HAKIJA Liikennevirasto/Mikko Heiskanen PL 33 00521 HELSINKI KIINTEISTÖ Ratalinja Tampere, Lielahti-Kokemäki, pääraide. Pirkanmaan ELY-keskuksen toimialueella rata-alue kulkee Tampereen, Nokian ja Sastamalan kaupunkien alueella. VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA 12.6.2012 KIINTEISTÖN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ Kiinteistöt ovat rautatiealuetta. Ilmoituksen kohteena oleva rataosuus on osa Tampere-Pori rataa, joka on avattu liikenteelle vuonna 1895. Nykyisellä linjallaan rata on ollut vuodesta 1987. Radan päällysrakenne on uusittu pääosin 1980 luvulla. Rataosa on yksiraiteinen, sähköistetty, kauko-ohjattu ja kulunvalvonnan piirissä. Rataosalla liikennöi vuorokaudessa n. 40 junaa, josta kolmasosa on henkilöliikennettä. Ratalinjalla Tampere (Lielahti) - Kokemäki, pääraiteella tehdään radan parannustöitä (kiskot ja pölkyt uusitaan koko rataosan pääraiteelta, tukikerros uusitaan tai seulotaan ja täydennetään koko rataosalla, luiskien/penkereiden täydennys, routapaikkojen routasuojaus, siltojen peruskorjaus, puretaan matalat käytöstä poistetut henkilölaiturit) vuosien 2012-2015 välisenä aikana. Perusparannustöiden yhteydessä toimenpidealueelta poistettavat massat ohjataan haitta-ainepitoisuuksien perustella joko hyötykäyttöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. MAKSU 1 400
Työalue sijaitsee Pirkanmaan ELY-keskuksen toimialueella kilometrivälillä km193+200 km264+497. Haitta-aineiden arvioidaan päätyneen ratapihan maaperään pitkällä aikavälillä (esim. kreosoottikyllästeissä olevien PAH - yhdisteiden liukeneminen sadeveteen ja edelleen pintamaahan sekä kemikaali- ja malmikuljetukset). Sellaisia yksittäisiä vahinkoja tai onnettomuuksia, joiden yhteydessä maaperään olisi päätynyt haitta-aineita, ei rataosan alueella ole tiedossa. Rata-alue kulkee Tampereella Villilä-Epilänharju pohjavesialueella ja Sastamalassa Kinnalan ja Kuukinmaan pohjavesialueilla. Rata ei kulje muilta osin Pirkanmaan ELY-keskuksen toimialueella luokitellulla pohjavesialueella. TUTKIMUKSET JA JÄTTEIDEN KÄSITTELYSUUNNITELMA Golder Associates Oy on tutkinut Tampere, Lielahti-Kokemäki rata-alueen maaperää pääraiteen osalta vuosien 2010-2012 aikana. Laboratoriossa tehtyjen tutkimustulosten mukaan Lielahti-Sastamala rata-alueella maaperä on pilaantunut raskasmetalleilla lähinnä kuparilla, jossa korkein mitattu kuparipitoisuus oli 796 mg/kg. Laboratorioanalyyseissä on todettu myös alemman ohjearvopitoisuuden ylittäviä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuuksia. Yksittäisten PAH-yhdisteiden alemmat ohjearvopitoisuudet ylittyivät näytteissä fluoranteenin ja bentso(a)pyreenin osalta. Laboratorioanalyyseissä ei todettu kynnysarvopitoisuuden ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Suurin öljyhiilivetypitoisuus 290 mg/kg (C 10 -C 40 ) todettiin maanäytteestä 2/0,5-0,8 metriä. Suunnitelma rata-alueelta poistettavista massoista Mikäli pohjavesialueilla tehtävissä kaivutöissä käsitellään maamassoja, joita ei voida hyödyntää, ne poistetaan. Samoin toimitaan myös, mikäli pohjavesialueiden ulkopuolisilla rata-alueilla käsiteltäviä massoja ei voida hyötykäyttää. Liukoisuustestaus on tehty sellaiselle maa-ainekselle, joissa haitta-aineiden maksimipitoisuudet ovat jääneet alle vaarallisen jätteen raja-arvojen. Mikäli peruskunnostustöiden yhteydessä todetaan maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvot, toimitetaan ne luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Mikäli pohjavesialueiden ulkopuolisilla alueilla tehtävissä kaivutöissä todetaan merkittävästi ennakkotutkimuksista poik-
keavia haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan toimenpiteiden tarve tapauskohtaisesti erikseen. Mikäli maa-ainesta ei voida hyödyntää välittömästi rataosan alueella, välivarastoidaan massoja lyhytaikaisesti Liikenneviraston omistamalla rata-alueella siten, että massan haitta-ainepitoisuudet voidaan tarkastaa. Mahdollisesti välivarastoitavat pilaantunut maa-ainesjäte ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava maa-aines varaudutaan peittämään, mikäli välivarastointi jatkuu useampia päiviä. Rata-alueelta mahdollisesti poistettavien massojen haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan ennen kuljetusta yleisesti hyväksytyillä kenttätesteillä, joiden tulosten perusteella kuormat ohjataan sijoituspaikkoihin. Haitta-aineiden laboratorioanalyysejä tehdään, mikäli se arvioidaan tarpeelliseksi massojen ohjauksen kannalta. Pilaantunut maa-ainesjäte kuljetetaan käsittelypaikkaan kuorma-autoilla. Pilaantuneita massoja sisältävät kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maajätteen kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja pilaantunutta maajätettä sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottajalle (jätteenkäsittelylaitos). Rataosalta poistettava, vastaanottopaikkoihin sijoitettava maa-aines luokitellaan todettavien haitta-ainepitoisuuksien perusteella seuraavasti: 1. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot alittava maa-aines on pilaantumatonta. - Tällaista maa-ainesta käsitellään, kuten puhdasta maa-ainesta. Maaaineksen käsittelyssä huomioidaan lisäksi Liikenneviraston sisäiset ohjeet. 2. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävä ja alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. - Poistettava maa-ainesjäte, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, hyödynnetään muun rataosan alueella tai kuljetetaan ympäristöteknisen valvojan ohjaamalle luvanvaraiseen paikkaan haitta-ainepitoisuuksiensa perusteella. 3. Haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. - Pilaantunut maa-ainesjäte poistetaan ja toimitetaan pitoisuuksien perusteella asianmukaiset luvat omaavaan käsittelylaitokseen tai jäteasemalle. jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Pilaantu-
nut maa-ainesjäte voidaan myös vaihtoehtoisesti välivarastoida hyväksytylle alueelle ja käsitellä myöhemmin hyväksyttävällä menetelmällä tai laitteistolla. 4. Maa-ainesjätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi perustuu jäteasetukseen (179/2012). - Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava maa-ainesjäte toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä kohteessa todettavia ko. maaainesjätettä. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta laaditaan siirtoasiakirja, kuten on määritelty jäteasetuksessa 179/2012 vaarallisen jätteen siirrosta. Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista. Mikäli pilaantunutta maa-ainesjätettä tullaan sijoittamaan kaatopaikalle, arvioidaan maa-ainesjätteen kaatopaikkakelpoisuus tarvittaessa kaatopaikan edellyttämällä tavalla. Jätteiden käsittelysuunnitelma Peruskunnostustöiden yhteydessä poistetaan ratarakenteesta vanhoja routaeristeitä. Routalevyjen poisto tehdään käsityönä. Vanhat routalevyt toimitetaan kaatopaikalle. Mikäli routalevyt ovat pahoin pirstoutuneet ja sekoittuneet maa-ainekseen siten, ettei niiden poistaminen ole mahdollista, ei ko. maa-ainesta hyödynnetä rata-alueella muun maa-aineksen tavoin, vaan se toimitetaan luvanvaraiselle vastaanottopaikalle. Nykyiseltä raiteelta poistetaan vanhat kreosoottikyllästeiset ratapölkyt, jotka toimitetaan tuhottavaksi ratapölkkyjen käsittelylaitokseen Kajaaniin. Rataosalta poistettavat kiskot toimitetaan kierrätykseen. Työn suoritus/työsuunnitelma/kunnostussuunnitelma Tukikerroksen (0-0,55 m) seulonnassa käytetään 32 mm seulaa. Syntyvä seula-alite hyödynnetään Liikenneviraston omistamalla rautatiealueella esim. pengerlevityksissä tai huoltoteiden rakenteissa. Käsiteltävän tukikerroksen kokonaismääräksi arvioidaan n. 194 000 m 3 ktr, josta arvioidaan syntyvän seula-alitetta n. 88 000 m 3 ktr (= n. 175 000 t). Routapaikkojen routasuojauksen yhteydessä tehdään tukikerroksen alapuoliseen maaperään ulottuvia massanvaihtotöitä 13 erillisellä alueella koko rataosalla. Massanvaihtoalueiden pituudet vaihtelevat 20 164 m välillä. Rataosan alueella massanvaihtoa tehdään yhteensä 908 m matkalla. Näillä alu-
eilla vaihdetaan radan alusrakenteiden massat 1,1 m syvyyteen asti. Massanvaihtoalueilla maa-ainesta arvioidaan poistettavan yhteensä n. 6000 m 3 ktr (n. 12 000 t). Töiden yhteydessä poistetaan myös ratarakenteessa olevia routaeristeitä. Routalevyjä poistetaan rataosan alueelta yhteensä 3258 m matkalta, yhteensä 46 erillisellä alueella (toimenpidealueiden pituudet 5 278 m). Pohjavesialueilla toteutettava maaperän puhdistus toteutetaan radan peruskunnostustyön yhteydessä. Ratarakenteen pintaosan käsittelystä syntyvä seula-alite kerätään talteen ja kuljetetaan hyödynnettäväksi pohjavesialueiden ulkopuolisille rataosille. Työn yhteydessä ratarakenteesta poistettava seula-alite korvataan puhtaalla raidesepelillä. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta arvioitiin ilmoituksessa vertaamalla maanäytteissä todettuja haitta-ainepitoisuuksia ylempiin ohjearvoihin lukuun ottamatta pohjavesialueella sijaitsevia tutkimuspisteitä, joiden osalta haitta-ainepitoisuuksia verrattiin kynnysarvoihin. Kriittisiksi haittaaineiksi valittiin kupari sekä PAH-yhdisteet. Pohjavesialueilla otetuissa maanäytteissä todettiin paikoin kuparin osalta ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sekä PAH-yhdisteiden osalta kynnysarvojen ylityksiä. Siten radan päällysrakenne todettiin näillä alueilla pilaantuneeksi. Kriittisiksi valittujen PAH-yhdisteiden pienten pitoisuuksien ja niukkaliukoisuuden vuoksi altistuminen PAH-yhdisteille pohjaveden kautta arvioitiin hyvin epätodennäköiseksi ja kulkeutuminen kohteen pintavesistöön (esim. ratapenkereen sivuitse kulkevaan ojaan) merkityksettömäksi. Pohjavesialueiden ulkopuolella kriittiseksi haitta-aineeksi valittiin tutkimustulosten ja viitearvovertailun perusteella kupari. Korkea arseenipitoisuus todettiin vain yhdessä tutkimuspisteessä, joten sitä ei arvioitu kriittiseksi yhdisteeksi koko rataosan kannalta. Kaikissa lisätutkimuksen yhteydessä tehdyissä tutkimuspisteissä arseenin pitoisuudet jäivät alle alemman ohjearvon. Kuparin ja muiden raskasmetallien ominaisuuksia arvioitiin jatkotutkimuksen yhteydessä tehdyn liukoisuustestauksen tulosten perusteella. Liukoisuustestin tuloksen perusteella kuparin, samoin kuin muiden analysoitujen metallien liukoisuus maaperässä on hyvin vähäinen, eivätkä haittaaineiden liukoiset pitoisuudet esim. ylitä pysyvän jätteen kaatopaikalle ase-
tettuja liukoisuusraja-arvoja. Rataosalta poistettavan päällysrakennemateriaalin ympäristöhaitallisuutta arvioitaessa voidaan siten todeta, ettei ko. materiaali tutkittujen metallien liukoisuusominaisuuksien perusteella aiheuta kohonnutta ympäristöriskiä. Tämän perusteella ei toimenpidealueen maaperää ole tarpeen luokitella pilaantuneeksi, eivätkä todetut haitta-ainepitoisuudet siten aiheuta maaperän puhdistustarvetta pohjavesialueiden ulkopuolisilla rataosilla. Maa-aineksen hyötykäytölle ei ole toistaiseksi asetettu hyötykäytön rajaarvoja (vrt. maanrakennusasetus 591/2006, muutos 403/2009). Ratatöiden yhteydessä on tarkoitus siirtää radan päällysrakennetta vain hieman nykyiseltä sijainniltaan koko raiteen matkalla. Koska kuparipitoisen maa-aineksen sijainti ei oleellisesti muutu ratatöiden seurauksena, kuparin aiheuttamien mahdollisten ympäristövaikutusten ei myöskään arvioida lisääntyvän nykytilanteesta. Kunnostuksen puhdistustavoitteet Ympäristöteknisten tutkimusten tulosten, ja niiden avulla tehdyn maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella, rataosan maaperä luokitellaan pilaantuneeksi ilmoituksessa niillä alueilla, joilla rata leikkaa pohjavesialueita. Pohjavesialueille sijaitsevilla rataosilla maaperän puhdistustavoitteeksi esitetään asetuksen VNa 214/2007 mukaisia kynnysarvoja. Sellaisille haitta-aineille, joita rataosan alueella tehtyjen tutkimusten yhteydessä maaperässä on todettu, esitetään ilmoituksessa maaperän kunnostuksen tavoitepitoisuudeksi seuraavia, Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia viitearvoja: Antraseeni 1 mg/kg Bentso(a)antraseeni 1 mg/kg Bentso(a)pyreeni 0,2 mg/kg Bentso(k)fluoranteeni 1 mg/kg Fenantreeni 1 mg/kg Fluoranteeni 1 mg/kg Kupari 100 mg/kg
Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, maaperän puhdistuksen tavoitetasoiksi esitetään ilmoituksessa em. tavoin VNa 214/07 mukaisia kynnysarvoja. Arseenin osalta esitetään käytettäväksi edellä mainituin (kappale 5.0) perustein kynnysarvon (5 mg/kg) sijaan pitoisuutta 26 mg/kg. Näytteenottosuunnitelma Kunnostussuunnitelman osana on erillinen näytteenottosuunnitelma, jossa on todettu mm. seuraavaa: Ratarakenteesta on otettu ja otetaan näytteitä ennen perusparannustöiden aloittamista. Perusparannustyön aikana otetaan tarvittaessa lisänäytteitä ratarakenteesta poistettavasta maa-aineksesta. Seulontatyön yhteydessä ei ole mahdollista ottaa maaperän jäännöspitoisuusnäytteitä. Rataosan alueella tehtyjen tutkimusten yhteydessä on kuitenkin todettu, että suurimmat haitta-ainepitoisuudet sijaitsevat ratarakenteen pintaosissa. Perusparannustöiden yhteydessä käsiteltävän pintarakenteen alapuolisessa maaperässä ei ole todettu merkittävästi kohonneita haittaainepitoisuuksia. KÄSITTELYTARVE Terveydellisistä ja ympäristönsuojelullisista syistä kunnostettavalla rataalueella olevat raskasmetalleilla ja PAH-yhdisteillä pilaantuneet maaainekset tulee poistaa. LAUSUNNON ANTAJAT Pirkanmaan ELY-keskus on neuvotellut 26.6.2012 käsittelystä Tampereen, Nokian ja Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa, jonka kannanotot on otettu huomioon tässä päätöksessä. PIRKANMAAN ELINKEINO- LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Tampereen, Nokian ja Sastamalan kaupunkien alueelle sijoittuvan Tampere, Lielahti-Kokemäki rata-alueen pilaantunutta maaperää koskevan ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn kunnostamisen seuraavin ehdoin:
1. Tampere,Lielahti-Kokemäki pääradan perusparannustyöhön liittyvä pilaantuneiden alueiden kunnostus ja poistettavan maa-aineksen sijoittelu on toteutettava esitettyjen suunnitelmien mukaisesti Pirkanmaan ELY-keskuksen toimialueella kilometrivälillä km193+200 km264+497. 2. Esitetty kunnostustyö ja maa-ainesten sijoittelu rata-alueelle on raportoitava suunnitelmissa esitetyllä tavalla. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan maaainesten puhdistamistoimenpiteillä ja kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. MAKSUPERUSTE Valtioneuvosto on antanut asetuksen n:o 210/2012 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 50 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 28 tuntia, joten maksu on 1 400 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Hämeenlinnasta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/00) Ympäristönsuojeluasetus (169/00) Jätelaki 646/2011 Valtioneuvoston asetus jätteistä 19.4.2012 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä päätös on voimassa 28.6.2017 saakka. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikön sijaisena ylitarkastaja Tuija Sievi-Korte Ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä puh. 0500-832520 e-mail: kari.pyotsia@ely-keskus.fi PÄÄTÖS JÄLJENNÖS Ilmoituksen tekijälle Tampereen kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen Nokian kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen Sastamalan kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen Golder Associates Oy, Apilakatu 13 B, 20740 TURKU