1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden kehityksellä on havaittu yhteys, jossa selittäviä tekijöitä ovat mm. taloudellinen aktiviteetti, jota tyypillisesti mitataan bkt:nä kansantalouden tasolla, tarvitsee tai synnyttää kuljetuksia erityisesti teollinen tuotanto vaatii raaka-aineiden, puolivalmisteiden ym. kuljetusta, ja edelleen lopputuotteet kuljetuksia myös paljon alkutuotannossa - palveluissa huomattavasti vähemmän lopulta kulutus määrittää, mille on kysyntää tuotteet vs. palvelut materialistinen vs. immateriaalinen elämäntapa/yhteiskunta lähituotanto vs. globaali tuotanto tuotantokustannus vs. kuljetuskustannus
3 Talouden ja tiekuljetusten yhteys Keskeinen mittari kuljetusintensiteetti, jonka arvona voi olla esim. tkm/ (tyypillisin), t/ (tässä esityksessä), päästöihin kytketty CO 2 / tai energian kulutukseen kwh/ tai MJ/ Kuljetusintensiteetti voidaan laskea eri kuljetusmuodoille (tässä tiekuljetuksille) eri toimialoille (kuten tässä) eri maille historiallisena aikasarjana Kuljetusintensiteetti laskee tyypillisesti, kun talous kehittyy raaka-ainepohjaisesta osaamispohjaiseen => tieto- /palveluyhteiskunta Eri maiden välillä suuret erot lähinnä talouden rakenteesta johtuen, osin myös kuljetusmuotojen käytössä
Talouden, tiekuljetussuoritteen ja - määrän sekä -intensiteetin kehitys Suomessa 1995-2009 4-8,0 % - 12,1 % - 17,6% Data: Tilastokeskus
5 Talouden kehitys Suomessa 1995-2009 Palvelusektori (kauppa + muut palvelut) selvästi suurin toimiala Elektroniikkateollisuuden merkityksen nousu (teknologiateollisuus) 1990-luvulta 2000-luvulle tultaessa Metsäteollisuuden merkityksen väheneminen 2000-luvulla Maatalous Metsätalous 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 % 10,0 % 12,0 % Kaivostoiminta Rakentaminen Metsäteollisuus Metalliteollisuus 1995 2000 2007 Teknologiateollisuus Elintarviketeollisuus Muu teollisuus Kauppa
Merkittävimmät toimialat tiekuljetusten ja talouden kannalta 6 Kuljetusmäärältään ylivoimaisesti suurin toimiala on rakentaminen, 53 % tonneista v. 2007 (maaaineskuljetukset) Kuljetussuoritteella mitaten rakentaminen edelleen suurin (21 %), muita merkittäviä muu teollisuus, metsäteollisuus, metsätalous, kauppa ja metalliteollisuus
Tiekuljetusmäärä, -suorite ja arvonlisäys sekä näiden osuudet eri toimialoilla Suomessa vuonna 2007 7 milj. tonnia %-osuus mrd. tkm %-osuus mrd. euroa %-osuus Maatalous 17,4 4,2 % 1,6 6,0 % 1,4 0,9 % Metsätalous 35,3 8,5 % 2,9 11,1 % 3,7 2,3 % Kaivostoiminta 4,2 1,0 % 0,4 1,5 % 0,5 0,3 % Rakentaminen 221,3 53,3 % 5,4 20,7 % 10,0 6,4 % Metsäteollisuus 36,1 8,7 % 4,1 15,6 % 7,5 4,8 % Metalliteollisuus 17,2 4,1 % 2,2 8,5 % 11,0 7,0 % Teknologiateollisuus 0,9 0,2 % 0,1 0,4 % 9,1 5,8 % Elintarviketeollisuus 9,4 2,3 % 1,5 5,7 % 2,5 1,6 % Muu teollisuus 45,7 11,0 % 5,2 20,0 % 6,9 4,4 % Kauppa 15,6 3,8 % 2,2 8,5 % 16,2 10,3 % Muut palvelut 11,8 2,8 % 0,5 2,0 % 88,0 56,1 % Yhteensä 414,9 100,0 % 26,0 100,0 % 156,9 100,0 % Data: Tilastokeskus
Kasvua vuoteen 1995 verrattuna Toimialojen tiekuljetusmäärän ja arvonlisäyksen suhde 1995 ja 2007 8 Kuljetusintensiteetin (t/ ) selvä aleneminen useimmilla toimialoilla; yhteensä 35 %. Yhä suurempi osa toimialan arvonlisäyksestä syntyy muusta kuin tavaratuotannosta; tuotannon jalostusarvo nousee saman aikaan tiekuljetustonnia / 1000 euroa arvonlisäystä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Maatalous Metsätalous Kaivostoiminta Rakentaminen Metsäteollisuus Metalliteollisuus Teknologiateollisuus Elintarviketeollisuus Muu teollisuus Kauppa Muut palvelut 1995 2007 Data: Tilastokeskus
Kaksi skenaariota talouden ja kuljetusten kehittymisestä 9 Kaksi talouden skenaariota, joita yhdistää kokonaiskasvu 1,5 % vuodessa vuoteen 2020 toimialojen kasvuluvut poikkeavat toisistaan selvästi skenaario 1: kasvu toimialoilla, joiden kuljetusintensiteetti on alhainen: teknologiateollisuus ja palvelut skenaario 2: kasvu toimialoilla, joiden kuljetusintensiteetti on korkea: alkutuotanto, rakentaminen ja teollisuus kuljetusintensiteetin kehitys 1995-2007 ekstrapoloitu vuoteen 2020 saakka
10 Skenaariot ja tulokset arvonlisäyksen vuosimuutos Skenaario 1 Skenaario 2 milj. t v. 2020 muutos tonneissa 2007-2020 arvonlisäyksen vuosimuutos milj. t v. 2020 muutos tonneissa 2007-2020 Maatalous 0,0 % 36,9 112 % 2,0 % 47,7 174 % Metsätalous 0,0 % 17,0-52 % 2,5 % 23,5-34 % Kaivostoiminta 0,0 % 3,1-27 % 2,0 % 4,0-6 % Rakentaminen 0,0 % 95,1-57 % 3,0 % 139,6-37 % Metsäteollisuus 0,0 % 43,2 20 % 3,5 % 67,5 87 % Metalliteollisuus 0,0 % 13,2-23 % 3,5 % 20,7 21 % Teknologiateollisuus 3,0 % 0,7-19 % 0,5 % 0,5-41 % Elintarviketeollisuus 0,0 % 10,1 8 % 3,0 % 14,9 58 % Muu teollisuus 0,0 % 35,3-23 % 3,0 % 51,8 13 % Kauppa 2,0 % 13,8-11 % 0,4 % 11,3-28 % Muut palvelut 2,0 % 13,3 13 % 1,0 % 11,7 0 % Yhteensä 1,5 % 281,7-32 % 1,5 % 393,2-5 %
11 Tulosten tulkintaa Molemmissa skenaarioissa kuljetusmäärä alenee vahva yhteys kuljetusintensiteetin kehitykseen => merkittävä epävarmuustekijä tarkastelulle skenaario 1: lähes kolmannes vähemmän kuljettavaa (-32 %) skenaario 2: kuljetusmäärä 5 % alempi (vaikka talouskasvu keskittyy paljon kuljetuksia tarvitseville toimialoille) talouden kokonaiskasvuennuste (+ 1,5 %) realistinen, joskin epävarma pitkällä aikavälillä suurempi epävarmuus: miten toimialat kehittyvät
12 Pohdintaa On todennäköisempää, että toimialakehitys Suomessa on enemmän skenaarion 1 kaltaista Siten on melko todennäköistä, että tiekuljetusmäärä on nykyistä alempi tulevaisuudessa Mikä merkitys tällä on esimerkiksi väylien ylläpitäjille tai kuljetusyrityksille? Riippuen kuljetusetäisyyksien kehittymisestä, myös kuljetussuorite voi tulevaisuudessa alempi