ja kantaverkkoon kuuluvien sähköjohtojen ja laitteistojen nimeäminen --- SML (588/2013) 31 ja sen tulkinta Fingrid Oyj:n verkkotoimikunnan kokous Helsinki Simo Nurmi
KANTAVERKON MÄÄRITELMÄ 2
SML 588/2013 --- 31 1 momentti Kantaverkon määritelmä Kantaverkkoa ovat: 1) nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdoista, sähköasemista ja muista laitteistoista koostuva valtakunnallinen yhtenäinen sähkön siirtoverkko; 2) kantaverkonhaltijan hallinnassa oleva, nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin rajayhdysjohto. 3
HE 20/2013 vp --- SML 31 yksityiskohtaiset perustelut Pykälään esitetään uutta kantaverkon määritelmää koskevaa säännöstä. Sähkömarkkinadirektiivin täytäntöönpano edellyttää sähkön kantaverkon määrittelemistä tavalla, joka selkeästi erottaa kantaverkon muista verkoista, sillä direktiivissä on uusia siirtoverkkotoimintaan merkittävästi vaikuttavia vaatimuksia kuten siirtoverkkojen tosiasiallinen eriyttäminen. Kantaverkko täsmennettäisiin pykälässä tarkoittamaan verkkoa, joka olisi nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdoista, sähköasemista ja muista laitteistoista koostuva valtakunnallinen yhtenäinen sähkön siirtoverkko. Kantaverkkoa olisi myös kantaverkonhaltijan hallinnassa oleva, nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin rajayhdysjohto. Valtakunnallisen kantaverkon määrittelyn kriteereinä olisivat verkon käyttötarkoitus, rengaskäyttöisyys, jännitetaso, maantieteellinen kattavuus sekä verkon yhtenäisyys. Kantaverkonhaltijan hallinnassa voisi olla myös muuta sähköverkkoa kuin tässä pykälässä määriteltyä kantaverkkoa. Sähkömarkkinalain tarkoittama liittymisjohto ei korkeasta jännitetasostaan huolimatta kuuluisi kanta verkkoon eikä kantaverkonhaltijan kehittämisvelvollisuuden piiriin. 4
HE 20/2013 vp --- SML 31 yksityiskohtaiset perustelut Ensimmäinen kantaverkkoa määrittävä kriteeri olisi käyttötarkoitus. Verkon osat, jotka palvelevat kantaverkon tehtävää liittää yhteen valtakunnallisesti merkittävät tuotanto- ja kulutuskeskittymät, kuuluisivat kantaverkkoon. Käyttötarkoituksensa puolesta kantaverkkoon kuuluisivat lisäksi sähkömarkkinoiden käytössä olevat valtakunnan rajat ylittävät yhdysjohdot. Kulutus- tai tuotantokeskittymän merkittävyyden määrittelyssä voitaisiin käyttää kriteerinä nykyisen tai tulevan kulutuksen taikka tuotannon tehoa, siirtotarvetta tai muuta yhteiskunnallista merkittävyyttä. Absoluuttista tehosuuretta tai vastaavaa tärkeämpää olisi tässä tapauksessa rajauspäätöksiin johtavien perusteluiden vertailtavuus. Käyttötarkoitus voisi olla myös poissulkeva kriteeri kantaverkon määrittelyssä siten, että esimerkiksi liittymisjohdot eivät korkeasta jännitetasostaan huolimatta kuuluisi kantaverkkoon. Käyttötarkoitukseen perustuva kriteeri ei ole yksiselitteinen, mutta se kuvaisi selkeästi kantaverkon ja suurjännitteisen jakeluverkon tärkeimmän eron, jonka mukaan kantaverkko toimii valtakunnallisesti, kun taas suurjännitteinen jakeluverkko toimii paikallisesti tai alueellisesti. Kantaverkolla olisi valtakunnallinen tehtävä siirtää sähköä valtakunnallisesti merkittävän tuotannon ja kulutuksen sekä ulkomaisten verkkojen välillä. 5
HE 20/2013 vp --- SML 31 yksityiskohtaiset perustelut Kantaverkon katsottaisiin lähtökohtaisesti koostuvan valtakunnan sähköjärjestelmän kattavasta vähintään 110 kilovoltin rengaskäyttöisestä suurjännitteisestä sähköverkosta, joka sähköjärjestelmänä täyttää käyttövarmuudeltaan n-1 -kriteerin. Kantaverkon tulisi yhdistää suuret sähkön kulutus- ja tuotantokeskittymät, jotka liitetään verkot yhdistävien yhdysjohtojen tai liittymisjohtojen välityksellä kantaverkon sähköasemille. Kantaverkon 400 kilovoltin siirtojohtojen ja 400 tai 110 kilovoltin sähköasemien tukena tulisi olla 110 kilovoltin kantaverkkoon kuuluvat siirtojohdot varmistamassa häiriötöntä sähkönsiirtoa 400 kilovoltin siirtojohtojen ja 400 tai 110 kilovoltin sähköasemien huolto- ja vikatilanteissa. Kantaverkkoon kuuluvien 110 kilovoltin ja 220 kilovoltin siirtojohtojen tehtävänä olisi toimia 400 kilovoltin siirtoverkon tukena ja siirtoverkkona alueilla, joilla siirrettävät tehot eivät edellytä korkeampaa siirtojännitettä. 6
HE 20/2013 vp --- SML 31 yksityiskohtaiset perustelut Kantaverkkomäärittelyn piiriin kuuluvien johtojen jännitetason tulisi aina olla vähintään 110 kilovolttia. Sähkömarkkinalain alkuperäisten perusteluiden (HE 138/1994 vp) mukaisesti kantaverkkoon kuuluisivat edelleen 220 ja 400 kilovoltin verkot. Kantaverkonhaltijan vastuulla olisi lähtökohtaisesti yli 110 kilovoltin jännitettä edellyttävä sähkön siirto liittymisjohtoja lukuun ottamatta edellyttäen, että myös jäljempänä selostettu yhtenäisyyskriteeri täyttyy. Myös kantaverkonhaltijan kannalta säteittäinen yksittäinen yli 110 kilovoltin yhteys kuuluisi kehittämisvelvollisuuden piiriin, mikäli jakeluverkossa oleva suuri kulutuskeskittymä teknistaloudellisesti edellyttäisi yli 110 kilovoltin jännitteellä toimivan, jakeluverkonhaltijan ja kantaverkonhaltijan verkot yhdistävän yhdysjohdon rakentamista. Kantaverkkoa olisivat myös kantaverkonhaltijoiden hallinnassa olevat yhdysjohdot muiden kantaverkonhaltijoiden sähköverkkoihin edellyttäen, että yhdysjohdon nimellisjännite on vähintään 110 kilovolttia. Kantaverkkoon eivät kuuluisi 110 kilovoltin johdot, jotka ovat säteittäisiä, kuuluvat suurjännitteiseen jakeluverkkoon taikka ovat liittymisjohtoja. 7
HE 20/2013 vp --- SML 31 yksityiskohtaiset perustelut Valtakunnallisen kattavuuden nimissä kantaverkon olisi toteutettava kolme tehtävää tai ominaisuutta. Kantaverkon tulisi liittää sähköjärjestelmän kannalta merkittävät tuotantoja kulutuspisteet tai -alueet toisiinsa. Kantaverkon palvelutason tulisi olla riittävän tasapuolinen koko valtakunnan alueella ja lisäksi kantaverkon olisi oltava ehyt, yhtenäinen kokonaisuus, mukaan lukien yhteydet toisiin kantaverkkoihin. Valtakunnallinen kattavuus kantaverkon määrittelykriteerinä tukisi osaltaan syrjimättömyyden toteutumista. Kantaverkon maantieteellisen laajuuden määräisi ensisijaisesti olemassa oleva tai ennustettu tuleva siirtotarve. Kantaverkon laajuuden määrittäminen yksinomaan siirtotarpeen mukaan ei kuitenkaan toteuttaisi syrjimättömyyden periaatetta kokonaisuuden kannalta tyydyttävällä tavalla. Loppukäyttäjille aiheutuvaan verkkopalvelun kokonaiskustannukseen vaikuttaa merkittävästi kantaverkon ja jakeluverkon välisten yhdysjohtojen laajuus ja omistus. Tämän vuoksi maantieteellisen kattavuuden tasapuolisuutta tulisi arvioida myös rahamääräisillä mittareilla. 8
HE 20/2013 vp --- SML 31 yksityiskohtaiset perustelut Verkon yhtenäisyyskriteeri sulkisi kantaverkon ulkopuolelle yksittäisen johtoyhteyden tai sähköverkon, jos sitä ei olisi liitetty yhteen valtakunnallisen kantaverkon kanssa vaikka kantaverkkomäärittelyn kriteerit muutoin täyttyisivätkin. Kantaverkon yhtenäisyyttä kuvaisi myös se, että siirtojohdoista koostuvaa kantaverkkoa käytettäisiin ja valvottaisiin saman käytönvalvontajärjestelmän avulla. Siirtotarpeen muutosten seurauksena kantaverkkoon tehtävät korvaus- ja uusinvestoinnit saattavat aiheuttaa muutoksia kantaverkkoon kuuluvien siirtojohtojen ja sähköasemien tilanteeseen. Näiden muutosten takia kantaverkon laajuutta tulisi tarkastella muutaman vuoden välein. Kantaverkon laajuuteen tehtävistä muutoksista tulisi päättää tapauskohtaisesti. Tehtävät muutokset perustuisivat kantaverkon määrittelyperiaatteisiin ja kantaverkonhaltijan tekemiin kansalliseen verkkosuunnitelmaan ja sitä tarkentaviin alueellisiin verkkosuunnitelmiin. 9
HE 20/2013 vp yleisperustelut --- Kantaverkon määritelmästä sanottua Esityksessä ehdotetaan kantaverkon määritelmää, joka vastaisi voimassa olevan sähkömarkkinalain perusteluita ja supistaisi nykyisin kantaverkoksi katsottua verkkoa vähiten esillä olleista vaihtoehdoista. Esityksen tavoitteena on, että kantaverkon määritelmä olisi toteuttamiskelpoisista vaihtoehdosta laajin mahdollinen, jolloin kantaverkko palvelisi mahdollisimman laajaa asiakaskuntaa. Esitys olisi tällöin myös lähimpänä vuoden 1995 sähkömarkkinauudistuksen alkuperäisiä tavoitteita. Esityksen arvioidaan täyttävän muita esillä olleita vaihtoehtoja varmemmin sähkömarkkinadirektiivin tulkinnanvaraiset verkkomäärittelyt. 10
TaVM 17/2013 vp yleisperustelut --- Kantaverkon määritelmästä sanottua Lakiehdotuksen välittömänä vaikutuksena noin 14 johtoa (pituus yhteensä 320 kilometriä) poistuisi kantaverkosta ja tilalle tulisi yhteensä 3 johtoa (yhteispituus noin 200 kilometriä). Arviona on, että pidemmällä aikavälillä suuret kulutuskeskittymät tulevat asteittain liitetyiksi kantaverkkoon. 11
KANTAVERKKOON KUULUVIEN SÄHKÖJOHTOJEN JA LAITTEISTOJEN NIMEÄMINEN 12
Kantaverkkoon kuuluvien sähköjohtojen ja laitteistojen nimeäminen SML 588/2013 --- 31 2-4 momentti Kantaverkonhaltijan on nimettävä ja julkaistava kantaverkkoonsa kuuluvat sähköjohdot, sähköasemat ja muut laitteistot kunkin siirtopalvelujen hinnoittelua koskevan valvontajakson ajaksi viimeistään yhdeksän kuukautta ennen valvontajakson alkamista. Kantaverkonhaltijan on ennen nimeämistä varattava verkkonsa käyttäjille sekä asiaan liittyville viranomaisille ja muille sidosryhmille tilaisuus lausua mielipiteensä nimeämisehdotuksesta. Kantaverkonhaltija voi poistaa julkaisemastaan nimeämispäätöksestä sähköjohtoja, sähköasemia ja muita laitteistoja ennen seuraavan valvontajakson alkamista vain painavasta syystä. Kantaverkonhaltijan nimeämispäätös ja sen muutokset on toimitettava Energiamarkkinavirastolle. Energiamarkkinavirastolla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta vaatia kantaverkonhaltijaa tekemään muutoksia nimeämispäätökseen, jos päätös ei ole lainmukainen. Kantaverkonhaltijan verkkopalvelun sopimuspuolella on oikeus saattaa kantaverkonhaltijan julkaiseman nimeämispäätöksen tai sen muutoksen lainmukaisuus Energiamarkkinaviraston tutkittavaksi kuukauden kuluessa siitä, kun kantaverkonhaltija on julkaissut päätöksensä. Tutkimuspyynnön tekijällä on valitusoikeus Energiamarkkinaviraston tutkimuspyynnön johdosta antamaan päätökseen. 13
Kantaverkkoon kuuluvien sähköjohtojen ja laitteistojen nimeäminen HE 20/2013 vp --- SML 31 yksityiskohtaiset perustelut Kantaverkon laajuuden muutoksista mahdollisesti aiheutuvat sähköverkon omistusjärjestelyt toteutettaisiin vapaaehtoisin kaupoin siirtokapasiteetin käyttäjien ja alueella toimivien verkkoyhtiöiden kanssa. Mikäli kantaverkkoon kuulumaton verkonosa jäisi kantaverkonhaltijan omistukseen, tämän verkonosan kustannuksia ei katettaisi kantaverkkotariffilla. Nimeämispäätöksen lainmukaisuutta olisi arvioitava sähkömarkkinalain 31 :n 1 momentin kantaverkon määritelmän ja kantaverkolle asetettujen määrittelyperiaatteiden mukaisesti. Ehdotuksella taattaisiin verkkopalvelun sopimuspuolten oikeudellinen asema asiassa, jolla olisi vaikutusta myös verkkopalvelun sopimuspuolten oikeuteen ja etuun tai joka asettaisi näille kantaverkon määrittelyn laajuudesta riippuen kehittämis- tai ylläpitovelvoitteita esimerkiksi verkonkehittämisvastuun osalta. 14
Kantaverkkoon kuuluvien sähköjohtojen ja laitteistojen nimeäminen --- aikataululuonnos Kantaverkon määritelmä ja määrittelyperiaatteet SML 31 :n ja sen esitöiden pohjalta EMV --- FG 12/2013 04/2014 Kantaverkkoon kuuluvien sähköjohtojen ja laitteistojen alustava nimeäminen ko. määritelmän pohjalta FG (--- EMV) 05 08 / 2014 Kantaverkon nimeämispäätösluonnoksen lausuttaminen FG 09 11 / 2014 12/2014 01/2015 31.3. 2015 1 kk julkaisemisesta Lausuntojen perusteella tarvittavien muutosten tekeminen Nimeämispäätöksen toimittaminen EMV:lle ja päätöksen julkaiseminen Mahdollisten tutkimuspyyntöjen tekeminen EMV:lle FG (--- EMV) FG FG:n asiakkaat 3 kk julkaisemisesta 3 kk julkaisemisesta 2015 EMV:n mahdolliset muutosvaatimukset nimeämispäätökseen Kantaverkon rajaus 4. valvontajaksolle on vahvistettu Mahdollisten tutkimuspyyntöjen käsittely EMV EMV EMV --- FG EMV 2015 Valvonta jakson aikana 08/2018 03/2019 Mahdolliset oikeusprosessit MAO --- KHO Nimeämispäätöksen täydentäminen EMV --- FG EMV FG --- --- EMV FG Uuden nimeämispäätöksen valmistelu 5. valvontajaksolle FG 15
Mielenkiinnosta kiittäen! Lisätiedot: Simo Nurmi 029 5050 044 simo.nurmi@emvi.fi www.energiamarkkinavirasto.fi 16