Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2011
|
|
- Hannu-Pekka Sala
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Savo Pöytäkirja Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2011 Paikka: Länsi-Savon toimitus, Mikkeli Aika: klo Läsnä: Pekka Häkkinen / Etelä-Savon ELY (pj.) Pertti Manninen / Etelä-Savon ELY (siht.) Juho Kotanen / Etelä-Savon ELY (tekninen siht.) Varpu Rajala / Etelä-Savon ELY Reijo Turkki / Mikkelin vesilaitos Heikki Tanskanen / Mikkelin seutu Ari Pitkonen / Savonlinnan seudun kuntayhtymä Päivi Määttä / Itä-Suomen aluehallintovirasto Lasse Hyytinen / Etelä-Savon ELY Sanna Poutamo / Etelä-Savon maakuntaliitto Heikki Torpström / Turveteollisuusliitto ry Eila Puhakainen / Järvi-Suomen kylät ry Arto Vilen / Metsähallitus Vesa Kallio / MTK-Etelä-Savo Päivi Kurki / MTT Mikkeli Seppo Ruhanen / Mikkelin seutu Ossi Tuuliainen / Etelä-Savon ELY Hannu Ripatti / Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Jari Hyvärinen / GTK Pekka Sorjonen / JJR-kunnat Teemu Tuovinen / Etelä-Savon ELY Janne Tarkiainen / Suomen vapaa-ajankalastajien keskusliitto Leo Laukkanen / Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Seppo Ollikainen / Metsäkeskus Etelä-Savo 1. Kokouksen avaus Ylijohtaja Pekka Häkkinen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja lausui kokouksen avaussanat. Pekka Häkkinen toimi kokouksen puheenjohtajana Jorma Tiitisen estyessä. Sihteerinä toimi Juho Kotanen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen (Mikkeli ) pöytäkirja hyväksyttiin. 1
2 Pöytäkirja sijoitetaan Etelä-Savon vesienhoidon Internet -sivulle Yhteistyöryhmät ja osallistuminen alasivulle Valtakunnallinen vesienhoidon tilannekatsaus Pertti Manninen esitteli valtakunnallisen vesienhoidon tilannekatsauksen. Lähivuosina olevia vesienhoidon keskeisiä tehtäviä ovat mm. vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toimeenpano, toisen kauden ( ) suunnitteluprosessin ja ohjeiston valmistelu sekä tulvadirektiivin (tulvariskien hallinnan) ja vesienhoidon yhteensovittaminen. Toisen kierroksen suunnittelussa vesimuodostumien rajaustarkistukset tulee tehdä vuoden 2011 loppuun mennessä. Luokittelu tarkistetaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Ensimmäinen ja toinen kuuleminen yhdistettäneen ja se pidetään 2012 jälkipuoliskolla. Raportti EU:lle toimenpideohjelmien täytäntöönpanosta tehdään 2012 loppuun mennessä. Toimenpideohjelmien ja vesienhoitosuunnitelmien tarkistus suoritetaan vuosina Kolmas kuuleminen pidetään loppuvuonna 2014 yhdessä tulvariskien hallintasuunnitelmien kanssa. Valtioneuvostokäsittely vesienhoitosuunnitelmista pidettäneen joulukuussa Kuulemisista todettiin, että niiden laajuus tulee olemaan vähintään ensimmäisen kauden kuulemisten tasolla. 4. Valtakunnallisen ja alueellisen vesienhoidon toteutusohjelman esittely Pertti Manninen esitteli vesienhoidon toteutusohjelma-asian. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto edellytti, että toteutusohjelma valmistellaan v aikana. Valtioneuvosto hyväksyi toteutusohjelman Ohjelman valmistelussa on tehty valtakunnan tasolla laajapohjaista yhteistyötä. Vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä valmistellaan kesäkuun 2011 loppuun mennessä. YM:n asettama hankeryhmä on valmistellut vesienhoidon toteutusohjelman (YM, SYKE, ELY-edustus). Keskusteltuja on käyty myös valtakunnallisesti sidosryhmien kanssa. Toimeenpanon kannalta keskeiset ministeriöt (YM, MMM, TEM, LVM, VM ja STM) ovat osallistuneet toteutusohjelman valmisteluun. Alueellisia toimia tarkennetaan valtakunnallisen toteutusohjelman pohjalta. Yhteistyönä tehtävän valmistelun pohjalta ELYT sopivat alueellisten toimijoiden kanssa eri tahojen vastuista, toteutuksen aikatauluista ja rahoitusmahdollisuuksista syyskuun 2011 loppuun mennessä. Alueellisen toteutusohjelman tarkennetut vastuut tulisi miettiä YTR:ssä, kuten toiminta-alueittain toimenpiteet sektoreittain, vastuutaho tai päätoimija, edistämis- ja yhteistyötahot ja rahoituslähteet. Käytiin esimerkkeinä mm. haja- ja loma-asutus ja maatalous Kyyveden alueella. Esitettiin joitakin korjauksia taulukkoon. Vesienhoidon toteutusohjelma sisältää mm. vesienhoitosuunnitelmien toteutuksen eri sektoreilla, rahoituksen kehittämistarpeet, eri tahojen vastuu toteutuksessa, keskeiset ohjauskeinot ja T&K-tarpeet sekä toteutuksen seurannan. Sektorikohtaiset ohjauskeinot ovat liitteenä. Käytiin läpi keskeisiä ohjauskeinoja sektoreittain. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen osalta on keskeistä kuntien vesihuollon keittämissuunnitelmien päivitys. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesihuoltoa ja siirtoviemärihankkeita edistetään julkisella rahoituksella käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Haja-asutuksen jätevesihuoltoon liittyvän neuvonnan järjestäminen sekä tietopohjan ja ohjauksen parantaminen on keskeistä. Myös 2
3 hulevesien hallintaa ja käsittelyä tulee parantaa sekä myös parantaa vesihuollon häiriötilanteisiin ja poikkeuksellisiin luonnonoloihin varautumista. Maatalouden osalta mm. nykyisen ympäristötuen toimeenpanon tehostaminen yleissuunnitelmilla, neuvonnalla ja koulutuksella on tärkeää. Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden ympäristötuen vesiensuojelutoimenpiteistä valtaosa kohdennetaan maantieteellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille peltoalueille ja lohkoille. Maatalouden investointitukien suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös vesiensuojelun tavoitteet. Nykyistä nitraattiasetusta tulee uudistaa ja selkeyttää. Maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella tulisi edistää tilakohtaista neuvontaa ja koulutusta. Pohjavesien osalta toteutetaan pv-alueiden hydrogeologisia tutkimuksia, laaditaan pohjavesien suojelusuunnitelmia, edistetään pilaantuneiden alueiden ja pohjaveden kunnostustarpeen arviointia ja maa-alueiden ja pohjaveden kunnostamista, tarkistetaan vedenottamoiden suoja-alueita ja suoja-aluemääräyksiä, kartoitetaan ja vähennetään liikenteen aiheuttamia pohjavesiriskejä sekä edistetään pohjaveden suojelua maankäytön suunnittelulla sekä neuvonnan ja koulutuksen avulla. Lainsäädännön kehittämisessä otetaan huomioon pv-alueiden kartoitukseen ja luokitukseen liittyvät seikat, suojelusuunnitelmien rooli ja raakaveden tarkkailuvelvoitteet. Pohjavesialueilla tulisi toteuttaa myös hydrogeologisia tutkimuksia. Etelä-Savossa on käynnissä pohjavesien suojelusuunnitelma hanke, jossa laaditaan pohjavesien suojelusuunnitelmia. Lisäksi Savonlinnan seudulle haetaan EAKRhanketta vedenoton varmistamiseksi (sis. mm. pohjavesitutkimuksia). Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen sisältävät ohjauskeinoina mm. kansallisen kalatiestrategian laatimisen. Todettiin, että se valmistunee v aikana. Pienvesien ennallistamisohjelman valmistelun edistäminen on myös keskeistä. Todettiin, että kansallinen vesistöjen kunnostusstrategia valmistuu v Vesistöjen kunnostuksen rahoituksen turvaaminen tulee järjestää. Toteutuneiden hyvien käytäntöjen ja toimintamallien jalkauttaminen sekä valuma-alueen kokonaistarkasteluun perustuvien kunnostussuunnitelmien laatiminen ovat myös keskeisiä ohjauskeinoja. Metsätalouden keskeisiä ohjauskeinoja ovat mm. yhtenäistetyn ja päivitetyn vesiensuojeluohjeen laadinta ja käyttöönotto. Muita ovat ohjeistuksen/toimintamallin laatiminen valuma-aluetason suunnittelulle ja pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnittelulle. Metsätalouden vesiensuojelukoulutusta lisätään urakoitsijoille ja suunnittelijoille sekä neuvontaa metsänomistajille. Luonnonhoitohankkeiden vesiensuojeluun kohdistuvasta riittävästä KEMERA-rahoituksesta tulee huolehtia. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkkoa tulee toteuttaa. Kunnostusojitushankkeita varten tulee laatia valtakunnalliset ilmoitus- ja lausuntomenettelyohjeet. Metsäsertifiointia tulee kehittää niin, että se ottaa huomioon käytössä oleva metsätalouden vesiensuojeluohjeet. Valtakunnallinen metsätalouden toimenpiteiden laadunvarmennus- ja omavalvontamalli tulee laatia toimijoille. Turvetuotannossa ohjataan uusi turvetuotanto jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille alueille niin, että tuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille sekä luonnon monimuotoisuudelle. Turvetuotannon vesistövaikutuksia vähennetään valuma-aluekohtaisella suunnittelulla. Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjaukset arvioidaan niiden valmistuttua ja otetaan soveltuvilta osin huomioon. Uusia, erityisesti ympärivuotisesti toimivia vesiensuojelumenetelmiä tulee selvittää sekä parantaa kasvillisuuskenttien toimintaa ja tehoa. 3
4 Kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelmien laatiminen on valmistumassa. Muita kalankasvatuksen ohjauskeinoja ovat mm. matalafosforisen kuivarehun ja Itämeren kalasta tehdyn kuivarehun käytön edistäminen sekä kansallisen vesiviljelyohjelman 2015 ja vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon yhteensovittaminen. Kalankasvattamoilla käytettävien rehujen ruokintamenetelmien kehittäminen ympäristöä vähemmän kuormittaviksi sekä vesiensuojelua edistävän laitostekniikan kehittäminen ja käyttöönotto ovat keskeistä kalankasvatuksen osalta. Todettiin, että monet toimet voidaan toteuttaa jo olemassa olevilla prosesseilla ja hankkeilla (tulosohjaus, ohjeistuksen tarkentaminen, suunnittelukäytäntöjen kehittäminen, lupaprosessien ja käytäntöjen kehittäminen sekä maankäytön suunnittelu). Lisärahaa tarvitaan osittain julkiselta sektorilta sekä toiminnanharjoittajilta. T&K-toimintaa, ohjausta ja neuvontaa on tarpeen kehittää kaikilla sektoreilla. Esiteltiin koostetusti Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetyt kustannustaulukot sekä valtakunnallinen kustannustaulukko. Toteutuksen linjauksista todettiin, että eri hallinnonalat kohdistavat omalla toimialallaan käytettävissä olevien talousarvioiden ja valtiontalouden kehysten puitteissa rahoitusta julkisen hallinnon vastuulla oleviin vesienhoitotoimien kustannuksiin. Toteutuksessa tulee priorisoida toimia, joilla saadaan panostukseen nähden suurin hyöty. Rahoituksessa hyödynnetään eri tukijärjestelmiä sekä kansainvälistä rahoitusta. Rahoitusvajeen kattamiseksi selvitetään uusia innovatiivisia rahoitusmalleja. Yhteistyöryhmässä käytiin keskustelua ohjauskeinoista ja toteutusohjelmasta. Todettiin, että v alkava ympäristötuesta ja sen kriteereistä ei tiedetä vielä tarpeeksi ja mm. osuudet ympäristötukijärjestelmälle. Vesiensuojelun ongelma-alueille painottamista pidettiin toisaalta hyvänä lähtökohtana, mutta todettiin Etelä-Savon jäävän tällöin vähemmälle panostukselle. Jos vieläpä nykykäytännön mukaiset toimet pitävät vesistöt hyvässä tilassa, resurssit tulevat pienenemään entisestään. Todettiin, että maakunnan rahoitusosuus ei saisi pienentyä. Perustuen tulee olla läpi maan kattava. Etelä-Savon tulee painottaa nykyisin vähintään hyvässä tilassa olevien vesien tilan ylläpitämistä. Keskusteltiin siitä, miten asian suhteen tulisi valmistautua maakunnassa. Maataloustuen toimeenpanon valmistelun valtakunnallinen työryhmä on aloittanut tänä keväänä. Valtakunnan tasolla MTK:n edustus on mukana työssä. Todettiin, että Etelä- Savoon on laadinnassa maaseudun toimenpideohjelma. Eräänlaisena ongelmana ollut on mahdollisimman laajan sitoutumisen saaminen. Todettiin kuitenkin, että työ on tärkeää, koska maaseudulla on monia oleellisia kysymyksiä kuten peltojen peruskunto, kuivatus sekä vesihuollon ja vesiensuojelun edellytykset. Kokonaisvaltainen tarkastelu olisi tärkeää. ELY tarjoutui olemaan yhteistyössä asiassa. Nitraattiasetuksesta todettiin, että se oli mainittu hieman epäselvästi toteuttamisohjelmassa. Ilmeisesti siellä tarkoitetaan valtakunnallisen nitraattiasetuksen (ei EU-taso) uudistamistyötä. Pohdittiin sitä, onko laskettu erikseen summia, minkä verran tarvittaisiin lisää rahaa eri järville. Todettiin, että toimenpideohjelmassa oleva n. 1 miljoonan euron lisätoimenpiteiden tarve sisältää pinta- ja pohjavedet. Vesien kunnostus kohdistuu YM:n ja MMM:n työmäärärahoihin. Nykyisin niiden määrä on tasolla euroa. Lisäksi virtavesiä koskevat määrärahat ovat n euron tasoa eli yhteensä vuosittainen summa on n euron tasoa. Vesistöjen kunnostusta, säännöstelyä koskeva lisätoimenpide tarve on noin 650 4
5 000 eli n. 3-kertainen. Valtakunnan tasollakin on yleisesti puhuttu n kertaisesta tarpeesta nykykäytäntöön nähden vesistökunnostusten osalta. Turvetuotannosta todettiin kiintoaineen ja humuksen roolista vesien tilassa. Mainittiin selvityksestä, jossa oli todettu, että tuotantolupia haettaessa esim. kiintoainemääriä olisi arvioitu hydrologisesti edullisten aikojen perusteella. Kiintoaineen purkautumista tapahtuu erityisesti keväällä, syksyllä sekä rankkasateiden aikana. Jatkossa kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, että lähtökohdat ym. tiedot olisivat laskennoissa totuudenmukaisempia. Todettiin myös, että vasta valmistunut suo- ja turvestrategia on varsin hankalatajuinen. Asiakirjalla on kuitenkin merkitystä jatkon kannalta. Siinä tukeudutaan mm. maakuntakaavaan ja vesienhoitosuunnitelmaan. Mikkelin kaupunki järjesti alkuvuodesta turveseminaarin. Pohdittiin, että tulisiko asia ottaa vielä kerran käsittelyyn. Maakuntakaavassa arvioitiin vesistövaikutuksia vesistöalueittain eikä menty suokohdekohtaiselle tasolle (potentiaaliset suot). Ministeriö edellyttää että tehtäisiin suokohtainen arvio (mitkä käyttöön, mitkä luonnonsuojeluun). Tätä oli pidetty turhana, koska maakuntakaava ei ohjaa käyttöä ja mille tahansa suolle voidaan hakea ottolupaa. Oli toivottu, että YSL:ään olisi tullut tiukennuksia mutta niitä ei ole kuitenkaan tulossa. On harkinnassa että tulisiko suot kartoittaa nykyistä paremmin kokonaiskäsityksen saamiseksi. Asia edellyttäisi mm. luontoselvityksiä. Suo- ja turvestrategia ei selventänyt maakuntakaavan asemaa. Todettiin, että Turpeen lisäksi tulisi huomioida myös olemassa oleva suo käyttömahdollisuuksineen ym. Todettiin, että ELY lausuu turvesoista ja valvoo niitä. Lähtökohtana em. työlle on LS-laki, vesilaki ja YSL. Jos turvestrategia olisi sisäänkirjoitettu lainsäädäntöön, se voitaisiin ottaa huomioon, tällä hetkellä kuitenkaan ei. Esim. ottamismäärärajoitusta ei voida ottaa huomioon, koska sitä ei ole mainittu laissa. Turvemaiden huomioiminen on jäänyt yleistarkasteluksi. Voisi olla hyödyllistä, että työtä jatkettaisiin vaihekaavatasolla. Tämä osoittaisi myös eräänlaista turvetuotannon ohjauksen tahtotilaa, vaikka sillä ei olisikaan lupaprosessia ohjaavaa vaikutusta. Todettiin, että jatkossa on tulossa merkittäviä uudistuksia vesiensuojelun tietopohjaan ja työvälineisiin vastaanottavan vesistön kuormituksen kannalta. On syntymässä hyviä malleja, joilla voidaan laskea pienvaluma-alueelta toteutuvaa kuormitusta. Tietoja voidaan käyttää lupaharkinnassa (fosfori, typpi, orgaaninen aines). Syntymässä on myös uomaluokitus, jolla voitaisiin turvemaita katsoa kokonaisuutena esim. ojitustilanteen kehittymisenä. Tämä vaikuttaa mm. kevättulvien äärevyyteen ja kuormitukseen. Ojatieto tulisi ottaa käyttöön vesienhoidon suunnittelussa. Tiedot tulisi myös jakaa kunnille ilmaiseksi käyttöön ja tietoja tulisi voida ylipäätään käyttää päätöksenteon pohjana. Todettiin, että kuulemismenettelyjä kannattaisi jatkossa kehittää, jotta kansalaiset voisivat osallistua ja sitouttaa vesienhoitoon nykyistä paremmin. Jossain määrin myös alueelliset toimintaryhmät voisivat edistää asiaa. Ajatuksena on myös, että YTR edustaa omia sidosryhmiään että asiaa voitaisiin edistää tätäkin kautta. Todettiin, että viime vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia koskevassa kuulemisessa pidettiin neljä alueellista tilaisuutta Etelä-Savossa. Enempään ei tuolloin ollut resursseja. Yhtenä hyvänä menetelmänä ihmisten aktivoitumisessa on pidetty kalamarkkinoita ja vastaavia tilaisuuksia, joissa ollaan oltu joka vuosi. Niillä on tavattu satoja ihmisiä ja saatu hyvää palautetta. Kantavana ideana ovat olleet nimenomaan alueelliset vedet. Kalamarkkina-tyyppisiä tilaisuuksia voitaisiin laajentaa muutamalle lisäalueelle joinakin vuosina. Todettiin myös, että osakaskuntarekisterissä olevia tahoja voitaisiin käyttää nykyistä paremmin hyödyksi kuulemisvaiheessa. 5
6 YTR:ssä oltiin huolissaan toimenpiteiden rahoituksessa. Toteutusohjelmassa mainitaan, että toimenpiteet ovat vapaehtoisia. Esim. KEMERA-lakia ollaan uudistamassa ja luonnonhoitohankkeille on muitakin ottajia, kuten mm. metsien monimuotoisuutta koskevat hankkeet. Myös koulutukseen ja neuvontaan tulisi panostaa mutta lisärahasta ei ole tietoa. Valtakunnan tasolla on mietitty monia keinoja toimenpiteiden toteuttamiseksi. Muun muassa ympäristöveroja pidettiin kielteisinä. Tulisikin panostaa enemmän kannustimien kehittämiseen. Todettiin, että toteutusohjelmassa mainitut toimenpiteet ovat pitkälti vapaaehtoisia ja merkittävää lisärahoitusta ei todennäköisesti ole tulossa. Todettiin kuitenkin, että toimijoille tulisi antaa käyttöön laaja tietopohja paikallisesta pintavesien kuormituksesta ym., joihin lähitulevaisuudessa on entistä paremmat arviointimenetelmät ja -työkalut. Tulisikin huolehtia, että tiedot leviävät mahdollisimman suurelle osalle toimijoista. Todettiin, että turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun parantamiseen tähtäävä TASO-hanke on saanut rahoitusta ja hanke on lähtenyt käyntiin v Tulvadirektiivin toimeenpanon tilannekatsaus Varpu Rajala esitteli tulvariskien hallintalain toimeenpanon tilannekatsauksen. Esiteltiin tulvariskien hallinnan prosessi. Ensimmäisessä vaiheessa on tulvariskien alustava arviointi, jonka perusteella valitaan maasta merkittävät tulvariskialueet. Tulvariskialueille laaditaan kakkos- ja kolmosvaiheessa tulvakarttoja sekä tulvariskien hallintasuunnitelmia. Tällä hetkellä ollaan ykkösvaiheessa. ELY-keskukset ovat tekemässä ehdotukset merkittävistä tulvariskialueista. Viime perjantaina alkoi kansalais- ja viranomaistahojen kuuleminen, johon on varattu aikaa kesäkuun loppuun. Kuulemisen perusteella ehdotuksiin tehdään tarkistukset. Vuoden loppuun mennessä MMM nimeää merkittävät tulvariskialueet. Todettiin, että hulevesitulvien arvioiminen kuuluu kunnille. Liityntä vesienhoitoon tulee siinä vaiheessa kun tehdään tulvariskien hallintasuunnitelmat. Jatkossa kuulemiset sovitetaan vesienhoidon kanssa yhteen ja suunnitelmat päivitetään kuuden vuoden välein. Tulvariskien merkittävyyden arvioinnissa otetaan huomioon tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset, joita ovat terveys, turvallisuus, välttämättömyyspalvelut, yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen, pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle tai korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle. Esiteltiin ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi. ESAELY ei ehdota yhtään tulvariskikohdetta eikä niitä ole ehdolla myöskään Vuoksen vesistöalueelta. Ne sijaitsevat pääosin Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Etelä-Savoa lähimmät kohteet ovat Jyväskylässä sekä Kymijoen alaosassa. Etelä-Savossa Savonlinna ja Mikkeli ovat merkittävimpinä ajatellen tulvariskiksi nimeämisen kriteereitä. Todettiin, että ELY-keskuksen sivuilta löytyvät tulvariskejä koskevat kuulemisasiakirjat: Erityisesti toivotaan mielipiteitä siitä, sisältääkö ELYkeskuksen ehdotus merkittäväksi tulvariskialueeksi ne alueet, joille vesistötulvista voi aiheutua yleiseltä kannalta vahingollisia seurauksia. Sivuilta on linkki ympäristösivuille, jossa 6
7 on ESAELYn ehdotus merkittäviksi tulvariskialueille sekä tausta-asiakirjat päävesistöalueittain. Niistä löytyy perustietoa ja historiallista tulvariskitietoa. Todettiin, että ei ole haitallista vaikka esim. Savonlinnaa ei ole nimetty merkittäväksi tulvariskialueeksi. Ongelmallisten alueiden suhteen voidaan tehdä kansallista tulvariskien hallintatyötä ilman nimeämistä. Tulvariskien hallintasuunnitelmavaiheessa perustetaan tulvaryhmät, jolloin syntyy sidosryhmäyhteistyö. Todettiin, että Saimaan alueelle on annettu suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista (koskevat rakennuksia). Ala-Saimaalla korkeus on 77,80 m (N 60 ) ja Savonlinnan yläpuolisella Saimaalla 78 m. Lukemat vastaavat mallia kerran tuhannessa vuodessa sattuvasta tulvasta. Kyseessä ovat samat kuin tulvariskien alustavassa arvioinnissa käytetyt tulvakorkeudet. Erikseen ei ole annettu suosituksia vesihuollon infrastruktuurin suhteen. Todettiin, että Saimaalla tulvatilanne kehittyy hitaasti, jolloin asiaan yleensä ennätetään reagoimaan. Todettiin, että Saimaata säädellään ns. metrin putkessa eli pyritään pysymään ajankohdan keskivedenkorkeudesta maksimissaan puolen metrin ylä- tai alapuolella. Mikäli vesitilanne uhkaa mennä ulos putkesta, on oikeus käynnistää poikkeusjuoksutukset. Vahingot on tällöin korvattava Venäjälle Vuoksen alajuoksun osalta. On myös syytä muistaa, että poikkeusjuoksutuksena noin 1100 kuutiota vettä sekunnissa lienee käytännössä suurin mahdollinen juoksutus Venäjänpuoleisten vahinkojen takia. Vakavimmissa tulvatilanteissa Saimaan vedenkorkeus nousisi poikkeusjuoksutuksista huolimatta. 5. Vesienhoidon toimeenpanon tilannekatsaus Etelä-Savossa Kyyveden alue Pertti Manninen esitteli Kyyvesi kuntoon-hanketta. Suovu siistiksi -ryhmä on määrittänyt tavoitteet kuormituksen vähentämiselle v mennessä: fosfori 33 % ja klorofylli 37 %. Suovun valuma-alueen maankäyttöä on selvitetty uomittain. Alueelle on suunniteltu mm. kaksi kosteikkoa. Lisäksi putkipatojärjestelmiä on suunniteltu maa-alueille. Hoitokalastus alkaa keväällä Myös näkösyvyysseuranta alkaa kevään aikana. Kyyveden pohjoisosien selillä alkaa hoitopyynti keväällä Pyydyksiä valmistetaan parhaillaan. Pyyntiä tehdään ensin pauneteilla, myöhemmin isommilla rysillä. Koekalastuksia toteutetaan Kyyveden pohjoisosan alueilla ELYn ohjauksella. Näkösyvyyskartoituksessa on Kyyvedellä hav.paikoja 11 kpl ja havaitsijoita 15 henkilöä. Hankinnassa on secchi-levyt. Koulutus järjestetään keväällä avovesikauden alussa. Tiedot kerätään paikallisesti ja ne lähetetään ELY-keskukselle. Hajakuormituksen hallinnassa on tekeillä yleissuunnittelua v aikana. Haasteita on laaja metsätalousvaltainen ja turveperäinen valuma-alue. Lisäksi tulisi arvioida lähivalumaalueen kuormitus. Lähivaluma-alueella on mm. maatalouden kuormitusta. Paikallisesti Kyyvedelle tulee pistemäistä turvetuotannon kuormmitusta. Todettiin lisähaasteena, että haja-asutuksen jätevesien käsittelyjärjestelmien uusiminen etenee hitaasti. Vesistömallin avulla on alustavasti tarkasteltu mahdollisia kosteikkopaikkoja Kyyveden lähialueelta. Raakaversioita on arvioitu olevan noin 110 kpl. Priorisointi tehdään aluksi 7
8 karttatarkastelulla. Valtakunnallisessa kotikosteikkohankkeessa on laadinnassa minimissään yksi mallikosteikko, joka voisi sijaita esim. Kyyveden vesistöalueella. Alivedenkorkeuden nostohankkeessa suunnittelukonsultti on tehty selvityksen. Hanke on eriytetty VHS/TPO:n toteuttamisesta omaksi hankkeekseen. Pieksämäen seutu Pieksämäen seudun toimintaryhmä tähtää PIeksänjärven kunnostukseen. EU-hanke on kolmivuotinen ja se päättyy v Anolaan on tehty kosteikkosuunnitelma. Pieksänjärvellä on tehty tehokalastusta. Vesikasvien niittoalueet on selvitetty, niitto alkaa vuonna Luontoarvoselvityksiä täydennetään Myös rantautumispaikkoja on tulossa hankkeen tiimoilta. Aloite on tulossa Haapajärven hoidon suunnittelusta. Osakaskunnan rahoitusta on löytymässä.. Pieksämäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmissa esitettyjä toimia on kohdistettu Tuopunkankaalle ja Hiidenlammelle (Jäppilä). Naarajärven torjuntaaineongelmaan tulisi löytyä ratkaisu. Ohjausryhmän kokous pidetään , jossa hahmotellaan ryhmän kokoonpanon laajentamista. Todettiin, että Pieksämäen ryhmän kokoonpanotietoja ei ole tällä hetkellä saatavissa esim. internetistä. Perusteilla on kuitenkin internet-sivut, jonne ne on tulossa. JJR-kunnat Rantasalmen Raudanvedet-hankkeessa on toteutettu tehopyyntisuunnitelmaa ja kalastettu tähän mennessä 37 tonnia kalaa. Rantasalmen Ruutanaharjun pohjavesialueella on nitraattiongelma, joka tulisi ratkaista. Joroisten Hyviänsalmella ja Joroisselällä on tehty niittoja v Joroisten Kuvansissa on Pekinselän hankeryhmä, alustava suunnitelma on mutta toteutus ei vielä ole alkanut. Joroisten Kaitaisissa hankeryhmä on aloittanut toimintaansa. Toimintapäivä pidettiin syksyllä Alueella on mm. selvitetty ravinteiden kulkeutumista. Muuta aktiviteettia on tai on tulossa Joroisten Jokijärvelle, Valvatukselle ja Sysmälle. Kolmajärven pohjapadon ja laskeutusaltaan suunnittelu on alkanut. Joroisten Kotkatharjun pohjavesialueen riskien vähentämistoimet ovat myös ajankohtaisia. Alueella tehtiin koepumppauksia kesällä JJR-toimintaryhmän perustaminen tehdään v alussa. Painopisteenä on maatalouden vesistökuormitus erityisesti Joroisselän valuma-alueella Joroisissa ja Raudanvesillä Rantasalmella. Metsätalouden kuormitusta tulee erityisesti kauempaa Joroisselkään kohdistuvalta valuma-alueelta. Esiteltiin eri sektoreihin kuuluvia toimenpiteitä JJR-kuntien alueen painopistekohteilla. Todettiin, että kalateiden osalta on olemassa valmis hakemus Liunan lupapäätöksen lupaehtojen muuttamiseen (kalatievelvoite kalatieksi). Asia edistyy v aikana. Kiekan padon osalta on ajateltu niin, ettei kalatietä panna vireille ennen kuin Liunan kalatie on tehty ja on saatu alustavia tuloksia sen toimivuudesta. Todettiin, että Liunan alapuolella ympäristölupa on voimassa ja se tullaan kunnostamaan ensi talvena. Yläpuolisella Suihkolanjoella on kunnostussuunnitelma valmis ja se luvitettaneen tänä vuonna. Koskikunnostukselle on periaatteessa rahoitus olemassa. 8
9 Savonlinnan seutu Teemu Tuovinen esitteli Savonlinnan seudun vesienhoidon ryhmän toimintaa. Ryhmä aloitti toimintaansa v lopussa. Tällä hetkellä on käynnissä erityisesti tiedonhankintavaihe. Esiteltiin Puruveden vedenlaadun seurantapisteet vuonna 2011 (kaikkiaan yli 20 pistettä, kolme näytteenottokertaa). Todettiin, että Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELYjen yhteistyönä tehdään vesinäytteenottoa ja virtaamien mittausta. Tarkoituksen on saada selville mistä Puruvedelle tulee kuormitusta ja mitä toimenpiteitä tarkemmin voidaan tehdä kustannustehokkaasti. Tällä hetkellä on kuitenkin selvää, että Kuonanjärven valuma-alue on yksi keskeisimmistä kohteista. Esiteltiin Savonlinnan seudun ryhmän www-sivut: WWW-sivuilta löytyvät Savonlinnan seudun toimintaryhmän kokoon ja työryhmän muistiot. Tausta-aineistoihin on kasattu erilaisia vanhempia ja uudempia selvityksiä sekä yhdistysten ym. asiakirjoja. Sieltä löytyy mm. Jouhenjoen ja Lautalahden kuormitusselvitys ja hoitosuunnitelma sekä selvityksiä vesistöseurannoista ym. Pohjavesistä todettiin, että Savonlinnan seudun vedenhankinnan turvaamiseksi on aiottu EAKR-hanketta, jossa Savonlinna on hakijana. Teemu Tuovinen esitteli Powerpoint-esitykssen vesien nuhraamisesta. Erityisesti rantaalueiden nuhraantuminen on nähty ongelmana hiekkamailla, joissa syntyy pohjavesiä. Käytiin läpi Suomalaista maannosta ja sen ominaisuuksia vesien puhdistajana. Maata muokatessa menetetään maan luontainen puhdistusprosessi. Tällöin veteen liuennutta rautaa ja humusta voi päästä ojiin ja vesistöihin saapuessaan mm. rauta saostuu. Humus ja saostunut rauta toimivat ranta-alueilla saraikon ym. kasvillisuuden kasvupohjana. Todettiin, että metsänkäsittely, metsäautotiet, mökkirakentaminen, autotiet ym. ihmisen maanperää muokkaava toiminta aiheuttavat edellä mainitun kaltaisia ilmiöitä. Ihmisen tulisikin tiedostaa asia käyttää tällaisilla herkillä alueilla mahdollisimman paljon menetelmiä, joissa maanpintaa rikottaisiin mahdollisimman vähän. Aiheen tiimoilta ei ole juurikaan tutkimustietoa. Ranta-alueilla ei ole edes kunnollisia selvitysmenetelmiä. Ranta-alueilla kasvualustan ominaisuudet, valon määrä ym. ovat kasvien kilpailutekijöitä ja muutokset kasvillisuudessa saattavat olla yllättävän nopeita ja voimakkaita. Ravinteiden ym. aineiden lähteissä tapahtuvat muutokset ei tarvitse olla määrällisesti kovin suuria. Todettiin myös, että haja-asutusalueella myös likavesien imeyttäminen rikottuun maaperään voi aiheuttaa vesiensuojeluongelmia. Kaivetut kuopat ovat syvempiä ja pohjaveden pinta saattaa olla melko lähellä. Imeyttäminen voi olla riski, koska osa jätevesistä voi kulkeutua virtausten mukana lähimpään järveen. Todettiin edellä mainittujen asioiden huomioimisen tärkeys ja se, että Powerpoint-esitystä kannattaa levittää edelleen eri tilaisuuksissa. Mikkelin seutu Mikkelin seudun hankeryhmän toimialueeseen kuuluu mm. Mikkelin alapuolinen Saimaa (tehokalastus, vesikasvien niitto, maatalouden suojavyöhykkeet ja kosteikot). Myös Hanhijärvi on yksi keskeinen kunnostuskohde Mikkelin seudulla. Lisäksi on yksittäisiä järvikun- 9
10 nostuskohteita, kuten Savon Hartonen. Mikkelin alapuolinen Saimaa on priorisoitu jo v maakunnan ykköseksi kunnostusten osalta. Pohjavesien osalta keskeisimmät ongelmat ja toimenpiteet sijaitsevat Mikkelin alueella ja Pertunmaan Kuortissa. Käytiin keskustelua Mikkelin uuden jätevedenpuhdistamon purkupaikan sijainnista. Todettiin, että hyviä purkupaikkoja ei alueella ole. Purkupaikan tulee kuitenkin sijaita Siikasalmen yläpuolella ja suunnitelmassa on lähdetty siitä, että purkupaikkaa siirrettäisiin hieman alaspäin mutta sekoittumisalue on edelleen Pappilanselkä. Suunnittelun lähtökohtina on ollut Mikkelin vedenhankinta ja Saimaan vedenlaatu. Puhdistusteho pitää pystyä nostamaan uudelle tasolle, että vedenlaatu ei heikkene. Todettiin, että suunnitelmien mukaista kuormituksen vähenemää ei mahdollisesti tulla näkemään sitten 1980-luvun puhdistamon remontoinnin yhteydessä. Suunnitelmissa mitoitus on ajateltu siten, että Anttolan ja Ristiinan jätevedet mahtuisivat puhdistamolle. Kuormitusvaikutus tulisi kokonaisuudessaan näiden lisävesien osalta olemaan melko pieni. Todettiin, että Mikkelin alapuolisella Saimaalla tulee valita kustannustehokkaimmat yhteistoimenpiteet. Puhdistamon viimeisimpien fosforigrammojen poistaminen ei välttämättä ole tätä. Mikkelin alapuolisella Saimaalla tulisi vesienhoidon suunnitelma tehdä yksityiskohtaisesti osamallilla (järvenselittäin). Sitten tulisi valita järkevimmät toimet. Jos onnistutaan, veden tilassa voi näkyä merkittäviä muutoksia 10 vuoden sisällä. Todettiin, että vesialueella sisäkuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta voi olla tasoa 20 %. Pitkällä aikavälillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Todettiin, että Mikkelin seudun toimenpiteiden toteuttaminen täytyy varmistaa. Mikkelin alapuoliselle Saimaalle ja alueen pohjavesille ollaan mietitty säätiömallia, jotta saataisiin varmistettua riittävät voimavarat toimenpiteiden toteuttamiselle sekä voitaisiin laajentaa maksu- ja rahoittajapohjaa. Esimerkkinä mainittiin Lahden vesijärvisäätiö. Etelä-Savossa Mikkelin alapuoli on harvoja paikkoja, joissa säätiömalli voisi toimia. Todettiin, että kohde on myös Mikkelin kaupungille merkittävä jo pelkästään imagotekijänä. Asiasta on jo hieman keskusteltu ELYn ja kaupungin välillä. Myös elinkeinoelämästä voisi profiloitua yrityksiä mukaan. Asiaa tunnustellaan jatkossa lisää. Yleistä keskustelua toimenpiteiden toteuttamisesta ja organisoinnista Oltiin huolissaan ESAELYn henkilöresursseista alueellisten toimintaryhmien pyörittämisen osalta ja että varsinaisten toimenpiteiden toteuttaminen edistyisi. Alueellisissa työryhmissä ei ole välttämättä vesiensuojelun osaamista ja tietotaitoa riittävästi. Todettiin, että ESAELY on omassa strategiatyössään nimennyt vesienhoidon keskeiseksi voimavaraksi ja osaamisalueeksi ja tätä osaamista pyritään ylläpitämään jatkossakin. Todettiin, että toteutusvastuu esim. vesistökunnostusten osalta on osittain vielä kesken. Valtio voi osallistua toteuttamiseen, mutta valtaosa rahasta on tultava jostain muualta. Valtio olisi myös osallistumassa vain merkittävimpien hankkeiden kustannuksiin. Todettiin, että esim. Pieksämäellä kaupunki on hankkeen merkittävin rahoittaja ja toisaalta hyödynsaaja. Tosin Pieksämäen kaupunki on saanut kunnostusrahaa rakennerahaston varoista pienellä omarahoitusosuudella. Todettiin, että myös rannalla ja vesialueella täytyy lähteä liikkeelle ja osallistumaan kustannuksiin hyödynsaajan näkökulmassa. Isoissa hankkeissa tulee organisoitua siten, että saadaan asianomainen kunta liikkeelle. Todettiin, että Pieksänjärven kokoisia hankkeita ei voi olla kovin montaa samalla vesienhoitokaudella. Yhteis- 10
11 työryhmissä on tärkeä tehtävä mm. siinä, että esim. haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanoa tulee edistää pienillä panoksilla mm. tiedotuksen kautta. Todettiin myös, että ELYssä on suunnitteilla järvitaimenkantojen elvyttämisen sekä kestävän vapaa-ajankalastuksen ja luontomatkailun yhteensovittamishanke (EAKR-hanke 1 v ). Hankealueina ovat Heinäveden reitti, Mäntyharjun reitti, Uitonvirran-Rapion- Oravanreitti sekä Joroisvirranreitti ja niihin laskevat virtavedet. Kyseessä on pitkälti virtavesikunnostusten suunnitteluun liittyvä hanke, mutta luvassa olisi myös mm. kalakantojen palautukseen liittyvää menetelmätutkimusta. Rinnalla on erillinen virtavesien ennallistamisen rakentamishanke (hanke 2) sekä kalastusta ja luontomatkailua koskeva rakentamishanke (hanke 3). Hankkeen 1 kokonaiskustannukset voat euroa, joista omarahoitusosuus (valtio, kunnat, kalastusalueet ja osakaskunnat) olisi puolet. Hanke 2 on suuruudeltaan euroa. 6. Toimenpiteiden toteutumisen seuranta Juho Kotanen esitteli toimenpiteiden toteutumisen seurantajärjestelmäasiaa. Järjestelmä tulee laatia mennessä. Toimenpideohjelmien EU-raportointi tulee tehdä mennessä. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmään tullaan tekemään osiot, joihin toimenpiteet tallennetaan. Kansalaisille tämä näkyy internetissä OIVA-palveluna. Seurantajärjestelmä koskee ensisijaisesti vain vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjä toimia. Järjestelmään tulisi myös pystyä tallentamaan muita toimenpiteitä. Kyseessä on sektorikohtainen tarkastelu, joka sisältää käytännön toimet ja ohjauskeinot sekä kustannusten seurannan. Sektorimuistiot olivat kommenteilla alkuvuodesta 2011 ja niiden perusteella on tehty korjauksia muistioihin. Lisäksi on jo käyty tai tullaan käymään neuvotteluja ministeriöiden ja tietoja hallinnoivien tahojen kesken. Todettiin, että YTR:n olisi hyvä saada tietää tehdyt muutokset kommenttikierroksella oleviin seurantamuistioihin nähden ja ylipäätään saada käyttöön eräänlainen projektipankki vastaavanlaisille keskeneräisille muistioille. Luvattiin selvittää asiaa. Seurantajärjestelmässä tarvittavia tietoja ovat mm. toimenpide, vastuu- ja toteuttajataho, toteutusajankohta, toteutuskustannukset jne. Osaltaan ongelmana on, että toimenpiteitä on kohdistettu suoraan vesimuodostumiin tai yhteistoimenpiteinä usealle vesimuodostumalle, esim. rajatulle painopistealueelle tai toimenpideohjelma osa-alueelle tai jopa vielä tätä suuremmalle alueelle. Kohdentaminen vaihtelee suuresti toimenpidetyypeittäin ja ELY keskuksittain. Maatalouden tiedot tulevat pohjautumaan suurelta osin ns. peltolohkorekisterin (TIKE) tietoihin ja esim. koulutuksen ja neuvonnan osalta mm. tuottajajärjestöille lähetettäviin kyselyihin. Metsätalouden tietojen kerääminen on keskimääräistä haasteellisempaa. Nykykäytännön toimenpiteet mahdollisesti kerätään Metsätaloudellisista vuosikirjoista, lisätoimenpiteet kyselyllä metsätalousorganisaatioilta. Vesistökunnostuksia ja säännöstelyä koskevat toimenpiteet ovat parhaiten tiedossa ELYllä. Turvetuotannossa on ajatuksena, että tuottajat velvoitetaan tallentamaan vesiensuojelurakenteet uuden jaottelun mukaisesti vuosittain ja tiedot kerätään ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHDIsta. Haja-asutuksen toimenpiteiden keräämisessä turvaudutaan alkuvaiheessa pitkälti kuntien tietoihin ja myöhemmin uusien jätevesijärjestelmien osalta väestötietojärjestelmään. Pohjavesiä koskevien toi- 11
12 menpiteiden tietoja saadaan osittain edellä mainittuja sektoreita koskevista tietolähteistä. Tiedot kerätään pääosin ELYistä, kunnista ja toiminnanharjoittajilta. 7. Vesimuodostumien alustavasta rajauksesta seuraavalla suunnittelukierroksella Juho Kotanen esitteli alustavasti seuraavalle kaudelle tulevia pintavesimuodostumien mahdollisia rajausten tarkistuksia. Niitä voivat alustavasti olla esim. Haukiveden keskusaltaan rajauksen siirtäminen kohti Siitinselkä-Vuoriselkää sekä Ristiinan lähivesien erottaminen Yövedestä. Edellä mainituissa on perusteena paineiden tarkastelu sekä vesien nykytila ja niissä tapahtuneet muutokset. Saimaalla esim. Naistenveden liittäminen Suur- Saimaa-Lietveteen voisi tulla kyseeseen. Toisaalta voisi olla mahdollista erottaa esim. Ruokovesi ja Katosselkä omiksi vesimuodostumikseen. Kokonaan uusia vesimuodostumia tulevat olemaan 24 kpl maakunnan rajalla sijaitsevat hehtaarin järvet. Muista muodostumista voi tulla kyseeseen pienemmät luonnonsuojelullisesti arvokkaat järvet ja joet. On kuitenkin selvää, että laajemmin ei voida ottaa seuraavallekaan kierrokselle pienempiä joki- ja järvivesiä saati ns. pienvesiä kuten puroja, noroja ja lähteitä. Samanlainen suuntaus on muissakin ELYissä. Mukaan ottaminen vaatisi ryhmittelyn ja seurannan kehittämistä sekä nykyistä suuremmat seurantaresurssit. Sovittiin, että YTR-jäsenet voivat antaa Juholle ehdotuksia mahdollisista uusista vesimuodostumista tai olemassa olevien rajausten muuttamisesta. 8. Kokouksen päättäminen ja seuraavan kokouksen ajankohta Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seuraava kokous pidetään tiistaina klo 10 alkaen Etelä-Savon ELYkeskuksessa. Kokouksen aiheena on mm. alueellisten toimeenpanoesitysten hyväksyminen. Pekka Häkkinen puheenjohtaja Juho Kotanen tekninen sihteeri 12
13 Jakelu: Seppo Ruhanen, Mikkelin seutu Heikki Tanskanen, Mikkelin seutu Merja Koivula-Laukka, JJR-kunnat Pekka Sorjonen, JJR-kunnat Timo Kauppinen, Pieksämäki Tapani Mähönen, Pieksämäki Ari Pitkonen, Itä-Savon kuntayhtymä Aune Kupiainen, Itä-Savon kuntayhtymä Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto Heikki Rintamäki, Etelä-Savon maakuntaliitto Reijo Turkki, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Jani Koski, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY/ETOK, maaseutuelinkeinot Eerikki Ellä, Etelä-Savon ELY/ETOK, maaseutuelinkeinot Tarja Hämäläinen, Etelä-Savon metsäkeskus Seppo Ollikainen, Etelä-Savon metsäkeskus Arto Vilén, Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut Päivi Määttä, Itä-Suomen aluehallintovirasto Eeva-Liisa Launonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Vesa Kallio, MTK Etelä-Savo Miia Ikonen, MTK Etelä-Savo Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Antti Tiihonen, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Hanna Kuru, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Henrik Sjögrén, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Mika Ahola, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Juha Lohjala, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Rauno Jaatinen, ProAgria Etelä-Savo, kalatalouskeskus Esko Mielikäinen, ProAgria Etelä-Savo, kalatalouskeskus Hannu Hämäläinen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Leena Lahdenvesi-Korhonen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Yrjö Snellman, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Riitta Lunti, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Risto Tarikka, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Jari Hyvärinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Päivi Kurki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pentti Seuri, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pena Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys Heikki Torpström, Turveteollisuusliitto/VAPO Jari Marja-Aho, Turveteollisuusliitto/VAPO Leo Laukkanen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Kari Mielikäinen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Hanna Luukkonen, INFRA ry Kalevi Kaipia, INFRA ry Irma Kolari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Leskelä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Eila Puhakainen, Järvi-Suomen kylät ry Henrik Hausen, Järvi-Suomen kylät ry Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Savon ELY Reijo Lähteenmäki, Etelä-Savon ELY Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY Teemu Tuovinen, Etelä-Savon ELY 13
Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY
Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto
LisätiedotYleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset
LisätiedotJoroisselän alueen toiminta 12/2011
Joroisselän alueen toiminta 12/2011 - mitä on tehty Joroisselän ja Joroisvirran veden laadun ja ympäristön monimuotoisuuden parantamiseksi? - mitä on tällä hetkellä suunnittellla? Joroisselän ja valuma-alueen
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2017 8.11.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotEtelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2010
Etelä-Savo Pöytäkirja 22.6.2010 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2010 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli, Pyöreä kokoustila Aika: 8.6.2010 klo. 12.00 15.40 Läsnä:
LisätiedotPIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO KUTSU KOKOUKSEEN Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet ) kokous pidetään Pieksämäellä 11.12.2014 klo 15.00 16.30 Kokouspaikka Kanttila, osoite: Vilhulantie
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotMerkittävät tulvariskialueet
Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen
LisätiedotPoissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen
1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2011 Aika: Maanantai 10.10.2011
LisätiedotTilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu
Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu Valuma-aluetason suunnittelun koulutus 14.11.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutusohjelma Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotToiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla
Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon yleisötilaisuus Joroinen 30.10.2014 Joroisselän kunnostustarve ja aikaisemmat selvitykset Joroisselän
Lisätiedot1. Kokouksen avaus - Puheenjohtaja Veli Manninen toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen.
Muistio Kyyvesi kuntoon hankkeen toimintaryhmän kokouksesta Aika: 23.03.2011klo 13.00 alkaen Paikka: Sanomalehti Länsi-Savon kokoustila, Teollisuuskatu 2-6 Mikkeli (2.krs) Asialista 1. Kokouksen avaus
LisätiedotJoroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY
Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä 19.3.2015 Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Joroinen-Rantasalmi, toimintasuunnitelma vers 4.3.2015 Vuonna 2014 suunnittelua jatkettin Joroisselän valuma-alueella Kohteena
LisätiedotEHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Häme 9.4.2018 HAMELY/1444/2017 Liitteet 3 EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotVesistöjen kunnostusstrategian esittely
Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat
LisätiedotJakelussa mainituille VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS.
1 Jakelussa mainituille 15.1.2015 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA Aika: Tiistai 13.1.2015 klo 13.00 16.00 Paikka: Videoneuvottelu
LisätiedotEtelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2010
Etelä-Savo Pöytäkirja 23.11.2010 Dnro Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2010 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli, Pyöreä kokoustila Aika: 9.11.2010 klo. 10 14 Läsnä:
LisätiedotUudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset
Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan
LisätiedotEtelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2012
Etelä-Savo Pöytäkirja 1.6.2012 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2012 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: 11.4.2012 klo. 10.00 14.50 Läsnä: Jorma Tiitinen / Etelä-Savon
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja
LisätiedotTulvariskien hallinnan tavoitteet
Tulvariskien hallinnan tavoitteet Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 13.12.2012, Rovaniemi Tulvariskien hallinnan työn kulku Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2011 1. Tarkistus 22.12.2018 Seuraavat
LisätiedotTämä kuulutus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä sähköisesti myös verkko-osoitteessa
Etelä-Savo Mikkeli 29.09.2014 Dnro ESAELY/1237/2014 KUULUTUS Vesien tila hyväksi yhdessä kuuleminen ehdotuksesta Vuoksen ja Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi 2. suunnittelukierroksella
Tulvariskien alustava arviointi 2. suunnittelukierroksella Maa- ja metsätalousministeriön avauspuheenvuoro Olli-Matti Verta, neuvotteleva virkamies SYKE, 5.10.2017 Säädökset ja vastuut Laki tulvariskien
Lisätiedot03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä
Etelä-Savo Mikkeli 03.12.2015 Dnro ESAELY/1237/2014 Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä KUULUTUS Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan 3.12.2015 vesienhoitoalueiden
LisätiedotTulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen
Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen 1 Lainsäädäntö Tulvadirektiivi (2007/60/EY) Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010)
LisätiedotPoissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen
1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2012 Aika: Tiistai 20.11.2012
LisätiedotMuistio Kyyvesi kuntoon -hankkeen työnyrkin kokouksesta
Muistio Kyyvesi kuntoon -hankkeen työnyrkin kokouksesta Aika : 20.02.2015 alkaen klo 12.00 (14.30 tavoitteellinen lopetusaika) Paikka: nh. PUULA (2 krs.), Jääkärinkatu 14, MIKKELI Asialista 1. Avaus Puheenjohtaja
LisätiedotPuheenjohtaja Tapani Mähönen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja avasi kokouksen.
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet) kokouksesta Aika ja paikka: 7.2.2013 alkaen klo 09.00. Kanttila, kokoushuone 1, osoite: Vilhulantie 5, 76850
LisätiedotLIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus
LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta
LisätiedotJoroisten vedet Joroisten vesienhoitotilaisuudet P.Manninen/ Etelä-Savon ELY- keskus
Joroisten vedet 2016 Joroisten vesienhoitotilaisuudet 17.11.2016 P.Manninen/ Etelä-Savon ELY- keskus Joroisten vesienhoito Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuksen edistäminen Vuoksen vesienhoitoalue
LisätiedotKyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa
Etelä-Savo Etelä-Etelä-Savo Kyyvesi kuntoon hanke Toimintakertomus vuodelta 2011 Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemän (7) vesienhoitosuunnitelmaa
LisätiedotValtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde
LisätiedotLäsnä: Jari Mutanen, pj. Pohjois-Savon ELY-keskus. Poissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus
1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2013 Aika: Keskiviikko 16.10.2013
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Kokouspaikka Pieksämäki, Naarajärven kanttila, Vilhulantie 5, kokoushuone 3
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 20.2.2017 kello 13:00-15:30 Kokouspaikka Pieksämäki, Naarajärven kanttila, Vilhulantie 5, kokoushuone 3 Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotVesienhoidon kuulemispalaute
Vesienhoidon kuulemispalaute Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Anna Bonde Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.5.2015 Kuulemispalaute, yhteenveto Vesienhoidon
LisätiedotVesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia
Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon
LisätiedotMitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?
Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta 31.1.2013, Rovaniemi 4.2.2013 Tulvadirektiivi (2007/60/EY) 4
LisätiedotTulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella
Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesivara ja ympäristöpalvelut ryhmän esimies Timo
LisätiedotLäsnä: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen
1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2010 Aika: Torstai 18.11.2010
LisätiedotJakelussa mainituille VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS.
1 Jakelussa mainituille 6.4.2016 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA Aika: Tiistai 5.4.2016 klo 13.00 15.00 Paikka: Videoneuvottelu
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, nh. Pyöreätorni, Mikkeli
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 6.2.2017 kello 13:00-16:00 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, nh. Pyöreätorni, Mikkeli Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA
Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2016 1 Kokousaika kello 9:30 11.30 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Edellisen kokouksen
LisätiedotPäivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous
Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus
LisätiedotUutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Anne Mäkynen
Uutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta Anne Mäkynen 28.11.2018 Hankkeen taustaa ja esittelyä Hankkeen toiminta-alueena Ikaalisten reitin vesistöalue Alue on Pirkanmaa pienoiskoossa
LisätiedotMaakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta
Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta 1.3.2017 Palvelukyky säilytetään muutoksen aikana sekä uusien maakuntien ja valtion viraston toiminnan alkuvaiheessa.
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2018 17.12.2018 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotVesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
LisätiedotMaltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.
Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.2018 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot Hankkeen tarve ja tausta Hankkeen
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, MIKKELI, NH Pyöreä torni
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 20.12.2017 kello 13:00-15:30 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, 50100 MIKKELI, NH Pyöreä torni Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
LisätiedotVESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA
VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Toimintaryhmän kokous 5.2.2013 Tilannekatsaus/ajankohtaiset asiat Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuksen edistäminen Enojoen kunnostussuunnitelma-asia Joroisten
LisätiedotPieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet) kokous Pieksämäellä alkaen klo 13.00
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO MUISTIO KOKOUKSESTA Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet) kokous Pieksämäellä 25.3.2014 alkaen klo 13.00 Kokouspaikka Kanttila, osoite: Vilhulantie 5,
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotJakelussa mainituille VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS.
1 Jakelussa mainituille 27.1.2017 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA Aika: Torstai 27.1.2017 klo 9.00 12.00 Paikka: Videoneuvottelu
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2012 1 (8) 389 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto vesienhoidon suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies
Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2017 1 Kokousaika kello 12:00 14.03 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies Asialista: 1 Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotToimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset
Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta Maatalous, metsätalous, kunnostukset 1 Maatalouden toimenpiteet Ympäristösitoumuksia 89 % peltoalasta hieman laskua edellisestä
LisätiedotPIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO KOKOUS KUTSU Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet + pohjavedet) kokous pidetään Pieksämäellä 12.12.2013 klo 09.00 11.30 Kokouspaikka Kanttila, kokoustila
LisätiedotUUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA
Maakuntauudistusta Uudellamaalla valmisteleville tahoille Viite: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kirje 15.1.2018 (liitteenä) ESITYS 18.1.2018 UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotVesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito
Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa
LisätiedotTornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelman yhteensovittaminen Ruotsin Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa
Tornionjoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja 15.09.2015 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Pellon kunnantalo Aika: 15.9.2015 klo 10:00 Tornionjoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden
LisätiedotTurvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke
Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun, TASO-hanke Loppuseminaari 11.11.2013 Jyväskylä Maarit Loiskekoski TASO-hanke Kolmevuotinen valtakunnallinen kehittämishanke Rahoittajina ympäristöministeriö,
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1
Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1 Kokousaika kello 9:00 11.30 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, nh TUPA Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistion
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu
Maa- ja metsätalousministeriön avaus Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu 29.3.2011 1 Ilmaston muutokseen varautuminen: säädöshankkeita Patoturvallisuuslainsäädännön uudistus (2009)
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Mäntyharjun kunnantalo, Asematie 3, Mäntyharju
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika Kokouspaikka 5.4.2017 kello 13:00-16:00 (12:00-13:00 lounas) Mäntyharjun kunnantalo, Asematie 3, 52700 Mäntyharju Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi
Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna 2018 Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 9.5.2018 Visa Niittyniemi Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesiyksikkö Nykytoiminnan kuvaus VARELY Vesiyksikkö / Mirja Koskinen 14022017 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue johtaja Risto Timonen Alueiden
LisätiedotTarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.
Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus POKELY/197/2018 3.4.2018 EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotPohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle
Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Mari Leminen 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY 469 pohjavesialuetta Luokka I: 377 kpl Luokka II: 92 kpl Luokittelu Riskitekijöiden arviot Hyvä tila/huono
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 3/ Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies
Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 3/2017 1 Kokousaika kello 12:00 14.10 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies Asialista: 1 Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen
LisätiedotELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt
ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund
Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia
LisätiedotToimeenpanon toteutus ja toteutustarpeet
Toimeenpanon toteutus ja toteutustarpeet Pohjavesi 28.11.2018 Sisältö: Toimenpiteet sektoreittain Toimenpiteiden toteutuminen 2016-2018 Toteutustarpeet 2019-2021 Ongelmakohtia ja kehitysideoita 2 Toimenpiteet
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotPohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi
Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi 21.9.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen ja Pyry Mäkelä Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu Laki vesien-
LisätiedotVesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011
Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien
LisätiedotVesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta
Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta Vihdin vesistöpäivä 10.11.2018 Vesiensuojelu & odotukset Valtakunnallinen ohjaus Kunnan rooli Strategia ja visio vesienhoitoon
LisätiedotJakelussa mainituille
1 Jakelussa mainituille 16.6.2014 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2014 Aika: Keskiviikko
LisätiedotNeuvottelukunnan toiminta ja yhteistyösopimuksen esittely
Neuvottelukunnan toiminta ja yhteistyösopimuksen esittely Heidi Heino, yksikön päällikkö Pirkanmaan ELY-keskus 12.12.2018 Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta Valtakunnallisesti ainutkertainen
LisätiedotVesivisio. Kokemäenjoen vesistöalue. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin
Vesivisio Kokemäenjoen vesistöalue Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.9.2017 Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin Hankkeen taustaa ja esittelyä - MMM esittänyt Suomeen kolme vesistövisiokohdetta: Iijoki,
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Täydennykset LAPELY Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausunnot
LisätiedotAika: alkaen klo Paikka: Pieksämäki Kanttila, kokoushuone 3, osoite: Vilhulantie 5, NAARAJÄRVI
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO MUISTIO PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOIDON TOIMINTARYHMÄN (PINTAVEDET) KOKOUKSESTA Aika: 3.7.2013 alkaen klo 09.30 Paikka: Pieksämäki Kanttila, kokoushuone 3, osoite: Vilhulantie
LisätiedotPalvelukokonaisuuksien sisällöt ja palvelukanavat. Projektiryhmä Pekka Häkkinen
Palvelukokonaisuuksien sisällöt ja palvelukanavat Projektiryhmä 21.3.2017 Pekka Häkkinen 1 15.3.2017 - Pekka Häkkinen Maakunnan palvelukokonaisuudet 2 15.3.2017 - Julkisten palveluiden palvelukanavat Sähköinen
Lisätiedot