Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 43,11 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 953,07 3. Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. mies 14 51,85% 2. nainen 13 48,15% Yhteensä 27 100% 4. Siviilisääty Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. naimisissa/avoliitossa 25 92,59% 2. naimaton 1 3,70% 3. muu (leski/eronnut) 1 3,70% Yhteensä 27 100% 5. Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäär ä Prosentt i 20% 40% 60% 80% 100% 1. 2. 3. Kansa-/peruskoulu 11 40,74% Ammattikoulu/kurssi 3 11,11% Ylioppilas (ei ammattikoulutusta) 1 3,70% 4 Opisto-/ koulutason tutkinto 7 25,93% Sivu 1
. 5. Alempi korkeakoulututkinto/ammattikorkeakou lu 1 3,70% 6. 7. Ylempi korkeakoulututkinto 3 11,11% Muu, mikä 1 3,70% Yhteensä 27 100% 6. Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Johtava asema 0 0,00% 2. Ylempi toimihenkilö 2 7,41% 3. Alempi toimihenkilö 5 18,52% 4. Työntekijä 3 11,11% 5. Yrittäjä 2 7,41% 6. Maatalousyrittäjä 1 3,70% 7. Opiskelija 2 7,41% 8. Hoidan lapsia/kotia/omaisia 0 0,00% 9. Työtön/lomautettu 1 3,70% 10. Eläkeläinen 9 33,33% 11. Muu, mikä 2 7,41% Yhteensä 27 100% 7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kunta/kuntayhtymä 6 22,22% 2. Kunnan yhtiö/liikelaitos 1 3,70% 3. Valtio/ muu julkinen 0 0,00% 4. Järjestö/yhdistys 1 3,70% 5. Yritys 5 18,52% Sivu 2
6. Oma yritys/itse työllistynyt 3 11,11% 7. Ei työelämässä 11 40,74% 8. Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä 27 100% 8. Nykyinen perhemuotonne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Yksin asuva 1 3,70% 2. 3. 4. Kahden tai useamman aikuisen talous, ei alaikäisiä lapsia Kahden tai useamman aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia Yhden aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia 22 81,48% 4 14,81% 0 0,00% 5. Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä 27 100% 9. Yhteiskunnallisia näkemyksiä kuvataan julkisessa keskustelussa usein vasemmisto-oikeisto - ulottuvuudella. Miten sijoittaisitte itsenne tälle ulottuvuudelle? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Vasemmisto 2 7,69% 2. 2 1 3,85% 3. 3 12 46,15% 4. 4 4 15,38% 5. Oikeisto 7 26,92% Yhteensä 26 100% 10. Miten tyytyväinen olette Yhteensä Sivu 3
Erittäin tyytymätön (Arvo: 1) 2 3 4 (Arvo: (Arvo: (Arvo: 2) 3) 4) Erittäin tyytyväinen (Arvo: 5) Nykyiseen elämäntilanteeseenne yleensä (avg: 3,74) Omaan tai perheenne taloudelliseen tilanteeseen (avg: 3,33) Omaan tai perheenne asumistilanteeseen (avg: 4,07) Sosiaalisiin suhteisiin ympäristössänne (avg: 3,48) Kuntanne yhteisöllisyyteen (avg: 2,88) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteensä 4 % 15 % 21 % 45 % 15 % 11. Mitä sanomalehtiä luette? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. En lue sanomalehtiä 1 3,70% 2. Etelä-Suomen Sanomat 20 74,07% 3. Paikallinen ilmaisjakelulehti 4 14,81% 4. Käytän vain internettiä 0 0,00% 5. Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä 6. Valtakunnallinen sanomalehti, mikä 25 92,59% 10 37,04% Yhteensä 12. Ihminen voi samaistua ja kokea kuuluvansa erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Missä määrin koette samaistuvanne tai koette yhteenkuuluvaisuutta seuraaviin alueellisiin kokonaisuuksiin? Erittäin vähän (Arvo: 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin Yhteensä paljon (Arvo: 1) 2) 3) 4) 5) Sivu 4
Lähin naapurusto (avg: 3,12) Kaupunginosa tai kylä (avg: 3,20) Seurakunta (avg: 3,73) Asuinkunta tai - kaupunki (avg: 3,77) 100 % 100 % 100 % 100 % Maakunta (avg: 2,96) 100 % Lääni (avg: 2,50) 100 % Suomi (avg: 4,24) 100 % Pohjola (avg: 2,92) 100 % Euroopan Unioni (avg: 2,20) 100 % Yhteensä 11 % 19 % 26 % 28 % 16 % 17. Onko teillä sukulaisia asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 5 18,52% 2. Kyllä 22 81,48% Yhteensä 27 100% 18. Asutteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. 2. Kuntakeskuksessa tai kantakaupungissa Esikaupungissa, lähiössä tai keskustan reuna-alueella 9 34,62% 2 7,69% 3. Kylän keskustassa 1 3,85% 4. Haja-asutusalueella 14 53,85% Yhteensä 26 100% 19. Miten todennäköistä on, että asutte koko loppuelämänne nykyisessä asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin todennäköistä 19 70,37% 2. 2 4 14,81% Sivu 5
3. 3 0 0,00% 4. 4 3 11,11% 5. Erittäin epätodennäköistä 1 3,70% Yhteensä 27 100% 20. Kuvitelkaa tilanne, jossa en kunnat kilpailevat keskenään siitä, missä kunnassa/kaupungissa on "hyvä asua ja elää". Miten arvioisitte nykyisen asuinkuntanne sijoittuvan kilpailussa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin huonosti 2 7,41% 2. 2 7 25,93% 3. 3 8 29,63% 4. 4 8 29,63% 5. Erittäin hyvin 2 7,41% Yhteensä 27 100% 21. Kuinka oheiset määritelmät kuvaavat omaa asuinkuntaanne Erittäin 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin hyvin huonosti (Arvo: 2) 3) 4) (Arvo: 5) 1) Yhteensä tuttu (avg: 4,59) 100 % turvallinen (avg: 4,19) tunnettu (avg: 3,41) läheinen (avg: 3,93) välittävä (avg: 3,00) auttava (avg: 3,04) yhteisöllinen (avg: 2,96) urheilullinen (avg: 3,23) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % kulttuurinen 100 % Sivu 6
(avg: 2,78) avoin (avg: 2,12) 100 % Yhteensä 5 % 17 % 34 % 27 % 17 % 30. Pidättekö kuntaa pelkästään kunnallisten palveluiden järjestäjänä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 19 70,37% 2. Kyllä 8 29,63% Yhteensä 27 100% 32. Onko kuntarajoilla teille merkitystä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 5 19,23% 2. Kyllä 21 80,77% Yhteensä 26 100% 34. Näettekö oman kuntanne yhdistymisen toisen kunnan kanssa mahdollisena? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 5 18,52% 2. Kyllä 22 81,48% Yhteensä 27 100% 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. luonnosta 26 96,30% 2. rakennuksista 4 14,81% 3. ihmisistä 9 33,33% 4. historiasta 16 59,26% 5. saavutuksista 3 11,11% 6. muusta, mistä 4 14,81% Yhteensä 41. Onko kunnassanne omaa murretta? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Sivu 7
1. On 26 96,30% 2. Ei 1 3,70% Yhteensä 27 100% 49. Osallistutteko kunnassanne järjestettäviin tapahtumiin? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Aina 1 3,85% 2. 2 11 42,31% 3. 3 10 38,46% 4. 4 4 15,38% 5. En koskaan 0 0,00% Yhteensä 26 100% 50. Missä paikkakunnan yhdistyksissä, järjestöissä tai osuuskunnissa toimitte aktiivisesti? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kylä- /kaupunginosayhdistys 4 16,67% 2. Kotiseutuyhdistys 4 16,67% 3. Vanhempainyhdistys (koulu,päiväkoti tms.) 0 0,00% 4. Liikunta- tai urheiluseura 8 33,33% 5. Kulttuurijärjestö 5 20,83% 6. Nuoriso- /opiskelijajärjestö 0 0,00% 7. 8. 9. Poliittinen järjestö tai puolue Tuottaja- tai yrittäjäjärjestö Ammattiyhdistys tai - järjestö 5 20,83% 3 12,50% 1 4,17% 10. Eläkeläisjärjestö 1 4,17% 11. Ympäristöjärjestö 1 4,17% 12. Vapaaehtoisjärjestö 8 33,33% 13. Maanpuolustusjärjestö 6 25,00% Sivu 8
Osuuskunta (esim. 14. kauppa) 15. Uskonnollinen järjestö/kerho Muu yhdistys tai 16. järjestö, mikä 3 12,50% 8 33,33% 3 12,50% Yhteensä 51. Oletteko osallistunut kunnassanne liikunta- ja urheiluharrastuksiin tai seurannut kilpailuja? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 18 72,00% 2. Ei 7 28,00% Yhteensä 25 100% Entä lapsenne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 16 84,21% 2. Ei 3 15,79% Yhteensä 19 100% 52. Pidättekö liikunta- ja urheiluharrastuksia kuntalaisia toisiinsa lähtentävinä tapahtumina? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 25 96,15% 2. Ei 1 3,85% Yhteensä 26 100% 56. Tunnetteko kuntaanne liittyviä tai kuntanne innoittamia Kyllä (Arvo: 1) Ei (Arvo: 2) Yhteensä lauluja (avg: 1,35) 100 % tansseja (avg: 1,96) 100 % kirjallisuutta (avg: 1,21) 100 % kuvataidetta (avg: 1,29) 100 % Yhteensä 55 % 45 % 57. Toimitteko aktiivisesti seurakunnassa? Sivu 9
Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 11 42,31% 2. Ei 15 57,69% Yhteensä 26 100% 58. Kunnilla ja seurakunnilla on yhteiset rajat perintönä yhteisten pitäjien ajalta. Liittyvätkö seurakunta- ja kuntasuhteenne jollain lailla toisiinsa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 17 68,00% 2. Ei 8 32,00% Yhteensä 25 100% 61. Hautapaikkaa voidaan pitää myös ihmisen viimeisenä/lopullisena asuinpaikkana. Mihin hautausmaahan haluaisitte mieluiten tulla haudatuksi? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Asialla ei ole minulle merkitystä 5 100,00% Yhteensä 5 100% 66. Tunnetteko en maakuntalaulun Vihreiden harjujen maa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 7 29,17% 2. En 17 70,83% Yhteensä 24 100% Sivu 10
Kuntaidentiteetti 2009 Avoimet vastaukset N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta 62 vuotta 9 vuotta 24 vuotta 61 vuotta 34 vuotta 43 vuotta 56 vuotta 16 vuotta 44 vuotta 70 vuotta 74 vuotta 26 vuotta 43 vuotta 60 vuotta 42 Sivu 1
vuotta 6 vuotta 35 vuotta 45 vuotta 31 vuotta 64 vuotta 38 vuotta 55 vuotta 59 vuotta 9 vuotta 40 vuotta 58 vuotta 60 2. Minä vuonna olette syntynyt 1948 1960 1938 1948 1948 1947 1952 Sivu 2
1974 1931 1939 1935 1983 1966 1943 1967 1972 1953 1942 1956 1945 1971 1952 1950 1959 1954 1951 1949 11. Mitä sanomalehtiä luette? Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä Sivu 3
Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat, Kuhmoisten Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat, Hankasalmen Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat, Hankasalmen Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat Sivu 4
Padasjoen Sanomat Padasjoen Sanomat 11. Mitä sanomalehtiä luette? Valtakunnallinen sanomalehti, mikä Maaseudun Tulevaisuus Kansan Uutiset Kotimaa Hbl, Aamulehti iltalehti HS Maaseudun Tulevaisuus HS HS HS 13. Missä kunnissa vanhempanne ovat syntyneet? Suojärvi, Kauhajoki, Teuva Säkylä, Siikainen Hollola, Sivu 5
Kuhmoinen Lammi, Nastola Hankasalmi Kuhmoinen, Holja, Pernaja, Viipuri padasjoki ja padasjoki, Tohmajärvi, Säkkijärvi Kiuruvesi Viipuri, Kuhmoinen Padasjoella, Antrea Muolaa, Pomarkku Lappi Tl., Lammi, Valkjärvi (Karjala) Sivu 6
14. Mikä on syntymäkuntanne? Valkeakoski Säkylä Hollola Kuhmoinen Asikkala Hankasalmi padasjoki Lahti Lahti Kiuruvesi Kuhmoinen Sivu 7
Sammatti 15. Mitä kuntaa pidätte omana kotikuntananne? padasjoki tällä hetkellä Sivu 8
padasjoki 16. Mikä tekee kunnasta kotiseudun? Olen asunut täällä koko ikäni Minulle vain koti, ystävät, seurakunta. Jos olisin "juurevampi" kuvittelen, että kotiseutu merkitsisi paljon enemmän. Ihmiset ja ympäristö historia 34 v.!!! Koti, asuinpaikka, yhteisöt, joihin kuuluu Sivu 9
Juuret täällä Koti ja perhe Vak. asuminen Lapsuuden kotiseutu Kiinteä omaisuus Kulttuuri, maisemat, ihmiset ja historia Turvallisuus, tuttuus Juuret se, että on syntynyt täällä, aina asunut täällä, tuntee paikat ja ihmiset. Lisäksi vanhemmat ja sisarukset + iso joukko muita sukulaisia asuu täällä. Itse asiassa lähes kaikki padasjokelaiset ovat enemmän tai vähemmän sukua keskenään, jos sukujuuria katsotaan taaksepäin. Myös isovanhempani molemmilta puolilta ovat Padasjoella syntyneitä: muistan, kun koulussa biologian tunnilla tehtiin galluppia, että kuinka monen vanhemmat ja isovanhemmat olivat P.joelta, niin aika harvalla oli, monet ovat muualta tulleita. Muuttaneita pidetään täällä muukalaisina, vaikka asuisivat vuosia paikkakunnalla. Juurien tuntu Koti järven rannalla Olen asunut täällä jo niin kauan. Perhe Asuinympäristö ja asukkaat Juuret, myös vanhempien ja isovanhempien Syntymäkunta! Lapsuus! Nuoruus! Koko elinkaari. Asuinpaikka, lähipalvelut (koulut, terveys), työpaikat, kaupat, suku. Asuinpaikka on aina kotiseutu. Juureni ovat sen mullassa.. Sivu 10
Koti, työpaikka, suvun historia, maisemalliset arvot. Syntymä täällä ja asuminen. 22. Mitkä piirteet erottavat mielestänne kuntanne lähikunnista? En tunne lähikuntia kovin hyvin. Välimatkat kunnan sisällä ja täältä isoihin keskuksiin ovat pitkiä. Ikärakenne vanhusvoittoinen (mutta niin on myös Kuhmoisissa ja muuallakin maaseututaajamissa). En tunne riittävästi lähikuntien piirteitä - kunnan talous hiukan paremmin Luonto, Päijänne, sadat järvet ja lammet sekä vehmas luonto Runsaat vesistöt ja pikkujärvet Nimi, perinteet Yhteisöllisyys, liikuntakulttuuri? Maisemallisuus > viihtyisä Päijänne lähellä, kalasatama, luonnonsuojelualue Kelvenne Pitkät matkat, syrjäisyys Maisemallisuus Jumittuineisuus! Kaikki vanhat herrat hallinnossa! Tehdään päätökset ilman järjen käyttöä, ei ajatella asukkaita ja omia mahdollisuuksia. Pienikin voi pärjätä säästeliäästi. Ei suurta eroa, maalaisempi Kunnan pinta-alasta puolet vesistöä Työpaikat vähenevät, väki muuttaa pois (muuttotappiokunta) Sivu 11
23. Mikä on mielestänne en menestyksekkäin kunta? taloudellisesti - kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti mahdollisesti Hollola/Lahti taloudellisesti Hollola (?) kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti en tiedä taloudellisesti Hollola kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti - kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Hollola Sysmä taloudellisesti Lahti kulttuurisesti - sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hämeenkoski Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Kuhmoinen Asikkala taloudellisesti Lahti kulttuurisesti Hollola sosiaalisesti/yhteisöllisesti Asikkala? taloudellisesti kulttuurisesti Hollola Lahti Sivu 12
sosiaalisesti/yhteisöllisesti Orimattila taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti en osaa sanoa en osaa sanoa en osaa sanoa taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Lahti Asikkala taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Lahti Hollola taloudellisesti - kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Nastola Lahti Asikkala taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Lahti Lahti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Kuhmoinen Kuhmoinen Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Asikkala Asikkala Asikkala taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Lahti Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hämeenkoski Sysmä Artjärvi Sivu 13
taloudellisesti Nastola kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - 24. Onko tiedossanne mitään tarinaa tai kertomusta kuntanne synnystä tai varhaisvaiheista?kertokaa pääkohdat Nuijasota Ei Ensimmäisen kerran asiakirjoissa v. 1442. Nuijasodan taistelut Nyystölässä, Arvidsonin syntymäkotikunta Tarinoiden mukaan ensimmäiset asukkaat on tulleet veneellä Päijänteen takaa Padasjoen historia alkaa jo 1500-luvulta jos ei kauempaakin, mistä sitä aletaan laskea ja on kuulunut aina Hämeeseen. on vanha emäpitäjä Jo kivikaudella täällä oli asutusta mm. Päijänteen rannalla Kullasvuoressa, se on todettu kaivauksin. Kuppikiviä on ainakin Nyystölässä. Asutusta ollut jo kivikaudelta asti. on erotettu Hollolasta. 1400-luvulla maininnat, Pyhä Birgitta suojeluspyhimys. Lappalaisten rantautuminen -> Seitaniemi, seitakivet Esim. Auttoisten kylään liittyy tarinoita. Historiallisesti lienee Nuijaosta Nyyssölän kylässä tunnetuin. Jokioisiin (kirkonkylään) ensimmäinen asukas Päijänteen yli kiviveneellä Sysmästä. Vene nähtävissä Saittenpään kärjessä. Auttoisten kylään ensi asukas ratsain. 25. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät arvot (perusperiaatteet), jotka ovat kuntaanne leimaavia eli valtaosan hyväksymiä ja noudattamia? Sivu 14
Tunnettuvuus En tiedä. Kuvittelin löytäväni maalta rehellisyyttä, yhteisöllisyyttä, toisista huolen pitämistä; myös kristillisen pohjavireen. Mutta en ole varma, olenko kohdannut sellaista täällä. - kesäpitäjä - Päijänne Padasjokea/ Päijännettä - metsäpitäjä, myös elanto paljon sieltä Uskonnollisuus Kestävä kehitys = luonnon kunnioittaminen Padasjokelaiset ovat aina arvostaneet itsenäisyyttä ja haluavat päättää omista asioistaan. Säilyttää mittavat rannat rakentamattomana. Hiilineutraali kunta Ympäristön puhtaus ja rauhallisuus Rehellisyys Luonnosta huolehtiminen Yhteen hiileen puhaltaminen. Että palvelut säilyisivät. Maatalouden hyväksikäyttö Kestävä kehitys, (hiilineutraali), luontoarvot. Koti, työ! Valitettavasti ei ajatella yksilöinä, vaan massana, puolueellisesti. Astutaan kuntalaisten varpaille (tai kaadetaan kokonaan). Ei kunnalla ole omia arvoja. Kestävä kehitys Kysymys on kummallinen, kaikissa suomalaisissa maalaiskunnissa on elämä samansuuntaista, mutta jos ajatellaan esim. luontoarvoja, ne pitäisi enemmän ottaa huomioon päätöksissä ja arjessa. Kuntien arvomaailma on varmaan hyvin yleissuomalainen. 26. Miten ne mielestänne eroavat naapurikuntien arvoista? Sivu 15
En osaa sanoa En tunne naapurikuntia. Kiinteämpää, läheisempää Ei juuri mitenkään nykyisin Jokaisella kunnalla on omat arvonsa, joita kunniottaa ja vaalia. Ei paljoakaan Tähän ei varmaan moni osaa vastata, koska mistäpä me tiedämme muiden kuntien arvoista Eiköhän joka kunta yritä parastaan. Ei eroa Eivät mitenkään, koska päätöksiä tekevät eivät ymmärrä oman luontomme oikeita arvoja. Sama. 27. Monissa kunnissa 'palkitaan' vuosittain joku kuntalainen nimityksellä tai mitalilla. Onko teidän kunnassanne tällainen käytäntö? Mikä sen nimi on? Yrittäjä Ei tietääkseni. Leikkimielinen Kuutamohullujen yö -tapahtuma on ollut joitakin kertoja. Silloin valitaan yleisöäänestyksellä "Ku??? Vuoden yrittäjä Yrittäjä, palvelija Padasjoen palvelija Padasjoen Vuoden yritys Vuoden yrittäjä Vuoden yrittäjä Sivu 16
Kunna puolesta ei. Yrittäjät nimeävät vuoden yrittäjän. Vuoden yrittäjä -palkinto on olemassa, olisiko Lions Clubin. Sitten on Padasjoen Palvelija, mutta ei sekään kunnan ollut. Vuoden palvelija Padasjoen palvelija Padasjoen Palvelija. Aikaisemmin oli Padasjoen palvelija (ei nykyään) Vuoden yrittäjä -palkinto, Padasjoen Palvelija Kuutamohullu, joka toinen vuosi. Vuoden yrittäjä. Sahtimarkkinoilla taidetaan valita. "Kuutamohullu". Padasjoen palvelija ja Vuoden yrittäjä. Padasjoen palvelija. 28. Mikä on kuntanne vaakunan aihe? Pata ja joki Pata ja joki Pata Sivu 17
Pata Pata ja joki tai pata joen rannalla. Joki Pata & joki Pata ja joki Pata ja joki Pata ja kirkkojoki Pata ja laine Joki ja pata Pata Pata aaltoilevan veden (joen) yllä Pata Pata ja joki Pata ja joki Pata ja joki Pata ja joki Pata ja vesi Pata ja joki Pata ja joki Pata ja joki. Pata Sangallinen pata ja sen alapuolella vettä esittävä paksu aaltoviiva. Sivu 18
Pata ja vesi. Pata ja joki 29. Mitä symboleja kuntanne käyttää vaakunan ohella (eläin, kukka, kivi, laulu yms)? Pihlaja Laulu on olemassa, en tiedä kuinka hyvin se tunnetaan. Muista symboleista ei ole tietoa. Kestävä kehitys/pihlajanmarjat Pihlaja Aikansa eläneitä; poliittisten vaikuttajien happamia pärstöjä. Kestävän kehityksen -säätiön pihlajanmarja kuviota Pihlajan oksa Joki Pihlajan oksa marjoineen maapallon yläreunassa. Pihlajanoksa maapallolla (kestävän kehityksen symboli) Pihlajanoksa Maapallo ja pihlajanmarjaterttu Kestävän kehityksen maapalloa Samoja vanhoja kaikkien kyllästymiä hallinnon pärstiä! Pihlajaterttu (marjaoksa), laulu. Pihlaja Pihlajanoksa, joka mukamas on kestävän kehityksen symboli, jota kunnassamme ei ole. Pihlajanoksa. Sivu 19
31. Pitäisikö kunnalla olla nykyistä laajempia päämääriä tai tehtäviä, jos kyllä niin, mitä? Miten sen muotoilisi... Nykyisessä globalisaation ajassa ihmiset tarvitsevat pienempiä lähiyhteisöjä, jotain, mitä pystyy hahmottamaan ja missä pystyisi myös vaikuttamaan omaan ja läheistensä elämään. Ei Ei - päinvastoin Säilyttää palvelut, jotka nyt ovat karkaamassa pois. Ei Pysyä itsenäisenä Kyllä, olla joka asiassa järkevällä pohjalla ja olla elävä! Hyvinvointi, laaja sellainen.? Ei Ehkä, en tiedä. Itsenäisyyden säilyttäminen Ei mahdollista kuolevassa kunnassa! Kyllä, ajatella jokaisen kuntalaisen asemaa eikä vain joidenkin ryhmien. Lähiyhteisö. Pitää kuntalaisten puolta eli valvoa etujamme valtakunnallisessa päätöksenteossa. Vankempi ote luonnon ja ympäristön suojelussa. Panostusta kulttuurielämään. 33. Liittyykö kuntasuhteeseenne mitään sellaista, joka ei liity välittömästi palveluihin? Sivu 20
(Kuntarajojen merkitys riippuu näkökulmasta. Toisaalta on ja toisaalta ei.) Tuttuus. Se, että ihmisillä - myös kunnan päättäjillä - kasvot. Ei - identiteetti-kysymys Kunta on oma alueensa. Sen sisällä ihmiset ovat padasjokelaisia, palvelut eivät kuulu siihen. Ei liity Ei Tietenkin, kulttuuri ja historia! Ei? Tunne, juureni ovat Padasjoella satojen vuosien ajalta. On työnantaja Ei Mitä tarkoitatte? - Kunta olemme me. Kyllä Päätöksentekijöiden läheisyys ja tuttuus tärkeä. Lähidemokratia toteutuu. 35. Jos vastasitte kyllä, minkä kuntien kanssa oman kotikuntanne yhdistyminen olisi mahdollista tai toivottavaa? Asikkala, Kuhmoinen Näen, että Lahden alueen suurkuntaa ajetaan vääjäämättä. Se on realiteetti, johon on sopeuduttava tahtoi tai ei. Tulevaisuudessa ne ihmisen kokoiset lähiyhteisöt on löydyttävä jostain muualta kuin kuntarakenteesta. (Kyllä, mutta ei toivottavana.) Lähimpien samantyyppisten Sivu 21
Esim. Asikkala, Sysmä... Asikkalan, koska sinne on jo nyt paljon yhteistyötä. Asikkala, Kuhmoinen, Sysmä Asikkala Tasa-arvoiset kunnat. Asikkala ja Sysmä, ehkä Kuhmoinen. Kuhmoinen,, Asikkala ja Sysmä Asikkala, Kuhmoinen Asikkala Kuhmoinen, Asikkala Asikkala ja Kuhmoinen Oiva-alue on ykkönen, Lahti kakkonen. Pienet Päijännekunnat yhdessä hukkuvat järveen. Eiköhän se olisi tuo UusiKunta -hankkeen muodostama Olemme Lahteen päin kallellaan, mutta parempi olisi pysyä itsenäisenä kuntana, jos se on mahdollista. Isompiin kuntiin liittyminen näyttää olevan pakollista, ei kuitenkaan toivottavaa. Asikkala, Sysmä, Kuhmoinen Lähinaapureiden Asikkala, Kuhmoinen. Jos jonkin kunnan kanssa yhdistytään, katsottakoon hyvät naapurikunnat, ei kaupunkia (kaupunkilaiset ei välitä maalaisista mitään). Pienen kunnan palvelut vähenevät kuntaliitoksissa. Liitos on ei vain mahdollista vaan todennäköistä, koska valtiovalta sitä edellyttää. Asikkala Kuhmoinen Sivu 22
36. Mitkä asiat kunnastanne tulee mahdollisessa liitostilanteessa ehdottomasti säilyttää? terveyspalvelut ja kaikki muutkin lähipalvelut, kaupat, postit ym. ym. Palvelut riittävän lähellä. Kouluista lukio lienee seuraavaksi liipasimella. Itse emme olisi ainakaan paikkakunnalle tulleet, jos täällä ei olisi ollut lukiota. Samankaltaisia kauaskantoisia seurauksia lienee muidenkin palvelujen kohdalla. Palvelut Peruspalvelut - mahdollisimman paljon/hyvin vielä nykyäänkin tarjolla olevat kunnan yrityssektorin kuin myös ne kolmannen sektorin palvelut Terveysasema, kirkko, pankki (edes yksi), vanhusten palvelut, lukio Terveyspalvelut Omat koulut (pl. ehkä lukio), terveyskeskus ja sen palvelut Peruspalvelut: sairaala, vanhusten huolto, koulutus, kaikki niihin liittyvä sekä niiden ihmisten liikkuminen, joilla ei ole omaa autoa. Terveydenhoito, hammashoito ja sairaala Identiteetti, lähipalvelut ja vanhustenhuolto!!! Terveyspalvelut, vanhusten hoito, koulut Palvelut Lukiokoulutus, ei siis Padasjoen lukiota, mutta on oltava mahdollisuus käydä suurin osa lukiokoulutuksesta Padasjoella. Eip taida jäädä juurikaan toimintoja ns. kuntapohjalla. Nyt jo on yhtiöitetty tai muuten yhdistetty toimintoja. Kaupat, posti, apteekki, Kelan palvelut, terveyspalvelut, seurakunnan palvelut, taidepuoti, pankkipalvelut, ruokapaikat. Terveydenhuolto, vanhukset omassa pitäjässä! Koulu, uimahallipalvelut. Sivu 23
Palvelut, päätäntävalta Palvelut lähellä Määrätynlainen itsenäisyys! Kaikki omat palvelut (osa on jo viety!). Yhteistyötä voi tehdä, mutta päätös ehdottomasti itsellä (koulut, terveysasiat, maa-alueet, päätösvalta järjellä!). Lähidemokratia. Pienen yhteisön ääni vaarassa jääden muutamaan paikkaan Suur-Lahden valtuustossa. Vanhustenhuolto, kauppapalvelut, koulut Nykyiset palvelut ja nykyinen hallinto. Päätöksenteko omassa kunnassa. 37. Mistä kunnasta kuntanne on irtautunut/itsenäistynyt? Ei mistään Onko mistään? Sysmästä tai Hollolasta? - v. 1545 (?) Hollolasta Kuhmoinen ja olivat joskus yhtä kuntaa. Mahdollisesti Hollolasta on ollut peruskunta satoja vuosia Useammasta kunnasta eri aikoina Padasjoen hallintopitäjästä on ensimmäinen varma tieto v:lta 1442 (Padasjoen historia, s. 54, Unto Pukkila) Kuhmoinen Hollolasta Hollola Sivu 24
Hollolasta ehkä?? Hollola Kuhmoinen 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko muusta, mistä seurakunnasta Harrastajateatterin Suomen mestaruus 50 km Lahdesta pohjoiseen, siten yleensä vastaan kun joku kysyy että uhkista, esim. haketerminaali, luonnon tuhoaminen. 39. Mitkä ovat mielestänne merkittävimmät kunnassanne tehdyt tuotteet tai palvelut? En oikein osaa sanoa Luonto- ja järvimatkailu (Elbatar, lukuisat vuokramökit eri järvien rannoilla) - matkailupalvelut Aikoinaan puuveneet, sitten jääkiekkomailat. Satamapalvelut Aarnonpuun huonekalut Aarnon Puun kalusteet, Montrealin jääkiekkomailat Palveluista ehkä matkat/retket ym. Päijänteen kansallispuistoon. Jääkiekkomailatehdas Puusta työstetyt tuotteet. Aarnon puu, Koivu Oy, Holmin ym. tehtaat. Aikanaan kehräämötuotteet Eimi-kalusteet, keinutuolit, jäämestareiden työt Kansallispuisto Montreal-mailat Metalli Sivu 25
Siis merkittävimmät ulospäin eli esim. turistin silmin: - Padasjoen iso reikäleipä (Padasjoen Leipomo) - Irtopakastetut kalat (Kalasatama) - Montrealin jääkiekkomailat Omasta mielestä eli itselle tärkeimpiä ovat uimahalli, kuntosali, kirjasto, sisäliikuntamahdollisuus (sähly, sulkis, koris), lenkki- ja latuverkosto, terveysasema, ruokakaupat. Montreal-mailat Leipä, jääkiekkomailat. Montreal-Sport jääkiekkomailatehdas Eimi keinutuolitehdas. Uimahalli, hyvin toimivat terveyspalvelut (ennen Oivaa!) Jäämestarit (jääradat, jalkapallokentät, urheilukentät), Montreal Sport, Eimituote, Aarnon Puu Montrealin jääkiekkomailat tunnetaan maailmallakin Ei mitään erikoista Jääkiekkomailat, Luonnontuotteen tuotteet. Palveluita: Terveyden ja sairauksien hoito, koulut (voisi olla joka kylällä!), uimahalli, uimarannat ym. yhteiset alueet, liikunta- ja kuntoilupaikat. Matkailuyritys Montreal-mailat (nykyään Warrior), Laivarannan satama ja sen palvelut, Elbatar-risteilyalus, Padasjoen leipomon ruisleipä Sellaiset palvelut, jotka vielä ovat ihmisiä lähellä ja jotka antavat uskoa elämään. Jääkiekkomailat ja keinutuolit. 40. Mitkä ovat kuntanne keskeiset luonto- ja rakennuskohteet? Päijänne Evon retkeilyalueet Kansallispuisto Päijänteen kansallispuisto, Päijänne muutenkin. Laivarannan ja Mainiemen alue. Satama, Kullasvuoren alue Kansallispuisto Sivu 26
Päijänteen kansallispuisto (n. 90 % Padasjoella) Padasjoen kirkko Satama Kullasvuori Kelvenne -luonnonpuisto Kelven, useat kyläyhteisöt, Padasjoen kirkko Järvimatkailu Kullasvuoren ja Mainiemen alueet ja satama Päijänteen helmi Laivarannan palvelut Päijänteellä Päijänne! Kansallispuisto. Kirkko ja erinäiset rakennukset ympäri pitäjää Kelvenne Luonnonsuojelualueet (mm. Kelvenne, Virmaila, Vesijako..) Kirkko, Kuntala, Kullasvuoren koulu, kartanot Päijänne, kansallispuiston alue + Kullasvuori/Mainiemi Päijänne, Tarus. Kansallispuisto, kirkko, kartanot Vanhuksien asumispalvelujen laajentaminen. Kelventeen luonnonpuisto Kelvenne, Päijänne, Kullasvuori Päijänne, Laivaranta, bifurkaatiojärvi Vesijako, Kelventeen luonnonpuisto! Kullasvuori (ei saa enää rakentaa!), Päijänne vapaaksi lisärakentamiselta, kosteikkoja voisi tehdä, esim. Maakesken Rekiän lahti?! (Ei terminaalia). Päijänne, Päijänteen kansallispuisto. Kelventeen kansallispuisto, Vesijärven luonnonpuisto, Ilvespolku, Kullasvuoren lomakiinteistöt, satamaalue. Sivu 27
Päijänne, kylämiljööt. Päijänne saarineen, Päijänteen kansallispuisto, Kirkkojoki, Kullasvuoren alue (tosin kunnan pilaama teillä, rakennuksilla ja latupohjilla). Saksalan kartanon alue kujineen ja laitumineen. Auttoisten ja Vesijaon kylämaisemat. 42. Jos on, miten kuvaisitte sen oleellisia piirteitä? (esim. lahtelaiset sanovat olevansa "Lahesta" ja Hollolassa käytetään l:ää: Ehlota mitä ehlotat, mutta älä mahlottomia) Paljonkin Sama kuin Hollolan, d muuttuu l:ksi Olen padasjokelainen ihmiin Samat piirteet "Patasjoelta lähleteän tai tehleän!" Padasjoen murties käytetään älleä aika paljon. Eri kylillä on erilaiset murtiet. Minä teäl Patasjojel ole syntynyt ja teäl kaiken aikansa elää kököttänyt niin kyllä minä jotakin tielän. Lähellä edellämainittuja (d lausuttu l:nä) Palasjoella puhutaan hollolalaista. Padasjoella on useampia murteita. Esim. Auttoisten murre on aivan omaa laatuaan. Koska nykyään vain vanhat ihmiset puhuvat murteella, aika vaikea sanoa oleellisia piirteitä. Äitini käyttää ainakin erikoisia verbejä: mm. hunkastaa (lähinnä etsiä). Kuminauha on kummilanka, kahvilupin alunen on tassi jne. Käytetään myös l:ää ja lisäksi ea, eä (miteä, mäniä) Vanhat ihmiset osaavat vielä l:ää käyttää Padasjoen murteessa. Patasjokelainen Työikäiset ja sitä nuoremmat puhuu kyllä ihan yleiskieltä, joka menee täydestä kaupungissakin, mutta vanhojen ihmisten puheesta murteen vielä kuulee Sivu 28
- ja Padasjoen murteessa sanotaan "ihlan mahloton". Käsittääkseni Padasjoen ja Hollolan murre ovat lähimpänä toisiaan. Padasjoella, esim. Auttisten murre erottuu selvästi muista Lahden seudun murteista. Kysymys "Onks teä keäretorttu öylöist" kuvaa hyvin Padasjoen vanhaa murretta, jota ei juurikaan enää kuule. 43. Miten murteenne eroaa mielestänne lähikuntien murteista? Meillä on sekoitusta hämäläisten ja karjalaisten murteista En tunne alueen murteita kovin hyvin. Paljon samaa on, esim. Arrakoskella pohjoiseenpäin Kuhmoisiin ja Anttoisilla Lammiin päin. Ei sanottavasti. Täällä puhutaan aika paljon lähinnä kirjakieltä. Padasjoella esim. "meniä, tulia", Kuhmoisissa "menii, tulii". Tähän on vaikea sanoa mitään, koska en tiedä millaista murretta lähikunnissa käytetään Padasjoen sisälläkin on monet murheet. Vaan kyllähän se on lähes kokonaan jo yleiskieltä. Joku sanoo, että Padasjokelainen sanoo "niämi", kun pitää sanoa "niemi". En tiedä, kuinka erottuva piirre tuo onl Eip paljon, murteet sekottuvat Ei paljon Eivät paljon, vokaaleja äännetään paikkakunnittain toisin, esim. "mänj" ja "menj". Täällä me = myö. Kuhmoinen ja Sysmä itämurteita, selvä ero. Asikkala kiäntyy, keäntyy. 44. Mitkä ovat kuntanne historian ja kulttuurin tärkeimmät tapahtumat ja henkilöt? Nuijasota Sivu 29
Taas ovat tiedot puutteelliset: Arvidssonilla on jopa oma muistomerkki. Saksalan kartanossa lienee majaillut muitakin vaikutusvaltaisia aikain saatossa. Myös P.E. Svinhufvud toimi täällä joitakin vuosia käräjätuomarina. Tapahtumista kerrotaan mm. Nuijasodan "veripellossa". Nuijasota, Arvidsson Nuijasota Nystölän taisteluineen ja viime sotiin lähdöt A. I. Arvidson Enni Id Kalevi Nurminen, Urpo Korhonen Nuijasota, A.I.Arvidson, Virmailan suku Nuijasota, josta on muistopatsas Arvid Iivar Arvidson, muistopatsas Adolf Ivar Arvidsonin syntymän muistokivi Saksalan kujan varressa. Maatalousnäyttelyt v. 1956. Arvidson, Fieandtit Kivennavan Kihut. Kuutamohullujen yö. Historian henkilöistä juuri edesmennyt olympiavoittaja Urpo Korhonen. Arvidson, Creutz Nuijasodan verilöyly Nyystölässä. Topias Kilpi (Padasjoen kotiseutumuseo), Karl Fieandt (kunnallispolitiikka ym. 1800-1900-luvuilla), monet maatalojen isännät ja emännät. Suomalaisuusmies Adolf Ivar Arwidsson syntyi Padasjoella A.I. Arwidsson kävi syntymässä. Nuijasota. Nuijasota, 1597 tammikuu n. 300-400 nuijamiestä "surmattiin". Arvidsson, Adolf Ivar Vuoden 1918 sodan "rajapitäjä". Pikantissa joka kuukausi vaihtuvat taidenäyttelyt. Se on Callery. A.I. Arvidsson-seminaari ja muistomerkki. Kirkko ja jumalanpalvelus joka sunnuntai. Nuijasota Nuijasota, A.I. Arvidson A.I.Arwidsson Nuijasota, Arvidson. Nuijasodan taistelu, kartanot esim. Saksala, Fieandtin ym. suku Sivu 30
Nuijasota, A.I. Arvidssonin syntymäkunta, Verhon kartanon ja muiden kartanonomistajien merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus vuosisatojen ajan. Naivistitaiteilija Enni Id. (Svinhufvud kosi nuorta Ellen Timgreniä Arrakosken kulttuurimaisemassa!) Nuijasota, A.I. Arwidsson. Nuijasodan verilöyly Nyystölässä, A.I. Arvidson. 45. Miten kuvailisitte kunnassanne asuvia ihmisiä? No vaikea sanoa Olen kokenut padasjokelaiset melko vaikeasti lähestyttävinä (ei tosin kaikkia!) On paljon sisäänlämpiävyyttä; kanta-asukkaat ovat paljolti sukua keskenään. Ulkopuolinen on ulkopuolinen loppuun saakka. - rumia, ainakin aamuisin peilikuvassa!!! Hitaita, itsekeskeisiä, yritteliäitä Tavallisia, jäyhiä hämäläisiä. Peruspadasjokelainen on hieman sisäänpäinkääntynyt, aluksi vähän jäyhä, joka tutustuttaessa osoittautuu huumorintajuiseksi ja mukavaksi henkilöksi. Ihmisläheisiä, ahkeria, auttavaisia ja itsepäisiä. Hitaita hämäläisiä Tyypillisiä hämäläisiä. Uteliaita, kateellisia, sosiaalisia Maalaisia Maalaisväkeä, koulut jääneet vähiin. Ikääntynyttä hämäläistä väkeä, joukossa jonkin verran karjalaisia haastajia. Nuorisoa vähän. Osa hitaita hämäläisiä, osa ulospäin suuntautuvia, sairastetaan paljon, iäkkäitä, oma reviiri tärkeä. Tyypillinen maaseutukunta. Sivu 31
Sisäänpäin suuntautuneita Perusmaalaisia Harkitsevia, paitsi kaikki "maallemuuttajat". Haluavat paljon/mitä? Eivät tiedä itsekään. Jäyhiä, itseriittoisia laumasieluja, eivät uskalla sanoa mielipidettään jämäkästi, ylpeitä, "mättäivät kuin hämäläiset avantoon", Ei oteta kanssaihmisiä huomioon, ajetaan omia etuja järjettömästi. Vanhoillisia, eristäytyneitä, muukalaiskammoisia, kylillä lähes kaikki sukulaisia, lestadiolaisuus. Kylittäin ollaan hyvinkin me-henkisiä. Kantaväestö näyttäisi olevan "ristiin naitu". Muualta muuttaneet kokevat olevansa ulkopuolisia. Siis: sisäsiittoisia ja hämäläisiä jurrikoita. Huumorintajuisia, "lupsakoita", vaikka olemmekin hämäläisiä. Vakaita hämäläisiä. 46. Mitä historian kohokohtia muistatte lähikunnissa tapahtuneen? En muista. Onhan se tämä yleinen lama ja maatalouden loppuminen. Historia ei ole vahvimpia alojani. Kansalaissotaan liittyviä surullisia tapahtumia on Hämeessä kaikkialla. 1918 taistelut Kuhmoisissa Viittaus Nuijasotaan Vääksyn kanava valmistui. Nuijasota -> nuijapatsas Nuijasodan ratkaisutaistelu 1597 tai jotai sinnepäin. Taitaa jäädä historiaan Lahden doping-kisat, jotka ei kylläkään olleet "kohokohta". Anianpellon markkinat Vääksyssä. Anian neidon valinta siellä. Kuhmoinen kuhtuu. Vapaussodan taistelut Nuijasota, Vapaussota 1918. Sivu 32
Vääksyn kanava, Mommilan laukaukset: Alfred Kordelin, Evon metsäpalo Marie-myrskyn johdosta. Kärkölän "Päijänne-tunneli". Asikkalan Anianpellon taistelu Lahdessa ym. v. 1918 tapahtumat. 47. Mitkä ovat kuntanne tärkeimmät kulttuuri/urheilutapahtumat? Lasten jalkapallokoulu kesällä ja urheilukisat lapsille. Kylien kesäjuhlat. Enemmän on pieniä, säännöllisiä tapahtumia kuin yksittäisiä suuria. Säännöllinen toiminta niin urheilussa kuin kulttuurissa (esim. Taideyhdistyksen Pikantti, aktiivinen harrastelijateatteri, työväenopiston elokuvat) onkin kuntalaisen kannalta tärkeämpää. Suurista ehkä suurin on Päijännepurjehdus. Kesäteatteri Virmailan sukujuhlat, kesäteatteri Sahtimarkkinat ja laivarannan eri tapahtumat Sahtimarkkinat, kuntien välinen yleisurheiluottelu Sahtimarkkinat, Kuutamohullujen yö. Sahtimarkkinat Täällä ei ole mitään mainittavampia tapahtumia Sahtimarkkinoiden lisäksi, eikä se ole kulttuuria sen enempää kuin liikuntaakaan Jalkapallon kyläturnaus. Kesäteatteri, hiihtokilpailut, suunnistuskilpailut, yleisurheilukisat, ammuntakilpailut Sahtimarkkinat, Päijänne-purjehdus Nakujuoksu, Sahtimarkkinat, Päijänne-purjehdus Taideyhdistyksen galleria Pikantti kulttuurin puolelta, urheilussa ei oikein ole sellaista, mihin enemmän osallistuisi väkeä. Onhan täällä esim. -hölkkä, mutta osallistujia on ollut alle 10. Nothing! Sivu 33
Kuutamohullujen yö, konsertit ym. taidetapahtumat, yleisurheilu (sajakisat), vesijuoksu, kuutamomelonta, itsenäisyyspäiväjuhlat. Noin joka toinen vuosi on pidetty Taideyhdistyksen toimesta "Kuutamohullu" -tapahtuma, jossa tapahtumia ympäri kk:ta aamusta yöhön. Päijänne-purjehdus, Arktinen hysteria. Niitä ei valitettavasti ole. Kulttuurissa kirkkokonsertit 48. Onko kunnassanne muita suuria yleisötapahtumia? Mitä? Päijännepurjehdus Jo kertaalleen mainittu Kuutamohullujen yö. Konserttitarjonta on paljolti seurakunnan (usein yhteistyössä kunnan kanssa) varassa. Sahtimarkkinat, Päijänne-purjehdus, Arktinen hysteria Sahtimarkkinat - sahtimarkkinat - Päijännepurjehdus Sahtimarkkinat Sahtimarkkinat Sahtimarkkinat Kylien kesätapahtumat Talvella lentotapahtuma Hietarannassa Päijänteellä Nakujuoksu Päijännepurjehdus Sahtimarkkinat heinäkuun 1. lauantaina Kovin on vähäistä ihmisten osallistuminen tilaisuuksiin ylipäänsä Sivu 34
Sahtimarkkinat. Päijännepurjehdus, sahtimarkkinat Arktinen hysteria Joka toinen vuosi Kuutamohullujen yö -tapahtuma Sahtimarkkinat heinäkuussa Sahtimarkkinat Sahtimarkkinat (ihan perseestä!) On, jos jonkinlaista hössötystä. Joulunavaus, sahtimarkkinat... Sahtimarkkinat Sahtimarkkinat, Yrittäjien kesä- ja joulukauden avajaiset. Kesällä sahtimarkkinat, jotka järjestää Padajoen yrittäjät, ei kunta. Sahtimarkkinat. 50. Missä paikkakunnan yhdistyksissä, järjestöissä tai osuuskunnissa toimitte aktiivisesti? Muu yhdistys tai järjestö, mikä metsästysseura metsästysseura metsästysseura 53. Oletteko osallistunut kunnassanne vapaaehtoistyöhön/talkoisiin tai muihin me-henkeä kohottaviin tilaisuuksiin? Mihin? SPR:n ja maanpuolustustyöhön sekä puolue Seurakunnan puitteissa paljonkin. (Muut talkoot ovat kyläyhdistysten.) Aikaisemmin myös partion toimintaan, kun lapset olivat mukana. Eläkeliiton vapaaehtoistoimintaan, kylän talkoisiin, metsätys- ja riistanhoitotehtäviin Sivu 35
- eril. kylä "projekteihin" Vapaaehtoistyöhön SPR, vanhustyöhön "Lähimmäistupaan" Mm. urheilukilpailut ja yleisurheilukoulut Erilaisten tapahtumien talkooväkeen. En ole Kyllä, pitänyt kylällämme olevaa museota toiminnassa ja pystyssä. Seurakunnan vapaaehtoistyö on tuttua. Kylässä seurojentalon kunnostustalkoisiin sekä rukiin niittotalkoisiin. Kouljuttuihin, siivous Silloin tällöin Kylätoimintaan. Yhteisvastuukeräykseen, Sotainvalidikeräykseen. Toimitsijatehtävissä kisoissa, teemapäivien järjestelyihin. Sahtimarkkinoiden Yleisurheilutapahtumat! Joskus Lions-toiminta, seurakunnan vapaaehtoinen. Tienvarsien siivoustalkoot, Enni Idin mökin kunnostustalkoot, SPR:n paikallisosaston tempaukset. -seuran ja 4H-yhdistysten talkoisiin. 54. Annatteko tai saatteko naapuriapua? Milloin ja mihin? Ei tarvita Kyllä. Varsinaisia naapureita meillä on vähän, mutta muuten pyydän apua tarvitessani (esim. kimppakyytejä, kissan hoitoa ja postilaatikon tyhjennystä matkan aikana yms.) Sivu 36
En tarvitse vielä Kyllä Kyllä, talkooapua puolin ja toisin. Joskus kyyditystä, esim. tuttuja vanhuksia palvelutalolta kylään tai kirkkoon. Annamme ja saamme, akuuteissa tilanteissa. Tarvittaessa kuljetetaan lapsia kirkolle vuorotellen. Apua on annettu ja myös saatu tarvittaessa. Kyllä, viimeksi perunan nosto Kyllä, milloin mihinkin. Aina. Sieni- ja marjapaikat tutuiksi. Silloin tällöin, erilaisia pieniä töitä. Naapurit täällä kirkonkylällä ovat jääneet etäisiksi. Lähinnä hyvät päivät toivotellaan, jos satutaan näkemään. Kuvaavaa on, että vastapäisessa omakotitalossa asuvaa miestä en ole koko lähes 20 vuoden aikana nähnyt kertaakaan, enkä siis edes tunnistaisi tätä, vaikka nimen toki tiedänkin ja emännän kanssa ollaan tervehdysväleissä Eipä juuri, joskus vähäisen. Naapurin aidan leikkaan. Jonkinverran, esim. tienauraus. Juttelen mielelläni vanhusten kanssa, kun tapaamme tiellä. Tarvittaessa kyllä Kyllä, lumenauraus. Kyllä. Lapset saa välillä sijoitettua vähäksi aikaa naapuriin Kyllä saan, kaikkeen tarvitsemaani. Tarvittaessa pyytämällä, tai sitten ei. Autetaan erilaisissa sekatöissä vanhempia ihmisiä. Sivu 37
Satunnaisesti vanhemmille ihmisille pientä apua. 55. Mitkä ovat kunnassanne/kotonanne perinteiset ruoat? Arkena Tavallinen kotiruoka Pyhänä - Arkena - Pyhänä Kotona useimmiten joku liharuoka. Tärkeintä on, että katamme sen ruokailuhuoneeseen ja syömme yhdessä ajan kanssa. Arkena Pyhänä Perunat ja lihapullat, kaalilaatikko Perunamuusi, palapaisti, paistettu kala Arkena Pyhänä Peruna + jauhelihakastike Hämäläinen pitopöytä juhalpyhinä Arkena Pyhänä Läskisoosi ja perunat Lihakeitto Arkena Pyhänä Perunat ja erilaiset kastikkeet Joku laatikko Arkena Ei oikeastaan mitään säännöllistä Pyhänä - Arkena Peruna, jauhelihakastike, salaatti Pyhänä - Arkena Pyhänä peruna ja kastike kanaa, lihaa Arkena Pyhänä Perinneruoka kunnassa: perunavelli, ruisleipä, sahti. Kotona usein kalaa, oli sitten arki tai pyhä. Kalaa usein Arkena Pyhänä Kala- ja liharuokia Kala- ja liharuokia Sivu 38
Arkena Pyhänä makaroni, jauheliha peruna, liha Arkena Pyhänä Perunat, kastike, sopat, laatikot Perunamuusi, laatikot yms. Arkena Pyhänä Peruna + särvin Perunavelli, graavikala, ruisleipä, kotikalja Arkena - Pyhänä Juureslaatikot 59. Mitä odotatte seurakunnaltanne? Avoimmuutta Hengellistä yhteisöä - henkilökohtaisesti. Historiallisista (mm.) syistä seurakunnalla on maassamme paljon muitakin tehtäviä - kenties jopa liian paljon perustehtäviä toteuttamisen näkökulmasta. Rinnalla kulkemista - aktiivisuutta puolustaa oman roolinsa säilyttämiseksi mahd. kuntaliitostilanteessakin. Lähestymistä arkisissa asioissa, että "kirkon kynnys ei olisi niin korkea". Kirkon tärkeimmän tehtävä eteenpäin viemistä! Välittämistä ja syrjäytyvien huomioimista. En mitään Pysyä itsenäisenä Että se voisi kutsua kaikki kansat Padasjoelta Jumalan valtakuntaan. Seurakunnan pitäisi laajentua ja toiminnan pysyä vähintään yhtä virkeänä kuin nytkin. Inhimillistä, suvaitsevaa palvelua. Palveluja ja tukea tarvittaessa. Sielunhoitoa Paneutumista enemmän yksilön ja ihmisen huonovointisuuteen. Ei riitä Särkyneiden illat kirkossa. Sivu 39
Lähimmäistyön tehostamista. Palveluja Ryhtiä julistaa Jumalan sanaa totuuden mukaisesti! Kaikkea, yhteisöllisyyttä, hyväksymistä, heikoimpien kannustamista, hyvää yhdessäolemista, vahvaa evankelointia ihmisille, (ettei kukaan jäisi kylmäksi), lähetystyötä. Nuorille voisi pitää elämän hallinta ja tarkoitus + selviytymis kursseja/iltoja, myös lapsille. Enemmän yhteisöllisyyttä, koko suku jumalanpalvelukseen, ei vain pieni %. Maallikkojen mukaanotto, ei perinteistä pappi puhuu, muut kuuntelevat. Lämpöä, rakkautta, turvaa Padasjoen seurakunta toimii nykyisellään kiitettävän aktiivisesti, myös kulttuurin tarjoajana, viittaan täällä järjestettyihin konsertteihin. Seurakuntaelämä aika sisäänlämpiävää, seurakunnan pyrittävä lähemmäs kaikkia kuntalaisia. 60. Mikä on mielestänne "paras" kirkko (rakennus) essä? En osaa sanoa Minusta "parasta" kirkkoa ei ole. Padajoella on nyt kotikirkko, Hollolan vanha kirkko on historiallisesti merkittävä, Lahdessa Ristinkirkko on (sisältä) kaunis. Ei ole mielekästä vertailla tällä tavalla Hollolan kirkko Tottakai Padasjoen kirkko! Padasjoen kirkko Asikkala En tunne kirkkoja Sivu 40
Historiallisesti Hollolan kirkko, arkkitehtuurisesti Mukkulan kirkko. Lahti Taas vaikea vastata, koska en tiedä, millaisia kirkkoja on muualla. Monessakin kysymyksessä on nyt oletettu, että vastaaja tuntisi maakuntaa laajemminkin. Hollola Hollolan kivikirkko Ristinkirkko Lahdessa. Hollolan Padasjoen tietysti, vaikka en tiedäkään millaisia muualla on Paras kirkko on se, jossa on eniten kirkkokansaa. Hollolan kirkko 61. Hautapaikkaa voidaan pitää myös ihmisen viimeisenä/lopullisena asuinpaikkana. Mihin hautausmaahan haluaisitte mieluiten tulla haudatuksi? Poltettuna tuhka metsään siroteltuna Ainakaan vielä en osaa pitää hautapaikkaa tärkeänä, Jos lapseni haluavat käydä haudallani, saisi se olla heitä lähellä. Tärkeämpää on, että itse olen taivaassa. Kotikuntani multiin Padasjoelle (tai Hollolaan= Padasjoelle Padasjoen Sivu 41
Asikkala tai Padasjoen Padasjoen hautausmaa Padasjoelle kirkonkylään Padasjoen Padasjoelle, ehdottomasti Padasjoen hautausmaa Padasjoen tai siroteltuna Päijänteen aaltoihin Padajoen Padasjoen Padasjoen hautausmaahan (paikka jo ostettu!) tai Lammi Padasjoen, tietysti! 62. Oletteko seurakunnan jäsen? Minkä Padasjoen ev. lut. Padasjoen srk Sivu 42
Padasjoen ev. lut. Padasjoen Padasjoen Padasjoen ev.lut. srk Padasjoen Padasjoen Padasjoen srk Padasjoen ev.lut. Padasjoen srk Padasjoen Padasjoen Ev. lut. Padasjoen Padasjoen Padasjoen Padasjoen Padasjoen Padasjoen Padasjoen Sivu 43
63. Mihin maakuntaan kuntanne kuuluu? eseen eseen Sivu 44
en 64. Mitä pidätte omana maakuntananne? Sijoista kilpailevat Etelä-Pohjanmaa, Sydän-Häme ja Häme Hämettä Sivu 45
Häme En mitään Häme P-H Häme Häme 65. Mikä maakunnan merkitys teille itsellenne on? Pohjanmaalla on juuret, Sydän-Hämeessä (Pirkanmaalla) lapsuuden maisemat - ja nyt olemme tässä. Ei kovin merkittävä - osa identiteettiä Hämäläisyys monen sukupolven ajalta. Tuskin merkitystä Aika pieni, joskin se usein tulee mainittua. Ei mikään Sivu 46
en tunnettavuus Ei oleellista, sillä on vain se, että kauempana asuva hahmottaa asuinpaikkani. Ei mitään merkitystä Ei kai nyt sillä paljoa... Ei merkitystä Hämäläisyys Ei merkitystä! Alue alueiden joukossa! (vahva sellainen). Ei merkitystä Täällä ovat Hämeen heimolaiseni! Kotiseutu! Kuntaa seuraava asuinidentiteetin luoja. 67. Mitkä ovat maakunnan palkitsemismuodot? En tiedä Jollekin herralle mitali rintaan. Viiri? en tiedä Maakunnan yrittäjä Hah!? Missä asiassa? Outo kysymys. Sivu 47
68. Mikä on maakuntavaakunan aihe? Vedeneito Wellamo-neito Vellamo Vellamo Vellamo - veden neito Vedenneito Merenneito Vellamo Vedenneito Vedenneito Wellamo Vellamo : Wellamo-merenneito, Häme: Ilves en tiedä Kai se Vellamo, mikä se nyt sitten onkaan... Vellamo >merenneito Wellamo-neito Vedenneito "Päijätneito" Vellamo Vellamo Sivu 48
Vellamo Wellamo Joku merenneito, aika surkea. 69. Halutessanne voitte kertoa tässä kuntasuhteestanne ja asioista, joita ei ole huomattu kysyä Olen muualta tullut ja siksi "ulkopuolinen". Ja syntyjäni poissa juuriltani (eteläpohjalainen hämäläisessä tehdaskaupungissa). Ensimmäisen sukupolven kaupunkilainen ja nyt pienen maalaiskylän kirkonkylässä. Vuosia ulkomailla elänyt. Mutta sitä toivoisin, että myös kotipaikkakuntalaiset ja me kaikki yhdessä tekisimme arjen valintoja kotiseutumme puolesta: ostokset omassa kunnassa, lähiruokaa jos mahdollista, lapset oman kunnan lukioon.. Ja vielä enemmän: että edes suosisimme suomalaista (säilyttääksemme maamme elinkelpoisena). Se tulee vuosi vuodelta vaikeammaksi. 70. Miten toivoisitte mahd. kuntien integrointitilanteessa pienten "liittyjien" vaikutusmahdollisuuksien järjestettävän??? Mielelläni vastailin! Vähän "lainaten" Arvidsonia: Asikkalalaisia emme ole, lahtelaisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis PADASJOKELAISIA! Vertailukysymyksiin on tosiaan vaikea vastata, kun ei käytännössä koskaan käy muualla Päijät- Hämeessä kuin joskus harvoin Lahdessa isommissa/erikoisalan kaupoissa ja vieläkin harvemmin Asikkalassa. Silloinkin ajetaan suoraan tiettyihin liikkeisiin ja kiireesti takaisin. Haluaako kuntalaiset pysyä omakuntalaisena, paras vaihtoehto kunta vai kaupunki, jos joudutaan liittymään johonkin isoon kunta/kaupunki liittymään. Miksi? Olisiko jokin autonominen vaihtoehto? Haluammeko liitosasioista kuntalaismielipidekyselyn? (Haluamme kyllä?!). Mistä me kuntalaiset saamme salatuista asioista, neuvotteluista tietoa? Mihin meitä "pölyhiukkasia" ollaan lakaisemassa! Kunnan päätäntävalta ja itsenäisyys on säilytettävä. Palveluja voi tuottaa naapurikuntien kanssa yhteistyössä, mutta en halua lahtelaiseksi! En kannata suurkuntaa. Jos päätöksenteko siirtyy Lahteen, muut päättävät asioistamme. Lahdesta tulee meille Moskova tai Bryssel, mistä sanellaan päätökset. Lähidemokratia häviää. Samoin palvelut. Yhteistyötä voi tehdä ja järkeistää toimintoja ilman yhdistymistäkin ja kuntien hävittämistä. Olisi surkeaa olla lahtelainen. Sivu 49