Kielpalvelut-yksikkö YLEISTÄ KIELIOPINNOISTA JA KIELIPALVELUT-YKSIKÖSTÄ
|
|
- Ari Niemelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2 YLEISTÄ KIELIOPINNOISTA JA KIELIPALVELUT-YKSIKÖSTÄ Korkeakoulututkintoihin sisältyy viestintä- ja kieliopintoja, joiden tarkoituksena on antaa opiskelijalle mahdollisimman monipuolinen kielitaito opiskelua ja työelämää varten. Tutkintojen opetussuunnitelmissa on määritelty kieliopintojen vähimmäismäärä. Moni tutkimus- ja työelämän ala edellyttää kuitenkin vähimmäismäärää laajempaa ja monipuolisempaa kielitietoa ja viestintätaitoa. Vaasan yliopisto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kielten opiskeluun. Kielipalvelut-yksikön opetus on suunniteltu vastaamaan eri koulutusalojen tarpeita. Se sisältää viestintä- ja kieliopintoja äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä. Kielipalvelut-yksikön opetustarjontaan kuuluu kursseja suomen, ruotsin, englannin, saksan, ranskan, venäjän ja espanjan kielissä. Avoimen yliopiston kautta tarjotaan lisäksi kursseja italian kielessä. Kielitaitoa ja kansainvälisyyttä vahvistaakseen opiskelija voi suorittaa Kielipalvelut-yksikön Kielten sivuaine -opintokokonaisuuden. Sivuainekokonaisuuteen voi sisältyä yhden tai useamman kielen opintoja. Kielten sivuaine -opintokokonaisuus esitellään sivulla 9. Kielipalvelut-yksikkö on filosofisen tiedekunnan alainen yksikkö. Kielipalvelut-yksikön päätösvaltaa käyttävät yksikön johtoryhmä ja johtaja. Kielipalvelut-yksikön johtoryhmässä on edustettuina kaikki Vaasan yliopiston tiedekunnat, yksikön opetushenkilöstö sekä opiskelijat.. Johtokunnan puheenjohtajana toimii dekaani Tommi Lehtonen ja asiat valmistelee yksikön johtaja Nina Pilke. Johtoryhmän tehtävänä on edustaa Kielipalvelut-yksikön palvelujen käyttäjiä, kehittää yksikön toimintaa ja osallistua opetussuunnitelmien laatimiseen. Opetussuunnitelmat vahvistetaan filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa. Ammattikielten ja monikielisyyden tutkimus opetuksen tukena Vaasan yliopiston humanistisen koulutusalan perinteisiä ja keskeisiä tutkimusaloja ovat olleet ammattikielet ja monikielisyys. Tutkimustuloksia sovelletaan kielten opetukseen, esimerkiksi monikielisyystutkimukseen liittyvää kielikylpymenetelmää käytetään Kielipalvelut-yksikön ruotsin kielen opetuksessa. Opintoneuvonta Kielipalvelut-yksikkö neuvoo kielten opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa. Kielipalvelut-yksikön opintoneuvontaa antavat amanuenssi ja kursseista vastaavat opettajat opetuksen yhteydessä tai vastaanottoaikoina. Myös assistentti voi auttaa. Eri koulutusalojen opintoasioista vastaavat opintopäälliköt, koulutusvastaavat ja amanuenssit vastaavat tutkintokohtaisiin erityiskysymyksiin. Yleistä kieliopinnoista Kielipalvelut-yksikkö järjestää mahdollisuuksien mukaan alkeis- ja täydennyskursseja eri kielissä. Myös Avoin yliopisto järjestää yksikön suunnittelemia alkeiskursseja. Lisätietoja Avoimen yliopiston opinnoista löytyy osoitteesta
2 Ruotsin, ranskan ja saksan kielissä järjestetään syyslukukauden alussa ja lopussa tasotestit. Ruotsin kielen tasotestiin osallistuvat kaikki ne opiskelijat, joiden ylioppilastodistuksen ruotsin arvosana pitkässä oppimäärässä on lubenter approbatur tai sitä alempi tai keskipitkässä oppimäärässä cum laude approbatur tai sitä alempi. Jos ylioppilastodistuksesi arvosana ruotsin pitkässä oppimäärässä on cum laude approbatur tai ylempi tai keskipitkässä oppimäärässä magna cum laude approbatur tai ylempi, voit ilmoittautua suoraan ruotsin kielen peruskurssille. Jos et ole kirjoittanut ruotsia ylioppilaskirjoituksissa ja olet suorittanut lukion B-ruotsin oppimäärän arvosanoilla 5 tai 6, voit ilmoittautua suoraan ruotsin kielen kertauskurssille. Saksan kielen tasotestiä ei tarvitse tehdä, jos olet suorittanut täydennyskurssin hyvin tiedoin (arvosana 3, 4 tai 5) tai lukion A-saksan oppimäärän arvosanasi on L, E, M tai C tai lukion B/C-saksan oppimäärän arvosanasi on L, E tai M. Ranskan kielen tasotestiin ei tarvitse osallistua, jos olet kirjoittanut ranskan hyväksytysti ylioppilaskirjoituksissa. Tasotestin hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä peruskurssille osallistumiselle. Jos opiskelijalla ei ole vaadittavaa kielitaidon lähtötasoa, on hänen syytä hankkia se tai kerrata koulutietojaan ennen peruskurssille osallistumista. Alkeiskurssille osallistuvien opiskelijoiden ei tarvitse tehdä tasotestiä. Lisätietoa tasotesteistä löytyy osoitteesta: Kielten peruskurssien tavoitteena on kartuttaa kielitaitoa ja perehdyttää opiskelija oman alansa ammattikieleen. Peruskurssien kielitaidon lähtötasona on ylioppilastutkinnossa vaadittava kielitaito. Mikäli opiskelija on suorittanut vastaavan tasoisia ja sisältöisiä kursseja, tai on hankkinut vastaavan kielitaidon ulkomailla opiskellessaan, hän voi anoa pakollisen kurssin korvaamista aikaisemmilla suorituksilla. Opiskelijat, jotka katsovat, että heillä on aikaisempien opintojensa tai käytännön kielitaitonsa perusteella lukiokursseja huomattavasti laajemmat tiedot ja taidot voivat 1. anoa suoraan pakollisen kielen peruskurssin korvaamista aiemmilla asianomaisen kielen korkeakoulutasoisilla opinnoilla. Korvaavuusanomus tehdään lomakkeella, jonka saa yliopiston opiskelijakansliasta tai yliopiston verkkosivuilta osoitteesta TAI 2. ilmoittautua opintojakson tavoitteiden saavuttamista mittaavaan korvaavaan kielikokeeseen. Tämä menettely koskee vain kielten pakollisia peruskursseja ja edellyttää, että kielitaidon taso on laajempi kuin ylioppilastutkinnossa vaadittava taso. Korvaavia kielikokeita järjestetään ruotsin, englannin, ranskan ja saksan kielissä sekä suomen kielen suullisen viestinnän ja Finska som det andra inhemska språket -opintojaksosta. Korvaavat kokeet pidetään syyslukukaudella. Venäjän ja espanjan kielissä korvaavista kielikokeista sovitaan erikseen asianomaisen oppiaineen lehtorin kanssa. Opiskelija voi osallistua korvaavaan kielikokeeseen ainoastaan yhden kerran. Korvaaviin kielikokeisiin liittyviin kysymyksiin vastaa amanuenssi numerossa Peruskurssien jälkeen opiskelijoille on tarjolla useita jatkokursseja eri kielissä. Jatkokurssien tavoitteena on syventää ja laajentaa ko. kielen hallintaa. Työelämässä laajan ja monipuolisen kielitaidon merkitys korostuu yhä enemmän, joten kaikille opiskelijoille suositellaan kielitaitoon panostamista jo opintojen aikana.
3 Kielten sivuaine -opintokokonaisuus ja kansainvälistymisopinnot Kielpalvelut-yksikkö Vaasan yliopiston opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet hankkia valmiudet kommunikoida kahdella tai useammalla vieraalla kielellä. He voivat syventää jo olemassa olevaa kielitaitoaan tai laajentaa osaamiensa kielten valikoimaa. Määrätietoisilla valinnoilla opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa opintoja, jotka vahvistavat heidän kielitaitoaan, kulttuuriosaamistaan ja ammattikielistä viestintäänsä sekä näiden tarkempaa tuntemusta. Samalla heidän kansainvälistymisvalmiutensa vahvistuvat. Kielipalvelut-yksikön kursseilla keskitytään nimenomaan käytännön kielitaidon viestintävalmiuksien hankkimiseen, parantamiseen ja syventämiseen. Pakollisten kieliopintojen lisäksi opiskelija voi koota kieliopinnoista 25 opintopisteen laajuisen sivuaineen. Kielten sivuaine koostuu yhden tai useamman kielen opinnoista. Sivuainekokonaisuuteen voi sisältyä yhden tai useamman kielen opintoja Sivuaineeseen voi sisällyttää englannin, ruotsin, suomen (suomi vieraana kielenä, vain kansainvälisille opiskelijoille), ranskan, saksan ja venäjän kielen opintoja. Siihen voidaan sisällyttää myös toisessa yliopistossa tai ulkomailla suoritettuja kielten opintoja. Yhdestä kielestä vähintään 10 op täytyy olla tasoilla B1-C1. Tutkintoon kuuluvia, pakollisina suoritettuja opintojaksoja ei lasketa sivuainekokonaisuuteen. Osaamistavoitteet Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa viestiä ensimmäisellä kielellä monipuolisesti ja pystyy osallistumaan aktiivisesti työ- ja arkielämän haastaviinkin viestintätilanteisiin. Opiskelijalla on perusvalmiudet myös tällä kielellä käytävään tieteelliseen keskusteluun osallistumiseen. Opiskelija pystyy osallistumaan toisella kielellä työ- ja arkielämän tavallisimpiin viestintätilanteisiin ja hänellä on valmiudet kehittää kielitaitoansa edelleen. Opiskelija tuntee kulttuurienvälisen viestinnän keskeiset haasteet ja osaa huomioida kulttuurin merkityksen viestinnässään. Language minor In addition to the obligatory language courses you can make a language minor of 25 credits. The language minor consists of courses of one or more languages. To the language minor you can include courses in English, Swedish, Finnish, French, German and Russian. You can also include language courses completed in other universities or abroad. The language minor can include one or more languages. At least one of them has to consist of 10 credits on level B1-C1. Obligatory courses, which are part of the degree cannot be included in the language minor. Learning outcomes After having completed the minor the student can communicate versatilely in the first language and is able to actively attend to even challenging communication situations in working and everyday life. The student can also participate in an academic discussion in this language. In the second language the student is able to participate in normal communication situations in working and everyday life and they are able to further develop their language proficiency. The student knows the most important challenges in intercultural communication and can take the culture into account in their communication.
4 Seuraavat opintojaksot voi sisällyttää Kielten sivuaineeseen/the following studies can be included in Language minor: Suomi KSUO.9212 Viesti vakuuttavasti asiantuntijana 3 op Suomen peruskurssi kurssipaletista (pakollisten lisäksi) 2 op Finnish KSUO.5112 Finnish for Foreigners II A A2 5 op KSUO.5113 Finnish for Foreigners III A2 A2.1 3 op KSUO.5211 Communication Skills in Working Life A2.1 B1 3 op KKIE.5211 Multilingualism in Working Life B1 3 op Ruotsi KRUO9219 Myyntikieli/Affärsspråk B2-C1 3 op KRUO9221 Kehity keskustelijana B2-C1 3 op KRUO9214 Lue, opi ja kehitä kielitaitoasi B2-C1 3 op KRUO9227 Keskiössä energia B2-C1 3 op KRUO9229 Työelämätandem B1-C1 3 op Englanti KENG.9219 Liikeviestintä B2-C1 3 op KENG.9216 Kansainväliset liikeneuvottelut B2-C1 3 op KENG.9224 Studying and Working Abroad: B2-C1 3 op International Employability Skills KENG.9215 Johdanto kulttuurienväliseen viestintään B2-C1 3 op KENG.9217 Yhteiskunta ja valtio B2-C1 3 op KENG.9223 Improve as a writer B2-C1 3 op KENG9212 Writing Academic English B2-C1 5 op Espanja KESP5001 Espanjan alkeet I A1 3 op KESP5002 Espanjan alkeet II A2 3 op KESP5011 Espanjan täydennyskurssi B1 5 op KSEP5111 Suullinen ja kirjallinen viestintä, kuullunymmärtäminen 5 op B1/B2 Ranska KRAN5001 Ranskan alkeet I A1.1 3 op KRAN5002 Ranskan alkeet II A1.2 3 op KRAN5003 Ranskan alkeet III, suulliset harjoitukset A1.2 2 op KRAN5004 Ranskan alkeet IV, arkipäivän viestintää ranskaksi A1.2 2 op KRAN5011 Ranskan täydennyskurssi A2 5 op KRAN5110 Suullinen ja kirjallinen viestintä A2.1-A2.2 5 op
5 KRAN5210 Ranskan maan- ja kulttuurintuntemus A2-B1 3 op KRAN5211 Näkökulmia ranskalaiseen politiikkaan ja hallintokulttuuriin A2-B1 3 op KRAN5212 Työelämän kirjoittaminen ja tekstinymmärtäminen B1 4 op KRAN5213 Kieliopin kertauskurssi A2-B1 3 op KRAN5214 Liike-elämän ranskaa A2-B1 3 op KRAN5215 Puheviestintää ranskaksi B1 4 op Saksa KSAK5001 Saksan alkeet I A1 3 op KSAK5002 Saksan alkeet II A2 3 op KSAK5003 Saksan alkeet III suulliset harjoitukset A2 2 op KSAK5004 Saksan alkeet IV saksankieliset maat ja niiden kulttuuri A1.2 2 op KSAK5011 Saksan täydennyskurssi A2 5 op KSAK5012 Energiaa saksaksi A2 3 op KSAK9111 Yleis- ja talouskieli B1 5 op KSAK9217 Työelämän viestintä 1 B1.2 3 op KSAK9312 Työelämän viestintä 2 B1.2 3 op KSAK9311 Taloustekstien kääntäminen saksa suomi B2 3 op KSAK9218 Saksaa yrityksissä B2 3 op KSAK9315 Erikoisalojen tekstejä B2 3 op Venäjä KVEN5001 Venäjän alkeet I A1 3 op KVEN5002 Venäjän alkeet II A2 3 op KVEN5013 Survival Russian A1 3 op KVEN5011 Venäjän täydennyskurssi A2.2 5 op KVEN5110 Tekstinymmärtäminen ja kirjallinen viestintä A2 5 op KVEN5111 Ääntäminen ja suullinen viestintä 1 A op KVEN5211 Liike-elämän viestintä A2-B1 5 op KVEN5212 Venäjän maan- ja kulttuurintuntemus suomeksi 5 op KVEN5213 Nyky-Venäjän talous, hallinto ja yhteiskunta B1-B2 3 op KVEN5214 Kieliopin perusteet B1-B2 5 op KVEN5215 Työelämän sanastoharjoitukset B1-B2 3 op Muut KKII5010 Introduction to Chinese 2 op KKIE5000 Language Buddy 2 op KKIExxxx Kieliharjoittelu 2 5 op Vaihdossa suoritetut kielikurssit, avoimen yliopiston puolella suoritetut kielikurssit ja muut soveltuvat kurssit 2 5 op Language Buddy Kielikaveri Kielipalvelut-yksikkö tarjoaa yhteistyössä Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan kanssa mahdollisuuden oppia kieltä kielikaverin avulla. Samalla tarjoutuu erinomainen mahdollisuus tutustua erikielisiin
6 opiskelijoihin ja saada tietoa heidän kulttuuristaan ja kotimaastaan. Language Buddy Kielikaveri on 2 opintopisteen laajuinen vapaavalintainen kurssi, jossa kaksi opiskelijaa tapaa toisiaan säännöllisesti ja opettaa toisilleen omaa äidinkieltään. On tärkeää, että opiskelija hallitsee opettamansa kielen äidinkielenomaisesti, mutta muuten hänellä ei tarvitse olla kokemusta kieltenopetuksesta. Parin yhteisiä tapaamisia on yhteensä 30 tuntia (15 tuntia/kieli). Tämän lisäksi Kielipalvelut-yksikön opettajat järjestävät kolme yhteistä tapaamista kaikille Kielikaveri-toimintaan osallistuville pareille, yksi tapaaminen toiminnan aloitusvaiheessa, yksi sen keskivaiheilla ja yksi kurssin päätteeksi. Viimeisen yhteisen tapaamisen aikana parit kertovat tapaamisistaan, oppimisen ja opettamisen haasteista sekä analysoivat oppimaansa ja Kielikaveri-toimintaa kielen oppimis- ja opetusmenetelmänä. Kurssin päätteeksi parit laativat yhteisen kirjallisen raportin. Opiskelija ilmoittautuu mukaan toimintaan ylioppilaskunnan kautta (seuraa ylioppilaskunnan verkkosivuja) ja toimintaa koordinoivat Kielipalvelut-yksikön opettajat. Ilmoittautumisvaiheessa on tärkeää ilmoittaa, mitä kieltä itse on valmis opettamaan ja mitä kieltä/mitä kieliä itse haluaisi oppia. Parit muodostetaan näiden tietojen perusteella. Mahdollisuus Kielikaveri-toimintaan osallistumiseen on sekä syys- että kevätlukukaudella. Katso tarkempi kurssikuvaus kappaleesta 8. Kieliopintojen suorittaminen ja ajoitus Kieli- ja viestintäopintoja sisältyy sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon pakollisina opintoina. Opiskelijan tulisi hyvissä ajoin suunnitella kieliopintonsa siten, että ne sopivat luontevasti muuhun opinto-ohjelmaan. Kaikkia kursseja ei järjestetä joka lukuvuosi. Lisäksi kursseilla on kunkin oppiaineen suosittelema suoritusjärjestys. Osallistuminen usean eri kielen kursseille samanaikaisesti ei ole suositeltavaa eikä aikataulujen vuoksi aina edes mahdollista. Kurssit ovat intensiivisiä ja niiden suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen. Kurssin suoritustapa ilmenee kurssikuvauksesta. Kursseista voidaan järjestää kirjallinen tentti kurssin päätyttyä. Kieliopinnoissa edellytetään aktiivista osallistumista kurssin luentoihin ja harjoituksiin sekä harjoitustöiden suorittamista kurssin aikana. Opiskelijan suorituksia arvioidaan tällöin jatkuvasti kurssin kuluessa ja suoritukset vaikuttavat mahdollisesta kirjallisesta tentistä saadun arvosanan lisäksi kurssin kokonaisarvosanaan. Opiskelijoille suositellaan myös toisen vieraan kielen peruskurssitasoisia opintoja, koska ne ovat sisällöltään ja vaativuustasoltaan sellaisia, joita tutkintoasetuksessa tarkoitetaan vieraan kielen opinnoilla. Mikäli opiskelijan toisen vieraan kielen opinnot alkavat alkeistasolta, olisi hänen hyvä suunnitella opintonsa niin, että hän aloittaa alkeisopintonsa hyvissä ajoin ja ehtii suorittamaan myös peruskurssitasoiset opinnot ko. kielessä opiskeluaikanaan. Kielten opetusryhmiin ilmoittautuminen Opetusryhmiin on ilmoittauduttava ennen opetuksen alkua WebOodissa. Opetuksessa ryhmäkoko vaihtelee kurssin työskentelytavasta riippuen. Syyslukukauden ryhmiin ilmoittaudutaan heti syyslukukauden alussa ja kevään ryhmiin syyslukukauden loppupuolella. Myöhäiskevään ryhmiin ilmoittaudutaan erikseen kevätlukukauden puolivälissä. Kurssi-ilmoittautumisesta tiedotetaan opetusaikatauluissa sekä opiskelijoiden verkkosivuilla. Kielten ryhmiin ilmoittautuminen on sitova. Opiskelija varmistaa kurssille pääsynsä olemalla läsnä ryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla heti luennon alussa. Muussa tapauksessa ilmoittautuneen
7 opiskelijan paikka annetaan varasijalla olevalle opiskelijalle. Ryhmien osallistujamäärä on rajoitettu, määrä käy ilmi kurssilistoista. Opetusaikatauluun voidaan ilmoittautumisen jälkeen tehdä muutoksia, esimerkiksi jos jollekin kurssille ei ilmoittaudu riittävästi osallistujia. Jos opiskelija haluaa perua osallistumisensa kurssille, hänen on ehdottomasti ilmoitettava siitä Kielipalvelut-yksikön amanuenssille tai kurssin opettajalle. Kieliharjoittelun yhteiset ohjeet Opiskelusta, työharjoittelusta tai oleskelusta ulkomailla voi saada 2 6 opintopistettä opintojen ja oleskelun pituudesta ja laajuudesta riippuen. Nämä ohjeet koskevat Kielipalvelut-yksikön opettamia suomen, ruotsin, englannin, saksan, venäjän, ranskan ja espanjan kieliä. Humanistisen koulutusalan oppiaineissa pää- ja sivuaineita opiskelevat toimivat oppiaineiden ohjeiden mukaisesti. Kieliharjoitteluksi soveltuu yleensä opiskeluaikana suoritettu ulkomaanjakso, jonka aikana oleskellaan ko. kieltä puhuvassa maassa ja käytetään ko. kieltä päivittäisessä kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. Kieliharjoitteluksi hyväksytään vähintään 1 kk:n oleskelu kohdemaassa kohdekieltä opiskellen tai vähintään 2 kk:n työskentely tai muu opiskelu kohdemaassa. Ruotsin kielen osalta kieliharjoittelun voi suorittaa myös Suomessa tandem-kurssina ruotsia äidinkielenään puhuvan henkilön kanssa. Tarkemmat ohjeet saat ruotsin lehtorilta. Kieliharjoittelusta saa opintopisteitä pääsääntöisesti kk:n oleskelu maassa = 2 op - n. 6 kk:n oleskelu tai 1 lukukauden opiskelu = 3 op - n. 1 vuoden oleskelu tai lukuvuoden opiskelu = 4 op Kieliharjoittelua voi kuulua tutkintoon enintään 6 op. Kieliharjoittelulla ei voi korvata kielten pakollisia kursseja. Kieliharjoittelu on aina ylimääräinen, vapaaehtoinen suoritus. Kotimaahan palattua kieliharjoittelusta laaditaan raportti. Raportin pituus on 2 3 sivua ja se kirjoitetaan ko. kielellä. Se laaditaan humanistisen koulutusalan kirjoitusohjeiden mukaan. Raportin tulee sisältää nimen ja opiskelijanumeron lisäksi ainakin seuraavat asiat: - missä olit - kuinka kauan viivyit - mitä teit oleskelusi aikana? Jos opiskelit, missä ja mitä? Jos olit töissä, missä ja mitä töitä teit? - mitä opit - millä tavalla jakso mielestäsi oli kieliharjoittelua? - liitteeksi kopio työ- tai opiskelutodistuksesta Raportti voi sisältää seuraavaa: - koitko jakson hyödylliseksi? miksi / miksi et? - millaista maassa oli? kokemuksesi kulttuurista? - mistä erityisesti pidit /et pitänyt? miksi? - miten aiot tästä eteenpäin ylläpitää kielitaitoasi? Kieliharjoitteluraportti palautetaan kyseisen kielen kielenopettajalle mahdollisimman pian, mutta viimeistään harjoittelua seuraavana lukuvuonna. Raportin palautuspäivät ovat syyslukukaudella ja kevätlukukaudella. Kieliharjoitteluraportti palautetaan Kielipalvelut-yksikön ko. kielen lehtorille
8 henkilökohtaisesti. Se arvostellaan sekä kielellisesti että sisällöllisesti asteikolla hyväksytty/hylätty. Tarvittaessa raporttia täydennetään lehtorin ohjeiden mukaan. Ohjeita kypsyysnäytteen kirjoittajalle Osana sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelijan on kirjoitettava esseetyyppinen valvonnan alainen, tutkielman aihepiiriin liittyvä kypsyysnäyte, johon opiskelija itse ilmoittautuu jätettyään tutkintoonsa vaadittavan tutkielman tarkastettavaksi. Kypsyysnäyte kirjoitetaan joko suomen tai ruotsin kielellä, sen mukaan kummalla kielellä opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteessä opiskelijan on osoitettava oman tieteenalansa ja koulusivistyskielensä hallinta. Kielen hallintaa eli kielitaitoa osoittava kypsyysnäyte suoritetaan pääsääntöisesti alempaan korkeakoulututkintoon. Mikäli opiskelija ei ole osoittanut kielitaitoaan kypsyysnäytteessä osana alempaa korkeakoulututkintoa, hän osoittaa sen laatimalla valvonnan alaisen esseetyyppisen kypsyysnäytteen ylempää korkeakoulututkintoa varten. Kypsyysnäytteen vaatimukset Kypsyysnäyte on esseetyyppinen kirjoitelma tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta, ja sen tulee olla analyyttinen ja ehyt kokonaisuus. Kypsyysnäytettä varten tutkielman ohjaaja/valvoja antaa tavallisesti kaksi tai kolme tutkielman aihepiiriin liittyvää aihetta tai otsikkoa, joista opiskelija valitsee yhden. Kypsyysnäytteen ohjepituus on noin 4 tenttivastauspaperisivua jokaiselle riville kirjoitettuna ( sanaa). Kypsyysnäytteen kielitaitovaatimukset Kandidaatin tutkintoon ja maisterin tutkintoon kuuluvien kielitaitoa osoittavien kypsyysnäytteiden on täytettävä kieliasun osalta seuraavat vähimmäisvaatimukset: 1. Teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjaimet sekä sanarajat erottuvat. 2. Kirjoituksella on otsikko. Otsikko kirjoitetaan samalla kielellä kuin kypsyysnäyte. Sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan. 3. Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappaleisiin. 4. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat ovat kunnossa. 5. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu selkeästi. 6. Sanajärjestys on yksiselitteinen ja sopusoinnussa esitetyn informaation kanssa. 7. Tyyli on asiatyyliä. 8. Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkiksi kaavojen, kaavioiden ja kuvien varassa. 9. Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus. Siinä on oltava otsikon lisäksi aloitus, lopetus ja kappalejako. Aloituksessa lukija johdatellaan aiheeseen, mikä eritoten erottaa esseetyyppisen kypsyysnäytteen tenttivastauksesta.
9 10. Lukijan on ymmärrettävä teksti. Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa, vaan kypsyysnäyte on voitava lukea itsenäisenä tekstinä. Kirjoitus voidaan hylätä, jos siinä esiintyy suuria ja toistuvia ongelmia joillakin edellä luetteluista alueista tai jos siinä on monia erilaisia virheitä. Ilmoittautuminen kypsyysnäytteeseen ja kypsyysnäytteen arviointi Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun kandidaatintutkielma on jätetty lopullisessa muodossa arvosteltavaksi. Kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa minä tahansa kuulustelupäivänä. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan kansliassa tenttikuorella viimeistään 7 päivää ennen tenttitilaisuutta. Vaihtoehtoisesti kypsyysnäyte voidaan suorittaa myös sähköisenä tenttinä Exam-järjestelmässä. Voit kysyä tutkielman ohjaajaltasi tästä mahdollisuudesta. Kypsyysnäytteen tarkastavat sekä tutkielman ohjaaja että äidinkielen opettaja. Kypsyysnäytteen tulokset ilmoitetaan opintorekisteriin 30 päivän kuluessa kirjoituspäivästä. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteestä ei anneta opintopisteitä. Jos kypsyysnäyte hylätään, opiskelijan olisi hyvä tulla saamaan palautetta kirjoituksestaan sen tarkastajilta ennen uuteen kokeeseen ilmoittautumista. Kypsyysnäytteeseen osallistuvien opiskelijoiden on hyvä tutustua Vaasan yliopiston Moodlesta löytyvään esseetyyppisen kypsyysnäytteen kirjoittamiseen ohjeistavaan sivustoon. Ohjesivusto löytyy kurssikategoriasta Kielipalvelut nimellä Kypsyysnäyte. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Vaasan yliopiston tutkinto-opiskelijalle voidaan hyväksilukea opintoja joko muualla suoritettujen opintojen perusteella ja/tai muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella. Aloite ja vastuu aiemmin hankitun osaamisen hyväksiluvusta ovat aina opiskelijalla, samoin kuin osaamisen todentaminen. Hyväksiluvun hakeminen on aina vapaaehtoista. Hyväksiluku muualla suoritettujen opintojen perusteella Hyväksiluvun lähtökohtana on, että opiskelijalta ei vaadita uudelleen suorituksia, joita sisällöllisesti vastaavat opinnot hän on jo suorittanut. Opintoja voidaan lukea hyväksi edellyttäen, että koulutuksen tavoitteet saavutetaan. Opintoja voidaan hyväksilukea joko korvaamalla tai sisällyttämällä. Opintojakson/opintokokonaisuuden korvaaminen Tutkintoon kuuluvia opetussuunnitelman mukaisia opintoja korvataan toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla opinnoilla. Korvaavuuksia arvioitaessa kriteereinä ovat ensisijaisesti opintosuoritusten osaamistavoitteet, mutta myös opintojen laajuus, sisältö ja vaatimustaso. Opintojakson/opintokokonaisuuuden sisällyttäminen Tutkintoon sisällytetään toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja. Sisällytettävien opintojen osalta ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta Vaasan yliopiston opintojaksoihin tai -kokonaisuuksiin.
10 Hyväksiluku muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella Kielpalvelut-yksikkö Opiskelija voi korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella. Tällaista osaamista on voinut syntyä epävirallisen oppimisen tai arkioppimisen yhteydessä. Hyväksilukemisen lähtökohtana ovat osaamistavoitteet. Opiskelijan hankkimaa osaamista verrataan korvattaviksi esitettyjen opintojaksojen ja/tai -kokonaisuuksien osaamistavoitteisiin. Mikäli osaaminen ja osaamistavoitteet vastaavat toisiaan, voidaan korvaavuus myöntää joko kokonaan tai osittain. Hyväksilukemista haetaan erillisellä lomakkeella, joka toimitetaan tiedekunnan/koulutusalan AHOT-vastaavalle. Kielten itseopiskelu Kielipalvelut-yksikön tarjoamilla kursseilla on tarkoitus antaa opiskelijalle mahdollisimman hyvä kielitaito työelämää ja opiskelua varten. Jotta kielitaito pysyisi yllä, on sitä hyvä harjoittaa myös itsenäisesti. Myös kielen kertaaminen ennen peruskurssille osallistumista on suositeltavaa, mikäli opiskelijan edellisistä kieliopinnoista on kulunut aikaa. Vaasan korkeakoulukonsortion kieltenyhteistyöryhmän yhteistyöhankkeen tuloksena on julkaistu Kielikahvila-sivusto, jonka tavoitteena on tukea kielten itsenäistä opiskelua. Sivustolle on koottu eri kieliä käsitteleviä linkkejä, joista löytyy mm. sanakirjoja ja eritasoisia harjoituksia ja testejä. Sivuston osoite on Eurooppalainen viitekehys ja taitotasot Eurooppalainen viitekehys on Euroopan neuvoston kehittämä kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yleiseurooppalainen kehys. Kielipalvelut-yksikkö käyttää viitekehystä esimerkiksi kielikurssien suunnittelussa ja opiskelijasuoritusten arvioinnissa. Myös opiskelijat voivat arvioida omaa osaamistaan viitekehyksen avulla. Viitekehyksessä kuvataan kuusi taitotasoa A1 C2. Kurssien kuvauksissa voidaan taitotasojen avulla ilmaista vaadittava lähtötaso, eli mitä opiskelijalta edellytetään ennen kurssille osallistumista. Kurssin tavoitetasolla ilmaistaan minkä kielellisen tason opiskelijan tulisi saavuttaa kurssin aikana. Viitekehys on kansainvälinen ja sitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi päätettäessä ulkomailla suoritettujen kieliopintojen korvaavuuksista.
11 Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot Kielpalvelut-yksikkö Perus kielitaito A1 Ymmärtää ja käyttää tuttuja arkipäivän ilmauksia ja perustason sanontoja, joiden tavoitteena on yksinkertaisten, konkreettien tarpeiden tyydyttäminen. Pystyy esittäytymään ja esittelemään muita. Pystyy vastaamaan itseään koskeviin kysymyksiin ja kysymään vastaavia kysymyksiä muilta, esimerkiksi missä he asuvat, keitä he tuntevat ja mitä heillä on. Pystyy käymään yksinkertaisia keskusteluja, jos puhekumppani puhuu hitaasti ja selvästi ja on valmis auttamaan. A2 Ymmärtää lauseita ja usein käytettyjä ilmauksia, jotka liittyvät tavallisimpiin arkipäivän tarpeisiin: kaikkein keskeisin häntä itseään ja perhettä koskeva tieto, ostosten teko, paikallistieto, työ. Pystyy viestimään yksinkertaisissa ja rutiininomaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät yksinkertaista tiedonvaihtoa tutuista, jokapäiväisistä aiheista. Pystyy kuvailemaan yksinkertaisesti omaa taustaansa, lähiympäristöään ja välittömiä tarpeitaan. Itsenäisen kielenkäyttäjän kielitaito B1 Ymmärtää pääkohdat selkeistä yleiskielisistä viesteistä, joita esiintyy usein esimerkiksi työssä, koulussa ja vapaa-aikana. Selviytyy useimmista tilanteista matkustaessaan kohdekielisillä alueilla. Pystyy tuottamaan yksinkertaista, johdonmukaista tekstiä tutuista tai itseään kiinnostavista aiheista. Pystyy kuvaamaan kokemuksia ja tapahtumia, unelmia, toiveita ja tavoitteita. Pystyy perustelemaan ja selittämään lyhyesti mielipiteitä ja suunnitelmia. B2 Ymmärtää pääajatukset konkreetteja ja abstrakteja aiheita käsittelevistä monitahoisista teksteistä, myös oman erityisalansa käsittelystä. Viestiminen on niin sujuvaa ja spontaania, että hän pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa ilman että se vaatii kummaltakaan osapuolelta ponnisteluja. Pystyy tuottamaan selkeää, yksityiskohtaista tekstiä hyvinkin erilaisista aiheista, esittämään mielipiteensä jostakin ajankohtaisesta asiasta ja selittämään eri vaihtoehtojen edut ja haitat. Taitavan kielenkäyttäjän kielitaito C1 Ymmärtää erityyppisiä vaativia, pitkähköjä tekstejä ja tunnistaa piilomerkityksiä. Pystyy esittämään ajatuksiaan sujuvasti ja spontaanisti ilman havaittavia vaikeuksia ilmausten löytämisessä. Käyttää kieltä joustavasti ja tehokkaasti sekä sosiaalisiin että myös opintoihin ja ammattiin liittyviin tarkoituksiin. Pystyy tuottamaan monimutkaisia aiheita käsittelevää selkeää, hyvin rakentunutta ja yksityiskohtia sisältävää tekstiä. Osaa jäsentää tekstiä ja edistää sen sidosteisuutta esimerkiksi käyttämällä sidesanoja. C2 Ymmärtää yleensä vaikeuksitta kaikenlaista puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Osaa yhdistellä tietoja erilaisista puhutuista ja kirjoitetuista lähteistä ja rakentaa niissä esitetyistä perusteluista ja selostuksista sisällöllisesti yhtenäisen esityksen. Pystyy ilmaisemaan ajatuksiaan spontaanisti, erittäin sujuvasti ja täsmällisesti. Pystyy erottamaan merkitysvivahteet mutkikkaissakin tilanteissa.
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
LisätiedotTekniikan alan kieliopinnot
Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten
LisätiedotTeknillistieteellisen alan kieliopinnot
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
LisätiedotKauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö
Kauppatieteellisen alan kieliopinnot 1.9.2017 Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden
LisätiedotHallintotieteellisen alan kieliopinnot
Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot
LisätiedotKielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot. Marja Vettenranta
Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot Marja Vettenranta 29.8.2018 Kandidaatin tutkinnon viestintäja kieliopinnot 15 op I Äidinkieli 5 op: suomi: KSUO6000 Akateemiset
LisätiedotKieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö
Kieliopinnot KTM-tutkinnossa 4.9.2017 Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelut: kielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman
Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi
LisätiedotHallintotieteiden perustutkintojen määräykset
Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotKansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!
Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen
LisätiedotKieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta
Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta 4.9.2019 Yleistä kieliopinnoista Suomen kieli ja viestintä Sisällys Toinen kotimainen kieli Englanti Muut vieraat
LisätiedotViestintätieteiden kandidaattiohjelma
Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotYliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat
14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,
LisätiedotLAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
LisätiedotViestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela
Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma
ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai
LisätiedotPerustutkintojen suorittamista koskevat määräykset
109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan
LisätiedotMUUALLA KUIN MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMI- SEN HYVÄKSILUKEMISLOMAKE
1 Hakemus on saapunut käsiteltäväksi (pvm) MUUALLA KUIN MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMI- SEN HYVÄKSILUKEMISLOMAKE Tällä lomakkeella tutkintoa suorittavat opiskelijat hakevat korvaavuuksia Vaasan
LisätiedotTieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu
Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu 2019-2020 Tästä löydät ohjeita opintojen ajoittamiseen ja suunnitteluun kandidaattiopintojen 2. ja 3. lukuvuodelle. Tutkinnon suorittamiseksi
LisätiedotAHOT Hyväksilukemisen uudet periaatteet
AHOT Hyväksilukemisen uudet periaatteet 16.5.2012 16.5. Humanistinen tiedekunta.2012 1 Taustaa Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen =hyväksiluku Rehtorin päätös Tdk-neuvosto Astuivat
LisätiedotASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT
1 KIELIOPINNOT KIELIOPINNOT... 1 ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT... 2 X-5 Vieras kieli englanti (5 op)... 2 X-6 Vieras kieli saksa (5 op)... 5 X-7 Toinen kotimainen kieli ruotsi (3 op)... 6 X-0 Toinen
LisätiedotKielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot
1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotVAASAN YLIOPISTON KIELIKESKUS LINGINNON OPINTO-OPAS
VAASAN YLIOPISTON KIELIKESKUS LINGINNON OPINTO-OPAS 2018 2019 Kielikeskus Kielikeskus Linginnon opinto-oppaassa on tietoa viestintä- ja kieliopintojen suorittamisesta sekä opintojaksojen kuvaukset. Kielikeskuksen
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin
LisätiedotElinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN
Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää
LisätiedotKOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA
ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotAhotointiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia
Helsingin yliopisto Oodi Sivu 1/6 Ahotointiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia 1. Opiskelija on suorittanut HY:ssa monta matematiikan kurssia pääaineessaan ja on siirtynyt uuteen koulutusohjelmaan, jossa
LisätiedotLukijalle. Lukuvuosi Lukuvuosi on jaksotettu viiteen periodiin:
Lukijalle Tämä opinto-opas sisältää hallintotieteiden kandidaatin ja hallintotieteiden maisterin tutkintojen rakenteet, oppiaine-esittelyt sekä keskeiset tiedot opintojen suorittamisesta lukuvuonna 2010
LisätiedotOpinnot ja opiskelu hallintotieteiden tiedekunnassa
Opinnot ja opiskelu hallintotieteiden tiedekunnassa Hallintotieteiden tiedekunta vastaa yhteiskuntatieteellisen alan opetuksesta ja tutkimuksesta Vaasan yliopistossa. Tutkintokoulutusta on annettu vuodesta
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
LisätiedotTietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo
Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma
LisätiedotO P I N TO - O PA S Kielipalvelut
VAASAN YLIOPISTO 2012-2013 O P I N TO - O PA S Kielipalvelut Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Kielipalvelut-yksikkö Postiosoite: PL 700, 65101 VAASA Käyntiosoite: Fabriikki, 2. krs, Yliopistonranta
LisätiedotKorkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun
1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito
LisätiedotKÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET
KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 14.6.2005 vahvistama. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan
LisätiedotSuomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
LisätiedotTietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg (Heli Alatalo)
Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg (Heli Alatalo) Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma
LisätiedotOhjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma
Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa
LisätiedotOPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE
OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään
LisätiedotOIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO
OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Osaamistavoitteet Oikeustieteen maisterin tutkinnon (120 op) suorittanut henkilö: - on syventänyt ja laajentanut oikeusnotaarin tutkinnossa hankkimaansa oikeudellista osaamista
LisätiedotVaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info
Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 16.5.2019 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset ja määräykset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017
LisätiedotVaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info
Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info 10.4.2019 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään
LisätiedotKIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio
1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden
LisätiedotVastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista
Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa
LisätiedotSisältö. Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Kielipalvelut-yksikkö
Sisältö 2 Henkilökunta...5 1 Opinto-oppaan rakenne lyhyesti...6 2 Yleistä kieliopinnoista ja Kielipalvelut-yksiköstä...7 Ammattikielten ja monikielisyyden tutkimus opetuksen tukena...7 Opintoneuvonta...7
LisätiedotYHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015
1 YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015 HUMANISTISTEN TIETEIDEN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN, SEKÄ FILOSOFIAN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA
LisätiedotSUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU
Sanna-Liisa Koski Kielten opetuksen koordinaattori Aila Markus Opintoasianpäällikkö SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI
HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Pääaine: Puh: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Ylioppilastutkinnon jälkeen / ennen saksan
LisätiedotLUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA
LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Seuraavat tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat asetuksia ja johtosääntöjä. Nämä määräykset hyväksyy
LisätiedotVAASAN YLIOPISTON KIELIKESKUS LINGINNON OPINTO-OPAS
VAASAN YLIOPISTON KIELIKESKUS LINGINNON OPINTO-OPAS 2019 2020 Linginnon opinto-oppaassa on tietoa viestintä- ja kieliopintojen suorittamisesta sekä opintojaksojen kuvaukset. Kielikeskuksen henkilökunnan,
LisätiedotKielen opintopolut/ Language study paths
1 Kielen opintopolut/ Language study paths 2018-22.8.2018 Kielikeskus/Language Centre, Saimaan amk ja LUT Saksa/German Languages of instruction: Finnish, English, German A1 A2 B1 Opintojakso/Course Op/ECTS
LisätiedotPOHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) Lukuvuosina ja alkaen
POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) Lukuvuosina 2009-2010 ja 2010-2011 alkaen 17.9.2009 Etäopetuksena Learnlinc etäopetusjärjestelmässä (8 ov) sekä lähiopetuksena (2 ov) Opintokokonaisuus sisältää 8 opintoviikkoa
LisätiedotAalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta
Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty
Lisätiedotehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen
ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen Perustelujen lisäys Kyselyt: kv- ja oppiainetason kysely Opintosuunnitelman
LisätiedotAikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen. 1. Kaikkien opintojen hyväksilukemista koskevat yleiset periaatteet
1(7) 2016 Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen Mikäli sinut on hyväksytty suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoa ja sinulla on aikaisempia korkeakouluopintoja,
LisätiedotOhjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille
Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen 1.8.2005 aloittaneille opiskelijoille Kaikki ennen 1.8.2005 aloittaneet opiskelijat on siirretty uuden tutkintosäännön piiriin. Uuteen tutkintosääntöön siirtyvien opiskelijoiden
LisätiedotMiten suunnittelen opintoni?
Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma ssa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta. Ohjelma yhdistää kolmen oppiaineen opintoja, ja se
Lisätiedot1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013
1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija
LisätiedotKauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä
Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät
LisätiedotOrientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö
Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,
LisätiedotOrientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö
Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op (tavoiteaika 3 vuotta)
LisätiedotKandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella
kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti
LisätiedotOPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMINEN POLAMKISSA. Menettelyohje
OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMINEN POLAMKISSA Menettelyohje Voimassa 1.8.2016 alkaen Päivitys 23.4.2017 SISÄLLYS 1 HYVÄKSILUKEMISEN PROSESSIKUVAUS... 3 2 OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMINEN...
LisätiedotAiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin?
Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Opintotutorit Marja Elonheimo ja Salla Mäkinen Opintotutor-biz@aalto.fi Vastaanotto tiistaisin klo 12-13 BIZ Opiskelijapalvelut, U-249 Tiistai 6.9.2016 Oletko muistanut
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelma 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotLUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET
Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus
LisätiedotKieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelma
Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelma Maisteriohjelma KEY antaa sinulle vahvat kielelliset ja kulttuuriset taidot, joita tarvitset monikulttuurisessa työelämässä ja yhteiskunnassa.
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot Opintopäällikkö Lina Suominen Kieli ja viestintäopintojen keskus
Kieli- ja viestintäopinnot 22.8.2019 Opintopäällikkö Lina Suominen Kieli ja viestintäopintojen keskus Mitä uuden opiskelijan tulisi tietää kieli- ja viestintäopintojen keskuksesta? Mikä ja missä kieli-
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.
Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011
LisätiedotMatkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena
Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti
LisätiedotYhteiskuntatieteellinen koulutusala
Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat määräykset pääainepohjaisen tutkintorakenteen mukaan opiskeleville (voimassa siirtymäkauden eli 1.8.2012
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
LisätiedotTervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti
Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello 11-12 Opintokoordinaattori Heli Tontti KTM, tutkinnon rakenne laajuus 120 op tutkinnon suorittamisaika tavoiteaika
LisätiedotTiedekunnassa suoritettavat kandidaatin ja maisterin tutkinnot
1 8 Liite 1 HELSINGIN YLIOPISTO Tiedekuntaneuvosto 11.9.2012 ja Kasvatustieteellinen tiedekunta 11.4.2017 KASVATUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET 11.9.2012 alkaen
LisätiedotLUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET
BioMediTech Johtokunta hyväksynyt 25.8.2015 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2015-2018 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset
LisätiedotVenäjän kielen opinnot
Venäjän kielen opinnot Euroopan unionin jäsenenä Suomelta odotetaan monialaista ja -tasoista Venäjän tuntemusta. Tiedekorkeakouluista valmistuneita venäjän kieltä osaavia haetaan venäjän asiantuntijoiksi
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön
LisätiedotKandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2015-2018
TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden yksikkö (SIS) Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2015-2018 Nämä määräykset astuvat voimaan 1.8.2015. Määräykset on vahvistettu
LisätiedotNykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa
Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat
LisätiedotVenäjän kielen opinnot
Venäjän kielen opinnot 249 Venäjän kielen opinnot Euroopan unionin jäsenenä Suomelta odotetaan monialaista ja -tasoista Venäjän tuntemusta. Tiedekorkeakouluista valmistuneita venäjän kieltä osaavia haetaan
LisätiedotSUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus
OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.
LisätiedotYRITYSJURIDIIKAN ERIKOISTUMISALUE
Esimerkkilukujärjestys Yritysjuridiikka 2019-2020 YRITYSJURIDIIKAN ERIKOISTUMISALUE Tästä löydät ohjeita opintojen ajoittamiseen ja suunnitteluun kandidaattiopintojen 2. ja 3. lukuvuonna. Tutkinnon suorittamiseksi
LisätiedotSavonian suomen opinnot
Savonian suomen opinnot Mavasuomi B1.2 Muut suomen kurssit suomi Työelämän suomi B1.1 Suullinen suomi suomi B1.2 Pääsykoevalmennus suomi B2 Työkokeilu Suullinen suomi B2 suomi C1 Sairaanhoitajan suomi
Lisätiedot2 Opintojen kesto ja laajuus
Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt
Lisätiedottekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset
1 29.12.2010 tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOJA SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN (pääaine
LisätiedotTOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET
TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET
TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto
LisätiedotTOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET
TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä
LisätiedotEurooppalainen kielisalkku
EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl
Lisätiedot