaan toimintansa. Konttoreiden määrä on vähentynyt tämän jälkeen parilla tuhannella. Tilivuoden 2006 lopussa pankkikonttoreita oli 13 522 kpl. Näistä 2463 kuului ns. city-pankeille, joihin lasketaan suurimpien rahoitusryhmien pankit. Pörssi Japanissa on viisi arvopaperipörssiä. Suurin on Tokion pörssi, jonka osuus kaupankäynnistä on yhdeksänkymmenesosaa. Tokion pörssi on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat japanilaiset ja ulkomaiset jäsenyritykset. Japanin muut arvopaperipörssit sijaitsevat Osakassa, Nagoyassa, Fukuokassa ja Sapporossa. Japanin pörssitoiminnan historia on pitkä, vanhimmat pörssit perustettiin Tokioon ja Nagoyaan 1800-luvun lopulla. Arvopaperipörssien lisäksi Japanissa on lukuisia

Japanin maaraportti 28 (35) raaka-ainepörssejä. Pörssien tunnetuin indeksi Nikkei on käytössä Tokion ja Osakan pörsseissä. Indeksiä on käytetty vuodesta 1950 lähtien. Ulkomaiset sijoittajat voivat tehdä vapaasti portfoliosijoituksia. Ulkomaisten sijoittajien osuus kaupankäynnistä on noin kolmannes. Kauppa Japanin yksityisen kulutuksen arvo oli yli 2800 miljardia dollaria vuonna 2008. Vähittäiskauppa kiinnostaa tästä syystä monia. Alan tilanne on kuitenkin hankala. Yksityinen kulutus kasvaa hitaasti (ja laski vuonna 2009) ja harvojen yritysten myynti kasvaa nopeasti. Ulkomaisia kauppaketjuja on tullut maahan 1970-luvulta lähtien, mutta niiden määrä kasvoi merkittäväksi vasta vuoden 1990 jälkeen, kun isojen ulkomaisten marketketjujen investointeja helpotettiin. Monelle ketjulle Japanin markkinat ovat kuitenkin olleet liian vaikeat, ja toiminta on siirretty vähitellen pois maasta. Ongelmia tuottaa mm. Japanin lainsäädäntö lääkkeiden ja elintarvikkeiden osalta sekä tuontiin liittyvä monimutkainen byrokratia. Japanilaiset kuluttajat ovat vaativia, vain parhaaseen tyytyviä, ja heidän luottamuksensa ansaitseminen on työlästä. Liikenne Japanissa on erittäin kehittynyt lähes koko maan kattava rautatieverkosto. Suurin osa matkustajaliikenteestä kulkee kiskoilla. Junateknologia on maailman huippua. Vuonna 1964 otettiin käyttöön ensimmäinen luotijunayhteys Tokion ja Osakan välillä. Maan rahtiliikenne on keskittynyt pääasiassa maanteille. Maantieverkko on hyväkuntoinen. Lisääntynyt autoliikenne aiheuttaa ruuhkia suurkaupunkien läheisyydessä. Japanilaisilla on tapana matkustaa aina samaan aikaan. Ruuhkat ovat pahimpia lomien ja juhlapyhien aikana. Ruuhkien vähentämiseksi on autolla ajoa suurimmille turistialueille yritetty kieltää sesonkiaikoina. Kotimaahan ja ulkomaille suuntautuva lentoliikenne on lisääntynyt. Japanissa on yli 150 lentokenttää, joista kaksi suurinta ovat Naritan ja Kansain kansainväliset lentokentät. Alueellisesti merkittäviä lentokenttiä on 20. Narita avattiin vuonna 1978, ja se oli tuolloin yksi maailman moderneimmista kentistä. Sekä Naritan että Kansain lentokentät ovat kärsineet ongelmista hankkiessaan lisämaata, mm. paikalliset maanviljelijät ja ympäristöaktivistit vastustavat tiukasti uusia rakennushankkeita. Kansain lentokenttä rakennettiin lopulta täyttömaasta tehdylle tekosaarelle keskelle Osakan lahtea. Koben satama, joka oli Japanin suurin, sai huomattavia vaurioita maanjäristyksessä vuonna 1995. Suurin osa sataman ankkuripaikoista ja laitureista tuhoutui täysin. Korjaustöistä huolimatta on kuitenkin epävarmaa saadaanko muihin satamiin siirretty rahtiliikenne palaamaan Kobeen.