METSÄALAN KOULUTUKSEN TUOTTAMIA KANSAINVÄLISIÄ VALMIUKSIA Raportit ja selvitykset 2011:9
Opetushallitus ja maa-ja metsätalousministeriö Raportit ja selvitykset 2011:9 ISBN 978-952-13-4724-5 (pdf) ISSN-L 1798-8918 ISSN 1798-8926 (verkkojulkaisu) Taitto: Timo Päivärinta/PSWFolders Oy www.oph.fi/julkaisut
SISÄLTÖ Johdanto...4 Yliopistot...5 Yliopistojen opetus ja kansainväliset maisteriohjelmat... 5 Helsingin Yliopisto... 5 Master s Degree Programme in Forest Sciences and Business (MScFB)... 6 Transatlantic Master s Degree Program in Forest Resources (Atlantis)... 7 Master s Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering (CBU)... 7 Master s Degree Programme in Biotechnology (MBIOT)... 8 GIFN Global Industrial Forestry Network... 8 Itä-Suomen yliopisto... 8 Master s Degree Programme in European Forestry (MSc EF)... 10 Cross-Border University Master s Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering (CBU FEE)... 11 Transatlantic Forestry Master (Transfor-M)... 12 Master s Degree Programme in Environmental Biology (MSc EnvBio)... 12 Nova-yliopistoverkosto... 13 Vaihto-opiskelu... 14 Erasmus-vaihto-ohjelma... 14 Nordplus... 14 FIRST... 15 Campus Europae... 15 Kahdenväliset ja muut vaihto-ohjelmat... 15 Vaihdon suosio... 16 Helsingin Yliopisto... 16 Itä-Suomen Yliopisto... 17 Ammattikorkeakoulut...19 Opetus... 20 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu... 21 Metsäalan perustutkinto...22 Kansainvälinen opiskelijajärjestötoiminta...24 IFSA International Forestry Students Association... 24
Johdanto Tämä julkaisu on lyhennelmä maa- ja metsätalousministeriössä tehdystä selvityksestä koulutuksen tarjoamista kansainvälisistä valmiuksista. Selvitys liittyy Suomen metsäosaamisen vienti -hankkeeseen ja se löytyy kokonaisuudessaan internetissä maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilta osoitteesta http://www.mmm.fi/fi/ index/etusivu/metsat/kvmetsapolitiikka/metsaosaamisenvienti.html Tämän lyhennetyn version tarkoituksena on valottaa tämän päivän metsäalan koulutuksen tarjoamia kansainvälisiä valmiuksia. Tiedot on koostettu oppilaitosten internet-sivuilta ja niitä on täydennetty lähettämällä kysely kaikille korkeakouluille. Kyselyjen ohessa korkeakouluihin lähetettiin myös alustava kansainvälisyyskuvaus tarkistettavaksi, jota täydennettiin kyselyjen tuloksilla. Eri oppilaitosten tilastoinnit eroavat toisistaan, eli esitettävät tiedot eivät aina ole täysin vertailukelpoisia. Esimerkiksi opiskelijavaihtoa koskeviin tilastoihin sisältyvät joidenkin oppilaitosten kohdalla myös harjoittelu ja alle kolmen kuukauden vaihdot. Kansainväliset valmiudet käsitetään tässä yleis- ja substanssitaitoihin liittyvinä oppimistuloksina tai kompetensseina, jotka auttavat metsäalan ammattilaista työskentelemään kansainvälisissä tehtävissä. Kansainvälisiä valmiuksia luovia yleistaitoja ovat erityisesti kielet ja muut kommunikaatio-opinnot. Substanssitaidoissa kansainväliset valmiudet ovat monitahoisempia. Voidaan ensinnäkin todeta, että joihinkin oppiaineisiin sisältyvät tiedot muiden maiden metsäsektorista lisäävät kansainvälisiä valmiuksia. Jotkin tieteenalat ja menetelmät ovat helpommin siirrettävissä kansainvälisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi mikrotaloustiede on yleispätevämpää kuin kirjanpito ja laskentatoimi, joissa painottuvat kunkin maan lainsäädäntö. Kansainvälisiin tehtäviin liittyviä kompetensseja hankitaan tavanomaisen opetuksen lisäksi erityisesti kansainvälisessä vaihto-opiskelussa, harjoittelussa ja maisteriohjelmissa. Julkaisussa pääpaino annetaan yliopistokoulutukselle ja sen tuottamille valmiuksille, koska tämän koulutuksen saaneita on suhteellisesti ottaen eniten erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä. Eräs selitys siihen on se, että esim. kansainvälisten kehitysapujärjestöjen piirissä vaaditaan yliopistokoulutusta moniin tehtäviin. 4
Yliopistot Yliopistojen opetus ja kansainväliset maisteriohjelmat Yliopistojen opetus on tiede-pohjaista, mikä on sen suurin ero ammattikorkeakouluihin nähden. Opetuksessa käytetään aktiivisesti sekä kotimaisia että ulkomaisia tutkimustuloksia. Tutkimusta harjoittava tiedeyhteisö on jo itsessään kansainvälinen, jolloin ainakin osa tutkimustoiminnasta, mukaan lukien sen kansainväliset komponentit, siivilöityvät myös yliopisto-opetukseen. Suomessa annetaan metsätieteiden opetusta kahdessa yliopistossa, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa. Opetus ja sen sisältö on ollut voimakkaassa muutosprosessissa molemmissa yliopistoissa viime vuosien aikana. Yleisesti voidaan sanoa, että on pyritty ennakoimaan ja ottamaan huomioon muuttuvan ympäristön asettamat vaatimukset. Helsingin yliopisto Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden laitoksella annettavaa metsäopetusta uudistetaan ja siten pääaineet tulevat muuttumaan lukuvuodelle 2011 2012. Uudet pääaineet ovat metsien ekologia ja käyttö sekä metsäekonomia ja markkinointi. Viime vuosina uusien opiskelijoiden määrä on ollut 73-84. Vuonna 2009 valmistui 28, vuonna 2008 149 ja sitä edeltäneinä muutamana vuonna keskimäärin 55 MMM-tutkinnon suorittanutta. Kuva 1. Helsingin Yliopistossa metsätutkinnon suorittaneita 2000-2010 5
Metsätieteiden laitos on kansainvälisesti suuntautunut laitos. Se näkyy niin laitoksen visiossa kuin arvoissakin (metsäopetuksen strategia 2010 2016). Kansainvälisyys liittyy olennaisesti opiskeluun etenkin maisterinopinnoissa jossa pääsääntöisesti kaikki syventävät kurssit järjestetään englanniksi. Kommunikaatio- ja kulttuuriosaamista kehitetään kaikilla opintojaksoilla, sillä se on keskeinen osa kansainvälisyyttä. Eri opintosuunnilla ja suuntautumisvaihtoehdoilla on eri määrä englanninkielisiä ja kansainvälisiä kursseja mikä näkyy taulukossa 1. On kuitenkin huomioitava että kurssien pituuksista ei ole mainintaa, vain kappalemäärä. Taulukko 1. Metsätieteiden laitoksen englanninkieliset kurssit. englanninkielisten kurssien määrä yhteensä, joista kandidaatin opintoihin kuuluvat Metsäekologia 23 6 Metsäekonomia 11 0 Puumarkkinatiede 5 2 Metsävaratiede- ja teknologia 16 5 Yleisenä kielivaatimuksena on molempien kotimaisten kielten hallinnan lisäksi yksi vieras kieli. Metsälaitoksen osana toimiva VITRI (Viikki Tropical Resources Institute) lisää myös opiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuuksia tarjoamalla opetusta tropiikin metsistä ja kehitysmaista. Metsätieteiden laitoksen vakituisesta opetushenkilökunnasta neljä (12 %) on ulkomaalaisia. Metsätieteiden laitos on osallisena neljässä eri kansainvälisessä maisteriohjelmassa. Kaksivuotisissa englanninkielisissä maisteriohjelmissa (120 op 1 ) aloittaa vuosittain yhteensä 15 25 uutta opiskelijaa. Maisteriohjelmia mainostetaan myös suomenkielisille opiskelijoille mm. sähköpostilistoilla, opintoneuvonnassa, infotilaisuuksissa ja verkkosivujen kautta. Master s Degree Programme in Forest Sciences and Business (MScFB) Taulukko 2. MScFB -maisteriohjelman opiskelijamäärät. Opiskelijoita ohjelmassa Suomalaisia ohjelmassa 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 MScFB 4 11 8 9 12 eri vuosina yhteensä 4 Ohjelman perspektiivi metsäalaan on monitieteellinen ja kansainvälinen. Ohjelman aloittaa maksimissaan 20 (vuoden 2011 jälkeen 15) opiskelijaa vuosittain, joista suurin osa on ulkomailta. Ohjelmassa on neljä pääainetta: metsäekologia, metsäekonomia, metsävaratiede ja teknologia sekä puumarkkinatiede. Erikoistumisopinnoissa on kaksi vaihtoehtoa: tiedepohjaiset opinnot (Science based 1 op = opintopiste = on yleiseurooppalainen joka lähtee siitä että opiskelijalla on vuodessa 1600 työtuntia vastaten 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa siten noin 26,7 tuntia. 6
specialized studies) sekä teemapohjaiset monitieteelliset opinnot (Theme-based multidisciplinary specialized studies). Maisteriohjelmien opintojaksot ovat suurelta osin samat suomalaisen perustutkinto-ohjelman kanssa. MScFB -ohjelmassa on neljä ohjelman opiskelijoille räätälöityä kurssia, joille myös muut opiskelijat voivat osallistua. Transatlantic Masters Degree Program in Forest Resources (Atlantis) Taulukko 3. Atlantis -maisteriohjelman opiskelijamäärät. Opiskelijoiden lukumäärä ohjelmassa Suomalaisten opiskelijoiden määrä 2009 2010 2009 2010 Atlanti-ohjelma 7 13 3 5 Atlantis (Actions for Transatlantic Links and Academic Networks for Training and Integrated Studies) ohjelmien yleisenä tavoitteena on lisätä EU:n ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä korkeakoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, sekä parantaa koulutuksen laatua ja lisätä henkilöiden liikkuvuutta yli Atlantin. Tätä liikkuvuutta edistetään mm. tukemalla opiskelija- ja tutkijavaihtoja ja maisteriohjelmia. Helsingin Yliopisto (HY), SLU (Sveriges lantbruksuniversitet), Michigan Technological University (MTU) ja North Carolina State University (NCSU) ovat mukana kaksoistutkinto-ohjelmassa Transatlantic Masters Degree Program in Forest Resources. Ohjelmalle rahoitusta vuosille 2008 2012 ovat myöntäneet Euroopan komissio ja Yhdysvaltojen opetushallinto. Tämän jälkeen ohjelman tulevaisuus on auki. Suomessa tutkinnon suorittavat voivat valita neljästä pääaineesta: metsäekologia, metsäekonomia, puumarkkinatiede sekä metsävaratiede ja -teknologia. Atlantis-ohjelmaan valitaan vuosittain n. 4 opiskelijaa jokaisesta partneriyliopistosta eli neljän vuoden aikana yhteensä 12 opiskelijaa/yliopisto. Kaikki ohjelman opiskelijat viettävät lukukauden Helsingin yliopistossa ja SLU:ssa sekä lukuvuoden (kaksi lukukautta) toisessa Yhdysvaltojen yliopistoista. Ohjelman puitteissa EU:n opiskelijat saavat 12 000 euron stipendin ja USA:n opiskelijat 12 000 dollarin stipendin opiskeluun Atlantin toisella puolella. Lisäksi Helsingin yliopiston sekä SLU:n opiskelijoilla on mahdollisuus saada Erasmus tai Nordplus stipendi Ruotsissa suoritettavia opintoja varten. Ohjelman suorittaneet saavat kaksoistutkinnon, sekä suomalaisen (MMM) että yhdysvaltalaisen tutkinnon. Master s Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering (CBU) Taulukko 4. CBU -maisteriohjelman opiskelijamäärät. Helsingin yliopiston opiskelijoiden lukumäärä Suomalaisten opiskelijoiden määrä ohjelmassa 2008 2009 2008 2009 CBU 1 3 0 0 7
CBU Forestry and Environmental Engineering -maisteriohjelma (CBU FEE) on osa Finnish-Russian Cross-Border University (CBU) -verkostoa (katso alla Itä-Suomen Yliopiston vastaava kohta). Master s Degree Programme in Biotechnology (MBIOT) MBIOT ohjelman puitteissa pystyy opiskelemaan biotekniikkaa myös metsäpainotuksella. Viidestä suuntautumisvaihtoehdosta yhdessä on läheisesti metsäalaan liittyviä asioita (Biotechnology of Natural Resources). Suuntautumisvaihtoehdossa on kaksi suuntautumishaaraa, Microbial and Environmental Biotechnology sekä Plant and Forest Genomics and Biotechnology. Kansainvälisen ja monitieteisen MBIOT ohjelman järjestää Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta yhteistyössä maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Helsingin yliopistossa toimivien Biotekniikan instituutin ja Neuroscience centerin kanssa. MBIOT ohjelmaan otetaan maksimissaan 10 uutta opiskelijaa maatalous- metsätieteelliseen tiedekuntaan ja 15 bio- ja ympäristötieteelliseen tiedekuntaan. Kumpaankin tiedekuntaan hyväksytyt voivat valita suuntautumisvaihtoehdoksi Biotechnology of Natural Resources. GIFN Global Industrial Forestry Network GIFN perustettiin elokuussa 2007 tavoitteenaan lisätä poikkitieteellisiä lähestymistapoja metsien ja puuviljelmien kestävän käytön alalla. Verkoston jäsenet pyrkivät tarjoamaan laadukasta opetusta ja tutkimusta alalla ja siten tarjoamaan laaja-alaista kansainvälistä metsäosaamista. Helsingin yliopisto toimii verkoston koordinaattorina. Toistaiseksi näkyvin toimintamuoto on ollut Helsinki Summer School, eri maissa toteutetut intensiivikurssit. Näitä on ollut Helsingissä vuosittain (teemoina mm. teolliset plantaasit, kansainvälinen ympäristöpolitiikka ja metsänhoidon innovaatiot) sekä Brasiliassa (Luiz de Queiroz College of Agriculture, University of São Paulo) vuonna 2009 ja Uruguayssa vuonna 2010. Tulevaisuudessa GIFN pyrkii myös lisäämään tutkijoiden, tohtoriopiskelijoiden ja muun henkilökunnan liikkuvuutta verkoston sisällä. Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen Yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa uusien perustutkinto-opiskelijoiden vuosittainen määrä on viime vuosina ollut noin 35, opiskelijoiden kokonaislukumäärän ollessa n. 330. Valmistuneiden kandidaattien ja maisterien lukumäärä on 2005-2009 vaihdellut yhteensä n. 60 ja 170 välillä. Lukuihin sisältyvät maisteriohjelmiin valitut. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa on neljä kansainvälistä maisteriohjelmaa ja ne toteutetaan yhteistyöyliopistojen kanssa. Lisäksi Metsätieteiden 8
osasto järjestää yhdessä biologian laitoksen kanssa kansainvälisille vaihto-opiskelijoille suunnattua vaihto-opintokokonaisuutta An International Study Programme in Environmental Science and Forestry. Opintokokonaisuuden opintoja suorittavia vierailee Joensuun kampuksella vuosittain 50 60 opiskelijaa, joista noin 50 60 % ohjelmaan osallistuvista keskittyy pääsääntöisesti metsätieteen opintoihin ja noin 30 40 % biologian opintoihin. Opintokokonaisuuden tarkoituksena on tarjota vaihto-opiskelijoille järkevä opintokokonaisuus ja samalla luoda kansainvälistä vuorovaikutusta yliopistoon. Itä-Suomen yliopisto on myös IPFEn jäsen (The International Partnership for Forestry Education) jonka tarkoituksena on kehittää metsäalan yliopistotason koulutusta maailmanlaajuisesti. IPFE ajaa yhteistyön kehittämisen lisäksi tietojen, kokemusten ja resurssien jakamista organisaation sisällä. IPFEn visio on että metsäopetus on nykyaikaista, paikallisesti relevanttia ja globaalisti linkitettyä. Itä-Suomen yliopisto on myös antanut täydennyskoulutusta intialaisille metsänhoitajille. Tämän kaltaista koulutusvientiä on tarkoitus kehittää myös jatkossa. Opintojen kansainvälisyydessä on suuret erot kandidaatin- ja maisterinopinnoissa. Kandidaatin opintojen pakollisista kursseista yksi luennoidaan englanniksi, jos kurssille osallistuu ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Lisäksi opiskelijoille on tarjolla yksi vaihtoehtoinen aineopintojakso englanniksi. Kandidaatin opintoihin sisältyy myös pakollisia ruotsin opintoja (3 op) ja englannin opintoja (2 op). Suomenkielisessä MMM-tutkinnossa on paljon enemmän kursseja englanniksi sekä kansainvälisempi painotus kuin kandidaattiopinnoissa. 21 syventävistä kursseista (50 yhteensä) luennoidaan tai voidaan luennoida englanniksi. Lisäksi metsäbioenergian, metsäpolitiikan, metsätietojärjestelmiin ja puutieteeseen liittyviä kursseja on varsin kattavasti englanniksi. Lisäksi suomenkieliseen maisteriohjelmaan kuuluu pakollisia opintoina opintoja ulkomailla tai ylimääräisen vieraan kielen opiskelu. Ylimääräisen vieraan kielen opiskelun minimivaatimus on toisaalta vain kolme opintopistettä mikä on hyvin vähän. Sekä kandidaatin että maisterintutkintoon kuuluu pakollinen harjoittelujakso jota suositellaan ulkomailla suoritettavaksi. Kansainvälisiä maisterin ohjelmia on neljä Itä-Suomen Yliopistolla, Erasmus Mundus European Forestry -maisteriohjelma (MSc EF), Cross-Border University Forestry and Environmental Engineering -maisteriohjelma (CBU FEE), sekä uusina Transatlantic Forestry Master (Transfor-M) ja Master s Degree Programme in Environmental Biology (MSc EnvBio), jotka aloittavat toiminnan syksyllä 2011. Suomalaisille opiskelijoille kansainvälisiä maisteriohjelmia mainostetaan mm. kansainvälisten maisteriopintojen tiedotustilaisuuksissa sekä ilmoitustauluilla ja suomalaisia opiskelijoita on ollutkin mukana MSc EF -ohjelmassa. Maisterinohjelmien opintorakenteet kuvataan myös tiedekunnan opinto-oppaassa. 9
Master s Degree Programme in European Forestry (MSc EF) Taulukko 5. MSc EF maisteriohjelman opiskelijat. Opiskelijoiden lukumäärä ohjelmassa Suomalaisten opiskelijoiden määrä metsätieteiden osastolla Maisterinohjelma 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2005 2006 2007 2008 2009 2010 MSc EF 27 26 25 21 17 17 1 0 0 0 0 0 Erasmus Mundus European Forestry -maisteriohjelma (MSc EF) on eurooppalainen seitsemän johtavan metsäyliopiston järjestämä yhteistutkinto-ohjelma joka johtaa kaksoistutkintoon. MSc EF tarjoaa korkeatasoista akateemista metsätieteen opetusta, jonka pääpaino on kansainvälisyydessä ja kestävän metsätalouden periaatteissa. Ohjelma tarjoaa uuden ulottuvuuden Euroopan metsäalan opetukseen, sillä sen lisäksi että opiskelijat voivat valita kursseja yhteistyöyliopistojen kurssitarjonnasta, kaikki yhteistyöyliopistot osallistuvat MSc EF -ohjelmaa varten kehitettyjen erityiskurssien järjestämiseen. MSc EF on avoin kaikille opiskelijoille kansalaisuudesta riippumatta. Vuosittain noin 20 uutta opiskelijaa hyväksytään maisteriohjelmaan. Erasmus Mundus apurahoja voivat hakea sekä eurooppalaiset hakijat että Euroopan ulkopuolelta tulevat hakijat. Lukuvuosi maksaa EU/ETA maiden opiskelijoille 4000 ja EU/ETA:n ulkopuolelta tuleville 8000. Opiskelijat voivat hakea koko opiskelun kattavia stipendejä esimerkiksi Erasmukselta. Ensimmäisen lukuvuoden aikana opiskelijat osallistuvat yliopistojen yhteistyössä järjestämille kursseille ja suorittavat harjoittelun yrityksessä tai tutkimuslaitoksessa. Metsätieteiden osasto vastaa kaikista ensimmäisen vuoden opinnoista (60 op). Metsätieteiden osastolla on viisi kurssia jotka on suunnattu vain ohjelman opiskelijoille. Näiden kurssien lisäksi opiskelijat suorittavat osaston englanninkielisiä kursseja tarpeen mukaan. Metsätieteiden osasto koordinoi myös ohjelman kolmea kenttäkurssia jotka järjestetään yhteistyössä. Toisena vuotena opiskelijat käyvät kursseja eri yliopistoissa ja tekevät maisterintutkielmansa oman opintosuunnitelman mukaisesti. Yhteistyöyliopistot ovat University of Lleida, Espanja, Itä-Suomen Yliopisto (koordinaattori), University of Freiburg, Saksa, Wageningen University, Alankomaat, Svenska lantsbruksuniversitet (SLU), Ruotsi, University of Natural Resources and Life Sciences, Itävalta ja Paris Institute of Technology for Life, Food and Environmental Sciences, Ranska. 10
Cross-Border University Master s Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering (CBU FEE) Taulukko 6. CBU -maisteriohjelman opiskelijat Itä-Suomen yliopistosta. Vuosi Suomalaisia metsätieteiden Metsätieteiden osastolta Koko CBU ohjelmassa osastolta kaikkiaan Opiskelijaa 2007 0 2 9 2008 0 3 6 2009 0 5 17 2010 0 3 8 Kuten yllä mainittiin HY:n maisteriohjelmien kohdalla, CBU Forestry and Environmental Engineering -maisteriohjelma (CBU FEE) on osa Finnish-Russian Cross- Border University (CBU) -verkostoa. CBU FEE -maisteriohjelman partneriyliopistoina ovat Itä-Suomen yliopisto (koordinaattori), Helsingin yliopisto, Petroskoin valtionyliopisto, Moskovan valtionmetsäyliopisto ja Pietarin metsäakatemia. Partneriyliopistoilla on vankkaa osaamista metsäekologiassa ja metsätaloudessa, bioenergian tuotannossa, metsäresurssien hallinnassa ja suunnittelussa, metsätaloudessa ja -politiikassa, puuteknologiassa ja metsätuotteiden markkinoinnissa sekä ympäristötaloudessa ja lainsäädännössä. Maisteriohjelma tarjoaa kansainvälistä metsätieteen opetusta, joka antaa erinomaiset valmiudet toimia metsä- ja bioenergiavarojen asiantuntija- ja tutkimustehtävissä. Ohjelman tavoitteena on myös kehittää opiskelijoiden ymmärrystä eri kulttuureista ja toimintaympäristöistä. Ohjelma antaa hyvät valmiudet toimia työelämässä kummassakin maassa. Opetuskieli ohjelmassa on englanti. Vähintään puolet opinnoista (60 opintopistettä) pitää suorittaa toisessa maassa. Varsinainen fyysinen ulkomailla oloaika on minimissään kymmenen viikkoa ja 30 opintopistettä. Loput 30 ulkomailla suoritetuista opinnoista voi suorittaa etäopintoina, jakamalla maisterin tutkielman ohjauksen yliopistojen kesken, harjoittelulla tai tutkimusprojektilla. CBU FEE on avoin kaikille opiskelijoille kansallisuudesta riippumatta. Yhteensä 20 opiskelijaa aloittaa ohjelman vuosittain, maksimissaan kuusi per yliopisto. Jokainen partneriyliopisto suorittaa omat opiskelijavalinnat. Valmistunut opiskelija saa tutkinnon kotiyliopistostaan sekä tutkintotodistuksen liitteen (en: diploma supplement) ja CBU sertifikaatin. Ohjelman suorittamiseen voi hakea apurahoja mm. Venäjän valtion Suomen kansalaisille myöntämiä stipendejä ja Koneen säätiön stipendejä. Ohjelma ei ole vetänyt puoleensa yhtään suomalaista metsätieteiden osalta. 11
Transatlantic Forestry Master (Transfor-M) Transatlantic Forestry Master (Transfor-M) -maisteriohjelman ensimmäiset opiskelijat aloittavat opinnot syksyllä 2011. Transfor-M järjestetään yhteistyössä neljän eurooppalaisen (University of Freiburg, Bangor University, Itä-Suomen yliopisto ja Swedish University of Agricultural Sciences) sekä kolmen kanadalaisen yliopiston (University of British Columbia, University of Alberta, University of New Brunswick) kanssa. Ohjelma on kaksoistutkintoon johtava ohjelma (120 op) ja ohjelman suorittaneet saavat sekä suomalaisen (MMM) että kanadalaisen tutkinnon. Opintosuunnitelma sisältää yhteistyöyliopistojen tarjoamien opintojaksojen lisäksi pakollisen kenttäkurssin Kanadassa ja Euroopassa sekä harjoittelujakson. Käytännössä opiskelijat opiskelevat yhden vuoden Euroopassa (60 op) ja yhden vuoden Kanadassa (60 op). Ohjelma on EU:n ja Kanadan (Human Resources and Skills Development, HRSD) rahoittama. Opiskelijoiden on mahdollista saada opiskeluun apurahoja (1000 euroa/kk ja matka-apuraha 1000 euroa). Vuosittain ohjelman puitteissa voi 2-3 metsätieteiden osaston opiskelijaa lähteä Kanadaan ja vastaavasti 2-3 kanadalaista opiskelijaa saapua opiskelemaan Joensuuhun. Lisäksi ohjelma tarjoaa vaihtomahdollisuuksia ja apurahoja myös tutkijoille/opettajille. Master s Degree Programme in Environmental Biology (MSc EnvBio) Master s Degree programme in Environmental Biology (MSc EnvBio) aloittaa toiminnan syksyllä 2011. Ohjelma on Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitoksen, biologian laitoksen ja metsätieteiden osaston tarjoama 2-vuotinen maisteriohjelma. Opiskelijoita valitaan vuosittain ohjelmaan 20. Opinnot (120 op) koostuvat ympäristötieteiden alan, biologian alan ja metsätieteiden alan opintojaksoista. Viimeisen viiden vuoden aikana kansainvälisten valmistuneiden maistereiden osuus on ollut 25-48 % koko valmistuneiden määrästä. Viimeisen viiden vuoden aikana on vuosittain valmistuneiden määrä on vaihdellut 16-33 opiskelijan välillä. Kuva 2. Graduates from the University of Eastern Finland, 2000-2010 12
Lisäksi metsätieteiden osastolla opiskelee suuri määrä ulkomaalaisia jatko-opiskelijoita. Tohtorikoulutuksen osalta kansainvälisten opiskelijoiden osuus on lisääntynyt viimeisen seitsemän vuoden aikana. Vuosittain kansainvälisiä opiskelijoita tohtoroituu 1-5 kpl. NOVA-yliopistoverkosto Vuodesta 1995 toiminut NOVA-yliopistoverkosto (The Nordic Forestry, Veterinary and Agricultural University Network) on pohjoismaisten maatalous- ja metsätieteellisten sekä eläinlääketieteellisten korkeakoulujen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on edistää tutkimusta, lisätä opetustarjontaa sekä kohottaa tutkimuksen ja opetuksen laatua ja yhteistä kansainvälistä kilpailukykyä. NOVA:n jäsenyliopistot ovat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja eläinlääketieteellinen tiedekunta, Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto, University of Copenhagen (Faculty of Life Sciences), Aarhus University (Faculty of Agricultural Sciences), Agricultural University of Iceland, Norwegian University of Life Sciences, Norwegian School of Veterinary Sciences ja Swedish University of Agricultural Sciences. Yhteistyöyliopistoista metsäopetusta tarjoavat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, SLU (Swedish University of Agricultural Sciences), UMB (Norwegian University of Life Sciences) sekä University of Copenhagen. NOVAn puitteissa järjestetään yhteispohjoismaisia perus- ja jatkokoulutuskursseja sekä luodaan yhteistyöverkostoja eri oppiaineissa. Toiminta painottuu tohtori- ja maisterin opintoihin. Vuonna 2010 eri aloilla oli yhteensä 21 tohtoritason kurssia ja seitsemän maisterikurssia ja 2010 aloitettiin myös kandidaatin tason kesäkurssien järjestäminen. Jokaisella NOVAn jäsenyliopistolla on mahdollisuus järjestää NOVA kursseja ja koota yhteistyöverkostoja, joiden järjestämiseen voidaan NOVAlta anoa rahallista avustusta. Suomen metsäyliopistot ovat mukana metsäalaan liittyvässä yhteistyöverkostossa SoilSOC:ssa (Nordic Networks on Soil and Society). SoilSOC toimii maaperätieteiden alalla edistäen opettajien, opiskelijoiden ja tutkijoiden pohjoismaista yhteistyötä. Lisäksi suomalaiset yliopistot ovat järjestäneet tohtoritason kursseja muiden verkostojen puitteissa. NOVAn perus- ja jatkokoulutuskurssit ovat avoimia kaikille jäsenyliopistojen opiskelijoille. Kyse on yleensä 1-2 viikkoa kestävistä intensiivikursseista jossakin NOVAn jäsenyliopistossa. NOVA-yliopistoverkostolla on Baltian alueella toimiva kumppani BOVA (The Baltic Forestry, Veterinary and Agricultural University Network) joka on Novaa vastaava Baltian maiden maatalous- ja metsätieteellisten sekä eläinlääketieteellisten korkeakoulujen yhteenliittymä. NOVA-BOVA yhteistyö alkoi vuonna 2001. BOVAn toiminta on vielä pienimuotoisempaa kuin NOVAn. BOVAan kuuluu Viron luonnontieteiden yliopisto EMU (Eesti Maaülikool), Latvian maatalous yliopisto LLU (Latvijas Lauksaimniecības Universitāte), Liettuan maatalous yliopisto LZUU (Lietuvos Žemės Ūkio Universitetas) sekä Liettuan eläinlääketieteellinen akatemia 13
LVA (Lietuvos Veterinarijos Akademija). EMU:ssa, LLU:ssa ja LZUU:ssa on metsätieteelliset tiedekunnat. Vaihto-opi skelu Vaihtoon aikovilla metsätieteiden opiskelijoilla on Suomesta käsin hyvät mahdollisuudet päästä ulkomaille. Kansainväliset opiskelijapalvelut tarjoavat erilaisia tukipalveluita vaihtoon haluaville ja avustavat informoimalla sekä neuvomalla mahdollisuuksista ja hakuprosesseista. Vaihtoon lähtevät saavat apurahan, jonka lähde ja suuruus vaihtelevat vaihto-ohjelman mukaan. Helsingin ja Itä-Suomen Yliopistojen metsäopiskelijoiden suosituimmat vaihto-ohjelmat ovat mm. Erasmus, Nordplus, FIRST (Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme) ja ISEP (International Student Exchange Program). Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa kaikki maanosat ovat mahdollisia vaihtokohteita metsäopiskelijoille. Myös Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia useiden kymmenien ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa kaikissa maanosissa. Monet sopimuksista edellyttävät vastavuoroisuutta. Myös vaihto-ohjelmien ulkopuolelta on mahdollista hakea haluamaansa yliopistoon Free Mover vaihdon kautta, sillä monet yliopistot ottavat myös vaihto-ohjelmien ulkopuolisia opiskelijoita. Free Mover opiskelijat joutuvat usein maksamaan lukukausimaksut itse. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot tukevat Free Mover lähtijöitä matka-avustuksella. Erasmus-vaihto-ohjelma Erilaisista vaihto-ohjelmista yleisin on Erasmus-vaihto-ohjelma. Erasmus on Euroopan unionin (EU/EEA-maat ja Turkki) ohjelma, jonka tavoitteena on edistää yliopistojen välistä yhteistyötä ja opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja muun henkilöstön liikkuvuutta. Itä-Suomen yliopistolla on 40 kohdeyliopistoa jossa pystyy opiskelemaan metsäalaa. Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisellä tiedekunnalla on vaihtosopimukset 70 yliopiston kanssa joista 36 tarjoaa metsätieteiden opintoja. Metsätieteiden opintoja tarjoavista oppilaitoksista 15:ssa pystyy opiskelemaan englanniksi, kahdeksassa espanjaksi ja saksaksi ja jokaisessa yliopistossa pystyy tietysti opiskelemaan paikallisella kielellä kuten hollanniksi, bulgariaksi tai turkiksi. Vaihtojakson kesto voi olla 3 12 kuukautta vaihtokohteesta riippuen. Jokainen ohjelman puitteissa vaihtoon valittu opiskelija saa stipendin, jonka suuruus riippuu vaihtojakson kestosta (vuonna 2009 2010 stipendin suuruus oli 1000 2400 euroa). Nordplus Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston koulutusohjelma opetusalan yhteistyön ja liikkuvuuden lisäämiseksi pohjoismaisten ja Baltian maiden yliopistojen ja korkeakoulujen kesken. NOVA ja BOVA jäsenyliopistot muodostavat Nordplus-verkoston, joka voi myöntää opiskelijalle Nordplus-apurahaa 1 12 14
kuukaudeksi. Apuraha on 200 euroa kuukaudessa. Apurahan lisäksi opiskelija saa matka-avustuksen. Jotta apurahoja voidaan myöntää, tulee vaihdossa suoritetut opinnot tiedekunnassa voida lukea tutkintoon hyväksyttäviksi. Nordplus ei myönnä apurahoja jatko-opiskelijoille. Apurahaa voidaan myöntää myös harjoitteluun sekä opettajavaihtoon. Itä-Suomen yliopisto ei ole mukana metsäalan ainekohtaisessa verkostossa, mutta Nordlys-verkoston avulla voi hakea vaihtoon ainekohtaisten verkostojen ulkopuolelle. Nordlys-verkostossa apuraha on 200 /kk maksimissaan viidelle kuukaudelle. Nordplus tukee myös ns. expressliikkuvuutta, eli alle kuukauden kestäviä NOVA ja BOVA -jäsenyliopistojen intensiivikursseja. Expressliikkuvuuden tuen määrä on 330 euroa/vaihtojakso. FIRST FIRST (Finnish-Russian Student Exchange Programme) on Suomen ja Venäjän välinen opiskelijavaihto-ohjelma jonka rahoittaa kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Itä-Suomen yliopistosta voi lähteä vaihtoon 18 oppilaitokseen Venäjän lähialueille. Metsäalan opintoja tarjoaa kolme verkostoon kuuluvaa korkeakoulua: Syktyvkar Forest Institute of the St. Petersburg State Forest Technical Academy, St. Petersburg State Forest Technical Academy ja Petrozavodsk State University. Opetus on pääsääntöisesti venäjäksi joten opiskelijoiden tulee hallita venäjänkieli ennen vaihtoon lähtöä. Joissain kohdeyliopistoissa on rajoitetusti englanninkielisiä kursseja. FIRST-vaihdossa apuraha on 510 /kk maksimissaan neljälle kuukaudelle. Campus Europae Campus Europae verkostoa koordinoi European University Foundation säätiö. Verkostoon kuuluu 19 jäsenyliopistoa ja vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat useimmiten Erasmus-apurahaa. Campus Europae on vain verkosto joka ei anna rahallista tukea lähtijöille eli sitä ei näy omana ohjelmanaan tilastoissa. Vaihdon minimikesto on vuosi ja opiskelijoita edellytetään osallistumaan 4 6 viikon pituiselle intensiivikielikurssille kohdemaassa ennen varsinaisen vaihdon alkamista. Todistuksen vaatimuksena on 45 opintopistettä. Osan vaihdosta voi suorittaa Erasmus-harjoittelussa. Campus Europae vaihtoa tuetaan tarjolla olevista muiden vaihto-ohjelmien apurahoista (esim. Pietariin lähtijät saava FIRST-apurahan, Saksaan lähtijät Erasmus-apurahan jne.). Kahdenväliset ja muut vaihto-ohjelmat Edellä mainittujen vaihto-ohjelmien lisäksi Helsingin yliopisto on mukana muissakin vaihto-ohjelmissa kuten ISEP (International Student Exchange Programs), MAUI (Mid-America Universities International) ja AEN (Australian European Network). Vaihto-ohjelmien lisäksi maatalous-metsätieteellisellä tiedekunnalla on kahdenvälisiä sopimuksia metsäopetusta antavien yliopistojen kanssa Costa Ricassa, Etiopiassa, Indonesiassa, Kiinassa, Laosissa, Meksikossa, Sudanissa ja Venäjällä. Sopimukset sisältävät vaihtelevasti opiskelija- ja opettajavaihtoa. Yliopiston 15
yhteisten sopimusten kautta opiskelija voi lähteä vaihtoon vaikka Thaimaahan tai Brasiliaan. Lisäksi henkilökunnalla voi olla suhteita ulkomaisiin instituutioihin, joista voi olla hyötyä mahdollisia vaihtokohteita pohdittaessa. Itä-Suomen yliopisto on myös mukana ISEP-vaihto-ohjelmassa. Lisäksi European Forestry maisteriohjelman opiskelijat voivat lähteä vaihtoon Brasiliaan tai Kiinaan. European Forestry -maisteriohjelman puitteissa on laajaa tutkija/opettajavaihtoa. Lisäksi Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä sopimuksia eri yliopistojen kanssa yhteensä 35 eri maassa. Metsätieteiden osaston opiskelijat pystyvät lähtemään vaihtoon lähes kaikkiin yliopistoihin, joiden kanssa Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälinen sopimus. Jos kyseisessä yliopistossa ei ole tarjolla metsäopetusta, voi opiskelija suorittaa esimerkiksi tutkintoon vaaditun sivuaineen opiskelijavaihdon aikana. Vaihdon suosio Helsingin Yliopisto Saapuvia vaihto-opiskelijoita ei jaotella tiedekuntaa tarkemmin maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, sillä vaihtosopimukset ovat tiedekuntatasoisia. Opiskelijat valitsevat kursseja eri laitoksilta oman mieltymyksensä sekä opintosuunnan mukaan. Lähtevistä vaihto-oppilaista ei pidetä metsätieteiden laitoksella kirjaa ja näin ollen tiedot piti etsiä tiedekunnan rekistereistä, jotka sisältävät kaikki vaihdot, myös lyhyet. Käytössä olevat tilastointitavat liikkuvuudesta siis heikentävät tulosten vertailukelpoisuutta. Yleisenä kommenttina vaihdoista on että vuodesta 2006 lähtien tiedekuntaan saapuvien vaihto-opiskelijoiden määrä on ollut suurempi kuin lähtevien. Taulukko 7. Lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrä metsätieteiden laitokselta ja tiedekunnan saapuvien opiskelijoiden määrä saapuvissa yli 3kk, lähtevissä myös expressliikkuvuus 2005 2006 2007 2008 2009 Kuinka moni opiskelija lähti vaihtoon* 39 31 27 23 23** Kuinka monta vaihto-opiskelijaa saapui tiedekuntaan 64 77 121 116 92** * Metsätieteiden laitokselta ja sitä edeltäviltä metsäalan laitoksilta, ** arvio Lähtevien opiskelijoiden vaihdot kestävät viikosta 11 kuukauteen. Expressliikkuvuus on yleisempää tohtoriopiskelijoilla kuin perustutkinto-opiskelijoilla. Pääsääntöisesti kaikki perustutkinto-opiskelijat ovat vaihdossa 3 11 kuukautta. Perustutkinto-opiskelijat lähtevät vaihtoon useimmiten kandidaatin opintojen lopussa tai maisterinopintojen aikana. Suosituimmat vaihdon kohdemaat ovat Espanja, Itävalta, Saksa ja Venäjä. Erasmus on suosituin vaihto-ohjelma. Suurin osa saapuvista opiskelijoista on myös Erasmuksen kautta. Tiedekuntaan saapuu opiskelijoita eniten Espanjasta, Ranskasta ja Saksasta. Opettajavaihdosta ei ole kattavaa tilastoa, mutta toiminta on kuitenkin hyvin vähäistä. 16
Itä-Suomen Yliopisto Taulukko 8. Lähteneiden vaihto-opiskelijoiden määrä. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuinka moni opiskelija lähti vaihtoon * 12 55 41 38 45 - * Määrät sisältävät European Forestry maisteriohjelman liikkuvuuden. Vaihto-opintoja on suorittanut 52 metsätieteen opiskelijaa ajanjaksolla 2005 2009. Luku ei sisällä European Forestry -maisteriohjelman liikkuvuutta joka on mukana taulukon 2 luvuissa. Lukukauden vaihdossa on ollut 40 opiskelijaa ja 12 opiskelijaa koko lukuvuoden. Vaihtoon lähdön suosituimmat ajankohdat ovat kandidaatin opintojen loppuvaiheessa tai maisterinopintojen aikana. Ajanjaksolla 2005 2009 kaikissa maanosissa pois lukien Australiassa on ollut vaihto-oppilaita metsätieteiden osastolta. Vaihdon kohteina on ollut 27 yliopistoa 19 eri maasta mm. Ruotsi, Venäjä, Korea, Indonesia, Argentiina, Kanada ja Etelä-Afrikka. Opiskelijoiden suosimista vaihto-ohjelmista voi päätellä kuinka paljon lähtijöitä on lähtenyt mihinkin maanosaan. Taulukossa 3 on eri vaihto-ohjelmissa olleiden opiskelijoiden määrä. Erasmus, eli Euroopan sisäinen vaihto on selkeästi suosituin, ja toiseksi suosituin vaihtoon lähtö tapa on yliopiston omien bilateraalisopimuksien käyttö. Lähteneiden opiskelijoiden määriä verrattaessa Helsingin yliopiston vastaaviin on huomioitava, että Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto on huomattavasti pienempi opiskelijamäärältään kuin Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos. Taulukko 9. Vaihto-ohjelmien suosio. Erasmus ISEP Yliopiston Aseforep Nordplus Other bilateraalisopimus Opiskelijoiden määrä 2005 2009 32 3 9 3 2 3 Saapuvien opiskelijoiden määrä on suurempi kuin lähtevien, mihin osaltaan vaikuttaa International Study Programme in Environmental Sciences and Forestry vaihto-ohjelman laaja-alaisuus ja se että se toteutetaan yhteistyössä biologian laitoksen kanssa. Noin 50 60 % ohjelmaan osallistujista opiskelee metsäpainotuksella. Taulukko 10. Saapuneet vaihto-opiskelijat (vaihto-ohjelmaan osallistuneet) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuinka monta vaihto-opiskelijaa saapui 61 61 59 60 51 - Vaihtoon saapuvat opiskelijat ovat keskimäärin kolmannen viidennen vuoden opiskelijoita. Noin kolmasosa on koko lukuvuoden ja noin kaksi kolmasosaa on vain yhden lukukauden. Lukuvuonna 2009 2010 vaihto-opiskelijoita saapui 15 eri maasta, joista suurin osa Euroopasta. Ajanjaksolla 2005 2009 Espanjasta saapui 56 17
opiskelijaa, Puolasta 50, Tsekin tasavallasta 42, Saksasta 36 ja Ranskasta 35. Saksalaiset, espanjalaiset sekä ranskalaiset opiskelijat ovat yleisestikin Erasmuksen suurimmat lähtevien opiskelijoiden ryhmät. Saapuvien opiskelijoiden suosituimmat vaihto-ohjelmat lukuvuonna 2009 2010 olivat Erasmus (42), ISEP (7) ja bilateraali (2). Ohjelmien jakauma on suurin piirtein sama vuodesta toiseen. Opettajavaihtoon on mennyt yksi - kaksi opettajaa vuodessa. Lisäksi Erasmus Mundus European Forestry -maisteriohjelman puitteissa on lähtenyt vaihtoon vuosittain useita opettajia/tutkijoita. Vaihto on ollut suhteellisen lyhytkestoista, vaihdon kestäessä kahdesta viikosta neljään kuukauteen. Ulkomaisia opettajia käy myös vaihdossa Joensuussa säännöllisesti sekä Erasmus Mundus -ohjelman kautta että muiden henkilökuntavaihto-ohjelmien kautta. 18
Ammattikorkeakoulut Opetus Kaikkien metsäopetusta antavien ammattikorkeakoulujen eli Hämeen (HAMK), Kymenlaakson 2 (KYAMK), Mikkelin (MAMK), Pohjois-Karjalan (PKAMK), Rovaniemen (RAMK), Seinäjoen (SeAMK), Tampereen (TAMK) ja Novian ammattikorkeakoulujen opetusohjelmiin kuuluu vaihtelevassa määrin myös kansainväliseen työskentelyyn valmistavia osioita ja elementtejä. Siten kaikkien koulujen perusopintoihin kuuluu kolmen - yhdeksän opintopisteen verran ammatillista englantia sekä lisäksi muutaman opintopisteen verran ruotsin opetusta. Vapaavalintaisiin opintoihin (yleensä 15 op) voi sisällyttää lisää kieliopintoja ja monenlaisia muita kansainvälisyyteen liittyviä elementtejä. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa voi valita ammatillisen kansainvälisyyden kurssin, jonka tarkoituksena on perehdyttää opiskelija teoriassa ja käytännössä jonkin maan metsätalouteen, sisältäen tutustumismatkan kohdemaahan. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on vuosittain opiskelijoille tarjolla myös englannin kielellä toteutettavia intensiivikursseja, joita järjestetään yhteistyössä partnerioppilaitosten kanssa. Vuonna 2009 kursseja oli tarjonnassa kaksi, joissa yhden teema oli bioenergia ja se toteutettiin yhteistyössä Saksan ja Britannian kanssa. Toisen intensiivikurssin teema oli kestävä kehitys ja toteutus tapahtui yhteistyössä Namibian ja Botswanan kanssa. Tampereen ammattikorkeakoulun tarjoamat opintojaksot jotka kansainvälistävät opiskelijoita ovat lähinnä kielikursseja. Kieliopintojen tavoitteena on ammatinharjoittamiseen riittävä taito kyseisellä kielellä. Englannin opintojaksolla tutustutaan myös eri kulttuurien välisiin eroihin. Valmiudet englanninkieliseen koulutukseen on olemassa, sillä 1990-luvun loppupuolella tarjonnassa oli kokonaan englanninkielinen B. Sc Forestry ohjelma aikuiskoulutuksena. Ohjelmasta jouduttiin luopumaan koska suurin osa opiskelijoista oli ulkomailta ja rahoituksen kannalta opiskelijoiden olisi pitänyt olla pääosin suomalaisia. Tämä on ainakin viite puuttuvasta suomalaisopiskelijoiden kiinnostuksesta kansainvälistä koulutusta kohtaan ammattikorkeakoulutasolla. Rovaniemen ammattikorkeakoulu tarjoaa joitain kursseja englanniksi (metsäopetuksesta vajaa prosentti) kuten esimerkiksi Cimo:n rahoittaman Erasmus IP (Intensive program) intensiivikurssin Socio-economic Challenges in European Forestry (5 op) keväällä 2011, johon osallistuu myös yhteistyökorkeakoulujen opiskelijoita. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa saa opiskella perusopintoihin kuuluvien ja vapaavalinnaisten kieliopintojen lisäksi kansainvälisiä asioita projektiosaamisen, kansantalouden ja metsäpolitiikan kursseilla. 2 KYAMK:ssa loppuu luonnonvara-alan koulutus kokonaan. Vuonna 2010 ei otettu enää uusia opiskelijoita. 19
Mikkelin ammattikorkeakoulun vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin (30 op) voi sisällyttää moduulin International Forestry (15 op) joka opetetaan englanniksi. Moduuliin kuuluu kaksi kurssia, Forestry and Forest Management (5 op) ja International Mobility (10 op). Forestry and Forest Management kurssin tavoitteena on vahvistaa englannin kielen, kulttuurien, talouden ja metsätalouden tuntemusta mm. opiskelijavaihtoa varten. Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Tänä päivänä kannustetaan yleensä myös ammattikorkeakouluissa kansainvälistymiseen ja vaihtoon lähtöä tuetaan taloudellisesti koulun ja vaihto-ohjelmien toimesta. Myös harjoittelua ulkomailla suositellaan. Monilla kouluilla on vaihtojärjestelmään liittyvän rahoitusmahdollisuuden lisäksi oma matka-apuraha, jonka opiskelija voi saada myös harjoitteluun. Useimmiten vaihtoon lähdetään toisen lukukauden alussa, joistakin kouluista vasta kolmantena tai neljäntenä vuonna. Suosituimmat vaihto-ohjelmat ovat Erasmus, mutta myös esim. Leonardo da Vinci ja FIRST sekä Nordplus ovat käytössä, joiden lisäksi lähes joka koululla esiintyvät omat ulkomaansuhteet. Taulukosta 11 käy ilmi, että kaikista ammattikorkeakouluista on lähtenyt opiskelijoita vaihtoon. Määrät ovat kuitenkin vaatimattomia koulujen opiskelijoiden kokonaislukumäärä ja tarjolla olevat vaihtojärjestelmät sekä niihin liittyvät rahoitusmahdollisuudet huomioon ottaen. Taulukko 11. Ammattikorkeakouluista opiskelijavaihtoon lähteneet/saapuneet opiskelijat viimeisen 2-6 vuoden aikana HAMK MAMK PKAMK RAMK SeAMK TAMK Novia 4-7 / 3-10 2-6 / 3-9 15-20/12-16 4-8 / 3-19 1-5 / 1-7 2-3 / 0 1 / 2-3 Esim. HAMK:in suosituimmat opiskelijavaihdon kohdemaat ovat Kenia, Islanti, Kanada, Norja ja Saksa. Vaihdon kesto on minimissään kolme kuukautta. Saapuvat opiskelijat ovat useimmiten Erasmus-opiskelijoita Espanjasta, Latviasta, Liettuasta ja Ranskasta. He ovat vähintään toisen vuoden opiskelijoita ja ovat HAMK:ssa yhdestä viikosta neljään kuukauteen. Opettajat ovat käyneet vaihdossa mm. Norjassa, Latviassa ja Tansaniassa ja ovat olleet viikosta kolmeen viikkoon. MAMK:ssa erityisesti Tsekki ja Espanja ovat suosittuja, koska niihin on hyvät suhteet, mutta myös Norja, Skotlanti, Chile, Argentiina, Namibia, USA ja Thaimaa ovat olleet vaihtomaina. Opintosuunnitelmat laaditaan vaihtoa tukeviksi sitä halukkaille. Yhteistyö Pietariin, St. Petersburg State Forestry Technical Academy ja myös St. Petersburg State Technical University of Plant Polymeers on tiivistynyt. PKAMK:lta vaihtoon lähtevät opiskelijat ovat useimmiten vaihdossa 3 4 kuukautta ja kohdemaina on ollut Itävalta, Saksa, Tsekki, Kanada, Englanti, Irlanti, Namibia, Kreikka, Hollanti, Ranska ja Botswana. PKAMK:lla on 13 Erasmus-kumppanikorkeakoulua EU:ssa, joihin opiskelija voi lähteä vaihtoon ja lisäksi erilliset 20
opiskelijavaihtosopimukset Venäjälle ja muihin yllä mainittuihin EU:n ulkopuolisiin maihin. Lisäksi Pohjois-Karjalan kehitysmaayhdistys hallinnoi kehitysmaihin suuntautuvia kehittämishankkeita PKAMK:ssa. Viime vuosina on toimittu mm. Namibiassa ja Sambiassa. Hankkeissa vapaaehtoistyötä tekevät ammattikorkeakoulun opiskelijat. Tämä tarjoaa myös metsätalouden opiskelijoille mahdollisuuden toimia kansainvälisissä toimintaympäristöissä. RAMK:ssa on hyvät mahdollisuudet opiskelijavaihtoon, sillä se on aktiivisesti mukana Barentsin alueen korkeakoulujen yhteistyössä. Myös Tsekin Mendelin Yliopiston sekä Unkarin Pannonian yliopiston kanssa tehdään tiiviisti yhteistyötä. Molempien kanssa on suunnitteilla ryhmävaihtoja, joissa noin 15 opiskelijaa lähtee lukukaudeksi vaihtoon yhteistyökouluun, josta vastaavasti saapuu RAMK:iin seuraavana lukukautena saman verran opiskelijoita. RAMK:ssa on myös kehitteillä Joint degree program mm. Mendelin yliopiston metsäyksikön kanssa. Vaihtomahdollisuuksia tarjoavat myös North2north, Magellan ja Erasmus sekä muutamat kahdenväliset vaihtosopimukset. Lähtevien opiskelijoiden vaihtoaika on kolmen ja 12 kuukauden välillä. SeAMK:ssa taloudellinen tuki opiskelijavaihtoon on merkittävä. Suosituimmat kohdemaat ovat olleet Skotlanti (Scottish School of Forestry), Kypros (Forestry College of Cypros), Ranska, Tsekki (Mendel University in Brno, Forestry College of Pisek), Itävalta (Österreichische Bundesforsten AG), Venäjä (Syktyvkar / Komin tasavalta) ja Yhdysvallat (California Polytechnic). Vastaavasti saapuvat opiskelijat tulevat vaihtoon ennen viimeistä vuotta tai sen aikana. TAMK:n metsätaloudesta on vuosien 2005 2009 aikana lähdetty pitkiin eli yli 3 kuukautta kestäneisiin vaihtoihin eli käytännössä vain harjoitteluun. Keskimäärin harjoitteluun ulkomaille lähtee vain 2 3 opiskelijaa per vuosi. Poikkeuksen muodostaa lukuvuosi 2010 2011, jolloin viisi opiskelijaa on lähdössä opiskelijavaihtoon lukukaudeksi. Joka vuosi opiskelijoita on ollut lyhyissä vaihdoissa ryhmänä (n. 15 20 opiskelijaa) pääsääntöisesti 2 viikkoa kerrallaan. Novia on Suomen ainoa ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu joka tarjoaa metsäopetusta. Koulutusohjelmassa on tarjolla kaksi suuntautumisvaihtoehtoa, metsätalous ja ympäristönsuunnittelu. Hyvien kieliopintomahdollisuuksien lisäksi on lisätty yhteistyötä koulun englanninkielisen Integrated Coastal Zone Management (ICZM) opinto-ohjelman kanssa. Novialla on yhteistyötä muiden pohjoismaisten metsäoppilaitosten kanssa. Opiskelijat voivat osallistua profilointiopintoihin SLU:ssa (Sveriges lantbruksuniversitetet) ja Norjassa. Myös Islantiin on hyvät yhteydet ja Novia on mukana myös Nordplus yhteistyössä, johon kuuluu Pohjoismaiden lisäksi Baltian maat. Opiskelijoita Novian metsäpuolelta lähtee vaihtoon yksi noin joka toinen vuosi ja suosituimmat kohdemaat ovat Norja ja Yhdysvallat. Vaihtoon lähdetään keskimäärin opintojen loppupuoliskolla, ja yleisin kesto on kolmesta kuuteen kuukauteen. 21
Metsäalan perustutkinto (120 ov 3 ) Metsäalan perustutkinto eli ammattikoulutasoinen toisen asteen tutkinto ei sisällä juurikaan kansainvälistymiskannustimia tai edes mahdollisuuksia hankkia kansainvälisen uran vaatimia erityisiä valmiuksia. Tutkinto uudistettiin vuonna 2009 yhteistyössä työnantajien ja alan teollisuuden kanssa, tarkoituksena koulutuksen parempi vastaavuus Suomen työelämän haasteisiin. Pakollista kieliopetusta on hyvin rajallisesti. Äidinkieltä on 4 opintoviikkoa, toista kotimaista kieltä 1 2 ov:a ja yhtä vierasta kieltä 2 ov:a. Vieras kieli voi olla joko A- tai B-tason kieli, ja on useimmiten englanti. Taulukosta 12 näkee pakollisten ja valinnaisten kielten suhteen. Jos äidinkieli on suomi niin toisessa kotimaisessa kielessä on vähemmän pakollista opetusta. Taulukko 12. Metsäalan perustutkinnon kielten opetus opintoviikkoina. Pakolliset Valinnaiset Äidinkieli 4 0-4 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 0-4 Toinen kotimainen kieli, suomi 2 0-4 Vieras kieli 2 0-4 Toisen kotimaisen kielen tavoite taso on: Opiskelija selviytyy metsäalan rutiininomaisista työtehtävistä ja arkipäivän tilanteista toisella kotimaisella kielellä. Vieraan A-kielen tavoitteet ovat hieman haastavampia: Opiskelija viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan metsäalan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatko-opintoihin Opiskelija hallitsee metsäalan työtehtävissä tarvittavan kielitaidon Opiskelija osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä Ammatilliset tutkinnon osat eivät sisällä paljoa kansainvälistä perspektiiviä. Jotkin yksittäiset arvostelukohdat sisältävät viitteitä toimimisesta kansainvälisesti. Ammattitaitoa täydentävässä tutkinnon osassa on mahdollista ottaa valinnaisena aineena kulttuurien tuntemus kursseja 0 4 opintoviikkoa. Toisaalta ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osa on vain 20 ov ja pakollisten kurssien osuus siitä on 15 16 ov, ja ryhmän muihin valinnaisiin aineisiin kuuluu mm. kielet, liikunta, psykologia ja terveystieto. Kulttuurien tuntemus kurssit antavat näkemystä maailmasta, ja näin ollen parantaa opiskelijan valmiuksia toimia muissa kulttuureissa. 3 ov = opintoviikko = n. 40 tuntia työtä 22
Joissain metsäalan ammattikouluissa on mahdollista lähteä opiskelijavaihtoon ulkomaille tai suorittaa työharjoittelua ulkomailla. Lisäksi esiintyy opettajavaihtoa, joka voi olla myös kaksisuuntaista. Opiskelijavaihdolla tarkoitetaan tässä katsauksessa vähintään kolmen kuukauden pituista jaksoa vaihtokohteessa ellei toisin mainita. 23
Kansainvälinen opiskelijajärjestötoiminta Korkeakouluopiskelijoilla on myös mahdollisuus osallistua kansainväliseen opiskelijajärjestötoimintaan ja sitä kautta saada lisää valmiuksia kansainvälistä uraa ajatellen. Toimintaan pääsee mukaan kuka tahansa opiskelija, jos vain halua riittää. Metsäalalla on yksi kansainvälinen järjestö jossa suomalaiset metsäopiskelijat ovat olleet aktiivisia, International Forestry Students Association (IFSA). Toinen metsäalan opiskelijoille avoin kansainvälinen opiskelijajärjestö on International Association of Students in Agricultural and Related Sciences (IAAS). IFSA on kuitenkin suositumpi järjestö metsäalan opiskelijoiden parissa. IFSA International Forestry Students Association IFSA on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, pelkästään opiskelijavoimin toimiva metsäalan opiskelijajärjestöjen katto-organisaatio. IFSA:n jäseniä Suomessa ovat Helsingin yliopiston Metsäylioppilaat ry, Itä-Suomen yliopiston Metsäylioppilaat ry ja metsäalan ammattikorkeakoulujen järjestö Metsäalan Opiskelijat ry (MEOL). Kaikilla kotimaisilla jäsenjärjestöillä on oma, vuosittain vaihtuva IFSAyhdyshenkilö. Näiden kotimaisten opiskelijajärjestöjen kaikki rekisteröityneet jäsenet ovat siten myös IFSA:n jäseniä ja vapaita osallistumaan kansainväliseen IFSA-toimintaan. IFSA:n toiminnassa aktiivisen opiskelijan on mahdollista päästä kansainvälistymään monin tavoin. IFSA järjestää seminaareja, vaihtoja, vaihtoviikkoja, pienimuotoisia kehitysyhteistyöprojekteja sekä tarjoaa opiskelijoille järjestön sisältä tehtäviä, joissa halukkaat pääsevät harjoittamaan organisointi- ja johtajuuskykyjään. IFSA:n järjestäytymiskokous International Forestry Students Symposium (IFSS) on järjestön suurin yksittäinen tapahtuma, jonka lisäksi järjestetään paljon pienempiä paikallisia tai alueellisia metsäisiä tapaamisia, joihin kaikki metsäalan opiskelijat ovat tervetulleita. Suomalaiset ovat olleet hyvin aktiivisia IFSA:ssa, pienempien tapahtumien järjestämisen ohella Suomessa järjestetään kesällä 2011 järjestön suurin tapaaminen, IFSS, yhteistyössä kaikkien kolmen suomalaisen jäsenorganisaation toimesta. Tapahtumaan odotetaan n. 150 opiskelijaa sekä jo työelämässä olevia alumneja eri puolilta maailmaa. Tapahtumien lisäksi valitaan opiskelijoita IFSA:n virkoihin, joissa käytännön kansainvälinen työskentely tulee tutuksi. IFSA:n oma vaihto-ohjelma, varainkeruu, aluevastaavien uusjäsenhankinta, materiaalin kääntäminen eri kielille, yhteydenpito eri kansainvälisiin organisaatioihin ja yhteistyökumppaneihin, koulutuslausunnot ja tapahtumien organisointi tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuksia kerätä kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä muiden opiskelijoiden kanssa. 24