K o ntek sti. S u u ri ker. tau s nu m e. ik ive n k atk uine n pääk irjoitus istit avautuvat Puh e e njoh taja äräh tää. Ym päristötie toisuutta

K o ntek sti 1/20 0 6 L exican vira ine n ääne nk antaja ro tau s nu m e S u u ri ker Tu ik ive n k atk uine n pääk irjoitus Ang istit avautuvat Puh e e njoh taja äräh tää Norja aise t ja ta viurh e i u jne. Te rve isiä oik isopisk e ija ta H e singistä Ym päristötie toisuutta

Sisä m ys ue tte o: 1 Etusivu 2 Sisä m ys ue tte o 3 Pääk irjoitus 5 Ang istituutorin m ie tte itä 6 Le vyarvoste u sivuntäytte e k si 7 Puh e e njoh tajan m ie tte itä 9 SAS:n yh yt h istoria ja pitk ä tu e vaisuus. 10 St.Patrick 's day 2006 11 Norge - k je m pe fin! 15 Sam u Lassi a, Pyk ä ä ry: Juridiik k aa, k om isario Pa mu 17 H uittis aista sa ib andya tam pe re aise a tunte e a 20 Ek oajatuk sista te k oih in 21 Suuri W C-tutk im us 28 Tak asivu

3 Pääkirjoitus Kie te nopisk e ijoita pide tään passiivise na poruk ana, jotk a istuvat k irjan k anssa k otonaan, e ivätk ä o e vapaa-aja aan sosiaa isia, paitsi e h k ä om ie n vanh oje n k ave re ide nsa k e sk e n. Pidin tätä osatotuute na tai puo iva h e e na, k unne s tarpe e k si Le xican ak tivite e tte ih in osa istune e na jouduin e päi yk se n va taan: Voi e i, täm äh än on totta! Juuri te h dyssä jäse nk yse yssä, joh on tosin vastasi vain m urtoosa jäse nistä, tu ok se t o ivat jote nk in arvattavissa o e via. Ky ä niih in bi e isiin, te m pauk siin ja ask iaism äk iin äh de ttäisiin, jos k ave rik in äh tisi. Ym m ärrän täm än h yvin, e n itse k ään jak sa aina äh te ä yk sin m e stoi e, tuttuje n k e sk e ä on use in h ausk e m paa k uin yk sin. Pie ne ä ak tiivisuude a k ave rinsak in voisi suostute a äh te m ään m uk aan, ja onge m a onge m a o isi ratk aistu. Toisaa ta paik an pää ä voi o a tuttuja, joih in törm ääm istä e i o e tu ut e de s ajate e e k si. Uusie n tuttavuuk sie n so m im ine n voisi taase n o a h yvää vaih te ua jum iintune isiin k uvioih in. Kyse yssä m yös jotk ut jopa toivoivat Le xica ta e ne m m än tapah tum ia, m ik ä o i tava aan h ie m an y ättävää. M ie e e n tu i m yös, e ttä m istä niih in isätapah tum iin saadaan osa istujia? Enne stäänk in osa istujam äärät ovat o e e t väh äisiä ve rrattuna jäse nm äärään (e de e e n opisk e e vat). Joissak in te m pauk sissa on o ut viim e vuonna ja tänä k e väänä äh e s pe k ästään Le xican h a ituk se n jäse niä paik a a. Ei o e m ite nk ään tark oituk se nm uk aista, e ttä h a itus ik äänk uin järje stää toim intaa itse e e n. Toisaa ta h a ituk se n jäse ne t näk isivät vä i ä m ie e ään m uitak in k uin toiste nsa naam oja. Le xican h a itus e i o e m ik ään sisäänpäin äm piävä e iitti, jonk a e äm äntark oitus on te h dä aine k e rh oje n toim inta h ank a ak si ja pitää h ausk aa k e sk e nään (ih an k uin m e i ä o isi h ausk aa k e sk e nään, varm aan!). Bi e e t e ivät o e tässä e de s tärk e in asia, niitä e i o e pak k o e de s järje stää, jos niitä e i tarvita. Kou utuspo iittine n ja

sosiaa ipo iittine n toim inta, e i te idän e tuje nne va vonta on 4 pa jon tärk e äm pää. Niinpä on h am i, jos k opo-ti aisuus, josta voisi o a h yötyä k e e tah ansa Le xica aise e, k e rää vain tusinan ve rran osa istujia. Se on h arm i se k ä järje stäjän k anna ta e ttä m ah do ise n u k opuo ise n vie raan k anna ta. Viim e k si jouduim m e pe rum aan pa jon organisointia vaatine e n H e singintyöe äm äe k sk ursion, k osk a osa istujam äärä o i iian a h aine n, bussia e i k annata ti ata 15 ih m ise e. Siinä m e ni sivusuun m ah do isuus niinsanotusti k e k siä itse e e n vaih toe h toine n tu e vaisuus. Eri asia sitte n on, jos ti aisuus on väärään aik aan, si e on y e e nsä te h tävissä väh än, se n ve rran sum m ittaise sti ajank oh tia joutuu vä i ä va itse m aan. Josk us on k äynyt niink in h uonosti, e ttä pe i-i ta on osunut pää e k k äin jonk un aine k e rh on baarik ie rrok se n k anssa. Vik a e i vä ttäm ättä o e e de s o ut aine k e rh ossa vaan parannuk se n tarpe e ssa o e vasta k om m unik aatiosta Le xican ja aine k e rh oje n vä i ä. Ak tivoituk aa e xica aise t! Konte k stin päätoim ittaja & Le xica ry:n tie dotusvastaava Paavo Y öne n

5 Ang istituutorin m ie tte itä Ensim m äine n äh ik ontak ti y iopistom aai m aan saadaan y e e nsä om an tuutorin k autta opintoje n a k ae ssa ja täm än vuok si tuutorin työon h yvin tärk e ää. Y iopistoon tu e m ine n on k uin astuisi uute e n, e ri aise e n m aai m aan ja uusi a opisk e ijoi a on uonno ise sti pa jon k ysyttävää. Itse e n vie ä e de s toise n opisk e uvuote ni a k ae ssa tie nnyt pa joak aan tai si tä ainak in tuntui. O in siis tuutoroinnin a k ae ssa h yvin e pävarm a osaisink o vastata yh te e nk ään k ysym yk se e n tai osaisink o y ipäätään auttaa k e tään. Tuutorparinik in o i m inu e täysin vie ras;o im m e puh une e t e h k ä k ak si k e rtaa e nne n uusie n opisk e ijoide n tapaam ista. Kaik k i m e ni k uite nk in y ättävän h yvin. Kok osim m e ryh m äm m e yh te e n ja k ävim m e äpi e nsim m äise n päivän tärk e itä asioita, k ute n k urssiva intoja, i m oittautum isia, pe ruspa ve utunnuk sia, ja niin e de e e n. M yöh e m m in suunnitte im m e uk ujärje styk siä niide n k anssa, jotk a apua k aipasivat. M yöh e m m issä tapaam isissa tutustuim m e k am pusa ue e se e n ja sovim m e syk syn yh te ise stä oh je m asta. Jok aise e ryh m ä äise e m oniste ttu ista om an aine järje stöm m e ja m uide n tah oje n järje stäm istä tapah tum ista auttoi suunnitte ussa, m utta tie tysti järje stim m e m yös pe k ästään om a e ryh m ä e m m e tark oite ttuja tapaam isia. Kie rsim m e Tam pe re e a k aik k i o e nnaise t paik at (k ävim m e e sim e rk ik si k atsom assa m istä öytyvät pääk irjasto, Ke a, Tam pe re e n iik e nne aitos jne.) ja söim m e yh de ssä k aupungi a. Enne n Tam yn tutustum isbi e itä Yo-ta o a k ok oonnuim m e uok se ni ja tutustuim m e toisiim m e pare m m in. M uutam an tutustum is e ik in jä k e e n tunne m a o i h yvä;k aik k i suurin piirte in m uistivat toiste nsa nim e t ja poruk k a a k oi jak aantua pie ne m piin ryh m iin. M e i ä o i itse asiassa niin h ausk aa k e sk e näm m e, e ttä k un viim e in pääsim m e Yota o e, o i paik k a oppuunm yyty. Se e i oppuje n opuk si m e itä k ovink aan pa joa h aitannut, si ä päätim m e m e nnä yh de ssä D orik se e n vie ttäm ään i taa om a a poruk a a. Tuutorryh m äni te k i pa jon asioita yh de ssä. Se otti osaa H ugosuunnistuk se e n k am pusa ue e a, k yyk k äsi ja piti om iak in i anvie ttoja. Tam yn järje stäm ä k aupunk isuunnistus a k oi sange n ank e issa

tunne m issa, si ä i m a o i m yrsk yine n ja vain m uutam a 6 ryh m ä äisistäni saapui paik a e. I an k u ue ssa i m a ei parantunut, m utta poruk k a k asvoi jok a rasti a, k un m attim yöh äise tk in iittyivät jouk k oon ja tse m ppi o i k ova. Tu ostak in tu i: pärjäsim m e D D R:n naisvoim iste ijoide n rasti a h yvin ja saim m e Yo-ta o a pa k intoje njaossa pie niä sak sa aisia m ak k aroita. Kum m a ise n näk öisiä va k oisia pötk öjä, m utta h yvän m ak uisia. Ryh m ään sattui h yvin e ri aisia ja e ri-ik äisiä ih m isiä: yk si o i vasta päässyt uk iosta, k un taas toine n jo k irjoitti gradua ja tu i Tam pe re e e uk e m aan e ng antia ainoastaan sivuaine e na. Jostain k um m an syystä k aik k i k uite nk in viih tyivät yh de ssä. Tuutor e i k uite nk aan yk sin voi saada k aik k e a aik aan, vaan m yös itse ryh m än on o tava ak tiivine n. O nne k si k oh da e ni sattui m uk ava jouk k o uusia opisk e ijoita, joi a itse äänk in o i h a u o a m uk ana tapah tum issa ja k aik e n aise ssa toim innassa. Vuosi tuutorina sujui h yvin, suositte e n k aik i e tuutoroinnista k iinnostune i e :). Niina To k k i, tuutor -05 Le vyarvoste u sivuntäytte e k si O stin pari vuotta sitte n juh annuk se n aik oih in Sak sassa m atk ai e ssani Frank Z appan "Fi m ore East - Ju ne 19 71" ive e vyn Ch e m nitzin rautatie ase m a a sijainne e sta e vydivarista. Tuntuu aina h ie m an oudo ta k uunne a ta e nne tta e siintym ise stä, jonk a o e nnaine n osa on o ut spe k taak k e im aisuus ja suuri sh ow visuaa isine vitse ine e n, vie äpä aja ta e nne n om aa syntym ää, itse asiassa syntym äni e i tuo oin o ut varm aank aan e de s tode nnäk öistä. Le vyn k ipa e e t ovat m ainioita m uutam aa pitk äve te istä b ue spoh jaista trippai ua uk uunottam atta. O m aa uok k aansa e dustaa säve taite e n suurte os "Pe ach e s e n Re ga ia", jonk a tunnustaisi vie ä k oom assak in. Täm än e vyn k uunte e m ise sta tu e e h yvä o o, sik si se saa e ne m m än piste itä k uin itse o e n tänä k e väänä m i tään k urssi ta saanut: 4/5 -Erk k a Sak ari

7 Puheenjohtajan mietteitä Hyvät exicaaiset, täää puhiksenne Oen seuraiut Lexican toimintaa jo vuodesta 2001, ja sinä aikana ainejärjestömme on ehtinyt muuttua ainakin omasta mieestäni meko pajon. Kun aoitin aikoinani saaviaisen fioogian opinnot Pyynikiä, Lexica oi ähinnä angistien yäpitämä ja seaisena sitä on pidetty aika pitkään, mutta toivottavasti asenteet ovat pikkuhijaa muuttuneet, siä esimerkiksi viime vuonna haituksessa oivat edustettuna ihan kaikki pääainekieet ja vieäpä erittäin tasapuoisesti! Tänä vuonnakin kokouksissa on yeensä out edustusta kaikista kieistä. Oman isänsä kietenopiskeijoiden vapaaajantoimintaan ovat tuoneet kaikkien kieten ainekerhot, jotka ovat parin viime vuoden aikana aktivoituneet. Viimeisimpänä angistit saivat itseeen vihdoin ihan oman saaseuran perustettuaan SAS:in :) Ainekerhot ovat järjestäneet ihaitavan aktiivisesti tapahtumia oman kieensä opiskeijoie, jooin Lexican tehtäväksi on entistä sekeämmin muodostunut järjestää kaikkia kiinnostavia suuremman porukan tapahtumia. Osanotto on totta puhuen out väiä vähän nihkeää, ja mm. siitä syystä päätimme tehdä jäsenkyseyn ja painottaa toimintaamme tänä vuonna entistä enemmän kouutuspoiittiseen suuntaan. Jos joskus tuntuu, ettei Lexicassa tapahtu mitään, niin se saattaa johtua siitä, että kuissien takana tapahtuu aika pajon jatkuvasti. Ajamme teidän etuanne, vaikka se ei ehkä suoranaisesti jokapäiväisessä opiskeueämässä näykään - Lexica on edustettuna aitos- ja tiedekuntaneuvostoissa,

8 sekä myös epäviraisemmissa työryhmissä ja muissa foorumeissa. Se on erittäin tärkeä tehtävämme, ja tasapainoiemme jatkuvasti huvin ja hyödyn väiä. Edunvavonta toimii myös siten, että jos koette kokeneenne omassa oppiaineessanne vääryyttä tai joku asia on mieestänne huonosti, voitte ottaa Lexicaan yhteyttä. Minuun tai johonkin haitusaisista voi ottaa kaikissa asioissa rohkeasti yhteyttä. Yksi tämän kevään saavutus, johon me kaikki oemme erittäin tyytyväisiä, ovat Lexican uudistuneet nettisivut, joita pidetään nyt jatkuvasti ajan tasaa kiitokset kuuuvat tiedotusvastaavaemme Paavoe! Käykää katsomassa: www.uta.fi/jarjestot/exica Tänä keväänä on järjestetty työeämään ja sivuaineisiin iittyviä tapahtumia, ja niitä järjestetään varmasti myös syksyä, jooin on tiedossa enemmän Lexican järjestämiä bieitä sekä muuta monipuoista ohjemaa kuttuuria ja hyvinvointia unohtamatta. Toivottavasti näemme teitä sankoin joukoin kaikissa tapahtumissa oemmehan me täää juuri teitä varten! Kesää ja omaa odoteessa Minna Pj minna.enkoa@uta.fi 040-5639202

9 SAS:n yh yt h istoria ja pitk ä tu e vaisuus. SAS, tai Soph isticate d Ang oph i e Socie ty, k ute n jotk ut sitä nim ittävät, on Le xican uusin aine k e rh o. Täm ä Laitok se m m e e ng anti aise n fi o ogian opisk e ijoide n ik iom a aine k e rh o pe ruste ttiin k e vää ä 2005, juuri ajoissa järje stäm ään pyh än Patrik in päivän juh a isuuk sia 17.3. Nii ä jotk a paik a e pääsivät o i se n ve rran h ausk aa, e ttä siitä pääte ttiin te h dä pe rinne. Niin k ävik in, si ä tänä k e väänä juh ittiin m yös, m utta vääh än m yöh ässä, varsinaine n st. Patrick s day k un osui pe rioditauo e. SAS:n varsinaine n tu ik oe o i k uite nk in Kansa ise n e ng anninopisk e ijoide n tapaam ise n, NM ES:in järje stäm ine n 8.10.4.2005. si oin o i Tam pe re e n vuoro toim ia täm än m onik ym m e nvuotise n pe rinte e n vaa ijana ja tapaam ise n isäntänä. Vaik k a k o e goita Suom e n m uista y iopistoista tu ik in niuk an aise sti, o i tapah tum a k uite nk in k aik e n k aik k iaan m e ne stys. Tänä vuonna on Turun vuoro, ja SAS on m e nossa vastavie rai u e, pie ne ä, m utta te h ok k aa a isk uryh m ä ä. Syk sy on o ut SAS: e aik a h i jaista aik aa, m one t aik aise m m in ak tiivise t toim ijat ovat poistune e t k uvioista, e ik ä uusia innok k aita o e vie ä i m aantunut. Tästä h uo im atta o e m m e onnistune e t järje stäm ään tapah tum ia m yös syk syn aik ana. Näm ä tapah tum at o ivat PubCraw h e nk i ök unnan e dustajie n se urassa 29.9. ja M onty Pyth on i ta 1.12. M o e m m ista o isi tark oitus te h dä jok avuotine n i m iö. O m a ta osa taan SAS o i m yös m uk ana tutortoim innassa viim e vuonna. Nyt toivotaank in näitä uusia, innok k aita opisk e ijoita m uk aan m yös aine k e rh o- ja aine järje stötoim intaan. SAS tarvitse e uusia soih dunk antajia, jotta nyt a oite tut pe rinte e t saadaan säi yte ttyä vie ä vuosia e te e npäin. Em m e h än h a ua o a ainoa pääaine, jo a e i o e o e nk aan om aa toim intaa Toive ik k aana tu e vaisuude n suh te e n, M ik a Laine, SAS:n Puh e e njoh taja

St.patrick s d ay 20 0 6 10 Tänä vuonna SAS juh i pyh än Patrick in päivää pe rinte isin m e noin, josk aan e i pe rinte ise e n aik aan. Pe rioditauon tak ia vira ine n päiväm äärä e i k äynyt, jote n juh inta tapah tui 23.3. Paik k ana juh am e noi e o i viim e vuotise e n tapaan Kak sie n Kasvoje n a ak e rta, jok a on h yvä paik k a täm än k ok o uok an tapah tum i e. Tapah tum an pääasia ine n oh je m ah an o i juom a au uje n au am ine n yh te is au una ja tie te nk in tutustum ine n tuon ve h re än saariva tion panim otuotte isiin. Järje stäjät päättivätk in jo m uita juh ijoita odote e ssa h ie m an h arjoite a k um paak in y äm ainittua toim intaa ja y äk e rtaan saattoik in k antautua vaim e aa au antaa. I taa jatk e ttiin ih iste n h i ja e e n saapue ssa vapaan se uruste un m e rk e issä, aina vä i ä k uite nk in au aa uik aute ttiin m uutam a viisu. M uk aan m yöh e m m in iittyvät saattoi toivottaa te rve tu e e k si vaik k a rie m uk k aasti yh te e n ääne e n, e h k ä jopa sam a a säve e ä, au e ttu Irish Rove r tai W h isk e y in th e Jar I an opuk si osa äh ti suoraan k otiin, ne joi a vie ä o i e ne rgiaa jä je ä painuivat jatk oi e Kustaa III:e e n h a van juotavan pe rässä järje stäjie n jääde ssä vie ä paik a e fii iste e m ään ja järje ste e m ään paik at k untoon. I ta o i m e ne stys, osa istujam ääräk in o i e h k ä SAS:n h istorian suurin, paik a a k un k ävi noin 26 ih m istä. Positiivisia k om m e ntte ja k uu tiin ja e nsi vuode k si toivottiin aaje m paa au ure pe rtuaaria. Täm ä juh a ie ne e tu ut jäädäk se e n. M ik a Laine SAS-puh e e njoh taja

11 Norge kjempefin! Stjørd a, Nord-Trønde ag, Norja 2.4.2006 Ta viurh e i ua, vi apaitoja, ö jyä ja tursk aa. Siinä k ite yte ttynä se, m itä ih m isi e y e e nsä tu e e m ie e e n naapurim aastam m e Norjasta. Nyt k uite nk in vie te ttyäni re i un k uuk aude n tässä vuonoje n ja vuorie n k oristam assa m aassa voin sanoa, e ttä on tää ä pa jon m uutak in. Tosin, tuo a ussa m ainittu ne ik k ok in on k y ä tu ut tutuk si. Työrupe am ani tää ä Trondh e im in k upe e ssa a k oi juuri sopivasti ta vio ym pia aiste n aik aan ja niinpä pääsink in todistam aan Norja aiste n vak avaa suh tautum ista ta viurh e i uun h e ti a ussa. Urh e i ua, urh e i ua ja urh e i ua. Sitä tu i jok a äh te e stä. Le h de t k irjoittivat pääasiassa urh e i ijoista, Tv-oh je m ie n vie raat o ivat k aik k i jok o urh e i ijoita tai va m e ntajia jne. Täm äh än nyt tok i o i odote ttavissa, si ä o ym pia aise t ovat k uite nk in se n ve rran suuri tapah tum a, e ttä o isi vaik e am paa öytää m aa, m issä niitä e i se urattaisi. Eräs asia m inua k uite nk in pe rinte ise nä suom a aise na jääk ie k on ystävänä h äiritsi jääk ie k k o-otte ut k uitattiin tää ä äh innä o ank oh autuk se a. Norja a k un e i o ut om aa o ym piajouk k ue tta k yse ise ssä ajissa, sai jääk ie k k ootte uita e tsisk e ä äh innä Ruotsin k anavi ta. M uut ajit, k ute n k aik k i e ri h iih dot ja m äk ih yppy, o ivat k y ä varsin h yvin e si ä. Urh e i usta pitää vie ä m ainita se n ve rran, e ttä nyt o ym pia aiste n o e ssa jo k auk ana tak ana, odote taan tää ä inno a e rästä, e h k ä vuode n suurinta tapah tum aa: ja k apa ok aude n a k ua. Parin viim e viik on ajan ovat m e diat k oh isse e t jos joistak in pe aajista, ouk k aantum isista ja jouk k ue sk andaa e ista. Tää ä siis ja k apa o on sam assa, e ei jopa m e rk ittäväm m ässä ase m assa, k uin Suom e ssa jääk ie k k o. O e nk in ajate ut, e ttä nyt otan ti ante e sta vaarin ja tutustun äh e m m in k uningasja k apa oon k äym ä ä k atsom assa ainak in yh de n pe in. Pe riaatte e na m aassa m aan tava a. Ja sitte n m uih in aih e isiin. Käytyäni viim e ise n vuode n aik ana se k ä Tansk assa e ttä Norjassa, o en öytänyt yh de n asian, m ik ä

yh distää 12 Suom e a ja näitä k ah ta m uuta poh joism aata ruotsa aisvitsit. Niitä vi je ään tää ä ih an yh tä pa jon, e ei e ne m m än k uin Suom e ssa. Le h dissä on jopa ih an om ia pa stoja ruotsa aisvitse i e ja m one t niistä ovat sam oja, m itä o en k uu ut k e rrottavan k otopuo e ssak in. M itä on ruotsa aine n suo ah apossa? Ratk aistu onge m a tai M itä yh te istä on ruotsa aisi a ja tum m i a pi vi ä? Kun m o e m m at k atoavat näk yvistä on uvassa h ie no päivä. Tässä vain pari e sim e rk k iä m ainitak se ni. M utta ruotsa aise t e ivät suink aan o e ainoa poh joism aide n k ansa, joista tää ä k e h ite ään h uum oria, vaan saam m e m e suom a aise tk in osam m e. Eräässäk in varsin suositussa auantaii an sk e tsioh je m assa se ik k ai e e suom a aine n h ah m o Piirk a (äänne tään Pirk k a), jok a k iroi e e suom e k si, m utta puh uu m uute n k ank e aa suom e nruotsia. H än on työtön, vah vasti a k oh o isoitunut re h utuk k aine n m ie s, jok a pe otte ee naapure itaan ja h äirik öi y e ise sti ym päriinsä. M uute nk in suom a aisista k u k e e tää ä k aik e n aisia äh innä saunaan, viinaan ja tappe uun iittyviä vitse jä ja nyt M atti

un 13 Nyk äse n viim e isim m än k oh ua h e rättäne e n Norjanvie rai jä k e e n, e n k auh e asti jak sa ih m e te ä m istä m ate riaa i näih in vitse ih in öytyy. Suom a aise t iittävät norja aise e n ste re otyyppiin use in pak sun vi apaidan, ja näm ä k yse ise t norja aisvi apaidat saattavat o a josk us jopa pie ne n pi k ante on k oh te e na. Te h tyäni e m piiristä tutk im usta asiasta, on tä äk in ste re otypia a k uite nk in vah va poh ja. Ih m ise t tää ä k äyttävät ih an oik e asti pa jon vi apaitoja, m utta syystä. Tää ä, k ute n Brite issäk in, on ta oissa yk sink e rtaise t ik k unat, m ink ä vuok si niissä saattaa o a h urjan k y m ä näin ta ve a. A ussa suom a aisiin tup aik k unoih in tottune e na pa e in jatk uvasti ja m uodostin äm pim än suh te e n e rääse e n asuinta om m e äm pöpatte riin vie te ttyäni niin pa jon aik aa se n vie re ä. M utta nyt o e n i m e ise sti h ie m an k araistunut tai k e vät a k aa tosissaan te h dä tu oaan, si ä ruum iin äm pöni a k aa pa ata taas norm aa in taso e, vaik k a m inu a ei norja aisvi apaitaa o e k aan. Kie iä opisk e e vana m ie e nk iintoni on k oh distunut uonno ise sti m yös paik a ise e n k ie e e n. Norjassa puh utaan tava aan m ontaa e ri k ie tä, si ä e ri a ue ide n m urte e t saattavat poik e ta y ättävän pa jon toisistaan. Näm ä m urre rajat ovat aik a tark k oja ja voi jopa o a niin, e ttä ih m isi ä, jotk a asuvat m uutam an k ym m e ne n k i om e trin e täisyyde ä toisistaan on tode a vaik e uk sia ym m ärtää toiste nsa puh e tta. M urte ide n isäk si Norjassa on k ak si k irjak ie tä bok m åja nynorsk, joista nynorsk on tää ä ve rrattavissa m e idän pak k oruotsiim m e. E i se on e sim e rk ik si k ou uissa se aine n aine, jota k ovin m oni e i m ie e ään opisk e isi. M utta h yvä sitäk in on si ti osata, si ä i m e ise sti tasapuo isuude n vuok si osa tv-oh je m ista tää ä te k stite tään k äyttäe n nynorsk aa ja osassa te k stitys on bok m å i a. Pa jo tih an norjank ie i m uistuttaa ruotsia, m utta tää ä on varottava sam oja sude nk uoppia k uin Tansk assa. Esim e rk ik si sanan ro ig m e rk itys on täysin päinvastaine n Norjassa k uin Ruotsissa (no. rauh a ine n, ru. h ausk a, k iva). Pie niä

14 yh tä äisyyk siä e ng antiink in k ie e stä öytyy, si ä sanoi a ik e ja h ate on tää ä aivan sam a m e rk itys k uin e ng annissa. H e nk i ök oh taise sti ih m e tte e n e nite n joitak in ääntäm ise e n iittyviä se ik k oja. Kute n aie m m in k e rroin, ausutaan sk e tsioh je m an Piirk a-h ah m on nim i ih an sam a a tava a, k uin suom e n Pirk k a. Sam a i m iötoistuu m yös Tove Janssonin rak aste ttuje n m uum i-h ah m oje n k oh da a. Ne ausutaan tää ä k y ä sam a a tavoin k uin Suom e ssa, m utta k irjan k anne ssa uk e e M um m i. Eh dottom asti parasta Norjassa täh än asti ovat o e e t va tavan ystävä ise t ih m ise t ja upe at m aise m at. Jok a paik assa, o i k yse e ssä sitte n pie ne m pi tai isom pi k aupunk i, ovat ih m ise t o e e t h urjan ystävä isiä ja h e posti äh e styttäviä. O dottam ani k u ttuurish ok k i e i o ut o e nk aan niin suuri, k osk a ih m ise t tää ä ovat niin äm m insydäm isiä ja ym m ärtäväisiä. Ja m itä m aise m iin tu e e, e n m a ta odottaa k e sää k un uonto puh k e aa k uk oistuk se e nsa. Vuoria ja vuonoja, sitäh än Norja on. Ja ainak in näin turistinäk ök u m asta on aik a h ie noa, k un ik k unasta näk yy m one n e ri vuore n h uiput ja i ta e nk in voi te h dä äh e ise n vuonon rannassa. Vuoristoine n m aasto aih e uttaa m yös se n, e ttä sää tää ä vaih te e e varsin vi k k aase e n tah tiin. O n ih an jännittävää se urata, m ite n täysin k irk as aurink oine n ta vi-i tapäivä voi parissa tunnissa m uuttua sank ak si um im yrsk yk si ja siitä taas raik k aak si, juuri satane e n um e n su attavak si k e väti ak si. Varsin m ie e nk iintoista. Kosk aan e i tie dä m itä päivä tuo tu e ssaan sään tai m ink ä tah ansa m uun suh te e n. Päätänk in raporttini tää tä näih in i m aviin tunne m iin. H a de t bra! Le xican re portte ri Norjassa, Annik a H e in

15 Sam u Lassi a Juridiik k aa, k om isario Pa mu Pyk ä ä ja pyk ä ät Te rve isiä Pyk ä ästä! Pyk ä ä ry on H e singin y iopiston suom e nk ie iste n oik e ustie te i ijöide n aine järje stö, jok a pe ruste ttiin va vom aan opisk e ijoide n e tuja vuonna 19 35. Pyk ä ä on järje stönä h arvinaise n m ono iittine n, toisin sanoe n se on 71 ik ävuode staan h uo im atta säi ynyt varsin yh te näise nä. Ke rh oja tok i toim ii Pyk ä än a aisuude ssa jok a äh töön ja toim inta on m onipuo ista. Nyk yisin Pyk ä ä e i e nää o e pe kkä e dunva vontajärje stövaan näyttäytyy use im m i e äh innä järje stäm ie nsä tapah tum ie n ja bi e ide n m uodossa. Pyysin taannoin vanh an ystäväni, Le xican jäse ne n, Paavo Y öse n k irjoittam aan jutun jäse n e h te e m m e Inte r Vivok se e n. Täm ä k irjoitus vastavuoroise sti on om a panok se ni te idän > jäse n e h te nne Konte k stin h yväk si. M one sti oik e ustie te e n opisk e u näh dään u k opuo iste n si m in yk sinäise nä puurtam ise na jossain pim e ässä k am m iossa k irjoje n ääre ssä. Totuus e i k uite nk aan o e aivan tä aine n. Tok i te nttie n äpäisy e de yttää use in sitä, e ttä a ue on ue ttu äpi ja tä öin e i y e e nsä puh uta aivan pie ne stä urak asta. Kirjastossa saa vie ttää aik aa runsaasti. Toisin k uin voisi k uvite a, e i täm ä tie de k untam m e k irjastossa vie te tty aik a o e yk sinäistä pänttäystä, vaan pik e m m ink in sosiaa ine n tapah tum a. Kirjastossa h e ngai e m a a tapaa päivän m ittaan k aik k i ystävänsä ja tauk oh uone e n soh vat ovat ah k e rassa k äytössä. Tutk intom m e on viim e syk syise stä uudistuk se sta h uo im atta h arvinaise n joustava. Läsnäo opak k oa e i y e ise sti tunne ta ja m uute nk in ue nnot on m ah do ista k äydä k uunte e m assa tai

jättää vä iin jos k ok e e voivansa k äyttää aik ansa te h ok k aam m in jo ain toise a tava a. Täm ä jättää h yvin aik aa m yös m ui e h arrastuk si e. K ansainvä isyys, k ie e t ja aintu k inta O ik e ustie te e ine n tutk into jak aantuu use isiin a ak ok onaisuuk siin, k ute n oik e uste oriaan, jok a puo e staan sisä tää oik e usve rtai una tunne tun a an. O ik e usve rtai un te h tävänä on tark aste a e ri m aide n oik e usjärje ste m ie n vä i ä o e via e roja ja sam ank a taisuuk sia. Toisin k uin voisi k uvite a, on m onissa oik e usjärje ste m issä runsaasti yh te isiä piirte itä. Läntise ssä m aai m assa on vain k ak si toisistaan radik aa isti poik k e avaa oik e usjärje stystä. Ensim m äine n on m e i e k in tuttu m anne re urooppa aine n oik e usjärje stys, jok a pe rustuu e dusk unnan säätäm iin ak e ih in. Toine n järje ste m ä on ang oam e rik k a aine n Com m on Law, jok a puo e staan pe rustuu siih e n, e ttä oik e usonge m at ratk aistaan vanh oih in sam ank a taisiin tapauk siin pe rustue n. Tästä jaotte usta h uo im atta m o e m m i a järje ste m i ä on yh te yk siä toisiinsa. Kansainvä istyvässä ja g oba isoituvassa m aai m assa m uodostuu use in onge m ia, jotk a vaativat e ri oik e usjärje styste n yh te e nsovittam ista. Tunne tuim pana ja varm aan m yös parh aana e sim e rk k inä voi k äyttää Euroopan Unionia. Täm ä yh te e nsovittam ine n vaatii y e e nsä m yös asiak irjoje n k ääntäm ise n väh intään yh te e n suuntaan, m utta use im m ite n varm asti k aik i e m uk ana o e vi e k ie i e. Eräs ystäväni ih m e tte i josk us, m ik si oik e ustie te e n opisk e ija h a uaisi äh te ä vaih toon u k om ai e. Lak ih an on k aik k ia a e ri aine n! Tästä h uo im atta e rittäin suuri osa, noin 50 prose nttia, k anssaopisk e ijoistani k äy jossain vaih e e ssa opintojaan vaih dossa. Suurim pana syynä ie ne e juuri k ie itaidon k artuttam ine n. Tässä usk oisin k uite nk in o e van runsaasti työsark aa tu e vaisuude ssa m yös Le xican opisk e ijoi e.

Lak ite k stin uk e m ine n e i aina o e a oitte ija e h e ppoa. Kirjoittam ine n on sitäk in h aastavam paa. Syynä täh än on se, e ttä y e isk ie e ssä jonk in m e rk ityk se n saava sana voi juridise ssa k ie e nk äytössä saada aivan toise n aise n m e rk ityk se n. Tava ise ta vaik uttava sana saattaa k ätk e ä sisä e e n juridise n k äsitte e n, jo a puo e staan voi o a m e rk ittäviä vaik utuk sia. Tästä syystä vie rask ie istä juridista te k stiä uk ie ssa tu e e o a e rityise n tark k aavaine n. Yh de ntyvässä Euroopassa e ri m aide n oik e usjärje ste m iä h arm onisoidaan. Täm ä on va tava proje k ti ja vaatii se k ä juriste ja, e ttä va tavat m äärät k ie itaitoa. Suositte en opisk e e m aan sivuaine e na juridiik k aa. Ainak in ju k isoik e utta on k uu e m m a m ah do ista opisk e a Tam pe re e n y iopistossa. Jok u te istä on nim ittäin e h k ä tu e vaisuude ssa äh in työtove rini! 17 M arianne Cas trén H uittisaista saib andya tam per eaisea tunteea M inna Uoti a, 22 vuotta, opisk e ee Tam pe re e n y iopistossa pääaine e naan poh joism aise t k ie e t. Tam pe re e e h än on aik oinaan tu ut Punk a aitum e ta. M inna k ävi uk ion H uittisissa, ja H uittisista öytyi m yös M inna e h yvin rak as h arrastus, sa ibandy. M inna pe aa nyk yäänk in sa ibandya H uittisissa, ja m inä k ävin h aastatte e m assa M innaa, ja h ie m an k yse e m ässä, k uink a opisk e ijae äm än ja urh e i un yh distäm ine n h äne tä onnistuu. M innan h uittis aine n jouk k ue on nim e tään SBS Rupu ja jouk k ue pe aa naiste n sa ibandy iigassa. Täm ä on k ork e in taso, jo a naise t voivat sa ibandya Suom e ssa pe ata. M inna on a oittanut pe aam ise n jo nuore na k o m as uok k a aise na, tuo oin k otik unnassaan Punk a aitum e a, se urassa nim e tä Kups e i

Ku junm aan pa ose ura. M inna a oitti pe aam ise n poik ie n 18 jouk k ue e ssa, k osk a tyttöje n jouk k ue tta e i tuo oin vie ä Punk a aitum e ta öytynyt. M uutam an vuode n päästä M inna pääsi k uite nk in pe ai e m aan jo tyttöje n k anssa sam assa jouk k ue e ssa. Y äaste ik äise nä M inna vaih toi jouk k ue tta, ja a k oi pe ata H uittisissa, k osk a Punk a aitum e n om a tyttöjouk k ue ope te ttiin. Ja k ute n M inna sanoi: ja si ä tie ä o aan e de e e nk in, e i H uittisissa. M inna piti jo pie ne nä k aik e n aise sta urh e i usta, ja tu i niin k ok e i e e k si m yös sa ibandya. Laji ve i M innan m e nne ssään vauh dik k uude n ja h ausk uude n tak ia. M yös se, e ttä k yse e ssä o i jouk k ue aji, o i M inna e tärk e ä juttu;k ave re ide n k anssa on h ausk a pe ata. Yh de ssä te k e m ine n on vie ä nyk yäänk in M inna e yk si tärk e im m istä asioista sa ibandyssa. H än sanoo, e tte i h än varm aank aan jak saisi tre e nata m itään yk si ö ajia. Ja täh än M inna vie ä isäsi: ajin vauh dik k uus k ie h too m yös, se k ä se fii is, jonk a saa onnistum ise sta. Kun k ysyin, k uink a suure n osan sa ibandy vie M innan ajasta, o i vastaus re h e ise sti: aik a suure n osan. M e nne e ä k aude a jouk k ue e a o i viik o a k ah de sti k ah de n tunnin yh te istre e nit ja m atk oih in M inna ta m e ni 1h /suunta. Se n isäk si tu e e vie ä k aik k i om atoim ise t e nk it ja m uut vastaavat tre e nit. Ja viik on oput ovat m e k o täynnä pe e jä ja jouk k ue e a o i m yös m uutam ia viik k ope e jä. Pe iviik on oppuisin o i y e e nsä e nne n pe iä aam utre e nit. M inna m yöntää itse k in vä i ä oik e in ih m e tte e vänsä m ite n h än onnistuu yh distäm ään k ou un, sa ibandyn ja m uun e äm än, m utta m yöntää sam a a e ttä ih an h yvin on m e nnyt. O n k y ä h e tk iä, jo oin ajatte e e, e ttä o isi pa jon h e pom paa, jos o isi väh e m m än rautoja tu e ssa. M inna k uite nk in tote aa, e ttä on osattava priorisoida oik e ita asioita oik e i a h e tk i ä ja suunnite a ajank äyttöä. Esim e rk k inä h än k e rtoo te ntte ih in uk e m ise sta: te ntte ih in uk e m ine n on juttu, jok a onnistuu pare m m in, k un e i o e iik aa aik aa. Kun aik a on rajoite ttu, on vaan pak ote ttava itse nsä uk e m aan si oin, k un aik aa on. Ja täh än m ie ipite e se e n voine m m e k aik k i m uutk in

19 k ok e m uk se sta yh tyä. M inna m yöntää, e ttä josk us h än k aipaisi om aa, sa ibandytonta aik aa e ne m m än, m utta tote aa sam a a: onne k si tyttöystäväni pe aa sa ibandya sam assa jouk k ue e ssa, jote n m e not ovat pitk ä ti yh te isiä. M inna asuu Tam pe re e a ja jouk k ue e n tre e nit on k uite nk in H uittisissa. O nk o se rank k aa? Ei e h k ä rank k aa, m utta h ie m an puuduttavaa vä i ä. Varsink in syk syisin, k un k e it on m itä on. O nne k si e n joudu yk sin m atk ustam aan, vaan m e itä aje e e tää tä Tam pe re e ta tä ä h e tk e ä k o m e tyttöä. Kysyin vie ä, o isik o jok in tam pe re aine n sa ibandyjouk k ue m ah do ise sti vaih toe h to, ja M inna tote si, e ttä varm asti jossain vaih e e ssa. M innan tavoitte ita sa ibandyn pe aajana k ysye ssäni, M inna tote si m inun k yse e vän vaik e ita. Tä ä h e tk e ä tavoitte e na on k e h ittyä pe aajana ja auttaa jouk k ue tta voittoih in. M itään se n pide m m ä e m e ne viä tavoitte ita e n o e k auh e asti poh tinut. Jos jok u nyt innostui sa ibandysta, ja h a uaisi itse k in päästä k ok e i e m aan tuota M inna e rak asta ajia, niin a oittam ine n e i ie ne k ovin vaik e aa. A oittam ise e n tarvitaan vain tava ine n sisäurh e i uvarustus, e i sh ortsit ja t-paita, sisäpe itossut ja sa ibandym ai a. M innan m uk aan aji on suh te e ise n e du ine n ja sarjatasoja öytyy jok a äh töön: se k ä sa ibandy iiton vira isia sarjoja e ttä m one n aisia e ri järje stöje n pyörittäm iä puu aak isarjoja. Kannattane e siis aivan e nsim m äise nä k äydä k urk k aam assa, m i tä Ata pan sa ibandym ah do isuude t näyttävät. M inna suositte e e m yös ottam aan yh te yttä joh onk in paik a ise e n sa ibandyse uraan ja k ysym ään m ink ä aisia vaih toe h toja sie ä on tarjo a. Kiitok se t M inna e h aastatte usta! M arianne Castrén, Le xican sih te e ri ja vara iik untavastaava