Etelä-Savo Pöytäkirja 22.6.2010 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2010 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli, Pyöreä kokoustila Aika: 8.6.2010 klo. 12.00 15.40 Läsnä: Jorma Tiitinen / Etelä-Savon ELY (pj.) Pekka Häkkinen / Etelä-Savon ELY Pertti Manninen / Etelä-Savon ELY (siht.) Juho Kotanen / Etelä-Savon ELY (tekninen siht.) Anne Petäjä-Ronkainen / Etelä-Savon ELY Reijo Lähteenmäki / Etelä-Savon ELY Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY Seppo Ruhanen, Mikkelin seutu Merja Koivula-Laukka, JJR-kunnat Tapani Mähönen, Pieksämäki Aune Kupiainen, Itä-Savon kuntayhtymä Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto Reijo Turkki, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Tarja Hämäläinen, Etelä-Savon metsäkeskus Arto Vilén, Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut Emma Marjamäki, Itä-Suomen aluehallintovirasto Vesa Kallio, MTK Etelä-Savo Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Rauno Jaatinen, ProAgria Etelä-Savo, kalatalouskeskus Yrjö Snellman, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Jari Hyvärinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Päivi Kurki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pena Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys Leo Laukkanen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Irma Kolari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Eila Puhakainen, Järvi-Suomen kylät ry 1. Kokouksen järjestäytyminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen toivotti osallistuja tervetulleiksi ja lausui kokouksen avaussanat. Häkkinen kertoi lyhyesti aluehallinnon uudistamisesta, erityisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista ja aluehallintovirastoista sekä niiden vastuualueista ja tehtävistä. Keskeisiä haasteita ELYssä on mm. ekotehokas ja kilpailukykyinen Etelä-Savo, uusiutuva ja osaava työvoima sekä Saimaan vetovoima ja hyvä ympäristö.
Pidettiin haasteena sitä, että vesiemme tila maakunnassa on poikkeuksellisen hyvä koko maahan nähden. Toisaalta vetemme ovat valtava rikkaus ja luonnonvara, joten vesiluonnon säilyttämisessä meillä on tietynlainen erityisvastuu. Meidän tulee myös puolustaa tarvettamme vesiensuojelussa. Todettiin vesienhoidon tavoite pinta- ja pohjavesien hyvästä tilasta ja erinomaisen tai hyvän tilan ylläpitämisestä ja Vuoksen vesistöalueen tärkeästä asemasta valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Pohjavesistä todettiin, että meillä riittää työtä erityisesti pohjavesien riskialueiden osalta. Esiteltiin Etelä-Savon ELYn organisaatiokaavio. Vesienhoidon osalta ELYn sisälle on perustettu vesienhoito yhteistyöryhmä. Entisen TE-keskuksen kalatalous- ja maaseutuosaaminen on nykyisin edellä mainitussa ryhmässä. Vesienhoitoa käsitellään ELYssä ympäristönsuojelu- ja vesienhoitoyksikössä sekä jonkin verran ympäristön tila yksikössä. Vesienhoitoalueilla toimivat Etelä-Savoa koskien Vuoksen ja Kymijoen vesienhoitoalueiden ohjausryhmät. Todettiin, että Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmässä päästään ohjaamaan nimenomaan vesienhoidon suunnittelua ja toteuttamista maakunnan alueella. Esitettiin Kalatalousjohtaja Jorma Tiitistä yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi. Esitys hyväksyttiin. Sihteerinä toimii Juho Kotanen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Suoritettiin kokouksen jäsenten esittäytyminen. Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Sovittiin, että mikäli edellisen kokouksen (Mikkeli 8.11.2009) pöytäkirjaan on huomauttamista, korjaukset lähetetään Juho Kotaselle. Pöytäkirja sijoitetaan Etelä-Savon vesienhoidon Internet -sivulle Yhteistyöryhmät ja osallistuminen alasivulle. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16464&lan=fi 3. Yhteistyöryhmän tehtävät Pertti Manninen esitteli yhteistyöryhmän kokoonpanon ja mm. uudet jäsentahot. Todettiin, että yhteistyöryhmän toimikausi on kuusi vuotta. ELY-keskus huolehtii toiminnan järjestämisestä. Yhteistyöryhmä tekee ELY-keskukselle ehdotuksia vesienhoidon tavoitteista. YTR seuraa, ennakoi ja arvioi vesien käyttöä, suojelua, tilaa sekä näiden kehitystä alueella. YTR käsittelee omalta osaltaan ehdotuksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi ja sitä varten laaditut selvitykset sekä ohjelmat ja ottaa niihin tarvittaessa kantaa. Yhteistyöryhmät ovat mukana valtioneuvoston edellyttämän toteutusohjelman valmistelussa. Alkuvaiheen työstä on pyydetty kommentit 14.6.2010 mennessä. Toteutusohjelman luonnoksen käsittely on syksyllä 2010 loka-marraskuussa. Todettiin, että yksi tärkeimmistä tehtävistä on toimenpiteiden toteuttamisen edistäminen. YTR edistää osaltaan myös mm. omaehtoista vesiensuojelua. YTR edustaa taustatahojaan ja jäsenet toimivat linkkeinä taustatahojen ja YTR:n välillä.
4. Vesienhoitotyön yleisesittely Pertti Manninen esitteli yleiskatsauksen vesienhoidon suunnittelutyöhön, koska osa YTR:n jäsenistä on uusia. Todettiin vesienhoitoon liittyvät lait ja asetukset. Keskeisenä tavoitteena on pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Esiteltiin yhteenveto jo tehdystä vesienhoidon suunnittelusta ensimmäisellä kaudella. Todettiin, että seuraavalla kaudella on ajatuksena, että työohjelma ja aikataulu sekä vesienhoidon keskeiset kysymykset voitaisiin kuuluttaa samaan aikaan, jolloin kuulemisten määrä vähenisi kolmesta kahteen. Todettiin, että suunnittelun tuloksena ovat valmistuneet Vuoksen ja Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat sekä maakunnalliset pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmat. Kaikki julkaisut löytyvät painettuina sekä internetistä (ks. kohta 8). Toimenpiteet toteutetaan monin eri keinoin. Valtio edistää toimien toteuttamista mm. määrärahojensa puitteissa. Osa toimista perustuu vapaaehtoisuuteen. Suunnitelmat eivät suoraan sido esim. lupapäätöksiä, mutta valtion ja kuntien viranomaisten on otettava vesienhoitosuunnitelmat huomioon päätöksissä. Tällä hetkellä valmistellaan toimenpiteiden toteuttamista ja toimeenpanoa. Työtä on tehty valtakunnallisten vesienhoitoon liittyvien ryhmien kanssa. Vesienhoitoalueille on perustettu uudet ohjausryhmät, jotka sisältävät ELYkeskusten johtajat sekä kalatalouden edustajan vesienhoitoalueelta. Muita valtakunnallisia ryhmiä ovat mm. valtakunnallinen toteuttamisen hankeryhmä, vesienhoidon suunnittelun valtakunnallinen koordinointiryhmä sekä vesien kunnostustyöryhmä. Jälkimmäisen vetäjänä toimii ylijohtaja Pekka Häkkinen. Juho Kotanen esitteli yleispiirteisesti pintavesien tyypittelyn ja luokituksen sekä esitettyjä toimenpiteitä. Todettiin, että ensimmäisellä kaudella biologisten laatutekijöiden kattavuus vesimuodostumissa on ollut monin paikoin heikko mutta tietoa kerätään uudistetulla seurantaohjelmalla. Pintavesien tila on maakunnassa pääosin erinomainen tai hyvä, mutta joillakin painopistealueilla tarvitaan lisätoimia tilan parantamiseksi tai ylläpitämiseksi. Esiteltiin yhdyskuntien, haja-asutuksen, maatalouden, metsätalouden sekä vesistökunnostusten keskeisimmät toimenpiteiden painopistealueet maakunnassa. Niitä ovat mm. maatalouden keskittymien alueet, metsätalouden osalta turvemaavaltaiset latvavesistöalueet vedenjakajaseudulla sekä useiden kuntakeskusten lähivedet, joihin kohdistuu muun muassa haja- ja pistekuormitusta. Anne Petäjä-Ronkainen esitteli pohjavesien toimenpiteitä. Pohjavesien hoito on perinteisesti keskittynyt vedenhankintaan, koska eteläsavolaisista n. 87 % juo pohjavettä. Esimerkiksi lähteiköillä on lisäksi myös ekologista merkitystä. Peräänkuulutettiin tietojen kartuttamisen tärkeyttä pohjavesien laadussa ja määrässä. Tärkeää olisi myös, että pohjavesialueille ei enää tulisi uusia riskitoimintoja (kaavoitus, luvat). Muita keskeisiä toimenpiteitä on vanhojen riskien poistaminen tai vähentäminen pohjavesialueilta sekä tiedon lisääminen pohjavesialueiden sisäisestä rakenteesta. Todettiin, että pilaantuneiden maiden ja pohjaveden sekä maa-ainesten ottoalueiden kunnostaminen on hidasta ja kallista. Liikennealueiden pohjavesisuojausten rakentamista on pidetty maakunnassa tärkeänä sekä sitä, että suojausten toimivuus tulee varmistaa (seurannan lisääminen). Maatalouden pohjavesivaikutuksia tulee edelleen pienentää (mm. elinympäristötuen käyttö pohjavesivaikutusten pienentämiseksi). Myös pohjavesiseurannan lisääminen sekä valvonnan, neuvonnan ja koulutuksen lisääminen pohjavesiasioihin liittyen on keskeistä.
Esiteltiin pohjavesien tila ja pohjavesien riskialueet Etelä-Savossa. Neljä kohdetta, jotka eivät todennäköisesti tule saavuttamaan hyvää tilaa vuoteen 2015 mennessä, ovat Pertunmaan Kuortti, Mikkelin Pursiala, Sulkavan Rauhaniemi ja Punkaharjun Punkasalmi. Todettiin, että lisäksi mm. Naarajärvellä on havaittu torjunta-aineita. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen pohjavesialuekohtaisten tarkempien toimenpiteiden suunnittelemiseksi on tärkeimpiä toimenpiteitä maakunnassa. Todettiin käynnissä oleva EU-hanke, jossa laaditaan pohjavesialueille suojelusuunnitelmia. Ohjausryhmä ohjaa ko. hankkeen työtä. Suojelusuunnitelmien laadintaan liittyy myös kuulemisvaiheet, joita toteutetaan kuntakohtaisesti. Tiivistelmät toimenpideohjelmineen ovat kuitenkin yleisesti nähtävillä mm. internetissä. Todettiin, että varsinaisessa ohjausryhmässä ei ole maanomistajia mukana. Toiminnanharjoittajille pyritään lähettämään heitä koskevia asioita suojelusuunnitelmiin liittyen. Pertti Manninen esitteli tulvadirektiivin toimeenpanoa Suomessa. Tulvadirektiivin tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahinkoja ja edistää varautumista tulviin. Tulvariskien alustava arviointi tehdään viimeistään 22.12.2011, merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen 31.5.2012 mennessä, tulvavaara- ja tulvariskikartat tehdään merkittäville kohteille viim. 22.12.2013. Tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan 22.12.2015 mennessä. Tulvariskien alustavasta arvioinnista järjestetään kuuleminen 04-06/2011. Tulvariskien hallintasuunnitelmasta järjestetään kuuleminen samanaikaisesti vesienhoitosuunnitelmaehdotusten kanssa 2014. Meristrategiadirektiivi on samantyylinen kuin vesipolitiikan puitedirektiivi. Tavoitteena on merialueiden hyvä tila. Soveltamisala on rannikolta talousvyöhykkeen rajalle. MSD aikatauluista todettiin, että kansallinen lainsäädäntö tehdään 15.7.2010 mennessä, alustava tila-arvio 15.7.2012 mennessä. MSD:ssä ei ole selkeää hyvän ekologisen tilan määrittelyä. Seurantaohjelmat pannaan täytäntöön 15.7.2014 mennessä ja toimenpideohjelmien tulee olla valmiina 2015. 5. Vesienhoidon toteutusohjelman valtakunnallinen valmistelu Pertti Manninen esitteli sähköpostitse YTR:lle lähetetyn vesienhoidon toteutusohjelmaasian. Valtioneuvoston lausuma vesienhoidon toteutuksesta valmistellaan v. 2010 loppuun mennessä. Toteutumisen seurantajärjestelmä valmistellaan kesäkuun loppuun mennessä 2011. Ympäristöministeriö on asettanut hankeryhmän, jonka tehtävänä on valmistella toteutusohjelmaa ja seurantajärjestelmää. Valmistelua on tehty yhteystyössä keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Keskeistä on mm. maatalouden lisätoimenpiteiden kustannusten huomioon otto ympäristötuen tulevan ohjelmakauden rahoituksen mitoituksessa Keskeinen toteutussuunnitelman sisältö on yhteenveto vesienhoitosuunnitelmissa esitettävistä keskeisistä toimista ja ohjauskeinoista, toimeenpanon edellytykset, vastuutahot, toteuttamisaikataulut, toimenpiteiden priorisointi sekä seurannan järjestäminen. Esiteltiin lisärahoitustarpeet valtakunnan tasolla sekä ehdotukset tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueiksi. Esiteltiin myös vesienhoidon kustannuksia valtakunnan tasolla. Aikataulusta todettiin, että toteutusohjelmaluonnoksen käsittely ajoittuu loka-marraskuun vaihteeseen.
Yhteistyöryhmältä pyydetyt kommentit liittyvät seuraaviin asioihin: alustavasti priorisoidut vesienhoidon ohjauskeinot ja toteuttamisen vastuutahot-taulukko (taustamuistion liite 3), tutkimus- ja kehittämistarpeiden painopistealueet (muistion kohta 4), muut toteutusohjelman valmisteluun ja jatkotyöhön liittyvät kommentit. Kommentoitiin ELY-keskusten ja yhteistyöryhmien roolia. Toteutusohjelman laatimispaperissa todetaan, että maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa esitettäisiin toimenpiteet, jotka edistävät vesienhoitosuunnitelmien toteutusta ja että vuosittaisissa maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa määriteltäisiin tarkemmin eri tahojen osallistuminen vesienhoidon edistämishankkeiden toteuttamiseen. Todettiin, että maakuntaohjelmiin liittyvissä asiakirjoissa ei voida mainita kovin yksityiskohtaisesti esim. yksityiskohtaisia toimenpiteitä tai toteuttajatahoja. Yleiskommenttina esitettiin, että vesienhoidon suunnittelussa aikataulutukseen tulisi saada enemmän joustoa. Esimerkkinä mainittiin YTR:ltä pyydetyt kommentoinnin aikataulut, jotka ovat olleet usein varsin kireitä. Luvattiin viedä asiasta viestiä ministeriöön. Käytiin läpi vesienhoidon valtakunnallista aikataululuonnosta. Vuonna 2011 keskitytään toimenpiteiden toteuttamiseen. Ensimmäinen kuuleminen järjestetään alustavan aikataulun mukaisesti 2012. Tyypittely ja luokittelu toteutetaan luonnoksen mukaan vuosina 2012-2013. Vesienhoitosuunnitelmat laaditaan vuonna 2013-2014 ja vuonna 2014 asiasta kuultaisiin kansalaisia. Vesienhoitosuunnitelmien mukaan seuraavalla kaudella on tarkoitus laajentaa tarkasteltavia vesiä pienempään suuntaan. Todettiin, että asiasta on ollut valtakunnan tasolla puhetta. Ajatuksena on, että valtakunnallisesti tehtäisiin selvitystyötä miten pienvedet otettaisiin mukaan seuraavalla kaudella. Pohdittiin, että tuleeko Etelä-Savossa sektorien toimenpiteistä maa- ja metsätalouden asiat käsitellä kokonaisvaltaisemmin suhteessa valtakunnallisiin linjauksiin. Tälle ei kuitenkaan nähty tarvetta, vaan olemassa on jo alueelliset suunnitelmat ja maakunnan näkökulma. Todettiin, että esimerkiksi pohjavedet sisältyvät moneen eri sektoriin. 6. Vesienhoidon toimenpiteiden toteuttamisen tilannekatsaus Etelä-Savossa Reijo Lähteenmäki ja Anne Petäjä-Ronkainen esittelivät vesienhoidon toimenpiteiden täytäntöönpanoa Etelä-Savossa v. 2010 eteenpäin. Pieksämäen seudulla ja Kyyvedellä hankeryhmät ovat toiminnassa. Savonlinnassa hankeryhmä on perusteilla. Laajempi organisointi JJR-kunnissa ja Mikkelin seudulla tehdään todennäköisesti syksyllä 2010. Hankeryhmillä olisi itsenäinen toimivalta alueilla ja ne tekisivät määräajoin hankesuunnitelmat. Pinta- ja pohjavedet toimivat pääosin samoissa ryhmissä. Todettiin Kyyveden alueesta, että Suovu siistiksi alaryhmä on järjestäytynyt ja alueella on tehty mm. jo joitakin selvityksiä. Härkäjärven suunnalla on pidetty tupailta ja käytännön toimintaa suunnitellaan. Luusniemen alueella on lähiaikoina kylätapahtuma, jossa esitellään Kyyveden hanketta. Kyyveden alueella tehdään myös selvitys alivedenkorkeuksien nostamisesta kesällä 2010. Kyyvesi kuntoon hanketta esitellään mm. Mikkelin ja Pieksämäen kalamarkkinoilla. Todettiin, että Kyyveden latvavesistöissä on erityisesti metsätalouden painopistealueita, Kyyveden lähialueella lisäksi mm. maatalous on merkittävä sektori.
Pieksänjärven kunnostuksessa on käynnissä EU-hanke. Käytössä on 160 000 euroa ja aikaa kolme vuotta. Alueella on tekeillä kosteikkosuunnitelmia, tehokalastus on kilpailutettu, luontoselvitysten kilpailutus on käynnissä ja mm. vesikasvien niittoalueet selvitetty. Todettiin, että Tuopunkangas ja Hiidenlampi ovat merkittäviä pohjavesien toimenpidekohteita alueella. Lisäksi Naarajärven torjunta-aineongelmaan tulisi saada ratkaisu. JJR-kuntien alueen haasteena voidaan pitää sitä, että se on erittäin laaja. Hankkeet keskittyvät Joroisten alueelle, mutta myös Rantasalmen alueella on tekeillä toimenpiteitä. Muun muassa Pienellä ja Suurella Raudanvedellä on tehty tehokalastusta. Joroisten Hyviänsalmessa tehdään vesikasvien niitot neljäntenä peräkkäisenä kesänä. Kuvansissa on hankeryhmä kokoontunut pari kertaa. Joroisten Kaitaisissa on alkamassa hanke, jossa työtä tehdään osakaskuntavetoisesti. Todettiin, että hankeryhmissä ovat mukana maa- ja vesialueiden omistajat. Todettiin, että JJR:n alueella on aktivoitunut useita omaehtoisia ryhmiä. JJR:n alueella on pidetty kylissä tupailtoja, mutta laajempi organisointi vielä puuttuu. Pohjavesien osalta Ruutananharjulla nitraattipitoisuus lähestyy EU-laatunormia. Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä olevat pellot viettävät pohjavesialueen suuntaan. Pohjavedestä on happi lopussa, joten korjaavia toimia on mietittävä. Joroisten Kotkatharjun pohjavesialueen riskien vähentämistoimet ovat keskeisessä asemassa. Pohjavesialueen rakennemallinnus on käynnissä. Maa-ainesten otto pohjavesialueella on laajaa ja myös vilkas maantie halkaisee pohjavesialueen. Koepumppausta tehdään pohjavesialueella kesällä 2010. Muun muassa Varkaus on ollut kiinnostunut vedenhankinnasta alueella. Savonlinnan hankkeessa Puruvesi on merkittävässä roolissa ainutlaatuisuutensa vuoksi. Sääminginsalo on valuma-alueella keskeisenä kuormittajana erikoisasemassa. Todettiin, että Sääminginsalon vesien hyvä tila on takeena Puruvedelle. Alueeseen kuuluvat mm. Rauvanjärvi, Kuonanjärvi, Suuri Vehkajärvi, Jouhenjoen alue sekä Ruokojärvi. Lisäksi Puruveden Sorvaslahdella on kunnostushanke ollut vireillä. Sorvaslahden lisäksi myös Suurella Vehkajärvellä on jo ryhmä toiminnassa. Pohjavesialueista todettiin, että Savonlinnan seudun varavedenhankinta on keskeistä alueen pohjavesien hoidossa. Todennäköistä on, että Savonlinna ei tule saamaan pohjavettä, vaan tekopohjavettä mahd. Puruvedestä. Punkasalmella tehdään rakenneselvitystä torjunta-aineiden lähteiden selvittämiseksi ja varavedenoton suhteen. Mikkelin seudun hankeryhmän toimialueeseen kuuluu mm. Mikkelin alapuolinen Saimaa (tehokalastus, vesikasvien niitto, maatalouden suojavyöhykkeet ja kosteikot). Myös Hanhijärvi on yksi keskeinen kunnostuskohde Mikkelin seudulla. Vuolinkojärvissä ovat lähinnä vedenkorkeusasiat olleet esillä. Mikkelin alueen pohjavesiasioissa riittää selvitettävää ja kunnostamista (mm. entisen kyllästämön alue). Mikkelin varavedenhankinta-asian pohdinta on myös ajankohtaista. Todettiin, että tekopohjaveden valmistaminen voisi olla järkevää. Lisäksi todettiin, että Pertunmaan Kuortin pohjavesialueen liuotinaineongelmaan tulisi löytää ratkaisu. 7. Yhteistyöryhmän toiminnan hahmottelua Käytiin keskustelua kohdassa 6 esitellyistä hankeryhmistä ja toimenpiteistä. Todettiin, että tällä hetkellä organisoitumisessa ollaan hyvällä tiellä ja samalla kartutetaan kokemuksia, jotta saadaan mahdollisimman tehokkaat tavat toimia. Nähtiin tärkeänä, että suuremmissa
hankeryhmissä täytyisi olla edustus niistä tahoista, joita asia koskettaa. Toivottiin muun muassa edustusta kaikkiin vielä perustamattomiin ryhmiin muun muassa Metsänhoitoyhdistyksistä, koska metsätalous on merkittävä ja laaja-alainen toimijataho. Todettiin esimerkkinä Kyyvesi hankeryhmä, jossa on n. 20 henkeä. Ryhmässä ovat mukana mm. Metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistyksiä, MTK, osakaskuntia, kalastusalueita sekä luonnonsuojelupuoli. Keskusteltiin siitä minkälainen kokoonpano on muissa hankeryhmissä (Pieksämäki, Savonlinnan perustettava ryhmä jne.). Aiemmat yhteistyöryhmän alatyöryhmät (maatalouselinkeinot, pohjavedet, yhdyskunnat ja maankäyttö sekä vesistökunnostukset ja kalatalous) korvattaisiin siis alueellisilla hankeryhmillä. Todettiin, että hankeryhmät helposti laajenevat todella suuriksi, jolloin sen toiminnallisuus voi olla hankalaa. Nähtiin tärkeinä perustaa pienempiä ryhmiä käytännön toimeenpanoa varten ja nämä ryhmät olisi pidettävä pieninä, korkeintaan 5-6 henkeä. Esimerkkinä tällaisesta mainittiin Suovu siistiksi ryhmä. Todettiin, että viime kaudella sektorikohtaiset alatyöryhmät olivat pieniä ja ne toimivat hyvin. Varsinainen suurikokoinen hankeryhmä ei pysty toimimaan tehokkaasti. Haasteena onkin saada pienistä ryhmistä tieto hankeryhmille ja yhteistyöryhmälle. Yhteistyöryhmässä todettiin, että ekologisen luokituksen lisäksi olisi hyvä ottaa huomioon kansalaisten näkemykset ja aistinvaraiset arviot vesien tilasta. Toimenpiteiden toteuttamisessa tulisi kiinnittää huomiota kansalaisten ja yhteisöjen kuulemiseen. Toimenpiteiden toteuttamisen alatyöryhmät (esim. Kyyvedellä) nähtiin hyvänä asiana. Pidettiin tärkeänä, että ELYstä saadaan ammattilaiset mukaan ryhmiin. Toimenpiteiden painopistealueilta odotettiin paikallisilta kiinnostusta talkootyöhön. Yhteistyön rakentamista vesienhoidon painopistealueille pidetään myös ELYssä tärkeänä. Todettiin, että Suomen tasolla on vesienhoidossa noin 550 kunnostushanketta. Todettiin, että ELY pystyy vielä vetämään seudullisia hankeryhmiä, mutta kaikkiin pienempiin ryhmiin tai yksityiskohtaisempiin hankkeisiin ei ELYllä riitä resursseja. Tästä on jo kokemuksia Kyyveden alueelta. Selvitykset ym. vaatisivatkin nykyistä enemmän mm. ulkopuolista konsulttityötä. Suomeen on tätä kautta todennäköisesti syntymässä laajempi alan konsulttikunta. Toisaalta yhteistyöryhmässä oltiin kriittisiä ja harkittava kuinka paljon konsulttityötä tarvitaan niiden kalliiden kustannusten vuoksi. Rahoituksesta todettiin, että valmisteilla olevassa toteutusohjelmassa yksi keskeinen sisältö on rahoitus ja poliittiset asiat tähän liittyen. Lisätoimenpiteiden kokonaiskustannuksia esimerkiksi Etelä-Savossa ei pidetty valtavana satsauksena. Valtakunnallisesti rahoituksen järjestyminen vaatisi tilanteen, jossa tehdään päätös toimenpiteiden toteuttamisesta ja samalla niiden rahoituksesta. Todettiin, että toimenpiteiden toteuttamisessa esimerkiksi Mikkelin kaupungin Haukivuoren aluejohtokunta antoi muutamia satoja euroja Suovun alueen vesinäytteenottoon ja selvityksiin. Rantasalmella talkootyölle annettiin tietty arvo. Rantasalmen kunnasta saatiin rahoitusta ja ELY:ltä muutama tuhat euroa kunnostukseen. Pieksänjärven EU-hankkeella on enemmän rahaa. Rahoitus on vielä monessa hankkeessa avoin kysymys. On selvää, että käytännön hankkeisiin on löydettävä rahoitusta muualta, kuten YM:ltä, MMM:ltä ja kalavesien hoitorahoista. Todettiin, että YM:ltä voidaan saada maakunnan vesistökunnostuksiin vuosittain noin 100 000 euroa, MMM:ltä noin 50 000 ja aluekehitysrahastolta n. 100 000 euroa. Hankkeita hallinnoidaan siis virkatyönä ja käytännön toimenpiteitä toteutetaan erillisrahoituksella. Korostettiin ruohonjuuritasolla toimivia ryhmiä, kuten Rajupusu Leader ry,
Veej jakaja ja kyläyhdistykset. Kansalaisaktiivisuutta pidetään tärkeänä. Talkootyön korvaamista esim. puhelin- ja matkakustannusten osalta merkittäville osallistujille tulisi pohtia. Todettiin, että vesistökunnostusrahan saaminen maakuntaan voi olla haastavaa, koska vesiemme tila on moniin muihin alueisiin verrattuna hyvä. Etelä-Savo ei ole tässä suhteessa välttämättä kilpailukykyinen. Rahoituksen saaminen vaatiikin hyvät suunnitelmat painavine perusteluineen. Todettiin, että kuntien rahatilanne on varsin heikko ja tilanne tulee heikkenemään esim. Mikkelin seudulla. Kunnilla ei ole siten suuria mahdollisuuksia olla esim. kunnostusten rahoittajina, joten valtion rahaa tulisi saada hankkeisiin mahdollisimman hyvin. Pohjavesistä todettiin, että ne ovat erityisen arvokkaita tuleville sukupolville. Todettiin, että kolmannen luokan pohjavesialueiden arvo tulee tulevaisuudessa nousemaan. Alueiden tilaa ei saisi heikentää esim. maa-ainesten otolla. 8. Muut asiat Todettiin, että vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat on painettu. Julkaisut on lähetetty tai lähetetään myös yhteistyöryhmän vanhoille ja uusille jäsenille. Kokouksessa jaettiin VHA1:n ja 2:n vesienhoitosuunnitelmia ja Etelä-Savon pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmia niille, joilla niitä ei vielä ollut. Pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmat löytyvät myös Etelä-Savon vesienhoitosivuilta: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23409&lan=fi 9. Kokouksen päättäminen ja seuraavan kokouksen ajankohta. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.40. Seuraava kokous pidetään perjantaina 8.10. klo 10-13. Jorma Tiitinen puheenjohtaja Juho Kotanen tekninen sihteeri
Jakelu: Seppo Ruhanen, Mikkelin seutu Heikki Tanskanen, Mikkelin seutu Merja Koivula-Laukka, JJR-kunnat Pekka Sorjonen, JJR-kunnat Timo Kauppinen, Pieksämäki Tapani Mähönen, Pieksämäki Ari Pitkonen, Itä-Savon kuntayhtymä Aune Kupiainen, Itä-Savon kuntayhtymä Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto Heikki Rintamäki, Etelä-Savon maakuntaliitto Reijo Turkki, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Jani Koski, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY/ETOK, maaseutuelinkeinot Eerikki Ellä, Etelä-Savon ELY/ETOK, maaseutuelinkeinot Tarja Hämäläinen, Etelä-Savon metsäkeskus Seppo Ollikainen, Etelä-Savon metsäkeskus Arto Vilén, Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut Emma Marjamäki, Itä-Suomen aluehallintovirasto Eeva-Liisa Launonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Vesa Kallio, MTK Etelä-Savo Miia Ikonen, MTK Etelä-Savo Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Antti Tiihonen, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Sanna Kontinen, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Henrik Sjögrén, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Mika Ahola, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Juha Lohjala, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Rauno Jaatinen, ProAgria Etelä-Savo, kalatalouskeskus Esko Mielikäinen, ProAgria Etelä-Savo, kalatalouskeskus Hannu Hämäläinen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Leena Lahdenvesi-Korhonen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Yrjö Snellman, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Riitta Lunti, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Risto Tarikka, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Jari Hyvärinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Päivi Kurki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pentti Seuri, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pentti Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys Heikki Torpström, Turveteollisuusliitto/VAPO Jari Marja-Aho, Turveteollisuusliitto/VAPO Leo Laukkanen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Kari Mielikäinen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Hanna Luukkonen, INFRA ry Kalevi Kaipia, INFRA ry Irma Kolari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Leskelä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Eila Puhakainen, Järvi-Suomen kylät ry Henrik Hausen, Järvi-Suomen kylät ry Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Savon ELY Reijo Lähteenmäki, Etelä-Savon ELY Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY