Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n sosiaalinen uudistuslehti 2/2010 Hallitus vaarantaa terveytemme! Tässä numerossa: Teemana harrastukset yhdistyksissä Sivut 4-5 u8 Terveyspalveluista hyötyneet hyvätuloiset Sivu 2 Eikö sana kuulu, eduskunnan herrat ja rouvat! Sivu 3 Sosiaalibarometri ja kansa jälleen yhtä mieltä Sivu 5 Vilppulan Anjan kolme toiminnan vuosikymmentä Sivu 8 Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton koolle kutsuma mielenosoitus 6.5. eduskuntatalon edustalla kokosi osanottajia muistakin järjestöistä. Liiton esittämät pääkysymykset eduskuntaryhmille koskivat sosiaaliturvan käytännön järjestämistä, sosiaaliturvan kokonaisvaltaista uudistamista sekä terveydenhoidon maksukattojen yhdistämistä. Yksittäisten mielenosoittajien kysymyksissä kuuluivat monet omakohtaiset on gelmat ja pettymykset. 1. Kunnilla on päävastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen käytännön järjestämisestä, mutta viime kädessä vastuu on valtiolla lainsäädännön, resurssien varmistamisen sekä lakien toteutuksen ja palvelujen tason valvonnan ja ohjauksen keinoin. Kunnissa palveluja on toteutettu vaihtelevasti, erilaisin kriteerein ja periaattein, valitettavan usein jopa lainvastaisin ratkaisuin mm. sosiaalija terveystoimen alibudjetoinnin seurauksena. Viime vuosina on eduskunnan säätämässä sosiaalilainsäädännössä annettu kunnille yhä enemmän tulkinta- ja harkintavaltaa, tietoisena ja huolimatta siitä, että näin on heikennetty kansalaisten yhdenvertaista oikeutta tarpeellisiin palveluihin. Samanaikaisesti on PARASym. hankkeiden myötä kuntia kannustettu/pakotettu julkisten palvelujen keskittämiseen suuremmiksi kokonaisuuksiksi niin, että palvelut etääntyvät Mielenosoittajien kysymykset päättäjille kuntakeskuksiin ja niiden toteutus pirstotaan erilaisilla malleilla eri kuntien ja yritysten kesken. Omassa kunnassa ei välttämättä enää kukaan kanna kokonaisvastuuta siitä, miten palvelut vastaavat esim. pientuloisten vammaisten ja ikäihmisten tarpeita, neuvonnasta ja opastuksesta puhumattakaan. Riittääkö mielestänne, että oikeudet tukiin ja palveluihin on kirjattu jonnekin, vaikkeivät ne käytännössä toteudukaan tai toteutuvat vain osittain eikä välttämättä oikeudenmukaisesti? Miten eduskunta huolehtii kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta perustuslain edellyttämällä tavalla? 2. SATA-komitean alkuperäinen tehtävä, sosiaaliturvamme kokonaisvaltainen uudistaminen kariutui siihen, että hallitus edellytti muutosten toteuttamista kustannusneutraalisti: jos jotakin tukea kohennettaisiin, tulisi jotakin toista tukea vastaavasti heikentää entisestään. Näin siitä huolimatta, että kansalaisten perusturvan nykytason on kiistämättä todettu olevan aivan riittämätön kohtuulliseen elämiseen. Vastaavaa nollasummavaatimusta ei tiettävästi sovelleta muilla julkisen hallinnon sektoreilla. Syyperusteista toimeentulotukeakaan ei voitu siirtää Kelan hoidettavaksi sillä perusteella, että silloin kaikki, joilla tukeen olisi tarve ja oikeus, voisivat sitä hakea ja saada, mikä olisi aiheuttanut kustannusten kasvua. Vastaako tämä todella teidän käsitystänne lainsäädännön kirjaimen ja hengen toteutumisesta? Mikä on mielestänne sosiaaliturvan tavoite ja tehtävä nyky-suomessa, eurojen säästäminen vai yhteiskunnan heikoimpien selviytymisen tukeminen? Näettekö tilanteessa ongelmaa? Jos, niin mitä aiotte tilanteen korjaamiseksi tehdä eduskunnassa/hallituksessa? 3. Terveydenhoidon maksukattojen yhdistäminen on ollut Vanhasen molempien hallitusten ohjelmissa, ja SATAkomiteakin teetti siitä perusteellisia selvityksiä. Aikaa on kulunut, mutta asiassa ei ole edetty. Tällä välin ovat asiakasmaksut vain nousseet, ja korotuspäätökset on tehty jo tuleville vuosillekin. Pienituloisilla vammaisilla, pitkäaikaissairailla ja vanhuksilla menee huomattava osa tuloista terveydenhoitoon ja lääkkeisiin. Monesti jäävät sairaudet hoitamatta ja lääkkeet ostamatta kun rahat eivät riitä. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto on jo pitkään vaatinut terveydenhuollon maksukattojen yhdistämistä ja vuosittaisen maksukaton määrittämistä enintään 350 euron tasolle. Mitä aiotte eduskunnassa/ hallituksessa tehdä maksukattouudistuksen eteenpäin viemiseksi ja pienituloisten sairaanhoitokustannusten helpottamiseksi? Ohessa Tsil ry:n eduskuntaryhmille lähettämät kysymykset, joihin ryhmien edustajien oli määrä vastata toukokuun 6. päivän mielenosoituksessa. Sivulla 3 on lyhyitä poimintoja paikalla olleiden kansanedustajien puheenvuoroista. Vastaamassa olivat Sdp:n, Vasemmistoliiton, Keskustan, Kokoomuksen, Vihreiden, Perussuomalaisten ja Rkp:n edustajat.
2 Pääkirjoitus 2/2010 Liiton ja sen paikallisyhdistysten tekemän vammaisten edunvalvontatyön ohella yhdistystemme toimintaan kuuluu tärkeänä osana monenlaisen harrastustoiminnan järjestäminen jäsenistölleen. Valitsimme tähän lehteen teemaksi harrastustoiminnan. Nyt miettiessäni tätä aihetta yllätyin siitä harrastusvalikoimasta, jota yhdistyksistämme löytyy. Ei se yllättänyt, että yhdistyksissämme on runsasta harrastustoimintaa, vaan se, kuinka laaja aihepiiri harrastusten parissa on. Yksin kerhotoiminnan osalta tulevat mieleeni askartelu-, käsityö-, atk-, ruoka-, sketsiym. kerhot unohtamatta yhdistysten harrastamaa aktiivista matkailua koti- ja ulkomaissa sekä keskinäistä kanssakäymistä ja vierailumatkoja Harrastamaan hyvässä seurassa toistensa luo. Tärkeänä osana ovat myös yhdistysten järjestämät erilaiset opintokerhot. Kulttuurin alalta löytyy laulukuoroja, -ryhmiä ja laulajia, on runoilijoita, laulujen sanoittajia ja säveltäjiä jne. Enempää näitä luettelematta voi toimintaan parhaiten tutustua henkilökohtaisesti lähtemällä mukaan liiton vammaiskulttuuripäiville Vähäjärven lomakotiin kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tätä laajaa toimintaa ei pidä ajatella pelkkänä harrastustoimintana. Kyse on myös hyvästä ja vaikuttavasta osasta vammaisyhdistysten vertaistoimintaa. Vertaistoimintaa, jossa meillä on mahdollisuus keskustella omista ongelmistamme tai vaivoistamme sekä saada tukea ja neuvoja toisilta samoja asioita kokeneilta ihmisiltä, ihmisiltä isolla I:llä, jotka pyyteettömästi vetävät näitä kerhoja ym. toimintoja talkootyöllä. Kiitokset siitä heille! Terveydenhuoltotutkimuksen professori Ilmo Keskimäki: 1990-luvun alkuun asti suomalainen terveydenhuolto nähtiin reformein asteittain täydentyvänä WHO:n mallijärjestelmänä. Pienistä puutteistaan huolimatta järjestelmä hipoi täydellisyyttä ja uskottiin, että se tarjoaisi ainakin lähitulevaisuudessa kaikille yhdenvertaisesti parhaat mahdolliset terveyspalvelut. Suomalaisen terveydenhuollon positiivinen julkikuva on kuitenkin muuttunut parin viime vuosikymmenen aikana. 1990-luvun alun talouslaman ja valtionosuusuudistuksen seurauksena terveydenhuollon voimavaroja supistettiin ja muun muassa ehkäisevät palvelut ja mielenterveyspalvelut kärsivät hätäisesti tehdyistä leikkauspäätöksistä. Väitän kuitenkin, että ison murtuman Suomen terveydenhuollon julkiseen kuvaan on aiheuttanut 1990-luvun alusta lähtien kertyneet tutkimustulokset, joiden mukaan terveyspalvelut eivät jakaudu niin oikeudenmukaisesti kuin aiemmin uskottiin eikä perus- Hyvässä seurassa ja hyvissä harrastuksissa unohtuvat pikku murheetkin, tai jos eivät aivan unohdu, voi niistä ainakin puhua toisen kanssa. Kenenkään ei tarvitse olla yksin. Joukkoon mahtuu vielä. Ota yhteyttä lähimpään paikallisyhdistykseen ja lähde mukaan harrastamaan hyvässä seurassa! Jorma Eloranta Tapaturma- ja sairausinvalidien ry:n puheenjohtaja Terveyspalveluista ovat hyötyneet eniten hyvätuloiset tuslain edellyttämä yhdenvertaisuus toteudu suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Sairaalapalvelujen käytössä osoittautuikin olevan yllättävän suuria sosiaaliryhmien välisiä eroja. Sairaalapalvelut kokonaisuudessaan näyttivät jakautuvan tarpeen mukaan, mutta kun käyttöä tarkasteltiin käytön syyn mukaan, osoittautui että ylemmille sosiaaliryhmille tehtiin enemmän kirurgisia toimenpiteitä kuin alemmille. Palvelujärjestelmän rakenne, yksityispalvelujen ja työterveyshuollon suuri osuus avohoidossa ja sairaaloiden potilaslähetteissä sekä vielä 1990- luvulla kunnallisissa sairaaloissa toiminut erikoismaksuluokkajärjestelmä näytti ohjaavan lisääntyneet palvelut hyväosaisille. Kansainvälisessä vertailussa Suomi asettui 2000-luvun alussa lääkäripalvelujen käytön jakautuman oikeudenmukaisuudessa Yhdysvaltojen ja Portugalin rinnalle eniten hyväosaisten palvelujen käyttöä suosivaksi maaksi. Jakautuma kuvasti palvelujärjestelmän rakennetta ja työterveyshuollon ja yksityispalvelujen käytön painottumista hyvässä taloudellisessa asemassa oleviin ja oli säilynyt kutakuinkin muuttumattomana 1980-luvulta lähtien keskimäärin. Lähivuodet tulevat olemaan terveydenhuollon kehittämisen kannalta tärkeitä. Olisi toivottavaa, että kehittämisessä palattaisiin 1960-luvun rationaalisen yhteiskuntapolitiikan henkeen ja uutta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja ohjausjärjestelmää suunniteltaisiin sosiaali- ja terveyspoliittisista tavoitteista lähtien jättäen eri intressitahojen etujen varjelu vähemmälle. Lyhennelmä Tampereen yliopiston terveydenhuoltotutkimuksen professorin Ilmo Keskimäen juhlaluennosta to 29.4.2010. Lähde: Tampereen yliopiston tiedotus. Luento kokonaisuudessaan osoitteessa: www.uta.fi Näkökulma: Kalevi Tuominen Mikä vanhus muka! Minua alkoi koko vanhuuskäsite ärsyttää, kun paikallinen sanomalehti kirjoitti, että 57- vuotias vanhus ajoi autolla kolarin. Jutussa ei kuitenkaan paljastunut, kuka oli kolariin syyllinen. Samankaltaisia juttuja on vähän joka lehdessä, iäkkäämpi yleensä syyllistetään. Moni nuorikin on vielä sitä mieltä, että kortti pois kun ikää on 70 vuotta. Näin tehtäisiin liikkuminen monelle ihmiselle hankalaksi maaseudulla, jossa ei ole julkista liikennettä tai julkinen liikenne on hyvin vähäistä. Kaikki eivät voi asua isoissa kasvukeskuksissa, missä julkinen liikenne toimii. Nuoret miehet ajavat tilastojenkin mukaan yleensä pahimmat kolarit, mutta hehän vain kokeilevat rajojaan. Missä nuori kaahaa, iäkkäämpi ajaa maltilla. Iäkkyys muuttuukin nuoruudeksi, jos vamman, sairauden tai muun syyn takia joudut hakemaan työkyvyttömyys- tai sairauseläkettä. Sitä ei sinulle voida myöntää, koska olet liian nuori eläkkeelle. Minunkin tuttavapiiriini kuuluu monta alle kuusikymppistä, joilla on 300 sairauslomapäivää täynnä. Nyt he ovat työttömyyskortistossa työkyvyttöminä työnhakijoina. Se siitä tasapuolisesta kohtelusta. Joko olet liian vanha työelämään, sinut lomautetaan Yli puolet (57 %) suomalaisista asuu sellaisen terveyskeskuksen alueella, jossa ainakin ajoittain on ongelmia saada välittömästi yhteys terveyskeskukseen, kuten ns. hoitotakuu edellyttäisi. Yhteydensaanti terveyskeskukseen oli sitä paitsi entisestään heikentynyt vuoden 2009 aikana. Näin kertovat THL:n viime lokakuussa terveyskeskusten johtaville lääkäreille tekemän kyselyn tulokset. Tässä nyt ei ollut mitään kovin uutta eikä yllättävää. Kalevi Tuominen Raumalta. tai katsotaan liian huonokuntoiseksi työhön. Myös verotus kasvattaa eriarvoisuutta. Hallitus alentaa isotuloisten verotusta ja siirtää verotuksen painopistettä kulutukseen. Pienten eläkkeiden varassa elävät joutuvat käyttämään kaikki tulonsa kulutukseen ja maksavat näin koko eläkkeestään kulutusveroa. Isotuloinen siirtää aina osan sivuun, koska ei kuluta koko palkkaansa. Eläkepäätöksessäni muuten vuoden alussa luki ensimmäisen kerran Teille on myönnetty vanhuuseläkettä se ja se summa. En ole katkera, vaikken itseäni vielä vanhukseksi tunne, paremminkin huvittunut. Kalevi Tuominen Tsil ry:n liittohallituksen ja Rauman seudun tapaturma- ja sairausinvalidit ry:n hallituksen jäsen Mielenosoittajia eduskunnan portailla 6.5.2010. Kuva: Hannu Oittinen. Onko meitä liikaa? Mielenkiintoista on se, mitä terveyskeskukset ilmoittivat yhteydensaannin esteiksi. Jonkin verran yhteydensaannin ongelmien syyksi todettiin henkilöstövaje, vielä useammin puhelintekniikan puutteet. Kaikkein yleisimmin ongelmien aiheuttajaksi mainittiin kuitenkin ajoittainen suuri puhelumäärä. Terveyskeskukseen yhteyttä yrittäviä on siis liikaa! Marja-Leena Kalkkinen
3 Oikeutta vähäosaisille vihdoinkin, päättäjät! Olemme tosissamme, emme huvimatkalla, turkulainen Kaija Kiessling sanoi puheenvuorossaan eduskuntatalon portailla Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton mielenosoituksessa. Teemavuodet eivät riitä, tarvitaan käytännön tekoja köyhyyden voittamiseksi. Tarvitaan vähintään 900 euron perusturva puhtaana käteen, vaikka se summa ei yllä edes EU:n määrittelemään köyhyysrajaan, Kiessling sanoi. Miten on mahdollista, että Kreikalle oltiin lupailemassa 1,6 miljardia euroa, vaikka Heinolan reumasairaalan toiminnan jatkamiseen ei löytynyt kahta miljoonaa euroa, tamperelainen Irmeli Saarijärvi kysyi. Terveydenhuollon henkilö- Jo on ihme, jos ei sana mene perille kansanedustajille ja ministereille. Mielenosoittajat vakuuttivat, että Aarre Pulkkinen Jyväskylästä kunta tekee voitavansa kaikissa mielenosoitukset jatkuvat ja voimistuvat. Lupaukset eivät riitä, tarvitaan tekoja. kiteytti viestinsä ytimekkäästi. oloissa pienellä palkalla, mutta työolot on vedetty niin tiukalle, että aika ja voimat eivät riitä, kuhmalahtelainen Kaarina Tapaturma- ja sairausinva Viime päivinä on jälleen Vuori kuvaili arkitodellisuutta. lidien liiton mielenosoituksen nähty, että rahaa löytyy, vaikkei avannut liittovaltuuston varasitä ole budjetoitu, Kreikan Yhdeksän hyvää ja puheenjohtaja Tuure Hietatalouden ja sitä kautta euroopkymmenen kaunista nen totesi, että vammaiset ja palaisten pankkien pelastamivanhukset odottavat Eurooseen. Kuntien taloudellinen tilanne Paikalla olleet kansanedustajat pan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaiselta on heikentynyt, ja niiden kyky vastasivat sekä eduskuntavastata kansalaisten lakisääryhmille lähetettyihin kysy- teemavuodelta tekoja. Vanhasen 2. hallituksen teisistä palveluista hipoo laittomyksiin että mielenosoittajien muuden tasoa. puheenvuoroihin. Vastauksissa ohjelmassa Vastuullinen, Odotamme nyt kansankuuluivat myös puolueohjelmat välittävä ja kannustava Suomi luvattiin kansalaisille edustajilta vastuullisia vastaja omat vaaliteemat. uksia hyvästä sosiaaliturvasta Terveyskeskusmaksuista toimeentuloa ja huolenpitoa. Hietanen muistutti, että ei ja huolenpidosta, koska ne ovat pitää luopua, hoito on annettava Arkadian mäellä-laulun ensiesityksen esilaulajina eduskuntatalon meille vammaisille ja vanhukoikeaan aikaan ja oikeassa voida parantaa toisen tukea portailla olivat Reijo Mäkelä (vas.), Tuure Hietanen ja Pauli Västilä. sille elinehto selvitä arjesta paikassa. Ja terveydenhuollon tarvitsevan ryhmän tilannetta,. huomennakin, Tuure Hietanen maksukatto pitää vihdoinkin kun rahat siihen pitäisi ottaa sanoi. Säv. Mannakorven mailla saada kuntoon. Hallinnossa joltain toiselta. San. Reijo Mäkelä (2010) tulee noudattaa voimassaolevia lakeja kaikilla tasoilla, Merja veroisuuden kannalta, eli se on Eduskuntatalo otettava Arkadian mäelle taas matkamme ehti saatava pikaisesti kuntoon. hyötykäyttöön Kuusisto (sd) sanoi. kysymään et onko meidän edustaja rehti Olen yhtä mieltä kansanne, Viranomaisten tehtävä on hura huh hah hei teitä myöskin tahdon nähdä että julkinen terveydenhuolto on seurata asiakkaiden kohtelua Puheenvuoron käytti myös jotka epäiltyinä käytävillä hiippailee parasta. Muistutan, että hallitus palvelujen käyttäjinä. Nyt taso entinen pitkäaikainen kansanon saanut hyvääkin aikaan, mm. vaihtelee paljon, eli korjattavaa edustaja Ensio Laine. Mattia ei maailmalle enää pidä päästää - Pitäkää huolta siitä, että vanhusten palvelulaki tulee on, sanoi Håkan Nordman palattuaan lakeja hän heti alkaa säätää eläkerahoja ei pelata hukkaan, voimaan ensi vuoden alusta ja (rkp). Hura huh hah hei Matti selvänäkin sekoo Tämän päivän ongelmat että taitettu indeksi ja elinaikavammaispalvelulaki tuli voikuten viinamäen ministerit aikoinaan maan viime syksynä. Tarttukaa terveyspalveluissa eivät ole kerroin poistetaan ja että näihin, kehotti Sirpa Asko- korjattavissa vain rahalla; nyt arvonlisäveroa ei koroteta. Kansan edustajilla on avustajat faksit Laine kertoi, että 30 vuotta tarkastellaan rakenteita ja Seljavaara (kok). kansan piikkiin tilataan vain rappusille taksit Vihreät ovat aina olleet käytäntöjä syvällisesti. Omais- sitten eduskunnassa kävi iso Hura huh hah hei kyllä vammaiset ja vanhat perusturvan kannalla. Takuu- hoidon tuki tulisi siirtää Kelalle lähetystö, jossa oli mukana myöskin avustajaa itsellensä tarvitsee eläke on hyvä askel, mutta ja maksukatossa on pyrittävä eduskuntataloa rakentamassa sosiaaliturvaan tarvitaan raken- kustannusneutraaliin tasa- ollut Juho Mehto. Kunnat eivät asukkaiden terveyttä vaali - Mehto sanoi, että talo tehtiin teellisia uudistuksia, Eläkkeet, kattomalliin, sanoi Paula Sihto jonottaa saa lääkärille mummo sekä vaari sillä periaatteella, että siellä työttömyysturva ja sosiaaliset (kesk). Hura huh hah hei puolivuotta kun saa oottaa - Että sosiaalinen oikeuden- tehdään hyviä päätöksiä. Se on etuudet on uudistettava niin, moni ehtii jo tyhjääkin potkaista etteivät ne syö toisiaan, sanoi mukaisuus toteutuisi, kuntien hyvä ohje, Laine totesi. Kun kansa vaatii oikeuksiaan, Outi Alanko-Kahiluoto (vihr). valtionosuuksia on lisättävä ja Seminaariristeilyllä lastenlaulut raikaa päättäjät lupaavat niitä ja työsen jälkeen valtiovallan on tiu Eduskunnassa on muutamia edustaja valtuutettu nuotit kyllä taitaa kansanedustajia, jotka ehdotto- kennettava valvontaa, vastasi paikkakin (eduskuntatalo) on Hura huh hah hei aivot baskerinkaan alla masti kannattavat vaatimuk- Erkki Virtanen (vas). Hän päällisin puolin kunnossa, mistä eivät aina ole tuulelta suojassa sianne. Me perussuomalaiset totesi, että Sata-komitealta tuli politiikan muutos kiikastaa? Palataan asiaan ennen ensi olemme koko olemassaolomme myös hyviä esityksiä, mutta Ministerit naamaansa ne pakkeloi ja rasvaa ajan olleet sillä kannalla, sanoi valtiovarainministeriö estää kevään eduskuntavaaleja. köyhät mummot vuoteissansa hukkuvat jo paskaan niiden toteuttamisen. TerveyPietari Jääskeläinen (ps). Hura huh hah hei teille hyvinvoinnin tuoneet Hoitomaksukatto on iso asia denhuoltoon tarvitaan yhtenäiteksti ja kuvat: heitä kunnan isät kohtelee myös kolkosti oikeudenmukaisuuden ja tasa- nen 600 euron maksukatto. Hannu Oittinen Nyt tarvitaan tekoja ARKADIAN MÄELLÄ
4 Jyväskylässä tehdään (ja syödään) perinneruokia hyvällä halulla Meillä on Tsil ry:n yhdistyksissä erilaisia kerhoja pilvin pimein, mutta Jyväskylän yhdistyksellä on ruokakerho, virallisesti perinneruokakerho. Kerho alkoi noin 3 4 vuotta sitten. Idean keksi muistaakseni Tuula, joka on varmaan kironnut keksintöään useaan kertaan. Tämä harrastus on varmaan kerännyt eniten ihmisiä ker hoomme, semmoiset 35 40 henkeä. Kerholaisten valmistamat ruoat ovat menneet kuin kuumille kiville. Olen seurannut tätä kerhon toimintaa ja ruoan laittoa, ja täytyy sanoa, että ei voi olla punastumatta kun näiden daamien juttuja kuuntelee. Hauskaa tuntuu olevan koko joukolla, ja niin pitää ollakin. Kerho on pidetty joka kuukauden neljäntenä torstaina, pieniä muutoksia lukuun ottamatta. Kolmella eurolla saa pääruoan, salaatin, leivän, mehun ja jälkiruuan. En tiedä, onko vastaavaa muissa osastoissa, olisi hauska tietää? Tästä aiheesta voisi kirjoittaa paljon enemmänkin, mutta jätetään tilaa muillekin jutuille, pistän tähän vielä muutaman kuvan, ikään kuin todisteeksi. - En tiedä onko vastaavaa muissa yhdistyksissä, kirjoittaa Erkki Matikainen kehuessaan Jyväskylän perinneruokakerhoa. Vasemmalla kerhon äiti Tuula Kankaanperä. Kuvat: Erkki Matikainen. Sketsi työllistää Oulussa Tervehdys täältä Suomi-neidon vyötäröltä eli Oulusta. Kertoisin hieman tästä Oulun sairaus- ja tapaturmainvalidien kulttuuripuolen toiminnasta. Yhdistyksessä valittu ohjelmajaos hommaa osaltaan ohjelmaa kerhoon ja huolehtii kerhon pienempien ja suurempien juhlien ohjelmasta. Meillä on lauluporukat Emmat ja Huluvattomat sekä sketsikerho Täpinä. Niissä on mukana semmoinen vaihteleva määrä ihmisiä, kukin voimiensa ja omien kiireittensä mukaan. Sketsikerho on näistä varmaan työllistävin. Ensin pitää löytää semmoinen kiva sketsi, joka saa suupielet ylöspäin. Ainahan asioita murehtia saa hyvä on joskus myös nauraa. Jos kivaa sketsiä ei löydy, sketsikerhon vetäjä kirjoittaa sen itse. Sitten tulee valmisteltavaksi vielä esittäjien vaatteet ja kaikki muu mikä saa esityksen elämään. Esityksissä toimivat henkilöt ovat innolla mukana, ja kivaa on kun ohjelmia harjoitellaan. Talviaikaan jäädään kerhon jälkeen harjoittelemaan. Kesällä harjoitellaan yhdistyksemme kesäkodissa Lammelassa. Kun homma on mieluista ja kivaa, sitä myös jaksaa. Yhdistyksen jäsenet myös odottavat, että ohjelmajaos toimii. Esittäisin vielä kainon toivomuksen, eikö liitto voisi järjestää Vähäjärvellä kulttuurikurssin? Olisikohan kurssille tulijoita? Ja miten rahoitus järjestyisi? Asiakursseja mitenkään väheksymättä, vaan eikös se ole niin, ettei ihminen elä yksin leivästä. Leila Soini Oulun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry. Kyrmyniska oli suurin Vähäjärven pilkkikisassa Valkeakosken ammattitauti- ja sairausinvalidit ry:n ja Valkeakosken Eläkeläiset ry:n yhteiset pilkkikilpailut järjestettiin Vähäjärven lomakodin vesillä Hauholla maaliskuun lopulla. Suurimman kalan, komean ahvenen veti jäälle Esko Mannila, paino 430 g. Pienimmästä kalasta palkittiin Pirkko Vuorinen, jonka kalan painoa vaaka ei suostunut kertomaan. Tulokset muodostuivat seuraavaksi: Naisten sarja: Sisko Manninen 540 g. Pirkko Vuorinen 280 g. Miesten sarja: Esko Mannila 1030 g. Reino Rantala 1010 g. Seppo Kuisma 910 g. Eero Numminen 700 g. Matti Saari 680 g. Antti Vuorinen 490 g. Yrittäneiden sarjassa Tuure Hietanen ja Pauli Västilä tyytyivät hankkimaan vain kokemusta seuraavia koitoksia varten. Kisan päälle nautittiin Pekan keittämää perunasoppaa ja kahvit. Teksti: Vesa Ruskeeniemi Kuva: Pauli Västilä Erkki Matikainen Jyväskylän seudun sairausja tapaturmainvalidit Laulu pitää keuhkotkin puhtaina On tutkittu, että yksi tärkeä muistia virkistävä keino on laulujen kuunteleminen ja sanojen opettelu laulaen samalla. Siihen ei tarvita nuottikorvaa. Jos arkailee laulaa joukossa, voi laulaa yksinään eikä pidä arkailla. Eihän kaikkien lintujenkaan laulu ole laulurastaan äänen veroista. Laulaminen myös kehittyy mitä enemmän laulaa. Siis laulakaa. Äidilläni oli hyvä ja melko kaunis ääni. Hän lauloi minulle, ja minä lauloin taikka jokelsin hänen mukanaan jo ennen kuin osasin puhua. Koulussa minulla oli opettajina erinomaisia musiikin taitajia, etenkin eräs joka kokosi luokastamme poikakuoron. Hän opetti myös minulle lauluja ja säesti esiintyessäni mm. Valkeakosken kauppalan henkisissä kilpailuissa. Kuva: Hannu Oittinen Tsil ry:n liittovaltuuston varapuheenjohtaja Tuure Hietanen avaamassa liiton mielenosoitusta eduskuntatalolla. Vuoroaan odottavat kansanedustajat Paula Sihto (kesk) ja Sirpa Asko-Seljavaara (kok). Valkeakosken Työväen Mieskuoroon liityin 18-vuotiaana vuonna 1950. Kuoro oli perustettu 1945. Kun kerroin isälle meneväni pyrkimään kuoroon hän sanoi: Ei ole mitään väliä mihin kuoroon liityt, kunhan se on Työväen Mieskuoro! (olin silloin jo liittynyt). En ole ainakaan vielä ollut liittymiseeni petty- nyt, sillä tämä on ollut erittäin mielenkiintoinen harrastus. Kuorollamme on ollut alusta asti yhteistyötä Valkeakosken Työväenopiston Naiskuoron kanssa mm. yhteiskonserttien merkeissä. Kuorolla on tänä aikana ollut kuusi johtajaa ja olen saanut laulaa jokaisen johdolla. Toisena remmiin astunut johtaja opetti minulle pianonsoiton alkeita ja määräsi muutamia kuorolaisia Valkeakosken Musiikkiopistoon laulua opiskelemaan. Opiskelinkin useamman vuoden. Olen myös joutunut solistina laulamaan useissa konserteissa. Kuoroharrastus on tuonut myös paljon uusia ystäviä. Vedän myös pientä eläkeläisten lauluryhmää, jolle olen tehnyt kaksiäänisiä sovituksia. Arvot järjestyksessä Putkinotkon tiloja vuokrattavana Kemiössä Viime aikoina on ihmetelty usein, miksi vankiloissa on paremmat olot kuin vanhainkodeissa. Nyt syy siihen on selvinnyt. Kas kun päättäjät eivät usko tulevansa vanhoiksi, mutta pelkäävät joutuvansa vankilaan. Turun Tapaturma- ja. omistaa kesäkodin Kemiössä. Kesäkodin päätalosta vuokrataan tiloja kokouksia ja juhlia varten. Käytössä on iso keittiö, kahdessa kerroksessa salit ja lisäksi pieniä huoneita sekä sauna. Tarkempia tietoja sijainnista ja hinnasto saatavana Turun yhdistyksen toimistosta, Yliopistonkatu 11 a E 79, maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10 14, p. 02 232 8526. Kyllä kannatti liittyä Yhdistyksen hallitus Tutkija hämmästyi Parikymmentä vuotta sitten osallistuin suureen syövänehkäisytutkimukseen, johon otettiin yli 50-vuotiaita tupakoivia. Röntgenkuvien ottamisen jälkeen minulle huomautettiin: Mitä te täällä teette, ettehän te tupakoi? Siihen vastasin, että olen kyllä 16:n vanhasta polttanut. Ei voi olla totta, teidän keuhkonne ovat niin puhtaat! Sanoin, että johtuukohan se siitä kun laulan aika paljon. Erittäin paljon mahdollista, minulle vastattiin. Joten LAULAKAA hyvät ihmiset, LAULAKAA! Tuure Hietanen Valkeakoski
5 Tietokone tutuksi porilaisille Vaikka Porin sairaus- ja tapaturmainvalidien yhdistystoiminta on vilkasta, vakituisten kerhotapaamisten lisäksi viime vuonna pohdittiin muunkinlaista toimintaa. Kyselyjen perusteella kiinnostusta herätti tietotekniikka ja kun vetäjä löytyi omasta yhdistyksestä, ryhdyttiin toimeen. Syksystä alkaen onkin yhdistyksessä toiminut uutena atk-kerho. Kymmenisen kiinnostunutta Moninaiset asiat ja uutiset tuntuvat pyörivän tietokoneen ja Internetin ympärillä. Mutta eihän likimainkaan kaikilla ole tietokoneita, ei mahdollisuuksia tai edes haluja hankkia sellaisia. Ja vaikka tietokoneen käyttö olisikin mahdollista ja jopa joissakin paikoissa ilmaistakin, täytyy osata käyttää koneita! Juuri tähän tarpeeseen porilaisten atk-kerho perustettiin. Päätettiin oppia perusasioita tietokonemaailmasta ja perehtyä siihen, mitä sillä voi tehdä. Sopiva ryhmä saatiin kasaan: Kymmenkunta kiinnostunutta ja innostunutta henkilöä liittyi joukkoon. Ryhmä kokoontuu viikoittain Porin A-Killan toimipaikassa Pirskatissa, josta olemme saaneet tilat ja koneet käyttöömme. Perusteista liikkeelle Aloitimme A:sta eli tutustumalla tietokoneeseen ja sen eri osiin. Paras tapa oppia on itse tekeminen ja niinpä jokainen pääsee heti koneen kimppuun. Monesti ensimmäinen pelko tietokoneen käytön opettelussa on se, että uskaltaa pidellä konetta. Mutta ei kone rikki mene. Se on tehty käyttöä varten. Ryhmäläisemme lähtivät rohkeasti naputtelemaan ja kokeilemaan eri nappuloita ja hiirtä. Ja kuinka ollakaan, jo muutaman kerran jälkeen nekin henkilöt, jotka olivat ensimmäistä kertaa tietokoneen kanssa tekemisissä, osasivat opastaa muita, uusia tulokkaita. Atk-ryhmä toimii periaatteella, että mukaan voi tulla missä opastuksen vaiheessa tahansa. Kertaamme käsiteltäviä asioita niin monta kertaa kuin on tarpeen ja ehdimme. Linkkejä ja surffailua Otamme käsittelyyn niitä asioita, joista ryhmäläiset ovat erityisen kiinnostuneita. On Käväise sivuilla: www.tsil.fi Sosiaalineuvontaa opiskeltiin Vähäjärvellä Huhtikuussa järjestettiin liiton kolmas sosiaalineuvojille suunnattu kurssi Vähäjärvellä. Marja-Leena ja Tarja olivat koonneet tiiviin ja kattavan tietopaketin asioista mitä neuvonnassa tarvitaan. Paikalle oli saapunut seitsemästä yhdistyksestä viisitoista opinhaluista neuvojaa, osa jo neuvontatehtäviä hoitaneita, osa vasta aloittelevia. Kurssilla päivät olivat pitkiä tarvittavan tietomäärän runtietokone ja sen erilaiset käyttötavat kiinnostavat Porin yhdistyksen sauden takia. Ryhmätöissä väkeä. Koneiden kanssa halutaan tulla sinuiksi, oppia hyöty- ja huvikäyttöä. tutustuttu nettiin ja siellä surffailuun. On yritetty löytää erilaisia linkkejä, joista löydämme tarvitsemiamme tietoja. On myös perehdytty jonkin verran tekstinkäsittelyyn ja tietojen arkistointiin. Syksyn kurssin jälkeen on menossa jo kevään jatkokurssi. Opiskelu siis jatkuu, sillä olemme vasta päässeet sisään tietokoneen käytön mahdollisuuksista. Ryhmässä toimiminen on ollut erityisen antoisaa, varsinkin ryhmää vetävälle. On kuunneltava ryhmäläisten toiveita, samalla tuoden aina jotain uutta mukaan. Hauskaakin meillä on. Ryhmäläisistä joillakin on jo ennestään ollut tietokone, mutta jostain syystä niiden kanssa toimiminen on jäänyt unohduksiin. Kurssi tuo nyt uutta intoa niiden käyttöön. Muutamat ovat jopa hankkineet itsellensä uudet koneet ja ovat alkaneet niillä opiskelun. Hienoa. Mukana tässä hetkessä Tänä päivänä tuntuu, että tavanomaiset uutislähteet lehdet, radio tai TV - eivät riitä. Moni tieto, uutinen tai ilmoitus on sijoitettu (piilotettu) nettimaailmaan. On viittauksia sinne ja tänne, joiden seuraaminen vaatii tietokonetta ja Internet-yhteyksiä. Vanhempi ikäluokka, joka ei ole milloinkaan joutunut tekemisiin tällaisten asioiden kanssa, tuntee joutuneensa syrjään tiedonvälityksestä. Tietoa on, mutta missä? Viittaus mm. www-sivustoihin ei auta mitenkään niitä, jotka eivät tiedä tietokonemaailmasta mitään. Atk-alkeisopastus on vain raapaisu tietokoneen käytön mahdollisuuksiin. Mikäli tarvetta ja halukkuutta lisäopastukseen ilmenee, niin asiaa pohdittaneen vakavasti. Ryhmänvetäjä Terttu Elomaa kävimme läpi oppimiamme asioita ja saimme tietoa eri paikkakuntien käytännöistä. Iltaisin makkaran syönnin ja seurustelun lomassa opettelimme uusia sanoja mielenosoituslauluun. Toivottavasti me kurssilla olleet osaamme omilla paikkakunnillamme hyödyntää ja jakaa saamaamme monipuolista tietoa. Ritva A Korhonen Lahden Seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit Sosiaalibarometri vahvistaa ihmisten arkikokemukset Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) julkaisema vuosittainen Sosiaalibarometri on 20 vuotta seurannut vuosittain sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kansalaisten hyvinvoinnin kehitystä. Keskeinen havainto tältä ajalta on, että vaikeista sosiaalisista ongelmista kärsivien asema on suhteellisesti heikentynyt. Vaikka lainsäädäntö on pysynyt paljolti samana, on vähitellen liu uttu yhä etäämmäksi pohjoismaisen hyvinvointimallin peruslähtökohdista. 1990-luvun alun laman seurauksena kunnat joutuivat supistamaan sosiaalipalveluja, vaikka lama synnytti uusia tuen tarpeessa olevia väestöryhmiä. Sosiaalibarometri 2010 kertoo ensimmäiset signaalit siitä, että kunnat ovat jälleen ryhtyneet karsimaan näitä palveluja. Tähän mennessä supistukset ovat kohdistuneet etenkin vanhus-, kuljetus- ja lapsiperheiden palveluihin ja perusterveydenhuollon lääkäripalve- luihin. Tänä vuonna suunnitellaan kaikkien sosiaalipalvelujen karsimista tasapuolisesti ns. juustohöyläperiaatteella. 20 vuoden aikana on palvelujärjestelmässä toteutettu lukuisia erillisiä uudistuksia ja kehittämishankkeita. Tehokkuutta on haettu uudistamalla rakenteita, markkinaistamalla palveluja ja kasvattamalla ihmisten omaa vastuuta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet monimutkaistuneet, sosiaalipalvelut osin hajaantuneet ja palvelujen yhdenvertainen saatavuus vaarantunut. Henkilökohtaista palvelua tarjoavia toimipisteitä on vähennetty ja samalla lisätty sähköisiä palveluja, joiden käyttöön kaikilla palveluja tarvitsevilla ei ole osaamista eikä mahdollisuuksia. Lisätietoja Sosiaalibarometrista löytyy netistä osoitteesta www.stkl.fi. Marja-Leena Kalkkinen
6 Helsingin Seudun Sairausja :n tapahtumia: Kerhot ovat kesälomalla. Kerhotoiminta jatkuu syksyllä. Torstaikerhon syyskausi alkaa 9.9. Kerho kokoontuu torstaisin klo 13 15 Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, kerhohuoneessa 4, 4. krs (= takkahuone). Askartelukerhon syyskausi alkaa 13.9. Kerho kokoontuu joka toinen maanantai parittomilla viikoilla alkaen klo 12 yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. Makkaran paistoa toimiston pihalla tiistaina 1. kesäkuuta. Tule mukaan viettämään iltapäivää klo 12 alkaen toimiston pihalle yhdessäolon ja makkaranpaiston merkeissä. Yhdistys tarjoaa yhden makkaran/jäsen. Säävaraus (=+10 C ja poutaa). Ilmoittautumiset tstolle tai Timo Piipolle 28.5. mennessä. Aktiiviloma Vähäjärvellä la to 24. 29. heinäkuuta Hinta 230 euroa/jäsen. Hintaan sisältyy edestakainen bussikuljetus invabussilla, majoitus täysihoidolla (2 hh) sekä kurssiohjelma (yhteistyössä DSL:n kanssa). Voit varata hierontaa ja/tai jalkahoitoa (ei sis. hintaan). Ilmoittautumiset ja hoitovaraukset 19.7. mennessä tstolle. Toimisto on suljettu lomien ja lomautusten vuoksi 7.-27. kesäkuuta (viikot 23 25). Toimintapalstat, kokoukset, kurssit, tapahtumat PORIN SAIRAUS- JA TAPATURMAINVALIDIT RY Kesän ja syksyn 2010 toimintakalenteri Kerhotilaisuudet Kuntoharjulla klo 12.00: Kesäkuu: 1.6., 15.6. ja 29.6. Heinäkuu: 13.7. ja 27.7. Elokuu: 10.8. ja 24.8. Syyskuu: 7.9. Linja-auto Nuorisotalolta Kuntoharjulle lähtee klo 11.00. Kerhotilaisuudet Nuorisotalolla, huone 3, klo 10.30. Syyskuu: 21.9. Lokakuu: 5.10. ja 19.10. Marraskuu: 2.11., 16.11. ja 30.11. Joulukuu: 14.12. joulujuhla pikkusalissa. Käsityökerho Nuorisotalolla, huone 4, maanantaisin klo 11.00. Syyskuu: 6.9., 13.9., 20.9. ja 27.9. Lokakuu: 4.10., 11.10., 18.10. ja 25.10. Marraskuu: 1.11., 8.11., 15.11., 22.11. ja 29.11. Joulukuu: 13.12. joulumyyjäiset. Hallituksen kokoukset Nuorisotalolla, huone 3, klo 10.00. 27.9., 25.10. ja 29.11. Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan työ-lehden järjestöpalstalla. Tervetuloa joukolla mukaan toimintaan! Näin Tampereella! Toimintakertomusta lukiessa tuli mieleeni, että toimivatkohan toiset yhdistykset yhtä aktiivisesti kuin Tampereen yhdistys? Hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa ja kerhot joka viikko.yhdistyksestä on edustus monessa vammaisasioita käsittelevissä järjestöissä. Usein tulee kutsuja erilaisiin vammaisia käsitteleviin luentoihin ja seminaareihin. Jokaiseen pyritään saamaan yhdistyksestämme edustaja. Kerhoissamme otetaan kantaa kunnallisiin asioihin ja lähetellään kortteja päättäjille. Olimme järjestämässä ja osallistumassa yhdessä muiden Tsil ry:n yhdistysten kanssa viime syksynä ja tänä keväänä mielenosoitukseen eduskuntatalolla. Kerhoissa meillä käy asioista luennoimassa kaupungin päättäjiä. He joutuvat usein aika tiukkojen kysymysten eteen. Jyväskylän seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry Loppukevään ja kesän 2010 toimintakalenteria Kerhotoiminta Saihokeskuksessa, Saihokatu 4: Opintotilaisuudet: 27.5., 10.6. ja 17.6., klo 13.00 Ruokakurssi: 27.5. alkaen klo 10.00, ruokailu klo 12.00 Matkat: 5. 6.6. Kulttuuripäivät Vähäjärven lomakodissa 17.6. Retki Keuruun Asunnalla olevalle lammastilalle, lähtö Vaajakoskelta klo 10 18. 23.7. Liikuntaviikko Vähäjärven lomakodissa Keijo Kortelampi on poissa Keijo Kortelampi oli syntynyt 19.3.1927 Lopella, josta perhe muutti Keravalle vuonna 1930. Hän kuoli 19.2.2010 Keravan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hänen elämänsä päättyi kuukautta vaille 83-vuotiaana. Ikäistensä rakennusmiesten keskuudessa yleinen kuolemaa aiheuttava tauti oli asbestikeuhko, joka ajan myötä muuttui keuhkosyöväksi. Sydän ei kestänyt, jo ohitusleikkauksen läpikäyneenä. Jouduttuaan selkäleikkauksen jälkeen eläkkeelle vuonna 1979 Keijo tuli mukaan Keravan Sairaus- ja Tapaturmainvalideihin. Hän ehti olla yhdistyksessä 30 vuotta toimien johtokunnassa ja 2000-luvulla viiden vuoden ajan puheenjohtajana. Keravan kunnallispolitiikassa Keijo oli mukana yli 30 vuotta. Hänet tunnettiin peräänantamattomana ja päättäväisenä työtätekevien etujen puolustajana ja valittiin yhä uudestaan kunnallisiin luottamustehtäviin. Keijo Kortelampi 1927-2010. 1960-luvun alussa hän toimi mm. SKP:n Keravan kaupunkijärjestön, SKDL:n Keravan kunnallisjärjestön ja SKDL:n valtuustoryhmän puheenjohtajana. Rakennusliiton jäsenenä Keijo toimi työssäoloaikanaan usein luottamusmiehenä rakennustyömailla. Omaisten lisäksi Keijoa jäivät kaipaamaan ystävät ja lukuisat järjestötoverit. Keravan Sairaus- ja. Pirkko Laaksonen Tapio Tenhunen Tampereen Tapaturma- ja Muistilista Toimisto avoinna keskiviikkoisin klo 12 15, Näsilinnankatu 22 A 37, 6. krs, p. (03) 2142 678. Heinäkuun suljettu. Kevään viimeisessä kerhossa 3.6. puhuu sosiaalipuolen apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen. Syksyllä aloitetaan taas 9.9. Vammaiskulttuuripäiville Vähäjärvelle lauantaina 5.6. Lähtö Hervannasta klo 9.30 ja Vanhalta kirkolta klo 10.00. Retken hinta 20 euroa sisältää ruuan, kahvin ja matkat. Kesäteatteriin Nokialle 20.6. katsomaan näytelmää Tukkijoella. Hinta 45 euroa sis. teatterilipun, ruokailun ja matkat. Haapsalun kylpylämatkalle vielä muutamia paikkoja. 8 päivän matka 350 euroa. Kysy matkoista ja retkistä Irmeli Saarijärveltä p. 3180 649 tai 050 5894 644. Hyvää kesää kaikille jäsenillemme ja ystävillemme! Turun Tapaturma- ja :n tapahtumia KESÄKUU 10.6. Päiväretki Putkinotkoon, lähtö klo 9.00 13.6. Kesäteatteri Tähdet, tähdet, lähtö klo 11.00 21.6. Iltaristeily m/s Isabella HEINÄKUU 15.7. Päiväretki Putkinotkoon, lähtö klo 9.00 ELOKUU 14. 20.8. Kesän kohokohta: Puola-Baltian maat! Pyytäkää matkasta esite. Muutama paikka vapaana. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: toimisto p. (02) 232 8526 tai Ritva p. (02) 251 2807, 040-519 8434. Tuhat yli 75-vuotiasta tamperelaista on saanut postitse kyselyn, joka koskee ikääntyneille tarkoitettujen palvelujen käyttöä ja arjen sujumista. Arki, apu ja palvelut -kysely on osa Tampereen yliopiston sosiaalitutkimuksen laitoksen tutkimusta. Kyselyn lähtökohtana on, että Toimintaa joka lähtöön Opintotoimintaa järjestämme DSL:n kanssa. Meillä toimii Liikunta- ja keskustelukerho, Luovan ilmaisun kerho, Vammaispoliittinen kerho, Laulunlyömät sekä viime syksystä alkaen Painonhallintaryhmä. Meillä on muodostunut jo traditioksi järjestää Vähäjärven lomakodissa Terveys- ja liikuntapäivät.kerhossamme pidämme aina välillä tuolijumppatuokion ennen kahvittelua. Kerran kuukaudessa tarjotaan kerhossa keittolounas. Matkavastaava on järjestänyt useita ulkomaan- ja kotimaan matkoja. Usein on myös tehty teatteriretkiä eri teattereihin. Yhdistyksemme toimistossa järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa sosiaalineuvontaa, jossa asiantuntijat antavat ilmaiseksi apua tarvitseville. Siihen on suuri tarve. Järjestämme riehatapahtumia ja kutsumme niihin vieraita muista liittomme yhdistyksistä. Ne ovat olleet hyvin suosittuja. Ennen kesätaukoa osallitumme vielä liiton kulttuuripäiville. Riitta Halonen Tampereen Tapaturma- ja sairausinvalidit ry:n sihteeri Kysely palvelujen käytöstä ja arjen sujumisesta vanhat ihmiset tietävät parhaiten itse, millaista apua he tarvitsevat ja millaiset palvelut heitä miellyttävät. On ensiarvoisen tärkeää, että palvelujen käyttäjät kertovat tarpeistaan ja mielipiteistään, jotta heidän antamiaan tietoja voidaan hyödyntää ikäihmisten palvelujen kehittämisessä, sanoo professori Anneli Anttonen, joka johtaa tutkimusta. Kysely toteutetaan Tampereella ja Jyväskylässä. Lähde: Tampereen yliopiston tiedotus
Kesäinen Vähäjärvi kutsuu Hinnat: A-osa 50 euroa/vrk/hlö B-osa 48 euroa/vrk/hlö Tervetuloa! Vähäjärven lomakoti tarjoaa edullisen ja mukavan paikan tilaisuuksille. Tarjolla majoitusta, kotiruokaa ja viihtyisiä tiloja. Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous, poikkea tutustumaan tai käväise kotisivuillamme: www.tsil.fi/lomakoti. Yhdistysten ja jäsenten monipuolisen harrastustoiminnan aikaansaannoksia, laulu- ja musiikkiesityksiä, sketsejä, runonlausuntaa, pienoisnäytelmiä, käsitöitä, taideesineitä, askartelunäytöksiä ja muita esittävän taiteen ja käden taitojen tuotoksia on taas esillä liiton perinteisillä Vammaiskulttuuripäivillä 5. 6. kesäkuuta Vähäjärven lomakodissa, Hämeenlinnan Hauholla. Viikonlopun ohjelma alkaa lauantaina lounaan (klo 12 14) jälkeen ja jatkuu sunnuntaiiltapäivään. Lauantai-illan iltamien teemana on Elettiin sitä ennen- Muntsilantie 19, 14680 Alvettula puh. (03) 6543124 lomakoti@tsil.fi www.tsil.fi Vammaiskulttuuripäivät 5.-6. kesäkuuta kin, ja iltamaohjelmat toivotaan valmisteltavan tässä nostalgiahengessä niin sisällön kuin rekvisiitankin osalta. Samaa teemaa voi toki soveltaa muussakin viikonlopun ohjelmistossa. Osallistumismaksut ovat kahden päivän täysihoitopaketista 50 euroa ja päiväkäynnistä (lounas ja kahvi) 14 euroa. Majoitus- ja päiväkäyntivaraukset sekä ennakkotiedot ohjelmaesityksistä ja näyttelytilatarpeista pikaisesti Vähäjärven lomakotiin p. (03) 6543 124 tai liiton toimistoon p. (09) 713 990 tai sähköpostilla tsil@tsil.fi. UUSI INVALIDI-LEHDEN AIKATAULU 2010 Lehden nro ilmestyy viikolla Aineisto liiton toimistoon viim. 3/10 39 (syys lokakuussa) 6.9.10 4/10 49 (joulukuussa) 15.11.10 Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa. LIITTO KOULUTTAA SYKSYLLÄ 2010 SOSIAALIPOLIITTINEN SEMINAARI 2. 3.10. Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla. Tarkemmat tiedot seminaarin ohjelmasta alkusyksyn yhdistyskirjeissä ja lehdessä. Osallistumismaksu jäseniltä 60 euroa, muilta 70 euroa (sis. täysihoidon seminaarin ajalta). Tilaisuus järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Ilmoittautumiset viimeistään kaksi viikkoa ennen seminaaria oman yhdistyksen kautta tai suoraan liiton toimistoon p. (09) 713 990 tai sähköpostilla tsil@tsil.fi. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Forssan SeudunTapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Koivusaarenkatu 2 as 8 30420 Forssa 0400 977 731 Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu 5 00500 Helsinki ark. 12-15 sähköp. hssti@kolumbus.fi Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09)713787 Hämeenlinnan Tapaturmaja siht. Pasi Ranki Rinkelinmäenkuja 4 C 27 13130 Hämeenlinna 050 5722627 pasiranki@jippii.fi Jyväskylän seudun Sairausja Tsto: Saihokatu 4 40630 Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen 040 5837991 erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E 63 04200 Kerava (09) 2944770, 040 7571604 Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21, 70780 Kuopio 040 7537505 Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B 20 15100 Lahti, 044 2610028 ritva.a.korhonen@phnet.fi Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki Puh. (09) 713990 faksi (09) 713787 Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut: www.tsil.fi Pankkiyhteys: Valkeakosken Op 549 409-210 1948 Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Elma Mikkonen Pirtintie 26 53420 Lappeenranta 050 542 5145 Nokian Tapaturma- ja Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A 10 37100 Nokia 050 5851735 Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Paakkonen Kuivastie 12 B 28 90500 Oulu 044 913 6002 Oriveden Sairaus- ja Pj. Antero Nieminen Orivedentie705 35100 Orivesi 0422 314570 Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Höylä Palvalammintie 174 77220 Neuvola 040 7570066 Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Anna-Liisa Pahkuri Toejoenpuistikko 30 D 14 28200 Pori 050 9180111 Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie 9 26100 Rauma 044 0228485 UUSI INVALIDI Tampereen Tapaturma- ja Tsto: Näsilinnankatu 22 A 37 33210 Tampere (03) 2142678 av. ke klo 11-15 Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu 71 33530 Tampere (03) 2551232, 040 5696022 Turun Tapaturma- ja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E 79 20100 Turku avoinna ma ja ke klo 10 14 (02) 232 8526 fax (02) 232 8525 tur.tsi@pp.inet.fi Pj. Ken Helenius 040 7223092 Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj. Tuure Hietanen Harjukatu 5 37600 Valkeakoski (03) 5841643 040 7657414 tuure.hietanen@hotmail.com Varkauden Vammaiset ry Pj. Pekka Tuovinen Luttilantie 5 78400 Varkaus 0400 185300 Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie 15 35700 Vilppula (03) 4716997 050 3138422 Julkaisija: Tapaturma-ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki Puh. ja fax puh. (09) 713 990, faksi (09) 713 787 S-posti ja Internet: tsil@tsil.fi, www.tsil.fi/uusi invalidi Pankkiyhteys Valkeakosken Op 549 409-210 1948 Päätoimittaja Jorma Eloranta, Mikkolantie 7 B 13, 32210 Loimaa puh. 040 7458310, sp.jorma.eloranta@virttaa.net Toimituskunta Anna-Liisa Mäkinen, Timo Piippo, Pauli Toikka Toimitus ja taitto Hannu Oittinen, Katajikonkatu 1 D 13, 33280 Tampere puh. 040 5191502, sp.hannu.oittinen@tpnet.fi Toimisto av. arkisin klo 8.30-16.00, toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Ilmoitukset Tsil ry (09) 713 990 Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki ISSN-numero 0787-7021 7
8 Harva ihminen suunnittelee elämäänsä kolmeakymmentä vuotta eteenpäin, vaan elonpolut ovat usein sattumista johtuvia. Sattuma johdatti myös vilppulalaisen Anja Ylä- Ajoksen kysymään neuvoa tyttärensä koulutuksen rahoitusongelmiin. Tuttava neuvoi hänet Vilppulan tapaturma- ja sairausinvalidien yhdistyksen kokoukseen. Menin kokoukseen ja siitä se kierre alkoi, huokaa ja naurahtaa Anja Ylä-Ajos 30 vuotta tapauksen jälkeen. Tyttären koulutuksen rahoitukseen ei tullut apua, mutta moneen muuhun on vuosikymmenien yhdistystoiminnasta ollut apua. Jo ensimmäisenä toimintavuonna minut valittiin yhdistyksen sihteeriksi ja pari vuotta myöhemmin puheenjohtajaksi. Sen piti olla väliaikainen luottamustehtävä, mutta sitä väliaikaisuutta on jatkunut kohta kolmekymmentä vuotta, Ylä- Ajos kertoo. Tiedostot pahvilaatikossa Vuonna 1961 perustetussa Vilppulan yhdistyksessä oli tuolloin parisenkymmentä jäsentä. Uusi puheenjohtaja toi tullessaan uusia tuulia. Vanhoilla yhdistyksen jäsenillä oli se käsitys, että kaikki raha mikä tulee, pitää myös mennä. Verottajan pelossa tilillä ei saanut olla mitään tilikauden vaihtuessa. Aloin muuttaa käsityksiä taloudenpidosta, että eihän sitä ihan kädestä suuhun tarvitse elää. Silloin Vilppulan kunta avusti meitä pienellä summalla vuosittain. Nyt avustuksia ei ole tullut kymmeneen vuoteen, mutta tänä vuonna yhdistys pisti hakemuksen sisään. Kun nyt ollaan Lahden kaupunki on lähtenyt hyvin liikkeelle henkilökohtaisen avustajan tultua vammaislain subjektiiviseksi oikeudeksi 1.9.2009. Kaupunki on naapurikuntien kanssa perustanut vuoden alkupuolella Invakeskuksen yhteyteen henkilökohtaisen avun keskuksen Apurin, jossa palveluneuvoja Merja Hjelt on avustamassa avustajia ja avuntarvitsijoita löytämään toisensa. Työ keskuksessa on lähtenyt hyvin käyntiin. Apurin listoilla on jo yli 30 avustajaa. Invakeskus on järjestänyt yhden avustajakoulutuksen, ja niitä järjestetään tarpeen mukaan tulevaisuudessakin. Lahdessa on avattu myös terveyskioski ihan keskustassa, kauppakeskus Triossa. Ostosten lomassa voi käydä kysymässä neuvoja terveyden ja sairauksien hoidosta. Eri sairaus- ja vammaisjärjestöjen kanssa siellä järjestetään myös teemapäiviä. Kävijöitä on lehtitietojen mukaan ollut alusta asti runsaasti. Palvelulinjoista yli 65-vuotiaille on myös saatu hyviä kokemuksia ja niitä ollaan lisäämässä. Ettei tämä Lahti nyt näyttäisi aivan onnelalta niin kyllä täällä ongelmiakin on. Hoitotakuun toteutumisen kanssa on suuria ongelmia niin terveyden kuin hammashoidonkin osalta, jo ulkoistettuun ajanvaraukseen Liki kolmen vuosikymmenen väliaikainen pesti - Ennen oli vähemmän tekniikkaa, mutta enemmän talkoohenkeä, toteaa Anja Ylä-Ajos selaillessaan Vilppulan yhdistyksen pöytäkirjamappia, jossa on tallella yhdistyksen perustavan kokouksen pöytäkirja. oikein kaupunkilaisia, Mänttä- Vilppulan asukkaita. Vähäjärven lomat ja kurssit olivat tärkeitä tuolloin, kuten ovat yhä. Mutta silloin ei ollut valmiita monisteita, kaikki tieto piti kirjoittaa käsin muistiin. Eikä ollut Internetiä, sähköpostia eikä kännyköitä, tosin ei ole monella vanhan polven ihmisellä vieläkään. Vilppulan yhdistyksen jäsentiedostokin on pahvilaatikossa Ylä-Ajoksen tuvan pöydällä. Mutta siinä se on turvassa tietokoneviruksilta ja sähkökatkoilta. Mutta silloin oli talkoohenkeä, joka nyt on käynyt kovin vähiin. Mekin vilppulalaiset olimme Vähäjärven uuden puolen talkoissa ahkerasti, joka reissulla tehtiin jotain. Tietenkin ikääntyminen vaikuttaa, ettei enää jaksa tehdä yhtä paljon, mutta kyllä talkoohenki on käynyt vähiin nuoremmillakin. Luiskia ja jääräpäisyyttä Vilppulan yhdistys on ollut aktiivinen myös paikallisesti. Yhdessä Keuhkovammaliiton ja Invalidiliiton paikallisyhdistysten kanssa perustettiin Vilppulaan vammaisneuvosto, joka toimi neljä vuotta vapaaehtoisvoimin. Sitten vammaisneuvostot muuttuivat lakisääteisiksi ja kunnallisiksi. Toimin kunnallisen vammaisneuvoston puheenjohtajana kuusi vuotta. Otimme kantaa pääasiassa esteettömän liikkumisen puolesta ja saimme läpi useita vaatimuksiamme. Jotkut asiat etenivät hyvin, mutta vastustustakin oli. Tällainen tapaus oli vammaisneuvoston vaatimus katujen terävien reunakivien vaihtamiseksi viistoreunaisiksi. Vastaus oli, että sitten kun entiset kuluvat loppuun. Saimme pyörätuoliluiskia Hyvää ja huonoa tasa-arvoa Lahdessa on usein vaikeaa päästä. Ulkoistus on täällä suosittua. Nyt on sanottu irti työnsä hyvin hoitanut sosiaaliasiamies, jonka työt siirretään kuntien omistamalle palvelukeskus Versolle eri kuntien tasa-arvoon vedoten. Tasa-arvo on näköjään kuntapäättäjien ja virkamiesten mielestä nykyään sitä, että jos jossain ei jokin toimi kunnolla niin miksi meilläkään. Usein nimittäin ollaan minimoimassa palvelut heikompaan suuntaan ja viemässä ne kauemmas niitä tarvitsevasta asiakkaasta. Ja sitten tietysti ovat täälläkin kuntaliitokset ajankohtaisia, mutta siitä syksyllä lisää. Ritva A. Korhonen moneen kohteeseen, mutta apteekki harasi vastaan viimeiseen asti. Mieluummin tuotiin lääkkeet ulos ja rahastettiin pyörätuoliasiakkaat apteekin pihassa. Useimmiten muutoksen esteenä oli vain jääräpäisyys ja pinttyneet asenteet. Tiukka paikka oli myös urheilutalon vammaisvessa, joka oli pitkään siivousvälinevarastona. Mutta lopulta sekin asia tuli kuntoon. Vanhalla Vilppulan kunnantalolla on nykyisin mallikelpoiset vammaishissit, mutta ei sekään asia kommelluksitta toteutunut. Asia meinasi tyssätä siihen, ettei kukaan tiennyt mistä ja millaisia hissejä on saatavissa. Tartuin luuriin ja soitin hissifirmoihin, niin johan löytyi malleja mistä valita. Jotkut kunnan viranomaiset ja jopa työntekijät vetivät hernettä nenäänsä moisesta aktiivisuudesta, mutta ne väärinkäsitykset ovat mennyttä aikaa. - Kaikki ovat tyytyväisiä siihen, mitä on saavutettu. Olemme hyvässä yhteistyössä kaupungin kanssa. Muihin tehtäviin siirtyneen sosiaalijohtaja Riitta Heinosen kanssa suorastaan ystävystyimme. Torimyynnilkii ellää Vilppulan yhdistyksessä on nykyisin kolmisenkymmentä jäsentä, uusia tulee pari-kolme vuodessa. Mutta kun jäsenistö on hyvin ikääntynyttä, tarvittaisiin yhdistyksessä todellista ikäpolven vaihdosta. Mutta sitkeästi yhdistyksen väki vaan jaksaa toimia ja hankkia rahaa toimintaansa. Pidämme toritapahtumia, joissa myymme kahvia, lättyjä ja arpoja. Kyllä sillä tavalla rahaa tulee, parhaina päivinä on hankittu jopa 600 euroa. Tuossa uunin kupeella on taas muutama laatikollinen arpajaisvoittoja odottamassa. Mutta rahaa tarvitsisi koko liitto, sillä toimintatarvetta on loputtomasti. Anja Ylä-Ajos on tyytyväinen liiton ja lomakodin toiminnan kehitykseen kolmen vuosikymmenen aikana. On suorastaan ihme, miten niin pienellä henkilöstöllä voidaan pitää yllä näin laajaa toimintaa. Raha-automaattiyhdistyskin voisi arvostaa tätä aktiivisuutta ja tukea liittoa nykyistä enemmän. Ainakin puheet tuen supistuksista pitäisi lopettaa, Anja Ylä-Ajos sanoo pitkällä kokemuksellaan. Köyhälistön vuoro (säv. Mun isäin oli jne.) Nyt köyhälistö vuorostaan Lomalle laitetaan. Kylmällä sekä nälällä Taas heitä muistetaan. Tehtaat ja pajat seisomaan, Työväki niistä poistetaan, Saa katsella vaan kauhulla Kohtaloo kamalaa Kohtaloo kamalaa. On toisellainen loma tää, kuin tehdas patruunain, Jotk vietti kesän vapaana Kaikista huolistain. Työväki kultaa kokoili, Kun herrat sitä tuhlasi. He tahtoi silloin nauttia Elonsa onnea Elonsa onnea. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Vaan tehtaan herrat kiukussaan Nyt ovat orjilleen: Ei teitä enää tarvita! Huutavat joukoilleen. Ei työnne enää kaupaks käy. Rahoja tulevan ei näy. Me entisillä eletään. Onnesta iloitaan Onnesta iloitaan. Tämän laulutekstin oli Hietasen Tuure löytänyt vuonna 1906 painetusta taskukokoisesta kirjasta Työväen lauluja ja runoja, mutta eikö teksti ole kuin nykypäivästä? Eli mikään ei ole muuttunut!