KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI
SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon logistiikan hallintaan liittyviä kysymyksiä: Millaisia materiaalivirtoja on tällä hetkellä ja millaisiksi ne muuttuvat lähitulevaisuudessa? Tarvitaanko biomassan välivarastointi- ja käsittelyterminaaleja? Millaisia kuljetusjärjestelmiä ja kuljetusvälineitä tarvitaan? Minkälaisia liikennemääriä biomassan kuljetukset aiheuttavat? Mikä on keskisuomalaisen biomassan kuljetuslogistiikan suuri kuva?
SELVITYKSEN MÄÄRITTELY Metsähakkeen, turpeen ja ruokohelven toimitusketjut Lisäksi tarkasteltiin kuljetusväyliä ja kuljetuksiin liittyviä päästöjä
SELVITYSTYÖHÖN JA SEN RAHOITTAMISEEN OSALLISTUNEET YRITYKSET JA TAHOT Keski-Suomen liitto KSLaatuenergia Oy Vapo OY Jyväskylän Energia Oy Transidea Oy VR Cargo Keski-Suomen Ely-keskus/Liikenne ja infra
METSÄHAKE
ENERGIAPUUN KORJUUPOTENTIAALI (V. 2006) JA METSÄHAKKEEN KÄYTTÖ
METSÄHAKETASE KUNNITTAIN
MATERIAALIVIRRAT Keskimääräinen kuljetusmatka: 2008: 50 km 2009: 40 km Lähde: tilastokeskus
TERMINAALIEN SIJAINNIN SUUNNITTELU Bioenergiaterminaaleja Keski-Suomessa Jyväskylän Energia Kotimaiset Energiat KS Laatuenergia L&T Biow atti Metsäliitto Vapo VR VR VR KS Laatuenergia VR Metsäliitto Metsäliitto Karstula Viitasaari VR VR Äänekoski Saarijärvi VR Keuruu Multia Metsäliitto Petäjävesi UPM L&T Biowatti Hankasalmi Vapo Kotimaiset Energiat VR Jämsä Jyväskylän Energia Jyväskylä L&T Biowatti Joutsa
Optimoinnin toteuttivat Pöyry Oy ja Ramboll Oy Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta Optimoinnilla haluttiin osoittaa, kuinka paljon metsäbiomassaa voi siirtyä Keitele-Päijänne vesitielle ns. Biolaivan kuljetettavaksi Tulos: METSÄHAKKEEN KULJETUSTEN OPTIMOINTI Korkeiden pääomakustannusten takia Biolaivalle ei materiaalia Antoi toivonkipinää rautatiekuljetuksille Tämä selvitys antoi osaltaan metsähakkeen kuljetusvirrat
METSÄHAKKEEN KULJETUSLOGISTIIKAN KEHITTÄMISKOHTEITA Terminaalien käyttö toimitusketjussa tarkoin suunniteltava Vaihto-omaisuuden hallinta Haketuotannon, kuljetustuotannon ja materiaalinkäsittelyn tehokkuuden laskenta ja määrittely (kokonaisuutena) Kuljetuskaluston määrä ja koko sekä muut ominaisuudet Käsittelylaitteistot (esim. kuormakorit) Rautatiekuljetusten käyttöönotto
TURPEEN LOGISTIIKKA
TURVETUOTANNON ALAT NYT JA LÄHITULEVAISUUDESSA
TURVETUOTANTO JA SEN KULUTUS - PERIAATE
VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVIÄ TURPEEN KÄYTTÄJIÄ Jyväskylän Energia Oy (2,5 milj. m 3 ) Oulun Energia (1,0 milj. m 3 ) Kanteleen Voima Oy, Haapavesi (2,5 milj. m 3 ) Vaskiluodon Voima Oy, Seinäjoki (2,0 milj.m 3 ) Alholmens Kraft Oy Ab, Pietarsaari (1,5 milj.m 3 ) Kuopion Energia Oy Tampereen Sähkölaitos Oy Fortum Oy:n Joensuun voimalaitos Oy Kaukaan Voima Oy, Lappeenranta
KESKI-SUOMEN SUURIMMAT TURPEEN KÄYTTÄJÄT Jyväskylän Energia Oy UPM Kymmene Jämsänjokilaakson voimalaitokset (500 000 m 3 ) Äänevoima Oy (240 000 m 3 ) Keuruun voima Oy (30 000 m 3 )
TURPEEN KULJETUKSET Kuljetuksen keskimääräinen etäisyys Suomessa: V. 2008: 50 km V. 2009: 80 km Vapo Oy: V. 2009: 100 km
TURPEEN KULJETUKSEN KEHITTÄMISEN HAASTEITA Kuljetusten ohjaus Tilausten allokointi suolle ja kuljetuskalustolle Kuljetusten rytmittäminen voimalaitokselle Kuljetusvälineiden kehittäminen Kevyempi rakenne Sivukaato Junakuljetus?
RUOKOHELPI
RUOKOHELVEN VILJELYALA JA Suomessa 20 000 ha Keski-Suomessa 1 500 ha Keski-Suomen tavoite: 30 000 ha Keski-Suomen ruokohelpikeskittymät: Viitasaari-Pihtipudas ja Joutsa Vapo Oy maamme merkittävin ruokohelven toimittaja Suurin käyttäjä Jyväskylän Energia Oy:n Rauhalahden voimalaitos
RUOKOHELPITOIMITUSTEN HAASTEITA Logistinen ketju vakiintumaton Mallia olisi otettava puun, turpeen ja sellun kuljetuksista Helpipaalien koon ja tiiviyden suuret vaihtelut: ongelmia kuormauksessa ja kuljetuksessa Helpipaalien kirjavat varastointikäytännöt pelloilla ja teiden varsilla Kriittinen kaukokuljetusmatka n. 100 km Polttotekniset ja muut laitospään ongelmat (esim. murskainlaitteistot, polttoaineen sekoituksen ja syötön ongelmat) jarruttavat myös alkutuotannon kehittymistä
VÄYLÄT (1) Maantiet Biomassan kuljetuksissa alemman tieluokan tiet ovat merkittävässä roolissa Seutu- ja yhdystiet, yksityistiet ja metsäautotiet Pääosin sorapintaisia Vuosina 2010 2012 sorateiden kunnostukseen ohjataan lähes kaksinkertainen rahamäärä normaaliin nähden Kunnostus kohdistuu suureksi osaksi metsäteollisuuden kuljetusreiteille
Rautatiet Äänekoski-Haapajärvi rataosuus Myös Ä-H rataosan varsilla olevia raakapuuterminaaleja kunnostetaan Vesitiet Keitele-Päijänne vesiväylää ei kehitetä lähivuosina