Teoksessa Siviilit kriisejä hallitsemassa - Matkalla kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan (KATU 2012, 108 115) Riina Kopola ja Anne Palm (toim.) Haluatko asiantuntijaksi? Siviilikriisinhallinnan työmahdollisuudet Tiina Ehrnrooth, Sari Rautarinta ja Jukka Räsänen Siviilikriisinhallinnan työmahdollisuudet perustuvat siihen, että valtiot antavat kansainväliseen yhteistyöhön asiantuntijoiden työpanoksen eli sekondeeraavat heidät kansainvälisiin siviilikriisinhallinnan operaatioihin. Tehtävät ovat sekä yhteiskunnan jälleenrakentamiseen kohdistettua usein pitkäaikaista oikeusvaltion tukemista, poliisitoiminnan kehittämistä ja kouluttamista sekä luonnon katostrofeihin ja ihmisten aiheuttamiin kriiseihin vastaamista mahdollisimman nopeasti pyydettäessä. Millaisia valmiuksia siviilikriisinhallinnan koulutukseen ja operaatioihin hakevilta henkilöitä edellytetään? Opinnot ovat osa siviilikriisinhallintaoperaatioon lähtevän asiantuntijan ammattitaitoa. Vuosien varrella asiantuntijoiksi eri operaatioihin on lähtenyt niin poliiseja, tuomareita, kouluttajia, ihmisoikeusasiantuntijoita, rajamiehiä kuin hallintohenkilöstöäkin (mm. talous- ja henkilöstöhallinto, logistiikka, hankinnat). Asiantuntijatehtävissä perusvaatimuksena on yleensä korkeakoulututkinto. Toisaalta esimerkiksi kansainvälisen pelastustoiminnan tehtävissä on maailmalla ollut henkilöstöä putkimiehestä sairaanhoitajaan ja palomiehestä rakennusinsinööriin, lääkäreitä unohtamatta. Soveltuva pohjakoulutus vaaditaan kaikkiin tehtäviin ja mitä monipuolisempi koulutus, sitä helpommin tulee valituksi, sillä moniosaajille on aina tarvetta. Myös ulkomailla suoritetuista opinnoista ja harjoitteluista on hyötyä. Työkokemuksen pituus riippuu niistä vaatimuksista, joita operaatio asettaa hakijoille työnkuvauksissa. Tehtäviin haetaan asiantuntijoita, joilla on näyttöä työkokemuksesta. Kokemusvaatimus voi tehtävänkuvauksesta riippuen vaihdella kahden vuoden yleisestä työkokemuksesta jopa 15 vuoden erityiskokemukseen esimerkiksi
johtamisesta tai hallinnosta. Pelastusalan henkilöstöltä (Urban Search And Rescue) on vaadittu vähintään viisi vuotta oman alan työkokemusta ennen varsinaiseen USAR-koulutukseen hakeutumista. Poliiseilta vaaditaan poikkeuksellisesti lisäksi vähintään 30 vuoden ikä ja kahdeksan vuoden työkokemus. vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa. Hyvä fyysinen kunto edesauttaa myös henkistä jaksamista. Mihin minun tulisi ottaa yhteyttä jos haluan mukaan siviilikriisinhallintaoperaatioon? Mitä pitäisi tehdä ensimmäiseksi? Kielitaidon osalta hyvä englannin kielen taito, joka on helpoin todistaa muun muassa yleisen kielitutkinnon suorittamalla, on edellytys tehtävissä menestymisessä. Monipuolisesta kielitaidosta on hyötyä: varsinkin kansainvälisissä pelastustehtävissä pohjoismaisten kollegoiden kanssa hyvä ruotsin kielen taito on etu. Paljon tehtäviä on myös Afrikassa täysin ranskankielisillä alueilla. Useimmiten hakijoilta vaaditaan myös B-luokan ajokortti ja joissakin tapauksissa C-kortti. Lisäksi kaikkien tehtäviin hakeutuvien pitää olla henkisesti ja fyysisesti hyvässä kunnossa ja asiantuntijat joutuvat terveystarkastukseen ennen operaatioon lähtöä. Varsinaista kuntotestiä ei siviilikriisinhallinta-asiantuntijoille tehdä, mutta operaatiot sijaitsevat usein hyvinkin vaativissa olosuhteissa, joten kovassa kuumuudessa ja korkealla vuoristossa työskennellessä Suomessa siviilikriisinhallinnan rekrytointia, koulutusta ja logistiikkaa hoitaa Kriisinhallintakeskus (CMC Finland), joka toimii Pelastusopiston yhteydessä ja sisäministeriön alaisuudessa Kuopiossa. Ulkoministeriö puolestaan määrittelee ulkopoliittisesti sen, missä laajuudessa ja mihin siviilikriisinhallinnan operaatioihin Suomi osallistuu. Kun Suomi sekondeeraa (lähettää edustajanaan) asiantuntijan operaatioon, on se osa kansainvälisiä sitoumuksiamme. Tällöin Suomi vastaa asiantuntijan valinnasta, koulutuksesta ja muun muassa palkkakuluista, mutta asiantuntijan varsinainen työpanos annetaan kyseessä olevan siviilikriisinhallintaoperaation käyttöön. Esimerkiksi EU:n poliisioperaatiossa Afganistanissa (EUPOL Afghanistan) työskentelee muiden eurooppalaisten asiantuntijoiden kanssa niin suomalaisia poliiseja kuin muita asiantuntijoita. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista asiantuntijoista lähtee EU:n alaisuuteen ja joitakin YK:n alaisuuteen. Näiden lisäksi myös mm.
EUSR-toimistoihin (The Office of the Special Representative of the European Union), eri järjestöjen sihteeristöihin, Etyjille ja esimerkiksi Naton tehtäviin sekondeerataan suomalaisia asiantuntijoita. Jos esimerkiksi EU:lla avataan tehtäviä EUPOL Afghanistan -operaatiossa, Suomi asettaa tehtävään ehdolle suomalaisia asiantuntijoita. Lopullisen henkilövalinnan tekee kuitenkin itse operaatio tarpeidensa perusteella. Tässä vaiheessa suomalainen asiantuntija "kilpailee" paikasta kaikkien muiden eurooppalaisten hakijoiden kanssa. Kansainvälisen pelastustoiminnan osalta päätökset niin operaatioon osallistumisesta kuin henkilövalinnoista tekee sisäministeriö. Vaikka oikeus saada virkavapaata siviilikriisinhallintatehtäviin on Suomessa kirjattu lakiin siviilikriisinhallinnasta, on jo lähtöä suunnitellessa hyvä muistaa keskustella suunnitelmatasolla asiasta työpaikalla. Tehtävistä kiinnostuneen kannattaa tutustua Kriisinhallintakeskuksen kotisivuihin, joilta löytyy tietoa niin tehtävistä ja koulutuksesta kuin mielenkiintoisia linkkejä eri siviilikriisinhallinnan toimijoiden sivuille. ' Millaisia henkilöitä operaatioihin haetaan, onko tällä hetkellä pula jostakin tietyn alan osaajista? Millaisia osaajia tarvitaan aina? Tehtävän kuvaukset vaihtelevat sen mukaan, mihin päin maailmaa ja minkä järjestön alaisuuteen asiantuntija lähtee. Myös alati muuttuvat kriisitilanteet määrittävät minkä alan asiantuntijoita tarvitaan. Suurin osa asiantuntijoista on tällä hetkellä poliisi-, tulli- ja rajahenkilöitä sekä oikeusvaltioperiaatteen, tasa-arvokysymysten tai ihmisoikeuksien asiantuntijoita. Tänä päivänä useissa operaatioissa toimintojen tavoitteena on yhteiskunnan jälleenrakentamisen tukeminen ja maan auttaminen itsenäiseksi suvereeniksi oikeusvaltioksi. Tämä edellyttää usein pitkäaikaista tukea monella eri taholla yhteiskunnan toimijoille. Jokaisessa operaatiossa tarvitaan kuitenkin aina henkilöitä, jotka pyörittävät myös itse operaation arkea: muun muassa henkilöstö-, talous- ja hankinta-alan asiantuntijoita turvallisuusasiantuntijoita unohtamatta. Kansainvälisen pelastustoiminnan puolella tarvitaan nyt erityisesti tietotekniikka-alan (ICT) asiantuntijoita, rakennusinsinöörejä sekä leirien rakentamiseen pystyviä rakennus-, sähkö- ja putkimiehiä sekä -naisia.
Vaikuttaako perhetilanne koulutukseen tai operaatioihin hyväksytyksi tulemiseen? Voiko tehtäviin hakeutua jos on (pieniä) lapsia? Siviilikriisinhallintatehtäviin hakeutujan pitää itse harkita miten pitkäaikainen poissaolo vaikuttaa hänen perheeseensä, sillä perheen kotiin jäävältä jäseneltä vaaditaan vähintään yhtä vahvaa sitoutumista kuin operaatioon lähtevältä osapuolelta. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että mahdollinen operaatioon lähtö on neuvoteltu perheen kanssa etukäteen. Operaatiot ovat kuitenkin aina määräaikaisia tehtäviä, sillä Suomi sekondeeraa asiantuntijan maksimissaan kolmeksi vuodeksi yhteen operaatioon liittyen ja näin ollen on tärkeää muistaa turvata myöhempi kotiinpaluu pitämällä hyvät suhteet yllä niin perheeseen, ystäviin kuin työnantajaan Suomessa. Lisäksi matalan riskitason alueilla toimiviin EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioihin on mahdollista ottaa perhe mukaan omalla vastuulla ja kustannuksella. Mihin muihin tehtäviin ja operaatioihin suosittelette hakemaan? (Vapaaehtoistyö jne.) Monipuolisesta kansainvälisestä kokemuksesta on etua niin koulutuksessa kuin tehtäviin hakeutumisessa, mutta ennen kaikkea siinä vaiheessa kun lähtee asiantuntijaksi operaatioon, on aiemmasta kokemuksesta vieraassa kulttuuriympäristössä toimimisesta etua. Siis kaikki aiempi kansainvälinen kokemus on hyödyllistä, oli se sitten työkokemusta sotilaallisesta kriisinhallinnasta, SPRtoiminnasta tai vaikkapa vapaaehtoistyöstä Kirkon Ulkomaanavussa. Miten operaatioita varten kouluttaudutaan Suomessa? Kuka koulutuksen järjestää ja missä se järjestetään? Kriisinhallintakeskus vastaa Suomessa siviilikriisinhallinnan koulutuksesta. Tehtäviin haluavan kannattaa ensimmäiseksi suorittaa yleinen englanninkielen kielitutkinto, hakeutua Kriisinhallintakeskuksen peruskurssille (Core -kurssi) tai siviilipoliisikurssille (EUPOC) ja sen jälkeen seurata avautuvia tehtäviä. Kun asiantuntija tulee valituksi operaatioon, hänelle järjestetään operaatio/maakohtainen perehdytyskoulutus, jossa
lähtijöitä ohjeistavat ja neuvovat oman kokemuksensa perusteella kyseessä olevalla alueella olevat tai vastikään palanneet asiantuntijat. Lisäksi EU kouluttaa omassa koulutusohjelmassaan asiantuntijoita eri kansainvälisiin pelastustoiminnan tehtäviin. Kuinka pitkäksi aikaa operaatioon on sitouduttava, onko minimiaikaa? Siviilikriisinhallinnan tehtäviin sitoudutaan yleensä vuodeksi kerrallaan, kuitenkin maksimissaan kolmen vuoden ajaksi. Vähintään vuoden sopimus auttaa myös operaatioita suunnittelemaan henkilöstöpolitiikkaansa pitemmällä tähtäimellä ja tuo toimintoihin jatkuvuutta. Keskimääräinen palvelusaika siviilikriisinhallinta tehtävässä on kaksi vuotta. Tällä hetkellä kuitenkin esimerkiksi EUPOL Afghanistan on katsottu niin vaativaksi operaatioksi, että maksimiajaksi on määritelty kaksi vuotta. Vastaava kahden vuoden maksimipalvelusaika on käytössä myös EUMM Georgian monitoritehtävissä. Kansainvälisen pelastusalan tehtävissä puolestaan puhutaan muutaman viikon tai muutaman kuukauden operaatioista. Yleisimmät haasteet, joiden kanssa koulutukseen ja operaatioon hakeutuvat henkilöt painivat? Joillekin asiantuntijoille, myös kokeneillekin konkareille, työkulttuurien erilaisuus saattaa aiheuttaa paineita. Suomalaiset ovat yleensä tottuneet tietynlaiseen työ- ja organisaatiokulttuuriin, johon kuuluu täsmällisyys, luotettavuus ja asiantuntijuus. Operaatiossa kohdataan kollegoina muiden kulttuurien edustajia, joiden taustat ja toimintatavat saattavat poiketa radikaalistikin totutusta. Samoin vuorovaikutustyylit ja kommunikointitavat saattavat olla erilaiset. Lisäksi isäntämaan poikkeavat kulttuuri- ja toimintatavat, muun muassa suhtautuminen sukupuoleen ammatillisissa tilanteissa, saattavat poiketa merkittävästi Suomesta. Joskus, varsinkin kun asiantuntija on asialleen omistautunut ja innostunut saavuttamaan tavoitteet aikataulujen ja lupausten mukaisesti, nämä erilaisuudet aiheuttavat väärinkäsityksiä ja viivästyksiä, jotka monet kokevat turhauttavina ja ongelmallisina. Korkean riskin alueella toimivissa operaatioissa heikko turvallisuustilanne voi lisätä tehtävien aiheuttamaa henkistä kuormitusta. Myös etäisyys omaisista, perheestä ja joskus ihan perusturvallisuuden ja perusmukavuuksien puuttuminen saattavat aiheuttaa stressiä asiantuntijoille.
Operaatioissa toimitaan usein tiimin jäsenenä, joka on sekä haaste että mahdollisuus kehittää omaa osaamista. Hyvät esimiestaidot sekä hyvä ryhmätyökyky korostuvat varsinkin haastavissa olosuhteissa. Miten operaatioihin hakeutumiseen voi parhaiten valmistautua? Kriisinhallintakeskuksen peruskoulutukset ovat osa perusvalmistautumista ja edellytys tehtäviin hakeutumiseksi. Lisäksi hakijan kannattaa tutustua etukäteen mahdollisimman paljon häntä kiinnostavan organisaation rakenteisiin (YK, EU jne.), operaation mandaattiin, paikalliseen kulttuuriin ja historiaan sekä alueella mahdollisesti olevaan konfliktiin. Nämä tiedot tulevat tarpeeseen, kun operaatio haastattelee Suomen asettamia ehdokkaita ennen operaatioon valituksi tulemista. Kun asiantuntija tulee valituksi tiettyyn operaatioon, kannattaa tutustua edellä mainittuihin asioihin vielä perusteellisemmin oman sopeutumisen helpottamiseksi. Myös kielitaidon aktivoiminen (suullinen ja kirjallinen) ennen operaatioon lähtöä kannattaa. Näiden lisäksi fyysinen kunto kannattaa pitää hyvänä, mukaan lukien hyvin hoidetut hampaat ja muu terveys. Operaation aikana näidenkin vaivojen hoito on hankalaa. Terveisiä hakijoille Tehtäviin hakeuduttaessa kannattaa hakemuslomakkeen tai CVpohjan täyttämiseen sekä haastatteluun valmistautumiseen paneutua kunnolla. Omaa osaamistaan ei kannata liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Suomalaisilla asiantuntijoilla on maailmalla hyvä maine niin persoonina kuin asiantuntijoina. Niihin kenkiin on sekä helppo että haastava astua. Katso lisää asiantuntijahaastatteluita: http://www.cmcfinland.fi/pelastus/cmc/home.nsf/pages/f3d60837a 11F7339C22576CE00371DB2 Haastattelu: Riina Kopola