Miten pidät akvaariokalasi terveinä? Sairauksien tunnistaminen Aiheuttajien tunnistaminen ja niiden eliminoiminen Tieteellinen asiantuntija: Dieter Untergasser Akvaariokalojesi lääkintä ja kuntoutus ennaltaehkäisy ja hoito sisältää laajan diagnoositaulukon
Sisältö: Sisältö Kalatautien diagnoositaulukko 3 1 Akvaario luo mahdollisuuden luonnonmukaiseen rentoutumiseen 10 2 Sisäiset ja ulkoiset sairaudet: diagnoosista hoitoon 11 3 Miten kuljetat kaloja ja suojaat niitä sera aqutanilla 12 4 Ripsieläinten aiheuttamat taudit (Ciliate) 13 4.1 Ichthyophthirius multifiliis (valkopilkkutauti)...13 4.2 Cryptocarion irritans (meriveden pilkkutauti)...15 4.3 Brooklynella hostilis...16 4.4 Glossatella...16 4.5 Trichodina...16 4.6 Tetrahymena...17 4.7 Chilodonella...17 5 Siimaeliöiden (Flagellaatit) aiheuttamat sairaudet 18 5.1 Oodinium (samettitauti)...18 5.2 Costia...19 5.3 Suoliston siimaeliöt...20 6 Laakamatojen aiheuttamat sairaudet 21 6.1 Gyrodactylidea...21 6.2 Dactylogyridea...21 6.3 Kalojen iilimadot...22 7 Virussairaudet 23 7.1 Lymphocystis...23 7.2 Karppirokko...24 7.3 Kevätviremia...25 7.4 Karppien vesipöhö...29 8 Bakteeriperäiset sairaudet 30 8.1 Valkopälvi...30 8.2 Evärutto...31 8.3 Bakteeriperäinen kidusrutto...31 8.4 Columnaris...32 8.5 Veriset tulehdukset iholla...32 8.6 Akvaariokalojen vesipöhö...33 8.7 Erythrodermatitis...34 9 Hometaudit 36 10 Sekainfektio 37 11 Loisäyriäiset 38 11.1 Lernaea...38 11.2 Argulus (Kalatäi)...39 11.3 Ergasilus (Kidustäi)...39 12 Puutostaudit 40 12.1 Mineraalipuutos...40 12.2 Reikätauti...41 12.3 Rasvoittunut maksa...43 12.4 Jodinpuutostauti...44 12.5 Osmoosishokki...45 13 Vitamiinikuuri 46 14 Parempi ennaltaehkäistä kuin parantaa 47 15 Tarkistusluettelo syiden löytämiseksi 48 16 Hakemisto (tekstiosa) 55 2
Kalatautien diagnoositaulukko Alla oleva diagnoositaulukko antaa kuvan tärkeimmistä akvaariokalojen sairauksista ja niiden mahdollisista aiheuttajista. Lue taulukko tarkkaan ja huolellisesti ennen lääkintää, jotta saisit oikean diagnoosin. Monilla sairauksilla on samantapaiset oireet, mutta ne vaativat erilaiset hoitotoimenpiteet. 100 x 20 x 400 x 50 x Oireet Selvästi näkyvät valkoiset pilkut (0,4 1,5 mm iholla ja evissä) Värimuutoksia harmaasta maitomaiseen paikoitellen, jos kalalla on pitkät evät, evät alkavat kulua; kala supistaa eviään Erillisiä vaaleita kohonneita alueita limakalvolla Pieniä vaaleita alueita iholla; apatia ja ruokahaluttomuus; limakalvon irtoamista (vain merivedessä) Mahdollinen diagnoosi Ichthyophthirius multifiliis sera ectopur + sera costapur Cryptocarion irritans (meriveden pilkkutauti): sera cyprinopur Mikroskoopilla voit nähdä pyöriviä yksisoluisia eliöitä kalan iholla. s. 13 15 Costia necatrix: tutki ihonäyte 300 X suurennoksella; pieniä, hernemäisiä siimaeliöitä, jotka liikkuvat nopeasti. sera costapur s. 19 hoitotoimenpide Chilodonella (elliptisiä tai pyöreitä alueita): tutki ihonäyte 40 100 X suurennoksella; litteät sydämenmuotoiset, liikkuvat yksisoluiset eliöt. sera ectopur + sera costapur s. 17 Tetrahymena: tutki ihonäyte 40 100 X suurennoksella; päärynänmuotoisia, liikkuvia yksisoluisia eliöitä. sera ectopur + sera costapur s. 17 Trichodina: tutki ihonäyte 40 100 X suurennoksella; pyöriviä, hatunmuotoisia liikkuvia yksisoluisia eliöitä. sera ectopur + sera costapur s. 16 Kalatautien diagnoositaulukko 100 x Merivesi Brooklynella: tutki ihosuikale ainakin 40 100 X suurennoksella; litteitä, sydämenmuotoisia, liikkuvia yksisoluisia eliöitä. sera cyprinopur s. 16 40 x Karvamainen pinta muodostuu kun limakalvo on vioittunut Glossatella tai Heteropolaria colisarum: Voimakkaalla suurennuslasilla voit nähdä monta pitkänomaista, yksisoluista lyhytvartista eliötä. sera costapur s. 16 3
Oireet Mahdollinen diagnoosi hoitotoimenpide 40 x Voimakasta limakalvon irtoamista ja paikallista homekasvua Sekainfektio: tutki ihonäyte 40 100 X suurennoksella; useampia erilaisia liikkuvia yksisoluisia eliöitä, homeita ja bakteereita. sera ectopur + lääkeyhdistelmä s. 37 15 x Iholla valkoisia, sienimäisiä muodostumia, joissa on pitkiä pystysäikeitä Fungus: Tutki ihosuikale 50 X suurennoksella. sera ectopur + sera mycopur s. 36 Kalatautien diagnoositaulukko 400 x Valkoiset huulet; valkoreunaiset suomut; avautuvat ajoittain; evät supussa Evien kärjet valkoiset, evät lyhenevät ja lyhenevät Kiinteitä, pyöreitä kystoja 0,5 1 mm iholla ja evissä Pullistuneet mulkosilmät ja törröttävät suomut (kaikki oireet eivät aina näy) Lammikkokalat uivat hallitsemattomalla tavalla; verestäviä läikkiä iholla, evien juuressa ja kiduksissa; kalpeat kidukset; loppuvaiheessa verestävä keho, suomujen törrötys ja mulkosilmät (Exophthalmus) sekä peräaukon pullistuma lämpötiloissa + 15 ja + 18 C Columnaris bakteria: tutki ihonäyte 100 800 X suurennoksella; 8 µm mittaiset bakteerit heiluvat edestakaisin. sera baktopur s. 32 Evärutto: 400 X suurennoksella voit nähdä useita nopeasti liikkuvia bakteereita. sera baktopur s. 31 Lymphocystis: Kystat tuntuvat kovilta kun painat niitä sormella eivätkä ne irtoa. ennaltaehkäisevästi: sera cyprinopur s. 23 Vesipöhö tai munuaistulehdus, orgaanisesti pilaantunut vesi s. 33 Kevätviremia, vesipöhö Testaa vesi, erityisesti nitraatti; tutki kala; joka on juuri kuollut (katso pieni kuva: avattu vatsaontelo). sera cyprinopur, sera baktopur direct tai sera KOI BAKTO Tabs s. 25 4
Oireet Mahdollinen diagnoosi hoitotoimenpide 40 x 100 x Valkoisia alueita ihon alla Hienoja valkoisia pilkkuja (< 0,3 mm) iholla ja evissä. Kala näyttää siltä, kuin se olisi puuteroitu jauhoilla Bakteeriperäinen infektio: tutki ihosuikale 40 400 X suurennoksella mikroskoopilla. sera baktopur direct s. 30 Oodinium: Tutki ihonäyte 100 X suurennoksella liikkumattomia soikeita muodostumia. sera oodinopur s. 18 19 Ihoon kiinnittynyt valkoisia, sauvamaisia eliöitä joilla on pussit toisessa päässä Litteä, kilpimäinen, melkein läpinäkyvä loisäyriäinen iholla; verestäviä pisteitä Koit ja karpit saavat verestäviä haavoja, jotka muuttuvat valkoreunaisiksi reijiksi Ankkurimato Lernaea: Nähtävissä paljaalla silmällä. sera cyprinopur s. 38 Kalatäi Argulus: Nähtävissä paljaalla silmällä. sera cyprinopur s. 39 Erythrodermatitis: Nähtävissä paljaalla silmällä. sera cyprinopur, sera baktopur direct tai sera KOI BAKTO Tabs s. 34 35 Kalatautien diagnoositaulukko Kuva Ergasilus: Dr. Dirk Kleingeld 40 x Valkoisia 0,5 2 mm loisäyriäisiä kiduslehdillä Kidustäi Ergasilus: Nähtävissä paljaalla silmällä. sera cyprinopur s. 39 Pyöreitä, verestäviä, tulehtuneita 3 8 mm alueita iholla Iilimato: Nähtävissä paljaalla silmällä, usean cm:n mittaisia matoja. sera ectopur, sera cyprinopur s. 22 5
Oireet Mahdollinen diagnoosi hoitotoimenpide Reikiä päässä ja sen ympärillä Reikätauti kikliideillä, mineraalipuutostauti usein yhdessä alkueläinten aiheuttamassa suolistotartunnassa: Nähtävissä paljaalla silmällä. sera baktopur direct tai sera bakto Tabs s. 41 42 Vastasyntyneillä kaloilla epämuodostumia kiduskansissa, evissä ja selkäytimessä Mineraalien puute pehmeässä vedessä: Oireet nähtävissä paljaalla silmällä. sera mineral salt, sera fishtamin, sera activant s. 40 6Kalatautien diagnoositaulukko Tartunnan saaneet kidukset Vertailuksi; terveet kidukset (kiduskansi poistettu) (kiduskansi poistettu) 40 x 10 x 50 x Kidukset muuttuvat vaaleiksi tai harmaaksi; kiduskannet liukenevat tai irtoavat Vaaleat kidukset, maitomaisia alueita iholla, taudin loppuvaiheessa kiduskannet sulavat Hengitys vaikeutuu joka päivä, kunnes kala roikkuu vedenpinnassa ja hengittää voimakkaasti; tai vain toisella puolella; toinen tai molemmat kiduskannet ovat auki tai irronneina; kalat hankaavat kiduskansiaan Kalat hankaavat itseään ja tulevat apaattisiksi Kalat roikkuvat aivan vedenpinnan alla, huojuvat evät supussa tai piileskelevät: ei muita näkyviä oireita Alkaloosi, ammoniakkimyrkytys tai liian korkea ph arvo: tarkista ph arvo ja laske se 7:ään käyttämällä sera ph-miinusta. Bakteeriperäinen evärutto: Tutki kidusnäytettä mikroskoopilla. sera baktopur s. 31 Kidusmatoja, Dactylogyridea: Tutki kidusnäytettä mikroskoopilla 40 100 X suurennoksella. sera ectopur + sera mycopur s. 21 22 Ihomatoja, Gyrodactylidea: Pieniä liikkuvia matoja, jotka ovat nähtävissä paljaalla silmällä kalan iholla sera ectopur + sera mycopur s. 21 Bakteeriperäinen ihotulehdus / sisäinen bakteeritulehdus: Tutki ihonäyte bakteerien ja yksittäisten loisten varalta. sera baktopur, sera baktopur direct tai sera bakto Tabs, sera costapur s. 30 35
Oireet Sulaneet evät 800 x Spironucleus sp. Mahdollinen diagnoosi hoitotoimenpide Siimaeliötartunta suolistossa tai vitamiini- ja mineraalipuutostauti: Anna kaloille kuiturikasta FD pakastekuivattua ruokaa. sera baktopur, sera bakto Tabs, sera fishtamin, sera activant, sera mineral salt s. 20, 40, 41, 46 Kuva kaasutauti: Dr. Lechleiter Limainen iho, maitomaista sameaa verestystä, vahva samea peite silmillä, ruskea peite kiduksilla Haalea väritys Pieniä kirkkaita rakkuloita ihon alla (0,5 2 mm) Evät irtoavat Asidoosi (happotauti): tarkasta ph ja karbonaattikovuus, lisää sera ph-plussaa, huolehdi oikeasta karbonaattikovuudesta ph arvon vakauttamiseksi sera kh-plussalla; lisää vielä sera aqutania. Vesiolosuhteet sopimattomia, liikaa valoa, ei piilopaikkoja, sopimaton ravinto: Ota huomioon kalojen vaatimukset ja käytä sera laaturuokia. Kaasutauti, vesi kuormittunut kaasuista: ilmasta vesi. Osmoottinen shokki kalojen uuteen ympäristöön siirtämisen seurauksena: mittaa sähkönjohtokyky; lisää suolaa veteen sera ectopurilla, niin että saavutat saman sähkönjohtokyvyn kuin kuljetusvedessä. s. 45 Kalatautien diagnoositaulukko 7
Oireet Mahdollinen diagnoosi hoitotoimenpide Ammoniakkimyrkytys? Tarkista ph arvo ja alenna se 7:ään käyttäen sera ph-miinusta. Kaikki kalat tai kaikki saman lajin kalat kuolevat päivässä tai joidenkin tuntien aikana, usein täysissä väreissä Akuutti myrkytys: CO 2 annostelu hallitsematonta? Ilmasta vesi, asenna seramic CO 2 control system. Nitriittiarvo liian korkea? Vaihda isoja vesimääriä useamman kerran, lisää sera aqutania ja sera nitriveciä. Kupariarvo liian korkea? Kasviravinteita? Lisää kaksinkertainen annos sera aqutania, käytä sera super carbonia (aktiivihiili). 8Kalatautien diagnoositaulukko Kalat syöksyvät edestakaisin akvaariossa ja hyppelevät pinnassa Myrkytys: Luonnottomat värit, tummenemista, kalat säikähtävät helposti kun koputat akvaarion lasiin, kalat syöksyvät paniikissa ympäri akvaariota Salakavala myrkytys: Kalat roikkuvat veden pinnan alla ja hengittävät raskaasti Hapenpuute tai liikaa hiilidoksiidia CO 2 Onko ph arvo liian korkea? Pudota ph arvo 7:ään sera ph-miinuksella. Onko ph arvo liian alhainen? Nosta ph arvo sera ph-plussalla ja sera kh-plussalla; lisää sera aqutania tunnin kuluttua rauhoittaaksesi kaloja. Kasviravinteet: Vaihda vettä useampia kertoja; käytä sera super carbonia (aktiivihiili). Onko akvaariossasi somisteita, joista liukenee myrkyllisiä aineita? Poista somisteet, vaihda osa vedestä ja suodata sera super carbonilla (aktiivihiili). Kupari- tai klooriarvot liian korkeita? Vaihda vettä, lisää kaksinkertainen annos sera aqutania, käytä sera chlorveciä mikäli vesi haisee kloorille. Tarkasta tuleeko vesiputkistosta ympäristömyrkkyjä, puhdistus- tai desinfiointiaineita? Suodata vesijohtovesi useita tunteja ennen käyttöä sera super carbonilla (aktiivihiili). Heikentynyt suodattimen vedenkierto? Puhdista suodatin, ilmasta vesi. Hallitsematon CO 2 annostelu? Asenna seramic CO 2 control system. sera happi-testi Käytä sera oxypuria. Huom: liiallisessa CO 2 pitoisuudessa voi siitäkin huolimatta veden happipitoisuus olla normaali. Happipitoisuus 0,5 mg/l 2 mg/l 4 mg/l ja enemmän tilanne vaarallista hälyttävä riittävä
Oireet Mahdollinen diagnoosi hoitotoimenpide Osa kalan kehosta tummentunut Vaurioituneet tai näivettyneet hermot: Anna kalojen kuntoutua karanteeni-akvaariossa, lisää sera aqutania stressiä lievittämään. Osa kalan kehosta tummentuu tai kuihtuu, ääritapauksissa keho kiertyy; tasapainohäiriöitä Koko kalan keho tummenee Vioittuneet limakalvot, uurteita iholla 55,639 40 x Pleistophora tauti (Neontetratauti): itiöllisiä kystoja: tutki kudosta mikroskoopilla 40 400 X suurennoksella; poista tartunnan saaneet kalat. Kalat ovat vaivautuneita kuormitetusta tai saastuneesta vedestä: Ota huomioon kalojen vaatimukset; testaa vesiarvot; vaihda osa vedestä, lisää sera aqutania ja sera nitriveciä. Ihovaurioita pyydystettäessä kaloja liian karkealla haavilla tai hankkautumia: käytä sera akvaariohaaveja; lisää kaksinkertainen annos sera aqutania; syvempiin vaurioihin sera mycopuria; puutarhalammikoissa sera omnisania. Kalatautien diagnoositaulukko Verestävät haavaumat Kevätviremia, bakteeriperäinen infektio: sera baktopur direct tai sera KOI BAKTO Tabs, sera cyprinopur s. 25 Kasvain kurkussa tai kiduksien alueella Kilpirauhaskasvain, jodin puutos: anna kaloille sera GVG-mixia, sera GVG-mix marinia, sera granumarinia, sera FD Krilliä kolme kertaa viikossa; lisää sera mineral saltia veteen. 9
1 Akvaario luo mahdollisuuden luonnonmukaiseen rentoutumiseen Johdanto Usein huolet ja stressi hallitsevat arkipäiväämme. Toive rentoutua vapaa-aikanamme on helppo ymmärtää. Akvaarion ainutkertainen yhdistelmä rauhaa ja eloa luo mahdollisuuden rentoutua paremmin kuin mikään muu harrastus. Tämän vuoksi aina useammat henkilöt nauttivat akvaarion hoidosta. Akvaario on kuin balsamia sielulle. Akvaarion hoitaminen on elävä luonnonmukainen harrastus. Kun hoidat akvaariota olet myöskin vastuussa kalojen terveydestä, toisaalta tämä pieni biotooppi-akvaario on hyvin haavoittuvainen. sera henkilökunnassa on paljon innokkaita akvaario harrastajia, jotka pystyvät vastaamaan vaikeimpiinkin kysymyksiin. Ihanteellinen yhdistelmä ammattimaisuutta yhdessä heidän akvaarioharrastuksensa kanssa, antaa heille mahdollisuuden täysin tunnistaa ja samalla myös ratkaista mahdolliset ongelmat. sera team tukee kaikkia niitä, jotka ovat kiinnostuneita kiehtovasta akvaarioharrastuksesta sarjalla oppaita. Oppaat antavat vastauksen säännöllisesti esiin tuleviin kysymyksiin helppotajuisella tavalla. Tästä oppaasta saat apua ja neuvoja kun kalasi ovat sairaita. Siihen kuuluu nopea ja oikea määrittely tärkeimmistä kalataudeista, oikeat lääkkeet ja tietenkin ennaltaehkäisevä hoitosuunnitelma, jotta vältyttäisiin sairauksien aiheuttamilta ongelmilta. Toivotamme sinulle menestystä tautientorjunnassa ja hyvää terveyttä kaloillesi. 10
2 Sisäiset ja ulkoiset sairaudet: diagnoosista hoitoon Onneksi tauteja esiintyy harvoin hyvin hoidetuissa akvaarioissa. Siitä huolimatta moni akvaarioharrastaja, jolla on useiden vuosien kokemus akvaarioharrastuksesta, on joutunut kokemaan näitä ongelmia. Jos sairaus kuitenkin ilmaantuu akvaarioosi, useimmiten oikea ja nopea vastatoimenpide estää pahimmat tuhot. Sisäiset sairaudet poikkeavat ulkoisista sairauksista. Etenkin evissä ja limakalvolla on helppoa havaita ja hoitaa ulkoisia sairauksia niiden alkuvaiheessa. Sisäisten sairauksien havaitseminen ei ole niin helppoa, mutta useimmat niistä johtavat poikkeavaan käyttäytymiseen, joka puolestaan on helppo havaita, kun tarkkailet kalojasi säännöllisesti. Tähän kuuluu mm. ruokahaluttomuus, poikkeava uintitapa, apatia, värimuutokset ja osittaiset tummenemiset. Sisäisissäkin sairaus- tapauksissa akvaarioharrastaja voi huomata, että jotain on hullusti. Hoidon kannalta on tärkeää toimia seuraavalla tavalla: A tarkkailu B diagnosointi C hoitomenetelmä Diagnoosista hoitoon Säännöllisellä ja huolellisella tarkkailulla monet taudit voidaan havaita niiden alkuvaiheessa. Sairastuneet kalat eivät vielä ole heikentyneet ja on mahdollista, että hyväkuntoiset kalat eivät sairastu laisinkaan. Oikea diagnoosi on välttämätön onnistuneelle hoidolle. Käyttämällä oikeaa hoitoainetta tiettyyn tautiin, voidaan välttää turhat rasitteet kaloille ja kasveille. Lääkintäkeinot riippuvat diagnoosista. Eri taudeille on olemassa erilaiset lääkkeet. Eräs perussääntö tulisi kuitenkin huomioida kaikissa taudeissa: välittömät hoitotoimenpiteet lisäävät täydellisen tervehtymisen mahdollisuuksia. Tämä pätee erityisesti nopeasti tarttuviin tauteihin. Suosittelemme pidettäväksi aina saatavilla ainakin sera costapuria ja sera baktopuria, sillä arvokasta hoitoaikaa menee hukkaan, mikäli tauti puhkeaa viikonloppuna tai loman aikana. 11
3Miten kuljetat kaloja ja suojaat niitä sera aqutanilla Miten kuljetat kaloja ja suojaat niitä sera aqutanilla Kun kaloja pyydystetään ja kuljetetaan, on joskus mahdotonta välttää limakalvovaurioita. Oikeissa vesiolosuhteissa vauriot paranevat nopeasti, kun lisäät veteen sera aqutania. Sen sera aqutan suojaa kaloja viidellä eri tavalla: pitää veden kristallinkirkkaana suojaa limakalvoja biologisesti sitoo raskasmetalleja neutralisoi kloorin on ihanteellinen stressinvähentäjä kuljetuksessa ja akvaariossa vuoksi on suositeltavaa, että lisäät pari tippaa sera aqutania jo kalojen kuljetuspussiin. Kun kaloja laitetaan uuteen akvaarioon, tulisi aina käyttää sera aqutania. * sisältää B-vitamiini yhdisteitä Kun syötät sera hiutale- ja granulaattiruokia, saavat akvaariokalasi terveellisen ruokavalion, joka sisältää jodia ja muita tärkeitä mineraaleja. Oikeasta ruokinnasta ja hoidosta johtuen, kalasi ovat parhaalla mahdollisella tavalla suojattu taudeilta. Lisäohjeita saat vielä sera oppaasta Luonnonmukainen akvaarionhoito ja veden suodatus. 12
4 Ripsieläinten aiheuttamat taudit (Ciliate) Ripsieläimet ovat yksisoluisia mikroorganismeja. Jokaisessa akvaariossa niitä löytyy useita eri lajeja, joista useammat ovat liian pieniä nähtäväksi pelkällä silmällä. Ne elävät bakteereilla ja pienillä kelluvilla hiukkasilla ja ovat hyvää lisäravintoa pienille kaloille. Jotkut ripsieläimet ovat kuitenkin loisia, jotka elävät suurimman osan elämästään kalan iholla ja saavat ravintonsa kalasta. 20 x 4.1 Ichthyophthirius multifiliis (valkopilkkutauti) Yksisoluinen Ichthyophthirius voi olla jopa 1,5 mm kokoinen ja selvästi paljaalla silmällä nähtävissä kalan iholla. Valkoiset näppylät, jotka peittävät kalan ihon, näyttävät aivan siltä kun kalan iholle olisi siroteltu soraa tai karkeaa hiekkaa. Ichthyophthirius mainitaan usein valkopilkkutautina tai hiekka tai hiekanjyvätautina. Tauti näkyy ensin kalan evissä tai selässä. Taudin alkuvaiheessa kalat vetävät evät suppuun ja koittavat vapautua loisista hankaamalla itseään kasveihin tai somisteisiin. Taudin edetessä voi kalan iholla olla niin monta loista, että ne muodostavat keltavalkoisia laikkuja. Koska tauti leviää erittäin nopeasti akvaariossa, on tarpeellista aloittaa lääkitys välittömästi sera costapurilla. sera costapuria käytetään aina sisustettuun akvaarioon. Tällöin myös vapaasti uivat loiset, niin sanotut parveilijat, jotka uivat vapaasti akvaariossa, tulevat tuhotuksi. sera costapur ei vahingoita kaloja tai kasveja. Ripsieläinten aiheuttamat taudit (Ciliate) 13
Ichthyophthirius, toisin kuin muut loiset, ei jää iholle vaan elää limakalvon sisällä. Näin sen tuhoaminen hoitoaineilla on vaikeampaa. Ripsieläinten aiheuttamat taudit (Ciliate) Ei ole aivan välttämätöntä käyttää sera ectopuria yhdessä sera costapurin kanssa hoidettaessa Ichthyophthirius, mutta siitä on apua ja se auttaa myöskin muiden ulkoloisten torjunnassa. sera ectopurilla loiset irtoavat kalan iholta, jonka lisäksi se toimii desinfioivana aineena, sillä siitä liukenee hitaasti happea. Näin käytettynä sera costapur on tehokkaampaa ja tuhoaa loiset nopeammin. Tämä yhdistelmä auttaa torjumaan taudin nopeammin. Ichthyophthirius voi myöskin esiintyä akvaariossa piilevänä pitkiä aikoja. Stressaavissa tilanteissa esim. kun uusia kaloja laitetaan akvaarioon, tauti voi puhjeta hyvin nopeasti uudelleen. Hoidon edistämiseksi suosittelemme lämpötilan nostamista hitaasti kolmen päivän aikana, enintään 2 C ja samalla tarkkaan seuraamaan kalojen sietokyvyn rajaa. Samalla vesi on ilmastoitava Ichthyophthirius kehitysvaiheet 1 Aikuiset loiset irrottautuvat kalasta ja uivat vapaasti, ne etsivät suojaisia paikkoja akvaariosta joissa on pieni veden virtaus. 2 Loiset muodostavat kiinteän kapselin (kysta) ja jakaantuvat useita kertoja. Kystassa kehittyy useita satoja parveilijoita. 3 Parveilijat puhkaisevat kystan, uivat vapaasti akvaariossa ja jakaantuvat uudelleen. 4 Parveilijat tarttuvat uudelleen samaan tai toiseen kalaan, tunkeutuen niiden ihon alle. hyvin. Lämpötilaa nostamalla loisten kehitys nopeutuu ja kalojen vastustuskyky aktivoituu. Näin lääkkeet tehoavat paremmin. 14
Ichthyophthirius aiheuttamia valkoisia pilkkuja iholla. 40 x 4.2 Cryptocarion irritans (meriveden pilkkutauti) Cryptocarion on pilkkutauti, joka esiintyy merivedessä ja on hyvin samantapainen kuin makeanveden Ichthyophthirius. Siksi sitä kutsutaan meriveden pilkkutaudiksi. Sen aiheuttaja on myöskin ripsieläin, joka tunkeutuu syvälle ihon alle. Selvästi näkyvissä olevat valkoiset tai harmaat pilkut ovat limakalvokasvustoja, joissa hyvin suojautuneet yksisoluiset organismit elävät. Ne ovat vaikeita irrottaa ja repeävät usein otettaessa näytepalaa. Erittäin tarttuva meriveden pilkkutauti on menestyksekkäästi hoidettavissa sera cyprinopurilla, koska se tappaa myöskin vedessä uivat parveilijat. sera cyprinopuria lisätään kerran päivässä 4 6 päivän aikana. Valkuaisvaahdottajat, otsonisaattorit ja veden UV kirkastajat on kytkettävä pois päältä. Oikean annostelun arviointia varten on huomioitava vesimäärä akvaariossa, suodattimessa ja mahdollisessa tasausaltaassa. Voit mitata pieniä määriä tätä hoitoainetta (0,2 2 ml) apteekista saatavalla insuliiniruiskulla. Erillisessä akvaariossa voidaan merivesikaloja hoitaa sera costapurilla. Hoidon jälkeen ei saa laittaa kaloja suoraan takaisin akvaarioon, koska pienikin määrä tätä hoitoainetta voi olla kohtalokasta selkärangattomille. Sen vuoksi on annettava kalojen uida ensin noin kymmenen minuuttia pienessä astiassa, joka on täytetty niiden omasta akvaariosta otetulla vedellä ja vasta sen jälkeen siirtää ne takaisin omaan akvaarioonsa. Ripsieläinten aiheuttamat taudit (Ciliate) sera cyprinopur vahingoittaa joitakin selkärangattomia (esim. kivikoralleja, simpukoita ja katkoja) joten sitä tulisi varmuuden vuoksi käyttää ainoastaan karanteeniakvaariossa. 15
Ripsieläinten aiheuttamat taudit (Ciliate) 40 x 4.3 Brooklynella hostilis Brooklynella vastaa kooltaan ja ulkonäöltään Chilodonellaa. Tämä ripsieläin on trooppisten merivesikalojen iholle ja kiduksille ilmestyvä loinen. Alkuvaiheessa voit nähdä pieniä kalpeita alueita iholla ja evissä, kalat menettävät ruokahalunsa, hengittävät voimakkaasti, kalat tulevat haluttomiksi liikkumaan ja menettävät limakalvonsa. Kalpeat alueet kasvavat ja loppuvaiheessa ihosta irtoaa suuria limakalvon osia. Kuolema seuraa nopeasti, mikäli suuria ihoalueita vahingoittuu. Välitön hoito on siksi välttämätöntä. Merivesiakvaariossa jossa ei ole selkärangattomia (tai karanteeniakvaariossa) lisätään sera cyprinopuria kerran päivässä 4 6 päivän ajan ohjeiden mukaisesti. Samoin kuin Cryptocarionin hoidossa on vesimäärä ja lääkkeen annostus laskettava tarkalleen. Merivesiakvaarioissa jossa ei ole selkärangattomia Brooklynellaa voidaan myöskin hoitaa turvallisesti sera costapurilla. Annostele lääke ohjeiden mukaan. 40 x 4.4 Glossatella Glossatella ja Heteropolaria colisarum ovat hyvin samanlaisia alkueläimiä, jotka kiinnittyvät ihovaurioihin ja haavoihin. Ne muodostavat pieniä hakasia, joilla ne kiinnittyvät haavojen reunaan ja estävät niiden paranemisen. Nämä yksisoluiset organismit lisääntyvät nopeasti ja kasvavat haavan päälle. Ne näyttävät turkispeitteeltä; sitä ei voi erehdyksessä luulla homeeksi, koska home muodostaa paljon pidempiä kuituja. Suurennuslasilla on helppo huomata liikkuvat alkueläimet. Kun alkueläimet ovat peittäneet haavan, ne alkavat järjestelmällisesti levittäytyä myös ihon terveille alueille. Ne eivät saa ravintoaan suoraan haavasta mutta elävät toissijaisilla bakteereilla ja kuolleiden ihokudoksien osilla. sera costapur tuhoaa loiset nopeasti ja mahdollistaa haavojen parantumisen. 100 x 4.5 Trichodina Trichodina ripsieläimen aiheuttama ihotulehdus on vaikea tunnistaa. Kalat hankaavat itseään ja kouristavat eviään. Trichodina ei ole oikeastaan mikään oikea loinen. Tämän yksisoluisen eliön suuaukko on sivulla kalaa vasten ja tästä se imee bakteereita ja irronneita solunosia ravinnokseen. Tästä syystä Trichodina usein ilmaantuu sekundäärisena tautina muiden ihotautien kanssa. Solun alapuolella olevilla koukuilla tämä alkueläin tarttuu kalan ihoon ja ärsyttää sitä. Tästä muodostunut ihon paksuuntuma ja limakalvoerite toimivat Trichodinan ravintona. Mikäli kultakalojen ja karppien iho on jo paksuuntunut infektion seurauksena, alkueläin voi kaivautua syvälle limakalvoon rengaskoukkujensa avulla. Trichodina voidaan tehokkaasti torjua 16
sera costapurilla. Käytä sera omisania puutarhalammikossasi ja seuraa annostusohjeita. välttää sekundäärista home- ja bakteeri-infektiota hoitamalla tautia jo alkuvaiheessa sera mycopurilla tai sera baktopurilla. 4.6 Tetrahymena 40 x 50 x Yksisoluinen Tetrahymena kaan ei ole oikea loinen ja sitä esiintyy ainoastaan, kun limakalvo on jo homeen tai bakteerien tulehduttama. Sen ravintoa ovat bakteerit ja tuhoutuneet ihosolujen osat. Ylikansoitetussa akvaariossa on mahdollista, että Tetrahymena lisääntyy nopeasti veden saastumisesta johtuen. Yksisoluiset organismit tunkeutuvat kalan limakalvoille suurina määrinä. Tämän seurauksena muodostuu viivamaisia vaaleita ihopaksuuntumia. Loppuvaiheessa iho irtoaa ja kala kuolee. sera costapurilla voit tuhota taudinaiheuttajat tehokkaasti, jos seuraat ohjeita tarkasti ja huolellisesti. Ääritapauksissa kun ph arvo on noin 8 tai kun akvaariossa käytetään voimakasta biologista suodatusta, on akvaarioon lisättävä perusannos lääkettä kerran päivässä kolmen päivän ajan. Vedestä on vaihdettava 30% aina ennen lääkkeen annostusta. Yritä alusta alkaen 4.7 Chilodonella Sydämenmuotoinen eliö Chilodonella saa ihon näyttämään samealta ja kehittää laajoja 1 3 cm:n kokoisia maitomaisia, läpikuultavia läikkiä paksuuntuneista limakalvosta. Sairaat kalat hankaavat itseään. Jollei tautia hoideta, läikät iholla laajenevat kunnes koko iho on vaalea, kovettunut ja liman peittämä. Kalat huojuvat vedenpinnassa suodattimen vedenvirtausaukon edessä ja tulevat yhä apaattisemmaksi. Loiset kykenevät hyvin uimaan kalasta toiseen ja levittävät näin nopeasti tautia. Hoito sera costapurilla tulee aloittaa välittömästi. sera costapur torjuu Chilodonellaa tehokkaasti. Puutarhalammikossa torjutaan Chilodonellaa sera omnisanilla. Ripsieläinten aiheuttamat taudit (Ciliate) 17
5 Siimaeliöiden (Flagellaatit) aiheuttamat sairaudet Siimaeliöiden (Flagellaatit) aiheuttamat sairaudet 100 x 5.1 Oodinium (samettitauti) Oodinium on erikoistapaus yksisoluisten kalaloisten joukossa, koska tämä eliö on kasvisyntyperäinen (se on niin sanottu dinoflagellaatti ). Alkuvaiheessa kalat hankaavat itseään esineisiin ja kasvien lehtiin, mutta sairaus näkyy vasta kun tartunta on runsasta. Infektion makeassa vedessä aiheuttaa useammin Oodinium pillularis, kun taas merivedessä sen aiheuttaja on Oodinium ocellatum. Oodinium tartunnoissa kalan iho on täynnä pieniä valkokeltaisia pisteitä. Vain 0,3 mm:n kokoiset pilkut ovat ihon pinnalla ja paljon pienemmät kun Ichthyophthirius pilkut ja näin ne on helppo erottaa pilkkutaudista. Oodinium tartunta alkaa yleensä evistä, josta sitten leviää koko kehoon. Taudin edetessä kala näyttää aivan kuin jauhoilla puuterodulta, iholla on samettimainen pinta. Tämän vuoksi tautia kutsutaan myöskin samettitaudiksi. Peite on nähtävissä selvästi kun kalaa katsoo kauempaa. Myö- Siimaeliöt muodostavat hyvin erilaisten yksisoluisten eliöiden ryhmän. Jotkut ovat pieniä, tuskin bakteeria isompia, joillakin on vain yksi tai ainoastaan joitakin siimoja. Kaikesta huolimatta ne liikkuvat niin nopeasti, että niitä on jopa vaikea seurata mikroskoopilla. Jotkut siimaeliöt ovat niin suuria, että ne on nähtävissä paljaalla silmällä. Useimmat siimaeliölajit ovat aivan harmittomia, joskin jotkut ovat evoluution kautta muuttuneet loisiksi. hemmässä vaiheessa limakalvoa irtoaa ja silmät samenevat. Oodinium on hyvin tarttuvaa. Kasvisyntyperänsä vuoksi Oodinium on hoidettava eri aineilla kuin yksisoluiset eliöt. sera oodinopur lääke on kehitetty erityisesti tähän tautiin; sitä voidaan käyttää niin makea- kuin merivedessä, joista se tappaa taudinaiheuttajat tehokkaasti 3 5 päivässä. Kuparipitoisuutensa vuoksi sera oodinopuria ei 18
saa käyttää akvaarioissa joissa on selkärangattomia. Ennen, jälkeen ja sera oodinopur hoidon aikana on aina tarkistettava veden kuparipitoisuus sera kuparitestillä, jotta saavutetaan riittävä (0,3 mg/l) kuparipitoisuus. Terapeuttinen annos 0,25 0,30 mg Cu/l on säädettävä päivittäin. On aivan välttämätöntä tarkastaa kuparipitoisuus, jotta vältytään tehottomalta hoidolta liian pienen kuparipitoisuuden vuoksi tai 100 x myrkytyksiltä, jotka johtuvat liiallisesta kuparipitoisuudesta. Annostukset arvoista 0,1 ml 2 ml on parasta tehdä apteekista saatavalla insuliiniruiskulla. Liuennut kupari on poistettava akvaariosta hoidon jälkeen osittaisilla vedenvaihdoilla. Tämän jälkeen vesi suodatetaan kolmen päivän ajan sera super carbonilla (aktiivihiili). Lisäämällä kaksinkertaisen annoksen sera aqutania voit sitoa jäljelle jääneen kuparin vaarattomaksi. 5.2 Costia 600 x Pavun muotoinen siimaeliö Costia necatrix aiheuttaa säännöllistä, maitomaista samennusta iholle. Joitakin vuosia sitten loinen sai uuden nimen Ichthyobodo necatrix. Kuitenkin nimeä Costia käytetään vielä ja se on paremmin tunnettu akvaarioharrastajien keskuudessa ja siksi käytämme sitä edelleen. Costia on heikon yleiskunnon loinen, joka usein elää piilevänä kalassa pieninä määrinä. Loinen on niin pieni, että se on nähtävissä ainoastaan mikroskoopilla. Costia voi lisääntyä huomattavissa määrin ainoastaan silloin kun kala kärsii stressistä tai sen yleiskunto on heikko. Tämä oikea loinen syä vain kalan limakalvoa, eikä elä kauaa vapaassa vedessä ilman isäntäeläintä. Runsas loismäärä voi tuhota laajan ihoalueen, joka johtaa kalan kuolemaan. sera costapur tuhoaa loisen tehokkaasti. Voit tehostaa hoitoa lisäämällä sera ectopuria samanaikaisesti. Siimaeliöiden (Flagellaatit) aiheuttamat sairaudet 19
Siimaeliöiden (Flagellaatit) aiheuttamat sairaudet 5.3 Suoliston siimaeliöt 800 x Jotkut siimaeliölajit ovat sopeutuneet elämään kalojen suolistossa. Ne yleensä elävät siellä loisina ja saavat ravintonsa esisulatetusta ravinnosta. Monet kalalajit eivät vaivaannu niistä, eivätkä tunne huonoa oloa suuristakaan määristä. Toiset kalalajit taas saavat selviä oireita suoliston siimaeliötartunnasta. Monet kiklidilajit saavat selviä oireita suoliston siimaeliötartunnasta samanaikaisesti muiden yleiskuntoa heikentävien tekijöiden kanssa, kuten lajikohtainen väärä ruokavalio, mineraalien tai vitamiinien puute tai stressi (Katso myöskin puutostaudit sivulla 40). Kalan värit tummenevat, ne säikähtävät helposti ja menettävät ruokahalunsa. Suoliston siimaeliöt lisääntyvät erityisen hyvin, kun vääränlainen ruoka on kuituköyhää. Ruokinta nisäkkäiden lihalla johtaa siimaeliöiden nopeaan lisääntymiseen. Voimakkaissa tartuntatapauksissa kalat laihtuvat ja niiden evien kärjet syöpyvät. Syy on ravinteiden, vitamiinien ja mineraalien puute. Siimaeliöt vievät ne suoleen tuodusta ravinnosta, eivätkä kalat saa niitä hyödynnettyä. Valtaosa kaikista kalalajeista ei ole sopeutunut sulattamaan nisäkkäiden lihaa evoluutionsa aikana. Niiden vatsa ja suolisto on sopeutunut vesieliöiden sulattamiseen. Tämän vuoksi ne sulattavat eläinrasvoja ja proteiineja vain osittain. Jäljelle jäävät proteiinit toimivat ravintona siimaeliöille ja bakteereille. Ulosteet sisältävät monia sulamattomia proteiineja, jotka aiheuttavat bakteerien lisääntymistä vedessä, kuormittavat suodatinta ja johtavat nopeampaan nitraattiarvon nousuun. Käyttämällä sera ruokia varmistat vaihtelevan, lajille sopivan ruokavalion ja ennaltaehkäiset suoliston siimaeliöiden lisääntymisen. Ainesosat ovat tarkkaan valittuja kalojen ruokintaan ja ne sulavat täysin. 20
Pitkäaikaisissa kokeissa useampia parvia tartunnan saaneita Kiekkokaloja ruokittiin oikeanlaisella ruokavaliolla, vapaana stressiltä ja ilman lääkkeitä. Kalat kasvoivat normaalisti ja lisääntyivät 10 12 kuukauden ikäisinä tultuaan sukukypsiksi. Kaloilla ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia torjua suoliston siimaeliöiden lisääntymistä omalla vastustuskyvyllään. 6.1 Gyrodactylidea Gyrodactylidea lajin elävänä synnyttävät imumadot esiintyvät useammin lammikkokaloissa ja harvemmin lämpimän veden akvaarioissa. Niitä löytää useammin iholta kuin kiduksista. Jotkut lajit kasvavat jopa 3 mm:n mittaiseksi ja tarkkaan katsomalla ne voi löytää paljaalla silmällä. Madot vaurioittavat kaloja kiinnityshakasillaan, jotka ne upottavat syvälle kudokseen. Alkuvaiheessa kalat hankaavat itseään pohjasoraan tai somisteisiin, sen jälkeen limakalvo kovettuu, kalat huojuvat veden ulosvirtauksessa tai makaavat apaattisena pohjalla. Usein tartunnan saaneiden kalojen suolistoa ei vaivaa ainoastaan siimaeliöt, vaan myös useat liikkuvat bakteerilajit. Jos kalat kärsivät stressistä, niiden vastustuskyky on heikentynyt niin että sisäloiset voivat lisääntyä suuressa määrin. Tämän seurauksena kala voi huonosti ja sen ulosteet ovat valkoisia. Voit hoitaa tautia sera baktopur directillä tai sera bakto Tabsilla. Sen vaikuttavat aineet torjuvat bakteerit ja vähentävät siimaeliöiden määrää. Pysyvän parannuksen saavutat vain vaihtamalla kalojen ruokavalion ja parantamalla kalojesi elinolosuhteita. 6 Laakamatojen aiheuttamat sairaudet 10 x 6.2 Dactylogyridea 100 x Dactylogyridea luokkaan kuuluu monia lajeja munivia imumatoja, jotka elävät loisina kalojen iholla ja kiduksissa. Akvaariokaloja vaivaa useammin lajit jotka loisivat kiduksissa. Puutarhalammikkokaloista voi löytyä eri lajeja kidus- ja ihoimumatoja. Laakamatojen aiheuttamat sairaudet Jos epäilet ihomatotartuntaa, aloita välittömästi hoito sera mycopurilla. Lääkkeen tehoa voi lisätä sera ectopurilla. 21
Laakamatojen aiheuttamat sairaudet Lievästä tartunnasta kala kuntoutuu ongelmitta. Joka tapauksessa huono hygienia, stressi ja ylikansoitus aikaansaavat kidusimumatojen voimakkaan lisääntymisen. Kalat hankaavat itseään ja hengittävät voimakkaasti. Kun tartunta on runsasta, kalat ovat vedenpinnassa ja hengittävät raskaasti kiduskannet auki. Kidusimumadot vahingoittavat kaloja hakasillaan, kun ne upottavat ne syvälle ihoon. Hakaset uppoavat kiduksien arkaan limakalvoon ja vahingoittavat sitä. Tämän seurauksena homeet, bakteerit ja erilaiset alkueliöt voivat aiheuttaa sekundäärisiä infektioita. Tämän vuoksi on aloitettava hoitokuuri sera mycopurilla välittömästi kun epäilet kidustai ihoimumatotartuntaa. Samanaikaisesti suositellaan lisäämään sera ectopuria hoidon tehostamiseksi. Yllämainitut yksisoluiset organismit ja imumadot esiintyvät usein mitä erilaisemmissa lammikkokalojen infektioissa. 6.3 Kalojen iilimadot Iilimadot voivat joskus vahingossa joutua lammikkoon uusien kalojen kanssa tai vesilintujen tuomana. Ne ovat useamman sentin kokoisia ja näkyvät paljaalla silmällä. Ne kiinnittyvät kalaan suuimukupeillaan, avaavat verisuonen ja imevät ulostulevaa verta. Kun ne irrottavat otteensa kalasta, sen iholle jää jäljet veren imemisestä. Kun iilimadot kulkevat kalasta toiseen ne voivat levittää vaarallisia tauteja. Kalaan kiinnittyneet iilimadot voi irrottaa alkoholiin kastetulla pumpulitukolla. sera cyprinopur tuhoaa loisia puutarhalammikossa. 22 Koska lammikkokalojen omistajat useimmiten eivät pysty tekemään luotettavaa diagnoosia kehitettiin sera omnisan. Hyvin tasapainoitettu yhdistelmä aktiivisia ainesosia tuhoaa kaikki yksisoluiset eliöt sekä myös Oodiniumin ja torjuu iho- ja kidusimumadot tehokkaasti.
7Virussairaudet Virukset ovat niin pieniä, ettei niitä voi nähdä tavallisella mikroskoopilla. Ne näkyvät ainoastaan elektronimikroskoopilla monimutkaisten esivalmistelujen jälkeen. Ne tartuttavat eläviä soluja ja pakottavat ne tuottamaan uusia viruksia. Tämän jälkeen solut vioittuvat niin, etteivät ne enää pysty täyttämään normaalia toimintaansa kudoksessa. 100 x 7.1 Lymphocystis Lymphocystis tarttuu kalan iholle ja muuttaa limakalvojen soluja. Niiden koko kasvaa satakertaiseksi, joka mahdollistaa niiden näkemisen selvinä kohoumina paljaalla silmällä. Solut jotka nyt ovat yli yhden millimetrin kokoisia näyttävät iholle tarttuneilta mätimunilta. Kohoumat tuntuvat kovilta kyhmyiltä kun ihoa koskettaa sormella. Solut kasvavat, koska ne on pakotettu tuottamaan viruksia. Lopulta solut puhkeavat ja miljoonia uusia viruksia vapautuu veteen. Ne kulkeutuvat veden mukana ja voivat tartuttaa muita kaloja. Useimmiten sairaus ilmestyy ensimmäisenä evien kärkiin ja leviää siitä kehoon. Mikäli virus tunnistetaan ajoissa, tartunnan saanut evän kärki voidaan poistaa terävillä saksilla. Varmista, ettet vahingoita evän juurta. Lääkitse kala sen jälkeen sera baktopurilla jotta ennaltaehkäiset evien tulehtumisen muiden tautien vuoksi. Molempia lääkkeitä tulisi käyttää samanaikaisesti. Voit parhaiten annostella sera cyprinopuria pieninä annoksina apteekista saatavalla insuliiniruiskulla. Virussairaudet 23
7.2 Karppirokko Virussairaudet Karppirokko, joka usein esiintyy keväällä karpeissa on myöskin viruksen aiheuttama. Se ei ole oikea rokko, vaan herpes, joka ei tartu ihmiseen. Tartunnan saanen kalan ihon pinnalle ilmaantuu 5 10 millimetrin kokoisia pyöreitä tai soikeita, vaaleita kohoumia. Joskus voi kulua useampia kuukausia tartunnan ja taudin puhkeamisen välillä. Voimakaskaan tartunta ei näytä tuottavan kalalle paljon kärsimyksiä. Jos pidät kalasi oikeanlaisissa olosuhteissa, ihokopaksuuntumat paranevat osittain. Tauti on kuitenkin vielä piilevänä kalassa ja puhkeaa uudelleen joka kerta kun kalan yleiskunto heikkenee. Näin tapahtuu usein keväällä, kun kalan yleiskunto on heikko kylmän kauden jälkeen. Tartunta muihin kaloihin voidaan estää kahdella ennaltaehkäisevällä sera cyprinopur hoitokuurilla ohjeiden mukaan. Tämä hoito tehdään vasta, kun lammikkoveden lämpötila nousee yli +12 C:een. Pahimmissa tapauksissa tartunnan saanut kala voidaan hoitaa erillisessä hoitoakvaariossa sera cyprinopurilla viiden päivän ajan normaaliannostuksella. Kaloja ruokitaan samanaikaisesti sera KOI BAKTO TABSEILLA. Näin tehostat hoitoa. sera KOI BAKTO TABSEJA voidaan syöttää kaloille ohjeiden mukaisesti päivittäin ilman haittoja kolmen viikon ajan. Älä missään tapauksessa unohda antaa sera KOI MULTIVITAMINIA tai sera activantia, jotta kalan oma vastustuskyky kehittyisi. 24
7.3 Kevätviremia Karppien kevätviremia on akuutti, tarttuva virusinfektio. Se voi kulkeutua lammikkoon uusien tartunnan saaneiden kalojen mukana. Mikäli kalat selviävät taudista, niistä tulee immuuneja sitä vastaan, mutta ne kantavat ja tartuttavat virusta loppuelämänsä ajan. Tauti ei puhkea niin kauan kun lammikkoveden lämpötila on yli + 20ºC. Virus tulee aktiiviseksi vain syksyllä silloin kun lämpötila laskee. Tartunnan saanet kalat eivät sairastu silloin, mutta erittävät virusta virtsassa ja ulosteissa. Ei ole täysin selvitetty kuinka muut kalat saavat virustartunnan. On oletettavaa, että virus tunkeutuu verenkiertoon kiduksien kautta. On todistettu, että kalatäi ja iilimadot levittävät viruksen imiessään verta. Alemmissa lämpötiloissa virus lisääntyy hitaasti, eikä ole aktiivinen talvella. Ainoastaan keväällä kun veden lämpötila nousee yli + 6ºC ja kun kalojen vastustuskyky on heikko, alkaa virus lisääntyä voimakkaasti. Kevätviremiasta tulee akuutti kun veden lämpötila on + 15 + 17ºC välillä. Jollet nyt ryhdy asianmukaisiin toimiin, on todennäköistä, että valtaosa kaloista kuolee viikon kuluessa. Tämän vuoksi on tärkeää tuntea oireet, jotta voisi toimia ajoissa. Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä lammikko olisi käsiteltävä keväällä, kun veden lämpötila on + 12 + 15ºC välillä, kerran viikossa kolmen viikon ajan sera cyprinopurilla ohjeiden mukaisesti. Kevätviremian ensioireita ovat yleensä kalojen kerääntyminen lammikon tuloveden putken suulle, uiminen hallitsemattomalla tavalla ja tasapainovaikeudet. Verestävät, nopeasti kasvavat pisteet ilmaantuvat iholle, kiduksille sekä evien juureen. Kiduskantta nostettaessa kidukset ovat kalpeat. Loppuvaiheessa kalat kärsivät verestävästä ihosta, vesipöhöstä ja mulkosilmistä. Peräaukko pullistuu ja ulosteet ovat limaisia. Virussairaudet 25
Kun veden lämpötila nousee + 20ºC tai korkeammalle tauti taantuu ja kun lämpötila on yli + 25ºC kaloja ei enää kuole. Mitä aikaisemmin taudin puhkeaminen havaitaan, sitä paremmat ovat mahdollisuudet sen rajoittamiseen. Tähän mennessä kukaan ei ole vielä keksinyt lääkettä, joka tappaisi aktiivisen viruksen kalasta. Ensimmäinen ja tärkein toimenpide on hitaasti nostaa veden lämpötilaa + 20 + 22ºC:een 24 tunnin aikana. Koska tämä tuskin on mahdollista lammikossa, on kalat siirrettävä karanteeniakvaarioon. Kun vesi on saavuttanut + 20ºC lämpötilan, lisätään 3 tablettia sera baktopur directiä ja 8 ml sera cyprinopuria jokaista 100 vesilitraa kohden. Sen jälkeen nostetaan lämpötila hitaasti + 25ºC. sera baktopur direct estää sekundääriset bakteeri-infektiot ja sera cyprinopurilla on desinfioiva vaikutus vedessä oleviin ei-aktiivisiin viruksin. Kun virus ei ole enää aktiivinen + 25ºC:ssa ja kalojen vastustuskyky on vahvimmillaan, kalat alkavat kuntoutua. Virussairaudet 26
Seuraavina päivinä lisätään joka päivä 8 ml sera cyprinopuria jokaista 100 vesilitraa kohden. Hoidon aikana on varmistettava, että veden laatu on hyvä. Veden ilmastaminen on välttämätöntä, jotta kalat saisivat tarpeeksi happea. Sinä aikana kun kaloja ruokitaan, on tärkeää antaa niille korkea-laatuista ruokaa johon on lisätty sera KOI MULTIVITAMINIA. sera KOI ROYAL PÄÄRUOKA, sera biogranulat, sera KOI SPIRULINA tai sera goldy Royal ovat erinomaisia valintoja, koska sera KOI MULTIVITAMIN imeytyy niihin hyvin. Imeyttämisen jälkeen on ruoka annettava heti. Virussairaudet 27
Virussairaudet Hoitosuunnitelma: 1 päivä Kohota lämpötila hitaasti + 20ºC:een, lisää sen jälkeen 3 tablettia sera baktopur directiä ja 8 ml sera cyprinopuria jokaista 100 litraa vettä kohden. 2 päivä Kohota lämpötila hitaasti + 25ºC:een, lisää 8 ml sera cyprinopuria jokaista 100 litraa vettä kohden. 3 5 päivä Lisää 8 ml sera cyprinopuria jokaista 100 vesilitraa kohden kerran päivässä. 6 päivä Vaihda vesi ja suodata se sera super carbonilla (aktiivihiili). Kaloja ei saa palauttaa lammikon kylmään veteen. Laita kalat hoitoakvaarioon, jossa on puhdasta vettä ja sama lämpötila. Kevätviremia on hyvin tarttuva ja oikeanlaisessa lämpötilassa se leviää lammikossa epidemiana, liian myöhäiset hoitotoimenpiteet voivat johtaa monien kalojen kuolemaan. Pöhöttyneitä kaloja ei yleensä enää voida pelastaa ja ne ulostavat suuria virus- ja bakteerimääriä. Ne on siksi eristettävä muista kaloista erilliseen hoitoakvaarioon pidempiaikaista hoitoa varten. 28
800 x 7.4 Karppien vesipöhö Aiemmin vesipöhöä pidettiin erillisenä tautina. Tutkimukset uusimmilla menetelmillä ovat kuitenkin osoittaneet, että se voi myöskin olla oire kevätviremiasta sen kehityksen alkuvaiheessa. Akvaariokalojen tavoin myös karpeista voi nähdä vesipöhön oireet sisäisen bakteeri-infektion seurauksena. Koska taudit kehittyvät yleiskunnoltaan heikoissa kaloissa, ei vesipöhöä selvästi voida yhdistää yhteen ainoaan osatekijään. Oireiden yleisin aiheuttaja on munuaisten vajaatoiminta, jonka seurauksena munuaiset eivät pysty erittämään tarpeeksi nestettä. Neste levää kudoksiin ja vatsaonteloon, josta seuraa turvonnut keho ja mulkosilmien muodostuminen. Tartunnan saanutta kalaa ei useinkaan enää voi pelastaa. Poista tartunnan saaneet kalat lammikosta välittömästi: laita ne karanteenialtaaseen ja lääkitse niitä kaksinkertaisella annoksella sera baktopur directiä. Voit tehostaa hoitoa lisäämällä samanaikaisesti sera cyprinopuria ohjeiden mukaan. Puutarhalammikkoon lisätään normaali annos sera cyprinopuria joka päivä viiden päivän aikana. Virussairaudet sera baktopur directin hoidon sijaan voit myös ruokkia kaloja sera KOI BAK- TO TABSEILLA aamuin ja illoin. 29
8 Bakteeriperäiset sairaudet Bakteeriperäiset sairaudet Bakteereja esiintyy joka akvaariossa. Niillä on monia tärkeitä tehtäviä ne mm. hajottavat ammoniakkia, nitriittiä ja nitraattia. On olemassa myös haitallisia bakteereita eli ns. taudinaiheuttajia. Niitäkin esiintyy joka akvaariossa, mutta oikealla akvaariohoidolla ja säännöllisellä tarkkailulla niistä ei ole haittaa. Terveet kalat joiden vastustuskyky on vahva pystyvät itse puolustautumaan bakteeri-infektioilta. Stressi, huonot vesiolosuhteet, vääränlainen ruokinta tai sairaudet heikentävät kalan yleiskunnon ja altistavat ne bakteeriperäisille sairauksille. Bakteerit aiheuttavat monia erilaisia sairauksia, joita ei aina ole helppo tunnistaa. 40 x 8.1 Valkopälvi 1500 x Valkopälven aiheuttavat monet eri bakteerit. Taudin tunnistaa valkoisista tai harmaanvalkoisista himmeistä pumpulimaisista läikistä evillä ja iholla. Limakalvo repeytyy irti ja suomuttomia laikkuja tulee näkyviin. Jos tauti on jo saavuttanut vaiheen, jossa iho on tuhoutunut, niin sera baktopur liuos pelkästää on riittämätön. Rinnakkaishoito sera baktopur directillä on tarpeellista. Molemmat lääkkeet annettuna yhdessä täysinä annoksina lisäävät hoidon tehoa. 30
8.2 Evärutto Bakteeriperäisen eväruton aiheuttavat joka akvaariossa esiintyvät bakteerit. Terveet kalat eivät saa tartuntaa, koska niiden vastustuskyky on kyllin vahva torjumaan bakteerit. Tauti puhkeaa niiden kalojen joukossa, jotka kärsivät stressistä, ylikansoituksesta tai ovat vaurioituneet kuljetuksessa. Eväruttoa voi myöskin esiintyä muiden sairauksin yhteydessä, kuten Columnaris sairaus, homesienet, ihovauriot tai seurauksena loistartunnasta. Tauti hyötyy bakteerien saastuttamasta vedestä, joka puolestaan on seurausta huonosta vesihygieniasta. Evien kärjet alkavat syöpyä ja taudin edetessä ne tuhoutuvat juureen saakka. Hoitoa ei saa keskeyttää sillä sera baktopur tuhoaa bakteerit ja mahdollistaa tuhoutuneiden evien nopean uudelleenkasvamisen. Evärutto Parantunut evä neljän viikon jälkeen. Tartunnan saaneet kidukset (kiduskansi poistettu) Vertailuksi; terveet kidukset (kiduskansi poistettu) 8.3 Bakteeriperäinen kidusrutto Bakteeriperäinen kidusrutto voi ilmaantua kun herkkä kiduslehtien limakalvo on loisien vahingoittama. Bakteerit tarttuvat vedestä kiduksiin ja hajottavat kudosta. Kuolleet kiduslehdet ovat valkoharmaat, ne näkyvät selvästi kun kiduskantta nostetaan. sera baktopur taltuttaa taudin välittömästi ja mahdollistaa vamman paranemisen. Tuhoutuneet kiduslehdet eivät kuitenkaan enää kasva uudelleen. Koska kiduksien verenkierto on voimakas, on mahdollista, että bakteerit joutuvat verenkiertoon ja vahingoittavat sisäelimiä. Siksi olisi annettava kaloille samanaikaisesti sera baktopur direct kuuri. Bakteerit jotka ovat joutuneet vereen, eivät voi enää levitä elimistöön. Bakteeriperäiset sairaudet Syynä on riittämätön hygienia, hygieenisiä oloja on parannettava ennen lääkintää. 31
Bakteeriperäiset sairaudet 400 x 8.4 Columnaris Columnaris bakteerin aiheuttama infektio voidaan tunnistaa pienistä valkoisista ja nukkamaisista säikeistä suussa, evissä ja suomujen kärjissä. Vaaleat alueet leviävät nopeasti kalan iholla. Loppuvaiheessa evät joskus syöpyvät kärjestä alkaen ja kala huojuu vedenpinnan alla. Välittömät toimenpiteet ovat nyt tärkeitä, tauti leviää niin nopeasti, että koko kalapopulaatio on vaarassa. Tässä tapauksessa on ehdottoman välttämätöntä käyttää samanaikaisesti sera baktopuria ja sera baktopur directiä. Koska Columnaris bakteeri suosii alkaalista vettä, lasketaan ph arvo alle 7:n sera ph-miinuksella. Tämä tehostaa lääkintää mikäli kala sietää alhaisen ph arvon. Sisäiset bakteeri-infektiot voivat ilmetä eri tavoilla. Kalat uivat joskus luonnottomasti, ne horjuvat, huojuvat ja kierivät ympäri. Niiden reaktiot ovat hitaat tai ne vaipuvat täyteen apatiaan. Aika jonka kalat kärsivät ennen kuolemaansa riippuu siitä, mitkä sisäelimet ovat vioittuneet. 8.5 Veriset tulehdukset iholla Pienet verestävät läikät iholla, verestävä ja tulehtunut peräaukko sekä evien juuret ovat tyypillisiä Aeromonas ja Pseudomonas bakteerien aiheuttamia tulehduksia. Joskus iholla ja lihaksissa olevat haavat avautuvat ja vuotavat verta. Siksi on välttämätöntä aloittaa hoito sera baktopur directillä välittömästi kun oireet on tunnistettu. sera baktopur directin vaikuttava ainesosa imeytyy nopeasti elimistöön kiduksien ja suoliston kautta vaikuttaen näin kalaan sisältäpäin. 32
8.6 Akvaariokalojen vesipöhö Pitkäaikainen stressi heikentää kalojen vastustuskykyä ja mahdollistaa näin bakteerien pääsyn elimistöön. Useissa tapauksissa vain jotkut yksilöt saavat tartunnan. Tauti alkaa suoliston bakteeri-infektiolla, joka näkyy limaisina ulosteina. Tämän jälkeen ruokahalu vähenee. Taudin edetessä osa sisäelinten limakalvoista irtoaa. Ne roikkuvat peräaukosta valkoisina, limaisina riekaleina. Vaikka kalat vielä söisivät, ne eivät enää pysty sulattamaan ruokaa. Sisäelimet ovat osittain surkastunee, eivätkä toimi enää tehokkaasti. Tässä vaiheessa kala kärsii selvästi. Jos havaitset yhdenkin oireista, aloita hoito sera baktopur directilla välittömästi. Taudin ensi vaiheessa voit vielä auttaa kalaa ja estää taudin leviämisen. Ne kalat joilla jo on verestävä keho tai mulkosilmät, on eristettävä eri akvaarioon jossa niitä voidaan hoitaa kaksinkertaisella annoksella sera baktopur directiä. Bakteeriperäiset sairaudet Tauti on edennyt viimeiseen vaiheeseensa kun munuaisten toimintahäiriöt alkavat tai kun tulehtuneiden virtsatiehyeiden ja elimien vuoksi tarpeellista nestemäärää ei enää voida poistaa elimistöstä. Ylimääräinen neste kerääntyy vatsaonteloon, suomutaskuihin tai silmien taakse. Tästä seuraa verestävät evän juuret ja mulkosilmät. Huom: Tämä erittäin tehokas antibakteerinen lääke vahingoittaa myös suodattimen hyödyllisiä bakteereja. On välttämätöntä eristää suodatin akvaariosta hoidon ajaksi ja antaa sen käydä erillään esim. vesiämpärin kautta! 33
Bakteeriperäiset sairaudet 8.7 Erythrodermatitis Karppikalojen Erythrodermatitis on Aeromonas bakteerilajin aiheuttama sairaus. Se ilmenee yleensä kesällä tai syksyllä. Viime vuosina on kuitenkin säännöllisesti huomattu, että muualla lämpimämmissä maissa viljellyt kalat sairastuvat tautiin keväällä. Kun Erythrodermatitis kehittyy hitaasti, niin tuontikalat vaikuttavat alussa terveiltä, mutta joidenkin viikkojen kuluttua niihin ilmaantuu punaisia paiseita ja pian tämän jälkeen kalat kuolevat isojen avohaavojen vuoksi. Erythrodermatitis alkaa punaisista täplistä iholla, joista muodostuu paiseita jotka avautuvat. Alkuvaiheen punaisten täplien vuoksi sairautta usein virheellisesti luullaan kevätviremiaksi. Taudin edetessä valkopäiset paiseet ja avohaavat punaisella keskuksella ovat taudille tyypillisiä oireita. Niitä esiintyy pääasiallisesti kalan kyljissä ja pyrstön juuressa. Sekundääristä homemuodostusta esiintyy haavassa usein. Jos tauti pääsee vatsaonteloon, se koituu melkein aina kalan kuolemaksi. Epäillään, että samoin kuin kevätviremiaa, tätäkin virusta levittävät verta imevät loiset. Mikäli hoito aloitetaan alkuvaiheessa, sen paranemismahdollisuus on hyvä. Ennaltaehkäisevänä toimena olisi mahdollisimman pian aloitettava tuontikalojen lääkitys sera cyprinopurilla lisäämällä normaaliannos kerran päivässä viiden päivän ajan. Tämän jälkeen vaihdetaan suuri osa vedestä, hoito uusitaan viikon kuluttua. Akuuteissa tapauksissa kun kaloissa jo näkyy haavoja, voit suorittaa hoidon karanteeniakvaariossa jonka lämpötila on + 22 + 25ºC, lisäksi tarvitaan hyvä ilmastus ja pikasuodatin. Ensimmäisenä 34