Saunallinen ohjelmakimara rakentui kesäkeitaaseen s. 6

s. 5 s. 8 s. 10 s. 12 Simolan pommitukset eivät unohdu Karjalaisilla kesäjuhlilla helkähtää taidokas sanankäyttö Palkittu Vocal Motion Six hurmaa livenä Löylyissä sopu antaa sijaa kesäkuu 11.6.2014 evankelis-luterilaiset seurakunnat www.lappeenrannanseurakunnat.fi Saunallinen ohjelmakimara rakentui kesäkeitaaseen s. 6 Kirkkokahveilla kuin kirkonmäellä s. 11

Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. uusi kasvo YHTYMÄ 3 1. Joh. 3:1 Gallup Pääkirjoitus Pakkosyöttöä vai perinteen siirtoa? Keskustelu luvallisesta ja luvattomasta tavasta käsitellä uskonnollisia kysymyksiä kouluissa on suorastaan aaltoillut mediassa ja kahvipöydissä. Suvivirren laulamisesta olemme jo sopineet, siihen on annettu sekä lupa että kehotus. Virsivisakin on Opetushallituksen mielestä ihan hyväksyttävää kulttuuriperinteen siirtämistä nousevalle polvelle. Hyvä niin, sillä kristinusko on olennainen osa länsimaista kulttuuria. Ilman kristinuskon ja antiikin tuntemusta emme ymmärrä sitä. Tämä koskee tietysti myös suomalaista elämäntapaa. Sekä luterilaiset että ortodoksiset perinteet opettavat meidät ymmärtämään kansallista mielenmaisemaamme. Otsikon kysymys voidaan, jos näin halutaan ajatella, esittää kaikesta kouluopetuksesta. Asioita on mahdollista lähestyä joko mielenkiintoisella ja moniarvoisella tavalla tai puisevasti ja pakkosyöttämällä. Opettajalla on oma maailmankatsomuksensa, joka varmasti välittyy ja saakin välittyä hänen opetuksessaan, kun hän on aidossa vuorovaikutussuhteessa oppilaisiinsa. Kun tunnemme oman kulttuurimme hyvin, pystymme tekemään siitä myös itsenäisiä johtopäätöksiä. Juuri tuon tietämyksen perusteella voimme arvioida säilyttämisen arvoisen ja pois joutavan. Rajanveto hartaudellisen ja tiedollisen aineksen välillä on tietysti sekä tärkeää että hankalaakin. Mutta kun esimerkiksi Venäjällä tai Kreikassa ortodoksisuus näkyy pääsiäisen aikaan kaikkialla, on jokaisen siellä asuvan oltava selvillä siitä. Jos Kreikassa vastaantulija sanoo satunnaiselle turistille tai bussien mainoskyltissä lukee Kristus nousi kuolleista, pitäisikö juristit kutsua paikalle selvittämään asioita? Maapallo on aika pieni planeetta ja väkeä sen avaruusristeilyllä niin runsaasti, että meidän tulisi, ei vain tulla toimeen keskenämme, vaan kokea myös syvää yhteyttä - meidän kaikenlaisten ihmisten, nuorten ja aikuisten! Kirkot ovat nyt kesällä avoinna. Niihin saa tutustua jokaikinen kesävaeltaja jumalanpalveluspaikkoina tai kulttuurikohteina mielensä mukaan. Iloisia lukuhetkiä kesäisen lehtemme parissa! Mikko Ojanen seurakunnan kappalainen Seurakuntatervehdys π Julkaisija seurakuntayhtymä Päätoimittaja Mikko Ojanen Toimitussihteeri puh. 040 3126 818 marinella.ruutu@evl.fi Kirkkokatu 10 A, PL 45 53101 Lappeenranta Toimitusneuvosto Antti O. Arponen, Keijo Martikainen, Timo Mattila, Mikko Ojanen, ja Marja Talikka 11.6.2014, kesä-elokuu 47. vuosikerta Lehti jaetaan maksutta kaikkiin kotitalouksiin Lappeenrannassa. Painosmäärä 45 406. Seuraava numero ilmestyy 3.9.2014. Aineistot lehteen voi toimittaa sähköpostitse os. lappeenranta.tiedotus@evl.fi 15.8.2014 mennessä. Juuri tuon tietämyksen perusteella voimme arvioida säilyttämisen arvoisen ja pois joutavan. Kannen kuva Ilmoitusmyynti Etelä-Saimaan myyntineuvottelijat: Arja Husso puh. 040 554 0038 Luottamushenkilöltä Pienestä isoon seurakuntaan ja yhtymään Tunnen itseni etuoikeutetuksi. Olen syntynyt Suomessa, evakossa T.L. Koskella. Meillä on neljä vuodenaikaa. Nyt luonto on puhjennut parhaimpaan kukkaloistoonsa. Satakieli laulaa monisointuista lauluaan kirjoittaessani tätä Sirkjärven rannalla. Seurakuntayhtymään kuuluu viisi seurakuntaa. Olemme valtuustossa hyväksyneet yhdessä Uskoon ja vastuuseen -asiakirjan sekä henkilöstö- ja kiinteistöstrategiat, jotka ovat ohjenuorana päätöksenteossa. Toimintamme on pohjautunut vastuullisuudelle, oikeudenmukaisuudelle, totuudellisuudelle ja pyhän kunnioittamiselle. Kirkon luottamustehtävät ovat olleet minulle tärkeitä ja mielenkiintoisia jo Ylämaan seurakunnan aikana. Emme saaneet kappeliseurakunnan statusta. Meidät on kuitenkin otettu hyvin vastaan Lappeen seurakunnassa. Ylämaan kunnalla ja Ylämaan seurakunnalla oli jo hyvä yhteistyö, joka on jatkunut Lappeen seurakunnan ja Ylämaan Kotiseutuyhdistyksen välillä. Olen opetellut laajaan yhteistyöhön seurakuntayhtymässä. Lappeen seurakunnalla on kolme kirkkoa ja suuri maaseutualue, mikä tuo haasteita seurakunnan toiminnalle. Olemme selviytyneet niistä. Jumalanpalveluksia on pidetty Ylämaan, Nuijamaan ja Lappeen Marian kirkossa sekä Pontuksen ja Vainikkalan seurakuntataloilla. Maakirkkoja on järjestetty Vilkjärvellä, Rapattilassa, Metjärven leirimajalla, Sirkjärvellä ja Nutikalla. Seurakunta on vastannut kirkollisista toimituksista. Rohkaisen kaikkia seurakuntalaisia käymään kirkossa, kertomaan toiveitaan seurakunnalle ja osallistumaan sen järjestämiin tapahtumiin. Tulevaisuus seurakuntayhtymässä? Viime vuoden tilinpäätös kertoo miljoonan euron ylijäämästä. Tämä vuosi näyttää talousjohtaja Irmeli Hakkaraisen mukaan lähes yhtä hyvältä tai ainakin kohtalaiselta: Olemme varsin tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseen. Tähän on luottamushenkilönkin hyvä yhtyä. Olemme myyneet seurakuntayhtymän kiinteistöjä, joita seurakunnat eivät enää tarvitse toiminnassaan. Kaislarannan kaavamuutos on saatu liikkeelle. Se on tulevaisuuden mahdollisuus. Seurakuntayhtymässä on kehitetty toimintoja henkilöstön kanssa. Työsarkaa riittää tulevallekin valtuustokaudelle. Odotan kirkolliskokoukselta kirkkoa uudistavia päätöksiä. Lappeen seurakunta, Marian kirkko ja kellotapuli valmistautuvat 600-vuotisjuhlavuoteen. Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Heitän tällä palstalla kirjoitusviestin Antti Erämolle Sammonlahteen. Marja Hovi Yhteinen kirkkovaltuusto Yhteinen kirkkoneuvosto Lappeen seurakuntaneuvosto Henkilöstöasiain johtokunta Kaisa Heiskanen puh. 040 631 1576 Merja Luhtanen puh. 040 746 4334 Maarit Vento puh. 040 554 0036 Sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@esaimaa.fi Puhelinmyynti Päivi Imeläinen, puh. 040 554 0037 Anja Leiniäinen, puh. 040 746 4332 sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@lehtimedia.fi Paino Saimaan Lehtipaino Oy Juha Eklund on toiminut aiemmin kirkkoherrana Rautavaaralla 1984 1992. Sveitsi vaihtuu Sammonlahteen Juha Eklund aloittaa työnsä Sammonlahden seurakunnan järjestyksessään toisena kirkkoherrana elokuussa. Hänen virkaanasettamisensa tapahtuu sunnuntain 10.8. messun yhteydessä. Suomalaisten pappina Sveitsissä vuodesta 2010 toiminut Eklund kävi toukokuussa Suomessa suunnittelemassa uuden työyhteisönsä kanssa syksyn ohjelmaa. Työntekijöihin hän oli ehtinyt tutustua vähän ennakkoon. Pyysin työtovereita vastaamaan sähköpostilla muutamaan antamaani kysymykseen sillä ajatuksella, että voisin paperilla tutustua heihin. Hän iloitsee Sammonlahden pestin tuomasta vaihtelusta. On kiva tulla työyhteisöön, jossa on jaettu vastuualueita ja jossa asioista voi keskustella. Uusi kotikaupunki ei ole Heinävedellä syntyneelle Eklundille ja tämän Lähetystyö fysioterapeuttivaimolle entuudestaan erityisen tuttu. Täällä tajuaa ihmisten luonteesta aika paljon. Postimerkit ja -kortit tuottavat tuhansia lähetystyölle Olemme vaimoni kanssa kotoisin Pohjois-Savosta ja koemme hyvin vahvasti olevamme itäsuomalaisia ihmisiä. Täällä tajuaa ihmisten luonteesta aika paljon. Kokisin olevani Kauhavalla tai Ala-Härmässä aikalailla enemmän vieraalla maalla kuin täällä Itä-Suomen nurkilla. Yksi houkutin Sammonlahden työn hakuun oli läheisyys kolmeen lapsenlapseen, jotka ovat jatkossa reilun kahden tunnin ajomatkan päässä. Kaksi Eklundien lapsista asuu Suomessa, yksi Saksassa ja neljäs muuttaa kesällä opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Liikuntaa, luontoa ja kulttuuria harrastava Eklund katsoo kirkkoherran päätehtäviksi työyhteisön ja seurakunnan paimenena olemisen sekä yhteistyön hakemisen ja tukemisen. Suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin monet tahot ovat edelleen halukkaita toimimaan seurakunnan kanssa yhdessä. Eklund näkee yhtenä kirkon tärkeimmistä tehtävistä seurakuntalaisten sitouttamisen kirkon jäsenyyteen ja kristittynä elämiseen. Ihmisiä pitää tukea ja kutsua sellaisella tavalla, ettei se ole kirkontornista huutelua, vaan rinnakkain mietiskelyä, toinen toistemme rohkaisua. Pyöriikö pöytälaatikossasi postikortteja, joita et raaski heittää kierrätyslaatikkoon, mutta joita et ole myöskään valmis arkistoimaan muistolaatikkoosi? Oletko joskus keräillyt postimerkkejä, mutta viime aikoina kokoelman kartuttaminen on jäänyt? Kaiken ikäiset ja kuvitukseltaan erilaiset postikortit ja -merkit, vanhat rahat sekä ensipäiväkuoret kelpaavat oman seurakuntasi lähetystyölle. Paikallisseurakuntiin toimitetut kokoelmat lähetetään säännöllisin väliajoin Suomen Lähetysseuralle Helsinkiin, missä vapaaehtoiset ammattilaiset lajittelevat merkit ja kortit myytäväksi kolmessa vuosittaisessa huutokaupassa. Viime vuosina huutokauppojen kysytyimpiä korttiaiheita ovat olleet eri paikkakuntien sekä Neuvostoliiton aikaiset kortit. Vuonna 2013 huutokaupat tuottivat Lähetysseuran ulkomaan kohteisiin reilu 30 000 euroa varoja, iloitsee seurakunnan lähetyskasvatussihteeri Maarit Berg. Berg rohkaisee myös työpaikkoja tai koululuokkia osallistumaan vain pientä vaivannäköä edellyttävään keräykseen. Lähetyskasvatussihteereiltä voi hakea valmiiksi kirjekuoria materiaalia varten. Kuorissa on ohjeet esimerkiksi postimerkkien talteen ottamisesta. Kuoren täytyttyä sen voi toimittaa myös suoraan Lähetysseuraan, sillä postimaksu on maksettu valmiiksi, Berg ohjeistaa. Vanhoja rahoja Berg ei kehota lähettämään postitse. Hän neuvoo myös toimittamaan postimerkkikansiot sellaisenaan seurakuntaan. Lisätietoja ja ohjeita korttien ja merkkien talteen ottamiseen: www.suomenlahetysseura.fi raija.kotaviita@suomenlahetysseura.fi Osallistutko johonkin kesätapahtumaan? Mihin ja miksi? Tomi Purhonen: Kesä kuluu työn merkeissä, minulla on vain yhden-kahden päivän vapaita. Kun on perhettä, lähteminen vaatii suunnittelua. Jos aikaa olisi, reissu huvipuistoon kiinnostaisi. Jenna Savikurki: Ainakaan vielä ei ole tiedossa mitään, mihin osallistuisin. Kesän suunnitelmat ovat auki, en ole ehtinyt miettiä niitä. Kesällä on kuitenkin lomaa. Tuula Kotro: Minulla ei ole sellaisia suunnitelmissa. Asun Taavetissa, joten ehkä en ole tietoinen kaikista tapahtumista. Jukka Leppänen: En osallistu. Viimeiset 19 vuotta kesä on mennyt töitä tehdessä. Kiertäisin mielelläni kaikki rockfestarit. Olen entinen rokkari ja soittanut muutamassa bändissäkin. Teksti, kuvat henkilöstöuutiset Joutsenon seurakunta: Kappalainen Sirpa Kiviniemi-Rosqvist on 50-prosenttisella virkavapaalla toukokuun 2015 loppuun asti. Hänen sijaisenaan työskentelee Kukka-Maaria Kalpio. Lähetyssihteeri Katriina Pyyhtiä on virkavapaalla 16.2.2015 saakka. Anna-Riina Aromaa hoitaa tehtävää virkavapauden ajan. seurakunta: Kappalainen (50 %) Pirkko Hänninen on virkavapaalla vuoden 2014 loppuun asti. Sammonlahden seurakunta: Nuorisotyönohjaaja Eija Myllyniemen virkavapaa päättyy 8.4.2015. Keittiöpalvelut: Kesärannan apuemäntä Kirsi Karppinen on virkavapaalla 18.3.2015 saakka. Hänen sijaisenaan toimii Pia Nikkinen. Lapsityö: Lastenohjaaja Tuija Aholan virkavapaa päättyy 13.4.2015. Perheasiain neuvottelukeskus: Johtaja Hannu Poutanen siirtyi eläkkeelle 1.6.2014. Pastori, erityistason psykoterapeutti ja psykodraamaohjaaja (CP) Pirkko Varis aloitti johtavana perheneuvojana 1.6.2014. Sairaalasielunhoito: Pia Haikonen on hoitanut sairaalasielunhoitajan tehtävää (50 %) 1.4.2014 alkaen.

4 TULEVIA ETAPPEJA HISTORIA 5 Juhlan aika Lappeen seurakunta 600 vuotta Vuosi 2015 on Lappeen seurakunnalle juhlavuosi ja merkittävä virstanpylväs. Tuolloin se saavuttaa 600 vuoden kypsän iän. Lappee mainitaan ensimmäisen kerran Turun maaoikeuden päätöksessä 25.6.1415, joka koskee rajatarkastusta Savon ja Lappeen välillä. Toinen varhainen merkintä on huomenkirjeessä lokakuulta 1416. Nämä dokumentit osoittavat sekä Lappeen kirkko- että hallintopitäjän olleen toiminnassa 1400- luvun alussa. Kirkkovuoden alku on seurakunnan suurta juhlan aikaa. Siksi juhlavuoden vietto aloitetaan kirkkovuoden vaihtuessa 1. adventtisunnuntaina 30.11.2014. Juhlavuosi päättyy joulukuun 2015 lopussa. Ajatuksena on viedä juhlavuoden teema olemassa olevaan seurakuntaelämään eikä rakentaa monia uusia erillisiä tapahtumia sen ympärille. Mitä parhaimmat puitteet Lappeen Marian kirkko saa jo kuluvan kesän aikana uuden maalikerroksen pintaansa. Myös kirkon sisustaa on kohennettu. Juhlavuoden aikana käyttöön saatavat uudet kirkkotekstiilit suunnittelee ja toteuttaa tekstiilitaiteilija Helena Vaari. Viime kuussa vihittiin käyttöön 13-äänikertaiset urut. Lappeen kirkon uudet urut ja kunnostettu flyygeli tarjoavat erinomaiset puitteet musiikille. Seurakunta on kutsunut seudun musiikkitoimijoita juhlistamaan musiikkitapahtumin yhteistä juhlavuotta. Uusien urkujen myötä käynnistyy myös seurakunnan urkukerho, jonka kautta urkumusiikkia ja soittamista tehdään tutuksi lapsille ja nuorille. Juhlavuoden päätapahtumaa Vaalit 2014 Suur-Lappeen emäseurakunta on todennäköisesti ollut jo 1300-luvulla. vietetään helatorstaina 14.5.2015. Juhlajumalanpalveluksessa saarnaa piispa Seppo Häkkinen. Kesällä 2015 Lappeen kirkkoon järjestetään myös perinteinen kirkkovaellus. Kirkonmäellä seisovaan kellotapuliin rakentuvat joulukuvaelma sekä lähetystyön näyttely. Lappeen kylillä juhlavuotta vietetään kyläkirkkojen, jouluja pääsiäisajan tapahtumien, kinkerien, musiikkitilaisuuksien sekä joulusaunojen muodossa. Neljässäkymmenessä kinkeripiirissä käsitellään sekä seurakunnan historiaa että Raamatun vähemmän tunnettua osaa, apokryfikirjoja. Seurakuntavaalit järjestetään 9. marraskuuta. Ehdokasasettelu päättyy 15. syyskuuta. Silloin on ilmoitettava ehdokkaat seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon ja jokaisen seurakunnan omaan seurakuntaneuvostoon. Ehdokkaaksi voi ryhtyä 18 vuotta täyttänyt seurakunnan jäsen. Suut makeaksi ja kädet lämpimiksi Lappeen kotiseutuyhdistys on käynnistänyt yhdessä seurakunnan kanssa hankkeen 600-vuotisjuhlakirjan aikaansaamiseksi. Juhlakirja julkaistaan helatorstain pääjuhlan yhteydessä. Sen teemoista järjestetään myös erillinen luentosarja. Tulevana syksynä seurakuntalaisilta kerätään ehdotuksia juhlatilaisuuksissa tarjottavasta Lappeen nimikkoleivoksesta. Saatuja ideoita arvioiva raati kootaan seurakunnan, Lappeen kotiseutuyhdistyksen ja Marttojen edustajista. Suunnitelmissa on myös kerätä vinkkejä Lappeen lapasista. Seurakuntalaiset voivat pohtia, minkälainen materiaali, värit ja kuviot niihin sopisivat. Koska luterilainen kirkko on sanan kirkko, juhlavuoden aikana Raamattu luetaan läpi ääneen Lappeen kirkossa sekä organisoidaan raamattunäyttely yhdessä Suomen Pipliaseuran kanssa. Ensimmäinen suomenkielinen Raamattu painettiin vuonna 1548, joten Lappeen seurakunta on hieman vanhempi kuin vanhin äidinkielellämme julkaistu Raamattu. Mika Lehtola Seurakuntavaalien ehdokasmäärä on pysynyt vakiona EHDOKASMÄÄRÄ LAPPEENRANNAN seudulla on pysynyt 2000-luvulla vaaleista toiseen melko vakiona. Seurakuntakohtaisia eroja toki on. seurakunnassa ehdokkaiden määrä on kasvanut jatkuvasti. Vuosien 2002, 2006 ja 2010 vaaleissa yhteiseen kirkkovaltuustoon pyrkijöitä on ollut 34, 39 ja 52. Seurakuntaneuvostoon haluavien määrä on kasvanut näin: 29, 35 ja 46. Myös Lauritsalassa ehdokasmäärä on noussut. Vuonna 2002 ehdokkaita oli sekä valtuustoon että neuvostoon 21 eli yhteensä 42. Seuraavissa vaaleissa 2006 yhteismäärä oli 53 ja viimeksi neljä vuotta sitten 58. Lappeen seurakunnan ehdokasmäärässä ei ole ollut suuria muutoksia. Joutsenossa ehdokkaiden määrä putosi selkeästi viime kerralla: vuonna 2006 ehdokkaita oli 49 ja vuonna 2010 vain 37. Rajuin pudotus on tapahtunut Sammonlahdessa. Siellä yhteiseen kirkkovaltuustoon pyrkineitä oli 29 vuonna 2002, 19 vuonna 2006 ja vain 17 vuonna 2010. Seurakunnan omaan neuvostoon oli halukkaita vastaavasti 36, 22 ja 21. NELJÄ VUOTTA SITTEN naisia meni valtakunnan tasolla läpi 54,2 prosenttia ja miehiä 45,8 prosenttia. Ehdokkaissakin naisia oli enemmistö: 53,6 prosenttia. seurakuntayhtymässä viime vaalien erikoisuus oli se, että Lauritsalasta valituista 73,9 prosenttia oli miehiä. Se oli koko maassa, 449 seurakunnan joukossa, neljänneksi suurin miesten prosenttiosuus. Luottamushenkilöt vaihtuivat mittavassa määrin neljä Ilmoittaudu Pia Nikkinen Seurakuntamatka Pietariin 12. 14.9.2014. Matkalla tutustumme sekä luterilaiseen että ortodoksiseen Pietariin ja vierailemme Lintulan luostarissa. Matkan hinta on n. 180 sisältäen kuljetukset ja majoituksen kahden hengen huoneessa. Viisumi lisämaksusta. Tiedustelut Timo Rosqvist, p. 040 3126 604/ timo.rosqvist@ evl.fi. Ilmoittautumiset 20.6. mennessä Seija Niemi, p. 040 3126 602/ seija.niemi@evl.fi. vuotta sitten. Uusia ehdokkaita kirkkovaltuustoihin oli 72 prosenttia ja seurakuntaneuvostoihin 68 prosenttia. Valtakunnallisesti 52 prosenttia luottamushenkilöiksi valituista oli uusia. Yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa neljä vuotta sitten seurakuntien parhaat ääniharavat olivat Kaarina Sinkkonen (156) Joutsenossa, Juha Myllynen (55) Lauritsalassa, Juha Rantalainen (134) Lappeenrannassa, Heikki Kaipia (92) Lappeella ja Antti Erämo (86) Sammonlahdessa. Antti O. Arponen sodan jäljet Simolan pommituksista 70 vuotta Sankarihautausmaa saa Simolan pommituksiin liittyvän lisämuistomerkin. Suomen toiseksi tuhoisimmista, lähes 200 henkeä vaatineista pommituksista tulee 19.6. kuluneeksi 70 vuotta. Viipurin valloitusta tavoittelevan Neuvostoliiton 19. 20.6.1944 suorittamassa, Simolan aseman seudulle kohdistuneessa kolmessa pommituksessa oli kussakin mukana lähes sata venäläiskonetta. Tuhoisan pommituksen tielle jäi muun muassa Viipurista tullut juna, jonka kahdessa vaunussa lepäsi arkuissaan 61 rintamalla kaatunutta sankarivainajaa. Nämä odottivat kuljetusta kotiin päästäkseen oman seurakuntansa hautausmaan lepoon. Uudessa 19.6. paljastettavassa muistokivessä on nimetty joitakin näistä aiemmin tuntemattomaksi jääneistä, Sankarihautausmaalle haudatuista sankarivainajista. Vasta nyt on herätty selvittämään asioita tarkemmin, kertoo Lappeen entinen kirkkoherra, rovasti Jorma Taipale. Kymmenen vuotta sitten Simolan pommituksia tutkivat muun muassa Mikko Rainio ja Anneli Soini. Jorma Taipale on jatkanut työtä ja käynyt Kansallisarkistossa tutkimassa tietoja sodassa menehtyneistä. Niitä Anja Hytti- Oikkonen ja Matti Oikkonen kertoivat Simolan pommituksista kaikkien veteraanijärjestöjen hengellisessä tilaisuudessa toukokuussa. lastu hän on verrannut kirkonkirjoihin tunnistamattomien vainajien henkilöllisyyden selvittämiseksi. Selviytyjien tarinat Anja Hytti-Oikkonen ja Matti Oikkonen ovat keränneet kertomuksia ja tietoa Simolan pommituksista. Kun Simolan kyläläiset pyysivät Hytti-Oikkosta kirjoittamaan näytelmän pommitusten 60-vuotismuistojuhlaan, tuloksena oli niiden vaiheita kertaava esitys Punatähtinen taivas. Matti Oikkonen esiintyi näytelmässä. Vasta nyt on herätty tutkimaan asioita tarkemmin. Yleisön joukosta ilmestyi ihmisiä, jotka olivat kokeneet pommitukset, Oikkonen kertoo. Hän haastatteli pommituksesta selviytyneitä vuosina 2004 ja 2005. Tapahtumista ei voinut kertoa sodan jälkeen valvontakomission pelossa, ja rintamalta tulleet väheksyivät pommituksen kokeneiden tarinoita. Monet haastatelluista eivät olleet puhuneet julkisesti näistä asioista 60 vuoteen. Kun aloin haastatella heitä, monella aukesi se pato vihonviimein, Oikkonen selostaa. Paikalla olleiden sanoin Pommitusten 70-vuotispäivän lähestyessä Anja Hytti-Oikkonen ja Matti Oikkonen lähtivät liikkeelle Hytti-Oikkosen keräämien tietojen kera. Noin 40 minuutin mittaisessa esityksessä Hytti-Oikkonen kertoo aluksi sodan ja Simolan tilanteesta ennen pommituksia. Tämän jälkeen kaksikko lukee vuorotellen ihmisten muistoja Simolan pommituksista. Silminnäkijöiden tarinat taivaan täyttävistä pommikoneista, pommituksen voimasta ja murheellisesta lopputuloksesta saavat yleisön täyden huomion. Hytti-Oikkonen liikuttuu kertoessaan haastateltavan 11-kuukautisen Mauri-velipuolen kuolemasta pommin sirpaleen osumasta. Minulla on aina vaikeuksia lukea tätä kunnolla, hän selittää. Anja Hytti-Oikkonen ja Matti Oikkonen pitävät maksuttomat esityksensä isänmaanrakkaudesta. Joskus on tarjottu jotain, mutta olemme sanoneet, ettemme ota. Tarinat eivät ole meidän, vaan toisten ihmisten. Me vain välitämme ne. V I R S I S AU N A mika kolehmainen Maallinen veli Puhdasta tuli? Valitse sellainen mies, joka tulee pesemällä puhtaaksi. Onko niitä sellaisiakin? Tai ei sittenkään, putipuhdas ei ole hyvä. Millä minä sitten erottuisin? Kaikki on suhteellista. Ei ole ääripäitä ilman toisiaan eikä täydellisyys totta. Teollisesti tuotettu taide-esine voi vaikuttaa täydelliseltä, mutta silti usein jää tunne, että jotain puuttuu. Sanottakoon sitä vaikka särmäksi, joka kertoo, että kyse on ihmisen tekemästä. Monet odottavat nuhteetonta elämää kirkon palvelijoilta, sen luottamushenkilöiltä ja niiltä, jotka avaavat toistuvasti kirkon ovea. Jos nuhteettomuus todella olisi vaatimus, kyllä ne rivit olisivat harvassa. Enemmistö meistä on kuitenkin niitä, jotka edes yrittävät. Hyvä niin. Lapsuudessani puhtaaksi ei voinut tulla ilman saippuaa, josta jäi Sunlightin tuoksu. Usein siihen tarvittiin myös kyyneleitä ja särjen silmät. Silmien kirvely oli osa puhtaaksi tulemista. Onko henkinenkään puhdistautuminen mahdollista ilman kyyneleitä? Oppi on määrittelyä jostain asiasta. Määritelmät laatii ihminen. Maailma muuttuu ihmissukupolvien aikana. Siksi ihmisten täytyy myös määritellä oppeja uudelleen. Vuosituhansien kuluessa oppi voi muuttua kovin toiseksi. Siksi välillä tarvitaan pyykkäreitä. Joku voi kutsua heitä puhdistajiksi. Eiköhän se Luther ollut juuri tällainen. Uskonpuhdistaja. Välillisesti siitä aiheutui sotia opista eli uskonsotia, monia kyyneleitä ja särjen silmiä. Mutta muuttuiko mikään? Tuliko puhdasta? Kun suomalaiselle sanoo sanan sauna, tulvii mieleen puhtaita muistoja. Samalla nousee myös mielikuvia menneestä. Miehet istumassa lauteiden hämärissä päät riippuen kohti polvia ja silmät tutkailemassa lauteiden rakoja. Tai ulkona penkillä vieruskaverinaan toinen samanlainen, elämänkumppani tai kylpytakin sisältä höyryävä jälkikasvun nöpönenä. On sitten käytetty saippuaa tai ei, rapsutettu pintaa harjalla tai sienellä, ei se liene pääasia. Lauantai-iltaisin me suomalaiset voimme silti kerskumatta sanoa olevamme maailman puhtain kansa. Ja ei se ole saunapuhdas suomalainen, joka ei saunasta tultuaan tunnusta, että rauha vallitsee mielen maastoissa ja hyvyys vetten päällä. Ajankohtaista Raamattua voi kuunnella netissä seurakuntayhtymän kotisivuilla on julkaistu ääniraamattu. Se sisältää vuoden 1938 Uuden testamentin käännöksen ja vuoden 1933 Vanhan testamentin käännöksen Jyrki Koiviston nauhalle lukemana. Koivisto luki Raamatun talvella 1985 1986 isoäidilleen Aino Alice Koivistolle tämän olohuoneessa Lahdessa. Äänite noudattaa uskollisesti raamatunkäännösten tekstiä. Useissa paikoin käännöksen epäsuora sanajärjestys on kuitenkin muutettu suoraksi, tallenteensa julkaistavaksi antanut Koivisto huomauttaa. MP3-tiedostomuodossa olevia äänitteitä voi kuunnella suoraan kotisivuilta ja niitä voi myös ladata omalle tietokoneelle. Seurakuntayhtymän evankelioimistyöryhmä toimi ajavana voimana ääniraamattupalvelun hankkimisessa. Työryhmän ajatushan on, että evankeliumia voidaan saada eri tavoin kuuluville, sen sihteeri Minna Koistinen kertoo. Toivottavasti mahdollisimman moni ottaisi vaivattoman palvelun käyttöön. Ääniraamattu on kuunneltavissa os. lappeenrannanseurakunnat.fi/aaniraamattu.

6 KULTTUURIKESÄ KULTTUURIKESÄ 7 TASIHINILLA TAPAHTUU Tervetuloa lauteille Sauna liittyy erottamattomasti kansalliseen identiteettiimme. Suomalaisuus on edelleen monelle yhtä kuin sauna, sisu ja Sibelius. Ei siis ihme, että yksi kulttuurimme keskeisistä symboleista on ihanteellinen aihe jaettavaksi tulevana kesänä Tasihinin talolla myös taiteen eri keinoin. Saunavirsi Oi Jeesus Herrani, mun siunaa saunani. Itseni pesen kyllä, vaan sieluuni en yllä. Puhdista minut aina, mä kylven lauantaina. On sieluin ylpeä, se tahtoo kylpeä. Voimaansa itse luottain, ja mielihyvän tuottain. Jos et sä Jeesus auta, on eessäin sielun hauta. Saunani löylyssä, on hyvä kylpeä. Se mielen rauhoittaapi, murheissa lohduttaapi. Nyt istun hiljaa tässä, Herraani kiittämässä. Sävel VK 200, sanat Heikki ja Leena Tyhtilä Minna Mänttäri Kun Kesyläiset heittävät löylyä, saunassa saattaa ruveta tapahtumaan myös asioita, jotka on totuttu yhdistämään aivan muihin ympyröihin. Ylälauteilla Seppo Äikäs, keskellä Janne Kytösalmi (vas.) ja Tero Penttilä, alalauteilla Timo Mattila ja Liisa Kurri. Minna Mänttäri Erään tamperelaisen pikkupojan saunakokemukset 50-luvun Virtasen yleisestä saunasta synnyttivät ensimmäiset hapuilevat ideat saunallisesta ohjelmakimarasta, jotka konkretisoituvat tänä kesänä Tasihinin talon Saunakesäksi. Olen asunut juuri tällaisessa paikassa, jossa naapuritalot olivat samanlaisia ja niiden muodostamaa suljettua pihapiiriä peittivät nupukivet, tapahtumamiljööstä yhtymäkohtia lapsuudenajan maisemiinsa löytävä Saunakesän ohjelmavastaava Timo Mattila kertoo. Jotenkin sitä on niin kiitollinen sille ympäristölle, mistä on noussut. Siksi Saunakesässä on nostalginen ote, joka pyrkii myös yhteisöllisyyden tavoittamiseen. Sytykkeestä roihuksi Keväällä 2013 Mattila sai Kulttuurirahastolta apurahan, joka oli suunnattu tapahtumakonseptin ideointiin sekä sen sisälle sijoittuvan näytelmäkäsikirjoituksen laatimiseen. Käsikirjoitustyö synnytti iltamakoosteen, jonka rinnalle rakentunut muu ohjelmisto on paisunut yhteistyökumppaneiden sytyttyä saunateemaan ja keskustan elävöittämiseen. Tapahtumia Tasihinille tuottavat teatteri KESY, kaupungin yleinen kulttuuritoimi, seurakuntayhtymä sekä Taito Etelä-Karjala. Saunakesässä on nostalginen ote, joka pyrkii myös yhteisöllisyyden tavoittamiseen. Iltamissa ei nähdä kesäteatteriklassikkoa eli änkyräkänniläistä. Yksi kahdeksasta roolihenkilöstä kuitenkin vähän tissuttelee. Löylyissä vasemmalta Esa Uski, Tommi Männistö, Janne Kytösalmi ja Tero Penttilä. Yhteistyökumppaneilla on hiukan erilaiset vastuut, mutta jokainen niistä järjestää itse omat tilaisuutensa. Tapahtumien yllä on vähän kuin yhteinen markkinointisateenvarjo, Mattila tarkentaa. Jo kahtena edellisenä kesänä Tasihinin talossa toimiva käsija taideteollisuusjärjestö Taito Etelä-Karjala on suunnannut painopistettään kesään ja turismiin yhteiskunnan tukien kavennettua kolmannelta sektorilta. Pikku Pietarin pihaa saapui seuraamaan noin 1500 katsojaa. Saunakesän päätuottaja Riitta Nevalaisen mukaan viime kesän teatteri Koko kaupungin Vinski, yhteislauluillat sekä kansantanssiesitykset vetivät väkeä neljänneksen enemmän. Ihmiset ovat vähitellen oppineet tuntemaan tämän paikan. Satu meni saunaan KESY:n uunituore ulkoilmailtama Tasihinin sauna lupaa 40 plus -katsojille sisintä myöten puhdistavia kokemuksia. Tunnin mittainen saunaretki koostuu löyhän kokonaisuuden muodostavista, suomalaisen saunan ja sen saunojien olemusta avaavista kohtauksista. Mattilan mukaan niihin on haettu inspiraatiota kotimaisesta kaunokirjallisuudesta, musiikista, loruista ja runoista sekä omista yhteisöllisistä kokemuksista. Iltamakoosteessa on aistittavissa myös Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen ohjaaman Miesten vuoro -dokumenttielokuvan saunafiilistä. Kyllä se toi yhden osan miesten sielunelämästä mukaan, Mattila arvioi. KESY:n saunatiimin yhdeksästä jäsenestä kahdeksan on lavalla eli Seppo Äikäs muusikkona, Timo Mattila juontajana sekä Liisa Kurri, Janne Kytösalmi, Tommi Männistö, Tero Penttilä, Leena Soikkeli ja Esa Uski vaihtuvissa rooleissa. Yhdeksäs jäsen Päivi Pöyhölä vastaa iltamien lavastuksesta, puvustuksesta sekä mainosmateriaaleista. Saunamatka alkaa luomiskertomuksella, jossa puukansan tarinat luovat rannoillemme saunat. Iltamakooste huipentuu Eino Leinon Helkavirteen Herramme Vapahtajamme. Virrestä käy hyvin ilmi se, miten saunaan mennessä kaikki ovat samanarvoisia: ääni lempeä lemahti, kuka lietkin, käy sisälle. Mikä muu lämmittää kiukaan? Helkavirren ytimen mukaisesti Saunakesässä on pidetty aika lailla avoimia ovia. Tasihinin pihapiiri on ollut varattavissa esiintyjäryhmille, joiden tuotokset sopivat kesän teemaan ja miljööseen. Saunakesän tapahtumista pääosa on yleisölle ilmaisia KESY:n iltamakoostetta ja Taito-Etelä-Karjalan non stop -periaatteella toimivia työpajoja lukuun ottamatta. Ensimmäisessä työpajassa valmistetaan huosain eli koivun tuohesta tehtävä pesin. Huosaimen kautta siirrytään saippuatyöpajaan ja viimeiseksi kierrätystyöpajaan, Nevalainen kertoo. Tuulahduksia saunasemi- naariviikolle ja saunanäyttelyyn saadaan aina Tamperetta ja Transilvaniaa myöten. Seminaari-iltapäivien aiheina ovat vanhat saunarakennukset, Tasihinin sauna- ja talohistoria, saunalääketiede ja saunomiseen liittyvä kansanparannus. Mattila on tyytyväinen paikalle saatuihin spesialisteihin. Saunalääketieteen edustaja on emeritusprofessori Kari Mattila. Aarni Metsä kertoo Suomen saunaseurasta sen ainaisjäsenenä. Jussi Sirkiä ja Sulo Tuuliainen ovat saunoneet pikkupoikina Tasihinin saunassa ja valottavat kuulijoille tuota kokemushistoriaansa. Seminaariviikolla vierailee myös kalevalainen jäsentenkorjaaja Pekka Lipiäinen. Viittaus Transsilvaniaan kertoo arkkitehti Markku Mattilan olinpaikasta hänen saunaaiheisista mittauspiirustuksista koostuvan näyttelynsä avajaispäivänä. Tasihinin Aurinkosalissa esillä olevat työt laajentavat saunakulttuurin myös oman maamme rajojen ulkopuolelle. Saunassa kuin kirkossa Sauna on suomalaisille melkeinpä pyhä asia ja ilmaisemme edelleen monet saunakokemuksemme lähes uskonnollisin sanankääntein. Saunassa kumarrumme, olemme hiljaa, kuulostelemme ja löylyhetken jälkeen vietämme autuasta olotilaa. Seurakuntayhtymän ulostulo Tasihinin saunamiljöössä ei ole ihan perinteinen, vaikka pyhyyden äärellä ollaankin. Saunavirsi Vasta vai vihta? Pohditaanko tätä ikuisuuskysymystä myös saunailtamissa? Vastantekijöinä Leena Soikkeli ja Liisa Kurri. on jo olemassa, mutta lieneekö kokonaista saunamessua aiemmin vietetty? Jos et unikeon päivänä ehtinyt herätä kirkkoon niin tervetuloa saunamessuun, rohkaisee sen koonnut Jukka Lehtinen. Messun keskeisenä osana on musiikki ja siihen saunottaa Laudes-yhtye Antti Taipaleen johdolla. Lehtinen lupaa, että kiuaskivet kolisevat ja vastan lehdet suhisevat. Arvattavaksi jää, löytyykö vanhalle vihtahousulle tilaa ja mahtaako tulla pyyhkeitä? Yksi iso ilmaistapahtumakokonaisuus ovat yhteislaulutilaisuudet Miesten sauna, Naisten sauna, Perhesauna ja Virsisauna. Niiden lauluvoima on varmistettu käyttäen saunottaja-apuna paikallisia kuoroja. Heinäkuun lopussa noin tunnin kestävälle Virsisaunapolulle johdattaa kanttori Anu Piutula- Heinonkoski laulu- ja soittotaitoisine apusaunottajineen. Löylyä lissää kiukaalle Tasihinin talon Saunakesää voi kuvata lappeenrantalaisten yhteisöjen yhteisponnistukseksi varsinkin nyt, kun Linnoituksen yötä ei ole. Voittopuolisesti esiintyjät ja toteuttajat ovat talkoilla mukana, vastuuhenkilöt kertovat. He uskovat suomalaisen saunakulttuurin helmien veto- Jos et unikeon päivänä ehtinyt herätä kirkkoon niin tervetuloa saunamessuun. avan myös turisteihin. Apua turistiryhmien tavoittamiseen toteuttajat ovat saaneet yhteistyökumppaneiltaan Saimaa Travelsilta sekä Kylpylältä. Vaikka Tasihinin saunan jälkilöylyt hiipuvat elokuun puolen välin jälkeen, kesäkeitaan halutaan houkuttelevan niin paikallisia kuin turisteja myös tulevina suven aikoina. Suunnitelmien mukaan joka Tasihinin Saunakesä 2014 Riitta Nevalaisen mukaan Tasihinin Taito-kaupassa on koko kesän tarjolla sauna-aiheisia tuotteita, esimerkiksi mökkituliaisiksi. toinen kesä kootaan yhteinen erikoisteema. Välikesinä Tasihinilla voidaan tarjota pienimuotoisempaa ohjelmaa, kun valmis katsomokin on jo käytettävissä, Nevalainen lupaa. Tulevaan on varauduttu myös järjestyksenvalvojakoulutuksella eli siihen osallistuneet saivat kurssin talkootyötä vastaan. Samalla avautuu mahdollisuus käyttää heitä jatkossakin apuna seuraavissa tapahtumakesissä. Lähteet: wikipedia.fi (2.5.2014), http://www11.edu.fi/ymmarra/index.php?moduli=tekstit&teksti=17 (2.5.2014), www.yle.fi, www.edu. fi, http://www.saunajaapo.fi/saunan_ historia.html, Suomikoulu-tutkielma Esitykset Tasihinin talon sisäpihalla, Kauppakatu 25. Kesyn iltama-ajat löytyvät os. www.teatterikesy.org, muu ohjelma os. www.taitoetelakarjala.fi. Iltamalippujen ennakkomyyntipiste Tasihinin talon Taitokaupassa, á 15 euroa, lipunmyynti Ainonkadun portilla alkaa tuntia ennen esitystä. Saunamessu sunnuntaina 27.7. klo 18 ja Virsisauna 28.7. klo 19. Tiedustelut ohjelmavastaava Timo Mattila, p. 0400 512340, timomatti@suomi24.fi ja päätuottaja Riitta Nevalainen, p. 040 684 9556, riitta.nevalainen@taitoetelakarjala.fi.

8 KAUPUNGISSA SANOMA 9 Ajankohtaista Piispat Irja Askola ja Seppo Häkkinen ovat mukana Karjalaisilla kesäjuhlilla Karjalan Liiton 66. Karjalaiset kesäjuhlat järjestetään Lappeenrannassa 13. 15.6.2014. Perinteisesti kesäjuhlaohjelmaan sisältyy useita hengellisiä tilaisuuksia. Kesäjuhlien juhlamessuissa saarnaavat piispa Irja Askola ja piispa Seppo Häkkinen. Vahva hengellinen elämä ja ekumenia ovat osa Karjalan Liiton toimintaa. Tämä näkyy Karjalaisten kesäjuhlienkin ohjelmassa, jossa on monia karjalaista mielenmaisemaa puhuttelevia tilaisuuksia. Lappeen Marian kirkossa järjestetään lauantai-iltana 14.6. klo 17 kesäjuhlien perinteeksi muodostunut Muistojen iltakirkko, jossa ovat mukana Lappeen kirkkoherra Mika Lehtola ja piispa Seppo Häkkinen. Hannu Musakka esittää hengellisiä lauluja ja mestaripelimanni Juha Kuorttinen soittaa kanteletta. Iltakirkossa lausutaan kaikkien luovutetun Karjalan pitäjien nimet ja viedään rajan taakse jääneiden seurakuntien muistokynttilät Äiti Karjala -patsaalle. Paikallisen hengellisen toimikunnan edustaja Sirkka Lehtolainen-Horppu (vas.) ja järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Eevaliisa Kurki odottavat vilkasta juhlaviikonloppua. Kuulet sie, kuulet sie helkähtää karjalaisen kansan messu Samassa kirkossa järjestetään juhlamessu sunnuntaina klo 10. Messussa saarnaa piispa Irja Askola ja liturgian toimittaa Mika Lehtola. Messun osana on Tapani Nuutisen säveltämä ja kuulijoita koskettava karjalaisen kansan messu. Musiikista vastaa kanttori Maria Kuusiniemi. Myös kirkossa on messu sunnuntaina klo 10, jossa saarnaa piispa Seppo Häkkinen ja liturgina toimii kappalainen Reijo Moilanen. Kanttoreina ovat Seija Tapanainen ja Jarkko Lavaste. Esiintymässä on seurakunnan kamarikuoro. Ohjelmaa kaikenikäisille Kesäjuhlien teema Haastellaan Lappeenrannassa liittyy karjalaisten taitavaan sanankäyttöön, mikä näkyy myös hengellisessä elämässä. Juhlat tarjoavat monipuolista ohjelmaa, joka sopii kaikenikäisille. Ohjelmassa on muun muassa yhteislauluilta Saimaan aalloilla perjantaina 13.6. klo 18.30 (10 ) ja karjalaisten kuorojen kavalkadi lauantaina 14.6. klo 11 (15 ) sekä paljon muuta urheilusta piirakkakilpailuun. Sunnuntain päiväjuhlassa Kimpisen urheilukentällä klo 14.30 on juhlapuhujana kirjailija Laila Hirvisaari. Päiväjuhlan päätteeksi piispa Seppo Häkkinen ja arkkipiispa Leo siunaavat juhlavieraat kotimatkalle. Mervi Piipponen Mervi Piipponen Karjalaisen kansan messu Karjalan kunnailla kellot ne kaikuu Karjalan kansan sydämessä soipi rinnatusten itku ja nauru. Jos olet kulkenut sunnuntaiaamuna varhain keskellä keväisen koivikon, jos olet tuntenut kostean mullan tuoksun ja peipposen laulua kuunnellut. Niin olet sieluusi taivaisen tunnun saanut ja Luojasi lahjoista nauttinut. Tapani Nuutinen Tarkemmat ohjelmatiedot ovat Karjalan Liiton verkkosivuilla www.karjalanliitto.fi. Lisätietoja myös puhelimitse 09 7299 170. Juhlat järjestää Karjalan Liitto yhteistyökumppaneinaan muun muassa seurakuntayhtymä, ortodoksinen seurakunta ja kaupunki. Virsipuu Iltavirsi yhdistää sukupolvet toisiinsa Itselleni hyvin merkityksellisen virren Taas päivä ajan virtahan opin jo varhaislapsuudessani isältäni. Ennen nukkumaanmenoa perheessämme oli tapana lukea iltarukous ja laulaa iltavirsi. Varhaisimmat muistot virren laulamisesta yhdessä ovat ajalta, jolloin olin 2-3 vuoden ikäinen. Pienen lapsen oli helppo oppia ulkoa kaksi ensimmäistä säkeistöä. Virren sanat eivät varmasti heti auenneet sisällöltään lapselle, mutta olen myöhemmin miettinyt sen sanomaa. Taas päivä ajan virtahan, nyt iäks uppoaa. Armosta hyvän Jumalan yö levon lahjoittaa. Virressä puhutaan Jumalan armosta ja huolenpidosta, joiden varaan on voinut elämässään turvata ja saa yhä tukeutua. Arvostan virsisävelmissä kansanlaulumaista yksinkertaisuutta. Lapsuuteni ajan virsikirjassa vuodelta 1938 virren numerona oli 554. Nykyisessä virsikirjassa virsi on 556. Sen ensimmäinen säkeistö on yhteneväinen lapsuuteni virsikirjan virren kanssa. Virren säveltäjä on saksalainen Adam Krieger, joka on myös sanoittanut virren ensimmäisen säkeistön. Krieger oli urkuri, jota on kutsuttu myös 1600-luvun Schubertiksi. Esikuva tästä virrestä on Saksan kirkon virsikirjassa. Meille Suomeen ja Ruotsiin kotiutunut koraali poikkeaa alkuperäismelodiasta melkoisesti. Molempien virsikirjojen virressä on neljä säkeistöä, joista kolme viimeistä eroavat toisistaan. Vain ensimmäisten säkeiden sävelkulut ovat samanlaiset. Virsi 556 on kulkenut perintönä Sauli Ruskeepään suvussa nyt kolmen sukupolven ajan. Virren sävelmässä on kansanlaulumaista yksinkertaisuutta, jota itse arvostan virsisävelmissä. Sisällöltään ja ilmaisultaan se on hyvinkin tavanomainen iltarukous. Itselleni se on kuitenkin muodostunut rakkaaksi ja mieleenpainuvaksi iltavirreksi, ja se on myös tärkeä muisto isästäni. Hän ei ollut minulle pelkästään isä, vaan myös vahva musiikillinen valmentaja ja tukija. Sauli Ruskeepää Virsipuussa seurakuntayhtymän kanttorit esittelevät vuorollaan heille merkityksellisen virren. Suosikkivirrestään kertonut Lappeen seurakunnan kanttori Sauli Ruskeepää tarjoilee seuraavan Virsipuu-vuoron kollegalleen Seija Tapanaiselle. Elämänlanka Ajatuksia helluntaiaaton saunassa Mikael Agricola käänsi suomen kielelle rukouksen, josta löytyvät sanat: Pese se, mikä saastainen on, kastele se, mikä kuiva on, pehmitä, mikä kova on, lämmitä, mikä kylmä on Kysymyksessä on Pyhän Hengen pyytämisen rukous. Sen sanoin rukoiltiin varmasti monessa kirkossa helluntaina. Nuo rukouksen sanat eivät liity saunomiseen, vaikka voisivat hyvin liittyä. Peseminen, kasteleminen, pehmittäminen ja lämmittäminen kuvaavat rukouksessa Pyhän Hengen työtä ihmisen sisimmässä. Pappiskollegani Miika Ahola Turusta pohti taannoin hauskalla tavalla saunan jälkeen, että jos fariseus Nikodemos olisi ollut saunamiehiä, hänen ei olisi tarvinnut kysellä typeriä uudelleensyntymisestä Jeesukselta. Kun menen saunaan, tarkoituksenani on ennen kaikkea peseytyä. Mielestäni saunomiseen liittyy puhtaudesta huolehtimisen lisäksi myös rentouttava ja rauhoittava puoli. Lisäksi näillä leveysasteilla saunan lämpö tekee usein fyysisesti hyvää. Olen myös tottunut siihen, että vesi erityisesti löylyn muodossa liittyy saunomiseen. Olin yllättynyt huomatessani, että ulkomailla sauna voi olla kuiva eli löylyä ei saa heittää. Saunassa käymistä on verrattu usein hartauden harjoitukseen. Se on mielikuva, jota en yhtään ihmettele. Muistan kuulleeni sanonnan sauna on köyhän kirkko. Ja kääntäen, kirkko voisi olla ihmisen sisimmän sauna. Vaikka yksin saunominen on rauhoittavaa, ehkä jopa mietiskelynomaista, liittyy läheisten tai ystävien kanssa saunomiseen myös voimakas yhteisöllinen puoli. Vanhoina aikoina saunassa synnyttiin ja vainaja asetettiin saunaan odottamaan hautaamista. Kun osallistun jumalanpalvelukseen, Jumalan Pyhä Henki palvelee niin minua kuin koko seurakuntaa. Se pesee meidät puhtaaksi. Se kastelee sisimmässämme kasvavaa uskon versoa ja pehmittää kovaa ja kylmää sisintä. Voin tietysti rukoilla yksin omassa rauhassa, mutta osallistuminen yhteiseen jumalanpalvelukseen rakentaa myös uskoni yhteisöllistä puolta. Kirkossa olemme kaikki samalla viivalla Jumalan kasvojen edessä aivan kuten saunan lauteillakaan ei erota rikasta tai köyhää. Tero Kalpio Seurakuntapastori Joutsenon seurakunta Vuokramme asuntosi Turvallisesti ja edullisesti PALVELUMME VUOKRANANTAJALLE: - aktiivinen vuokralaisen haku - lehti- ja muu ilmoittelu - asunnon asittelyt - asunnon kuntoseuranta - edullinen kiinteä välityspalkkio Tervetuloa Asiakkaaksi! - asunnon tiedot ja kuvat nettisivuillamme - luottotietojen tarkistus - vuokrasopimuksen teko - 6:kk:n vuokranmaksun turvatakuu Palkkiot toteutuneesta toimeksiannosta: -yksiö 350, -kaksio 480, -kolmio 550, -4h+k 650, -autotalli 300. Hinnat sis.alv. 24% Uusin palvelumme: Jos sinulla on jo vuokralainen valmiina, teemme vuokrasopimuksen ja tarkistamme luottotiedot 60, sis. alv. www.vuokrausapu.fi merja@vuokrausapu.fi Anni Swaninkatu 3, Lappeenranta Puh. 044 372 4971 Tiekirkot Lappeenrannassa Lappeen Marian kirkko, Valtakatu 35 Avoinna 2.6. 31.8. ma-su klo 10 18. Lounasmusiikit keskiviikkoisin 27.8. asti klo 12 12.30. Lauritsalan kirkko, Kauppalankatu 1 Avoinna 2.6. 10.8. ma, ke ja pe klo 10 18, ti ja to klo 10 20, la ja su klo 9-15. Sammonlahden kirkko, Hietakallionkatu 7 Avoinna 9.6. 17.8. ma, ke-pe klo 12 18, to klo 10 20, la klo 12 17, su klo 9-15. Suljettu 20.6., 21.6. avoinna poikkeuksellisesti klo 17 20. kirkko, joka ei ole tiekirkko, on avoinna 16.6. 15.8. ma-pe klo 11 17. Ilo irti asumisesta! VVO:n vuokra-asunnossa asuminen on turvallista ja asioiminen on helppoa ja vaivatonta. Tutustu monipuoliseen asuntotarjontaamme ja asukasetuihimme: www.vvo.fi. VVO-kotikeskus Koulukatu 1 53100 LAPPEENRANTA Avoinna ma-pe 8.30-15.30 Puh. 020 508 5000 lappeenranta@vvo.fi Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,35 senttiä/ puhelu +7,02 senttiä/minuutti ja matkapuhelimesta 8,35 senttiä/puhelu + 17,17 senttiä/minuutti. Paras kesäwire Fysiowirestä! Onko kipua niskassa tai selässä? Onko turvotusta jaloissa? Stressaako, väsyttääkö? Onko tiedossa tekonivelleikkaus? Onko alaraajoissa ongelmia? Siinä tapauksessa paras tulla kunnon hoitoon! Tietäjänkatu 2 53100 Lappeenranta Persoonallinen pikkupuoti Oksasenkatu 8 p. 451 2195 Hautakivet Kaiverrukset Kivikokko Oy Mentulantie 17, 53400 Lappeenranta, puh. 458 1874, 0400 909 084, fax 458 1942 www.hautakivi.com

10 TAPAHTUMAT VAPAAEHTOISTYÖ 11 Standertskjöldinkatu 1, LAPPEENRANTA www.kareliantelepart.fi Meiltä löydät joka päivä jotain vanhaa uutta Vaatteita tennareista juhlapukuun. Astioita arjesta juhlaan. Tekstiilejä ja valaisimia sekä kalusteita kotiin. Tervetuloa ostoksille Otamme vastaan lahjoituksia, myös noutopalvelu. LAHJOITUS - KIERRÄTYS - AVUSTUS Av. ma-pe 10-17, la 10-14 Puh. 040 169 8862, Pormestarinkatu 6, www.ruutintahkapaat.com TÄYDEN PALVELUN PESULASTA kemialliset pesut vesipesut mattopesut Edulliset ja nopeat toimitukset Tuo pesulalle tai kysy kuljetuspalveluamme! MATOILLE KONE- JA TASOPESUT PESULAPALVELUT MYÖS YRITYKSILLE Yritysmyynti p. 050 3434 920 KYSY OTSONOINTIA on hajujen poisto ja desifiointi asunnot, autot, veneet, toimitilat LAPPEENRANNAN PESULA Ratakatu 28, 050 911 9192 IMATRAN PESULA (MATTOJEN VUOKSI) Paperharjuntie 2, 05-4317 450 RASILAN PESULA Majavantie 11, 05-434 1430 PARIKKALAN PESULA Opintie 13, 050 561 2229 Ajankohtaista A cappella -huippu konsertoi Lappeenrannassa Viime vuonna Nelson Mandelan muistotilaisuudessa esiintynyt ja Kiinan valtion vierailulle kutsuma a cappella -yhtye Vocal Motion Six (VM Six) tuo musiikillista energiaansa seuraavaksi Lappeenrantaan. Vuonna 1999 perustettua, namibialaisten muusikoiden Adora Lilani Kistingin, veljesten Miyoba K. Chizyukan ja Mark M. Chizyukan, Jones Marion sekä Vasco M. Marion muodostamaa kokoonpanoa on kutsuttu ilmiöksi, jonka keskinäistä vuorovaikutusta, kirkkaiden äänten yhteensointia ja yhteishenkeä on vaikea kuvailla, ennen kuin heitä on käynyt itse kuuntelemassa. Suomeen laulajista saapuu neljä Vasco M. Marion jäädessä päättämään yliopisto-opintojaan kotimaahan. lähetystyö Kolmivuotisen Meijän kylä -lähetyshankkeen viimeinen vuosi on käynnissä. Vielä pääsee mukaan, lähetyssihteeri Heidi Jantunen muistuttaa hankkeesta kiinnostuneita. Toukokuussa Meijän kylälle kerättiin varoja ravintolapäivän yhteydessä. Seurakuntakeskuksen pihalle pystytetty pop up -ravintola keräsi tuottoja reilun sadan asiakkaan myötä noin 450 euroa. Tarjolla oli esimerkiksi thaimaalaista kanakeittoa, afrikkalaista kahvia sekä dabo koloja, etiopialaisia snackseja. Kanakeitto, jota oli valmistettu 30 litraa, loppui kesken. Heidi Jantunen ja lähetyskasvatussihteeri Maarit Berg lupaavat varautua tällä saralla edelliskertaa paremmin seuraavassa, 17. elokuuta pidettävässä ravintolapäivässä. Paikan voi varmistaa myöhemmin Ravintolapäivä Lappeenranta -Facebook-sivulta. Viime vuonna Meijän kylä keräsi 54220,75 euroa. Tänä keväänä varoja on kertynyt reilut 6000 euroa ja jäljellä 150 000 euron tavoitteeseen oli päälle 43 000 euroa. Meijän kylään Etiopiaan 17. 26.2.2015 järjestettävällä kylävierailulla käydään katsomassa paikan päällä, mitä hanke on saanut kolmessa vuodessa aikaan. ja Savitaipaleen keikkaohjelmisto kattaa laajasti yhtyeen koko tuotannon. Konserteissa herkistellään tunnetuilla gospel-kappaleilla ja balladeilla ja kosketetaan kuulijoita perinteisillä afrikkalaisilla lauluilla. Muusikot ovat tottuneet laulamaan Namibian heimokielten lisäksi espanjaksi, italiaksi ja englanniksi. Yhtyeen solisteja yhdistää se erikoinen piirre, ettei kenelläkään heistä ole nuotinlukutaitoa vaan he laulavat täysin korvakuulolta. Maailmanmaineeseen noussut, kolme albumia julkaissut ja Suomesta seuraavaksi Saksaan suuntaava afrikkalaisbändi on saavuttanut urallaan myös lukuisia palkintoja. Esimerkiksi tänä keväänä kokoonpanon viimeisin albumi Ekundungu palkittiin parhaana afrikkalaisena albumina CASA Awards (Contemporary A Capella Recording Awards) -tilaisuudessa Yhdysvalloissa. marinella ruutu Vocal Motion Six:n keikat Etelä-Karjalassa Torstaina 12.6. klo 18 Lappeen kirkko, Valtakatu 35. Ilmaiskonsertti, käsiohjelma 10. Lauantaina 14.6. klo 15 Savitaipaleen koulukeskuksen auditorio, Koulutie 7. Liput 10, myynnissä etukäteen monitoimikeskus Morovassa. Haastattelupyynnöt ja muut tiedustelut nuorisotyönohjaaja Anni Wahlroos, p. 040 3126 640. Meijän kylä mukana ravintolapäivässä Maarit Berg VM Six vierailee konserttilavojen ohella kotimaansa kouluissa ja päiväkodeissa. Kanakeitto ja etiopialaiset herkut kävivät kaupaksi ravintolapäivänä. Matkalle on vielä muutama paikka vapaana. Kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä Reijo Moilaseen, p. 040 3126302, reijo.moilanen@evl.fi. Kylävierailusta ja hankkeesta lisätietoja os. meijankyla.info. Vapaaehtoistyö Kahvi kirvoittaa kielet seurakunnan kirkkokahveille osallistuu jumalanpalveluksen jälkeen sunnuntaisin neljästäkymmenestä yli kahteensataan henkeä. Vapaaehtoisena kirkkokahveja keittävä Arto Varis uskoo, että kahvihetki on tärkeä lisä kontaktien luomisessa, mikä ei tavanomaisen luterilaisen jumalanpalveluksen aikana hirveän helposti luonnistu. Miksi olet valinnut kahvinkeiton vapaaehtoistehtäväksesi? Päätös syntyi omasta kiinnostuksesta ja seurakunnan tarpeesta. Kahveille on kiva jäädä tarinoimaan. Toimin myös lähetyksen työryhmässä ja kirkkokahvirinkiin kuuluminen on tavallaan osa sitä. Kahvit tuottavat työalalle vapaaehtoista kannatusta. Kuinka usein kahvinkeitto osuu omalle kohdallesi ja mitä tehtäviisi kuuluu? Kerran syksyllä ja keväällä. Yhdessä työparini eli vaimoni Pirkko Variksen kanssa keitämme kahvin, katamme, tarjoilemme ja tiskaamme. Myös suntio on ehtiessään apuna kahvituksessa. Onko kahvittelu seurakuntalaisille ilmaista? Kahvista tai teestä ja kahvileivästä voi antaa vapaaehtoisen maksun. Sitä ei ole koettu rasitteeksi. Kuka hankkii kirkkokahvien tarjottavat? Vapaaehtoiset. Kulut voi halutessaan vähentää kirkkokahvien kassasta. Kulujen jälkeen kassassa oleva tuotto ohjataan seurakunnan nimikkolähettien työn tukemiseen. Viime vuonna saimme kokoon reilu 2000 euroa. Osa kahvirinkiläisistä valmistaa tarjottavat kotona, mutta välttämätöntä se ei ole. Pakkasessa on valmiina pullaa, myös armi auttaa Kotimaisen kielen tutkimuskeskuksen Maila Vehmaskoski kirjoitti Hiidenkivi-kulttuurilehdessä 1/2003: Paholaista tarkoittavan vihtahousu-sanan vihta viittaa mitä todennäköisimmin saunavastaan siitäkin huolimatta, että vihtahousu tunnetaan kaikkialla Suomessa, siis sielläkin, missä saunavihdan nimityksenä on vasta. Hiidenkiven numerossa 2/1994 Tuomas Tuomi arveli vihtahousu-nimityksen tulleen Länsi- Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen seinämaalauksista, joissa Aatami ja Eeva ovat verhoutu- Kahvitusvuorossa ollessaan Arto Varis ehtii myös itse juoda kupin kuumaa ja istua tarinoimaan. Kotona kahvikuppi vaihtuu usein teemukiin. kaupan leivonnaiset kelpaavat hyvin. Yhteisesti on sovittu, että mitään kilpavarustelua tästä ei tehdä. Mitä kirkkokahveilla tapahtuu? Varsinaista ohjelmaosuutta kahveilla ei ole. Välillä puhumme saarnasta, välillä ihan kaikesta muusta. Kahveilla saattaa törmätä ihmisiin, joita näkee harvemmin. Yritämme myös jututtaa uusia, esimerkiksi kaupunkiin muuttaneita seurakuntalaisia. Minkälaista palautetta seurakuntalaiset ovat antaneet kirkkokahveista? Monet kysyvät ja kaipaavat kahveja, joilla mahdollistuu yhdessäolo ja yhteydenpito. Osa tulee kirkkoon haluten olla siellä itsekseen. Noin puolet jumalanpalvelukseen osallistuneista on mukana kahveilla. Onko kahvihetki yhtä tärkeä myös nuoremmille seurakuntalaisille? Tavallisessa pyhäaamun jumalanpalveluksessa on hirveän vähän nuoria. Ehkä he kokevat Miksi sielunvihollista sanotaan vihtahousuksi? neet saunavihtaan viikunanlehtien sijaan. Vanhan Aatamin tarkoittaessa perisyntiä tai paholaista vihtahousua olisi alettu käyttää paholaisen kiertoilmaisuna. Mari Purolan toimittama Suomalainen piru: Paholainen kansanperinteessä (2011) kertoo uskomustarinan vuodelta 1935, jossa paholainen auttaa seppää hevosenkenkien messun liian verkkaiseksi. Joillekin sen alkamisaika voi myös olla liian varhainen. Miksi seurakunnan tilaisuuksissa on perinteisesti juotu paljon kahvia? Onko se seurakunnan vai yleisesti suomalainen tapa? Pula-ajan jälkeenhän kahvilla on juhlistettu erityisiä tilaisuuksia ja huomioitu vieraita. On myös sanottu osuvasti, että kahvi kirvoittaa kielen kannat. Tarinoidaan kahveilla Kirkkokahvit su 27.7. Joutsenon kirkossa, su 10.8. Sammonlahden kirkossa uuden kirkkoherran tulojuhlan yhteydessä, su 17.8. alkaen Lappeen Marian kirkossa, su 7.9. alkaen kirkossa ja su 7.9. alkaen Lauritsalan kirkossa. Haluatko kirkkokahvirinkiin? Ota yhteyttä Ilkka Huttunen (Lappee), puh. 040 531 8401, lähetyskasvatussihteeri Maarit Berg (Lpr), puh. 040 3126 330, vs. seurakuntapastori Kukka- Maaria Kalpio (Lauritsala), puh. 040 3126 404. teossa. Yhden naulan puuttuessa kengästä, paholainen lyö vastoin sepän ohjeita kovaa ja kenkä hajoaa. Sepän kuritettua paholaista tulisella raudalla tämä pötkii pakoon. Sitten piru meni räätäliin ja antoi tehdä simmoset housut, ettei häntä näkynyt yhtään. Sen tähden pirua ruvettiin kutsumaan Vihtahousuksi. Palstalla ratkotaan kirkon jäsenten esittämiä kysymyksiä esimerkiksi seurakuntien toiminnasta ja käytännöistä. Voit toimittaa oman kysymyksesi seurakuntayhtymän viestintään sähköpostilla lappeenranta.tiedotus@ evl.fi tai postitse PL 45, 53101 Lappeenranta. Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakiviedustus HAUTAUSTOIMISTO - KUKKAKAUPPA KAUPPAKATU 49, PUH. 05-453 1604 www.mirjaminkukka.com HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKAKAUPPA Luotettavaa palvelua jo vuodesta 1928 Kauppakatu 53, Lpr, 05-4530 568 hautaustoimisto.tolvanen@kymp.net KUKKAKAUPPA - HAUTAUSTOIMISTO Alan ammattitaitoista palvelua www.nyberg.fi Kauppakatu 41 puh. (05) 451 3449 53100 LAPPEENRANTA Saimaantie 6 puh. (05) 453 4200 54100 JOUTSENO

12 yhtymä Työntekijä harrastaa Tiina Huikuri on omistanut Masa-hevosen reilun vuoden ajan. Hevonen tuo ymmärrystä elämään seurakunnan kappalainen Tiina Huikuri on harrastanut koko elämänsä ajan hevosia. tiina Huikuri kertoo hevosharrastuksen olevan sukuvika: hänen isänsä oli kiinnostunut hevosista ja nyt hänen 13-vuotias tyttärensä on innokas hevostyttö. Itse hän on ratsastanut 8-vuotiaasta asti. 45 minuutin soutumatkan takana oli maalaistalon työhevosia, joita kävin hoitamassa ystäväni kanssa. Perheen omallakin maatilalla oli yleensä hoitohevosia. Huikuri sai 12-vuotiaana oman ponin, joka oli toisen perheen kanssa yhteisomistuksessa. Lukioaikana hän omisti isänsä kanssa puoliksi ravurin. Myöhemmin hän pääsi ratsastustunneille ja -leireille ja opiskeluaikoina hän alkoi käydä ratsastustunneilla Helsingissä. Vuosina 2009 2010 Huikuri kävi hevosmatkailupainotteisen luontoyrittäjäkoulutuksen ja työskenteli hevostalleilla. Täyttä laukkaa Tiina Huikuri on omistanut nyt reilun vuoden ajan oman hevosen. Hän kertoo hevosharrastuksen olevan hyvä äiti-tytärharrastus. Huikuri pitää yleensä yhden päivän viikossa vapaata hevostallilta, missä 15-vuotias unkarilainen puoliverinen Masa majailee täysihoidossa. Ennen tämän ostamista Huikuri ratsasti hevosella tyttärensä kanssa tunneilla. Johanna Huikuri Masa oli vähän kypsä siihen hommaan ja saattoi heittää porukkaa selästä. Kun Masa otettiin koekäyttöön, kävi ilmi, että hevosen äksyily johtui paitsi kyllästymisestä, myös tämän kipeästä selästä. Uuden satulan ja hierojan visiittien jälkeen hevonen rauhoittui. Laiskanpuoleista heppaa pitää pyytää usein tekemään yhteistyötä, mutta maastossa ja esteissä Masan unkarilainen veri syttyy. Joskus hevonen on päättänyt lähteä laukkaamaan täysillä ja muutama kilsa on mennyt Isä meidän -rukousta lukiessa. Todellinen onni Hevosen päältä putoilu ja mustelmat eivät ole Tiina Huikurin mukaan harvinaisia harrastuksen parissa. Aivotärähdyksiä on joskus tullut ja olen pudonnut niin, että sormi on jäänyt hevosen ja esteen väliin. Huikuri käy kerran viikossa tallilla opetustunnilla, muuten aika menee yleensä maastossa ja kentällä ratsastaessa. Toisinaan myös hypätään esteitä. Hevosharrastus tuo hyvän vastapainon työlle, jossa ollaan jatkuvasti ihmisten kanssa tekemisissä. Hevosen selässä ei voi ajatella muuta, siinä unohtaa ympäröivän maailman. Ystävyys hevosen kanssa voi Huikurin mukaan olla syvä ja hoitava. Jos ihminen ei ole pilannut hevosta, voi se antaa todella paljon ymmärrystä elämään. Seuraava Seurakuntatervehdys Seurakuntatervehdyksen seuraava julkaisupäivä osuu syksyn toimintakauden lähtöstarttiin ja on keskiviikko 3.9.2014. Näköislehti on luettavissa seurakuntayhtymän verkkosivuilla, www.lappeenrannanseurakunnat.fi/seurakuntatervehdys. Seuraathan lehteä myös Facebookissa www. facebook.com/seurakuntatervehdys. Lähelle voi olla myös lyhyt matka! Tutustu seurakuntien kesäesitteeseen osoitteessa www. lappeenrannanseurakunnat.fi ja lähde mukaan virkistäytymään. Saunakahvilla Sanaa, saunaa ja luonnonrauhaa Joutsenon Hinkanrannan saunaisäntä Juha Turkia on laskenut, että saunomisnautinnosta viisitoista prosenttia tulee löylyttelystä, toinen mokoma uimisesta ja loput seitsemänkymmentä prosenttia sosiaalisesta kanssakäymisestä. LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN omistuksessa olevalla Hinkanrannalla ja sen neljässä yleisessä saunassa kylpee toukokuun alusta syyskuun loppuun tilastoimaton joukko niin paikallisia kuin turisteja. Löylyn heiton lomassa saunassa käydään läpi myös tolkuton määrä kaikenlaisia asioita. Hinkanrannan ohella talvisin omaa erikoispaalutusyritystä pyörittävä Juha Jussi Turkia ymmärtää, mihin vanha remontoijan sananlasku, suurimmat sopimukset tehdään saunassa, perustuu. Vuorovaikutteinen kunnioitus luonnistuu tuosta noin vaan lops, lops sosiaalisesta taustasta riippumatta, Turkia sanoo ja lisää, että saunassa asioita voi jakaa paineitta. Lähtökohtaa luonteville keskusteluille helpottaa sekin, että saunomaan lähdetään hyvillä mielin. Tuittupäitä täällä on maksimissaan kaksi vuodessa. Jos Luoja on suonut, että hymy on herkässä, niin anna sen olla. Arvomaailma näkyy horisontissa Satunnaisten kylpijöiden ja vakikävijöiden lisäksi Hinkassa saunotetaan monia ryhmiä. Tiettyjen, Turkian sydäntä lähellä olevien erityisryhmien kanssa hän puuhailee myös työpajatyyppisesti ilman virallisia sitoumuksia. Turkia kokee palkitsevana myös yhteistyön Joutsenon seurakunnan kanssa. Parhaimmillaan yhteisvoimin järjestetyt saunaillat ovat koonneet rantaan reilut viisikymmentä henkeä. Seurakunnalla on toimiva sanoma ja jos siinä voi vähän olla apuna ja tukena, niin hyvä. Suorapuheisella Turkialla on saunailtoihin selvät sävelet. Kello 17 alkaa saunominen, kuudelta on valmiina kahvi ja pulla ja puoli seitsemän on hartaus tai sen suuntainen tilaisuus, jolloin kaikki ovat tässä eikä kukaan enää haahuile saunalla. Seitsemältä se on mäkeä pitkin ja kotiin. Turkian mukaan kiviseinien sisällä kirjasta luettu teksti ei toimi luonnon äärellä. Ihmiset hakevat yhteyttä ja siihen liitetään sana. Meidän pitää saada sisälle se arvomaailma, mikä on tuolla, Turkia osoittaa Hinkanselän horisonttia. Hinkanrannan entisenä asiakkaana Juha Turkia saunoi 500 kertaa vuodessa, nyt saunaisäntänä määrä on pudonnut kolmanneksen ennätysvuosista. Juha Turkian nopeat Vasta vai vihta? Kyllä se on vasta. Puu- vai sähkösauna? Puusaunassa ilmankierto toimii eri tavalla ja löylyt muodostuvat vahvemmiksi. Puusta lähtee oma, hyvä tuoksu. Leppeät löylyt vai sata lasissa? Tykkään kovista löylyistä, mutta Kesäsauna pitää yllä sosiaalisia suhteita Kirjasta ei lueta sitä, mitä luetaan kiviseinien sisällä. sellaisista, että voin sanoa löylynheittäjälle kiitos menemättä heittäytymällä alas. Saunamakkara, olut vai jotain muuta? Melkein sataprosenttisesti vedän kahvin. En tiedä miksi. Saunasta uimaan vai uimasta saunaan? Ensin saunaan ja sitten uimaan, niin kesällä kuin talvella. seudun työnhakijat ry ja seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ organisoivat viime kesien tapaan kesäsaunatoimintaa työttömille. Palvelu alkoi 90-luvun alkupuolella Kaislarannan leirikeskuksessa ja on nyt kahtena kesänä järjestetty A-killan saunalla Kivisalmessa. Saunanlämmittäjät kesäviikoille löytyvät Työnhakijat ry:n kautta. Kiuas on kuuma aina elokuun loppuun asti. Saunavieraille on tarjolla mehua ja mahdollisuus grillata makkaraa pientä maksua vastaan. Oman diakonian virkansa ohella seurakuntayhtymän yhteiskunnallista työtä tekevä Soili Hämäläinen-Mujo tai hänen kollegansa, päihde- ja kriminaalityöstä vastaava Ari Tuomikoski käyvät viikoittain tapaamassa saunojia. Työnhakijat ry:n sihteeri Marja Pylkkö kertoo, että yhdistykseen on tullut paljon palautetta saunatoiminnan tärkeydestä. Saunomisessa korostuu sosiaalinen puoli, kuten ruokalatoiminnassammekin. Saunassa ja syömässä näkee muita ihmisiä. Kesäsaunat lämpiävät seuraavasti: Joutsenon seurakunnan saunaillat 23.6., 7.7., 21.7., 4.8. ja 18.8. klo 17 19 Hinkanrannassa, Rantatie 540. Tarjottavista annetaan vapaaehtoinen maksu, jolla kustannetaan seuraavan saunaillan kahvit. Työttömien kesäsauna keskiviikkoisin 18.6. alkaen klo 12 15 Kivisalmessa, Taipalsaarentie 529.