VUOSIKATSAUS 2010 Geologian tutkimuskeskus
ikuisesti nuori ung för evigt Sisältö GTK lyhyesti 3 Pääjohtajan katsaus 4 Toimintavuosi 2010 6 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 8 Energiahuolto ja ympäristö 10 Maankäyttö ja rakentaminen 12 Kansainvälinen toiminta 14 Geotiedon jakelu 15 Vuosi 2010 lyhyesti 16 Johtokunnan tervehdys 18 Organisaatio ja johto 19 Yhteystiedot GTK täytti 125 vuotta Keisari Aleksanteri III antoi toukokuun 21. päivänä 1885 armollisen asetuksen, jolla perustettiin itsenäinen geologinen tutkimuslaitos Suomeen. Vuodesta 1877 toiminut Vuorihallituksen geologinen toimisto muuttui siten Geologiseksi komissioniksi (Suomen geologinen tutkimus). Tammikuussa 2011 tuli kuluneeksi 125 vuotta toiminnan aloittamisesta. Juhlia vietettiin neljällä paikkakunnalla: Espoossa, Kokkolassa, Rovaniemellä ja Kuopiossa. Tänä päivänä GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos, joka toiminta-ajatuksensa mukai- sesti keskittyy maankamaran luonnonvarojen tutkimukseen sekä geologisen tiedon ja lisäarvon tuottamiseen elinkeinoelämälle ja viranomaisille. GTK toimii valtakunnallisesti ja sillä on tärkeä rooli alueiden kehittämisessä. GTK:n strategia perustuu yhteiskunnan ja elinkeinoelämän odotuksiin ja tarpeisiin. GTK:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy välillisesti ja pitkällä aikajänteellä uusien työpaikkojen muodossa. GTK on tunnustettu kansainvälinen toimija, jolla on aktiiviset kumppanuussuhteet niin teollisuuden kuin alan tutkimusorganisaatioidenkin kanssa. 2 Kansikuva: GTK:n tutkimuslaboratoriossa on monipuoliset ja nykyaikaiset tutkimuslaitteistot ja kansainvälisesti korkeatasoista osaamista geologisten materiaalien analysointiin ja tutkimukseen. Kuvassa erikoistutkija Kari Kinnunen tutkii kultamalmia. Tämä vuosikertomus on painettu Edixion-paperille, jolle on myönnetty EU:n ympäristömerkki rek. nro FI/11/1.
GTK lyhyesti VISIO Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia. Toiminta-ajatus Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimusja projektitoiminnassa. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio, joka perustettiin 1885. GTK NUMEROIN 2010 2009 Bruttomenot, M 50,5 53,6 Kokonaistulot, M 13,1 10,4 Maksullisen toiminnan myyntituotot, M 8,8 7,4 Henkilöstö, henkilötyövuodet 637 666 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, % 44,4 43,7 tulot asiakasryhmittäin vuonna 2010 Strategiset tavoitteet 2011 2016 Asiakastarpeista ohjautuva toimintamalli Tarvelähtöiset tieto- ja asiantuntijapalvelut Uutta teknologiaa ja innovaatioita kestävään kehitykseen Kansainvälisesti verkottunut toimija Motivoitunut ja osaamistaan kehittävä henkilöstö Muut 0,4 M Tulot EU:lta 0,7 M Vientiprojektit 3,2 M Muu elinkeinoelämä 2,56 M 3 % 15 % 6 % 8 % 25 % 24 % 19 % Valtionhallinto 1,9 M Kuntasektori 1,1 M Kaivannaisteollisuus 3,1 M ARVOT 1 Asiakaslähtöisyys 2 3 Tavoitteemme on tuntea sidosryhmien tarpeet ja päästä lähemmäksi asiakasta. Yhteistyö Arvostamme henkilöstö- ja asiakasyhteistyötä. Luottamus ja vastuullisuus Tutkimuksellinen ote, luottamus ja vastuullisuus ovat toimintamme kulmakiviä. 3
Pääjohtajan katsaus GTK fokusoi toimintaansa Geotieteiden merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa, kun reunaehtoina ovat kilpailu niukkenevista luonnonvaroista, voimakas kaupungistuminen ja pyrkimys kestäviin energiaratkaisuihin. Maankamaraan liittyvän tiedon ja geologisen osaamisen merkitys kasvavat merkittävästi etsittäessä ratkaisuja tuleviin haasteisiin. Megatrendit ohjaavat tulevaisuuden haasteisiin GTK:n tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet liittyvät kolmeen megatrendiin. Ensimmäinen ja keskeisin maailmanlaajuinen muutostekijä on kasvava huoli mineraalisten raaka-ainevarojen riittävyydestä. Haasteena ei ole vain mineraalihuollon turvaaminen vaan myös ympäristönäkökohtien entistä määrätietoisempi huomioiminen. Kehitämme ja keskitämme osaamistamme luonnonvarojen kestävän käytön tutkimukseen. Tavoitteenamme on koko elinkaaren mittainen materiaalitehokas ja ympäristöystävällinen ajattelu sekä siihen liittyvä menetelmäkehitys. Tähän meillä on tutkimuslaitoksena poikkeuksellisen hyvät edellytykset lähtien etsinnästä ja luonnonvarojen tilinpidosta aina tehdasmittakaavaiseen prosessiosaamiseen. GTK:lla onkin merkittävä toimijarooli ekotehokkaiden rikastusprosessien kehittäjänä samoin kuin etsittäessä korvaavia materiaaleja tai uusiokäyttöä sivutuotteille. Hi-tech-metallien merkitys kasvaa kehitettäessä tulevaisuuden teknologioita, kuten suprajohteita, akkuteknologiaa, elektroniikkaa ja uusia nanomateriaaleja. GTK on jo vahvasti mukana näiden tulevaisuusmetallien tutkimuksissa ja koordinoi hi-tech-metallien ja nanoteknologian nelivuotista EU-rahoitteista ProMine-hanketta. Olemme nousemassa keskeiseksi asiantuntijaksi ja vaikuttajaksi sekä Suomen että EU:n mineraalipolitiikassa samalla kun Suomen ja koko Fennoskandian strateginen merkitys raaka-aineiden lähteenä vahvistuu. Toinen megatrendi liittyy maapallon väestön nopeaan kasvuun, mikä aiheuttaa voimakasta muuttoliikettä kasvukeskuksiin. Kaupungistumisen seurauksena rakentaminen keskittyy yhä tiiviimpään kaupunkirakenteeseen, liikenneväyliin sekä energia- ja vesihuollon vaatimaan infrastruktuuriin. Kaupunkien kasvu haastaa GTK:n tuomaan panoksensa turvallisten, asukkaille viihtyisien ja kestäviin energiaratkaisuihin perustuvien yhdyskuntien rakentamiseen. EU:n direktiivit ohjaavat osaltaan kansallista päätöksentekoa ja asettavat lisävaatimuksia koskien mm. ympäristön tilaa, puhtaan veden saantia, turvallisuutta ja maankäytön järkevää suunnittelua. Yhdyskuntien nopea kasvu lisää geologisen tiedon kysyntää liikenneväylien ja maanalaisten tilojen rakentamisessa sekä kiviaines-, vesi- ja jätehuollossa. Kolmas GTK:n tulevaisuuteen kytkeytyvä muutostekijä on ilmasto- ja energiapolitiikan kasvava merkitys. Energiaratkaisuista ja niihin liittyvien vaihtoehtojen arvioinnista on tulossa sekä elinkeinopolitiikan että ympäristöpolitiikan keskeisin kysymys. Valtiovallan keskeisiä linjauksia ovatkin uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, omavaraisuus ja energiatuotannon monipuolisuus. Osaamisellamme on tärkeä rooli uusien kotimaisten ja vähäpäästöisten energiaratkaisujen kehittämisessä. Geoenergian mahdollisuuksien tutkiminen ja soveltamisen laajentaminen onkin uusin ja kasvava asiantuntemusalueemme. Kalliotilat ja maanalaiset energian siirtoreitit ovat osa uusiutuvaa yhdyskuntarakentamista. Asutusten keskittyminen lisää myös tarvetta ympäristön tilan seurantaan ja erilaisten riskien arviointiin. Turvevarojen inventoinnissa ja turpeen käyttöön liittyvissä tutkimuksissa osaamisemme on keskeistä myös tulevaisuudessa. Osallistumme pitkäjänteiseen tutkimustyöhön käytetyn ydinpolttoaineen sijoittamiseksi turvallisesti kallioperään. Polttoaineen loppusijoittamiseen liittyvillä ratkaisuilla ja osaamisella on kasvavaa kysyntää myös muissa loppusijoitukseen valmistautuvissa maissa. 4
Suomelle mineraalistrategia Vain tiedolla ja osaamisella on kysyntää Kykymme vastata tulevaisuuden haasteisiin perustuu henkilöstön osaamiseen, tutkimukseen ja teknologiaan. Tutkimusaineistojen, informaatioteknologian ja geotieteellisen osaamisen yhdistäminen kolmiulotteisina mallinnuksina avaa todellisia tulevaisuuden näköaloja huippuosaamisen kehittämisessä. GTK:n palvelut ovat tulevaisuudessakin nopeimmin muuttuva ja asiakastarpeisiin vastaava toiminnan osa. Tutkimuslaitosten merkitys kansallisina asiantuntijoina ja yhteiskunnallisina vaikuttajina korostuu etsittäessä ratkaisuja yhä monitahoisimpiin ongelmiin. Jatkamme aktiivista rooliamme myös EU-tasoisen yhteisen tietoperustan rakentajana ja ylläpitäjänä. Tulevaisuuden haasteet edellyttävät kansainvälisen verkostoyhteistyön syventämistä ja strategisia kumppanuuksia. Suomen kehitysyhteistyöllä ja vientiprojekteilla on jatkossakin tärkeä merkitys GTK:n kansainvälistymisen, osaamisen kehittämisen ja verkostoitumisen kannalta. GTK:n toiminta 2010 vastasi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa tehdyn tulossopimuksen tavoitteenasettelua ja saavutimme keskeiset tulostavoitteemme hyvin. Toiminta oli tuloksellista myös tehokkuuden ja laadunhallinnan näkökulmista. Kiitän GTK:n henkilöstöä erinomaisesta työtuloksesta 2010. Kiitän myös johtokuntaa, asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä ja innostavasta yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa. Maamme monipuoliset mineraalivarannot ovat merkittävä osa kansallisvarallisuuttamme. Luonnonvarojen saatavuus ja tuotanto ovat muodostuneet keskeisiksi varallisuus- ja menestystekijöiksi muuttuvassa maailmassa. GTK:n vetämä ja laajan asiantuntijajoukon kokoama strategia näkee raaka-ainesektorin muutokset Suomelle suurena mahdollisuutena. Suomalaisella osaamisella ja innovaatioilla on luotu globaalisti tärkeää mineraalialan teknologiateollisuutta, jatkojalostusta ja palvelutuotantoa. Mineraalivarantojemme älykäs hyödyntäminen turvaa raaka-ainehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle pitkälle tulevaisuuteen. Mineraalialan osaamisella voimme myös edistää globaalisti resurssitehokasta ja vastuullista mineraalitaloutta sekä luoda uutta kansainvälistä liiketoimintaa. Strategiahanke on arvioinut mineraalialan kansainvälisiä ja kotimaisia kehitysedellytyksiä keskipitkällä ja vuoteen 2050 ulottuvalla aikavälillä. Strategian keskeiset tavoitteet ovat kotimaisen kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen, ratkaisujen tarjoaminen mineraaliketjun globaaleihin haasteisiin ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Strategia sisältää toimenpide-ehdotukset mineraalialan kehittämiseksi. Näitä ovat mineraalialan vahvistaminen, raakaaineiden saatavuuden varmistaminen, alan ympäristövaikutusten vähentäminen ja tuottavuuden lisääminen sekä T&K-toiminnan ja osaamisen vahvistaminen. Strategia luovutettiin elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle 7.10.2010. Suomen mineraalistrategia löytyy osoitteesta www.mineraalistrategia.fi. Pekka Nurmi tutkimusjohtaja Elias Ekdahl pääjohtaja Taina Järvinen, GTK mineraalistrategiassa raaka-ainesektorin muutokset nähdään Suomelle suurena mahdollisuutena. Mongolian presidentti Tsakhia Elbegdorj (oik.) vieraili GTK:n toimipaikassa Espoossa 7.10.2010. 5
TOIMINTAVUOSI 2010 GTK saavutti hyvin keskeiset tulostavoitteensa Kertomusvuonna 2010 GTK:n toiminta oli tuloksellista sekä toiminnallisen tehokkuuden että tuotosten ja laadunhallinnan näkökulmista. GTK:n työn pitkäjänteisyyden merkitys näkyi kertomusvuonna konkreettisesti erityisesti kaivostoiminnassa, jonka arvokehitys ja investoinnit ovat yhä vahvassa kasvussa. Kertomusvuoden taloudellinen tulos oli erittäin hyvä, ja GTK:n suoritteiden, palveluiden ja aineistojen kysyntä oli edellisvuotta vilkkaampaa. Maksullisen toiminnan tuotot nousivat varsinkin kaivannaisteollisuuden ja vientitoiminnan Kertomusvuonna GTK julkaisi verkossa ensimmäiset versiot saumattomista kallio- ja maaperäkartoista. Karttapalvelu perustuu julkaistuihin ja julkaisemattomiin kartta-aineistoihin, eikä se ole sidottu karttalehtijakoon. Palvelu on tässä vaiheessa tarkoitettu lähinnä asiantuntijoiden, kuten malminetsinnän, tutkimuksen ja aluesuunnittelun käyttöön. Palvelua täydennetään ja kehitetään jatkuvasti. asiakasryhmissä, jotka vahvistivat merkitystään suurimpina asiakasryhminä. Myös yhteisrahoitteisen toiminnan osuus jatkoi kasvuaan sekä tuottojen että henkilötyövuosien suhteen aktiivisen kotimaisen ja eurooppalaisen verkostoyhteistyön ansiosta. Asiantuntijaryhmille suunnattuja verkkopalveluja käytettiin selvästi aikaisempaa enemmän, mikä vahvisti edelleen maksuttomien verkkopalvelujen merkitystä GTK:n keskeisenä tietopalvelukanavana. GTK vahvisti verkottumistaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. GTK veti Suomen mineraalistrategian valmistelua, johon osallistui yli sata asiantuntijaa. Lisäksi GTK oli aktiivisesti mukana laatimassa valtioneuvoston luonnonvaraselontekoa. EU-tasolla osallistuimme yhteistyöelimiin erityisesti mineraalivaroihin, merigeologiaan sekä hiilidioksidin varastointiin liittyvissä kysymyksissä. Keskeisiä foorumeja olivat mm. komission Sustainable Mineral Resources Technology Platform ja EuroGeoSurveys-verkosto. Komissio nimesi GTK:n EU:n paikkatietodirektiivin (INSPIRE) toteuttamisen työryhmään vastuualueena geologisia luonnonvaroja koskevat tietomallit. Aiheen tiimoilta on tiivistetty yhteistyötä alan johtavan tutkimuslaitoksen, Australian GeoScience Victorian kanssa globaalien tietomallien kehittämiseksi. Mineraalivarojen käyttöön liittyvä yhteistyö kytkeytyy tiiviisti EU:n v. 2008 julkaisemaan raaka-ainealoitteeseen sekä EU:n mineraalipolitiikan valmisteluun. Konkreettisen IKIvientiprojektitoiminnan lisäksi GTK-TEM-UM-yhteistyön keskeisenä teemana on ollut mineraalisektorin ja kehityspolitiikan rajapinnalle kehittyvä Minerals for Development -aloite. Kotimaassa tutkimusyhteistyö tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa oli vilkasta ja GTK jatkoi aktiivista tutkimusyhteistyötä sektoritutkimusverkostossa. Verkostomaisena rakenteena tutkimus- ja yritysmaailmaa yhdistävä Suomen Vuoriklusteri kytkeytyi entistä vahvemmin osaksi Suomen mineraalistrategian toteutusta. Henkilöstön osaamista kehitettiin mm. jatkamalla huippuosaamisen kehittämisohjelmaa. Ohjelma sisältää tutkijavaihtoa ja kansainvälistä verkostoitumista alan tutkimuslai- 6
Kaivosten ympäristöriskinarviointi kehittyy monitieteisessä verkostossa Kertomusvuoden taloudellinen tulos oli erittäin hyvä, ja GTK:n suoritteiden, palveluiden ja aineistojen kysyntä oli edellisvuotta vilkkaampaa. tosten välillä ympäri maailman. Lisäksi laadittiin strategisen osaamisen kehittämissuunnitelma ja toimenpideohjelma vuodelle 2011. Suunnitelma sisältää kehittämistoimenpiteitä eri osaamisalueilla. GTK:n tavoitteena on asiantuntijoiden osuuden lisääminen sekä osaamisen suuntaaminen entistä selkeämmin ydintoimintoihin. GTK jatkoi toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden parantamisen edellytyksiä vahvistavaa johdon syväjohtamisvalmennusta. Lisäksi esimiehille ja potentiaalisille esimiehille tarkoitettua johtamisen erikoistutkintokoulutusta (JET-tutkinto) jatkettiin. Vuoden 2010 henkilötyövuosikertymä oli 637 henkilötyövuotta, 29 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakituisen henkilöstön osuus henkilötyövuosikertymästä oli 600 htv. Henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä siirrettiin suunnitellusti valtionkonttorin palvelukeskuksiin Mikkeliin ja Joensuuhun. Työ ja elinkeinoministeriön toteuttaman GTK:n strategisen ja toiminnallisen arvioinnin suositusten pohjalta jo kertomusvuonna käynnistetyt toimenpiteet, erityisesti ohjelmatoiminnan vahvistaminen ja fokusointi sekä hanke- ja kehittämistoiminnan terävöinti, luovat hyvän pohjan laitoksen toiminnan edelleen kehittämiselle ja luonnonvarojen käyttöä koskeviin kansallisiin ja globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi. GTK osallistuu Pohjois-Savossa metallimalmikaivosten ympäristöriskinarvioinnin osaamisen kehittämiseen laajapohjaisessa verkostossa. Metallikaivokset eroavat monista muista teollisuuskohteista. Toiminnan luonteen huomioivaa menettelytapaa ja riskinarviointimallia ei ole vielä kehitetty. Tämän vuoksi ympäristöriskinarvioinnissa tehtävä kaivostoiminnan eri prosessien aiheuttamien vaikutusten ja niihin mahdollisesti liittyvien riskien järjestelmällinen kuvaaminen on tarpeen. Hankkeen kehitystyö painottuu metallimalmikaivoksille tyypillisiin piirteisiin, kuten mineraalien rikastamisessa syntyvän rikastushiekan sekä louhinnan tuottamien sivukivien pitkäaikaisvarastointiin. Terveysvaikutusten ja ekologisten vaikutusten selvittäminen keskittyy kaivoskohteille ominaisiin haitallisiin aineisiin ja altistusreitteihin. Lopputuloksena saadaan kaivoskohteiden kokonaisvaltainen syy-seuraussuhteisiin perustuva riskimalli ja siihen liittyvät menettelytavat, joita voidaan soveltaa kulloisessakin kohteessa. Ympäristöriskinarviointi edellyttää syvällistä tietämystä useilta eri aloilta. Minera-hankkeessa yhdistyvät GTK:n kaivosalueiden ympäristöosaaminen, THL:n terveysriskinarvioinnin ja riskimallinnuksen osaaminen sekä Itä-Suomen yliopiston monipuolisen ekologisen riskinarvioinnin osaaminen. Lisäksi mukana on ekotoksikologian asiantuntijoita Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta. Tutkimusorganisaatioiden panosta täydentävät vielä hankkeessa mukana olevien itäsuomalaisten ympäristöalan konsulttiyritysten osaaminen sekä hanketta tukevien viranomaisten ja kaivosyritysten alan tuntemus. Hanketta rahoittaa Tekesin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanke kestää vuosien 2010 ja 2012 välisen ajan. Maria Nikkarinen ympäristögeologi Ympäristöriskinarviointi edellyttää syvällistä tietämystä useilta eri aloilta. Jari Nenonen, GTK 7
TOIMINTAVUOSI 2010 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto -tulosalueen tavoitteena on edistää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävää käyttöä luoden edellytyksiä kaivannais- ja energiateollisuuden pitkäjänteisille investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. GTK tarjoaa mineraalivarojen ja niiden kestävää käyttöä koskevia tietoja asiantuntijapalveluja kansallisesti ja EU-tasolla. GTK on aktiivisella otteellaan kotimaassa ja Euroopassa kertomusvuoden aikana vahvistanut sekä kansallisen että eurooppalaisen mineraalipolitiikan toteuttamisen edellytyksiä. GTK vastasi kansallisen mineraalistrategian valmisteluprosessista työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannon mukaisesti osana Suomen luonnonvarastrategian kehittämistä, ja osallis- Mineraalitalous nähdään merkittävänä tulevaisuuden mahdollisuutena Suomen kansantalouden kehittymiselle. tui vahvalla panoksella valtioneuvoston eduskunnalle antaman luonnonvaraselonteon valmisteluun. Mineraalitalous nähdään sekä mineraalistrategiassa että luonnonvaraselonteossa merkittävänä tulevaisuuden mahdollisuutena Suomen kansantalouden kehittymiselle. Kertomusvuonna GTK raportoi työ ja elinkeinoministeriölle kaikkiaan neljän malmiaiheen tutkimustulokset esiintymien myyntiprosessia varten. Tutkimusraporteista kaksi oli siirtynyt edelliseltä vuodelta. Keski-Pohjanmaalta raportoidut kahden litiumesiintymän raportit lisäävät alueen malmivarantoja merkittävästi ja parantavat mahdollisuuksia alueen litiumesiintymiin perustuvan kaivostoiminnan ja mahdollisen jatkojalostustoiminnan kehittymiselle. Suomen hi-tech-metallipotentiaalin selvittäminen jatkui suunnitelman mukaisesti kolmivuotisessa hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja tutkia hi-tech-metallien (litium, indium, gallium, germanium, niobi, tantaali, titaani ja harvinaiset maametallit) potentiaalia Suomen kallioperässä ja näin edistää niiden hyödyntämismahdollisuuksia kaivos- ja teknologiateollisuudessa. Jo alustavat tulokset osoittavat useita kiin- PDAC GTK on vuodesta 1995 osallistunut omalla messuosastollaan PDAC-kongressiin, joka pidetään vuosittain Torontossa, Kanadassa. Tässä vuoden merkittävimmässä kaivosalan tapahtumassa vieraili kertomusvuonna 22 000 asiantuntijaa kaikkialta maailmasta. 8
nostavia alueita eri puolilla Suomea. Hanke kestää vuoteen 2012 loppuun. Keski-Lapin kallioperän ja malmipotentiaalin 3D-mallinnushanke jatkui niin ikään suunnitelmien mukaisesti tavoitteena tuottaa kolmiulotteinen alueellinen geologinen malli sekä kohteellisia 3Dmalleja merkittävistä malmiesiintymistä ja valituilta kohdealueilta. Hanke on viisivuotinen päättyen 2012. Myös GTK:n merkittävin yhteisrahoitteinen nelivuotinen EU-hanke ProMine jatkui suunnitelmien mukaisesti. Hanke etsii ratkaisuja korvaamaan Euroopan metallien ja hyötymineraalien tuontia. ProMine on EU:n 7. puiteohjelman nanotieteeseen ja -materiaaleihin painottuvan tutkimusohjelman hanke. Hanke toimitti kesäkuussa 2010 komissiolle 12 kuukauden raportin. GTK toimii hankkeen koordinoijana. ProMine-hanke kestää vuoteen 2013. Arvio Suomen platinametallivarannoista julkaistiin kansainvälisesti, ja platina- ja nikkelitietokantoja vietiin verkkopalveluun osana metallimalmien tilinpidon kehittämistä. Kertomusvuonna aloitettiin mm. kaivannaisalan Tekes-rahoitteisen Green Mining -ohjelman valmistelu. Työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä aloitettiin kaivannaisjäteoppaan laadintatyö, joka ei alun perin kuulunut kertomusvuoden suunnitelmiin. Kertomusvuonna aloitettiin Tekes-rahoitteinen hanke, jossa tutkitaan Pohjois-Savon metallimalmikaivosten ympäristöriskiarviointia. Hanke kestää vuoteen 2012. Työ ja elinkeinoministeriön teettämässä arvioinnissa GTK:n toiminta nähdään malminetsinnän osalta koko mineraalialan kehittymisen kannalta keskeiseksi. Mineraalistrategia, luonnonvaraselonteko ja GTK:n arvioinnin suositukset antavat vahvan selkärangan GTK:n tulevien toimintalinjojen ja tavoitteiden määrittelyyn. Suomen vuoriklusterin myötä GTK on vahvasti mukana mineraalialan edelleen kehittämisessä. Hi-tech-metallit Suomen kallioperässä Tämän päivän huipputeknologisiin sovelluksiin tarvitaan monia harvinaisia metalleja, joita tuotetaan maailmalla vähän ja joiden suhteen EU on tuonnin varassa. Hi-tech-metalleihin kuuluvat mm. litium, titaani, gallium, germanium, indium, telluuri, antimoni, niobium, tantaali ja harvinaiset maametallit. Suomen kallioperää pidetään suotuisana useiden hi-tech-metallien esiintymisen suhteen. Tunnettuja malmiaiheita ovat Soklin karbonatiittiin, Korsnäsin Pb-malmiin ja Otanmäen alkalikiviin liittyvät harvinaiset maametallit ja Nb-Ta-mineraalit, Pohjanmaan litiumpegmatiittialueet sekä titaanimalmit. GTK:n nelivuotisen tutkimushankkeen päämääränä on tuottaa uutta tietoa hi-tech-metallien esiintymisestä Suomen kallioperässä ja edistää niiden hyödyntämismahdollisuuksia kaivos- ja teknologiateollisuudessa kestävän kehityksen tueksi. Hankkeessa on rajattu geologisten aineistojen perusteella uusia tutkimuskohteita, joita tutkitaan kaikilla GTK:n käytössä olevilla geologisilla ja geofysikaalisilla menetelmillä maastossa ja laboratoriossa. Vuonna 2010 kohteellisia tutkimuksia tehtiin mm. Sodankylän, Rovaniemen ja Pyhännän alueilla. Kiinteä kansainvälinen tutkimusyhteistyö harvinaisiin maametalleihin erikoistuneen Japanin geologisen tutkimuslaitoksen kanssa edistää tietotaidon siirtymistä GTK:n tutkijoille. Laura S. Lauri geologi Suomen kallioperää pidetään suotuisana useiden hi-techmetallien esiintymisen suhteen. Reijo Lampela, GTK 9
TOIMINTAVUOSI 2010 Energiahuolto ja ympäristö Energiahuolto ja ympäristö -tulosalueen tavoitteena on edistää ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti tuontia korvaavien ja vähäpäästöisten energiamuotojen hyödyntämistä sekä ilmastomuutokseen sopeutumista. Energiasektorilla tutkimusten painopisteinä ovat geoenergian käyttösovellukset ns. suurkohteissa, ydinvoimalaitosten ja käytetyn polttoaineen turvallinen sijoittaminen sekä turvevarat ja niiden käytettävyys. Merenpohjan geologian tutkimuksella tuotetaan luotettavaa tietoa pitkäaikaisista ilmasto- ja ympäristömuutoksista tulevan ilmastokehityksen mallinnukseen ja sopeutumistoimien suunnitteluun. Geoenergiatutkimuksissa GTK keskittyy ns. suurkohteiden kuten liikekeskusten ja uusien asutusalueiden energiaratkaisujen kehittämiseen. Painopiste on uusiutuvia energiamuotoja yhdistävien hybridiratkaisujen kehittämisessä tiiviissä yhteistoiminnassa alan teknologiatoimijoiden ja korkeakoulujen kanssa. Merkittävä osa toiminnasta toteutui maksullisina toimeksiantoina, joissa on kehitetty menestyksellisesti asiakasratkaisuja. Tekesin rahoittama GEOENER-hanke päättyi, ja kertomusvuoden lopussa järjestettyyn hankkeen päätösseminaariin osallistui yli 100 yritysten, viranomaisten ja tutkimustahojen edustajaa. GTK:n rooli tutkimuksissa on geoenergiakentän lämmitys- ja viilennyskapasiteetin mittauksessa ja mallinnuksessa. Kertomusvuoden tärkeä innovaatio oli hybridiratkaisuja tukevan kuituoptisen monitoroinnin kehittäminen geoenergiakentän käytön ohjaukseen. GTK liittyi kertomusvuonna energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamiskeskittymän (SHOK) Cleen Oy:n osakkaaksi. Ydinjätteiden loppusijoitukseen liittyviä tutkimuksia toteutettiin voimayhtiöiden toimeksiannosta kotimaassa ja ulkomailla. GTK osallistui monivuotiseen yhteisrahoitteiseen hankkeeseen Grönlannissa. Hankkeessa selvitetään kansainvälisenä yhteistyönä jäätikön sulamisvesien mahdollisia vaikutuksia ydinjätteiden loppusijoitukseen. Valtioneuvoston päätös uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta on lisännyt GTK:n asiantuntemuksen kysyntää sijoituspaikkaratkaisuihin liittyvissä kysymyksissä. Ilkka Martinkauppi, GTK Energiakaivokentän putkituksia tehtiin helmikuussa 2010 SOK:n logistiikkakeskuksen työmaalla Sipoossa. 10
Geoenergiatutkimuksissa GTK keskittyy ns. suurkohteiden energiaratkaisujen kehittämiseen. GTK järjesti syyskuussa yhteistyössä Suomen säteilyturvakeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa seminaarin uraanin etsinnästä, kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysvaikutuksista sekä kaivoslain luonnoksesta. Seminaariin osallistui laajasti asiantuntijoita, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten edustajia sekä kansalaisia. Seminaaria pystyi myös seuraamaan reaaliaikaisesti verkon kautta. Turvevarojen kartoitus jatkui ministeriön asettaman tavoitteen mukaisesti. Kertomusvuonna raportoitu teollisesti hyödynnettävä turvemäärä vastaa energiasisällöltään (75 TWh) noin kolmen vuoden energiaturvetarvetta. GTK osallistui lisäksi vahvalla asiantuntijapanoksella kansallisen suo- ja turvemaiden strategian laadintaan. Turvetilinpidon pilottivaihe valmistui. Kertomusvuoden aikana GTK osallistui aktiivisesti Itämeren maiden ja EU:n yhteisrahoitteiseen BONUS-tutkimusohjelmaan, jossa tutkittiin mm. Itämeren pintalämpötilojen vaikutusta ja merenpohjan hapettomuutta. GTK:n koordinoimassa yhteisrahoitteisessa INFLOW-projektissa tutkitaan Itämeren ympäristömuutoksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä viimeisten 6000 vuoden aikana. Vuoden 2009 alussa aloitetussa, nelivuotisessa EU:n Life+-ohjelman FINMARINET-hankkeessa kartoitetaan vedenalaisia elinympäristöjä ja eliöiden levinneisyyttä Suomen rannikolla. Laaja, vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU jatkui niin ikään suunnitelmien mukaisesti. Yhteisrahoitteisessa BaltCICA-hankkeessa tutkitaan ilmastonmuutoksen kustannusvaikutuksia ja sopeutumisvaateita Itämeren alueella. Vuonna 2007 alkanut hanke päättyy 2013. Strategia linjaamaan suoalueiden kestävää käyttöä Maa- ja metsätalousministeriö asetti 2009 työryhmän valmistelemaan soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa. Ryhmään kutsuttiin laaja asiantuntijajoukko eri ministeriöistä, viranomaisista, tutkimuslaitoksista ja yliopistoista, ympäristöjärjestöistä sekä alan järjestöistä. Myös GTK osallistui asiantuntijana työryhmään. Työryhmän ehdotus strategiaksi luovutettiin maa- ja metsätalousministerille helmikuussa 2011. Strategian tavoitteena oli luoda yhtenäinen, ajantasainen näkemys soiden ja suoluonnon sekä turvemaiden monipuolisesta ja kestävästä käytöstä sekä sovittaa yhteen soiden ja turvemaiden eri käyttötapoja. Keskeisiä yhteensovittamisen välineitä ovat työryhmän kehittämä luonnontilaisuusasteikko, maakuntakaavoituksen aseman vahvistaminen, vapaaehtoisen tilusjärjestely- ja vaihtomaamekanismin kehittäminen sekä turvemaiden tilinpidon luominen. Suoluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen on yksi merkittävistä soihin kohdistuvista tulevaisuuden haasteista. Soihin kohdistuu myös muita käyttöpaineita, kuten turvetuotannon ja maa- ja metsätalouden tarpeet. Turve on tärkeä kotimainen energiamuoto, jolla on olennainen rooli Suomen energiatuotannossa ja huoltovarmuudessa myös tulevaisuudessa tietyin reunaehdoin. Soita ja turvemaita sekä niiden käyttöä ei ole aiemmin tarkasteltu näin laaja-alaisesti. Soiden ja turvemaiden kestävän käytön yhteensovittamiseksi strategiassa hyödynnetään ekosysteemilähestymistapaa Suomessa ensimmäistä kertaa. Lisäksi soiden ja turvemaiden kansallisen strategian valmistelussa huomioitiin olemassa olevat kansalliset, EU-tason sekä kansainväliset linjaukset. Markku Mäkilä erikoistutkija Soita ja turvemaita sekä niiden käyttöä ei ole aiemmin tarkasteltu näin laaja-alaisesti. 11
TOIMINTAVUOSI 2010 Maankäyttö ja rakentaminen Maankäyttö ja rakentaminen -tulosalueen tavoitteena on parantaa maankäyttöä koskevan päätöksenteon edellytyksiä julkisella ja yksityisellä sektorilla tarjoamalla käyttäjälähtöisiä aineisto- ja asiantuntijapalveluita, edistämällä taloudellisia ja ympäristötekijät huomioonottavia maankäyttöratkaisuja kasvukeskusrakentamisessa, sekä tukemalla Itämeristrategian ja meristrategiadirektiivin toteuttamista. GTK jatkoi yhdyskuntien tarvitsemien kiviainesten, luonnonkiviesiintymien ja pohjavesialueiden tutkimuksia yhteisrahoitteisina ja maksullisesti sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Kertomusvuoden lopulla valmistunut valtioneuvoston päätökseen perustuva vesienhoitoalueiden toimenpideohjelma nostaa pohjavesialueet sekä Länsi-Suomen happamat sulfaattimaat tärkeään asemaan ja lisää GTK:een kohdistuvia yhteiskunnan odotuksia muodostumien kartoittamiseksi. Yhdyskuntarakentamiseen liittyen GTK on jatkanut mm. Päijät-Hämeen ja Kainuun alueilla sekä Pohjanmaalla ja Itä- Suomessa kiviainesten ja luonnonkiviesiintymien tutkimuksia ensisijaisesti yhteisrahoitteisina hankkeina sekä maksullisina toimeksiantoina. Vesihuoltoratkaisujen tukemiseksi kertomusvuonna oli käynnissä useita pohjavesialueiden kolmiulotteista rakennekartoituksia pohjaveden virtausmallien ja antoisuuden määrittämiseksi. Toiminnan alueellinen painopiste oli Etelä- ja Länsi-Suomessa ja hankkeet toteutetaan yhteisrahoitteisesti viranomaisten ja vesiyhtiöiden kanssa. Liikenneviraston kanssa rakennettu pohjatutkimuspalvelu otettiin käyttöön osana valtakunnallisen palvelun kehittämistä. Palvelu parantaa sekä julkisen että yksityisen sektorin mahdollisuuksia sekä kustannuksia säästävään että ympäristötekijät paremmin huomioivaan rakentamiseen. GTK tarjoaa pohjatutkimusaineistoihin liittyvän peruspalvelun, jota varsinaiset palvelutuottajat voivat hyödyntää kaupallisten palveluiden kehittämiseen. Seilo Ristimäki, Iloinen Liftari Oy GTK teki kiviainesten ja luonnonkiviesiintymien tutkimuksia vuonna 2010 mm. Päijät-Hämeen ja Kainuun alueilla sekä Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. 12
LÄNSIMETRO PUHKOO KALLIOPERÄÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Kertomusvuonna GTK:lta pyydettiin 40 virallista asiantuntijalausuntoa maankäyttöön ja ympäristöön liittyvistä aihepiireistä. Kertomusvuonna GTK:lta pyydettiin 40 virallista asiantuntijalausuntoa maankäyttöön ja ympäristöön liittyvistä aihepiireistä. Keskeisimpiä olivat maakuntakaavoitusta koskevat asiat, eräät lainsäädännön kehittämiseen liittyvät kysymykset, kuten maankäyttö ja rakennusasetusten muutoksia koskevat lausunnot sekä ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät lausunnot, joista tärkein koski Talvivaaran uraanituotantoa. GTK päivitti vuonna 2009 laatimaansa selvitystä Länsimetro Oy:lle Espoon alueen kallioperän rikkonaisuuskuvasta huomioiden uusien kallioperätutkimusten tulokset. Toimeksianto liittyy metrotunneleiden tarkemman rakennettavuuden selvittämiseen. Kertomusvuonna jatkui kehityshanke, jonka tavoitteena on toteuttaa vaatimukset täyttävä verkossa toimiva pohjatutkimuspalvelu. Toteutuessaan pohjatutkimusrekisteri kokoaa valtion ja kuntien organisaatioiden sekä yksityisten yritysten pohjatutkimustietoja valtakunnalliseen pohjatutkimusrekisteriin. GTK sopi Liikenneviraston pohjatutkimusaineistojen tallentamisesta ja esittämisestä verkossa. GTK jatkoi vuonna 2009 aloitettuja happamien sulfaattimaiden kartoituksia kahdessa yhteisrahoitteisessa hankkeessa. Tutkimuskeskus täydensi geokemian tietokantaansa tutkimustuloksilla Pirkanmaan ja Espoon osalta. Työ on jatkoa pääkaupunkiseudun, Pirkanmaan ja Hämeen taustapitoisuuskartoitukselle. Rakenteilla oleva Länsimetro toteutetaan pääosin kalliotunnelina. Pääkaupunkiseudulla on pitkät perinteet ja hyvä kokemus kalliorakentamisen hyödyntämisestä mitä erilaisimmissa käyttötarkoituksissa. Hyvä kalliolaatu luo tähän erinomaiset olosuhteet. Tunnelirakentamisen kannalta on oleellista tietää kalliopinnan korkeusasema maapeitteiden alla, kalliolaatu ja kallioperän jännitystila. Huono kalliolaatu lisää kustannuksia, mutta kun rakentamisen kannalta vaikeat paikat tiedetään, voidaan siihen aikataulullisesti ja suunnittelulla varautua etukäteen, eikä näin synny yllätyksellisiä kustannuksia. Kalliolaadun suhteen merkittävimpiä ovat rikkonaisuusvyöhykkeet, joita edustavat erilaiset siirros- ja hiertovyöhykkeet. Rapautuminen ja rikkonainen kallio muodostavatkin vaikeimmat kallio-olosuhteet rakentamiselle, erityisesti silloin kun tehdään tunnelia meren alla. Helsingin ja Etelä-Espoon kallioperästä on koottu tietoa useassa eri vaiheessa aina 60-luvulta saakka. GTK on selvittänyt kallioperän yleistä geologiaa valtakunnallisen kallioperäkartoituksen yhteydessä. Kallioperätietoja on koottu myös pääkaupunkiseudun kaupunkien toimesta. Erityisesti 2000-luvulla pääkaupunkiseudulla on kalliorakentaminen ollut vilkasta, ja uutta tietoa on syntynyt paljon isojen rakennushankkeiden yhteydessä. Lisäksi GTK on koonnut useissa erillisissä kartoitus- ja tutkimushankkeissa tietoa pääkaupunkiseudun kallioperän koostumuksesta, rakenteesta ja rikkonaisuuksista. Kun päätös metron rakentamisesta syntyi, käynnistyi metroalueella laaja hanke metrotunneleiden tarkemman rakennettavuuden selvittämiseksi. Vuonna 2009 GTK laati Länsimetro Oy:lle päivityksen Espoon alueen rikkonaisuuskuvasta huomioiden uusien kallioperätutkimusten tulokset. Selvitystä päivitettiin loppuvuodesta 2010. Keväällä 2010 käynnistyneet Länsimetron louhintaurakat etenevät metroreitin varrella useassa kohdassa yhtäaikaisesti. Länsimetro kuljettaa ihmisiä näillä näkymin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Silloin metrolla voi matkustaa länsisuunnassa aina Espoon Matinkylään saakka. Ossi Ikävalko johtava tutkija Pääkaupunkiseudulla on pitkät perinteet kalliorakentamisen hyödyntämisestä. 13
TOIMINTAVUOSI 2010 Kansainvälinen toiminta GTK toimii aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa hyödyntäen laajasti kansainvälistymiskehitystä ja strategisia kumppanuuksia. GTK oli kertomusvuonna yhä halutumpi yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa. EU-rahoitteinen toiminta lähes kaksinkertaistui sekä toiminnan tuottojen että toimintaan käytettyjen htv-määrien osalta. Kertomusvuonna oli käynnissä kaikkiaan 72 yhteisrahoitteista hanketta, joista noin 30 oli EU:n osarahoitukseen perustuvia. GTK toimi koordinaattorina kolmasosassa EU-hankkeita. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri on laaja ja painottuu erilaisiin luonnonvaroihin ja niiden käyttöön liittyviin ympäristökysymyksiin, joissa tarvitaan geologista asiantuntemusta. Yksittäisistä hankkeista ylivoimaisesti suurin oli ProMine-hanke, joka jatkui GTK:n johdolla. AEGOS-hankkeessa valmisteltiin eurooppalais-afrikkalaisena yhteistyönä Afrikan tietoinfrastruktuurin kehittämistä ja raaka-aineita koskevan tiedon käytettävyyden parantamista. Kansainvälisen verkostoyhteistyön vahvistuminen jatkui ja kehittyvä eurooppalainen lainsäädäntö aktivoi työryhmissä tehtävää työtä. Eurooppalainen yhteistyö on vahvasti tiivistymässä koko mineraalialalla, ja kokoavina tekijöinä ovat EU:n raaka-ainealoite (RMI), Euroopan kestävää mineraalihuoltoa edistävä EU:n teknologiaohjelma sekä EuroGeoSurveys-asiantuntijaverkosto. Raakaainekysymysten ajankohtaisuus heijastui edelleen ulkoministeriön (UM) kanssa tiivistyvänä yhteistyönä. GEOALAN YHTEISTYÖTÄ Etiopiassa Geologisten tietojen käyttö on ollut vähäistä Etiopian mineraalisektorin kehittämisessä, vesivarantojen arvioinnissa, ympäristöriskien tunnistamisessa ja ehkäisemisessä sekä maan infrastruktuurin kehittämisessä. Geological Survey of Ethiopia (GSE), Etiopian kaivosministeriö ja GTK ovat suunnitelleet yhteistyössä Capacity Building for Accelerated Geoinformation Production -projektin, jossa on hyödynnetty GTK:n pitkää kokemusta digitaalisen tieteellisen geotiedon tuottamisesta ja geotietojen hallinnasta Afrikassa. Projektin tavoite vastaa suoraan Etiopian hallituksen linjaukseen mineraalisektorin kehittämisestä teollisen tuotannon aikaansaamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi. Geotietojärjestelmä parantaa ympäristön seurantaa ja geologisten vaarojen arviointia, ja se mahdollistaa hyvät hallintokäytännöt. Projekti koostuu seuraavista osioista: 1) etiopialaisten geotieteilijöiden digitaalista tiedonhallintaa koskevan tietämyksen lisääminen, GIS- ja etätunnistussovellukset sekä geotieteisiin liittyvän tiedon ja palvelujen edistäminen, 2) nykyaikaisten GIS- ja etätunnistusvalmiuksien kehittäminen ja 3) geologisten tietojen hallinnan, saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen. Projektin päätyttyä GSE:llä on valmiudet tuottaa luonnonvaroihin ja maankäyttöön liittyvää tietoa ja palveluja yhteiskunnan tarpeisiin. GSE:lle luodaan nykyaikaisen tutkimuslaitoksen toimintavalmiudet, jotta koko sektori pystyy tehokkaasti osallistumaan maan talouden ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Projektin kesto on 18 kuukautta, ja se päättyy vuonna 2012. Yhteistyöprojekti rahoitetaan Suomen ulkoministeriön Instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentilla (IKI). Tegist Chernet erikoistutkija Merkittävimpiä kehitysyhteistyörahoituksella toteuttavia vientihankkeita vuonna 2010 olivat Ugandan kallioperäkartoitushanke sekä UM:n IKI-rahoituksella toteutettavat Mongolian mineraalitekniikan laboratorio, Laosin, Keski-Aasian ja Etiopian informaatiojärjestelmien kehittäminen sekä Tansanian kartoitushanke. Uusia IKI-hankkeita käynnistyi tai oli käynnistysvaiheessa Namibiassa, Vietnamissa, Ukrainassa ja Sambiassa. Yhteistyömahdollisuuksia tunnusteltiin Afganistanin ja Suomen mineraalisektorin, Tansanian kartoituksen jatko-ohjelman, Bolivian litiumvarantojen hyödyntämisen ja Angolan luonnonvarojen kartoittamisen tiimoilta. Projektin tavoitteena on mineraalisektorin kehittäminen teollisen tuotannon aikaansaamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi. 14
Geotiedon jakelu Kehittyviä asiakastarpeita vastaavat tietopalvelut ovat keskeinen osa GTK:n roolia ja vaikuttavuutta. Aineistojen ja tietojen ensisijainen jakelukanava on tutkimuskeskuksen verkkosivut. Verkkopalvelujen kehittämistä jatkettiin asiakassegmenteittäin. Pohjatutkimuksia koskeva verkkopalvelu valmistui yhteistyössä Liikenneviraston kanssa osana valtakunnallisen palvelun kehittämistä. Energiakysymyksiin liittyvän verkkopalvelun (EnergiaInfo) 1-versio valmistui. Maksuttomista verkkopalveluista on lyhyessä ajassa kehittynyt GTK:n keskeisin tietopalvelukanava. Malminetsintäyhtiöille suunnattu englanninkielinen Exploration-sivukokonaisuus keräsi runsaasti vierailijoita yltäen uuteen kävijämääräennätykseen. Myös geo.fi-portaalin kautta tarjottujen karttapalveluiden kävijämäärä ylsi uuteen ennätykseen kasvaen jopa 236 % edellisvuodesta. GTK:n keväällä 2010 julkistama uusi Suomen kallioperää ja sen yksiköitä koskeva verkkopalvelu on merkittävä tekijä käyntimäärien nousussa. Palvelu on ainoa laatuaan maailmassa ja sai kansainvälistäkin huomiota. GTK:n verkkosivujen käyttäjämäärien kasvu jatkui vahvana ammattikäyttäjille tarjottavissa verkkovälitteisissä palveluissa. GTK:n internet-sivujen kokonaiskävijämäärä vuonna 2010 ylsi 780 000 käyntiin määrän jatkaessa lievää laskuaan edellisiin vuosiin verrattuna. Suosituimmat suomenkieliset sivukokonaisuudet olivat karttojen aineistohaut, ajankohtaissivuilla olevat tiedotteet, artikkelit ja avoimet työpaikat, sekä luonnonvarat ja tutkimussivukokonaisuudet. Englanninkielisiä kävijöitä kiinnostivat eniten Exploration-sivukokonaisuus uutisineen sekä GTK:n julkaisut ja karttahaut. GTK:n suosituimman julkaisun, Retkeilijän kivioppaan, verkkoversio julkaistiin keväällä uudenlaisena digitaalisena e-julkaisuna. Reaalimaailman mallintajat Mallintamisella tarkoitetaan reaalimaailman ilmiöiden yleistämistä ja esittämistä helposti hahmotettavalla, ymmärrettävällä tavalla. Tämä voidaan tehdä joko kaksiulotteisessa tasossa tai kolmiulotteisessa tila-avaruudessa. Esimerkiksi geologinen kartta on kaksiulotteinen geologin laatima malli kallioperästä tai maalajeista. Se perustuu kentällä tehtyjen havaintojen sekä geofysikaalisten ja geokemiallisten mittausten yhdistämiseen yhdeksi malliksi. Geologia tuo maanpintaa kuvaavaan kaksiulotteiseen karttaan uuden ulottuvuuden, ajan. Geologisella kartalla esitetään usein geologisia muodostumia, jotka voidaan jakaa tiettyyn ikäjärjestykseen. Kallioperän muodostumat ovat kolmiulotteisia reaalimaailman kohteita, tosin meillä Suomessa pääosin paksun maapeitteen alla piilossa. GTK on perustehtävänsä myötä kartuttanut paikkatietoaineistoja, jotka mahdollistavat kallio- ja maaperän mallintamisen. 3Dmallintamista varten tarvitaan tietoa maasta pintaa syvemmältä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kairaamalla kallioperästä näytteitä. Vielä syvemmältä informaatiota saadaan erilaisilla geofysikaalisilla mittausmenetelmillä. Näiden menetelmien avulla pystymme kuvaamaan maankuoren rakenteita jopa kymmenien kilometrien syvyyteen. Koska malminetsintää on perinteisesti tehty maan pintaosissa, avaavat maankuoren syvyyksistä tulevat geofysiikkaan perustuvat tietolähteet uusia ulottuvuuksia myös malminetsinnälle. Tulevaisuuden kaivokset ovat mahdollisesti syvempiä ja siten myös ympäristöystävällisempiä. Kaupungistumisen myötä moniulotteinen geologinen mallinnus on olennainen osa kallioperä-, maaperä- tai pohjavesimuodostumien tutkimuksessa rakentamisen ja maankäytön suunnittelun yhteydessä. Niinpä GTK panostaa moniulotteisen mallintamisen osaamiseen ja menetelmien kehittämiseen tietoaineistojen jalostamisessa yhteiskunnan erilaisia tarpeita varten. Vesa Nykänen johtava geologi GTK panostaa moniulotteisen mallintamisen osaamiseen ja menetelmien kehittämiseen. 15
TOIMINTAVUOSI 2010 Vuosi 2010 lyhyesti GTK:n talous Menorakenne 2010 rahoitusrakenteen kehitys Muut menot 1,0 M 2 % 70 000 Investoinnit 0,2 M Matkat 2,4 M Ulkopuoliset palvelut 7,5 M Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,3 M Kiinteistömenot 5,5 M 0,2 % 5 % 15 % 4 % 11 % 63 % Palkat 31,6 M YHTEENSÄ 50,5 M 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 55 264 59 320 56 011 53 626 50 482 0 2006 2007 2008 2009 2010 Oma budjettirahoitus Tulorahoitus Ulkopuolinen rahoitus GTK:n tulot asiakasryhmittäin vuonna 2010 on esitetty sivulla 3. Lue lisää GTK:n suunnittelusta ja seurannasta osoitteessa www.gtk.fi/gtk/netra GTK:n henkilöstö Henkilöstön koulutusjakauma 2010 koulutusaste Ylempi korkeakoulututkinto Muu korkeakoulututkinto 28 % 14 % 5 % 11 % 19 % 23 % Lisensiaatit Tohtorit Peruskoulu tai vastaava Keskiasteen koulutus Tohtorit ja lisensiaatit Ylempi korkeakoulututkinto Muu korkeakoulututkinto Keskiaste Perusaste 106 109 104 96 92 89 134 120 160 154 151 157 194 186 184 2008 2009 2010 Lue GTK:n henkilöstökertomus osoitteessa www.gtk.fi/gtk/tyopaikat 16
GTK:n julkaisutoiminta KAIKKI JULKAISUT VAIKUTTAVUUSALUEITTAIN 2010 VERTAISARVIOIDUT JULKAISUT VAIKUTTAVUUSALUEITTAIN 2010 Luokittelemattomat Maankäyttö ja rakentaminen 16 % 6 % 46 % Mineraalivarat ja raakaainehuolto Luokittelemattomat Maankäyttö ja rakentaminen 22 % 3 % 39 % Mineraalivarat ja raakaainehuolto Energiahuolto ja ympäristö 32 % Energiahuolto ja ympäristö 36 % GTK:n julkaisut, kpl 2006 2007 2008 2009 2010 Kansainväliset vertaisarvioidut 57 55 61 48 39 Kotimaiset vertaisarvioidut 31 30 28 5 8 Muut julkaisut 345 333 298 216 197 Kaikki yhteensä 433 418 387 269 244 Lähde: FINGEO Löydä GTK:n julkaisut osoitteesta www.gtk.fi/geotieto HENKILÖSTÖRAKENNE Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) Tutkijat Tutkimusta avustava henkilöstö Kenttähenkilöstö Tietotekniikkatehtävät Tekniset tehtävät Asiantuntijat Laboratoriotehtävät Toimistotehtävät 2 11 3 19 43 0 11 11 1 27 26 31 5 6 45 2 67 63 87 188 Naiset Miehet 17
JOHTOKUNNAN TERVEHDYS Tuloksekas vuosi kasvun innoittamana Kertomusvuonna GTK:n vaikuttavuusalueilla tapahtui merkittäviä muutoksia. Maailmanlaajuinen rahoituskriisi hellitti ainakin GTK:n kaivannaisteollisuuden asiakkaiden kannalta siten, että vuoden 2009 aikana keskeytetyt projektit käynnistettiin uudestaan vuoden 2010 aikana. Raaka-ainemarkkinat elpyivät nopeasti ja raaka-aineiden hinnat nousivat nopeasti samalle tasolle, jopa ylikin, kuin ennen rahoituskriisiä. Aasian markkinat toimivat edelleen vetureina maailman raaka-ainesektorilla: nykyaikaisen yhteiskuntainfrastruktuurin rakentaminen johti jatkuvaan kivimateriaalin, mineraalien ja metallien kysynnän kasvuun. GTK:n vaikuttavuusalueilla, mineraalivarat ja raaka-ainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen, vuosi oli vilkas. Raaka-ainesektorin lisäksi energiaratkaisuihin liittyvät haasteet, yhteiskuntarakentamisen vaatima maankäytön suunnittelu sekä ulkomaan projektitoiminta toivat runsaasti toimeksiantoja GTK:lle. Nettorahoitus mukaan luettuna maksullisista ja yhteisrahoitteista projekteista saatu tulokertymä nousi lähes ennätykselliselle tasolle 55,3 milj. euroon. Maksulliset toimeksiannot mukaan lukien yhteisrahoitteinen projektitoiminta toi paljon kaivattua lisärahoitusta nousten 13,1 milj. euroon vuoden takaisesta 10,3 milj. eurosta. Toimintavuoden säästötoimenpiteiden ansiosta vuodesta tuli taloudellisesti hyvä ja kannattava. Menestys näyttää vuoden 2011 tilauskantatietojen valossa jatkuvan. Katsausvuonna GTK:n toimintaa arvioitiin ministeriön toimesta laajasti. Sen tuloksena GTK pyrkii tulevaisuudessa fokusoimaan toimintaansa ja keskittämään rajalliset resurssinsa valittuihin keihäänkärkialueisiin. Yleinen suhtautuminen geoalaan muuttui selvästi vuoden 2010 aikana. Useat GTK:n alkujaan löytämät malmiesiintymät olivat kehittyneet joko toimiviksi kaivoksiksi tai olivat investointivaiheessa. Esimerkkejä ovat Talvivaara, Kittilä, Kevitsa ja Pampalo. Talvivaaran rinnakkaislistautuminen Helsingin pörssiin 2009 herätti myös suuren yleisön huomaamaan mielenkiintoisen ja vetovoimaisen alan. Kaivannaisalan voimakas kasvu johti myös siihen, että kertomusvuoden lopussa työ- ja elinkeiniministeriö pyysi minua selvittämään valtion keinoja osallistua kaivostoiminnan rahoitukseen ja omistamiseen. Selvitystyön alkuvaiheessa selvisi, että valtiolla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa kaivannaisteollisuuden nousuun uudeksi strategiseksi alaksi Suomessa osaamisemme, tietopohjamme, teknologiamme ja luonnonvarojemme ansiosta. Tämän strategisen alan tärkeimpiä kulmakiviä on GTK ja sen määrätietoinen, pitkäaikainen työ luonnonvarojemme kestävän käytön suunnittelussa. Haluan omasta ja johtokunnan puolesta kiittää koko GTK:n henkilökuntaa hyvästä työsuorituksesta kertomusvuonna ja toivottaa innostavaa ja tuloksellista vuotta 2011. Tom O. Niemi puheenjohtaja Kuvassa vasemmalta Tom Niemi, Riitta Murto- Laitinen, Pirkko Isoviita, Pirkko Selin, Sakari Immonen, Elias Ekdahl, Jukka Eskelinen ja Jorma Järvinen.
ORGANISAATIO Organisaatio ja johto työ- ja elinkeinoministeriö Johtokunta esikunta pääjohtaja johtoryhmä etelä-suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö LÄNSI-suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö konsernipalvelut Taloushallinto Itä-suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö pohjois-suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Kallioperä ja raaka-aineet Merigeologia ja geofysiikka Tutkimuslaboratorio Henkilöstöhallinto Yleishallinto IT-palvelut Tekniset palvelut Kallioperä ja raaka-aineet Mineraalitekniikka Tietopalvelut Kallioperä ja raaka-aineet Tietopalvelut Tietopalvelut Johtokunta 1.3.2008 28.2.2011 Puheenjohtaja: diplomi-insinööri Tom Niemi Varapuheenjohtaja: teollisuusneuvos Sakari Immonen, työ- ja elinkeinoministeriö Ylimetsänhoitaja Pirkko Isoviita, ympäristöministeriö Johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Ympäristöjohtaja Pirkko Selin, Vapo Oy Pääjohtaja Elias Ekdahl, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Henkilöstön edustaja: tutkimusavustaja Jukka Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Johtokunnan sihteeri: hallintojohtaja Jorma Järvinen, Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n johto Pääjohtaja Elias Ekdahl Hallintojohtaja Jorma Järvinen Ohjelmajohtaja Hannu Idman Kehitysjohtaja Jarmo Kohonen Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi Viestintäjohtaja Marie-Louise Wiklund Yksiköiden johtajat Etelä-Suomen yksikkö: Keijo Nenonen Itä-Suomen yksikkö: Mika Räisänen Länsi-Suomen yksikkö: Runar Blomqvist Pohjois-Suomen yksikkö: Risto Pietilä Konsernipalvelut: Erik Semenius 19
Geologian tutkimuskeskus Rovaniemi POHJOIS-suomen yksikkö Kaivosteollisuutta palveleva toiminta ITÄ-suomen yksikkö LÄNSI-suomen yksikkö Kokkola Kaivannaisteollisuutta ja ympäristönhuoltoa palveleva toiminta Maankäyttöä ja energianhuoltoa palveleva toiminta Kuopio Outokumpu ETELÄ-suomen yksikkö Loppi Kasvukeskuksia palveleva toiminta ja kansainväliset projektit Espoo Etelä-Suomen yksikkö PL 96 (Betonimiehenkuja 4) 02151 Espoo Fax 020 550 12 Itä-Suomen yksikkö PL 1237 (Neulaniementie 5) 70211 Kuopio Fax 020 550 13 Länsi-Suomen yksikkö PL 97 (Vaasantie 6) 67101 Kokkola Fax 020 550 5209 Pohjois-Suomen yksikkö PL 77 (Lähteentie 2) 96101 Rovaniemi Fax 020 550 14 Kairasydänarkisto Mustinsuontie 159 12600 Läyliäinen Fax (019) 445 069 Mineraalitekniikan laboratorio Tutkijankatu 1 83500 Outokumpu Fax (013) 557 557 Puh. 020 550 11 gtk@gtk.fi www.gtk.fi Onnion Erweko 4.2011