ZipIT-hanke Hankekokonaisuuden yhteinen tutkimusraportti ajalta 1.9.2004-31.8.2006 ZipIT-hanke (jatkossa hanke) koostuu kolmesta eri projektista: ZipIT (Tekes 40436/04, 40354/05), ZipIT-ojo (Tekes 790/04 ja 644/05) ja ActAD-HIS (TSR 104151). Tässä dokumentissa on kuvattu hankkeen organisaatiota sekä toisen jakson vaiheita ja kumulatiivisia tuloksia. www.centek.fi/zipit
Sivu 1 Sisällys 1 Hankkeen tavoite...2 2 Hankkeen organisaatio...2 2.1 Tutkimusryhmä...2 2.2 Osapuolet ja johtoryhmä...3 3 Hankkeen eteneminen...4 3.1.1 Tuloksista tiedottaminen... 4 3.1.2 Yhteistyötahot ja sidosryhmät... 4 3.2 Toimintalähtöisen vaatimusmäärittelyn kehittäminen terveydenhuollon organisaatioille.5 4 Tiivistelmä aineistosta...10 4.1 Kansainväliset artikkelit ja konferenssiesitykset...10 4.2 Kansalliset tieteelliset ja ammatilliset artikkelit sekä konferenssiesitykset...12 4.3 Selvitykset...12 4.4 Hankkeen esittely...13
Sivu 2 1 Hankkeen tavoite ZipIT-hankkeen tutkimuksen tavoitteena on kaventaa kuilua terveydenhuollon työtoiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen välillä. Tutkimushankkeessa yhdistetään toiminnan teorian, tietojärjestelmätieteen, ohjelmistotuotannon ja tuotesuunnittelun menetelmiä uudella ja käytännönläheisellä tavalla. Hankkeen aikana kehitetään vaatimusmäärittelymenetelmä (toimintamalli), jonka avulla tunnistetaan toiminnan kehittämisen tarpeet ja tuotetaan niiden perusteella ohjelmistovaatimukset. Toimintamallin avulla voidaan yhdistää terveydenhuollon ammattilaisten ja tietojärjestelmien kehittäjien osaamista. 2 Hankkeen organisaatio Hallinnollisesti ZipIT-hanke jakautuu rahoituksellisesti kolmeen projektiin, kahteen TEKES Finn- Well-ohjelman ja osapuolten rahoittamaan rinnakkaisprojektiin sekä Työsuojelurahaston rahoituksella toteutettavaan projektiin: ZipIT: Toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkaisen kehittämisen vetoketjumalli (Tekes 40436/04, 40354/05) ZipIT-ojo: Toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkainen kehittäminen, prosessien organisointi ja johtaminen (Tekes 790/04 ja 644/05) ActAD-HIS: Toimintalähtöisen vaatimusmäärittelyn menetelmät: Työn, tietojärjestelmien ja ohjelmiston rinnakkainkehittäminen terveydenhuollossa (TSR 104151), päättynyt 31.12.2005 Hanke toteutetaan Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitoksen Shiftec-yksikössä, tietojenkäsittelytieteen laitoksella ja HIS-yksikössä sekä Savonia-ammattikorkeakoulun Savonia Business -yksikössä. ZipIT ja ZipIT-ojo -projektit toteutetaan ajalla 1.9.2004-31.8.2007 kolmessa jaksossa, ActAD-HIS -projekti toteutettiin ajalla 1.9.2004-31.12.2005. ZipIT-hankkeen vastuullisina johtajina toimivat tutkimusjohtaja TtT Anneli Ensio (Kuopion yliopisto, Shiftec), varajohtajana yliassistentti, KTT Anja Mursu (Kuopion yliopisto, TKT-laitos), joka toimi myös ActAD-HIS -hankkeen vastuuhenkilönä. ZipIT-ojo -hankkeen vastuullisena johtajana toimii yliopettaja, KL, FM, ekon. Maritta Korhonen Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. 2.1 Tutkimusryhmä Hankkeen ensimmäisellä ja toisella jaksolla on työskennellyt yhteensä neljätoista henkilöä eri laitoksilta ja yksiköistä: HIS-tutkimusyksikkö: käyttöliittymäsuunnittelijat Pauliina Ikävalko (ZipIT, virkavapaa 1.9.- 30.11.2005), Susanna Martikainen (ZipIT ajalla 6.7.2005-31.5.2006) ja projektipäällikkö Ritva Silvennoinen (ZipIT) Savonia Business: suunnittelijat Antti Komulainen (ZipIT-ojo, 31.8.2005 saakka), Tuula Tuomainen (ZipIT-ojo), Päivi Röppänen (ZipIT-ojo), Merja Miettinen (ZipIT-ojo, 1.5.2005 alkaen) ja opinnäytetyöntekijä Juha Kononen (ZipIT-ojo)
Sivu 3 Shiftec-tutkimusyksikkö: suunnittelija Heidi Häkkinen (ActAD-HIS 30.11.2005 saakka), suunnittelija Kirsi Reponen (ZipIT ajalla 1.7.- 31.8.2005) ja tutkija Liisa Klemola (ZipIT 1.4.2006 alkaen) Tietojenkäsittelytieteen laitos: tutkijat Marika Toivanen (ZipIT, vanhempainvapaalla 26.9.2005 alkaen), Irmeli Minkkinen (ActAD-HIS, ZipIT) ja harjoittelija Juho Jaatinen (ZipIT 1.4.2006 alkaen). 2.2 Osapuolet ja johtoryhmä Hankkeeseen osallistui ensimmäisellä jaksolla kuusi ohjelmistoyritystä, kolme sairaanhoitopiiriä, kuntaa tai kuntayhtymää. Toisella jaksolla osallistui seitsemän ohjelmistoyritystä, neljä sairaanhoitopiiriä, kuntaa tai kuntayhtymää (uudet merkitty tähdellä*). Lisäksi Kustannus Oy Duodecimin tilalle tuli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim / Käypähoito. Hankkeen johtoryhmä muodostuu osapuolten, rahoittajien ja toteuttajien edustajista sekä kutsutuista asiantuntijajäsenistä. Yritys-, kunta- ja kuntayhtymäosapuolet: AtBusiness Communications Oyj: Hilkka Aitlahti (jäsen), Jukka Lehtonen (varajäsen) FD Systems Oy: Esa Kärkäs (jäsen), Sanna Huttunen (varajäsen) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä: Sinikka Ripatti (jäsen) Intensium Oy: Pekka Kola (jäsen), Pekka Oikari (varajäsen) *Kainuun maakunta -kuntayhtymä: Marita Pikkarainen (jäsen), Eija Tolonen (varajäsen) Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus: Juhani Ahola (jäsen), Pauli Kuosmanen (varajäsen) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim / Käypähoito (Kustannus Oy Duodecim): Jorma Komulainen (jäsen), Minna Kaila (varajäsen) Mawell Oy: Petri Morko (jäsen), Kimmo Alaniska (varajäsen) Tutkimusosapuolet: Muut jäsenet: *Medici Data Oy: Seppo Ahokas (jäsen) Oy ProWellness Ltd.: Markku Riipinen (jäsen 1. jakso), Mika Sipilä (varajäsen 1. jakso, jäsen 2. jakso), Tiina Lahdenperä (varajäsen 2. jakso) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä: Pentti Sopanen (jäsen), Paula Mustonen (varajäsen) Kuopion yliopisto: Sari Rissanen (jäsen 1. jakso), Kaija Saranto (varajäsen 1. jakso, jäsen 2. jakso), Juha Kinnunen (varajäsen 2. jakso) Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä: Pauli Seppänen (jäsen), Kaija Sääski (varajäsen) Tekes: Juhani Pietikäinen (jäsen), Eero Moisala (varajäsen) Kauko Hartikainen, Suomen Kuntaliitto Pentti Itkonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Mikko Korpela, Kuopion yliopisto Riitta-Liisa Lappeteläinen, Työsuojelurahasto Pekka Ruotsalainen, Stakes Johtoryhmän esittelijöinä toimivat hankkeen vastuulliset johtajat Anneli Ensio ja Maritta Korhonen sekä tarvittaessa Anja Mursu. Sihteerinä toimi Maritta Korhonen.
Sivu 4 Johtoryhmä on kokoontunut ensimmäisen jakson aikana kaksi kertaa (9.12.2004 ja 30.5.2005) sekä käsitteli uuden osapuolen osallistumisen hankkeeseen sähköpostimenettelyllä. Ensimmäisessä johtoryhmässä päätettiin, että tutkimusryhmä raportoi kuukausittain hankkeen etenemisestä osapuolille ja johtoryhmän asiantuntijajäsenille. Toisen jakson aikana johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa (17.11.2005 ja 29.5.2006). Kokouksessa 17.11.2005 hyväksyttiin toisen jakson päivitetty tutkimussuunnitelma, todettiin osapuolet ja johtoryhmän jäsenet. Kokouksessa 29.5.2006 hyväksyttiin 2. jakson tutkimusraportin senhetkinen versio sekä 3. jakson tutkimussuunnitelma, kustannusarvio ja rahoituslaskelma liitettäväksi 3. jakson Tekes-hakemukseen. Osapuolet allekirjoittivat kevään 2005 aikana tutkimusyhteistyösopimuksen. Tutkimusyhteistyösopimukseen tehtiin uusien osapuolten liittymisen jälkeen lisäsopimus, jolla uudet rahoituspäätökset ja osapuolet liitettiin varsinaiseen sopimukseen. 3 Hankkeen eteneminen Ensimmäisen jakson (2004-2005) keskeisimmät tehtävät olivat hankkeen käynnistys, esiselvitys, menetelmien alustava suunnittelu lisäksi jakson aikana kartoitettiin pilottikohteita, joita osittain jo toteutettiin. Hankkeen toisen rahoitusjakson (2005-2006) aikana ensimmäisen jakson aikana luonnosteltua toimintamallia kokeiltiin ja kehitettiin tiiviissä yhteistyössä hankkeessa mukana olevien yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Ensimmäisellä jaksolla käynnistyneitä pilotteja jatkettiin. Toisen jakson aikana käynnistyi lisäksi kolme uutta pilottia. Hankkeen suunnittelijat ja tutkijat tutustuivat eri osapuolten toimintatapoihin ja osallistuivat käytännön tuote- ja työtoiminnan kehityshankkeisiin sekä pilotoivat niissä toiminnan kehittämisen, tietojärjestelmätieteen, ohjelmistotuotannon ja tuotesuunnittelun menetelmiä. Näitä kokemuksia käsitteellistämällä ja analysoimalla pyritään kolmannen rahoitusjakson aikana tuottamaan opas terveydenhuollon tietojärjestelmien toimintalähtöistä vaatimusmäärittelyä varten. 3.1.1 TULOKSISTA TIEDOTTAMINEN Hanke järjesti 28.1.2005 aloitusseminaarin, johon oli kutsuttu kaikkien osapuolten ja rahoittajien edustajat sekä mahdollisten tutkimusyhteistyökumppaneiden edustajia Kuopiosta, Turusta, Jyväskylästä ja Tampereelta. Seminaarissa esiteltiin hankkeen suunnitelmia, osapuolet esittäytyivät ja kertoivat odotuksensa hankkeelta ja mahdollisia kehittämiskohteita, joissa yhteistyötä tullaan tekemään. Seminaariin osallistui yhteensä 32 henkilöä. Hanke osallistui aktiivisesti 16.11.2005 pidetyn Seminaarin "Hyvinvointi-IT:n tutkimus ja kehitys: alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti" järjestelyihin. Tähän koko Hyvinvointi-IThankeryppään organisoimaan seminaarin osallistui lähes 100 sekä hankkeisiin kuuluvien organisaatioiden että ulkopuolisten sidosryhmien edustajia. Hanke järjesti 17.11.2005 oman vuosiseminaarin, johon oli kutsuttu kaikkien osapuolten ja rahoittajien edustajat. Seminaarissa esiteltiin hankkeen tuloksia, kokemuksia ja osapuolten kanssa yhteisiä kehittämiskohteita. Seminaariin osallistui yhteensä 27 henkilöä. 3.1.2 YHTEISTYÖTAHOT JA SIDOSRYHMÄT Kansallinen ja seudullinen yhteistyö Kuopion informaatioteknologian koulutus- ja tutkimuskeskus Centekin, Terveydenhuollon prosessien ja tietojärjestelmien tutkimusverkoston (hankeryppään) kesken tehtiin tiivistä yhteistyötä. Hankeryppäässä olivat mukana ActAD-HIS, Avointa, Export HIS, SerAPI, ZipIT ja ZipIT-ojo - hankkeet. Yhteistyö toteutettiin kolmessa tasossa: hankeryppään ohjaajat (tutkimusjohtajat) ja projektipäälliköt kokoontuivat säännöllisesti suunnittelupalavereissa ja kokouksissa, hankeryppään työntekijät kokoontuivat yhteisiin seminaareihin koulutusta ja tiedotusta varten. Hankeryppään si-
Sivu 5 säisessä viestinnässä hyödynnettiin aktiivisesti myös yhteisiä postituslistoja. Hankkeen henkilöstö on lisäksi tiedottanut hankkeesta ja sen etenemisestä kansallisissa ja alueellisissa tilaisuuksissa. Yhteistyötä INDEHELA hankkeen kanssa on tiivistetty myös kansallisesta näkökulmasta. Tutkija Tuija Tiihonen INDEHELAsta osallistuu Kainuun TeKo -hankkeen kenttätutkimuksiin, näkökulmana ympäristön vaikutus tietojärjestelmän käyttöönottoon. Kansainvälinen yhteistyö Tutkija David Makola Etelä Afrikasta, Cape Peninsula University of Technology (CPUT) vieraili Kuopiossa (4.-6.10.). Makola tutkii INDEHELA-projektissa toiminnan teorian avulla opettajien täydennyskoulutuksen mallia Etelä Afrikassa. Makolalle esiteltiin ZipITin toimintamallia ja pilottikohteita ja Makola esitteli omaa tutkimustaan. Lääkehoito-pilotin työskentelyä ja tuloksia esiteltiin Nigerialaiselle tutkijalle Adekunle Oluseyi Afolabille. Afolabi oli INDEHELA-projektin vierailijana Nigeriasta (Obafemi Awolowo University). Anja Mursu vieraili Etelä-Afrikassa ja Mosambikissa (1.11.- 28.11.2005). Tutkijavierailu kuului INDEHELA-projektiin, mutta toiminnan teorian ja tietojärjestelmien käytettävyyden ja elinkelpoisuuden kautta tavoitteet ovat pitkälti samoja ZipITin kanssa. ZipIT-yhteistyötä esiteltiin mm. CPUT'ssa ja Pretorian yliopistossa. Tuija Tiihonen oli mukana 14.- 28.11.2006 kenttätyömatkalla koskien tietojärjestelmien ympäristö- ja kulttuuritekijöitä ja hänen kenttätyönsä sisältää yhteisiä kohteita ZipITin kanssa myös Kainuussa. Toinen vierailu Etelä-Afrikkaan tehtiin 29.8.- 10.9.2006. Anja Mursu esitteli ZipIT toimintamallia CIDC 2006 konferenssissa (Community Informatics in Developing Countries) 31.8.-2.9., sekä INDEHELAN omassa konferenssissa 5.9.2006. 3.2 Toimintalähtöisen vaatimusmäärittelyn kehittäminen ZipIT-hankekokonaisuuden keskeisenä tavoitteena on tuottaa sovellettava ja skaalautuva toimintamalli terveydenhuollon tietojärjestelmien suunnittelua varten sekä toimintalähtöisten menetelmien kokoelma. Ensimmäisen jakson aikana luonnosteltua toimintamallia kokeiltiin ja kehitettiin toisen jakson aikana tiiviissä yhteistyössä hankkeessa mukana olevien yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Hankkeen suunnittelijat ja tutkijat tutustuivat eri osapuolten toimintatapoihin ja ja osallistuivat käytännön tuote- ja työtoiminnan kehittämishankkeisiin sekä kokeilivat ja sovelsivat niissä toiminnan kehittämisen, tietojärjestelmätieteen, ohjelmistotuotannon ja tuotesuunnittelun menetelmiä. ZipIT-hankkeeseen liittyen on käynnistetty seuraavia tuote- ja työtoiminnan kehittämispilotteja: - Hoitopalautteen kehittäminen, esiselvitys (Yhteistyötahoina Kuopion kaupunki ja Kuopion yliopistollinen sairaala, Työsuojelurahaston rahoittama) - Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden sekä arkistoinnin järjestäminen alueellisena yhteistyönä, esiselvitys (Kuopion kaupunki) - Lääkehoidon prosessien kehittäminen, käyttäjävaatimusten määrittely (Helsingin yliopistollinen sairaala ja Medici Data Oy) - Päätöksenteon tuki, tekninen kokeilu (Duodecim ja ProWellness Oy) - Kotihoidon mobiilisovelluksen kehittäminen, ohjelmistotalon vaatimusmäärittelyprosessin havainnointi (Kuopion kaupunki ja AtBusiness Communications Oyj) - Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin, esiselvitys (Kainuun maakuntayhtymä)
Sivu 6 - Toimenpidejärjestelmän hankinta ja uusiminen, hankintaprosessin määrittelyvaiheen ja siihen liittyvien toiminnan muutosten arviointi (Kuopion yliopistollinen sairaala) - MD-Mirandan käyttöönoton suunnittelu, ohjelmiston käyttöönoton ja työtoiminnan muutosten suunnittelu (Kuopion yliopistollinen sairaala) Hoitopalaute (ActAD-HIS) Hoitopalaute-pilotti toteutettiin Työsuojelurahaston rahoittaman ActAD-HIS-hankkeen kautta tiiviissä yhteistyössä ZipIT-hankkeen kanssa. Pilotti liittyi Kuopion kaupungin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan sähköisen hoitopalautteen kehittämishankkeeseen ja sen tavoitteena oli selvittää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon muodostaman hoitoketjun tiedontarpeita. Pilotin työtapojen ja toteutuksen suunnitteluun osallistui KYSin puolelta kaksi sairaanhoitajaa. Aktiivinen tiedonkeruuvaihe ajoittui kevääseen 2005, jolloin toteutettiin moniammatillisia ryhmätapaamisia sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon toimijoille. Tuloksena kuvattiin KYSin ja Kuopion kaupungin terveyskeskuksen välistä lähete- ja hoitopalautekäytäntöä nykyisellään ja sen keskeisimpiä kehityskohtia. Selvitystä voidaan hyödyntää tietojärjestelmien, työnkulun ja -rutiinien kehittämisessä sekä organisaatioiden sisällä että organisaatioiden välillä. Pilotissa testattiin tapaa tehdä nopea esiselvitys kehityskohteista ja mahdollisista ratkaisulinjoista sekä moniammatillista ryhmätyöskentelyä tiedonkeruussa. Kokemusten pohjalta hahmoteltiin runkoa ZipIT-toimintamallille toimintalähtöiseen vaatimusmäärittelyyn. Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden sekä arkistoinnin järjestäminen alueellisena yhteistyönä: Toiminnan muutos ja tietojärjestelmien käyttöönotto Ensimmäisen jakson aikana käynnistyi Röntgenkuvien digitaalisen kuvantamisen ja arkistoinnin kehittäminen -pilottikohde. Yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa pilottikohteessa kuvattiin ja analysoitiin Kuopion röntgentoiminnan nykytilaa ja sen kehittämistarpeita. Menetelmänä käytettiin Työtoiminnan analysoinnin ja kehittämisen ActAD-mallia. Röntgentoiminnan kehittämistarpeista lähtevää tavoitetilan määrittelyä tehtiin röntgenosaston työntekijöille toukokuussa 2005 järjestetyssä työpajassa. Työpajassa kokeiltiin erilaisia menetelmiä (mm. tulevaisuuden skenaariot) toiminnallisten vaatimusten määrittelyyn. Vaatimuksia tarkennettiin mm. syyskuussa 2005 järjestetyssä toisessa työpajassa, jotta määriteltyä tavoitetilaa voidaan jatkossa käyttää konkreettisten kehittämistoimenpiteiden (toiminnan muutokset, laite- ja järjestelmähankinnat) suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Toisen jakson aikana Röntgenkuvien digitaalisen kuvantamisen ja arkistoinnin kehittäminen pilotti vietiin loppuun. Pilottityöskentelyn tuotokset julkaistiin joulukuussa 2005 esiselvityksenä Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgenpalvelujen järjestämisestä. Tavoitteena pilotissa oli saavuttaa yhteinen käsitys pilottikohteena olevan röntgenosaston ja sen toiminnan nykytilasta, kehittämistarpeista sekä tavoitetilasta. Keskeisenä työtoiminnan kehittämismenetelmänä pilottikohteessa käytettiin röntgenosaston henkilöstölle järjestettyjä työpajoja, joissa käytiin läpi röntgentoiminnan nykytilaa ja siinä ilmeneviä kehittämistarpeita. Lisäksi pohdittiin, miten digitaaliseen kuvantamiseen ja arkistointiin siirtyminen vaikuttaa nykyisiin toimintatapoihin ja työkäytäntöihin ja minkälaisia toiminnan reunaehtoja digitalisoinnissa on huomioitava. Pilottikohteen työvaiheista, niissä käytetyistä menetelmistä sekä saaduista kokemuksista on kerrottu tarkemmin vuoden 2006 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäiville hyväksytyssä artikkelissa Radiologisten tutkimusten digitalisointi lähtökohtana toiminnan kehittäminen. Osana kuvantamispalveluiden ja arkistoinnin alueellista kehittämistä aloitettiin maaliskuussa 2006 diabeetikoiden silmänpohjien kuvaamisen nykytilan selvittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa. Pilotissa teemahaastatellaan kevään 2006 aikana alueen terveyskeskusten edustajia sekä tutustutaan samalla silmänpohjien seulontakäytäntöihin ja havainnoidaan MediMaker-ohjelmiston käyttöä kuvaamisprosessissa. Tavoitteena on selvittää erityisesti perusterveydenhuollossa tapahtuva osuus silmänpohjakuvaamisprosessissa, mutta saada samalla myös koke-
Sivu 7 muksia terveydenhuollon organisaatioiden rajat ylittävästä toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisestä. Pilottikohteen tulokset kootaan raportiksi, joka julkaistaan kesällä 2006.
Sivu 8 Lääkehoidon sähköisen suunnittelun ja seurannan kokonaisnäkymän käyttäjävaatimusten määrittely Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lääkehoidon kirjaamisen kehittämisprojektin (kesäjoulukuu 2005) tavoitteena oli yhtenäistää ja automatisoida eri järjestelmien lääketietokantojen käsittelyä, määritellä tavoiteltava lääkehoidon kirjaamisprosessi, määritellä potilas- ja potilasryhmäkohtaiset seurantaraportit ja kerätä lääkehoidon sähköiseen kirjaamiseen ja reseptiin liittyviä kehittämisehdotuksia. Kehittämisprojekti oli edelleen jaettu kolmeen ryhmään. ZipIT-hankkeen suunnittelijat osallistuivat sen ryhmän työskentelyyn, jonka tavoitteena oli lääkehoidon kirjaamisprosessin kuvaaminen ja potilaskertomusjärjestelmään tehdyn lääkitysosion pilotoiminen. Ryhmässä oli 13 osallistujaa, jotka edustivat eri organisaatioiden tietohallintoa sekä eri erikoisalojen lääkäreitä ja hoitajia. Hankkeen suunnittelijat mallinsivat ohjelmistolle asetettavat vaatimukset suoraan käyttöliittymäkuviksi. Näiden käyttöliittymäkuvien avulla suunnitellun ohjelmiston toimintalogiikka ja tietosisällön käyttömahdollisuudet konkretisoituvat sellaiseen muotoon, jonka kaikki vaatimusmäärittelyn osapuolet voivat ymmärtää samalla tavalla ja johon oli siksi helppo ottaa kantaa. Työskentely keskittyi ensisijaisesti potilaan lääkehoidon sähköisen suunnittelun ja seurannan kokonaisnäkymän määrittelyyn. Määrittelytyön tavoitteena oli tuottaa ohjelmistotalolle ehdotuksia potilaskertomusjärjestelmän lääkitystietoja koskevan osion kehittämiseksi. Kehitysehdotusten suunnittelun lähtökohtana oli kliinisen työn tekijöiden esittämä tarve nähdä potilaan lääkityksen kokonaistilanne kertasilmäyksellä. Kuvaruutukuvien ja käyttöliittymäluonnosten käyttäminen vaatimusmäärittelyn välineenä oli entuudestaan tuttua muutamille ryhmän jäsenille. Tästä ja suunnittelijoiden aiemmista kokemuksista johtuen päädyttiin mallintamaan käyttäjien tarpeet suunniteltavalle ohjelmistolle käyttöliittymäkuvien muotoon. Hankkeen suunnittelijat osallistuivat Medici Data Oy:n koollekutsumaan MD-Mirandan lääkitysosion määrittelyryhmään (lokakuu 2005 - maalisukuu 2006). Ryhmän tavoitteena oli määritellä tavoitetila lääkitysosiolle ja osoittaa eri vaiheissa toteutettavat osat. Työn tavoitteena oli saada vuoden 2007 lopussa tuotannossa oleva, toimiva ja käyttäjien hyväksymä lääkitysosio, joka tukee ja toteuttaa kokonaiskuvan potilaan lääkehoidosta. Kokemuksia ohjelmiston kehitysehdotusten ja määrittelyn työskentely- ja dokumentointitavoista kerättiin lomakekyselyllä alkuvuodesta 2006 sekä HUS:in työryhmään että Medici Data Oy:n määrittelyryhmään osallistuneilta. Molemmista ryhmistä saamiemme kokemusten mukaan käyttäjävaatimukset voitiin kuvata käyttöliittymäkuviksi tai kuvasarjoiksi ja ne muodostivat yhteisen mallinnuskielen vaatimusmäärittelyyn osallistuvien osapuolten välille, jolloin yhteisen ymmärryksen varmistaminen oli mahdollista. Tehtävien määrittely- ja suunnittelupäätösten pitää perustua eri osapuolten väliseen yhteiseen näkemykseen ja siksi on oleellista varmistaa, että käytetään yhteistä kieltä ja kaikille sopivia dokumentointi- ja kuvaamistapoja. Käyttöliittymäluonnosten tulee olla sommittelultaan niin selkeitä, että ohjelmiston tulevat käyttäjät voivat kommentoida niitä. Päätöksenteon tuki Duodecimin ja ProWellness Oy:n kanssa yhteistyössä määritellyn ja toteutetun päätöksenteon tuen protoversion kehitystyötä jatkettiin testaamalla toiminnallisesti laajempia skriptejä, kehittämällä niiden teknistä toteutusta ja testaamalla niiden toimivuutta Kansallisen terveyshankkeen rakenteisten tietomäärittelyjen pohjalta todellisen potilastietojärjestelmän osana. Päätöksenteon tuen suunniteltua kokonaisprosessia analysoitiin ja kehitettiin edelleen. Tutkimuksen osalta toimitaan tiiviissä yhteistyössä Käypä hoidon ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen kanssa. Osana päätöksenteon tuki -pilottia tehtiin selvitys Käypä hoito -suositusten käytöstä terveydenhuollon ammattilaisten työssä. Selvitys tehtiin touko-syyskuussa 2005 haastattelemalla terveydenhuollon ammattilaisia. Tavoitteena oli selvittää, miten Käypä hoito -suosituksia käytetään käytännön työssä ja miten ne vaikuttavat hoitotilanteessa tehtäviin päätöksiin. Tähän liittyen kysyttiin myös terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä päätöksenteon tuen kehittämisestä ja tuomi-
Sivu 9 sesta terveydenhuollon työtoiminnan tueksi. Käypä hoito -suositusten käyttöä havainnoitiin myös järjestämällä käytettävyystestejä, joissa testiin osallistuneita terveydenhuoltoalan opiskelijoita pyydettiin käyttämään suositusten www-versioita. Kotihoidon mobiilisovellus Hankkeen tavoite oli pilotoida Kuopion kotihoidon kenttätoimintaa tukevaa tietojärjestelmää pilot - ehdotuksen mukaisena rajattuna toteutuksena. Hanke toteutettiin Kuopion sosiaalitoimen, At- Business Communications Oyj:n AtHealth RDM -projektin ja ZipIT-hankkeen yhteistyönä. Hankkeen työmenetelminä käytettiin AtBusineksen toimintalähtöistä visuaalista työpajatyöskentelyä, johon järjestelmän käyttäjät osallistuvat. ZipIT-hanke osallistui tähän pilottihankkeeseen menetelmällisen tiedonkeruun näkökulmasta. Hankkeen tutkijat ja suunnittelijat olivat havainnoimassa ja seuraamassa pilotointihankkeen vaiheita ja etenemistä. Analysoimme kehityshankkeessa mukana olevien osapuolten toimintaa tietojärjestelmän kehityshankkeessa. Tutkijat ja suunnittelijat antoivat palautetta sekä toivat esille vaihtoehtoisia työskentelytapoja ZipITissä tehdyn menetelmäkehityksen ja kokemusten pohjalta. Hankkeen tutkijat ja suunnittelijat osallistuivat AtBusineksen järjestämiin tapaamisiin (4), työpajoihin (5), koulutuksiin (2) ja havainnointeihin (2). AtBusiness toteutti mobiilisovelluksen pilotointijakson kotihoidossa 9.1.- 12.2.2006. ZipITin suunnittelijat ja tutkijat kirjoittivat useimmista työpajoista, koulutuksista ja havainnoinneista luottamuksellisia muistioita ja raportteja, joissa on yksityiskohtaisempia kokemuksia ko. työtavoista sekä itse kohdetta, kotihoitoa, koskevat muistiinpanot. Menetelmäkehityksen kannalta oli tärkeää tietää, millaisia menetelmiä ja toimintamalleja ohjelmistoyrityksillä on sekä kuinka kehityshankkeet viedään läpi (resursoidaan, organisoidaan, johdetaan) terveydenhuollon organisaatioissa. Tämän tiedon pohjalta kehitämme toimintamallia ja menetelmäkokoelmaa tuomalla siihen hyväksi havaittuja toimintatapoja ja käytäntöjä. Samalla pyrimme varmistamaan, ettemme kehitä päällekkäisiä menetelmiä, jotka ovat käytössä ohjelmistotaloissa, vaan niitä tukevia ja täydentäviä (yhdisteltävyys). Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin (TeKo-hanke) TeKo-hanke on Kainuun maakunta -kuntayhtymän hanke, jolla halutaan vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknistä kehittämistä erityisesti kotihoidossa. Tavoite on vahvasti työtoiminnan ja työprosessien yhteiskehittämistä rinnakkaisesti tietojärjestelmien ja teknisten työn apuvälineiden rakentamisprosessin kanssa. Hankkeen kesto on syyskuu 2005 - elokuu 2007. Hankkeella on kolme pääasiallista kehitystyön kohdetta: mobiilisovellus kotihoidon kenttätyön kirjaamiseen, huolimittari asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin ja dokumentoinnin välineeksi sekä Internetin käyttö asiakkaiden, omaisten ja kotihoidon yhteydenpitovälineenä. Toisen jakson aikana (joulukuu 2005 - toukokuu 2006) on työstetty yhteiseksi lähtökohdaksi alkukartoitus Sotkamon kunnan kotihoidosta. ZipIT on osallistunut aktiivisesti tiedonkeruun suunnitteluun ja ohjaamiseen sekä tulosten työstämiseen nykytilakuvaukseksi. Lisäksi on osallistuttu mobiililaitteen asiakasvaatimusten määrittelyyn ja huolimittarin kehittämiseen yhteiseksi työvälineeksi. Työtapoina tiedon keräämisessä on käytetty moniammatillisia työpajoja. Kolmannen jakson aikana tarkoitus on havainnoida mobiililaitteen käyttäjätestausta ja syksyllä 2006 tapahtuvaa käyttöönottoa sekä arvioida laitteen käytön vaikutusta työprosesseihin. Menetelmäkehityksen näkökulmasta TeKo-hankkeessa laajennetaan toimintalähtöisten menetelmien käyttöä vaatimusmäärittelystä käyttöönoton jälkeiseen vaikuttavuuden arviointiin. Pilotin tuloksia arvioidaan kolmannen jakson lopulla. Toimenpidejärjestelmän hankinta ja uusiminen Toisen jakson aikana osallistuttiin KYS:n toimenpidejärjestelmän hankintaprosessin vaatimusmäärittelyvaiheen aikaiseen hankintaryhmän työskentelyyn. Pilotin aktiivinen vaihe ajoittui tammikuusta toukokuuhun 2006, jonka aikana osallistuttiin aktiivisesti vaatimusmäärittelyvaiheen työskentelyyn.
Sivu 10 Työskentelyyn osallistuttiin erilaisten työtapojen ja menetelmien (mm. aiheryhmätyöskentely, toimittajatyöpajat) suunnittelun kautta sekä osallistumalla niiden toteutukseen vaatimusmäärittelyvaiheen aikana. Pilotin aikana käytetyt erilaiset työtavat ja menetelmät kuvataan yhteistyössä yhteistyökumppanin edustajien kanssa ja niiden hyödyntämisen ja jatkokehittämisen tueksi ZipIThankkeessa tehdään prosessiarviointi. Arviointi tullaan koostamaan vaatimusmäärittelyvaiheen työskentelyyn osallistuneiden omakohtaisten kokemusten pohjalta. Arvioinnin suorittaminen ajoittuu aktiivisen pilottivaiheen jälkeen ja sen tulokset tullaan raportoimaan KYS:lle toisen jakson lopussa. MD-Mirandan käyttöönoton suunnittelu Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) kanssa aloitettiin yhteistyö maaliskuussa 2006 Mirandapotilastietojärjestelmän käyttöönottoprojektissa. Projektin ja siten myös yhteistyön tarkoituksena on valmistella potilaskertomusohjelmiston käyttöönottoa kaikilla KYSin vuodeosastoilla sekä ottaa Miranda käyttöön kirurgian urologisella vuodeosasto ja keuhkosairauksien vuodeosastolla. Toukokuun 2006 alkuun mennessä on kuvattu keuhkosairauksien vuodeosaston tiedon käytön ja toiminnan nykytilaa sekä tunnistettu toiminnan kehittämistarpeita. Tiedonkeruumenetelminä on käytetty eri henkilökuntaryhmien havainnointeja ja haastatteluja. Toukokuun lopulla aloitetaan tiedonkeruu kirurgian urologisella vuodeosastolla. 4 Tiivistelmä aineistosta II-jakson aikana syntyneet julkaisut ja esitykset on merkitty tähdellä*. Projektin aineistoon osittain tai kokonaan perustuvat väitöskirjatyöt: Korhonen Maritta: Tietojärjestelmien ja toiminnan rinnakkainen kehittäminen - toiminnan muutos ja organisaatioiden sitoutuminen (työn alla) Minkkinen Irmeli: Suunnittelumallien avulla toimintalähtöisestä vaatimusmäärittelystä arkkitehtuurija ohjelmistosuunnitteluun (työn alla) Toivanen Marika: Työtoimintaa tukevan ohjelmiston vaatimusten määrittely - Terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen (työn alla) Projektin aineistoon osittain tai kokonaan perustuvat pro gradu -työt: Ikävalko Pauliina: Terveydenhuollon rakenteisten tietojen tallentaminen käyttöliittymäsuunnittelun näkökulmasta. Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta (hyväksytty). Susanna Martikainen: Käyttöliittymäsuunnittelu osana vaatimusmäärittelyä (alustava otsikko, työn alla) Juho Jaatinen: "Osallistava suunnittelu (alustava otsikko, työn alla) Projektin aineistoon osittain tai kokonaan perustuvat ammattikorkeakoulun opinnäytteet: Kononen, Juha. 2005. Kliininen päätöksentukijärjestelmä potilaiden hoidon parantamiseksi: Tietojärjestelmän määritys käyttötapausten avulla. Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. Kaipainen, Sirpa. 2005. Tietoturvan tilanne Pohjois-Savon terveydenhuollon toimintayksiköissä. Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. 4.1 Kansainväliset artikkelit ja konferenssiesitykset Bertelsen O, Korpela M & Mursu A (toim.) Proceedings of the First International Workshop on Activity Theory Based Practical Methods for IT-Design, Copenhagen, Denmark, 2-3 September 2004.
Sivu 11 Häkkinen H. 2004. Acquiring information about IS development needs from the viewpoint of an organizational unit. Teoksessa: Bertelsen O, Korpela M & Mursu A (toim.) Proceedings of the First International Workshop on Activity Theory Based Practical Methods for IT-Design, Copenhagen, Denmark, 2-3 September 2004. * Häkkinen H. 2005. Drawn together: combining the people and methodologies of software design and work development. Teoksessa: Bamidis PD, Bath P, Eaglestone B & Sotiriadou A (toim.) Improving the Quality of Health Information: an international perspective. Proceedings of the 10th International Symposium on Health Information Management Research, ishimr 2005, Thessaloniki, Greece, 22-25 September 2005. SEERC, Thessaloniki 2005, ss. 362-364. Häkkinen H & Korpela M. 2005. A participatory assessment of IS integration needs in maternity clinics using activity theory. International Journal of Medical Informatics. * Jylhä, Klemola, Saranto. 2006. Users' and Health Care Professionals' Opinions of the Hyvis Enquiry Service. NCeHT-kongressi 1.9.2006, Helsinki * Klemola L., Ensio A. & Saranto K. 2006. Perceptions of Health Care Professionals Concerning Development of Clinical Pathways. Nursing Informatics 2006, Kesäkuu 2006, Soul. Korhonen M. 2005. Changing work practices with software. Innovations in organizational development. 5th European Conference of ACENDIO, Bled, Slovenia, 7-9 April 2005. * Komulainen J, Kunnamo I, Nyberg P, Kaila M, Mäntyranta T & Korhonen M. 2006. Developing an Evidence Based Medicine Decision Support System Integrated with EPRs Utilizing Standard Data Elements. ECAI 2006 (esitys Peter Nyberg, Duodecim). * Korhonen M, Niiranen P. 2006. A Virtual Visit to the Childbirth Clinic. Proceedings of 9th International Conference on Nursing Informatics, Soul Korea, 11.-14.6.2006. * Korhonen M, Niiranen P. 2006. A Virtual Visit to the Hospital: Childbirth Clinic in Internet. 6th Nordic Conference on ehealth and Telemedicine, Helsinki, Finland, 31.8.-1.9.2006. * Minkkinen I. 2005. AT-based requirements engineering method as a starting point of software engineering, ISCAR, Sevilla, Espanja, 20.-24.9.2005. Minkkinen I, Toivanen M & Eerola A. 2005. Importance of the approach to Requirements Engineering. Proceedings of IRIS-28: Information systems research seminar in Scandinavia, 6.- 9.8. Kristiansand, Norja. Mursu A. 2004. Analyzing the present state of an activity. Teoksessa: Bertelsen O, Korpela M & Mursu A (toim.) Proceedings of the First International Workshop on Activity Theory Based Practical Methods for IT-Design, Copenhagen, Denmark, 2-3 September 2004. * Mursu A. 2005. Analysing technological sustainability in organization: an activity-theoretical approach, ISCAR, Sevilla, Espanja, 20.-24.9.2005. * Mursu A., Minkkinen I., Ensio A. 2006. Combining work development with information systems development - ZipIT project, Abstract in CIDC 2006 Community Informatics for Developing Countries, Cape Town, 31.8.-2.9.2006. * Mursu A., Minkkinen I., Korpela M. (submitted), Activity theory in information systems research and practice - theoretical underpinnings for anisd methods. Submitted to Information Research. * Mykkänen J, Minkkinen I, Pöyhölä A, Riekkinen A. Improving traceability of functional requirements to information needs and applications in healthcare. 6th Nordic Conference on ehealth and Telemedicine August 31 - September 1, 2006 Helsinki, Finland. Toivanen M. 2004. IT needs exploration. Teoksessa: Bertelsen O, Korpela M & Mursu A (toim.) Proceedings of the First International Workshop on Activity Theory Based Practical Methods for IT-Design, Copenhagen, Denmark, 2-3 September 2004.
Sivu 12 4.2 Kansalliset tieteelliset ja ammatilliset artikkelit sekä konferenssiesitykset Häkkinen H. 2005. Tiedon ja viestinnän välineiden kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuoltotyössä. Toiminnan teorian ja sosiokulttuurisen tutkimuksen päivät, 16-17.5. Espoo. Ikävalko P. 2005. Käyttöliittymäratkaisu rakenteisten tietojen syöttämiseksi sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Ikävalko P & Toivanen M. 2005. Toiminnan teoriaa käyttöliittymäsuunnittelijoille. Toiminnan teorian ja sosiokulttuurisen tutkimuksen päivät, 16-17.5. Espoo. * Klemola L., Saranto K., Ensio A. & Kivekäs E. 2006. Lonkka- ja sydänpotilaiden hoitoketjujen toimivuus ja niiden kehittäminen henkilökunnan näkökulmasta. Lääkärilehti 9.6.2006. Korhonen M & Tuomainen T. 2005. Aluetietojärjestelmä - toiminnan muutos vai tietotekniikan käyttöönottohanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. * Martikainen S, Silvennoinen R, Ikävalko P. 2006. Tapaus lääkehoito: Kokemuksia käyttöliittymäkuvista ohjelmiston käyttäjävaatimusten määrittelyssä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. * Miettinen M, Korhonen M. 2006. Käypä hoito -suositukset ja päätöksentuki terveydenhuollon työtoiminnan kehittämisen tukena. Minkkinen I. 2005. Toiminnan teoriaan pohjautuva vaatimusmäärittelymenetelmä ohjelmistotuotannon aloituspisteenä. Toiminnan teorian ja sosiokulttuurisen tutkimuksen päivät, 16-17.5. Espoo. Minkkinen I, Häkkinen H & Mursu A. 2005. Yhteisen asiakkaan jatkohoidossa hyödynnettävän hoitopalautteen toimintalähtöinen kehittäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. * Mononen R, Röppänen P. 2006. Radiologisten tutkimusten digitalisointi lähtökohtana toiminnan kehittäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. * Mykkänen J, Minkkinen I, Pöyhölä A, Riekkinen A. 2006. Toiminnallisten vaatimusten jäljitettävyys tietotarpeisiin ja ohjelmistoratkaisuihin terveydenhuollon tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Toivanen M, Häkkinen H, Minkkinen I, Röppänen P, Ikävalko P & Riekkinen A. 2005. Toimintalähtöisyys terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. 4.3 Selvitykset Komulainen A. 2004. Päätöksenteon tuki: selvitys päätöksentukipalvelun toteuttamisesta. * Leskinen J & Seppänen S. 2005. Alueellinen yhteistyö terveydenhuollon toiminnan kehittämisessä. Henkilöstön näkemyksiä alueellisesta laboratoriotoiminnasta. Silmänpohjakuvantamisen hallinta alueellisena toimintana. * Miettinen M & Korhonen M. 2005. Käypä hoito -suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa. Tapaustutkimus Käypä hoito -suositusten käytöstä ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksistä päätöksenteon tuesta. * Minkkinen I, Mursu A, Häkkinen H. 2006. Laajennetun hoitopalautteen tiedon tarpeet: Raportti Hoitopalaute-projektin tutkimustuloksista. * Mononen R. 2005. Esiselvitys digitaaliseen kuva-arkistojärjestelmään siirtymisestä Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgenosastolla - Toiminnan nykytila ja tavoitetila. Mykkänen J, Korhonen M, Porrasmaa J, Tuomainen T, Ensio A. 2005. Tietojärjestelmien standardointityön organisointi ja kehittäminen terveydenhuollossa: nykytila ja toimenpide-ehdotukset. Standardointiselvitystyön loppuraportti. Osaavien keskusten verkoston julkaisuja 3/2005, Helsinki.
4.4 Hankkeen esittely Sivu 13 Pidetyt seminaarit 28.1.2005 ZipIT-hankekokonaisuuden yhteinen aloitusseminaari, Kuopio 16.1.2006 * Terveydenhuollon prosessit ja ohjelmistotuotanto 2007 -hankeryppään seminaari, Kuopio. "Hyvinvointi-IT:n tutkimus ja kehitys: alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti" 17.11.2005 * ZipIT-vuosiseminaari, Kuopio Muut esitykset 10.9.2004 IMIA:n NI-työryhmän kanssa yhteistyön suunnittelu kansainvälisen 'Best practices' teeman ympärille (toiminnan ja tietojärjestelmien kehittäminen), Anneli Ensio 4.-5.11.2004 Health Kuopio seminar, Bryssel, esitys Maritta Korhonen 26.10.2004 Ammattikorkeakoulujen kehittäjäverkoston (Kever) tapaaminen, Helsinki, esitys Maritta Korhonen 1.-2.12.2004 Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen tutkimuspäivät, Jyväskylä, esitys Maritta Korhonen 3.2.2005 SerAPI ja Avointa -hankkeiden yhteisseminaari, Kuopio, esitys standardointiselvityksestä Maritta Korhonen 17.2.2005 IT-messut, Kuopio Microteknia, esittely Savonia-ammattikorkeakoulun ständillä Tuula Tuomainen ja Päivi Röppänen 18.2.2005 Tekesin järjestämä Kuopion FinnWell tutkimushankkeiden esittäytyminen, Kuopio, esitykset Maritta Korhonen standardointiselvitys, Ritva Silvennoinen ZipIThankekokonaisuus 18.3.2005 FinnWell-johtoryhmä, Helsinki, Standardointiselvityksen (STM/KTM) esittely, Maritta Korhonen 31.3.2005 Ammattikorkeakoulujen T&K-seminaari, Kuopio, esitys "Yliopiston ja ammattikorkeakoulun T&K-yhteistyö. Case: ZipIT-ojo -hanke", Päivi Röppänen 7.-9.4.2005 5th European Conference of ACENDIO, Bled, Slovenia, esitys "Changing work practices with software innovations in organizational development ", Maritta Korhonen 31.5.2005 Terveydenhuollon atk-päivät, Helsinki, esitys Aluetietojärjestelmä - toiminnan muutos vai tietotekniikan käyttöönottohanke? Maritta Korhonen 31.5.2005 Terveydenhuollon atk-päivät, Helsinki, esitys Yhteisen asiakkaan jatkohoidossa hyödynnettävän hoitopalautteen toimintalähtöinen kehittäminen Irmeli Minkkinen 28.10.2005 * Kuopion yliopiston Kehittämis- ja koulutuskeskus (Sosiaali- ja Terveydenhuollon tietojärjestelmät -kurssilla) luento: ZipIT-toimintamalli, Irmeli Minkkinen 10.12.2005 * Savonia-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiteknologian jatkotutkinto, Teknologian käyttöönotto -opintojakso "ZipIT - terveydenhuollon toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkaista kehittämistä", Päivi Röppänen 25.1.2006 * Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito-johtoryhmän kokous, Helsinki. Käypä hoito suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa -raportin esittely, Merja Miettinen 8.2.2006 * Kernel-FixIT-päivä, ZipIT-hankkeen ja Lääkehoito-pilotin esittely, Ritva Silvennoinen
Sivu 14 3.3.2006 * China-Finland Health IT Summit Forum, Peking, "Developing clinical activities parallel with information systems", Anneli Ensio 23.3.2006 * Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitoksella (Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja ohjelmistot -kurssilla) luento: "Tapausesimerkki ZipIT-hanke", Irmeli Minkkinen 5.4.2006 * Kuopion yliopistollinen sairaala, Moniammatillinen sähköinen kirjaaminen - koulutuspäivä. Luento Tietojärjestelmän käyttöönotto, työn ja toiminnan kehittäminen. ZipIT-hanke: Työtoiminnan ja tietojärjestelmän yhtäaikainen kehittäminen, toimintalähtöinen vaatimusmäärittely, Irmeli Minkkinen 15.5.2006 * Terve Kuopion hankkeiden esittelytilaisuus, Kuopion valtuusto-virastotalo, Päivi Röppänen 30.- 31.5.2006 * SoTeTiTe-tutkimuspäivät, Mikkeli esitys "Radiologisten tutkimusten digitalisointi - lähtökohtana toiminnan kehittäminen", Päivi Röppänen 30.- 31.5.2006 * SoTeTiTe-tutkimuspäivät, Mikkeli esitys "Käypä hoito -suositukset ja päätöksentuki terveydenhuollon työtoiminnan kehittämisen tukena", Merja Miettinen 30.- 31.5.2006 * SoTeTiTe-tutkimuspäivät, Mikkeli esitys "Tapaus lääkehoito: Kokemuksia käyttöliittymäkuvista ohjelmiston käyttäjävaatimusten määrittelyssä", Susanna Martikainen, Pauliina Ikävalko