Strategia Munuais- ja maksaliitto.

Samankaltaiset tiedostot
hyvä hoito Hyvän hoidon kriteerit munuaisten vajaatoimintaa sairastavan hyvinvoinniksi.

Munuaisja maksaliitto

TUKEA KOKO PERHEELLE. Perhetoiminta

Munuaisja maksaliitto

Munuaisen luovuttajan opas

Keliakialiiton strategia

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Opas harvinaistoiminnasta

Krits. Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia

Lounais-Suomen Lihastautiyhdistys ry Sirke Salmela toiminnanjohtaja

Vertaisvanhempi on tukena

Primaari biliaari kolangiitti PBC

STRATEGIA HYVÄÄ ELÄMÄÄ MIGREENIN KANSSA ELÄVILLE

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Järjestöbarometri Mediainfo

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Valoisamman tulevaisuuden tekijät

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Crohn ja Colitis ry.

Välittävä vaikuttaja jo 27 vuotta. Toiminnanjohtaja Eila Okkonen, FT Muistiliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Toimintasuunnitelma vuosi 2019 Liittokokous

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Dialyysi osana elämää

Tavoiteohjelma

Vertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Yhdyshenkilön opas

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke ( )

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

DIABETESLIITON STRATEGIA VUOTEEN liittovaltuuston syyskokous ( )

Muistisairaana kotona kauemmin

Yhdistystoiminta Strategia

Kuntoutuspolku. Munuais- tai maksasairauteen sairastuneen

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Keitä varten järjestöt ovat olemassa? Kiril Häyrinen

Järjestöt hyvinvointia luomassa

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat Marjut Niemistö

Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin!

Strategiakysely sidosryhmille 2018

Lapsen ja nuoren arki elinsiirron jälkeen

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Kuinka keventää yhdistyksen hallintoa? OK-opintokeskus Lea Lihavainen

Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano. Jaakko Yrjö-Koskinen

Mielenterveys- ja päihdeyhdistykset: kansalaistoiminnan vahvistajia, palveluiden tuottajia, edunvalvojia?

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS päivitetty )

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

Sydänyhdistysten aikamatka. Ulla Harala

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere

Tehdään yhdessä hyvä maailma!

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Vertaistukijan opas.

KOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Palvelutori Päijät-Hämeessä

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia

Munuais- ja maksaliitto. Vuosikertomus Ennaltaehkäisyn teemavuosi.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos

Transkriptio:

Strategia 2016 2020 12/2015 Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita sekä heidän läheisiään. Liitto jakaa luotettavaa tietoa sairauksista ja niiden hoidosta. Jäsenyhdistyksissä voi tavata muita saman kokeneita. www.musili.fi www.munuainen.fi www.maksa.fi

Strategia 2016 2020 Järjestöjen tuottaman hyvinvoinnin ja tuen tarve kasvaa. Elinvoimainen yhdistystoiminta vaatii aktiivisia vapaaehtoisia. Munuais- ja maksasairauksien lisääntyessä niiden ennaltaehkäisyn merkitys korostuu. Sairastuneiden tasapuolinen hoito on turvattava yhteiskunnan muutoksissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä uudistuu liiton strategiakauden aikana. Palvelujärjestelmän muutos vaikuttaa munuais- ja maksasairautta sairastavien arkeen ja saattaa lisätä eriarvoisuutta. Haasteena on hoidon saatavuuden turvaaminen ja hoitoyksiköiden riittävän asiantuntemuksen varmistaminen asuinpaikasta riippumatta. Munuaissairaudet Arvion mukaan kymmenesosalla väestöstä on krooninen munuaissairaus ja viidellä prosentilla se on edennyt munuaisten vajaatoiminnaksi, suhteellisesti eniten yli 60 70-vuotiailla. Diabetesta sairastavia on Suomessa puoli miljoonaa ja heistä jopa 30 prosentille saattaa kehittyä diabeettinen nefropatia. Hoidon kehittyessä entistä harvempi munuaisten vajaatoimintaa sairastava joutuu dialyysihoitoon. Dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä kuitenkin lisääntyy, koska väestö vanhenee. Erityyppisten dialyysihoitomuotojen, varsinkin kotona tehdyn dialyysin yleisyys vaihtelee alueittain. Sairastuneilla tulee olla mahdollisuus hoitoon ja elämäntilanteeseensa sopivan dialyysimuodon valintaan asuinpaikasta riippumatta. Maksasairaudet Maksasairaudet yleistyvät. Rasvamaksan arvioidaan olevan neljäsosalla aikuisista. Sen taustalla voi olla ylipaino, tyypin 2 diabetes tai runsas alkoholinkäyttö. Alkoholimaksasairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma ja kuolleisuus niihin on EU:n korkeimpia. Alkoholikirroosia todetaan entistä nuoremmilla. Virushe-

patiiteista yleisin on C-hepatiitti, jonka kantajia maassamme on lähes 30 000. Myös lääkeaineet voivat vaurioittaa maksaa. Autoimmuuni- ja perinnölliset maksasairaudet eivät johdu elintavoista, mutta niihin sairastuneet kohtaavat edelleen ennakkoluuloja. Maksasairautta sairastavilla tulee olla mahdollisuus tasapuolisesti vaikuttavaksi osoitettuun hoitoon asuinpaikasta ja sairauden syystä riippumatta. Elinsiirrot Elinsiirtoa odottaa lähes 400 suomalaista. Merkittävin elinsiirtojen määrää rajoittava tekijä on puute elinluovuttajista. Elinluovuttajien määrää voidaan lisätä kehittämällä elinluovutustoiminnan organisointia ja mahdollisten luovuttajien tunnistamista sairaaloissa sekä asiallisella ja positiivisella tiedottamisella. Suuren yleisön tietoisuuden lisääminen säilyy järjestöjen tehtävänä. Järjestötoiminta Järjestöjen merkitys julkisten ja yksityisten palveluntuottajien rinnalla palvelujen, hyvinvoinnin ja monimuotoisen tuen tuottajina kasvaa. Yhdistystoiminnan merkitys ja vaikuttavuus on pystyttävä osoittamaan entistä paremmin. Yhdistystoiminta edellyttää sitoutunutta ydinjoukkoa ja valmiutta ottaa vastaan uusia haasteita. Jäsenistö ikääntyy, työelämän vaatimukset lisääntyvät, vapaa-ajan tarjonta monipuolistuu ja ihmisten kiinnittyminen yhteisöihin muuttaa muotoaan. Tapa viestiä muuttuu, media pirstaloituu, viestien määrä lisääntyy ja uusien viestintävälineiden käyttötaidot ja -halukkuus kasvattavat sukupolvien välisiä eroja. Osallistuminen on muuttunut yhteiskunnallisesta henkilökohtaiseen ja pitkäjänteisestä projektimaisuuteen. Yhdistysten jäsenmäärä ei nouse suhteessa sairastuneiden lisääntyvään määrään, vaikka ihmisillä on edelleen halu tehdä vapaaehtoistyötä. Voimia aktiiviseen toimintaan voidaan saada yhdistysten rakenteita ja toimintatapoja uudistamalla sekä hallintoa keventämällä. Viestinnältä odotetaan yhteenkuuluvuuden rakentamista ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Yhdistystoiminnasta on tehtävä uudelleen houkuttelevaa.

Toimintaa ohjaavat arvot Arvokas elämä Jokainen ihminen on arvokas ja ainutlaatuinen ja jokaisella tulee olla oikeus elää arvokasta elämää. Elämä on arvokasta huolimatta sairauksista ja menetyksistä. Yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään hoitoon ja riittävään sosiaaliturvaan sekä mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada yhdenvertaisesti palveluja. Yhdenvertaisuus on myös erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys on liiton voimavara, joka edistää osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Vertaistoiminta tukee sairastuneita ja heidän läheisiään sekä vahvistaa sosiaalisia verkostoja. Asiantuntijuus Liiton toiminta pohjaa munuais- ja maksasairaiden ja heidän läheistensä vahvaan kokemusasiantuntijuuteen ja liiton toimihenkilöiden sekä yhteistyökumppaneiden ammatilliseen asiantuntijuuteen.

Tehtävä ja tavoite Tehtävä Munuais- ja maksaliitto edistää jäsenyhdistystensä toimintaedellytyksiä. Liitto tukee munuais- ja maksasairauksiin sairastuneiden ja elinsiirron saaneiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia ja ajaa heidän oikeuksiaan. Liitto antaa tietoa munuais- ja maksasairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä sekä toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana. Tavoite vuoteen 2020 Munuais- ja maksaliitto on elinvoimainen ja verkostoitunut kansalaisjärjestö, joka tavoittaa munuais- ja maksasairaat ja toimii sairastuneiden ja heidän läheistensä tukijana. Munuais- ja maksasairailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hoitoon, kuntoutukseen, elinsiirtoon ja sosiaaliseen osallistumiseen. Munuais- ja maksaliitto Painopistealueet 2016 2020 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Jäsenyhdistysten toiminnan kehittyminen. Sairastuneiden ja heidän läheistensä hyvinvointi. Tietoisuuden lisääntyminen munuais- ja maksasairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä. Elinluovutusten ja elinsiirtojen lisääminen.

Strategia 2016 2020 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Liitto tekee vaikuttamistyötä, jotta jokainen sairastunut saa yhdenvertaista hoitoa, kuntoutusta ja oikeudenmukaista sosiaaliturvaa. Liitto lisää resursseja vaikuttamistyöhön ja tukea jäsenyhdistysten edunvalvontaan. Sosiaali- ja terveyspoliittiseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön vaikutetaan jo valmisteluvaiheessa. Kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen turvaa munuais- ja maksasairaiden aseman asuinpaikasta riippumatta. Jäsenyhdistysten toiminnan kehittyminen Liitto tukee yhdistysten osaamista ja toiminnan kehittämistä. Yhdistykset tavoittavat sairastuneet ja heidän läheisensä sekä tekevät vaikuttamistyötä ja viestintää omalla alueellaan. Lisätään liiton ja jäsenyhdistysten houkuttelevuutta järjestämällä uudenlaista toimintaa. Vuorovaikutteisella viestinnällä sitoutetaan toimintaan uusia osallistujia. Kannustetaan yhdistyksiä uudistamaan rakenteitaan ja toimintaa edistäviin projekteihin.

Sairastuneiden ja heidän läheistensä hyvinvointi Liitto ja jäsenyhdistykset lisäävät sairastuneiden ja heidän läheistensä hyvinvointia ja toimintakykyä. Uudet osallistumistavat lisäävät yhteisöllisyyttä ja tarjoavat vertaistukea eri ikäisille ja eri elämäntilanteissa. Liiton monimuotoiseen kuntoutukseen osallistuminen on helppoa ja se lisää toimintakykyä. Kannustetaan jäsenyhdistyksiä järjestämään terveyttä edistävää liikuntaa. Kehitetään neuvontaa ja ohjausta. Tiedon lisääminen munuais- ja maksasairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä Liiton viestintä edistää sairauksien ennaltaehkäisyä, tekee näkyväksi munuais- ja maksasairauksia ja vähentää sairastuneisiin kohdistuvia ennakkoluuloja. Luotettavan tiedon jakaminen eri medioissa lisää liiton tunnettavuutta ja vaikuttamismahdollisuuksi Sairauksien ennaltaehkäisyä edistetään jakamalla tietoa ja käyttämällä ajantasaisia viestintäkanavia sekä antamalla ohjausta ja neuvontaa. Viestintä tuo esiin sairauksien vaikutuksen sairastuneiden elämään. Elinluovutusten ja elinsiirtojen lisääminen Elinluovutusten ja elinsiirtojen tunnetuksi tekeminen lisää niiden määrää, jotta jokainen elinsiirtoa tarvitseva saa siirtoelimen kohtuullisessa ajassa. Asiallisen tiedon jakaminen yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa lisää myönteistä suhtautumista elinluovutukseen. Elinsiirronsaaneiden kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen viestinnässä tekee sanoman inhimilliseksi ja tuo sen lähelle vastaanottajaa. Annetaan tietoa mahdollisuudesta toimia munuaisen elävänä luovuttajana läheiselleen.

Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita sekä heidän läheisiään. Jäsenyhdistyksissä voi tavata muita saman kokeneita. Liittoon kuuluu 19 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä 6000 henkilöjäsentä. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut. Liittyminen on paras tapa tukea liiton ja yhdistyksen tavoitteita ja toimintaa. Tietoa Sairauteen sopeutuminen vaatii tietoa ja uusien asioiden oppimista. Liitto jakaa luotettavaa tietoa munuais- ja maksasairauksista ja niiden hoidosta sekä elinsiirroista. Liitto tekee sairastuneiden tilannetta tunnetuksi ja poistaa ennakkoluuloja. Toivoa Liitto välittää vertaistukea ja mahdollisuuden jakaa kokemuksia. Vapaaehtoistoiminta lisää omaa ja läheisten hyvinvointia sekä luo yhteenkuuluvuutta. Yhdistys antaa elämän suurissa muutoksissa ystävyyttä ja paikan toimia. Tukea Muuttunut elämäntilanne vaatii uusia keinoja selviytyä arjesta. Liitto tukee kuntoutumista, järjestää sopeutumisvalmennuskursseja ja antaa neuvoja sosiaaliturvasta. Yhdistyksen virkistystapahtumissa huvi ja hyöty yhdistyvät. Munuais- ja maksaliitto Kumpulantie 1A, 6. krs, 00520 Helsinki 050 3415 966 (klo 10 14) www.musili.fi www.munuainen.fi www.maksa.fi