Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Finlandia-talo,

Transkriptio

1 Asiakohta 4 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Finlandia-talo, Käyttövarmuuden hallinta Tavanomaista kylmempi sää joulu - helmikuussa Talven kulutusennätys klo 8-9 suuruudeltaan MWh/h. Kaikkien aikojen kulutusennätys on MWh/h vuodelta 2007 Sähkön tuotanto nousi 8.1. suurimmillaan MWh/h tasolle Voimajärjestelmän toiminnassa ei ollut ongelmia eikä tehotilanne ollut kiristynyt Tuonti Virosta jatkuu suurena Ignalinan sulkemisesta huolimatta Selvitys tietoliikenteen toimivuudesta sähkökatkoissa: käytönvalvonnan kriittisten yhteyksien varmistaminen 12 tuntiin toteutetaan Suomen sähkönkulutus ,7 TWh n. 7 % alempi vrt kantaverkkokulutus 77,7 TWh (2008: -7,1 %, 83,6 TWh) Venäjän tuonnin uusi ennätys 11,7 TWh vuonna Jukka Ruusunen Voimajärjestelmän käyttö Sähkön kulutus Suomessa TWh 80,7 87,2 90,3 90 Fingridin siirtovolyymi TWh 62,8 65,4 68,2 67,3 Sähkön siirto Suomi Ruotsi vienti Ruotsiin TWh 4,1 4,2 3,7 3,8 tuonti Ruotsista TWh 2,7 3,7 4 3,4 Sähkön siirto Suomi Viro vienti Viroon TWh 0,1 tuonti Virosta TWh 1,8 2,3 1,9 Sähkön siirto Suomi Venäjä tuonti Venäjältä TWh 11,7 10,9 10,2 11,5 1

2 Markkinoiden edistäminen Joulu - helmikuun hintapiikit: Tehoreserviä käynnistyi sähköpörssissä 3 kertaa kaupallisten tarjousten loputtua Ei johtunut tehotilanteesta. Spotin jälkeen kysyntä reagoi mutta siis myöhässä Kritiikkiä markkinoiden toimimattomuudesta etenkin Ruotsissa ja Norjassa Transitkustannusten korvaussopimus (ITC) 2010 tehtiin joulukuussa Aiempaa edullisempi Fingridille ITC/perimeter-maksu Venäjän rajalla puolittui -> 0,7 /MWh Sopimus korvautunee samansisältöisellä EU-velvoitteella 2010 aikana Pohjoismaiden markkinakehitys jatkuu harmonisointihankkeilla Nordelin jälkeenkin Säätömarkkinat Tasepalvelu Markkinatiedon julkaisu Jukka Ruusunen Siirtokapasiteetin varmistaminen Konsernin investoinnit M (88 M vuonna 2008 ) Inkoo kv kantaverkko Rakenteilla oleva 400 kv kantaverkko Investointisuunnitelman keskeiset hankkeet Anttila Valmistuneet hankkeet joulu/tammikuu: 220 kv siirtoyhteydet välillä Petäjäskoski-Valajaskoski-Isoniemi, kuorma, 37 M Salo - Kemiö välinen 110 kv voimajohto, kuorma, 4,6 M Fenno-Skan 2: Rihtniemi-Rauma DC johdon muutostyöt, 5M Uudenmaan sekä Meri-Lapin alueelliset verkkoselvitykset, 3 AC-verkkoselvitys Hankintapäätökset: 2 x 120 MW varavoimalaitoksen pääkoneistoista Ansaldo Energia; (varmuus, tuuli) 77 M Hankintapäätös Uusnivalan 400/110/20 kv sähköaseman rakentamisesta (kunto, kuorma); 6 M ; Infratek Finland 400 kv voimajohtojen ukkosjohtimien vaihto (1480 km) toinen osa (kunto); 7 M ; Eltel Networks Oy, Empower Oy, Destia Oy ja SAG GmbH Espoon sähköaseman laajennus; 0,7 M Empower Oy Hankintapäätös Seinäjoen 400 kv GIS-kojeiston laajennuksesta (tuuli, kunto, FIN6); 3,9 M ; ABB Lupa ja ympäristöasiat: Ventusneva (Kokkola) Pyhänselkä (Muhos) YVA-menettely käynnissä Estlink 2 esisuunnttelu etenee suunnitelmien mukaan Framework Agreement Eleringin kanssa 15.2, kyselyaineistot valmiit toukokuussa 2010 Markkinat auki Viron parlamentin päätös 1/2010, Estlink hinta-alue syntymässä 4/ M EU:n tukipäätös Ympäristö- ja merenpohjaselvitykset valmiit; rajajohto- ja vesilupahakemusten jätetty Jukka Ruusunen 2

3 Energiasisämarkkinapaketin täytäntöönpanotyöryhmä (TEM) Tavoite ja aikataulu sisämarkkinapaketin asiat Suomen lainsäädäntöön työryhmän raportti toukokuu 2010 Selvitettäviä asioita mm. Energiamarkkinaviraston, kantaverkkoyhtiön ja jakeluverkon tehtävät ja vastuut Energiamarkkinaviraston rahoitus ja riippumattomuus Työhön liittyvät erillisselvitykset: 1) Kantaverkon rajaus Raportti valmistunut 2) TEM:n Lappeenrannan teknilliselta yliopistolta tilaama selvitys kantaverkkotoiminnan nykyisen sääntelymallin kehitämisestä Fingridin omistusrakenteen muuttuessa selvitys menetelmistä, joilla varmistetaan riittävät investoinnit Suomen kantaverkkoon selvitys malleista, joissa viranomaisella olisi nykyistä suurempi rooli Fingridin keskeisten investointiohjelmien hyväksymisessä ja toteutuksen valvonnassa selvitys uudesta kohtuullisen tuoton valvontamallista, joka sisältäisi kiinteän tuloraamin (nykyinen valvontamalli perustuu oikaistuun taseeseen ja pääoman keskikustannukseen) Jukka Ruusunen Valot päällä valtakunnassa 3

4 Mietteitä neuvottelukunnalle kantaverkon rajauksesta ja tariffista Pertti Kuronen 8 Asiakohta 5 Kantaverkon rajaus Fingrid 4

5 9 Kantaverkon määritelmä ja laajuuden päivitys Kantaverkkopalvelusopimuksen sopimuskausi on nykyisin neljä vuotta. Ennen uuden sopimuskauden alkamista päivitetään kantaverkon laajuus, koska verkkoon sitoutunut pääoma vaikuttaa osaltaan seuraavan sopimuskauden tariffitasoon Sopimuskauden (?) kantaverkon laajuuden päivittäminen käynnistettiin v.2009 alussa: Pohjana ovat tehdyt alueelliset verkkoselvitykset ja tehdyt/tehtävät verkon-osien käyttötavan muutokset Samalla aloitettiin keskustelut asiasta valittujen asiakasryhmien kanssa sekä Fingridin neuvottelu- ja verkkotoimikunnissa Kantaverkon rajauksen määritelmä ja laajenemisen periaatteet valmiit ja julkaistu kesään 2010 mennessä. Tavoitteena päivitetty kantaverkkolaajuus uuden kantaverkkosopimuskauden alkaessa Asiakaskeskusteluissa saatu palaute nykyisestä laajuudesta ja toiminnasta oli pääosin hyvää. Nykyistä laajuutta pidettiin yleisesti varsin toimivana Pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa ilmeni näkemyseroja kantaverkon tasapuolista laajuutta ja laajentumisperiaatteita kohtaan. Keskusteluita jatkettiin yhdessä Energiamarkkinaviraston (emv) kanssa. Myöhemmin sovittiin yhdessä, että emv tilaa ulkopuolisen konsulttiselvityksen tavoitteena antaa näkemyksiä kantaverkon määrittelemiseksi. Selvityksen tekijäksi valittiin Pöyry Management Consulting, jonka selvitys valmistui Pöyryn selvityksen perusviestit pääsääntöisesti tukevat nykyisen kaltaista rajausta. Selvityksessä esitettiin muutamia hyviä ideoita, joita tullaan soveltamaan käyttöön (avoimempi tiedotus) Käytyjen keskusteluiden ja selvityksen pohjalta Fingrid on täsmentämässä kantaverkon määritelmää, sekä näkemystään kantaverkon nykylaajuudesta. 10 KANTAVERKKO määritelmä Kantaverkon rakenne Rengaskäyttöinen, maan kattava tuotanto- ja kulutuskeskittymät yhdistävä suurjänniteverkko Sisältää kaupallisessa käytössä olevat valtion rajat ylittävät yhteydet Palvelee suomalaista yhteiskuntaa syrjimättömin ja tasapuolisin ehdoin luoden pääsyn ja perustan toimiville sähkömarkkinoille Kantaverkon kehittäminen Kantaverkon laajuus Tuotantokeskittymät Lähtökohdat: Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden edistäminen Kotimaan verkon laajentaminen asiakastarpeiden perusteella Kulutuskeskittymät Verkon korvausinvestoinnit ja muut investoinnit (Varavoima, ITC, Venäjä) Tavoitteet: Korkea käyttövarmuus, riittävä siirtokapasiteetti ja toimivat sähkömarkkinat Teknistalouidellisesti optimaallinen kantaverkon rakenne Päivittämistarpeen lähtökohtana alueen pitkäaikainen siirtotarpeen muutos ja käyttövarmuuden edellyttämä rengaskäyttö Laajuusmuutokset analysoidaan tapauskohtaisesti ja ne perustuvat pitkän aikavälin verkkosuunnitelmiin Fingrid 5

6 11 KANTAVERKKO Keskeisiä periaatteita 1(2) Kantaverkko kattaa kohtuullisessa määrin koko maan Rakenne ja topologia perustuu teknistaloudelliseen optimiin ja historialliseen kehitykseen 400 kv verkon rakenne määräytyy suurten tuotantolaitosten sijoittumisen ja merkittävien kulutuskeskittymien mukaan kv verkon tehtävä on toimia 400 kv verkon teknisenä tukena, ja siirtoverkkona alueilla, joilla siirrettävät tehot eivät edellytä korkeampaa jännitettä Kantaverkko yhdistää toisiinsa sähköntuotanto - ja kulutuspisteet, alueelliset jakelu- ja teollisuusverkot Rinnankäyttöisiä suppealla alueella toimivia verkkoja sekä säteittäisiä voimajohtoja ei lueta kantaverkoksi (paikallinen optimointi) Kantaverkkoa laajennetaan asiakkaiden suurten sähkön siirtotarpeiden mukaan ja asiakasverkkojen liitettävyyden helpottamiseksi. 12 KANTAVERKKO Keskeisiä periaatteita 2(2) Kantaverkon laajuuden muutostarpeet ovat johtopäätöksiä alueellisista suunnitelmista. Itse muutokset ja ratkaisut sovitaan asiakkaiden ja Fingridin välisin neuvotteluin Laajeneminen tai supistuminen sovitaan siirtokapasiteetin tarvitsijoiden ja alueella toimivien verkkoyhtiöiden kesken (paikallinen optimointi) Mikäli jonkin verkonosan käyttötapa verkkoinvestointien myötä muuttuu säteettäiseksi, eikä sille ole tulevaisuudessa osoitettavissa rengaskäyttötarvetta, tämä verkonosa joko myydään, tai muutoin sen pääomakustannus kohdistetaan kyseisen verkonosan tarvitsijalle (esim. liityntäverkot) Kantaverkon laajuus elää muutosten mukana. 6

7 13 LINJANVETOA... Kantaverkolla tarkoitetaan maan kattavaa yli 110 kv rengaskäyttöistä suurjännitteistä runkoverkkoa, johon tuotanto ja kulutus liittyy. Jännitetasot valitaan siirtotarpeen mukaan Suuret tuotantoyksiköt (yli 250 MVA) liitetään 400 kv verkkoon Kantaverkko ulottuu lähelle suuria kulutuskeskittymiä, jotka liitetään paikallisin verkkojärjestelyin kantaverkon (tai sen osana toimiviin) kytkinlaitoksiin. Enintään 25 MVA muuntajat voidaan liittää rengaskäytössä olevaan johtoon Kantaverkon 400/110 kv muuntoasemien sijoittuminen määräytyy alueen kulutuksen ja ympäröivän verkon mukaan. Muuntoasemien tukena tulee olla aina 110 kv kantaverkko Kantaverkon osien tulee palvella vähintään kahta asiakasta Kantaverkkoon liittymisestä aiheutuneista kustannuksista vastaa kokonaisuudessaan liittyjä. Suuret voimalaitokset liittyvät käyttövarmuussyistä kantaverkon 400 kv kytkinlaitoksiin, jolloin kyseisen kytkinlaitoksen kustannuksista osapuolet vastaavat aseman katkaisijakenttien omistusten suhteessa Kantaverkon laajuutta päivitetään verkonosien käyttötarpeen ja/tai tavan mukaan. Päivitykset toteutetaan sopimuskausittain. Fingridillä on yksipuolinen oikeus määritellä kantaverkon laajuus, mutta toisaalta myös velvollisuus perustella toteutettavat rajaukset. (Asiakkaalla on tarvittaessa oikeus hakea ratkaisua emv:ltä) Verkkojen omistusjärjestelyt toteutetaan vapaaehtoisin kaupoin Omistusjärjestelyiden vaihtoehtona on verkon vuokraaminen tarvitsijalle liityntäverkkosopimuksin (verkonosan pääoma ja ylläpito) 14 Asiakohta 6 Kantaverkkotariffi Fingrid 7

8 15 Kantaverkkotariffi Yksikköhinnat 16 Mietintä 1: Voisiko kulutusmaksu olla tehopohjainen? Perusteita kulutuksen tehotariffille: Siirtoteho mitoittaa verkon Tehoperusteinen maksu vakiinnuttaa tulotasoa Kulutuksen pitkän käyttöajan vaikutus näkyy kustannusvastaavasti siirtokustannuksissa nykyinen talvi kesäaika vaikuttaa vastaavaan suuntaan Vaihtoehtoisiamalleja kulutusmaksun määräytymiselle: Tehoperusteiset vaihtoehdot 1. liityntäpisteen huippu (12 kk ajalta, 1-3 tunnin huippu) 2. Talvikauden huippu (marraskuu-helmikuu,1-3 tunnin huippu) 3. Koko valtakunnan huipun aikainen tehon kulutus (1-3 tunnin huippu) Nykyinen energiapohjainen tariffimalli 8

9 17 Mietintä 2: Tuotantotariffiin infrakomponentti? Perusteita tariffin muutokselle: Häviökustannukset puoliksi tuotannolle ja kulutukselle aiheuttamisperiaatteen mukaan Yleiseurooppalainen tariffikehitys, jossa tuotannolle voidaan kohdistaa osuus myös infran aiheittamaa kustannusta Vaihtoehtoisiamalleja tuotantotariffin määräytymiseen: Tuotannon maksut 1. erillinen "inframaksu" kaikelle tuotannolle esim. infra 0,x /MWh + kuormitus-anto 0,z /MWh 2. ei erillistä "inframaksua" kuormitus-anto 0,y /MWh (y > x tai z) Kuormituksen maksujen suhde (anto ja otto) 1. sama tariffi kuormituksen annolle ja otolle (esim. 0,w /MWh) 2. nykyinen malli => kuormitus otto kuormitus anto Kantaverkkohinnoittelu 2012 Neuvottelukunnan työpaja

10 19 Perustelut kantaverkkotariffin rakenteen muuttamiseksi Tariffin oikeampi kohdistuminen huipputehotilanteet häviöt reservit verkon rakenne ja mitoitus Eurooppalainen sääntely ohjaa kansallisia tariffeja kulutus vs. tuotantomaksut Siirtoteho mitoittaa verkon Tariffirakenteen pitäminen läpinäkyvänä ja yksinkertaisena 20 Käsiteltävät aihe-alueet Kantaverkkotariffin ohjausmahdollisuudet? huipputilanteet tuotannon ohjaus ja kilpailukyky kulutus- ja kuormitusmaksujen keskinäinen suhde sopimuskohtainen kiinteä maksu tai liityntämaksu Energia- vs. tehopohjainen tariffi? hyödyt ja haitat soveltuvuus kulutukselle/tuotannolle tehohuipun määrittäminen eri tariffi eri verkonosille ja/tai jännitetasoille miten määritetään teho tehotariffissa Tuotannolle ja kulutukselle kohdistettavat maksut? järjestelmäkustannukset (inframaksu) häviöiden kattaminen reservien hankinta 10

11 Kantaverkkotariffirakenteen näkökohtien priorisointi Tärkeys Vähäinen Melko tärkeä Erittäin tärkeä Ristiriitainen/vaikea Laiha kompromissi Helpohko Toteutettavuus 11