Raportti Kristiinankaupungin Nuorisoparlamentista 25.10.2011 Nuorisoparlamentti pidettiin neljännen kerran 25.10.2011. Kultturitalo Dux:iin kokoontui n. 30 oppilaskuntien edustajaa Kristiinankaupungin molemmista yläasteenkouluista ja kutsuttuja asiantuntijoita esittelemään sekä keskustelemaan oppilaskuntien ehdotuksista. Nuorisoparlamenttiin osallistui yhteensä n. 40 henkilöä. Kaupungin nuorisotyön tavoitteena on edistää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorille on annettava mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Nuorisoparlamentin myötä tämä tavoite konkretisoituu. Tarkoituksena on, että Nuorisoparlamentti olisi nuorten areena, jossa heillä on mahdollisuus osallistua heitä koskeviin asioihin koulumaailmassa ja paikallisyhteisössä. Vuoden teemana oli Nuorten äänet. Oppilasneuvostot saivat tehtäväksi miettiä, millä tavalla nuorten viihtyvyyttä, osallisuutta, vaikutus- ja muita mahdollisuuksia yhteiskunnassa voidaan parantaa. Tällöin voi esim. olla kyse seuraavista: nuorten vaikuttaminen ja sen parantaminen, vapaa-ajantoiminnot ja tiedotus, koulujen välinen oppilasvaihto ja yhteistyö, kouluympäristö jne. Tänä vuonna järjestäjät olivat kutsuneet muutaman asiantuntijan vastaamaan kysymyksiin. Ne asiantuntijat, joilla ei ollut mahdollisuutta osallistua, olivat vastanneet kysymyksiin etukäteen. Oppilaskuntien edustajat esittelivät ideansa ensin kaikille, minkä jälkeen ideoista keskusteltiin ryhmissä paikalla olevien asiantuntijoiden kanssa. Nuorisosihteeri Harriet Lindelöf-Sahl ja nuorisohankkeen vetäjä Emilia Rosengård johtivat parlamenttia. Nuorisoneuvoston jäsen Heidi Perjus oli myös paikalla valokuvaamassa ja kuvaamassa parlamenttia.
Johdanto ja esittely Nuorisohankkeen vetäjä Emilia Rosengård avasi parlamentin ja toivotti kaikki tervetulleiksi, minkä jälkeen Lapväärtin kansanopiston neljä oppilasta esitti pari musiikkikappaletta. Sen jälkeen Emilia Rosengård esitteli lyhyesti päivän ohjelman ja aikataulun. Alustuspuheenvuoron jälkeen molempien koulujen oppilaskunnat saivat esitellä ehdotuksiaan lyhyesti ja niistä keskusteltiin lisää ryhmissä. Kukin yläasteenkoulu sai esittää enintään 10 ehdotusta. Yhteensä esiteltiin 16 ehdotusta, 9 Kristinestads högstadieskola-koulusta ja 7 Kristiinanseudun koulusta. Ehdotukset on ryhmitelty 3 eri teema-alueeseen: 1. Koulussa tehtävät parannukset 2. Nuorten vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ja kokoontumispaikat 3. Matkat ja retket Ehdotus nro 1 Kristiinankaupungin ruotsinkielisen yläasteen oppilaskunta esitteli: Koulussa tehtävät parannukset Oppilaskunnalla oli 7 ehdotusta siitä, millä tavalla viihtyvyyttä ja koulun ympäristöä voidaan parantaa. - Vesiautomaatti kouluun - Paremmat kaapit oppilaille - Lisää pingispöytiä kouluun - Sohvia kouluun - Välipala kouluun - Purukumia kouluruokailun yhteydessä - Elokuvakäyntejä koulusta Kristiinankaupungin ruotsinkielisen yläasteen oppilaskunnan edustajat keskustelivat lisää ehdotuksista ryhmätyössä. Ehdotus nro 2 Kristiinankaupungin ruotsinkielisen yläasteen ja Kristiinanseudun koulun oppilaskunnat esittelivät: Nuorten vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ja kokoontumispaikat Kristiinankaupungin ruotsinkielisen yläasteen oppilaskunta antoi 2 ehdotusta nuorten kokoontumispaikoista Kristiinankaupungissa. - Spice Ice-jäätelöbaari - Kioski Bio Duxiin Kristiinanseudun koulu antoi 2 ehdotusta kristiinalaisnuorten vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksista.
- Viikonloppuleiri yhteistyössä yhdistyksen tai järjestön kanssa - Harrastuskurssi tai työpaja Ehdotuksista keskusteltiin lisää ryhmissä. Ehdotus nro 3 Kristiinanseudun koulun oppilaskunta esitteli: Matkat ja retket Kristiinanseudun koululla oli 5 ehdotusta matkoista ja retkistä, jotka voitaisiin järjestää kristiinalaisnuorille. - Retki Poriin - Kuljetus Porin ssät-otteluihin - Kuljetus Ikeaan - Kuljetus Särkänniemeen - Kuljetus Elämä lapselle -konserttiin Ehdotuksista keskusteltiin lisää ryhmissä. Ryhmätyö ja keskustelu Esittelyjen jälkeen vuorossa oli ryhmätyö. Ryhmät jaettiin 3 teema-alueeseen. Ryhmätyön tarkoituksena oli keskustella eri aiheista sekä pohtia, miten edetään. Ryhmä 1: Koulussa tehtävät parannukset Ryhmän johtaja: Jeanette Ribacka-Berg Ryhmä 2: Nuorten vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ja kokoontumispaikat Ryhmän johtaja: Harriet Lindelöf-Sahl Ryhmä 3: Matkat ja retket Ryhmän johtaja: Emilia Rosengård Ryhmätyöhön osallistui oppilaskuntien edustajien lisäksi asiantuntijoita. Ryhmille annettiin n. 45-60 minuuttia aikaa keskustella ja suunnitella. Ryhmäkeskustelujen jälkeen kaikki kokoontuivat saliin ja nuorisoneuvoston puheenjohtaja Emilia Rosengård tiedotti oppilaille nuorisoneuvostosta. Tiedotuksen jälkeen media tuli paikalle, jolloin ryhmätyö voitiin esitellä oppilaille, asiantuntijoille ja lehdistölle.
Ryhmätyön esittely Ryhmä 1: Ensimmäiseen ryhmään kuului vain Kristiinankaupungin ruotsinkielisen yläasteen oppilaita, koska kysymykset ja ehdotukset koskivat ainoastaan heitä. Ruotsinkielisen yläasteen johtokunnan puheenjohtaja Jeanette Ribacka-Berg esitteli keskustelun tulokset. Ryhmä keskusteli ehdotuksista, perusteli niitä ja asetti ne tärkeysjärjestykseen. 1. Vesiautomaatti: Tärkeää, että oppilaat saavat välitunneilla puhdasta ja kylmää vettä, esim. vesiautomaatista. 2. Lisää sohvia: Sohva-asiasta keskusteltiin kauan ja sohvat sijoittuivat tärkeysjärjestyslistalla heti vesiautomaatin perään. Tämän kysymyksen yhteydessä keskusteltiin myös tarpeesta saada kouluun pieniä rauhallisia paikkoja, joissa olisi mahdollisesti tietokoneita, jotka olisivat helposti käytettävissä, eikä lukittuina luokkahuoneeseen. Tätä asiaa tulisi ehkä pohtia tulevan korjauksen yhteydessä. 3. Elokuvissa käynti: Kouluaikana tehtävät elokuvissa käynnit voitaisiin keskittää joulua/koulun päättäjäisiä edeltävälle viikolle, koska oppilaat kokevat, että silloin on paljon odottelua ja joutoaikaa. 4. Lisää pingispöytiä: Kouluun tarvittaisiin vielä yksi pingispöytä, koska monet haluavat pelata ja jonot ovat usein pitkiä. 5. Purukumia kouluruokailun jälkeen: Ksylitolitablettien saaminen lounaan jälkeen olisi hyvä hampaita ajatellen.
6. Välipala: Välipala-asia lähetetään edelleen oppilaskunnan hallitukselle, joka voisi miettiä terveellisten välipalojen, esim. hedelmien myyntiä kanttiinissa. 7. Kaappeja oppilaille: Ryhmässä oli epäselvyyksiä siitä, onko kaikille halukkaille kaappeja ja onko seitsemännellä luokalla oleville oppilaille ylipäätään tarjottu kaappeja? Saatavuuden ja kysynnän päivitystä toivottiin. Nämä ehdotukset osoitetaan Kristiinankaupungin ruotsinkielisen yläasteen opettajakunnalle, oppilaskunnan hallitukselle, koulun Koti ja koulu -yhdistykselle sekä koulun johtokunnalle. Ryhmä 2: Ryhmässä 2 oli viisi oppilasta molemmista yläasteenkouluista. Oppilaat jaettiin kahteen ryhmään, jossa he keskustelivat oman koulunsa ehdotuksista. Ryhmät esittelivät itse, mihin he olivat päätyneet. - Spice Ice-jäätelöbaari: Jäätelöbaarin ei välttämättä tarvitse olla juuri Spice Ice, mutta Sportingin jäätelökioskin valikoiman tulisi olla suurempi. - Kioski Bio Duxiin: Bio Dux:iä hoitava Tero Heino oli vastannut kysymykseen aikaisemmin, koska hän ei voinut itse osallistua parlamenttiin. Bio Dux:illa on oikeudet kioskin pitämiseen, mutta hän itse on kiinnostunut pelkästään elokuvatoiminnasta. Kävijämäärän lisäännyttyä digitekniikan myötä saattaisi olla kannattavampaa pitää kioskia. Bio Duxiin ei ole mahdotonta saada kioskitoimintaa, tarvitaan vain asiasta kiinnostuneita hoitamaan toimintaa. Ryhmä perusteli kioskin tarvetta Bio Duxiin sillä, että ennen elokuvia ei aina ehdi kauppaan, minkä vuoksi Bio Duxin kioski olisi joustavampi ja mukavampi ratkaisu. Kioskissa voitaisiin myydä mm. popcornia, makeisia, sipsiä ja limua. Ryhmä päätti, että kaupungin yleisille ilmoitustauluille laitetaan ilmoituksia, joissa ilmoitetaan mahdollisuudesta avata kioski Bio Duxiin ja kioskiyrittäjän saamiseksi. - Viikonloppuleiri: Ryhmä halusi, että yläasteikäisille järjestettäisiin viikonloppuleiri (perjantai-sunnuntai). Paikoiksi ehdotettiin mm. Pyhävuorta, Kiiliä tai Yttergrundiä ja leiri voisi olla sekä suomen- että ruotsinkielisille. Leiriohjelmaan voisi sisältyä mm. leikkejä, kilpailuja ja iltanuotio. Ryhmän mielestä 20 olisi sopiva maksu viikonloppuleiristä ja hintaan sisältyisi myös ruoka. - Harrastuskurssi tai työpaja: Ryhmä toivoi, että vuonna 2012 voitaisiin järjestää valokuvauskurssi nuorille, seinäkiipeilykurssi, melontakurssi ja lumikenkävaelluskurssi. Kurssi/kurssit voitaisiin järjestää viikonloppuna tai vapaa-aikana koulun jälkeen. Ehdotukset välitetään Kristiinankaupungin kansalaisopistolle, joka huomioi ideat suunnitellessaan vuoden 2012 kursseja. Ryhmä 3: Ryhmässä oli oppilaita sekä ruotsinkielisestä että suomenkielisestä yläasteesta. Ryhmän johtaja Emilia Rosengård esitteli keskustelun tuloksen. Viidestä ehdotuksesta ryhmää kiinnosti eniten kuljetus Porin ssät -otteluun ja retki Särkänniemeen. Ryhmä päätyi siihen, että koulujen oppilaskunnat voisivat järjestää osan, esim. matkan Särkänniemeen, kun taas yhdistys tms. voisi järjestää jotain muuta.
Emilia Rosengård tiedotti myös nuorisoneuvoston tulevasta Helsingin matkasta 11.11.2011, jossa vieraillaan mm. eduskuntatalossa ja nuorisotalossa. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Parlamentti päätettiin klo 14.15 kaikkien esittelyjen jälkeen. Järjestäjät kiittivät osallistujia ja tarjosivat kahvia, mehua ja pullaa. Nuorisoparlamentin sihteeri laatii raportin parlamentista ja sen tuloksista. Raportti lähetetään yläasteen oppilaskunnille, Nuorisoneuvostolle, kaupunginvaltuustolle ja muille osallisille. Miten etenemme? Ryhmätöissä NP:n osallistujilla oli mahdollisuus keskustella siitä, miten ehdotusten osalta edetään. Nuorisoneuvosto jatkaa joidenkin ehdotusten työstämistä yhdessä oppilaskuntien, yhdistysten, kunnan ja muiden osallisten kanssa. Jotkut ehdotukset toimitetaan edelleen muille tahoille. Toivomme myös, että kaikki raportin saavat tahot voivat huomioida ehdotukset omassa toiminnassaan. Nämä ovat nuorten aloitteita ja ehdotuksia, nuorten omia ideoita ja toivomuksia.
Arviointi Kaikki osallistujat saivat arviointilomakkeen täytettäväksi päivän aikana. 21 lomaketta palautettiin. 1. Mitä pidit esittelyistä ja keskusteluista? (1 = huono, 5 = erittäin hyvä) 20 M R 10 0 1 2 3 4 5 PISTEET Ote palautteesta: - Emme lainkaan tienneet ketkä esittelisivät mitäkin, koulussa olimme vain käyneet läpi ehdotukset. - Vähemmän puhetta - Kaikkia ehdotuksia ei pitäisi esitellä, jotkut olivat itsestään selviä - Etukäteen olisi pitänyt keskustella enemmän siitä, kuka kertoo ehdotuksista x3 - Ei tarvitse mennä eteen puhumaan, ainoastaan nousta seisomaan ja sanomaan nimensä ja ehdotuksen/mielipiteen Sihteerin kommentti: Koulun ja oppilasneuvoston tulisi valmistautua ennen parlamenttia ja päättää kuka esittelee mitäkin. Koska osa ehdotuksista tuntuu itsestään selvältä pitäisi myös miettiä ehdotusten taustaa siten, että muille NPosallistujille voidaan selostaa esim. miksi jotain halutaan parantaa tai miksi halutaan järjestää retki.
2. Miten ryhmätyöskentely toimi? (1 = huonosti, 5 = erittäin hyvin) 20 M R 10 0 1 2 3 4 5 PISTEET Otteita palautteesta: - Ryhmätyö sujui ongelmitta - Ryhmä ei pystynyt päättämään mistään x 4 - Olisi ehkä pitänyt puhua hieman enemmän - Perfekto! - Ryhmätyötä olisi pitänyt valmistella enemmän Sihteerin kommentti: Ryhmätyötä arvostettiin ja se sai ylipäänsä hyvän arvosanan. Kaikilla ryhmillä tulisi kuitenkin olla ryhmäjohtaja, joka on paneutunut asiaan ja voi auttaa nuoria pääsemään tulokseen ja siinä, miten asiassa voidaan edetä. Kaikilla ryhmillä tulisi myös olla lähes yhtä paljon jäseniä, koska kaikki eivät saa mielipiteitään kuuluville liian suuressa ryhmässä. 3. Mitä pidät nuorisoparlamentin nykyisestä mallista ja muotoilusta? (1 = huono, 5 = erittäin hyvä) 20 M R 10 0 1 2 3 4 5 PISTEET
Otteita palautteesta: - Mielestäni ongelmia ei ollut mutta toinen mikrofoni olisi ehkä ollut hyvä. Sihteerin kommentti: Edellisen vuoden palaute oli tärkeä tämän vuoden parlamentissa, siten esim. puheenvuorot olivat tänä vuonna lyhyemmät ja ryhmätyölle saatiin enemmän aikaa. NP:n osallistujat tuntuvat ylipäätään olevan sitä mieltä, että parlamentin jäsentely on hyvä sellaisenaan. 4. Muut näkökohdat ja ehdotukset: - Ryhmätyö toimi hyvin! - Mitään ei ollut valmisteltu x2 - Musiikkiesitys parlamentin alussa oli rentouttavaa - Parlamentti sujui hyvin! Kristiinankaupungissa 22.11.2011 Emilia Rosengård Nuorisohankkeen vetäjä
Tiedotusta Kristiinankaupungin nuorille Tässä muutama vinkki siitä, kenen puoleen nuoret voivat tällä hetkellä kääntyä, jos heillä on kysymyksiä tai ehdotuksia. Nuorisoneuvosto - tietoja kaupungin kotisivuilla (Asukkaille kulttuuri ja vapaa-aika - nuorisoneuvosto) - Nuorisoneuvoston Facebook-sivu: Kristiinankaupungin Nuorisoneuvosto- Kristinestads Ungdomsråd. Sieltä löytyy päivitettyä tietoa kokouksista ja ajankohtaisista asioista sekä kuvia eri tapahtumista. - Ottamalla suoraan yhteyttä Nuorisoneuvostoon tai neuvoston jäseniin (yhteystiedot kaupungin kotisivuilla sekä FB-sivulla) Kristiinankaupungin kotisivut - Kotisivuilla on tietoa tapahtumista, palveluista, kulttuuri- ja vapaaaikatoimesta, Kansalaisopistosta, perusturvasta, päätöksenteosta, uimahallista, liikuntatoimesta, nuorisotyöstä, Nuorisoneuvostosta ja nuorisokanavasta, tekniikasta ja ympäristöstä, markkinoista ym. Lisäksi sieltä löytyvät kaupungin henkilöstön yhteystiedot, sekä kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokousten pöytäkirjat. www.decibel.fi - Decibel on Pohjanmaan kaksikielinen nuorisoportaali, joka tarjoaa tietoja, neuvoja ja mahdollisuuden vaikuttaa - Kysy pois! on nuorille tarkoitettu palvelu, jossa voi kysyä esim. kehoon ja terveyteen, rakkauteen ja seksiin, suhteisiin, työhön ja rahaan, opintoihin, vapaa-aikaan ja ym. liittyviä asioita. Kysymykset voi asettaa nimettömänä ja saada vastauksen Decibelin asiantuntijoilta. - Vaikuta! -kanavan kautta sinulla on mahdollisuus saada mielipiteesi kuuluviin. Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä kotikuntasi tarvitsee. Onko jotain, josta et pidä tai haluatko muuttaa jotakin, ja onko jotain hyvää, jota haluat kehitettävän? Vaikuta-kanavaan voit kirjoittaa ehdotuksesi ja toivomuksesi. - Näiden lisäksi Decibelistä voi tarkistaa, mitä Pohjanmaalla tapahtuu, esim. kurssit, tapahtumat, löytää tietoja ja hyödyllisiä yhteystietoja. Decibel on myös Facebookissa! Koulujen oppilaskunnat - Oppilaskunta voi auttaa sinua kouluympäristöäsi koskevissa asioissa. Jos oppilaskunta ei voi auttaa sinua, he voivat ehkä neuvoa minne sinun pitää kääntyä. Paikallislehdet - Lehtiä kannattaa lukea, siellä on esim. ilmoituksia ajankohtaisista tapahtumista ja artikkeleita juuri sinua kiinnostavista asioista. Lisäksi voi tarkistaa koulujen, kauppojen, nuorisotalon, kulttuuritalo Dux:in ja muiden julkisten paikkojen ilmoitustauluista. Niissä on usein tietoa tapahtumista. Jos et vieläkään tiedä minne kääntyä, etsi ensin tietoa Internetistä. Jos et löydä etsimääsi, ota yhteyttä esim. yhdistyksiin, virkamiehiin tai muihin, jotka ehkä pystyvät auttamaan asiassasi.