KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.6.2011 KOM(2011) 329 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE toukokuun 19 päivänä 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1165/1998 mukainen kertomus lyhyen aikavälin tilastoista

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE toukokuun 19 päivänä 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1165/1998 mukainen kertomus lyhyen aikavälin tilastoista 1. JOHDANTO Lyhyen aikavälin tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1165/1998 14 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa: Komissio toimittaa viimeistään 11 päivänä elokuuta 2008 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen mukaisesti laadituista tilastoista sekä erityisesti niiden merkityksestä ja laadusta sekä indikaattoreiden tarkistamisesta. Kertomuksessa käsitellään myös nimenomaisesti tilastojärjestelmän kustannuksia ja tästä asetuksesta yrityksille aiheutuvia rasitteita suhteessa sen hyötyihin. Siinä selvitetään parhaita käytäntöjä yrityksille aiheutuvan rasitteen keventämiseksi ja esitetään keinoja rasitteen ja kustannusten vähentämiseksi. Tämä kertomus on jatkoa edelliselle edellä mainitun artiklan mukaiselle kertomukselle, joka annettiin kesäkuussa 2008 1. Ensimmäinen kertomus lyhyen aikavälin tilastojen laadusta julkaistiin jo tammikuussa 2003 2. Euroopan lyhyen aikavälin tilastot tarjoavat Euroopan talouksien käyttöön kattavan sarjan yritystoimintaa koskevia lyhyen aikavälin indikaattoreita, joilla mitataan teollisuutta, rakennustoimintaa, vähittäiskauppaa, korjaustoimintaa ja tiettyjä palvelualoja. Näiden alojen taloudellista kehitystä kuvataan liikevaihtoa, tuotantoa, työntekijöiden määrää ja tehtyjä työtunteja sekä bruttopalkkaa koskevilla indikaattoreilla. Lisäksi on indikaattoreita, joilla kuvataan tuottajahintoja, uusia tilauksia ja rakennuskustannuksia. Euroopan lyhyen aikavälin tilastot otettiin käyttöön vuonna 1998. Tämän jälkeen niiden laatua (yhtenäisyys, vertailukelpoisuus, tarkkuus, ajantasaisuus) ja kattavuutta (indikaattorit, maat, yksityiskohtaisuus) on parannettu jatkuvasti. Kertomuksen toisessa osassa esitetään katsaus lyhyen aikavälin tilastojen käytöstä ja niiden merkityksestä keskeisillä eurooppalaisilla politiikan aloilla ja Euroopan rahapolitiikan ohjauksessa. Siinä kuvataan myös lyhyen aikavälin tilastojen tärkeimpiä kehityslinjoja edellisen laatukertomuksen jälkeen. Seuraavassa osassa kuvataan yksityiskohtaisemmin lyhyen aikavälin tilastojen eri laatuominaisuudet. Lopuksi käsitellään tilastotietojen keräämisestä ja käsittelystä aiheutuvia kustannuksia ja rasitetta sekä annetaan esimerkkejä siitä, kuinka tällaisia kustannuksia ja rasitetta voitaisiin vähentää. Kertomuksen ensimmäinen luonnos esitettiin lyhyen aikavälin tilastoja käsittelevän työryhmän jäsenille tammikuussa 2011 (kirjallinen kuuleminen). 1 2 KOM(2008) 340 lopullinen, 9.6.2008. KOM(2003) 36 lopullinen, 29.1.2003. FI 1 FI

2. LYHYEN AIKAVÄLIN TILASTOJEN RELEVANSSI Lyhyen aikavälin tilastojen käyttöön ottaminen oli euroalueen perustamisen ja Euroopan rahapolitiikan seurannan edellytys 3. Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit ovat lyhyen aikavälin tilastojen tärkeimpiä käyttäjiä. Muita tärkeitä käyttäjiä ovat komissio itse, kansalliset hallitukset, tutkimuslaitokset, yritykset ja elinkeinoelämän järjestöt. Lyhyen aikavälin tilastoja koskevat tiedotteet saavat mediassa yleisesti paljon huomiota. Lyhyen aikavälin tilastoista saadaan myös tärkeää aineistoa muihin tilastoihin, kuten kansantalouden tilinpitoon. Lyhyen aikavälin tilastot kuuluvat tärkeimpiin Euroopan unionin tilastotoimiston (Eurostat) tuottamiin tilastoihin. Niitä käytetään yleisimmin suhdannekehityksen analysointiin, ennakoimiseen ja mallintamiseen. Tietoja tarvitaan kuitenkin myös poliittisen päätöksenteon valmisteluun, tutkimukseen, muista lähteistä peräisin olevien tietojen tarkistamiseen ja validoimiseen sekä elinkeinoelämän päätösten valmisteluun (esim. markkinatutkimus). Joissakin tapauksissa yritykset käyttävät lyhyen aikavälin tilastojen tuloksia myös erikoisempiin tarkoituksiin (esimerkiksi hintaindikaattoreita sopimusten laskemisessa). Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisen kehityksen seuraamiseksi ja erityisesti euroalueen rahapolitiikan ohjaamiseksi kehitetyistä 22:sta Euroopan talouden pääindikaattorista 4 yhdeksän on peräisin lyhyen aikavälin tilastoista. Nämä yhdeksän indikaattoria ovat teollisuustuotanto, teollisuuden tuottajahinta kotimaan markkinoilla, teollisuuden uudet tilaukset, teollisuuden tuontihinta, rakennustoiminnan tuotanto, vähittäiskaupan ja korjaustoiminnan liikevaihto, muiden palvelujen liikevaihto, palvelujen tuottajahinta ja rakennusluvat. Eurostat julkaisee lyhyen aikavälin tilastojen alalla vuo 60 tiedotetta, eli kuukausittaiset viittä pääindikaattoria (teollisuustuotanto, teollisuuden uudet tilaukset, teollisuuden tuottajahinta, rakennustoiminnan tuotanto ja vähittäiskaupan liikevaihto) koskevat tiedotteet. Lisäksi joka vuosi julkaistaan vähintään viisi Statistics in focus -julkaisun numeroa, joissa määrällisten tietojen lisäksi käsitellään valittuja menettelytapoja ja analysoidaan suhdannekehitystä. Neljännesvuo ilmestyvässä Quarterly Panorama of European business statistics -julkaisussa esitellään lyhyen aikavälin tuloksia yksityiskohtaisemmin. Vuosina 2009 ja 2010 lyhyen aikavälin tilastoja tarkasteltiin uudelleen. Ulkopuoliset asiantuntijat analysoivat lyhyen aikavälin tilastojen tuottamispuitteet ja -prosessin käyttäjän, Eurostatin ja yhteistyökumppaneiden (kansalliset tilastolaitokset) kannalta, jotta voitaisiin määritellä, miten lyhyen aikavälin tilastojen keräämistä, käsittelyä ja levitystä voitaisiin tehostaa ja niiden vaikutuksia parantaa. Suurin osa käyttäjistä tarvitsee lyhyen aikavälin tilastoja usein ja säännöllisin väliajoin. He käyttävät julkaisuja (tietokantaa, tiedotteita jne.) useita kertoja kuukaudessa tai ainakin kerran kuukaudessa (esimerkiksi kun tiedote julkaistaan). Monet käyttäjät pitävät niiden tärkeimpänä 3 4 Yleisiä taloustilastoja koskevat tilastovaatimukset, Euroopan keskuspankki, elokuu 2000. Alkuperäinen 19 Euroopan talouden pääindikaattorin luettelo julkaistiin vuonna 2002 (Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle euroalueen tilastoista, 27.11.2002, KOM(2002) 661 lopullinen). Vuonna 2008 luetteloon lisättiin kolme uutta kiinteistömarkkinoita koskevaa indikaattoria, mukaan lukien rakennusluvat (talous- ja rahoituskomitea, tilannekatsaus tietojen antamista koskevista vaatimuksista EMU:ssa, Bryssel 4.11.2008). FI 2 FI

laatuominaisuutena tarkkuutta. Erot eri laatuominaisuuksien välillä eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä, ja voidaan todeta, että ajantasaisuutta, vertailukelpoisuutta, saatavuutta, selkeyttä, yhtenäisyyttä ja täydellisyyttä pidetään lähes yhtä tärkeinä ominaisuuksina kuin tarkkuutta. Vaatimukset asettavat suuria haasteita tilastojen tuottajille, sillä jostakin laatuominaisuudesta joudutaan joskus tinkimään jonkin toisen ominaisuuden hyväksi, esimerkiksi tarkkuus vs. ajantasaisuus tai vertailukelpoisuus vs. täydellisyys. Tarkastelussa käyttäjät ilmoittivat olevansa tyytyväisiä lyhyen aikavälin tilastojen laatuun ja niihin liittyviin palveluihin. 95 prosenttia mielipiteensä antaneista käyttäjistä totesi lyhyen aikavälin tilastojen laadun olevan riittävä, ja 60 prosenttia totesi laadun olevan hyvä tai erittäin hyvä. Vuonna 2008 Euroopan taloudet kokivat suurimman taloustaantuman sen jälkeen, kun Euroopan lyhyen aikavälin tilastoja alettiin tuottaa. Huhtikuun 2008, jolloin teollisuustuotanto saavutti huippunsa, ja huhtikuun 2009, jolloin se oli alimmillaan, välillä rekisteröitiin tuotannon aleneminen lähes viidenneksellä. Rakennusalalla lasku oli hitaampi mutta yhtä suuri: tuotanto laski tammi-/helmikuun 2008 (kriisiä edeltävä tuotannon huippu) ja helmikuun 2010 (tuotanto alhaisimmillaan) välillä noin viidenneksellä. Myös vähittäiskaupan liikevaihto laski merkittävästi, vaikkakaan ei yhtä paljon kuin tuotanto. Tämä kehitys teki tuolloin selväksi, mikä merkitys luotettavilla ja ajan tasalla olevilla lyhyen aikavälin tilastoilla on. Vuonna 2009 tehtiin kaksi merkittävää menetelmämuutosta. Ensinnäkin lyhyen aikavälin indikaattorien vertailupohjaksi otettiin vuoden 2000 sijaan vuosi 2005. Tällöin vertailuvuoteen tehtiin aritmeettinen muutos (keskiarvo 100 vuonna 2005 vuoden 2000 sijaan) ja indikaattoreissa käytetyt painotukset päivitettiin kuvastamaan talouden rakennetta vuonna 2005. Toiseksi, samaan aikaan kuin vertailupohjaa muutettiin, Euroopan unionin tilastollisen toimialaluokituksen uusi versio NACE Rev. 2 korvasi vanhemman version NACE Rev. 1.1. Luokitusta on nykyaikaistettu sisällyttämällä siihen uusia kohtia, joilla otetaan huomioon tuotannon eri muodot ja uudet teollisuusalat. Luokitus on huomattavasti yksityiskohtaisempi palveluja tuottavien toimialojen osalta. NACE Rev. 2 antaa paremman yleiskuvan taloudesta ja helpottaa kansainvälisiä vertailuja. Siirtyminen NACE Rev. 2 -versioon pystyttiin toteuttamaan ilman huomattavaa vaikutusta laatuominaisuuksiin, kuten ajantasaisuuteen tai tietojen vakauteen (ks. jäljempänä). 3. LYHYEN AIKAVÄLIN INDIKAATTORIEN SOVELTAMISALA JA LAATU 3.1. Lyhyen aikavälin tilastoista annetun asetuksen soveltamisala ja sen noudattaminen Viimeisten sellaisten (palvelujen tuottajahintoihin liittyvien) poikkeusten voimassaoloaika päättyi elokuussa 2009, joilla jäsenvaltioille annettiin lupa olla toimittamatta Eurostatille asetuksen (EY) N:o 1165/98 mukaisia tietoja. Kyseistä perussäädöstä muutettiin ja päivitettiin komission asetuksella (EY) N:o 329/2009, jolla otettiin käyttöön tehdyt työtunnit ja bruttopalkat uusina työllisyysindikaattoreina vähittäiskaupassa ja korjaustoiminnassa sekä muissa palveluissa. Muutoksen seurauksena kaikilta lyhyen aikavälin tilastojen kattamilta talouden toimialoilta kerätään tiedot tehdyistä työtunneista ja bruttopalkoista. Tiedot lasketaan neljännesvuosittaisina viitekausina, ja ne ovat saatavilla vuonna 2013. FI 3 FI

Eurostat seuraa lyhyen aikavälin tilastoista annetun asetuksen noudattamista jäsenvaltioissa kuuden kuukauden välein luotettavuuden, ajantasaisuuden, yhtenäisyyden ja vertailukelpoisuuden osalta. Asetuksen noudattaminen on korkealla tasolla ja paranee koko ajan. EU27:n keskiarvo 1. lokakuuta 2010 oli 8,9 (10:stä), kun 1. huhtikuuta 2005 se oli 8,5 ja 1. tammikuuta 2004 6,6. Useimmat jäsenvaltiot noudattavat nyt lyhyen aikavälin tilastoista annettua asetusta lähes täysimääräisesti. 3.2. Tarkkuus, luotettavuus, yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus Asetuksessa (EY) N:o 1165/98 ja muissa asiaa koskevissa säädöksissä on vahvistettu joukko yleisiä määritelmiä, joita sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa. Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset tekevät yhteistyötä varmistaakseen, että lyhyen aikavälin indikaattorit ovat tarkkoja, luotettavia ja yhteneviä. Asetuksessa vahvistettua menetelmäkehystä parannetaan jatkuvasti keskinäisissä neuvotteluissa ja tiettyihin teemoihin keskittyvissä erityistyöryhmissä. Jäsenvaltioissa käytettyjen menetelmien ei kuitenkaan tarvitse olla keskenään täysin samanlaisia. Lyhyen aikavälin tilastoista annetun asetuksen ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää tehokkaimmasta ja toimivimmasta tavasta kerätä ja käsitellä tietoja, jotta voidaan ottaa huomioon kansalliset erot, esimerkiksi koko, talouden rakenne ja hallinnollisten tietojen saatavuus. Eurostat toimii yhteistyössä myös kansainvälisten järjestöjen, erityisesti OECD:n, kanssa lisätäkseen tietojen ja menetelmien vertailukelpoisuutta Euroopan unionin ulkopuolella. 3.3. Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Lyhyen aikavälin tilastojen kannalta tietojen aikainen saatavuus on keskeistä. Jo ensimmäisessä lyhyen aikavälin tilastoista annetussa eurooppalaisessa asetuksessa vuonna 1998 vahvistettiin määräajat, joihin mennessä kansalliset tiedot oli toimitettava Eurostatille (ks. taulukko 1, kolmas sarake). Vuonna 2005 muutetussa asetuksessa 5 näitä määräaikoja on huomattavasti lyhennetty useimpien indikaattorien osalta. Taulukossa ilmoitetaan myös tällä hetkellä voimassa olevat toimittamista koskevat määräajat (esimerkiksi tiedotteiden osalta) viitekauden päättymisen jälkeen kuluneiden päivien lukumääränä. Yleisesti lyhyen aikavälin tilastojen ajantasaisuuden katsotaan olevan erittäin hyvä, ja mahdolliset viipeet johtuvat yleensä toimituspäivän osumisesta viikonloppuun tai yleiseen vapaapäivään. Tästä huolimatta lyhyen aikavälin indikaattoreita koskevat eurooppalaiset tiedotteet julkaistaan edelleen hitaammin kuin Yhdysvalloissa tai Japanissa. Käyttäjille ilmoitetaan tiedotteiden julkaisupäivistä hyvissä ajoin etukäteen Eurostatin verkkosivuilla olevassa julkaisuaikataulussa 6. Vuonna 2010 kaikki julkaisuaikataulussa ilmoitetut määräajat pystyttiin pitämään. 5 6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1158/2005, annettu 6. heinäkuuta 2005, lyhyen aikavälin tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1165/98 muuttamisesta (EUVL L 191, 22.7.2005, s. 1). http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/release_calendars/news_releases. Aikataulu koskee useita eurooppalaisia pääindikaattoreita, ei ainoastaan lyhyen aikavälin tilastoja. FI 4 FI

Taulukko 1: Ajantasaisuus mitattuna viitekauden päättymisen ja toimituspäivän välillä kuluneina päivinä, TRK:n tavoite ja levitys Indikaattori Jaksotus Asetuksen määräajat a ) TRK:n tavoitteet 2011 b) Kaikkien EUtietojen levitys c) Teollisuustuotanto Teollisuuden tuottajahinnat, kotimaan markkinat Teollisuuden uudet tilaukset Teollisuuden tuontihinnat Rakennustoiminnan tuotanto Vähittäiskaupan ja korjaustoiminnan liikevaihto Muiden palvelujen liikevaihto Palvelujen tuottajahinnat Rakennusluvat Neljännes vuo Neljännes vuo Neljännes vuo 40 40 42 35 35 34 50 50 55 45 45 34 45 45 49 30 30 35 60 60 61 90 60 Puuttuu 90 90 90 a) Tietojen toimittamista Eurostatille viitekauden päättymisen jälkeen koskevat määräajat lyhyen aikavälin tilastoista annetun asetuksen mukaisesti. On huomattava, että määräajat ovat usein pidemmät pienemmille maille. b) Talous- ja rahoituskomitean (TRK) vuoden 2010 tilannekatsauksessa tietojen antamista koskevista vaatimuksista EMU:ssa asetetut tavoitteet. c) Päivät viitekauden päättymisen ja levityksen välillä (esimerkiksi tiedotteet). 3.4. Lyhyen aikavälin indikaattorien tarkistaminen Lyhyen aikavälin indikaattoreiden ensimmäiset tulokset perustuvat o alustaviin, arvioituihin ja epätäydellisiin tietoihin. Sen vuoksi on odotettavissa, että ensimmäisen, toisen ja vielä niiden jälkeistenkin julkaisujen tulokset eroavat toisistaan. Tietojen ensimmäisen julkaisukerran jälkeen tuloksia yleensä täydennetään, kun niihin lisätään puuttuneet tai myöhässä toimitetut vastaukset. Muita syitä tietojen tarkistamiseen ovat kausitasoitukset, esikuva-analyysit, uudet tai paremmat tietolähteet, virheiden korjaaminen tai menetelmissä tapahtuneet muutokset. Lyhyen aikavälin indikaattorien tarkistukset ovat kuitenkin yleensä vähäisiä, varsinkin EU:ta koskevien aggregaattien ja euroalueen osalta. Kuukausittaisella erityistiedotteella julkaistavien viiden lyhyen aikavälin indikaattorin ensimmäisten tulosten laadun arvioimiseksi kesäkuun 2007 ja joulukuun 2010 väliseltä FI 5 FI

ajanjaksolta analysoitiin kuukausittaisen kasvuvauhdin muutokset ensimmäisen ja toisen julkaisemisen välillä. Taulukko 2: Viittä lyhyen aikavälin indikaattoria koskevien tarkistusten suuruusluokka a) Indikaattori Keskimääräinen absoluuttinen tarkistus b) Keskimääräinen tarkistus c) Suhteellinen keskimääräinen tarkistus d) Teollisuustuotanto 0,3 0,1 0,30 Teollisuuden tuottajahinnat, kotimaan markkinat 0,1 0,0 0,10 Teollisuuden uudet tilaukset 0,5-0,1 0,22 Rakennustoiminnan tuotanto 0,5 0,0 0,41 Vähittäiskaupan liikevaihto 0,3 0,1 0,74 a) Kausitasoitettu indikaattorien kasvuvauhti euroalueella. b) Keskimääräinen absoluuttinen kasvuvauhdin ero toisen ja ensimmäisen julkaisemisen välillä. c) Keskimääräinen kasvuvauhdin ero toisen ja ensimmäisen julkaisemisen välillä. d) Tarkistuksen ja toisen julkaisemisen aikaisen kasvuvauhdin välinen keskimääräinen suhde (molemmat absoluuttisesti ilmaistuna). Taulukossa 2 esitetään tiedotteessa julkaistavien viiden indikaattorin EU:ta koskevien aggregaattien kasvuvauhdin tarkistusten keskimääräinen suuruusluokka ensimmäisen ja toisen julkaisemisen välillä (yksi kuukausi myöhemmin). Absoluuttisesti ilmaistuna (toinen sarake) keskimääräiset tarkistukset vaihtelevat 0,1 prosenttiyksikön (teollisuuden tuottajahinnat) ja 0,5 prosenttiyksikön (teollisuuden uudet tilaukset) välillä. Indikaattorien väliset erot johtuvat pääasiassa menettelyistä. Teollisuuden tuottajahintoja koskevaa indikaattoria ei useinkaan tarkisteta, kun taas teollisuustuotantoa koskevan indikaattorin tarkistukset saatetaan tehdä useita vuosia ensimmäisen julkaisemisen jälkeen. Keskimääräiset tarkistukset (kolmas sarake) ovat lähellä nollaa. Tämä tarkoittaa sitä, että analysoidun kauden osalta kasvuvauhtia ei järjestelmällisesti yli- tai aliarvioitu ensimmäisen julkaisemisen aikaan. Taulukon 2 viimeisessä sarakkeessa annetaan tietoa tarkistusten asteikosta analysoidulla kaudella esittämällä kasvuvauhdin tarkistuksen ja toisen julkaisemisen aikaisen kasvun suhde. 3.5. Saatavuus, selkeys ja metatietojen käytettävyys Kaikkiin lyhyen aikavälin tilastojen tuloksiin voi tutustua maksutta Eurostatin verkkosivuilla. Lyhyen aikavälin tilastoille omistettu osa on helppo löytää kohdasta Teollisuus, kauppa ja palvelut tai hakutoiminnon avulla 7. 7 http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/short_term_business_statistics/introduction FI 6 FI

Menettelytapoja (metatiedot) koskevat kattavat, kohdennetut ja yksityiskohtaiset selitykset ovat myös saatavilla. Ne löytyvät osaksi edellä mainituista julkaisuista (Statistics in focus, Quarterly Panorama of European business statistics) tai edellä mainituilta Eurostatin verkkosivuilta. Lyhyen aikavälin tilastojen lähteet -tietokannasta saa yksityiskohtaisia tietoja tilastoprosesseista, oikeudellisista kysymyksistä, luottamuksellisuussäännöistä, tietojen laadusta sekä kansallisista tietojenkeruumenetelmistä 8. Menettelyjä koskevaa lisätietoa on saatavilla myös tietyistä pääindikaattoreista ( PEEIs in focus ) 9. Tilastokäsitteiden lyhyet selitykset julkaistaan uudessa wiki-tyyppisessä verkkosanastossa, jossa vastataan myös usein kysyttyihin kysymyksiin. 4. TILASTOJÄRJESTELMÄLLE AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET JA YRITYKSILLE AIHEUTUVA RASITE Eurostat teki vuonna 2009 yleisen kyselyn, joka kattoi 24 EU:n perussäädöstä ja johon vastasivat pääasiassa yritykset, ja keräsi tietoja yrityksille aiheutuvasta tilastorasitteesta (tiedot tilastoviranomaisille aiheutuvista tuotantokustannuksista eivät kuuluneet kyselyn piiriin). Vuosina 2006, 2007 ja 2008 21 maata toimitti riittävästi tietoja lyhyen aikavälin tilastoja varten. Menetelmiin liittyvien ongelmien vuoksi kyselyssä ei kuitenkaan saatu täysin vertailukelpoisia lukuja. Sen vuoksi voitiin julkaista vain kehityslinjoja. Lyhyen aikavälin tilastot kehittyivät suhteellisen vakaasti vuosien 2006 ja 2007 välillä, ja vuosien 2007 ja 2008 välillä vastaamiseen liittyvä rasite väheni hiukan. Varsinainen kustannusten ja rasitteen mittaaminen aloitettiin lyhyen aikavälin tilastojen osalta vuonna 2003 ilmestyneen ensimmäisen laatukertomuksen myötä. Siinä saatiin tietoa (tiettyjen indikaattorien osalta) kyselylomakkeeseen vastanneiden yritysten määrästä sekä arvioita siitä, kuinka paljon työaikaa lyhyen aikavälin tilastojen tuottaminen yrityksiltä ja tilastoviranomaisilta vaatii. Valmisteltaessa vuonna 2008 ilmestynyttä toista laatukertomusta työryhmä loi menetelmäkehyksen, jotta voitiin arvioida lyhyen aikavälin tilastojen kustannukset ja rasite sekä kokonaisuudessaan että yksittäisten indikaattorien osalta. Mittausväline vastasi EU:n nettokustannusten laskentamallia, jota käytetään hallinnollisen rasitteen mittaamisessa. Tätä kertomusta varten kerättiin syyskuussa ja lokakuussa 2010 tietoja viitevuodelta 2009. Mittaamisessa hyödynnettiin edellistä selvitystä varten kehitettyjä menetelmiä, joita kuitenkin mukautettiin aiemmin saatujen kokemusten perusteella, ja mittaamisessa keskityttiin yhtäältä aikaan, joka yritykseltä kuluu tietojen keräämiseen ja tilastollisiin pyyntöihin vastaamiseen, ja toisaalta aikaan, joka tilastoviranomaisilta kuluu lyhyen aikavälin tilastoista annetun asetuksen noudattamiseen. Luotettavien ja vertailukelpoisten määrällisten indikaattorien luominen kustannusten (tiedon kerääminen, käsittely ja levitys tilastolaitoksissa) ja rasitteen (tiedon toimittaminen yrityksissä) laskemista varten on käytännössä ja menetelmällisesti varsin hankalaa. Aika, joka yritykseltä keskimäärin kuluu kyselylomakkeen täyttämiseen ja tiettyä asiaa koskevien tietojen antamiseen, voidaan ilmoittaa vain karkeasti. Lisäksi on vaikea arvioida niiden yritysten määrä, jotka vastaavat yksittäiseen tilastokysymykseen (yritys voi esimerkiksi kuulua useampaan otokseen eri asioiden kautta, mikä voi johtaa kaksinkertaiseen laskentaan). Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti otanta voidaan järjestää eri tavoin eri jäsenvaltioissa, mikä vaikeuttaa vertailua. Lyhyen aikavälin tilastoja ei myöskään voida täysin erottaa muista 8 9 http://circa.europa.eu/public/irc/dsis/ebt/library?l=/methodology/sts_sources&vm=detailed&sb=title http://circa.europa.eu/public/irc/dsis/ebt/library?l=/methodology&vm=detailed&sb=title FI 7 FI

tilastoista, eikä useinkaan ole selkeää menetelmää, jolla kustannukset ja rasite jaetaan eri tilastojen välillä. Useimpia lyhyen aikavälin tilastoja varten kyselyssä kerättyjä tietoja käytetään myös muiden tilastojen laatimiseen, erityisesti kansantalouden tilinpidossa. Toisaalta nimellisesti muiden tilasto-osastojen keräämiä tietoja voidaan käyttää lyhyen aikavälin tilastoja varten. Koko Euroopan unionista käytettävissä olevien tietojen mukaan tuotantokustannukset laskivat 6 prosenttia ja yrityksille aiheutuva rasite keveni 15 prosenttia (molemmat mitattuna tunteina vuotta kohti) vuosien 2006 ja 2009 välillä. Kuten edellisessä laatukertomuksessa todettiin, tilastojärjestelmälle (esimerkiksi kansalliset tilastolaitokset) aiheutuvat kustannukset ja yrityksille aiheutuva rasite ovat karkeasti ottaen samat huolimatta siitä, että kokonaiskustannukset ja rasite ovat siirtyneet hiukan yrityksiltä kansallisille tilastoviranomaisille. Taulukossa 3 esitetään alustava laskelma keskimääräiselle yritykselle aiheutuvasta rasitteesta (lähinnä lyhyen aikavälin tilastoja koskevan kyselylomakkeen täyttäminen) pääindikaattorien osalta. On huomattava, että vertailun helpottamiseksi rasite lasketaan minuutteina kuukautta kohti myös neljännesvuosittaisten indikaattorien osalta. Rasitteen ollessa nolla tietoja ei kerätä lyhyen aikavälin tilastoja koskevalla kyselylomakkeella, vaan ne saadaan hallinnollisista lähteistä. On kuitenkin vielä useita tapauksia, joissa rasite vaikuttaa yliarvioidulta. Taulukko 3: Painottamattomat maakohtaiset keskiarvot (EU27), kyselylomakkeeseen vastaavalle yritykselle aiheutuvan rasitteen suurin ja pienin maakohtainen arvo (minuuttia kuukautta kohti) Teollisuustu otanto Teollisuuden tuottajahinna t Teollisuuden uudet tilaukset Rakennustoi minnan tuotanto Vähittäiskau pan ja korjaustoimi nnan liikevaihto Keskiarvo 20 17 6 22 11 Suurin 73 70 19 87 22 Pienin 0 3 0 1 0 5. LYHYEN AIKAVÄLIN TILASTOJEN KERÄÄMISESSÄ JA KÄSITTELYSSÄ TAPAHTUNUT KEHITYS On useita tekijöitä, joiden vuoksi kustannusten vähenemisen ja karkeiden käytettävissä olevien tietojen avulla ei voida määrällisesti erotella eri vaikutuksia kokonaislukuihin. Monissa tapauksissa kyselyn otosten kokoa on pienennetty tai posti- ja faksikyselyt on korvattu sähköisillä ja internet-kyselyillä. Tämä vähentää tilastoviranomaisten kustannuksia. Yrityksiin tämä vaikuttaa positiivisesti siten, että sähköisiin kyselylomakkeisiin on mahdollista sisällyttää luotettavuuden tarkistuksia, mikä vähentää sekä virheitä että luokittelua koskevien kysymysten määrää. FI 8 FI

Yritykselle aiheutuvan rasitteen kevenemisen tärkein syy vaikuttaa olevan se, että tilastolaitokset hyödyntävät yhä enemmän hallinnollisia tietoja, erityisesti työllisyysindikaattorien osalta (tehdyt työtunnit, työntekijöiden määrä, bruttopalkka). Tällaiset tiedot ovat yleensä jo saatavilla esimerkiksi verotoimistoilta, työvoimaviranomaisilta, julkisilta sosiaaliturvalaitoksilta tai rakennusviranomaisilta, eikä niitä tarvitse kerätä erikseen tilastoja varten. Vaikka olemassa olevien hallinnollisten lähteiden käyttö tilastoja varten keventää yritysten rasitetta, se voi johtaa tilastolaitosten kustannusten nousuun, sillä tietoja saattaa olla tarpeen mukauttaa. Hallinnollisten tietojen käyttö edellyttää myös jatkuvaa koordinointia erityisesti silloin, kun maan hallinto on hajautettu. Lisäksi hallinnollisten tietojen käyttö lyhyen aikavälin tilastojen laatimisessa on rajoitettua erityisesti kuukausittaisten indikaattorien osalta, koska ajantasaisuutta koskevat vaatimukset ovat korkeat ja määräajat lyhyet. Hallinnollisia tietoja kerätään usein lyhyen aikavälin tilastojen tarpeita ajatellen liian harvoin, ja/tai ne ovat saatavilla liian myöhään. Hallinnollisia tietoja on myös mukautettava silloin, kun ne eivät suoraan vastaa lyhyen aikavälin tilastoja koskevia määritelmällisiä vaatimuksia. Tällaisilla mukautuksilla saattaa olla vaikutusta myös tietojen laatuun. Kansalliset tilastolaitokset kehittävät lyhyen aikavälin tilastoja jatkuvasti sekä kansallisella tasolla että yhteistyössä Eurostatin kanssa useissa työryhmissä. Tiettyjen muiden tilastoalojen ohella lyhyen aikavälin tilastot ovat osa Euroopan yritys- ja kauppatilastojen uudenaikaistamisohjelmaa (MEETS). Kyseisen ohjelman puitteissa lyhyen aikavälin tilastot ovat osa monia eri toimia, jotka koskevat hallinnollisen tiedon jatkokäyttöä, vielä käyttökelvottomien lähteiden hyödyntämistä, tietojen yhdistämistä useista lähteistä, tiedon varastointia, ei-saatavilla olevien tietojen arviointia ja määritelmien yhdenmukaistamista. Näiden jo olemassa olevien hyvien käytäntöjen tunnistamisen, kehittämisen ja jakamisen uskotaan myötävaikuttavan tietojen keräämisen ja käsittelyn tehostamiseen. Lyhyen aikavälin tilastoissa hyödynnetään jo useita välineitä, joilla rajoitetaan yrityksille aiheutuvaa rasitetta. Tiettyjä indikaattoreita varten on otettu käyttöön Euroopan laajuisia otantajärjestelmiä. Tällaisen järjestelmään osallistuvat maat keräävät tietoja vain sellaisista teollisuudenaloista tai tuotteista, joiden osalta niiden kansallinen osuus Eurooppaa koskevassa aggregaatissa on merkittävä. Toinen tärkeä väline pienille yrityksille aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi tai jopa välttämiseksi on kynnysarvojen soveltaminen tiedonkeruussa. Niissä tapauksissa, joissa pieniä yrityksiä ei voida kokonaan vapauttaa tiedonkeruusta, sovelletaan pienempää otantaa, jolloin on epätodennäköisempää, että pienyritys kuuluisi otokseen. Toinen otantamenetelmä, jota monet tilastolaitokset soveltavat rutiininomaisesti, on rotaatioperiaatteella valitut otokset, joissa osa yrityksistä korvataan joka vuosi. On myös huomattava, että Euroopan lyhyen aikavälin tilastoja varten vaadittavien otosten koko on usein käytännössä käytettyjen otosten kokoa pienempi, sillä kansalliset tilastolaitokset saattavat joutua tuottamaan indikaattorit alueittain tai paikallisesti eriteltyinä. FI 9 FI

Liite: 43 lyhyen aikavälin indikaattoria (PEEI, tummennettuna), Q neljännesvuoen indikaattori, M kuukauen indikaattori Teollisuus Rakennustoiminta Vähittäiskauppa ja korjaustoiminta Muut palvelut Tuotanto Teollisuustuotanto (M) Rakennustoiminnan tuotanto (M/Q) Talonrakennus Maa- ja vesirakentaminen Liikevaihto Teollisuuden liikevaihto (M) Kotimainen teollisuuden liikevaihto Muu kuin kotimainen teollisuuden liikevaihto (euroalue ja ei-euroalue) Kustannukset - Rakennuskustannukset (Q) Materiaalikustannukset Työvoimakustannukset Uudet tilaukset / rakennusluvat Saadut uudet tilaukset (M) Kotimaan uudet tilaukset Muut kuin kotimaan uudet tilaukset (euroalue ja ei-euroalue) - - - Vähittäiskaupan ja korjaustoiminnan liikevaihto (M) Rakennusluvat (Q) asuntojen lukumäärä hyötypinta-ala m² Työntekijöiden määrä Teollisuuden työntekijöiden määrä (Q) Rakennustoiminnan työntekijöiden määrä (Q) - - - - Vähittäiskaupan ja korjaustoiminnan työntekijöiden määrä (Q) (ei vielä saatavilla) Vähittäiskaupassa ja korjaustoiminnassa tehdyt työtunnit (Q) (ei vielä saatavilla) Tehdyt työtunnit Teollisuudessa tehdyt työtunnit (Q) Rakennustoiminnassa työtunnit (Q) tehdyt Bruttopalkat Teollisuuden bruttopalkat (Q) Rakennustoiminnan bruttopalkat (Q) Vähittäiskaupan bruttopalkat (Q) ja korjaustoiminnan Tuottajahinnat Teollisuuden tuottajahinnat (M) Myynnin deflaattori (M) Kotimaan tuottajahinnat Muut kuin kotimaan tuottajahinnat (euroalue ja ei-euroalue) Tuontihinnat Teollisuuden tuontihinnat (M) (euroalue ja ei-euroalue) - - - Muiden palvelujen liikevaihto (Q) Muiden palvelujen työntekijöiden määrä (Q) (ei vielä saatavilla) Muissa palveluissa tehdyt työtunnit (Q) (ei vielä saatavilla) Muiden palvelujen bruttopalkat (Q) Muiden palvelujen tuottajahinnat (Q) FI 10 FI