Sisältö. Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Kielipalvelut-yksikkö

Sisältö 2 Henkilökunta...5 1 Opinto-oppaan rakenne lyhyesti...6 2 Yleistä kieliopinnoista ja Kielipalvelut-yksiköstä...7 Ammattikielten ja monikielisyyden tutkimus opetuksen tukena...7 Opintoneuvonta...7 Yleistä kieliopinnoista...8 Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuus ja kansainvälistymisopinnot...9 Language buddy kielikaveri...9 Kieliopintojen suorittaminen ja ajoitus...10 Kielten opetusryhmiin ilmoittautuminen...10 Kieliharjoittelun yhteiset ohjeet...11 Ohjeita kypsyysnäytteen kirjoittajalle...11 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (ahot)...12 Kielten itseopiskelu...13 Eurooppalainen viitekehys ja taitotasot...13 3 Vaasan yliopiston tutkintojen Kielitaitovaatimukset...15 Yleistä...15 Hallintotieteellisen koulutusalan tutkintojen kieliopinnot...16 Humanistisen koulutusalan tutkintojen kieliopinnot...16 Kauppatieteellisen koulutusalan tutkintojen kieliopinnot...17 Teknillistieteellisen koulutusalan tutkintojen kieliopinnot...17 4 Opintojaksokuvaukset: äidinkieli ja toinen kotimainen kieli...19 Hallintotieteellinen, humanistinen ja kauppatieteellinen ala...19 Äidinkieli (suomi) / modersmål (svenska)...19 Toinen kotimainen kieli (ruotsi) / det andra inhemska språket (finska)...21 Teknillistieteellinen ala...26 Äidinkieli (suomi) / modersmål (svenska)...26 Toinen kotimainen kieli (ruotsi) / det andra inhemska språket (finska)...27 Peruskursseja täydentävät kurssit...28 5 Opintojaksokuvaukset: tieteellinen kirjoittaminen...30 6 Opintojaksokuvaukset: vieraat kielet...32 Alkeiskurssit (2. vieras kieli)...34 Vapaasti valittaviksi opinnoiksi soveltuvat alkeiskurssit...40 Täydennyskurssit (2. vieras kieli)...42 Vieraiden kielten peruskurssit (1. tai 2. vieras kieli)...44 7 Opintojaksokuvaukset: jatkokurssit...50 Englanti...50 Ruotsi...54 Saksa...57 Suomi...59 Venäjä...59 Monikielisyys...60 8 Language studies for Foreign students...61 Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Kielipalvelut-yksikkö Postiosoite: PL 700, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Fabriikki, Yliopistonranta 10 Puhelinvaihde: 029 449 8000 Amanuenssi: 029 449 8170 www.uva.fi Toimitus: Hanna Snellman ja Susanna Mäenpää Taitto: Mari Ala-Mikkula Painatus: Waasa Graphics Oy ISSN 1456 9159 3

Henkilökunta johtaja N.N. amanuenssi FM Hanna Snellman opintoasiansihteeri yo-merk. Kaija Salonen-Malkakorpi suomen kielen lehtori FT Ulla-Helena Kapiala suomen kielen lehtori FL Heli Katajamäki suomen kielen yliopisto-opettaja FM Marjut Männistö suomen kielen yliopisto-opettaja FM Mia Mäki-Ista ruotsin kielen lehtori FT Sara Nyholm ruotsin kielen yliopisto-opettaja FM Tony Nyström englannin kielen yliopisto-opettaja PhD Nicole Keng englannin kielen yliopisto-opettaja FL John Shepherd englannin kielen yliopisto-opettaja FM Johannes Sumuvuori englannin kielen yliopisto-opettaja FM Simone Sundqvist saksan kielen lehtori DÜ Silke Rose saksan kielen yliopistonlehtori FT Tiina Sorvali venäjän kielen lehtori FL Vasilij Namsaraev Lisäksi Kielipalvelut-yksikössä toimii useita sivutoimisia tuntiopettajia. ruotsin kielen yliopistonlehtori FT Sirpa Sipola englannin kielen lehtori PhD Cintia S. Widmann Etchemaite 4 5

1 Opinto-oppaan rakenne lyhyesti 2 Yleistä kieliopinnoista ja Kielipalvelut-yksiköstä Kappaleessa 2 on esitelty Kielipalvelut-yksikkö yleisesti. Kappaleesta löytyy myös tietoa opintoneuvonnasta, kieliopintojen korvaamisesta kokeilla ja hyväksilukemisesta yleensä, kielten opetuksen suunnittelusta ja ryhmiin ilmoittautumisesta, kielten itseopiskelusta sekä ohjeita kieliharjoittelun ja kypsyysnäytteen suorittamisesta. Kappaleessa 3 on tärkeää tietoa korkeakouluopiskelijoiden pakollisista asetuksen mukaisista kieliopinnoista sekä lyhyt kuvaus koulutusalakohtaisista pakollisista kieliopinnoista. Kappaleessa 4 on esitelty tutkintoihin kuuluvat äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintojaksot. Kappaleessa neljä on myös ruotsin kielen kertauskurssin ja ruotsin ja suomen kielien täydennysjaksojen kuvaukset. Kappaleessa 5 on kuvattu tieteellisen kirjoittamisen opintojaksot. Vieraiden kielten (englanti, espanja, italia, japani, kiina, latina, ranska, saksa ja venäjä) alkeiskurssien, täydennyskurssien ja peruskurssien kuvaukset löytyvät kappaleesta 6. Kappaleessa 7 on Kielipalvelut-yksikön opintotarjontaan kuuluvien jatkokurssien kuvaukset. Kappaleessa 8 on kuvattu ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille tarkoitetut englannin, suomen ja venäjän kielen opinnot. Kappaleesta 9 löytyy Helsingin yliopiston oikeustieteelliselle koulutusalalle suunnitellut kieliopinnot. Korkeakoulututkintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja, joiden tarkoituksena on antaa opiskelijalle mahdollisimman monipuolinen kielitaito opiskelua ja työelämää varten. Tutkintojen opetussuunnitelmissa on määritelty kieliopintojen vähimmäismäärä. Moni tutkimus- ja työelämän ala edellyttää kuitenkin vähimmäismäärää laajempaa ja monipuolisempaa kielitietoa ja viestintätaitoa. Vaasan yliopisto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kielten opiskeluun. Kielipalvelut-yksikkö suunnittelee yhdessä humanistisen koulutusalan oppiaineiden kanssa kielten opetusta yliopiston kaikkien alojen opiskelijoille. Yhteistyötä tehdään myös kaikkien muidenkin koulutusalojen kanssa. Kielipalvelut-yksikön opetus on suunniteltu vastaamaan eri koulutusalojen tarpeita. Se sisältää kieli- ja viestintäopintoja äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä. Kielipalvelut-yksikön opetustarjontaan kuuluu siten kursseja suomen, ruotsin, englannin, saksan, ranskan, venäjän, espanjan, kiinan ja japanin kielissä. Avoimen yliopiston kautta tarjotaan lisäksi kursseja italian ja latinan kielissä. Kieliä voi opiskella myös sivuaineena, joko poimimalla riittävä määrä kieliopintoja Kielipalvelut-yksikön tarjonnasta tai suorittamalla filosofisen tiedekunnan tarjoamia kokonaisuuksia esim. ranskan ja venäjän kielissä. Kielitaitoa ja kansainvälisyyttä vahvistaakseen opiskelija voi suorittaa Kielipalvelut-yksikön Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuuden. Kokonaisuus käsittää pakollisten kieliopintojen lisäksi 20 25 opintopisteen edestä kielikursseja tai kymmenen opintopistettä kansainvälistymisvalmiuksia vahvistavia kieliopintoja. Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuus esitellään sivulla 9. Kielipalvelut-yksikkö on filosofisen tiedekunnan alainen yksikkö. Kielipalvelut-yksikön päätösvaltaa käyttävät yksikön johtoryhmä ja johtaja. Kielipalvelut-yksikön johtoryhmässä on edustettuina kaikki Vaasan yliopiston tiedekunnat, yksikön opetushenkilöstö sekä opiskelijat. Kielipalvelut-yksikön johtoryhmään kuuluvat professori Peter Gabrielsson, yliopistonlehtori Kirsi Lehto, professori Merja Wanne, yliopistonlehtori Tiina Sorvali sekä VYY:n nimeämä opiskelijaedustaja. Johtokunnan puheenjohtajana toimii dekaani Hannu Katajamäki ja asiat valmistelee yksikön johtaja. Johtoryhmän tehtävänä on edustaa Kielipalvelut-yksikön palvelujen käyttäjiä, kehittää yksikön toimintaa ja osallistua opetussuunnitelmien laatimiseen. Opetussuunnitelmat vahvistetaan filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa. Ammattikielten ja monikielisyyden tutkimus opetuksen tukena Vaasan yliopiston humanistisen koulutusalan perinteisiä ja keskeisiä tutkimusaloja ovat ammattikielet ja monikielisyys. Tutkimustuloksia sovelletaan kielten opetukseen, esimerkiksi monikielisyystutkimukseen liittyvää kielikylpymenetelmää käytetään Kielipalvelut-yksikön ruotsin kielen opetuksessa. Opintoneuvonta Kielipalvelut-yksikkö neuvoo kielten opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa. Kielipalvelut-yksikön opintoneuvontaa antavat amanuenssi ja kursseista vastaavat opettajat opetuksen yhteydessä tai vastaanottoaikoina. Myös opintoasiainsihteeri voi auttaa. Eri koulutusalojen opintoasioista vastaavat opintopäälliköt ja amanuenssit vastaavat tutkintokohtaisiin erityiskysymyksiin. 6 7

Yleistä kieliopinnoista Kielipalvelut-yksikkö järjestää mahdollisuuksien mukaan alkeis- ja täydennyskursseja eri kielissä. Myös Avoin yliopisto järjestää yksikön suunnittelemia alkeiskursseja. Lisätietoja Avoimen yliopiston opinnoista löytyy osoitteesta www.uva. fi/avoin. Ruotsin, ranskan ja saksan kielissä järjestetään syyslukukauden alussa ja lopussa tasotestit. Ruotsin kielen tasotestiin osallistuvat kaikki ne opiskelijat, joiden ylioppilastodistuksen ruotsin arvosana pitkässä oppimäärässä on lubenter approbatur tai sitä alempi tai keskipitkässä oppimäärässä cum laude approbatur tai sitä alempi. Jos ylioppilastodistuksesi arvosana ruotsin pitkässä oppimäärässä on cum laude approbatur tai ylempi tai keskipitkässä oppimäärässä magna cum laude approbatur tai ylempi, voit ilmoittautua suoraan ruotsin kielen peruskurssille. Jos et ole kirjoittanut ruotsia ylioppilaskirjoituksissa ja olet suorittanut lukion B-ruotsin oppimäärän arvosanoilla 5 tai 6, voit ilmoittautua suoraan ruotsin kielen kertauskurssille. Ranskan ja saksan kielien tasotestiin osallistuvat kaikki peruskursseille aikovat opiskelijat. Tasotestin hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä peruskurssille osallistumiselle. Jos opiskelijalla ei ole vaadittavaa kielitaidon lähtötasoa, on hänen syytä hankkia se tai kerrata koulutietojaan ennen peruskurssille osallistumista. Kielten peruskurssien tavoitteena on kartuttaa kielitaitoa ja perehdyttää opiskelija oman alansa ammattikieleen. Peruskurssien kielitaidon lähtötasona on ylioppilastutkinnossa vaadittava kielitaito. Mikäli opiskelija on suorittanut vastaavan tasoisia ja sisältöisiä kursseja, tai on hankkinut vastaavan kielitaidon ulkomailla opiskellessaan, hän voi anoa pakollisen kurssin korvaamista aikaisemmilla suorituksilla. Opiskelijat, jotka katsovat, että heillä on aikaisempien opintojensa tai käytännön kielitaitonsa perusteella lukiokursseja huomattavasti laajemmat tiedot ja taidot voivat 1. anoa suoraan pakollisen kielen peruskurssin korvaamista aiemmilla asianomaisen kielen korkeakoulutasoisilla opinnoilla. Korvaavuusanomus tehdään lomakkeella, jonka saa yliopiston opiskelijakansliasta tai yliopiston verkkosivuilta osoitteesta www.uva.fi/fi/for/student/studies/ study/compensation. TAI 2. ilmoittautua opintojakson tavoitteiden saavuttamista mittaavaan korvaavaan kielikokeeseen. Tämä menettely koskee vain kielten pakollisia peruskursseja ja edellyttää, että kielitaidon taso on laajempi kuin ylioppilastutkinnossa vaadittava taso. Korvaavia kielikokeita järjestetään ruotsin, englannin, ranskan ja saksan kielissä sekä suomen kielen suullisen viestinnän ja Finska som det andra inhemska språket -opintojaksosta. Korvaavat kokeet pidetään syyslukukaudella. Venäjän ja espanjan kielissä korvaavista kielikokeista sovitaan erikseen asianomaisen oppiaineen lehtorin kanssa. Opiskelija voi osallistua korvaavaan kielikokeeseen ainoastaan yhden kerran. Korvaaviin kielikokeisiin liittyviin kysymyksiin vastaa amanuenssi numerossa 029 449 8170. Peruskurssien jälkeen opiskelijoille on tarjolla useita jatkokursseja eri kielissä. Jatkokurssien tavoitteena on syventää ja laajentaa ko. kielen hallintaa. Peruskurssien jälkeisistä kursseista opiskelija voi koota itselleen jopa opintokokonaisuuden tai hän voi suorittaa esim. ranskan ja venäjän sivuaineopinnot humanistisen koulutusalan opintotarjonnan mukaan. Työelämässä laajan ja monipuolisen kielitaidon merkitys korostuu yhä enemmän, joten kaikille opiskelijoille suositellaan kielitaitoon panostamista jo opintojen aikana. Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuus ja kansainvälistymisopinnot Vaasan yliopiston opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet hankkia valmiudet kommunikoida kahdella tai useammalla vieraalla kielellä. He voivat syventää jo olemassa olevaa kielitaitoaan tai laajentaa osaamiensa kielten valikoimaa. Määrätietoisilla valinnoilla opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa opintoja, jotka vahvistavat heidän kielitaitoaan, kulttuuriosaamistaan ja ammattikielistä viestintäänsä sekä näiden tarkempaa tuntemusta. Samalla heidän kansainvälistymisvalmiutensa vahvistuvat. Kielipalveluiden kursseilla keskitytään nimenomaan käytännön kielitaidon viestintävalmiuksien hankkimiseen, parantamiseen ja syventämiseen. Saadakseen tutkintoonsa sellaisen kielitaitokomponentin, jolla on painoarvoa työelämässä, opiskelija voi valita Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuuden, jolloin hän suorittaa tutkintoon pakollisena kuuluvien kieliopintojen lisäksi 20 25 opintopistettä kieliopintoja. Kokonaisuuteen hän valitsee vähintään kaksi kieltä. Kielet voivat olla tuttuja, jolloin opiskelija keskittyy syventämään kielitaitoaan ja parantamaan sekä suullisia että kirjallisia kommunikointivalmiuksiaan. Hän voi halutessaan myös laajentaa kielitaitoaan edelleen ja valita jonkin uuden kielen alkeiskurssit. Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuudessa on mahdollista valita suuntautumisvaihtoehto sen mukaan, haluaako keskittyä erityisesti työelämässä tarvittaviin taitoihin vai yleisiin kieli- ja kulttuuriopintoihin. Vaikka opiskelija sitoutuukin suorittamaan toisen linjan, on hänen silti mahdollista suorittaa toisen linjan kursseja 5 10 opintopisteen verran. Yksilön monikielisyys 3 op -opintojakso on pakollinen Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuuden suorittaville. Kansainvälisille opiskelijoille ja yliopiston kansainvälisille työntekijöille on tarjolla Practical Finnish -linja. Työelämän viestintä -linja opiskelija suorittaa vähintään kahden eri kielen opintojaksoja, mutta hän voi halutessaan suorittaa opintojaksoja useammallakin kielellä. Tämän linjan opintojaksot ovat kaikki vähintään B1-tason kursseja, joten opiskelija pystyy syventämään kielitaitoaan erinomaisesti. Kieli ja kulttuuri -linja opiskelija suorittaa vähintään kahden eri kielen opintojaksoja, joko niin, että hän suorittaa kahden jo osaamansa kielen opintojaksoja ja parantaa kielitaitoaan ja syventää kulttuurintuntemustaan kyseisillä kielialueilla, tai hän valitsee jo osaamansa kielen opintojaksojen lisäksi toiseksi kieleksi aivan uuden kielen. Practical Finnish -linja antaa opiskelijoille toimivan suomen kielen taidon, työmarkkinoilla tarvittavia kielellisiä valmiuksia ja Suomen kulttuurin tuntemusta. Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuuteen voi myös sisällyttää kieliharjoittelua, ulkomaanvaihdossa suoritettuja korkeakoulutasoisia kieliopintoja sekä muita soveltuvia opintoja. Opiskelija voi myös suorittaa suppeamman kansainvälistymisvalmiuksia vahvistavan opintokokonaisuuden (10 op), johon hän valitsee omaa osaamistaan vahvistavia jaksoja molemmilta linjoilta. Kaikki edellä kuvatut kokonaisuudet voidaan hyväksyä tutkintoon kuuluviksi kansainvälistymisopinnoiksi. Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuuden suorittavalle opiskelijalle tehdään Kielipalvelut-yksikössä opintokokonaisuuden HOPS, joka lähetetään myös ko. koulutusalan opintopäällikölle tiedoksi. Opiskelijoiden verkkosivuilla kohdassa Kieliopinnot on lisätietoja kokonaisuuden suorittamisesta. Language Buddy Kielikaveri Kielipalvelut-yksikkö tarjoaa yhteistyössä Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan kanssa mahdollisuuden oppia kieltä kielikaverin avulla. Samalla tarjoutuu erinomainen mahdollisuus tutustua erikielisiin opiskelijoihin ja saada tietoa 8 9

heidän kulttuuristaan ja kotimaastaan. Language Buddy Kielikaveri on 2 opintopisteen laajuinen vapaavalintainen kurssi, jossa kaksi opiskelijaa tapaa toisiaan säännöllisesti ja opettaa toisilleen omaa äidinkieltään. On tärkeää, että opiskelija hallitsee opettamansa kielen äidinkielenomaisesti, mutta muuten hänellä ei tarvitse olla kokemusta kieltenopetuksesta. Parin yhteisiä tapaamisia on yhteensä 30 tuntia (15 tuntia/kieli). Tämän lisäksi Kielipalvelut-yksikön opettajat järjestävät kolme yhteistä tapaamista kaikille Kielikaveri-toimintaan osallistuville pareille, yksi tapaaminen toiminnan aloitusvaiheessa, yksi sen keskivaiheilla ja yksi kurssin päätteeksi. Viimeisen yhteisen tapaamisen aikana parit kertovat tapaamisistaan, oppimisen ja opettamisen haasteista sekä analysoivat oppimaansa ja Kielikaveritoimintaa kielen oppimis- ja opetusmenetelmänä. Kurssin päätteeksi parit laativat yhteisen kirjallisen raportin. Opiskelija ilmoittautuu mukaan toimintaan ylioppilaskunnan kautta (seuraa ylioppilaskunnan verkkosivuja) ja toimintaa koordinoivat Kielipalvelut-yksikön opettajat. Ilmoittautumisvaiheessa on tärkeää ilmoittaa, mitä kieltä itse on valmis opettamaan ja mitä kieltä/mitä kieliä itse haluaisi oppia. Parit muodostetaan näiden tietojen perusteella. Mahdollisuus Kielikaveri-toimintaan osallistumiseen on sekä syys- että kevätlukukaudella. Katso tarkempi kurssikuvaus kappaleesta 8. Kieliopintojen suorittaminen ja ajoitus Kieli- ja viestintäopintoja sisältyy sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon pakollisina opintoina. Opiskelijan tulisi hyvissä ajoin suunnitella kieliopintonsa siten, että ne sopivat luontevasti muuhun opinto-ohjelmaan. Kaikkia kursseja ei järjestetä joka lukuvuosi. Lisäksi kursseilla on kunkin oppiaineen suosittelema suoritusjärjestys. Osallistuminen usean eri kielen kursseille samanaikaisesti ei ole suositeltavaa eikä aikataulujen vuoksi aina edes mahdollista. Kurssit ovat intensiivisiä ja niiden suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen. Kurssin suoritustapa ilmenee kurssikuvauksesta. Kursseista voidaan järjestää kirjallinen tentti kurssin päätyttyä. Kieliopinnoissa edellytetään aktiivista osallistumista kurssin luentoihin ja harjoituksiin sekä harjoitustöiden suorittamista kurssin aikana. Opiskelijan suorituksia arvioidaan tällöin jatkuvasti kurssin kuluessa ja suoritukset vaikuttavat mahdollisesta kirjallisesta tentistä saadun arvosanan lisäksi kurssin kokonaisarvosanaan. Opiskelijoille suositellaan myös toisen vieraan kielen peruskurssitasoisia opintoja, koska ne ovat sisällöltään ja vaativuustasoltaan sellaisia, joita tutkintoasetuksessa tarkoitetaan vieraan kielen opinnoilla. Mikäli opiskelijan toisen vieraan kielen opinnot alkavat alkeistasolta, olisi hänen hyvä suunnitella opintonsa niin, että hän aloittaa alkeisopintonsa hyvissä ajoin ja ehtii suorittamaan myös peruskurssitasoiset opinnot ko. kielessä opiskeluaikanaan. Kielten opetusryhmiin ilmoittautuminen Opetusryhmiin on ilmoittauduttava ennen opetuksen alkua WebOodissa. Opetuksessa ryhmäkoko vaihtelee kurssin työskentelytavasta riippuen. Syyslukukauden ryhmiin ilmoittaudutaan heti syyslukukauden alussa ja kevään ryhmiin syyslukukauden loppupuolella. Myöhäiskevään ryhmiin ilmoittaudutaan erikseen kevätlukukauden puolivälissä. Kurssi-ilmoittautumisesta tiedotetaan ilmoitustaululla, opetusaikatauluissa sekä opiskelijoiden verkkosivuilla. Kielten ryhmiin ilmoittautuminen on sitova. Opiskelija varmistaa kurssille pääsynsä olemalla läsnä ryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla heti luennon alussa. Muussa tapauksessa ilmoittautuneen opiskelijan paikka annetaan varasijalla olevalle opiskelijalle. Ryhmien osallistujamäärä on rajoitettu, määrä käy ilmi kurssilistoista. Opetusaikatauluun voidaan ilmoittautumisen jälkeen tehdä muutoksia, esimerkiksi jos jollekin kurssille ei ilmoittaudu riittävästi osallistujia. Jos opiskelija haluaa perua osallistumisensa kurssille, hänen on ehdottomasti ilmoitettava siitä Kielipalvelut-yksikön amanuenssille tai kurssin opettajalle. Kieliharjoittelun yhteiset ohjeet Opiskelusta, työharjoittelusta tai oleskelusta ulkomailla voi saada 2 6 opintopistettä opintojen ja oleskelun pituudesta ja laajuudesta riippuen. Nämä ohjeet koskevat Kielipalvelut-yksikön opettamia suomen, ruotsin, englannin, saksan, venäjän, ranskan ja espanjan kieliä. Humanistisen koulutusalan oppiaineissa pää- ja sivuaineita opiskelevat toimivat oppiaineiden ohjeiden mukaisesti. Kieliharjoitteluksi soveltuu yleensä opiskeluaikana suoritettu ulkomaanjakso, jonka aikana oleskellaan ko. kieltä puhuvassa maassa ja käytetään ko. kieltä päivittäisessä kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. Kieliharjoitteluksi hyväksytään vähintään 1 kk:n oleskelu kohdemaassa kohdekieltä opiskellen tai vähintään 2 kk:n työskentely tai muu opiskelu kohdemaassa. Ruotsin kielen osalta kieliharjoittelun voi suorittaa myös Suomessa tandem-kurssina ruotsia äidinkielenään puhuvan henkilön kanssa. Tarkemmat ohjeet saa ruotsin lehtorilta. Kieliharjoittelusta saa opintopisteitä pääsääntöisesti 1 2 kk:n oleskelu maassa = 2 op n. 6 kk:n oleskelu tai 1 lukukauden opiskelu = 3 op n. 1 vuoden oleskelu tai lukuvuoden opiskelu = 4 op Kieliharjoittelua voi kuulua tutkintoon enintään 6 op. Kieliharjoittelulla ei voi korvata kielten pakollisia kursseja. Kieliharjoittelu on aina ylimääräinen, vapaaehtoinen suoritus. Kotimaahan palattua kieliharjoittelusta laaditaan raportti. Raportin pituus on 2 3 sivua ja se kirjoitetaan ko. kielellä. Se laaditaan humanistisen koulutusalan kirjoitusohjeiden mukaan. Raportin tulee sisältää nimen ja opiskelijanumeron lisäksi ainakin seuraavat asiat: missä olit kuinka kauan viivyit mitä teit oleskelusi aikana? Jos opiskelit, missä ja mitä? Jos olit töissä, missä ja mitä töitä teit? mitä opit millä tavalla jakso mielestäsi oli kieliharjoittelua? liitteeksi kopio työ- tai opiskelutodistuksesta Raportti voi sisältää seuraavaa: koitko jakson hyödylliseksi? miksi / miksi et? millaista maassa oli? kokemuksesi kulttuurista? mistä erityisesti pidit / et pitänyt? miksi? miten aiot tästä eteenpäin ylläpitää kielitaitoasi? Kieliharjoitteluraportti palautetaan kyseisen kielen kielenopettajalle mahdollisimman pian, mutta viimeistään harjoittelua seuraavana lukuvuonna. Raportin palautuspäivät ovat 15.10. syyslukukaudella ja 15.4. kevätlukukaudella. Kieliharjoitteluraportti palautetaan Kielipalvelut-yksikön ko. kielen lehtorille henkilökohtaisesti. Se arvostellaan sekä kielellisesti että sisällöllisesti asteikolla hyväksytty/hylätty. Tarvittaessa raporttia täydennetään lehtorin ohjeiden mukaan. Ohjeita kypsyysnäytteen kirjoittajalle Osana sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelijan on kirjoitettava esseetyyppinen valvonnan alainen, tutkielman aihepiiriin liittyvä kypsyysnäyte, johon opiskelija itse ilmoittautuu jätettyään tutkintoonsa vaadittavan tutkielman tarkastettavaksi. Kypsyysnäyte kirjoitetaan joko suomen tai ruotsin kielellä, sen mukaan kummalla kielellä opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteessä opiskelijan on osoitettava oman tieteenalansa ja koulusivistyskielensä hallinta. Kielen hallintaa eli kielitaitoa osoittava kypsyysnäyte suoritetaan pääsääntöisesti alempaan korkeakoulututkintoon. Mikäli opiskelija ei ole osoittanut kielitaitoaan kypsyysnäytteessä osana alempaa korkeakoulututkintoa, hän osoittaa sen laatimalla valvonnan alaisen esseetyyppisen kypsyysnäytteen ylempää korkeakoulututkintoa varten. Kypsyysnäytteen vaatimukset Kypsyysnäyte on esseetyyppinen kirjoitelma tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta, ja sen tulee olla analyyttinen 10 11

12 ja ehyt kokonaisuus. Kypsyysnäytettä varten tutkielman ohjaaja/valvoja antaa tavallisesti kaksi tai kolme tutkielman aihepiiriin liittyvää aihetta tai otsikkoa, joista opiskelija valitsee yhden. Kypsyysnäytteen ohjepituus on noin 4 tenttivastauspaperisivua jokaiselle riville kirjoitettuna (450 600 sanaa). Kypsyysnäytteen kielitaitovaatimukset Kandidaatin tutkintoon ja maisterin tutkintoon kuuluvien kielitaitoa osoittavien kypsyysnäytteiden on täytettävä kieliasun osalta seuraavat vähimmäisvaatimukset: 1. Teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjaimet sekä sanarajat erottuvat. 2. Kirjoituksella on otsikko. Otsikko kirjoitetaan samalla kielellä kuin kypsyysnäyte. Sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan. 3. Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappaleisiin. 4. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat ovat kunnossa. 5. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu selkeästi. 6. Sanajärjestys on yksiselitteinen ja sopusoinnussa esitetyn informaation kanssa. 7. Tyyli on asiatyyliä. 8. Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkiksi kaavojen, kaavioiden ja kuvien varassa. 9. Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus. Siinä on oltava otsikon lisäksi aloitus, lopetus ja kappalejako. Aloituksessa lukija johdatellaan aiheeseen, mikä eritoten erottaa esseetyyppisen kypsyysnäytteen tenttivastauksesta. 10. Lukijan on ymmärrettävä teksti. Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa, vaan kypsyysnäyte on voitava lukea itsenäisenä tekstinä. Kirjoitus voidaan hylätä, jos siinä esiintyy suuria ja toistuvia ongelmia joillakin edellä luetteluista alueista tai jos siinä on monia erilaisia virheitä. Ilmoittautuminen kypsyysnäytteeseen ja kypsyysnäytteen arviointi Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun kandidaatintutkielma on jätetty lopullisessa muodossa arvosteltavaksi. Kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa minä tahansa kuulustelupäivänä. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan kansliassa tenttikuorella viimeistään 7 päivää ennen tenttitilaisuutta. Vaihtoehtoisesti kypsyysnäyte voidaan suorittaa myös sähköisenä tenttinä. Voit kysyä tutkielman ohjaajaltasi tästä mahdollisuudesta. Kypsyysnäytteen tarkastavat sekä tutkielman ohjaaja että äidinkielen opettaja. Kypsyysnäytteen tulokset ilmoitetaan opintorekisteriin 30 päivän kuluessa kirjoituspäivästä. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteestä ei anneta opintopisteitä. Jos kypsyysnäyte hylätään, opiskelijan olisi hyvä tulla saamaan palautetta kirjoituksestaan sen tarkastajilta ennen uuteen kokeeseen ilmoittautumista. Kypsyysnäytteeseen osallistuvien opiskelijoiden on hyvä tutustua Vaasan yliopiston Moodlesta löytyvään esseetyyppisen kypsyysnäytteen kirjoittamiseen ohjeistavaan sivustoon. Ohjesivusto löytyy kurssikategoriasta Kielipalvelut nimellä Kypsyysnäyte. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Vaasan yliopiston tutkinto-opiskelijalle voidaan hyväksilukea opintoja joko muualla suoritettujen opintojen perusteella ja/tai muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella. Aloite ja vastuu aiemmin hankitun osaamisen hyväksiluvusta ovat aina opiskelijalla, samoin kuin osaamisen todentaminen. Hyväksiluvun hakeminen on aina vapaaehtoista. Hyväksiluku muualla suoritettujen opintojen perusteella Hyväksiluvun lähtökohtana on, että opiskelijalta ei vaadita uudelleen suorituksia, joita sisällöllisesti vastaavat opinnot hän on jo suorittanut. Opintoja voidaan lukea hyväksi edellyttäen, että koulutuksen tavoitteet saavutetaan. Opintoja voidaan hyväksilukea joko korvaamalla tai sisällyttämällä. Opintojakson/opintokokonaisuuden korvaaminen Tutkintoon kuuluvia opetussuunnitelman mukaisia opintoja korvataan toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla opinnoilla. Korvaavuuksia arvioitaessa kriteereinä ovat ensisijaisesti opintosuoritusten osaamistavoitteet, mutta myös opintojen laajuus, sisältö ja vaatimustaso. Opintojakson/opintokokonaisuuuden sisällyttäminen Tutkintoon sisällytetään toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja. Sisällytettävien opintojen osalta ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta Vaasan yliopiston opintojaksoihin tai -kokonaisuuksiin. Hyväksiluku muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella Opiskelija voi korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella. Tällaista osaamista on voinut syntyä epävirallisen oppimisen tai arkioppimisen yhteydessä. Hyväksilukemisen lähtökohtana ovat osaamistavoitteet. Opiskelijan hankkimaa osaamista verrataan korvattaviksi esitettyjen opintojaksojen ja/tai -kokonaisuuksien osaamistavoitteisiin. Mikäli osaaminen ja osaamistavoitteet vastaavat toisiaan, voidaan korvaavuus myöntää joko kokonaan tai osittain. Hyväksilukemista haetaan erillisellä lomakkeella, joka toimitetaan tiedekunnan/koulutusalan AHOT-vastaavalle. Kielten itseopiskelu Kielipalvelut-yksikön tarjoamilla kursseilla on tarkoitus antaa opiskelijalle mahdollisimman hyvä kielitaito työelämää ja opiskelua varten. Jotta kielitaito pysyisi yllä, on sitä hyvä harjoittaa myös itsenäisesti. Myös kielen kertaaminen ennen peruskurssille osallistumista on suositeltavaa, mikäli opiskelijan edellisistä kieliopinnoista on kulunut aikaa. Tiedekirjasto Tritonian sali K127 Lingua on kielten itseopiskeluun tarkoitettu tila. Salissa on viisi PC-konetta, joihin on asennettu kielten opiskeluun tarkoitettuja ohjelmia (esim. English Pro, Dialang, Sanako Media Assistant) Salissa on myös videot ja televisio sekä CD/kasettinauhuri ja kielten opiskeluun liittyvää materiaalia, kuten kirjoja ja kasetteja. Työasemat voi varata erikseen tiedekirjasto Tritonian www-sivuilta. Vaasan korkeakoulukonsortion kieltenyhteistyöryhmän yhteistyöhankkeen tuloksena on julkaistu Kielikahvila-sivusto, jonka tavoitteena on tukea kielten itsenäistä opiskelua. Sivustolle on koottu eri kieliä käsitteleviä linkkejä, joista löytyy mm. sanakirjoja ja eritasoisia harjoituksia ja testejä. Sivuston osoite on lipas.uwasa.fi/sprakcafe/index.htm. Eurooppalainen viitekehys ja taitotasot Eurooppalainen viitekehys on Euroopan neuvoston kehittämä kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yleiseurooppalainen kehys. Kielipalvelut-yksikkö käyttää viitekehystä esimerkiksi kielikurssien suunnittelussa ja opiskelijasuoritusten arvioinnissa. Myös opiskelijat voivat arvioida omaa osaamistaan viitekehyksen avulla. Viitekehyksessä kuvataan kuusi taitotasoa A1 C2. Kurssien kuvauksissa voidaan taitotasojen avulla ilmaista vaadittava lähtötaso, eli mitä opiskelijalta edellytetään ennen kurssille osallistumista. Kurssin tavoitetasolla ilmaistaan minkä kielellisen tason opiskelijan tulisi saavuttaa kurssin aikana. Viitekehys on kansainvälinen ja sitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi päätettäessä ulkomailla suoritettujen kieliopintojen korvaavuuksista. 13

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot Peruskielitaito Itsenäisen kielenkäyttäjän kielitaito Taitavan kielenkäyttäjän kielitaito A1 A2 B1 B2 C1 C2 Ymmärtää ja käyttää tuttuja arkipäivän ilmauksia ja perustason sanontoja, joiden tavoitteena on yksinkertaisten, konkreettien tarpeiden tyydyttäminen. Pystyy esittäytymään ja esittelemään muita. Pystyy vastaamaan itseään koskeviin kysymyksiin ja kysymään vastaavia kysymyksiä muilta, esimerkiksi missä he asuvat, keitä he tuntevat ja mitä heillä on. Pystyy käymään yksinkertaisia keskusteluja, jos puhekumppani puhuu hitaasti ja selvästi ja on valmis auttamaan. Ymmärtää lauseita ja usein käytettyjä ilmauksia, jotka liittyvät tavallisimpiin arkipäivän tarpeisiin: kaikkein keskeisin häntä itseään ja perhettä koskeva tieto, ostosten teko, paikallistieto, työ. Pystyy viestimään yksinkertaisissa ja rutiininomaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät yksinkertaista tiedonvaihtoa tutuista, jokapäiväisistä aiheista. Pystyy kuvailemaan yksinkertaisesti omaa taustaansa, lähiympäristöään ja välittömiä tarpeitaan. Ymmärtää pääkohdat selkeistä yleiskielisistä viesteistä, joita esiintyy usein esimerkiksi työssä, koulussa ja vapaa-aikana. Selviytyy useimmista tilanteista matkustaessaan kohdekielisillä alueilla. Pystyy tuottamaan yksinkertaista, johdonmukaista tekstiä tutuista tai itseään kiinnostavista aiheista. Pystyy kuvaamaan kokemuksia ja tapahtumia, unelmia, toiveita ja tavoitteita. Pystyy perustelemaan ja selittämään lyhyesti mielipiteitä ja suunnitelmia. Ymmärtää pääajatukset konkreetteja ja abstrakteja aiheita käsittelevistä monita-hoisista teksteistä, myös oman erityisalansa käsittelystä. Viestiminen on niin sujuvaa ja spontaania, että hän pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa ilman että se vaatii kummaltakaan osapuolelta ponnisteluja. Pystyy tuottamaan selkeää, yksityiskohtaista tekstiä hyvinkin erilaisista aiheista, esittämään mielipiteensä jostakin ajankohtaisesta asiasta ja selittämään eri vaihtoehtojen edut ja haitat. Ymmärtää erityyppisiä vaativia, pitkähköjä tekstejä ja tunnistaa piilomerkityksiä. Pystyy esittämään ajatuksiaan sujuvasti ja spontaanisti ilman havaittavia vaikeuksia ilmausten löytämisessä. Käyttää kieltä joustavasti ja tehokkaasti sekä sosiaalisiin että myös opintoihin ja ammattiin liittyviin tarkoituksiin. Pystyy tuottamaan monimutkaisia aiheita käsittelevää selkeää, hyvin rakentunutta ja yksityiskohtia sisältävää tekstiä. Osaa jäsentää tekstiä ja edistää sen sidosteisuutta esimerkiksi käyttämällä sidesanoja. Ymmärtää yleensä vaikeuksitta kaikenlaista puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Osaa yhdistellä tietoja erilaisista puhutuista ja kirjoitetuista lähteistä ja rakentaa niissä esitetyistä perusteluista ja selostuksista sisällöllisesti yhtenäisen esityksen. Pystyy ilmaisemaan ajatuksiaan spontaanisti, erittäin sujuvasti ja erittäin sujuvasti ja täsmällisesti. Pystyy erottamaan merkitysvivahteet mutkikkaissakin tilanteissa. 3 Vaasan yliopiston tutkintojen kielitaitovaatimukset Yleistä Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa, ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Kunkin opiskelijan tulee siten saavuttaa erinomaiset taidot yhdessä kotimaisessa kielessä (sivistyskielessä) sekä hyvät tai tyydyttävät taidot toisessa kotimaisessa kielessä (L 424/2003 6). Erinomaiset taidot saavuttaa kun kirjoittaa hyväksytyn kypsyysnäytteen samassa kielessä, jolla on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen vaadittavan taidon saavuttaa suorittamalla omaan koulutusalaan kuuluvan toisen kotimaisen kielen peruskurssin hyväksytysti. Kurssilla arvioidaan erikseen opiskelijan suullinen ja kirjallinen taito. Asetuksenmukaista kielitaitoa arvioitaessa käytetään arvosanoja tyydyttävä taito (TT) ja hyvä taito (HT). De studenter vars skolutbildningsspråk är svenska, uppnår utmärkta färdigheter i svenska genom att skriva ett godkänt mogenhetsprov på svenska. För att uppnå de i lagen (424/2003 6) nämnda färdigheter i det andra inhemska språket bör de svenskspråkiga studenterna avlägga den kurs i finska som det andra inhemska språket som är avsedd för det egna utbildningsprogrammet. Under kursen evalueras både den skriftliga och den muntliga färdigheten. I evalueringen av den förordningsenliga språkfärdigheten används vitsorden nöjaktig förmåga eller god förmåga. Asetuksen mukaisen vieraan kielen taidon saavuttaa suorittamalla englannin, saksan, venäjän, ranskan tai espanjan kielessä sellaiset opinnot, jotka on määritelty asetuksen tavoitteita vastaaviksi. Koulutusohjelmien omat kielitaitovaatimukset Vaasan yliopiston kauppatieteellinen ja humanistinen ala vaativat lisäksi toisen vieraan kielen sisällyttämistä tutkintoon. Toiseksi vieraaksi kieleksi suositellaan sellaisia kieliopintoja, jotka täyttävät asetuksen mukaiset vieraan kielen vaatimukset. Toiseksi vieraaksi kieleksi voidaan hyväksyä myös kielten alkeisopinnot ja täydennyskurssit, joita järjestetään saksan, venäjän, ranskan ja espanjan kielessä. Alkeiskurssit ja täydennyskurssit eivät kuitenkaan vastaa asetuksenmukaista vieraan kielen vaatimusta. Kauppatieteellisen alan tutkintoihin vaaditaan lisäksi täydentäviä kieliopintoja toisessa kotimaisessa kielessä tai asetuksenmukaisessa vieraassa kielessä sekä tieteellisen kirjoittamisen opintoja. Myös hallintotieteellisen alan tutkintoon kuuluu tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Kieliopintojen vähimmäismäärän lisäksi opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa esim. kielten sivuaineopintoja tai suorittaa yksittäisiä valinnaisia kursseja, mikäli hän on ensin suorittanut vaadittavat peruskurssit. 14 15

Hallintotieteellisen koulutusalan tutkintojen kieliopinnot Hallintotieteiden kandidaatti -tutkinnon kieliopinnot Lue myös oppaan yleinen osa, jossa on tietoa mm. pakollisesta kypsyysnäytteestä ja sen kirjoittamisesta. Hallintotieteellisen koulutusalan tutkintoihin tulee suorittaa viestintä- ja kieliopintoina vähintään opetussuunnitelmien mukaiset opinnot. Kandidaatin tutkintoon sisältyvien pakollisten viestintä- ja kieliopintojen kokonaislaajuus on 15 opintopistettä ja ne muodostuvat seuraavasti: äidinkieli...5 op toinen kotimainen kieli...5 op 1. vieras kieli...5 op Asetuksen mukaisen ensimmäisen vieraan kielen taidon saavuttaa suorittamalla englannin, saksan, venäjän, ranskan tai espanjan kielessä sellaiset opinnot, jotka on määritelty asetuksen tavoitteita vastaaviksi. Käytännössä tämä tarkoittaa kielten viiden opintopisteen peruskursseja (taitotaso B1). Huomaathan, että useimpiin koulutusohjelmiin ei edellytetä englannin kielen valitsemista ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Hallintotieteiden maisterin tutkintoon kuuluu lisäksi pakollisina viestintä- ja kieliopintoina tieteellisen kirjoittamisen opintojakso, jonka voi suorittaa joko suomen tai englannin kielellä: tieteellinen kirjoittaminen... 5 op (pakollinen kaikille) Tieteellisen kirjoittamisen kurssin opetuskieli valitaan sen mukaan kirjoitetaanko pro gradu -tutkielma suomeksi vai englanniksi. Tieteellisen kirjoittamisen kurssikuvaukset löytyvät kappaleesta 5. Opiskelija voi myös suorittaa tutkintoonsa vapaasti valittavia syventäviä kieliopintoja, jatkokurssien kuvaukset löytyvät kappaleesta 7. De svenskspråkiga studenterna följer samma program som de finskspråkiga studenterna förutom när det gäller modersmålet och det andra inhemska språket. Humanistisen koulutusalan tutkintojen kieliopinnot Humanististen tieteiden kandidaatti -tutkinnon kieliopinnot Lue myös oppaan yleinen osa, jossa on tietoa mm. pakollisesta kypsyysnäytteestä ja sen kirjoittamisesta. Humanistisen koulutusalan tutkintoihin tulee suorittaa viestintä- ja kieliopintoina vähintään opetussuunnitelmien mukaiset opinnot. Kotimaisten kielten kandidaattiohjelmassa sekä Saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelmassa kandidaatin tutkintoon sisältyvien pakollisten viestintä- ja kieliopintojen kokonaislaajuus on 15 opintopistettä ja ne muodostuvat seuraavasti: äidinkieli...5 op toinen kotimainen kieli...5 op 1. vieras kieli...5 op Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa kandidaatin tutkinnon pakollisiin kieliopintoihin kuuluu lisäksi toinen vieras kieli (5 op). Asetuksen mukaisen ensimmäisen vieraan kielen taidon saavuttaa suorittamalla englannin, saksan, venäjän, ranskan tai espanjan kielessä sellaiset opinnot, jotka on määritelty asetuksen tavoitteita vastaaviksi (taitotaso B1). Käytännössä tämä tarkoittaa kielten viiden opintopisteen peruskursseja. Huomaathan, että useimpiin koulutusohjelmiin ei edellytetä englannin kielen valitsemista ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Filosofian maisterin tutkintoon kuuluu pakollisina viestintä- ja kieliopintoina toisen vieraan kielen opinnot (jos opiskelija ei ole suorittanut toisen vieraan kielen opintoja jo kandidaattiohjelmassaan): 2. vieras kieli...5 op Toiseksi vieraaksi kieleksi suositellaan alkeiskursseja vaativampia opintoja, mutta myös kielten alkeet hyväksytään tutkintoon toiseksi vieraaksi kieleksi. De svenskspråkiga studenterna följer samma program som de finskspråkiga studenterna förutom när det gäller modersmålet och det andra inhemska språket. Kauppatieteellisen koulutusalan tutkintojen kieliopinnot Kauppatieteiden kandidaatti -tutkinnon kieliopinnot Lue myös oppaan yleinen osa, jossa on tietoa mm. pakollisesta kypsyysnäytteestä ja sen kirjoittamisesta. Kauppatieteellisen koulutusalan tutkintoihin tulee suorittaa viestintä- ja kieliopintoina vähintään opetussuunnitelmien mukaiset opinnot. Kandidaatin tutkintoon sisältyvien pakollisten viestintä- ja kieliopintojen kokonaislaajuus on 15 opintopistettä ja ne muodostuvat seuraavasti: äidinkieli...5 op toinen kotimainen kieli...5 op 1. vieras kieli...5 op Asetuksen mukaisen ensimmäisen vieraan kielen taidon saavuttaa suorittamalla englannin, saksan, venäjän, ranskan tai espanjan kielessä sellaiset opinnot, jotka on määritelty asetuksen tavoitteita vastaaviksi (taitotaso B1). Käytännössä tämä tarkoittaa kielten viiden opintopisteen peruskursseja. Huomaathan, että useimpiin koulutusohjelmiin ei edellytetä englannin kielen valitsemista ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Kauppatieteiden maisterin tutkintoon kuuluu lisäksi pakollisina viestintä- ja kieliopintoina yhteensä 13 opintopistettä, jotka koostuvat seuraavista: 2. vieras kieli...5 op tieteellinen kirjoittaminen...5 op vapaavalintaisia syventäviä kieliopintoja...3 op Toiseksi vieraaksi kieleksi suositellaan alkeiskursseja vaativampia opintoja, mutta myös kielten alkeet hyväksytään tutkintoon toiseksi vieraaksi kieleksi. Tieteellisen kirjoittamisen kurssin opetuskieli valitaan sen mukaan kirjoitetaanko pro gradu -tutkielma suomeksi vai englanniksi. Tieteellisen kirjoittamisen kurssikuvaukset löytyvät kappaleesta 5 sekä kurssikuvaukset niistä ruotsin, englannin, saksan ja venäjän kursseista, joista voi valita itselleen sopivat jatkokurssit, löytyvät tämän oppaan kappaleesta 7. Jatkokurssit on suunniteltu siten, että ne soveltuvat kaikkien koulutusalojen opiskelijoille. De svenskspråkiga studenterna följer samma program som de finskspråkiga studenterna förutom när det gäller modersmålet och det andra inhemska språket. Teknillistieteellisen koulutusalan tutkintojen kieliopinnot Tekniikan kandidaatti -tutkinnon kieliopinnot Lue myös oppaan yleinen osa, jossa tietoa mm. pakollisesta kypsyysnäytteestä ja sen kirjoittamisesta. Teknillistieteellisen koulutusalan tutkintoihin tulee suorittaa viestintä- ja kieliopintoina vähintään opetussuunnitelmien mukaiset opinnot. Kandidaatin tutkintoon sisältyvien pakollisten viestintä- ja kieliopintojen kokonaislaajuus on 11 opintopistettä ja ne muodostuvat seuraavasti: äidinkieli...3 op toinen kotimainen kieli...3 op 1. vieras kieli...5 op Asetuksen mukaisen ensimmäisen vieraan kielen taidon saavuttaa suorittamalla englannin, saksan, venäjän, ranskan tai espanjan kielessä sellaiset opinnot, jotka on määritelty asetuksen tavoitteita vastaaviksi (taitotaso B1). Käytännössä tämä tarkoittaa kielten viiden opintopisteen peruskursseja. Huomaathan, että useimpiin koulutusohjelmiin ei edellytetä englannin kielen valitsemista ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. 16 17

Diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluu: tieteellinen kirjoittaminen...5 op Tieteellisen kirjoittamisen kurssin opetuskieli valitaan sen mukaan kirjoitetaanko diplomityö suomeksi vai englanniksi. Tieteellisen kirjoittamisen kurssikuvaukset löytyvät tämän oppaan kappaleesta 5. De svenskspråkiga studenterna följer samma program som de finskspråkiga studenterna förutom när det gäller modersmålet och det andra inhemska språket. 4 Opintojaksokuvaukset: äidinkieli ja toinen kotimainen kieli Hallintotieteellinen, humanistinen ja kauppatieteellinen ala ÄIDINKIELI (SUOMI) / MODERSMÅL (SVENSKA) Äidinkielen suullisilta ja kirjallisilta taidoiltaan ihminen ei ole koskaan valmis. Varma esiintyminen, kokous- ja neuvottelutaitojen hallinta sekä selkeä ja vakuuttava kyky esittää asiansa kirjallisesti ovat taitoja, joiden merkitys korostuu työpaikoista kilpailtaessa ja myöhemmin työelämässä. Äidinkielen (suomi) pakollisiin opintoihin kuuluvat suomen opintojaksot Kirjallinen viestintä (3 op) ja Suullinen viestintä (2 op). Du kan alltid utveckla dina muntliga och skriftliga färdigheter i modersmålet. I arbetslivet uppskattas det att du kan uppträda professionellt, att du behärskar mötes- och sammanträdesförfarandet och att du kan föra fram ditt budskap på ett säkert och övertygande sätt både i tal och i skrift. De obligatoriska studierna i modersmålet svenska består av kursen Grunderna i kommunikation (5 sp). Suomen kielen korvaava kielikoe Syyslukukauden aikana järjestetään suullinen viestintätiedon ja -taidon koe. Koe toimii Suullinen viestintä -opintojakson (2 op) korvaavana kielikokeena niille opiskelijoille, joilla on muissa oppilaitoksissa suoritettuja äidinkielen viestinnän opintoja tai työelämässä saavutetut riittävät tiedot ja taidot. Korvaavaan kokeeseen ilmoittaudutaan jättämällä hakemus todistuksineen Kielipalvelut-yksikön toimistoon. Hakemuksessa tulee esittää, millä perustein hakija katsoo saavuttaneensa ERINOMAISET suullisen viestinnän tiedot ja taidot. Kokeen ajankohdasta ja siihen ilmoittautumisesta kerrotaan opiskelijoiden verkkosivuilla kohdassa Kielten tasotestit ja korvaavat kokeet. Korvaavaan kielikokeeseen voi osallistu ainoastaan yhden kerran. Korvaava kielikoe koostuu: kirjallisesta tenttikirjallisuuden hallitsemista mittaavasta kokeesta kokeesta, jossa opiskelija pitää suullisen esityksen (15 20 min) hänelle annetusta aiheesta. Kurssikirjallisuuden pohjalta laaditusta kysymyslistasta arvotaan koetilaisuudessa yksi kysymys, johon opiskelijan tulee vastata suullisesti esiintyen. Opiskelija saa valmistautua esitykseen 5 minuutin ajan. Esityksen tulee perustua kurssikirjallisuuteen (ks. kurssin Suullinen viestintä kirjallisuus) ja lisäksi mielellään omiin kokemuksiin. Muut kokeeseen osallistujat kuuntelevat esityksen ja antavat siitä palautteen suullisesti. KIRJALLINEN VIESTINTÄ Written Skills in Finnish Koodi: KSUO6112 (hallintotieteet)/ksuo9112 (kauppatieteet) Ajoitus: Suositellaan sisällytettäväksi ensimmäisen vuoden opintoihin. Edeltävät opinnot: Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija osaa yhdistää kirjoitustaidon osaksi asiantuntijuuttaan. Opiskelija perehtyy ajattelu- ja kirjoitusprosessin kulkuun. Hän opette- 18 19

lee tarkastelemaan itseään kirjoittajana ja arvioimaan omia tekstejään realistisesti. Lisäksi hän osaa antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta. Opintojakson sisältö: Opiskelija kirjoittaa moniäänisen opiskeluesseen, jota prosessoidaan pienryhmissä koko kurssin ajan. Lisäksi hän tekee kielenhuollon testin, kirjoittaa itsearvion ja laatii liikekirjeitä/asiakirjoja. Opetus: Kurssia järjestetään lähiopetuksena (20 tuntia) ja osittaisena verkko-opetuksena. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen ja harjoitustöiden tekeminen. Hyväksytty tulos kielenhuollon testistä (vähintään 80% pisteistä). Kurssi on suoritettava yhden lukuvuoden aikana. 1. Kortetjärvi-Nurmi, Kuronen & Ollikainen (2008 tai uudempi): Yrityksen viestintä. 2. Iisa, Oittinen & Piehl (2006 tai uudempi): Kielenhuollon käsikirja. 3. Kankaanpää & Piehl (2011): Tekstintekijän käsikirja. Arviointi: hyväksytty / täydennettävä Pakollisuus: Pakollinen SUULLINEN VIESTINTÄ Oral Skills in Finnish Laajuus: 2 op Koodi: KSUO6111 (hallintotieteet)/ksuo9111 (kauppatieteet) Ajoitus: Suositellaan sisällytettäväksi ensimmäisen vuoden opintoihin. Edeltävät opinnot: Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija osaa yhdistää suullisen viestinnän osaksi asiantuntijuuttaan. Opiskelija osaa valmistella ja esittää sujuvan puhe-esityksen. Hän osaa viestiä tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisissa ryhmäviestintätilanteissa. Lisäksi opiskelija osaa antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta. Opintojakson sisältö: Opiskelija vastaa suulliseen viestintään liittyvästä tilanteesta. Tilanne voi olla esitelmä, puhe, kokous, neuvottelu, keskustelu tai väittely. Hän valmistelee ja toteuttaa vuorovaikutustilanteen ja osallistuu palautekeskusteluun. Lisäksi hän osallistuu erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Opetus: 20 tuntia Suoritustapa: Suullinen tentti tai tenttiä vastaava harjoitus ja aktiivinen osallistuminen. Kurssi on suoritettava yhden lukuvuoden aikana. 1. Jattu-Wahlström & Kallio (1992): Neuvottelutaito. 2. Suullisen viestinnän oppimateriaali Moodlessa tai Heiska, Kontio, Majapuro & Valtonen (1990): Korkeakouluopiskelijan kokoustaito. Oheiskirjallisuus: Koskimies (2002). Asiantuntijan esiintymistaito. Onnistuneen esityksen kulmakivet. Arviointi: hyväksytty / hylätty Pakollisuus: Pakollinen Lisätiedot: Kurssista järjestetään mahdollisuuksia mukaan lisäksi ryhmiä, joissa painotetaan joko esiintymisjännityksen hallitsemista, esiintymistaitojen kehittämistä tai suullista viestintää etäyhteyksin. SUOMEN KIELEN KIRJALLINEN JA SUULLINEN VIESTINTÄ HUMANISTEILLE Written and Oral Skills in Finnish Opintopisteet: 5 op Koodi: KSUO7114 Ajoitus: Suositellaan sisällytettäväksi ensimmäisen vuoden opintoihin. Edeltävät opinnot: Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija osaa yhdistää kirjoitustaidon ja suullisen viestinnän osaksi asiantuntijuuttaan. Opiskelija osaa eritellä ajattelu- ja kirjoitusprosessin kulkuun liittyviä tekijöitä. Hän osaa viestiä tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisissa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa. Lisäksi opiskelija osaa antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta. Sisältö: Opiskelija tuottaa joko yksin tai pienryhmissä tieteellisiä kirjoituskäytäntöjä noudattavan moniäänisen opiskeluesseen, jota prosessoidaan pienryhmissä koko kurssin ajan. Lisäksi hän tekee kielenhuollon testin ja kirjoittaa itsearvion ja liikekirjeitä. Opiskelija vastaa suulliseen viestintään liittyvästä tilanteesta, joka voi olla esitelmä, puhe, kokous, neuvottelu, keskustelu tai väittely. Hän valmistelee ja toteuttaa vuorovaikutustilanteen ja osallistuu palautekeskusteluun. Lisäksi hän osallistuu erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Opetus: Kurssia järjestetään lähiopetuksena (40 tuntia) ja osittaisena verkko-opetuksena. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen ja harjoitustöiden tekeminen. Hyväksytty tulos kielenhuollon testistä (vähintään 80 % pisteistä). Suullinen tentti tai tenttiä vastaavaharjoitus. Kurssi on suoritettava yhden lukuvuoden aikana. 1. Iisa, Oittinen & Piehl (2006 tai uudempi): Kielenhuollon käsikirja. 2. Kankaanpää & Piehl (2011): Tekstintekijän käsikirja. 3. Kortetjärvi-Nurmi, Kuronen & Ollikainen (2008 tai uudempi): Yrityksen viestintä. 4. Suullisen viestinnän oppimateriaali Moodlessa ja/tai 5. Jattu-Wahlström & Kallio (1992): Neuvottelutaito ja/ tai 6. Heiska, Kontio, Majapuro & Valtonen (1990 tai uudempi): Korkeakouluopiskelijan kokoustaito. Oheiskirjallisuus: Koskimies (2002): Asiantuntijan esiintymistaito. Onnistuneen esityksen kulmakivet. Arviointi: hyväksytty/täydennettävä GRUNDERNA I KOMMUNIKATION Basics in Communication Omfattning: 5 p Kod: KRUO7112 Tidpunkt: Tidigare studier: Mål: Studenten behärskar informella och formella talsituationer samt klarar av att identifiera, analysera och producera informella och formella texttyper. Studenten behärskar centrala begrepp inom fonetiken och kan identifiera skillnader mellan finlandssvenskt och sverigesvenskt uttal. Innehåll: Muntliga övningar som innefattar diskussion, föredrag, tal, demonstration, argumentation, arbetsansökan och sammanträde. Skriftliga övningar som innefattar referat, rapport, recension, protokoll, insändare och arbetsansökan. Grunderna i svensk fonetik (för humanister). Ekonomiestuderande och förvaltningsstuderande utför en skriftlig uppgift som ersätter föreläsningarna i svensk fonetik. Undervisning: övningar 40 timmar och föreläsningar i fonetik 10 timmar Prestationskrav: Aktivt deltagande i övningarna. Skriftlig rapport. Hemtentamen i fonetik (för humanister). Ersättande skriftlig rapport för ekonomistuderande och förvaltningsstuderande. Litteratur: 1. Backlund (2006): ur Inte bara ord. 2. Gårding & Kjellin (1998): Vårt tal. 3. Reuter (2014: 39 58): Så här ska det låta. Om finlandssvenska och språkriktighet. 4. Lindstedt (2002): Textens hantverk. 5. Svenska skrivregler. Svenska språknämnden. 2 uppl. 2008. Bedömning: Vitsord 1 5 / underkänd Ansvarig lärare: Lektor i svenska Valbarhet: Obligatorisk TOINEN KOTIMAINEN KIELI (RUOTSI) / DET ANDRA INHEMSKA SPRÅKET (FINSKA) Kaksikielisessä Vaasassa ruotsin kieltä voi oppia myös luokkahuoneen ulkopuolella. Työtä Vaasan alueelta hakevalle käytännön ruotsin kielen taito on tärkeä. Pohjoismaisissa yhteyksissä ruotsin osaamisesta on hyötyä, sillä se auttaa ymmärtämään norjaa ja tanskaa. Vaasan yliopiston ruotsin kielen opetuksessa hyödynnetään ruotsinkielistä ympäristöä ja kulttuuria monin tavoin. Opetuksessa käytetään paljon kielikylpyyn perustuvia työtapoja. Kursseilla käytetään opetuskielenä pääosin ruotsia. Myös kertauskurssiin sisältyy suullisia harjoituksia, joissa käytetään ruotsia. Opiskelija saa kokeilla kielitaitonsa toimivuutta autenttisissa viestintätilanteissa. Kursseilla tehdään opintokäyntejä eri kohteisiin, kuten yrityksiin ja kaupungin hallintoon, vieraillaan Wasa Teaterissa, museoissa, konserteissa ja taidenäyttelyissä sekä seurataan ruotsinkielisiä yleisöluentoja ja joukkoviestimiä. Vasa är en tvåspråkig stad och ger studenterna ypperliga möjligheter att även i praktiken öva sina färdigheter i finska. I arbetslivet krävs att man har goda färdigheter i både finska och svenska. Kursen i finska för de svenskspråkiga studenterna fördjupar studenternas färdigheter i den typ av finska som krävs på arbetsmarknaden. Dessutom ger 20 21

kursen säkerhet i att använda finska både muntligt och skriftligt. Ruotsin kielen korvaava kielikoe Ruotsin kielen peruskurssin (5 op) menestyksekäs suorittaminen edellyttää lukion ruotsin kielen oppimäärän hyvää hallintaa. Kurssilla painotetaan erilaisten viestintätilanteiden suullista ja kirjallista hallintaa. Ne opiskelijat, jotka katsovat, että heillä aikaisempien opintojensa tai käytännön kielitaitonsa perusteella on jo nämä lukiokursseja huomattavasti laajemmat tiedot ja taidot, voivat 1. anoa suoraan ruotsin peruskurssin (5 op) korvaamista aiemmilla oman alan korkeakoulutasoisilla opinnoilla tai 2. ilmoittautua opintojakson tavoitteiden saavuttamista mittaavaan korvaavaan kielikokeeseen. Ruotsin kielen korvaava kielikoe koostuu kirjallisesta osiosta, johon on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa suullisesta osiosta, johon kutsutaan kirjallisen osion hyväksytysti suorittaneet Suullinen osio koostuu spontaania kielenkäyttöä mittaavasta kokeesta ja kokeesta, jossa opiskelija pitää valmistellun suullisen esityksen hänelle annetusta aiheesta. Muut kokeeseen osal listuvat kuuntelevat esityksen (n. 10 min) ja esittävät aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Aiheet annetaan kirjallisen osion hyväksytysti suorittaneille etukäteen. Kokeen kummankin osion tulee olla hyväksytysti suoritettu, ennen kuin opiskelija saa kurssista merkinnän opintorekisteriin. Korvaavaan kielikokeeseen voi osallistua ainoastaan yhden kerran. Korvaavasta kokeesta vastaava opettaja ilmoittaa tulokset sähköpostitse kokeeseen osallistuville. Kertauskurssi Ruotsin kielen kertauskurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka eivät läpäise lähtötasoa mittaavaa koetta. Kurssille ohjataan opiskelijat tasotestin perusteella eli kurssille ei voi ilmoittautua suoraan. RUOTSIN KIELEN KERTAUSKURSSI Repetitionskurs i svenska Refresher Course in Swedish Laajuus: 2 op Koodi: KRUO0010 Ajoitus: Syys- tai kevätlukukauden alku. Edeltävät opinnot: Lukion ruotsin kielen oppimäärä tai muut vastaavat taidot. Opintojakson tavoite: Kurssin käytyään opiskelijalla on edellytykset osallistua ruotsin kielen peruskurssille. Opintojakson sisältö: Perusrakenteiden ja perussanaston kertausta opetusmonisteen ja verkkomateriaalin avulla, kirjallisia ja suullisia harjoituksia. Opetus: 20 tuntia lähiopetusta. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen ja annettujen tehtävien hyväksytty suorittaminen. 1. Ruotsin kertauskurssi. Uusin painos. Opetusmoniste. 2. Fiilin Ulla-Maija & Hakala Kristiina (2003): Därför tai vastaava ruotsin kielioppikirja. Arviointi: Hyväksytty / hylätty. Pakollisuus: 1. Kertauskurssi on pakollinen, jos olet suorittanut lukion B-ruotsin oppimäärän arvosanoilla 5 tai 6, etkä ole kirjoittanut ruotsia ylioppilaskirjoituksissa. 2. Kertauskurssi on pakollinen myös, jos tasotesti on hylätty. 3. Sinun tulee osallistua tasotestiin, jos lukion B-ruotsin oppimäärän arvosanasi on 7, 8, 9 tai 10, mutta ET ole kirjoittanut ruotsia ylioppilaskirjoituksissa. 4. Tasotestiin pitää osallistua myös, jos ylioppilastutkinnon arvosanasi ruotsin kielessä on pitkässä oppimäärässä B tai A tai keskipitkässä oppimäärässä C, B tai A. Lisätiedot: Opetuskielet suomi ja ruotsi Peruskurssit 5 op RUOTSIN KIELEN PERUSKURSSI HALLINTO- TIETEIDEN OPISKELIJOILLE Grundkurs i svenska för förvaltningsstuderande Basic Course in Swedish for Public Administration Students Laajuus: 5 op Koodi: KRUO6111 Edeltävät opinnot: a) lukion A-ruotsin oppimäärä (arvosana l, e, m tai c) tai lukion B-ruotsin oppimäärä (arvosana l, e tai m) TAI b) vastaavat tiedot JA hyväksytysti suoritettu lähtötasotesti. Lähtötasotestin perusteella opiskelija ohjataan tarvittaessa ruotsin kielen kertauskurssille KRUO0010. Suoritettuaan kertauskurssin hyväksytysti opiskelija saa ilmoittautua peruskurssille. Opintojakson tavoite: B1 C1. Opiskelija saavuttaa kieliasetuksen (6.6.2003/424 6) mukaisen, omalla alalla tarvittavan toisen kotimaisen kielen suullisen ja kirjallisen taidon. Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Hän hallitsee ruotsin kielen perusrakenteet ja oman alansa keskeistä sanastoa sekä osaa viestiä oman alansa suullisissa ja kirjallisissa työtehtävissä vuorovaikutteisesti. Opiskelija tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin erityispiirteitä. Hänellä on valmius kehittää ruotsin kielen taitoaan omatoimisesti autenttisissa ruotsinkielisissä viestintätilanteissa. Opintojakson sisältö: Eri aihepiirejä käsitteleviä ajankohtaisia tekstejä. Suullisia ja kirjallisia harjoituksia. Perusrakenteiden kertausta. Kielellisten apuneuvojen käytön harjoittelua. Tilannepohjaisia yksilö-, pari- ja ryhmäharjoituksia sekä pienryhmäkeskusteluja. Opiskelija pitää omaan alaansa liittyvän suullisen esitelmän ruotsiksi. Suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten joukkoviestinten uutistarjonnan seuraamista ja raportointia. Opintokäyntejä ruotsinkielisiin kohteisiin ja niihin liittyviä tehtäviä. Opetus: 60 tuntia lähiopetusta: 30 tuntia kirjallisia ja 30 tuntia suullisia harjoituksia Kurssilla on kaksi toteutustapaa. Kiinteäohjelmainen opetus ja kielikylpymuotoinen opetus. Kiinteäohjelmaisessa opetuksessa käytetään opetusmonistetta. Kielikylpymuotoisessa opetuksessa korostuu suullisen kielitaidon harjoittelu. Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa kurssin sisältöön ja työskentelytapoihin. Ryhmä valitsee kurssille yhteisen teeman, jota se työstää opettajan ohjauksessa itsenäisesti ja pienryhmissä (lisätietoja sivulla www.uva.fi/fi/for/student/studies/study/language_ studies/ruotsin_kielen_kielikylpymuotoiset_opetusryhmat). Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen. Hyväksytysti suoritetut suulliset ja kirjalliset tehtävät. 1. Opetusmoniste: Svenska för förvaltningsstuderande 2014 2015. 2. Fiilin Ulla-Maija & Hakala Kristiina (2003): Därför. Oy Finn Lectura Ab. Hakapaino Oy. Helsinki. 3. Ajankohtaista omaa alaa käsittelevää materiaalia opettajan ohjeiden mukaan. Arviointi: Suullisten ja kirjallisten tehtävien jatkuva arviointi. Opintojakso arvioidaan: a) kurssiarvosana: 1 5 / hylätty b) kieliasetuksen mukainen toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito: TT/HT/hylätty. Pakollisuus: Pakollinen Lisätiedot: Opintojakso muodostaa kokonaisuuden, jonka suullinen ja kirjallinen osuus on suoritettava hyväksyttävästi saman lukuvuoden aikana. Hylätty kurssi on suoritettava kokonaisuudessaan uudelleen. RUOTSIN KIELEN PERUSKURSSI HUMANISTISEN ALAN OPISKELIJOILLE Grundkurs i svenska för humanister Basic Course in Swedish for Humanities Students Laajuus: 5 op Koodi: KRUO7111 22 23

24 Edeltävät opinnot: a) lukion A-ruotsin oppimäärä (arvosana l, e, m tai c) tai lukion B-ruotsin oppimäärä (arvosana l, e tai m) TAI b) vastaavat tiedot JA hyväksytysti suoritettu lähtötasotesti. Lähtötasotestin perusteella opiskelija ohjataan tarvittaessa ruotsin kielen kertauskurssille KRUO0010. Suoritettuaan kertauskurssin hyväksytysti opiskelija saa ilmoittautua peruskurssille. Opintojakson tavoite: B1 C1. Opiskelija saavuttaa kieliasetuksen (6.6.2003/424 6) mukaisen, omalla alalla tarvittavan toisen kotimaisen kielen suullisen ja kirjallisen taidon. Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Hän hallitsee ruotsin kielen perusrakenteet ja oman alansa keskeistä sanastoa sekä osaa viestiä oman alansa suullisissa ja kirjallisissa työtehtävissä vuorovaikutteisesti. Opiskelija tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin erityispiirteitä. Hänellä on valmius kehittää ruotsin kielen taitoaan omatoimisesti autenttisissa ruotsinkielisissä viestintätilanteissa. Opintojakson sisältö: Eri aihepiirejä käsitteleviä ajankohtaisia tekstejä. Suullisia ja kirjallisia harjoituksia. Perusrakenteiden kertausta. Kielellisten apuneuvojen käytön harjoittelua. Tilannepohjaisia yksilö-, pari- ja ryhmäharjoituksia sekä pienryhmäkeskusteluja. Opiskelija pitää omaan alaansa liittyvän suullisen esitelmän ruotsiksi. Suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten joukkoviestinten uutistarjonnan seuraamista ja raportointia. Opintokäyntejä ruotsinkielisiin kohteisiin ja niihin liittyviä tehtäviä. Opetus: 50 tuntia lähiopetusta. Kurssilla on kaksi toteutustapaa. Kiinteäohjelmainen opetus ja kielikylpymuotoinen opetus. Kiinteäohjelmaisessa opetuksessa käytetään opetusmonistetta. Kielikylpymuotoisessa opetuksessa korostuu suullisen kielitaidon harjoittelu. Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa kurssin sisältöön ja työskentelytapoihin. Ryhmä valitsee kurssille yhteisen teeman, jota se työstää opettajan ohjauksessa itsenäisesti ja pienryhmissä (lisätietoja sivulla www.uva.fi/fi/for/student/studies/study/language_ studies/ruotsin_kielen_kielikylpymuotoiset_opetusryhmat). Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen. Hyväksytysti suoritetut suulliset ja kirjalliset tehtävät. 1. Opetusmoniste: Svenska för humanister 2015 2016. 2. Suomenruotsalainen tai ruotsalainen kaunokirjallinen teos oman valinnan mukaan 3. Ajankohtaista omaa alaa käsittelevää materiaalia opettajan ohjeiden mukaan Arviointi: Suullisten ja kirjallisten tehtävien jatkuva arviointi. Opintojakso arvioidaan: a) kurssiarvosana: 1 5 / hylätty b) kieliasetuksen mukainen toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito: TT/HT/hylätty. Pakollisuus: Pakollinen Lisätiedot: Opintojakso muodostaa kokonaisuuden, jonka suullinen ja kirjallinen osuus on suoritettava hyväksyttävästi saman lukuvuoden aikana. Hylätty kurssi on suoritettava kokonaisuudessaan uudelleen. RUOTSIN KIELEN PERUSKURSSI KAUPPA- TIETEIDEN OPISKELIJOILLE Grundkurs i svenska för ekonomiestuderande Basic Course in Swedish for Business Students Laajuus: 5 op Koodi: KRUO9111 Edeltävät opinnot: a) lukion A-ruotsin oppimäärä (arvosana l, e, m tai c) tai lukion B-ruotsin oppimäärä (arvosana l, e tai m) TAI b) vastaavat tiedot JA hyväksytysti suoritettu lähtötasotesti. Lähtötasotestin perusteella opiskelija ohjataan tarvittaessa ruotsin kielen kertauskurssille KRUO0010. Suoritettuaan kertauskurssin hyväksytysti opiskelija saa ilmoittautua peruskurssille. Opintojakson tavoite: B1 C1. Opiskelija saavuttaa kieliasetuksen (6.6.2003/424 6) mukaisen, omalla alalla tarvittavan toisen kotimaisen kielen suullisen ja kirjallisen taidon. Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Hän hallitsee ruotsin kielen perusrakenteet ja oman alansa keskeistä sanastoa sekä osaa viestiä oman alansa suullisissa ja kirjallisissa työtehtävissä vuorovaikutteisesti. Opiskelija tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin erityispiirteitä. Hänellä on valmius kehittää ruotsin kielen taitoaan omatoimisesti autenttisissa ruotsinkielisissä viestintätilanteissa. Opintojakson sisältö: Eri aihepiirejä käsitteleviä ajankohtaisia tekstejä. Suullisia ja kirjallisia harjoituksia. Perusrakenteiden kertausta. Kielellisten apuneuvojen käytön harjoittelua. Tilannepohjaisia yksilö-, pari- ja ryhmäharjoituksia sekä pienryhmäkeskusteluja. Opiskelija pitää omaan alaansa liittyvän suullisen esitelmän ruotsiksi. Suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten joukkoviestinten uutistarjonnan seuraamista ja raportointia. Opintokäyntejä ruotsinkielisiin kohteisiin ja niihin liittyviä tehtäviä. Opetus: 60 tuntia lähiopetusta: 30 tuntia kirjallisia ja 30 tuntia suullisia harjoituksia Kurssilla on kaksi toteutustapaa. Kiinteäohjelmainen opetus ja kielikylpymuotoinen opetus. Kiinteäohjelmaisessa opetuksessa käytetään opetusmonistetta. Kielikylpymuotoisessa opetuksessa korostuu suullisen kielitaidon harjoittelu. Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa kurssin sisältöön ja työskentelytapoihin. Ryhmä valitsee kurssille yhteisen teeman, jota se työstää opettajan ohjauksessa itsenäisesti ja pienryhmissä (lisätietoja sivulla www.uva.fi/fi/for/student/studies/study/language_ studies/ruotsin_kielen_kielikylpymuotoiset_opetusryhmat). Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen. Hyväksytysti suoritetut suulliset ja kirjalliset tehtävät. 1. Opetusmoniste: Svenska för ekonomistuderande. 2015 2016. 2. Fiilin Ulla-Maija & Hakala Kristiina (2003): Därför. Oy Finn Lectura Ab. Hakapaino Oy. 3. Ajankohtaista omaa alaa käsittelevää aineistoa opettajan ohjeiden mukaan. Arviointi: Suullisten ja kirjallisten tehtävien jatkuva arviointi. Opintojakso arvioidaan: a) kurssiarvosana: 1 5 / hylätty b) kieliasetuksen mukainen toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito: TT/HT/hylätty. Lisätiedot: Opintojakso muodostaa kokonaisuuden, jonka suullinen ja kirjallinen osuus on suoritettava hyväksyttävästi saman lukuvuoden aikana. Hylätty kurssi on suoritettava kokonaisuudessaan uudelleen. FINSKA SOM DET ANDRA INHEMSKA SPRÅKET Finnish as the Second Official Language Laajuus: 5 op Koodi: KSUO7113 Edeltävät opinnot: Lukion suomen kielen opinnot tai vastaavat tiedot Opintojakson tavoite: B1 C1. Sellaisen omalla alalla tarvittavan suullisen ja kirjallisen suomen kielen taidon saavuttaminen, josta säädetään laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (6.6.2003/424 6). Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Hän hallitsee suomen kielen perusrakenteet ja oman alansa keskeistä sanastoa sekä osaa viestiä oman alansa suullisissa ja kirjallisissa työtehtävissä vuorovaikutteisesti. Opiskelijalla on valmius kehittää suomen kielen taitoaan omatoimisesti autenttisissa suomenkielisissä viestintätilanteissa. Opintojakson sisältö: Kurssilla perehdytään suomen kielen keskeisiin kielioppi-, kielenhuolto- ja rakennekysymyksiin sekä harjoitellaan opiskelu- ja työelämässä tarvittavien tekstien muokkaamista ja laatimista. Harjoitellaan esiintymistä, keskusteluihin osallistumista, puheen ja esitelmän pitämistä sekä kokous- ja neuvottelutekniikkaa. Opetus: 60 tuntia Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen, harjoitustehtävien hyväksytty suorittaminen. Jatkuva arviointi. 1. Iisa, Oittinen & Piehl (2006 tai uudempi): Kielenhuollon käsikirja. 2. Kankaanpää & Piehl (2011): Tekstintekijän käsikirja. 3. Jattu-Wahlström & Kallio (1992): Neuvottelutaito. 4. Heiska, Kontio, Majapuro & Valtonen: Korkeakouluopiskelijan kokoustaito. Arviointi: Suullisten ja kirjallisten tehtävien jatkuva arviointi. 25

Opintojakso arvioidaan: a) kurssiarvosana: 1 5 / hylätty b) kieliasetuksen mukainen toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito: TT/HT/hylätty. Vastuuhenkilö: Kielipalvelut-yksikkö Pakollisuus: Pakollinen Lisätiedot: Tarkoitettu kaikkein alojen opiskelijoille, joilla on ruotsi äidinkielenä. Opintojaksoa ei järjestetä lähiopetuksena. Suomea hyvin osaavat opiskelijat voivat suorittaa opintojakson korvaavalla kielikokeella. Muut opiskelijat voivat osallistua yhteistyöpartnerin vastaavalle kurssille. Lisätietoja saa amanuenssilta. Teknillistieteellisen alan opiskelijoiden äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot ÄIDINKIELI (SUOMI) / MODERSMÅL (SVENSKA) Äidinkielen suullisilta ja kirjallisilta taidoiltaan ihminen ei ole koskaan valmis. Varma esiintyminen, kokous- ja neuvottelutaitojen hallinta sekä selkeä ja vakuuttava kyky esittää asiansa kirjallisesti ovat taitoja, joiden merkitys korostuu työpaikoista kilpailtaessa ja myöhemmin työelämässä. Äidinkielen pakollisiin opintoihin kuuluu suomen opintojakso Tekniikan suomi (3 op). Du kan alltid utveckla dina muntliga och skriftliga färdigheter i modersmålet. I arbetslivet uppskattas det att du kan uppträda professionellt, att du behärskar mötes- och sammanträdesförfarandet och att du kan föra fram ditt budskap på ett säkert och övertygande sätt både i tal och i skrift. De obligatoriska studierna i modersmålet svenska består av kursen Svenska för teknologer (3 p). TEKNIIKAN SUOMI Finnish for Technology Students Koodi: KSUO8111 Ajoitus: Seminaarivaihe Edeltävät opinnot: Tekniikan suomi -kurssin alussa opis- kelijalla on oltava omaa lähdeviitteistettyä tieteellistä tekstiä vähintään 10 sivua. Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija osaa yhdistää kirjoitustaidon ja suullisen viestinnän osaksi asiantuntijuuttaan. Kurssilla opiskelija perehtyy tieteelliseen ajatteluun ja kirjoitusprosessin kulkuun. Hän osaa viestiä tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisissa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa. Lisäksi hän osaa antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta. Opintojakson sisältö: Opiskelija vastaa yhdestä vuorovaikutustilanteesta, jonka aiheena on oma opinnäytetyö. Tilanteen voi toteuttaa esittelynä, kokouksena, neuvotteluna tai keskusteluna. Opiskelija valmistelee ja toteuttaa opinnäytetyön kieltä ja tyyliä käsittelevän harjoituksen ja osallistuu palautekeskusteluun. Hän perehtyy lähdeluettelon laatimiseen ja lähdeviitteiden merkitsemiseen. Lisäksi hän laatii liikekirjeitä ja tekee kielenhuollon harjoituksia. Opetus: 32 tuntia Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen ja harjoitustöiden tekeminen. Kurssi on suoritettava yhden lukuvuoden aikana. 1. Kauppinen, Nummi & Savola (2004): Tekniikan viestintä. 2. Iisa, Oittinen & Piehl (2006 tai uudempi): Kielenhuollon käsikirja. 3. Nykänen, Olli (2002): Toimivaa tekstiä. Opas tekniikasta kirjoittaville. 4. Tiedekunnan ohjeet Arviointi: hyväksytty / hylätty Pakollisuus: Pakollinen SVENSKA FÖR TEKNOLOGER Swedish for Technology Students Omfattning: 3 p Kod: KRUO8112 Tidpunkt: Tidigare studier: Mål: Efter att ha gått kursen behärskar studenten informella och formella talsituationer samt klarar av att identifiera, analysera och producera informella och formella texttyper. Innehåll: Muntliga övningar (2 p) som innefattar diskussion, tal, demonstration, arbetsansökan och sammanträde. Skriftiga övningar som innefattar (1 p) referat, rapport, protokoll, insändare och arbetsansökan. Undervisning: Föreläsningar och övningar 30 timmar Prestationskrav: Aktivt deltagande i övningarna. Skriftlig rapport. Litteratur: 1. Backlund: ur Inte bara ord. 2006. 2. Lindstedt: Textens hantverk. 2002. 3. Svenska skrivregler. Svenska språknämnden. 2 uppl. 2008. Bedömning: Vitsord 1 5 / underkänd Ansvarig lärare: Lektor i svenska Valbarhet: Obligatorisk Övrig information: Kursen arrangeras inte årligen. Studerande kan anmäla sig till kursen KRUO7112 Grunderna i kommunikation och avlägga kursen enligt lärarens anvisningar. TOINEN KOTIMAINEN KIELI (RUOTSI) / DET ANDRA INHEMSKA SPRÅKET (FINSKA) Kaksikielisessä Vaasassa ruotsin kieltä voi oppia myös luokkahuoneen ulkopuolella. Työtä Vaasan alueelta hakevalle käytännön ruotsin kielen taito on tärkeä. Pohjoismaisissa yhteyksissä ruotsin osaamisesta on hyötyä, sillä se auttaa ymmärtämään norjaa ja tanskaa. Vaasan yliopiston ruotsin kielen opetuksessa hyödynnetään ruotsinkielistä ympäristöä ja kulttuuria monin tavoin. Opetuksessa käytetään paljon kielikylpyyn perustuvia työtapoja. Kursseilla käytetään opetuskielenä pääosin ruotsia. Myös kertauskurssiin sisältyy suullisia harjoituksia, joissa käytetään ruotsia. Opiskelija saa kokeilla kielitaitonsa toimivuutta autenttisissa viestintätilanteissa. Kursseilla tehdään opintokäyntejä eri kohteisiin, kuten yrityksiin ja kaupungin hallintoon, vieraillaan Wasa Teaterissa, museoissa, konserteissa ja taidenäyttelyissä sekä seurataan ruotsinkielisiä yleisöluentoja ja joukkoviestimiä. Vasa är en tvåspråkig stad och ger studenterna ypperliga möjligheter att även i praktiken öva sina färdigheter i finska. I arbetslivet krävs att man har goda färdigheter i både finska och svenska. Kursen i finska för de svenskspråkiga studenterna fördjupar studenternas färdigheter i den typ av finska som krävs på arbetsmarknaden. Dessutom ger kursen säkerhet i att använda finska både muntligt och skriftligt. Ruotsin kielen korvaava kielikoe Katso sivu 22. RUOTSIN KIELEN PERUSKURSSI TEKNIIKAN OPISKELIJOILLE Grundkurs i svenska för teknologie studerande Basic Course in Swedish for Technology Students Koodi: KRUO8111 Edeltävät opinnot: a) lukion A-ruotsin oppimäärä (arvosana l, e, m tai c) tai lukion B-ruotsin oppimäärä (arvosana l, e tai m) TAI b) vastaavat tiedot JA hyväksytysti suoritettu lähtötasotesti. Lähtötasotestin perusteella opiskelija ohjataan tarvittaessa ruotsin kielen kertauskurssille KRUO0010. Suoritettuaan kertauskurssin hyväksytysti opiskelija saa ilmoittautua peruskurssille. Opintojakson tavoite: B1 C1. Opiskelija saavuttaa kieliasetuksen (6.6.2003/424 6) mukaisen, omalla alalla tarvittavan toisen kotimaisen kielen suullisen ja kirjallisen taidon. Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija hallitsee kielen perusrakenteet ja keskeisen teknologian alan sanaston. Opiskelija pystyy kommunikoimaan alansa asioista sekä kirjallisesti että suullisesti. Opintojakson sisältö: Käsitellään lähinnä tekniikan alan tekstejä sekä näihin aihepiireihin liittyviä yleiskielisiä tekstejä. Tehdään suullisia harjoituksia teknisistä kysymyksistä ja kehitetään sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. Yksilöllinen esitelmä teknisestä ilmiöstä tai laitteesta. Yritysvierailut mahdollisia. Opetus: Harjoituksia ja ryhmätyöskentelyä 36 tuntia Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen, itsenäisesti valmisteltujen suullisten ja kirjallisten harjoitusten hyväksytty suorittaminen, jatkuva arviointi. Opettajan ohjeiden mukaan 26 27

Arviointi: Jatkuva arviointi. Opintojakso arvioidaan: a) kurssiarvosana asteikolla 1 5/hylätty b) kieliasetuksen mukainen toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito asteikolla TT/HT/hylätty. Pakollisuus: Pakollinen FINSKA SOM DET ANDRA INHEMSKA SPRÅKET FÖR TEKNOLOGIE STUDERANDE Finnish as the Second Official Language for Technology Students Koodi: KSUO8112 Edeltävät opinnot: Opintojakson tavoite: B1 C1. Sellaisen omalla alalla tarvittavan suullisen ja kirjallisen suomen kielen taidon saavuttaminen, josta säädetään laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (6.6.2003/424 6). Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Hän hallitsee suomen kielen perusrakenteet ja oman alansa keskeistä sanastoa sekä osaa viestiä oman alansa suullisissa ja kirjallisissa työtehtävissä vuorovaikutteisesti. Opiskelijalla on valmius kehittää suomen kielen taitoaan omatoimisesti autenttisissa suomenkielisissä viestintätilanteissa. Opintojakson sisältö: Kurssilla harjoitellaan opiskelu- ja työelämässä tarvittavien tekstien muokkaamista ja laatimista. Harjoitellaan esiintymistä, keskusteluihin osallistumista, puheen ja esitelmän pitämistä sekä kokous- ja neuvottelutekniikkaa. Opetus: 36 tuntia Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen, harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. Jatkuva arviointi. 1. Kauppinen, Nummi & Savola (2004): Tekniikan viestintä. 2. Jattu-Wahlström & Kallio (1992). Neuvottelutaito. 3. Heiska, Kontio, Majapuro & Valtonen: Korkeakouluopiskelijan kokoustaito. Arviointi: Suullisten ja kirjallisten tehtävien jatkuva arviointi. Opintojakso arvioidaan: a) kurssiarvosana: 1-5 / hylätty b) kieliasetuksen mukainen toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito: TT/HT/hylätty. Vastuuopettaja: Kielipalvelut-yksikön lehtorit Pakollisuus: Pakollinen Lisätiedot: Opintojaksoa ei järjestetä lähiopetuksena. Suomea hyvin osaavat opiskelijat voivat suorittaa opintojakson korvaavalla kielikokeella. Muut opiskelijat voivat osallistua KOTI1051 Kirjalliset ja suulliset taidot I -kurssille tai yhteistyöpartnerin vastaavalle kurssille. Lisätietoja korvaavasta kielikokeesta ja kurssin suoritusmahdollisuuksista saa Kielipalvelut-yksikön amanuenssilta. Peruskursseja täydentävät kurssit Täydennysjakso on tarkoitettu niille opiskelijoille, joiden aikaisemmat korkeakoulutasoiset suomen tai ruotsin kielen opinnot eivät vastaa laajuudeltaan tai sisällöltään Vaasan yliopiston tutkintovaatimuksia. Kurssille ohjataan korvaavuushakemusten perusteella. SUOMEN KIELEN TÄYDENNYSJAKSO Laajuus: 1 2 op Koodi: KSUO5110 Ajoitus: Kevätlukukausi. Edeltävät opinnot: Tarkoitettu opiskelijoille, joille on hyväksiluettu osa suomen kielen kirjallisen viestinnän tai tieteellisen kirjoittamisen opinnoista ja joiden on täydennettävä suoritustaan. Opintojakson tavoite: Kurssin tavoitteena on täydentää aikaisempia suomen kielen suorituksia Moodle-oppimisympäristössä. Opintojakson sisältö: Kurssin sisältö räätälöidään kunkin opiskelijan mukaan siten että hänen opintonsa vastaavat VY:n vaatimuksia kullakin koulutusalalla. Sisältöihin voivat kuulua mm. tieteellisen tutkielman opponointi ja siitä laadittava raportti, essee ja liikekirjeet. Opetus: Verkko-opetus. Suoritustapa: Annettujen tehtävien hyväksytty suorittaminen Moodle-oppimisympäristössä. Opettajan ohjeiden mukaan. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilö: Ulla-Helena Kapiala Lisätiedot: Kurssi on tarkoitettu täydennyskurssiksi opiskelijoille, jotka tarvitsevat aikaisemmin muussa korkeakoulussa suoritetun suomen kurssin oppimäärän määrällistä täydentämistä, niin että se vastaa Vaasan yliopiston vaatimuksia. Kurssille ilmoittaudutaan jättämällä suomen kielen korvaavuutta koskeva anomus Kielipalvelut-yksikön opinto-ohjaukseen. Kurssin osallistujat valitaan niiden joukosta, joiden korvaavuusanomus on hyväksytty. RUOTSIN KIELEN TÄYDENNYSJAKSO Kompletteringskurs i svenska Supplementary Course in Swedish Laajuus: 2 op Koodi: KRUO5110 Ajoitus: Syys-/kevätlukukausi. Edeltävät opinnot: Määrällisesti tai sisällöllisesti Vaasan yliopiston tutkintovaatimuksia suppeammat korkeakouluopinnot ruotsin kielessä. Opintojakson tavoite: B1 C1. Opiskelija täydentää aikaisempia ruotsin kielen peruskurssia vastaavia opintojaan niin, että hän saavuttaa kieliasetuksen (6.6.2003/424 6) mukaisen, omalla alalla tarvittavan toisen kotimaisen kielen suullisen ja kirjallisen taidon. Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Hän hallitsee ruotsin kielen perusrakenteet ja oman alansa keskeistä sanastoa. Opiskelija osaa viestiä oman alansa suullisissa ja kirjallisissa työtehtävissä vuorovaikutteisesti. Opintojakson sisältö: Lähiopetuksena suullisen kielitaidon yksilö- ja pienryhmäharjoituksia. Ääntämisharjoituksia. Kieliopin ja rakenteiden kertausta verkkopohjaisessa oppimisympäristössä. Suullinen esitelmä ja kirjallisia tehtäviä oman ammattialan aiheesta. Suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten joukkoviestinten uutistarjonnan seuraamista ja raportointia. Opetus: 10 tuntia ryhmätapaamisia, itsenäinen työskentely verkkopohjaisessa oppimisympäristössä. Suoritustapa: Hyväksytysti suoritettu suullinen esitys ja kirjallinen raportti. Aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen ja verkkotyöskentelyyn. Opiskelijan erikoisalaa käsittelevää joukkoviestimien ja ammattikirjallisuuden ajankohtaismateriaalia sekä ruotsin kielen kertaukseen sopivaa verkkomateriaalia opettajan osoituksen mukaan. Fiilin Ulla-Maija & Hakala Kristiina (2003): Därför. Oy Finn Lectura Ab. Hakapaino OY. Helsinki. Arviointi: Jatkuva arviointi. Opintojakso arvioidaan: a) kurssiarvosana: 1 5 / hylätty b) kieliasetuksen mukainen toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito: TT/HT/hylätty.. Lisätiedot: Kurssi on tarkoitettu täydennyskurssiksi opiskelijoille, jotka tarvitsevat aikaisemmin muussa korkeakoulussa suoritetun ruotsin kurssin oppimäärän määrällistä tai nykyiseen erikoisalaan liittyvää, sisällöllistä täydentämistä, niin että se vastaa Vaasan yliopiston tutkintovaatimuksia. Kurssille ilmoittaudutaan jättämällä ruotsin kielen pakollisen opintojakson korvaavuutta koskeva anomus Kielipalvelut-yksikön opinto-ohjaukseen syyslukukauden aikana. Korvaavuushakemuksesta on käytävä ilmi ne kurssit, joita opiskelijan on täydennettävä, jotta suoritukset vastaavat Vaasan yliopiston pakollista ruotsin kielen peruskurssin oppimäärää. Kurssin osallistujat valitaan niiden joukosta, joiden korvaavuushakemus on hyväksytty. 28 29

5 Opintojaksokuvaukset: tieteellinen kirjoittaminen Tieteellinen kirjoittaminen -opintojakson laajuus on aina 5 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa kurssin joko suomeksi tai englanniksi sen mukaan, aikooko hän laatia pro gradu -tutkielmansa suomen vai englannin kielellä. TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN SUOMEKSI Academic Writing in Finnish Laajuus: 5 op Koodi: KSUO9211 Ajoitus: Ylemmän tutkinnon seminaarivaihe. Opiskelijalla on oltava kurssille tultaessa omaa tieteellistä ja oman tiedekunnan ohjeiden mukaisesti lähdeviitteistettyä tekstiä vähintään 10 sivua. Edeltävät opinnot: Suomen kielen suullinen viestintä (2 op) ja kirjallinen viestintä (3 op) Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija osaa yhdistää kirjoitustaidon ja tieteellisen tutkimusprosessin osaksi asiantuntijuuttaan. Opiskelija tutustuu tieteelliseen kirjoittamiseen sekä teorian että käytännön kautta. Hän tietää tieteellisen kirjoittamisen periaatteet ja osaa noudattaa sovittuja käytänteitä, kuten lähdeviitteiden ja -luettelon merkintätapoja. Opiskelija syventää käsitystä itsestään kirjoittajana ja omasta oikeakielisyyden hallintansa tasosta. Opiskelija oppii tuottamaan ja tarkastelemaan omaa tekstiään lukijalähtöisesti ja ilmaisemaan itseään suomeksi täsmällisesti, johdonmukaisesti ja oikeakielisesti. Opintojakson sisältö: 1. Opiskelija tutustuu tutkimuksen kirjoittamisprosessiin ja siihen liittyvään teoriaan esitelmöiden, kirjoittaen ja/ tai keskustellen. 2. Opiskelija laatii tutkimussuunnitelman ja/tai analyysin tieteellisestä tekstistä ja/tai tiedettä yleistajuistavan tekstin. 3. Opiskelija tarkastelee pienryhmässä opinnäytetöiden kieltä ja tieteellistä tyyliä. 4. Opiskelija valmistautuu tieteellisen kirjoittamisen tenttiin lukemalla tenttikirjallisuutta ja tekemällä oikeakielisyyden tehtäviä. Opetus: Kurssia järjestetään lähiopetuksena (26 tuntia) ja osittaisena verkkokurssina. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen/ verkkokeskusteluihin ja harjoitustöiden tekeminen. Tieteellisen kirjoittamisen tentti. 1. Tutki ja kirjoita (2006 tai uudempi). Toim. Sirkka Hirsijärvi, Pirkko Remes & Paula Sajavaara. Helsinki: Tammi. 2. Iisa, Oittinen & Piehl (2006 tai uudempi): Kielenhuollon käsikirja. Helsinki: Yrityskirjat. 3. Kniivilä, Lindblom-Ylänne & Mäntynen (2007). Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Helsinki: WSOY. 4. Tiedekunnan kirjoitusohjeet 5. Muu opettajan ohjeistama materiaali Arviointi: 1 5 / hylätty Pakollisuus: Vaihtoehtoinen Tieteellinen kirjoittaminen englanniksi (5 op) -kurssin kanssa. TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN ENGLANNIKSI Writing Academic English Laajuus: 5 op Koodi: KENG9212 Edeltävät opinnot: Luetunymmärtäminen ja tekstianalyysi (3 op) ja Suulliset taidot (2 op) Opintojakson tavoite: B2 C1 Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija on tietoinen tieteellisen kirjoittamisen tyypillisistä piirteistä. Hän tunnistaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet ja osaa soveltaa niitä. Opiskelija kehittää kriittistä ja analyyttista lukutaitoaan, osaa tuottaa ja arvioida tieteellisiä tekstejä sekä tunnistaa englantia vieraana kielenä käyttävän kirjoittajan kohtaamat haasteet. Opiskelija oppii myös mitä tarkoitetaan plagioinnilla ja tieteellisellä vilpillä. Opintojakson sisältö: Kurssilla tutustutaan yleisön, tavoitteen, rekisterin ja tyylin käsitteisiin tieteellisen kirjoittamisen näkökulmasta. Kurssilla käydään läpi tieteellisten tekstien rakennetta, esim. tiivistelmiä, määritelmiä, arvosteluja, tutkimussuunnitelmia ja tieteellisiä tutkimuksia. Kurssilla harjoitellaan analyyttista lukemista ja opitaan tunnistamaan tieteellisessä kirjoittamisessa käytettyjä retorisia keinoja. Kurssilla perehdytään myös kriittiseen lukemiseen ja muistiinpanojen tekoon, sekä opitaan merkitsemään lähteitä. Kurssilla keskitytään myös englantia vieraana kielenä käyttävän opiskelijan tuottamiin tyypillisiin piirteisiin tieteellisissä teksteissä. Opetus: 30 tuntia Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen, lyhyitä kirjallisia tehtäviä sekä yksi pidempi kirjoitustehtävä The Harbrace College Handbook, muu materiaali opettajan ohjeiden mukaan Pakollisuus: Vaihtoehtoinen Tieteellinen kirjoittaminen suomeksi (5 op) -kurssin kanssa. 30 31

6 Opintojaksokuvaukset: vieraat kielet ENGLANTI Kansainvälistymisen myötä englannin kielen asema on entisestään vahvistunut tieteen ja teknologian sekä maailmankaupan, kansainvälisten suhteiden ja diplomatian kielenä. Englannin kieli on myös kansainvälisten konferenssien ja tapaamisten käytetyin yhteinen kieli. Englannin kielen korvaava kielikoe Opiskelija, joka on hankkinut lukion oppimäärää huomattavasti laajemmat ja monipuolisemmat tiedot ja taidot englannin kielessä voi 1. anoa suoraan englannin peruskurssin (5 op) korvaamista aiemmilla oman alan korkeakoulutasoisilla opinnoilla, tai 2. ilmoittautua opintojakson tavoitteiden saavuttamista mittaavaan korvaavaan: suulliseen kielikokeeseen (vastaa kurssia Suulliset taidot, 2 op), ja/tai kirjalliseen kielikokeeseen (vastaa kurssia Luetun ymmärtäminen ja tekstianalyysi, 3 op). Korvaavan kielikokeen kirjallisessa osiossa mitataan tieteellisen tekstin analysointikykyä. Suullinen osio testaa kykyä selviytyä oman alan kielenkäyttötilanteissa. Suulliseen osioon kuuluu itsenäisesti valmisteltu 10 min. esitys. Tarkemmat ohjeet löytyvät opiskelijoiden verkkosivuilta kohdasta Kielten tasotestit ja korvaavat kokeet. Korvaavan kielikokeeseen ilmoittaudutaan WebOodissa. Korvaavaan kielikokeeseen voi osallistua ainoastaan yhden kerran. ESPANJA Vaasan yliopistolla on useita vaihtokorkeakouluja espanjankielisissä maissa. Suotavaa on, että opiskelijoilla olisi mahdollisimman hyvä espanjan kielen taito ennen vaihtoon lähtöä. Vaasan yliopistossa on mahdollista suorittaa 16 opintopistettä espanjan kielen opintoja: Espanjan alkeet I-II (yht. 6 op), Espanjan kielen täydennyskurssi (5 op) ja Espanjan kielen peruskurssi (5 op). Opiskelijoilla on myös opiskelijavaihdon jälkeen mahdollisuus anoa kieliharjoittelusta opintopisteitä. ITALIA Italian kielen opintoja järjestetään pääasiassa Avoimen yliopiston kautta. Opintojaksot on kuitenkin suunniteltu vastaamaan Vaasan yliopiston tutkintovaatimuksia ja ne voidaan siten sisällyttää tutkintoihin. Avoimen yliopiston kurssit ovat yleensä maksullisia ja niille ilmoittaudutaan Avoimen yliopiston kautta. RANSKA Kielipalvelut-yksikön ranskan kielen opintojaksot on tarkoitettu kaikkien tiedekuntien opiskelijoille. Opinnot voi aloittaa alkeista, kerrata aiempia opintoja täydennyskurssin avulla tai aloittaa suoraan tasolta, joka vastaa tutkintoon kuuluvan ensimmäisen vieraan kielen vaatimuksia (taitotaso B1). Kaikkien tiedekuntien opiskelijat voivat suorittaa ranskan kielestä myös suppean (perusopinnot 25 op) tai laajan (perus- ja aineopinnot 60 op) sivuaineen. Sivuainekokonaisuus muodostuu kielitaidon, kielitiedon, kääntämisen, kulttuurin ja maantuntemuksen opinnoista. Ranskan kielen perus- ja aineopintoihin kuuluvien opintojaksojen kuvaukset löytyvät weboodista ja opiskelijoiden verkkosivuilta kohdasta Filosofisen tiedekunnan tarjoamat sivuaineet, ranskan kieli. Kaikkien niiden opiskelijoiden, jotka haluavat tehdä ranskasta tutkintoon vaadittavan ensimmäisen vieraan kielen opinnot tai jotka haluavat aloittaa ranskan sivuaineopinnot, on osallistuttava yhdistettyyn sivuaine- ja tasokokeeseen elo syyskuussa tai marras joulukuussa. Katso tarkemmat tiedot tasokokeista yliopiston verkkosivuilta kohdasta Kielten tasotestit ja korvaavat kokeet. Kokeen suoritus on voimassa kolme vuotta. Vaihtoehto kokeelle on ranskan täydennyskurssin suorittaminen tai hyväksytty arvosana ranskasta ylioppilaskirjoituksissa. Ranskan kielen viiden opintopisteen kurssi (Suullinen ja kirjallinen viestintä I II) on tarkoitettu kaikkien tiedekuntien opiskelijoille. Kurssille pääsy edellyttää tasokokeen tai ranskan täydennyskurssin suorittamista tai hyväksyttyä arvosanaa ranskasta ylioppilaskirjoituksissa. Kurssi koostuu kahdesta osasta: 1. Kuullun- ja tekstinymmärtämistehtävät (suomalainen opettaja, äidinkieli tukikielenä) 2. Suullinen viestintä ja kirjoitusharjoitukset (syntyperäinen opettaja) Kurssi on myös osa ranskan kielen perusopintoja, jolloin opiskelija voi halutessaan jatkaa ranskaa sivuaineena. SAKSA Saksan kielen merkitys on yhdentyvän Euroopan myötä kasvanut voimakkaasti. Saksa on toiseksi yleisin äidinkieli Euroopassa ja sen puhujia on kaikkiaan yli 100 miljoonaa. Saksan liittotasavalta on edelleen yksi tärkeimmistä vientimaistamme ja saksan kielen taito on osoittautunut yrityksissä tarpeelliseksi. Tällä hetkellä saksan kielen taitajista on kuitenkin puutetta, joten kannattaa pyrkiä suorittamaan mahdollisimman laaja opintokokonaisuus saksan kielestä. Saksan kieli sopii hyvin sivuaineeksi esim. taloustieteitä opiskeleville. Kielipalvelut-yksikön saksan kielen opintojaksot on tarkoitettu kaikkien tiedekuntien opiskelijoille. Opinnot voi aloittaa alkeista. Täydennyskurssille voivat osallistua opiskelijat, jotka ovat opiskelleet saksan kieltä jonkin verran mutta jotka tarvitsevat kielen kertaamista. Yleis- ja talouskieli -opintojakso vastaa tutkintoihin pakollisena kuuluvan ensimmäisen vieraan kielen vaatimuksia. Mikäli opiskelija haluaa osallistua Yleis- ja talouskieli -opintojaksolle hänen tulee osallistua tasotestiin. Opiskelija, jolla on lukion oppimäärää huomattavasti laajemmat ja monipuolisemmat tiedot ja taidot saksan kielessä, voi ilmoittautua Yleis- ja talouskieli -opintojakson tavoitteiden saavuttamista mittaavaan korvaavaan kielikokeeseen. Saksan kielen korvaava koe koostuu kirjallisesta osiosta, johon on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa suullisesta osiosta, johon kutsutaan kirjallisen osion hyväksytysti suorittaneet Suullinen osio koostuu kokeesta, jossa opiskelija pitää valmistellun suullisen esityksen hänelle annetusta aiheesta. Kokeen kummankin osion tulee olla hyväksytty, ennen kuin opiskelija saa kurssista merkinnän opintorekisteriin. VENÄJÄ Venäjän kieli kuuluu itäslaavilaiseen kieliryhmään. Venäjä on yksi maailman puhutuimmista kielistä, ja se on myös yksi YK:n virallisista kielistä. Suomen kansalliset, alueelliset ja kansainväliset vuorovaikutussuhteet synnyttävät haasteita, joita monet asiantuntijat käsittelevät työssään. Julkisen ja yksityisen sektorin työtehtävissä venäjän kielen taidosta voi olla hyötyä. Venäjä-asiantuntijuus ja monipuolinen kielitaito ovat etu Euroopan unionin Venäjä-yhteistyöhön liittyvissä työtehtävissä. Esimerkiksi ministeriöt, kunnat, maakuntaliitot, työvoima- ja elinkeinokeskukset, kouluttajat sekä erilaiset järjestöt toteuttavat erilaisia aluekehitys- sekä EU-ohjelmia. Monipuolisesta kulttuuristaan tunnettu Venäjä on myös kasvava talousalue. Liiketoimintaosaaminen ja venäjän kielen taito lisäävät mahdollisuuksia työllistyä, solmia kontakteja ja perehtyä uskottavasti tutkimusaiheisiin myös venäjänkielistä lähdeaineistoa hyödyntäen. Venäjän kielen perus- ja aineopintojen opintojaksojen ku- 32 33

vaukset löytyvät opiskelijoiden verkkosivuilta kohdasta Filosofisen tiedekunnan tarjoamat sivuaineet, venäjän kieli ja WebOodista. ALKEISKURSSIT (SOVELTUVAT 2. VIERAAN KIELEN OPINNOIKSI) Alkeiskurssit on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka eivät ole aikaisemmin lukeneet kyseistä kieltä. Vaasan yliopistossa järjestetään alkeiskursseja espanjan, ranskan, saksan ja venäjän kielissä. Avoimessa yliopistossa on mahdollista opiskella italiaa alkeistasolla. Alkeet I -kurssi (3 op) on tarkoitettu opiskelijoille jotka eivät ole opiskelleet kyseistä kieltä lainkaan. Alkeet II -kurssille (3 op) voivat osallistua opiskelijat, jotka ovat lukeneet kyseistä kieltä jonkin verran (esim. muutaman kurssin lukiossa) tai suorittaneet alkeet I -kurssin. Ranskan ja saksan kielissä on tarjolla myös alkeet III -kurssi (2 op), joka painottuu suulliseen kielitaitoon ja sille voivat osallistua opiskelijat, jotka ovat suorittaneet alkeet I tai II -kurssin tai muun vastaavan kurssin. Saksan alkeet IV -kurssilla (2 op) tutustutaan kielen ohella saksankielisten maihin ja niiden kulttuurin, jonka vuoksi se sopii hyvin vaihtoon lähteville opiskelijoille. ESPANJAN ALKEET I Curso Inicial del Español I Elementary Course in Spanish I Koodi: KESP5001 Aloitus: Syyslukukausi Edeltävät opinnot: Opintojakson tavoite: A1 Osaamistavoite: Kurssin tavoitteena on tutustua espanjan kielen perusteisiin ja oppia selviytymään erilaisissa arkielämän tilanteissa. Kurssin käytyään opiskelijalla on kokonaiskäsitys espanjan ääntämisestä, hän osaa kertoa itsestään ja arkipäivästään, selviää erilaisissa arkielämän tilanteissa, ymmärtää yksinkertaista, selkeää arki- ja työelämän puhetta ja tekstiä. Opintojakson sisältö: Kurssin perustan muodostavat espanjan kielen keskeiset rakenteet ja keskeinen arkipäiväisen elämän sanasto. Kurssilla on runsaasti kirjoitusharjoituksia sekä pari- ja pienryhmätyöskentelyä ja kuullunymmärtämisharjoituksia. Rakenteet: mm. persoonapronominit, sanojen suku, monikon muodostus, adjektiivin taivutus, olla-verbit, verbien indikatiivin preesens. Aihepiirit: mm. asuminen, itsestä ja perheestä kertominen, ruokailu, ajanilmaisut, opiskelu, työ. Opetus: Kontaktiopetus 50 tuntia. opetukseen, kirjallinen tentti. 1. Kuokkanen-Kekki Marjaana. Español Uno (kpl. 1 12). 2. Muu materiaali opettajan ohjeiden mukaan Vastuuhenkilö: Vasilij Namsaraev ESPANJAN ALKEET II Curso Inicial del Español II Elementary Course in Spanish II Koodi: KESP5002 Aloitus: Syyslukukausi Edeltävät opinnot: Espanjan kielen alkeiskurssi 1, osia espanjan lukion oppimäärästä tai muut aiemmat espanjan opinnot. Opintojakson tavoite: A2 Osaamistavoite: Kurssin tavoitteena on laajentaa peruskieliopin tuntemusta, lisätä sanavarastoa ja suullista kielitaitoa. Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää selkeästi puhuttua espanjankielisiä puhetta ja yleisiä tekstejä, hän osaa puhua espanjaa ymmärrettävästi, hän osaa kirjoittaa lyhyitä työelämässä tarvittavia tiedotteita. Opintojakson sisältö: Kurssin perustan muodostavat espanjan kielen perusrakenteiden ja sanaston tuntemuksen vahvistaminen tutustumalla arkipäivän tilanteita kuvaaviin teksteihin. Kurssilla on runsaasti erilaisia kielioppitehtäviä, kirjallisia ja suullisia harjoituksia. Rakenteet: mm. adjektiivin vertailu, objektipronominit, menneen ajan aikamuodot, subjunktiivi ja imperatiivi. Aihepiirit: mm. arkitoimet, ostosten tekoa (ruoka ja vaatteet), mieltymykset, ihmiskeho, työeläman sanastoa, matkustaminen. Opetus: Kontaktiopetus 40 tuntia. opetukseen, kirjallinen tentti. 1. Kuokkanen-Kekki Marjaana. Español Uno (kpl 13 23). 2. Muu materiaali opettajan ohjeiden mukaan Vastuuhenkilö: Vasilij Namsaraev ITALIAN ALKEET I Elementary course in Italian I Koodi: KITA5001 Edeltävät opinnot: Opintojakson tavoite: A1 Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija osaa kertoa erilaisista jokapäiväisistä asioista rutiininomaisissa kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaisia lauseita käyttäen helppoja tekstejä arkielämän ja työelämän tarpeita varten. Hän tutustuu italiankielisen Euroopan kulttuuriin ja arkielämään ja osaa toimia luontevasti tavallisimmissa arki- ja työelämän tilanteissa, joissa kulttuurieroilla on merkitystä. Opintojakson sisältö: Kurssin perustan muodostavat italian kieliopin keskeiset rakenteet ja keskeinen arkipäiväisen elämän sanasto. Kurssilla kuunnellaan italiankielistä puhetta, luetaan tekstejä, tehdään keskustelu- ja kirjoitelmaharjoituksia sekä erilaisia kielioppitehtäviä. Opetus: Kontaktiopetus 50 tuntia. opetukseen, kirjallinen tentti. Imperato/Kuusela/Meurman/Feroldi: Bella vista 1. Vastuuhenkilö: Kielipalvelut-yksikön tarjoama kurssi. Lisätiedot: Kurssi järjestetään avoimessa yliopistossa ITALIAN ALKEET II Elementary course in Italian II Koodi: KITA5002 Edeltävät opinnot: Italian alkeet I, osia italian lukion oppimäärästä tai muut aiemmat italian opinnot. Opintojakson tavoite: A2 Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää selkeästi puhuttua, yksinkertaista puhetta ja selkeää, muutaman kappaleen pituista kirjoitettua italiaa. Hän osaa kertoa ja kirjoittaa erilaisista jokapäiväisistä asioista (mm. arkielämä, opiskelu, työ) helpoissa kielenkäyttötilanteissa, osaa ilmaista mielipiteensä, keskustella lyhyesti suunnitelmistaan ja menneistä tapahtumista. Hän osaa ääntää italiaa ymmärrettävästi. Hänen tietämyksensä ja ymmärryksensä italiankielisen Euroopan arkielämästä ja kulttuurista syvenee. Hän osaa kirjoittaa lyhyitä työelämässä tarvittavia tiedotteita. Opintojakson sisältö: Kurssin perustan muodostaa italian kielen perusrakenteiden ja sanaston tuntemuksen vahvistaminen tutustumalla arkipäivän tilanteita kuvaaviin teksteihin. Kurssilla tehdään kirjallisia ja suullisia harjoituksia, kuunnellaan italian kieltä ja tehdään erilaisia kielioppitehtäviä. Opetus: Kontaktiopetus 40 tuntia. opetukseen, kirjallinen tentti. Imperato/Kuusela/Meurman/Feroldi: Bella vista 1 Vastuuhenkilö: Kielipalvelut-yksikön tarjoama kurssi. Lisätiedot: Kurssi järjestetään avoimessa yliopistossa. KIINAN ALKEET I Elementary Course in Chinese I Koodi: KKII5001 Edeltävät opinnot: 34 35

Opintojakson tavoite: A1 Osaamistavoite: Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija kiinan kielen perusteisiin ja antaa yleiskuva kiinan kielestä ja kirjoitusjärjestelmästä. Opiskelija tutustuu ääntämykseen ja intonaatioon, perusrakenteisiin sekä sanastoon ja perehtyy kiinalaiseen kulttuuriin ja tapoihin. Kurssin käytyään opiskelija osaa jonkin verran kiinan perusrakenteita, ymmärtää ja osaa tuottaa yksinkertaista puhekieltä arkipäivän rutiininomaisissa kielenkäyttötilanteissa. Opintojakson sisältö: Kurssin perustan muodostavat ääntäminen ja intonaatio, keskeiset rakenteet, arkipäiväisen elämän sanasto sekä tavanomaiset kielenkäyttötilanteet ja arkipäivän tapakulttuuri. Opetus: Kontaktiopetus 50 tuntia. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen opetukseen, loppukuulustelu Materiaalia opettajan ohjeiden mukaan. Arviointi: 1 5/hylätty Vastuuhenkilö: Kielipalvelut-yksikkö KIINAN ALKEET II Elementary Course in Chinese II Koodi: KKII5002 Edeltävät opinnot: Kiinan alkeet I tai vastaavat tiedot Opintojakson tavoite: A1.2 Osaamistavoite: Kurssin tavoitteena on jatkaa kiinan kielen perusteiden opiskelua. Kurssilla kerrataan ja syvennetään Kiinan alkeet I -kurssilla opittuja asioita sekä jatketaan keskeisten perusrakenteiden ja sanaston opettelua. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee ja osaa käyttää laajempia kieliopillisia rakenteita ja osaa soveltaa niitä arkipäivän tilanteissa. Kurssilla opiskelija perehtyy tarkemmin kiinan ääntämykseen ja intonaatioon. Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää yksinkertaista puhekieltä ja oppii muodostamaan lauseita sekä ilmauksia arkipäivän tilanteisiin. Opintojakson sisältö: Jokapäiväisiin tilanteisiin liittyviä kielenkäyttöharjoituksia ja yksinkertaisten kirjoitusmerkkien kirjoitusta. Edelleen ääntämykseen ja intonaatioon perehtymistä sekä peruskieliopin ja lauserakenteiden harjoittelua. Opetus: kontaktiopetus 40 tuntia. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen opetukseen, loppukuulustelu. Materiaalia opettajan ohjeiden mukaan. Arviointi: 1 5/hylätty Vastuuhenkilö: Kielipalvelut-yksikkö RANSKAN ALKEET I Cours de français élémentaire I Elementary course in French I Koodi: KRAN5001 Edeltävät opinnot: Opintojakson tavoite: A1 Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija osaa kertoa erilaisista jokapäiväisistä asioista rutiininomaisissa kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaisia lauseita käyttäen helppoja tekstejä arki- ja työelämän tarpeita varten. Hän tutustuu ranskankielisen Euroopan kulttuuriin ja arkielämään ja osaa toimia luontevasti tavallisimmissa arki- ja työelämän tilanteissa, joissa kulttuurieroilla on merkitystä. Opintojakson sisältö: Kurssin perustan muodostavat ranskan kieliopin keskeiset rakenteet ja keskeinen arkipäiväisen elämän sanasto. Kurssilla kuunnellaan ranskankielistä puhetta, luetaan tekstejä, tehdään keskustelu- ja kirjoitelmaharjoituksia sekä erilaisia kielioppitehtäviä. Opetus: Kontaktiopetus 50 tuntia. opetukseen, kirjallinen tentti. Martikainen, Tiina & Marjaana Mäkelä: Parfait! 1 Ranskaa aikuisille (alkuosa).. Vastuuhenkilö: Kielipalvelut-yksikön tarjoama kurssi. Lisätiedot: RANSKAN ALKEET II Cours de français élémentaire II Elementary course in French II Koodi: KRAN5002 Edeltävät opinnot: Ranskan alkeet I, osia ranskan lukion oppimäärästä tai muut aiemmat ranskan opinnot. Opintojakson tavoite: A2 Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää selkeästi puhuttua, yksinkertaista puhetta ja selkeää, muutaman kappaleen pituista kirjoitettua ranskaa. Hän osaa kertoa ja kirjoittaa erilaisista jokapäiväisistä asioista (mm. arkielämä, opiskelu, työ) helpoissa kielenkäyttötilanteissa, osaa ilmaista mielipiteensä, keskustella lyhyesti suunnitelmistaan ja menneistä tapahtumista. Hän osaa ääntää ranskaa ymmärrettävästi. Hänen tietämyksensä ja ymmärryksensä ranskankielisen Euroopan arkielämästä ja kulttuurista syvenee. Hän osaa kirjoittaa lyhyitä työelämässä tarvittavia tiedotteita. Opintojakson sisältö: Kurssin perustan muodostaa ranskan kielen perusrakenteiden ja sanaston tuntemuksen vahvistaminen tutustumalla arkipäivän tilanteita kuvaaviin teksteihin. Kurssilla tehdään kirjallisia ja suullisia harjoituksia, kuunnellaan ranskan kieltä ja tehdään erilaisia kielioppitehtäviä. Opetus: Kontaktiopetus 40 tuntia. opetukseen, kirjallinen tentti. Martikainen, Tiina & Marjaana Mäkelä: Parfait! 1 Ranskaa aikuisille (loppuosa). Vastuuhenkilö: Kielipalvelut-yksikön tarjoama kurssi. Lisätiedot: Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet Ranskan alkeet I tai muun vastaavan ranskan alkeiskurssin tai joiden aiemmista ranskan opinnoista on kulunut aikaa ja/tai jotka haluavat kerrata ja laajentaa ranskan alkeisosaamistaan. RANSKAN ALKEET III: SUULLISET HARJOITUKSET Cours de français élémentaire III: Expression orale Elementary course in French III: Spoken Skills Laajuus: 2 op Koodi: KRAN5003 Edeltävät opinnot: Ranskan alkeet I, Ranskan alkeet II tai muut aiemmat ranskan opinnot. Opintojakson tavoite: A2 Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija osaa ääntää ranskaa ymmärrettävästi ja osaa puhua ranskaa tavallisissa arki- ja työelämän tilanteissa. Hän ymmärtää puhuttua ranskaa ja osaa poimia puheesta olennaisimman tiedon rutiininomaisissa tilanteissa. Opintojakson sisältö: Kurssilla harjoitellaan ääntämistä ja kuullunymmärtämistä sekä tehdään suullisia harjoituksia. Opetus: Kontaktiopetus 20 tuntia. opetukseen, suullinen tentti. Opettajan tuottama oppimateriaali. Vastuuhenkilö: Kielipalvelut-yksikön tarjoama kurssi. Lisätiedot: Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat jo suorittaneet Ranskan alkeet I, Ranskan alkeet II tai muun ranskan alkeiskurssin. RANSKAN ALKEET IV: ARKIPÄIVÄN VIESTINTÄÄ RANSKAKSI Français élémentaire IV: communication au quotidien Elementary course in French IV: everyday communi cation in French Laajuus: 2 op Koodi: KRAN5004 Ajoitus: - Edeltävät opinnot: Ranskan alkeet I, Ranskan alkeet II tai muut vastaavat ranskan alkeisopinnot. Opintojakson tavoite: A2 Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija tuntee rans- 36 37

kalaisen kulttuurin peruspiirteitä, joista hän voi hyötyä sekä arjessa että opiskelu- tai työelämässä. Opiskelija ymmärtää helppoja arkipäivän tekstejä ranskan kielellä ja osaa poimia puheesta olennaisimman tiedon. Opiskelija osaa puhua ja kykenee ymmärtämään ranskaa tavallisissa, työhön tai opintoihin liittyvissä arkielämän tilanteissa, kuten asunnon vuokraaminen, kirjeenvaihto oppilaitoksen tai yrityksen kanssa tai matkustamiseen liittyvät asiat. Opintojakson sisältö: Kurssilla opiskellaan ja harjoitellaan puhumista ja tekstin- ja kuullun ymmärtämistä arkipäivän tilanteissa. Kurssin aikana kerrataan alkeistason kielioppiasioita viestinnän kontekstissa. Kurssi antaa hyvät valmiudet vaihto-opiskelua varten. Opetus: Kontaktiopetus 20 tuntia. opetukseen, suullinen tentti. Opettajan tuottama oppimateriaali. Vastuuhenkilö: Kielipalvelut-yksikön tarjoama kurssi. Lisätiedot: Kurssi soveltuu hyvin kaikille Ranskaan vaihtoon lähteville. SAKSAN ALKEET I Elementary course in German I Koodi: KSAK5001 Ajoitus: Syys- ja kevätlukukausi Edeltävät opinnot: Opintojakson tavoite: A1 Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija osaa kertoa erilaisista jokapäiväisistä asioista rutiininomaisissa kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaisia lauseita käyttäen helppoja tekstejä arki- ja työelämän tarpeita varten. Hän tutustuu saksankielisen Euroopan kulttuuriin ja arkielämään ja osaa toimia luontevasti tavallisimmissa tilanteissa, joissa kulttuurieroilla on merkitystä. Opintojakson sisältö: Kurssin perustan muodostavat saksan kieliopin keskeiset rakenteet ja keskeinen arkipäiväisen elämän sanasto. Kurssilla kuunnellaan saksankielistä puhetta, luetaan tekstejä, tehdään keskustelu- ja kirjoitelmaharjoituksia sekä erilaisia kielioppitehtäviä. Opetus: Kontaktiopetus 50 tuntia. opetukseen. Kirjallinen tentti. 1. Evans, Sandra/Pude, Angela/Specht, Franz (2012): Menschen. Deutsch als Fremdsprache. Kursbuch. A1.1. Hueber Verlag. Ismaning. 2. Glas-Peters, Sabine/Pude, Angela/Reimann, Monika (2013): Menschen. Deutsch als Fremdsprache. Arbeitsbuch. A1.1. Hueber Verlag. Ismaning. Vastuuhenkilöt: Kielipalvelut-yksikön lehtorit. SAKSAN ALKEET II Elementary Course in German II Koodi: KSAK5002 Ajoitus: Syys- tai kevätlukukausi. Edeltävät opinnot: Saksan alkeet I, osia saksan lukion oppimäärästä tai muut aiemmat saksan opinnot. Opintojakson tavoite: A2 Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää selkeästi puhuttua, yksinkertaista puhetta ja selkeää, muutaman kappaleen pituista kirjoitettua saksaa. Hän osaa kertoa ja kirjoittaa erilaisista jokapäiväisistä asioista (mm. arkielämä, opiskelu, työ) helpoissa kielenkäyttötilanteissa, osaa ilmaista mielipiteensä, keskustella lyhyesti suunnitelmistaan ja menneistä tapahtumista. Hän osaa ääntää saksaa ymmärrettävästi. Hänen tietämyksensä ja ymmärryksensä saksankielisen Euroopan arkielämästä ja kulttuurista syvenee. Hän osaa kirjoittaa lyhyitä työelämässä tarvittavia tiedotteita. Opintojakson sisältö: Kurssin perustan muodostaa saksan kielen perusrakenteiden ja sanaston tuntemuksen vahvistaminen tutustumalla arkipäivän tilanteita kuvaaviin teksteihin. Kurssilla tehdään kirjallisia ja suullisia harjoituksia, kuunnellaan saksan kieltä ja tehdään erilaisia kielioppitehtäviä. Opetus: Kontaktiopetus 40 tuntia. opetukseen. Kirjallinen tentti. 1. Evans, Sandra/Pude, Angela/Specht, Franz (2012): Menschen. Deutsch als Fremdsprache. Kursbuch. A1.2. Hueber Verlag. Ismaning. 2. Glas-Peters, Sabine/Pude, Angela/Reimann, Monika (2013): Menschen. Deutsch als Fremdsprache. Arbeitsbuch. A1.2. Hueber Verlag. Ismaning. Vastuuhenkilöt: Kielipalvelut-yksikön lehtorit. Lisätiedot: Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet Saksan alkeet I tai muun vastaavan saksan alkeiskurssin tai joiden aiemmista saksan opinnoista on kulunut aikaa ja/tai jotka haluavat kerrata ja laajentaa saksan alkeisosaamistaan. SAKSAN ALKEET III : SUULLISET HARJOITUKSET Elementary Course in German III: Spoken skills Laajuus: 2 op Koodi: KSAK5003 Ajoitus: Syys- tai kevätlukukausi. Edeltävät opinnot: Saksan alkeet I tai Saksan alkeet II tai muut aiemmat saksan kielen alkeisopinnot. Opintojakson tavoite: A2 Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija osaa ääntää saksaa ymmärrettävästi ja osaa puhua saksaa tavallisissa arki- ja työelämän tilanteissa. Hän ymmärtää puhuttua saksaa ja osaa poimia puheesta olennaisimman tiedon rutiininomaisissa tilanteissa. Opintojakson sisältö: Kurssilla harjoitellaan ääntämistä ja kuullunymmärtämistä sekä tehdään suullisia harjoituksia. Opetus: Kontaktiopetus 20 tuntia. opetukseen. Suullinen tentti. Opettajan ohjeiden mukaan. Vastuuhenkilöt: Kielipalvelut-yksikön lehtorit. Lisätiedot: Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet Saksan alkeet I tai Saksan alkeet II tai muun vastaavan saksan kielen alkeiskurssin. SAKSAN ALKEET IV: SAKSANKIELISET MAAT JA NIIDEN KULTTUURI Elementary German IV: The German speaking countries and their culture Laajuus: 2 op Koodi: KSAK.5004 Ajoitus: kevätlukukausi, 5. periodi Edeltävät opinnot: KSAK.5001 Saksan alkeet I ja KSAK.5002 Saksan alkeet II tai muut aiemmat saksan opinnot. Opintojakson tavoite: A2 Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija tuntee saksankielisen Euroopan peruspiirteitä ja kulttuuriseikkoja, joista hän voi hyötyä sekä arjessa että työelämässä. Opiskelija ymmärtää helppoja tekstejä saksan kielellä ja osaa poimia puheesta olennaisimman tiedon. Opiskelija osa puhua saksaa tavallisissa arki- ja työelämän tilanteissa. Opintojakson sisältö: Kurssilla opiskellaan saksankielisen Euroopan maantuntemusta ja kulttuuria sekä harjoitellaan puhumista ja tekstin- ja kuullunymmärtämistä. Kurssi antaa hyvät valmiudet vaihto-opiskelua varten. Opetus: Kontaktiopetusta 20 tuntia. opetukseen. Opettajan ohjeiden mukaan. Arviointi: hyväksytty / hylätty Lisätiedot: Kurssi soveltuu hyvin kaikille saksaan vaihtoon lähteville. VENÄJÄN ALKEET I Elementary Course in Russian I Koodi: KVEN5001 Edeltävät opinnot: Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joilla ei ole aiempia venäjän opintoja. Opintojakson tavoite: A1 38 39

Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija hallitsee kyrilliset aakkoset osaa ilmaista itseään yksinkertaisissa arki- ja työelämän tilanteissa osaa kertoa itsestään osaa laatia lyhyitä itseään koskevia viestejä ymmärtää lyhyitä tavallisimpia sanoja sisältäviä tekstejä. ymmärtää myös venäläistä kulttuuria ja tapoja. Opintojakson sisältö: Kurssin alussa opiskelija oppii kyrilliset aakkoset sekä ääntämisen perusasiat. Opiskelija perehtyy puhe-, kuuntelu-, luku- ja kirjoitusharjoitusten avulla kielen rakenteisiin ja tutustuu venäläiseen arkielämään ja kulttuuriin. Aihepiirejä ovat tervehdykset, esittäytyminen, kuulumiset, liikkuminen, kellonajat ja viikonpäivät. Rakenteista opiskelija harjoittelee arkielämän tilanteisiin sidottua nominien taivutusta, adverbeja, peruslukuja ja verbin preesensmuotoja. Hän harjoittelee omistamisen, kysymysten ja kiellon ilmaisuja. Opetus: Kontaktiopetusta 45 h Suoritustapa: Osallistuminen kontaktiopetukseen ja harjoitustyö(t) ja kirjallinen tentti Alestalo Marjatta, Kafe Piter 1, venäjää taitotasolle A1 sekä opettajan laatimia opintomonisteita. Arviointi: Asteikko 1 5/hylätty VENÄJÄN ALKEET II Elementary Course in Russian II Koodi: KVEN5002 Edeltävät opinnot: Alkeet II on tarkoitettu venäjän alkeet suorittaneille tai muulla tavoin vastaavat tiedot hankkineille. Opintojakson tavoite: A1.2 Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelija on vahvistanut aiempia tietojaan venäjän kielen perusteista osaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti erilaisissa arki- ja työelämän tilanteissa osaa kuvata oman elämänsä tapahtumia osaa tehdä lyhyitä haastatteluja ja esittelyjä ymmärtää hitaasta puheesta ja arkiteksteistä pääkohdat tuntee laajemmin venäläistä kulttuuria. Opintojakson sisältö: Opiskelija perehtyy kirjallisten ja suullisten harjoitusten avulla venäjän kielen peruskieliopin rakenteisiin niin, että hän pystyy ilmaisemaan itseään arkielämän tilanteissa. Hän perehtyy oppimateriaalien avulla venäläiseen elämään ja kulttuuriin. Keskustelun, kuullun- ja tekstinymmärtämisen aihepiireinä ovat harrastukset, vuodenajat, matkustaminen, lomanvietto ja tien kysyminen, juhlat, ostosten tekeminen ja venäläinen keittiö. Rakenteista opiskelija harjoittelee tilannesidonnaisesti sijamuotojen, liikeverbien ja verbin preteritin muodostamista ja käyttöä. Opetus: Kontaktiopetusta 45 Suoritustapa: Osallistuminen kontaktiopetukseen, kirjalliset harjoitustyöt ja kirjallinen tentti. Kurssilla käytetään Venäjän alkeet I -kurssilla aloitettua oppikirjaa Marjatta Alestalo, Kafe Piter 1, venäjää taitotasolle A1 sekä opettajan opintomonisteita. Arviointi: Asteikko 1 5/hylätty VAPAASTI VALITTAVIKSI OPINNOIKSI SOVELTUVAT ALKEISKURSSIT Kielipalvelut-yksikön opintotarjontaan kuuluvat japanin, kiinan, latinan ja venäjän kielien alkeistason opintojaksot (2 3 op) antavat opiskelijoille mahdollisuuden tutustua kyseiseen kieleen ja kulttuuriin. Japani Japani on monen suomalaisyrityksen liikekumppani. Kielen ja kulttuurin tuntemus on tärkeää niin työelämässä kuin matkaillessa. Japanin kielen johdantokurssilla opitaan perusasioita japanin kielestä ja kulttuurista ja tutustutaan japanilaiseen omaperäiseen kulttuuriin. Kiina Kiina on maailman puhutuin kieli. Kiinan kieltä käytetään Kaakkois-Aasian liikemaailmassa, jonne myös usealla Suomessa toimivalla kansainvälisellä yrityksellä on tiiviitä yhteyksiä. Myös Kiinaan vaihtoon lähtevien opiskelijoiden on hyvä hallita kielen alkeet. Kiinaan kielen kurssilla tutustutaan myös Kiinan kulttuuriin sekä maahan yleensäkin. Latina Latinan kielen tunteminen tukee usean muun kielen oppimista ja opiskelua. Kielipalvelut-yksikkö järjestää yhdessä Avoimen yliopiston kanssa opiskelijoille mahdollisuuden latinan kielen alkeiden opiskeluun. Latinan opinnot voi sisällyttää tutkintoihin vapaavalintaisina opintoina. Kurssille osallistuminen on ilmaista Vaasan yliopiston tutkinto-opiskelijoille. Venäjä Survival Russian -kurssi soveltuu esimerkiksi opiskelijoille, jotka aikovat matkustaa Venäjälle ja haluavat saada perustietoa venäjän kielestä ja kulttuurista. Survival Russian -kurssia laajemmat Venäjän alkeet I ja II -opintojaksot (yht. 6 op) on esitelty aiempana tässä kappaleessa. JOHDANTO JAPANIN KIELEEN JA KULTTUURIIN Introduction to Japanese language and culture Laajuus: 2 op Koodi: KJAN5010 Edeltävät opinnot: Opintojakson tavoite: Tutustuttaa opiskelijat japanin kieleen ja päivittäiseen suulliseen kielenkäyttöön. Kurssilla annetaan perustiedot japanin kielen rakenteista, kirjoitusjärjestelmästä ja kulttuuritaustasta. Kurssilla tutustutaan myös Japanin historiaan ja uskontoihin. Opintojakson sisältö: Harjoitellaan kielen rakennetta ja kirjoitusmerkkejä. Tehdään yksinkertaisia suullisia harjoituksia ja tutustutaan jokapäiväisiin japanilaisiin tapoihin ja kulttuuriin. Opetus: Kontaktiopetus 20 h. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen, kotitehtäviä. Kirjallisuutta opettajan ohjeen mukaan. Arviointi: 1 5/hylätty Vastuuhenkilö: Kielipalvelut-yksikön tarjoama kurssi. Lisätiedot: Kurssilla ei voi korvata tutkintoihin pakollisina kuuluvia vieraita kieliä. INTRODUCTION TO CHINESE LANGUAGE AND CULTURE Johdatus kiinan kieleen ja kulttuuriin Laajuus: 2 op Koodi: KKII5010 Edeltävät opinnot: Osaamistavoite: This elementary course is designed to give an overview of the Chinese language and tools for using it in everyday situations and business contacts. Opintojakson sisältö: Chinese survival language: pinyin, vocabulary, basic strokes of Chinese characters, daily greetings etc. General introduction to Chinese culture. Practical advice. Opetus: 20 hours. Suoritustapa: Active attendance and participation, exam. 1. Class handouts 2. Recommended readings in print and online 3. Tapes and videotapes for self-instruction Arviointi: 1 5/ failed Vastuuhenkilö: Course organized by Language Centre Lisätiedot: This course does not meet the requirements of the obligatory first or second foreign language. LATINAN KIELEN ALKEISKURSSI Cours élémentaire de latin Elementary course in Latin Koodi: KLAT5010 Ajoitus: Kevätlukukausi. Edeltävät opinnot: Osaamistavoite: Kurssin käytyään opiskelijalla on valmiudet ymmärtää selkeää, muutaman kappaleen pituista kirjoitettua latinaa. Hän osaa kirjoittaa lyhyitä, kertovia tai kuvailevia tekstejä latinaksi. Hänellä on taito ymmärtää kuultua latinaa ja hän osaa ääntää latinaa klassisesti. Hänellä on latinan kieleen liittyvän kulttuuritaustan perustuntemus. Opintojakson sisältö: Etupäässä kirjallisia tehtäviä, joiden avulla perehdytään latinan kielen yleisimpiin rakentei- 40 41