Kaupunginjohtajan katsaus 3 Vuonna 25 tehtiin Turussa merkittäviä ympäristöjohtamisjärjestelmää koskevia päätöksiä. Turun kestävän kehityksen ohjelma

taitto ja grafiikka Laura Suhonen i - paino Turun kaupungin painatuspalvelut, Turku 24 Turun kaupunki KESTÄVÄN KEHITYKSEN RAPORTTI 25 Tiivistelmä TURUN KAUPUNKI PL 355, 211 Turku puh (2) 33 www.turku.fi Turun kaupunki Kestävän kehityksen raportti 25 > www.turku.fi/kestavankehityksenraportti

Kaupunginjohtajan katsaus 3 Vuonna 25 tehtiin Turussa merkittäviä ympäristöjohtamisjärjestelmää koskevia päätöksiä. Turun kestävän kehityksen ohjelma päivitettiin elokuussa 25. Ohjelmaa laajennettiin ekologisen ja taloudellisen kestävyyden alueilta myös sosiaalisen kestävyyden sektorille. Ohjelma toimii kaupungin ympäristöstrategian yhtenä toimeenpanovälineenä. Ohjelman lähtökohtana on ollut kaupungin hallintokuntien kestävän kehityksen toiminnan edistäminen ja tukeminen. Hallintokuntien toiminnan välityksellä ohjelman vaikutukset ulottuvat kaikkien kaupunkilaisten toimintaan. Siksi hallintokuntien sitoutuminen kestävän kehityksen työhön on ensiarvoisen tärkeää. Kestävän kehityksen ohjelman päivitystyön myötä uudistui myös ohjelman toteutumista seuraava raportointi. Turun kaupungin Kestävän kehityksen raportissa (aiemmin Ympäristöraportti ja -tilinpäätös) on nyt ensimmäistä kertaa sosiaalista kestävyyttä kuvaavia indikaattoreita. Raportoinnin kehittäminen jatkuu - esimerkiksi seurantaindikaattoreille laaditaan tarkempia ja yksityiskohtaisempia tavoitteita. Työ alkaa vuoden 26 aikana. Kestävän kehityksen raportti julkaistaan vuosittain kaupungin internet-sivuilla. Tiivistelmä raportista julkaistaan paperipainatteena. Koko raportin voi tulostaa sivulta www.turku.fi/kestavankehityksenraportti Kaupungin ympäristön tilassa ei vuoden 25 aikana ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Erääksi ongelmakohdaksi voidaan kuitenkin nostaa kaupunkirakenteen laajeneminen, vaikka väkiluku ei ole merkittävästi kasvanut. Tämä aiheuttaa mm. joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien heikkenemistä ja henkilöautoliikenteen lisääntymistä kaupungissa. Kaupungin viime vuosina tekemät suuret investointipäätökset ovat olleet selkeästi ympäristöpainotteisia. Uusi jätevedenpuhdistamo ja jätteenkäsittelyn ratkaisut ovat Turun mittakaavassa poikkeuksellisen suuria hankkeita. Ne edistävät osaltaan kestävän kehityksen toteutumista Turussa ja ympäristökunnissa. Kestävän kehityksen työtä tehdään muutenkin kuin suuria ympäristöhankkeita toteuttamalla. Turku haluaa painottaa kaupungin työntekijöiden ja hallintokuntien yhteistä vastuuta kestävästä kehityksestä. Eri hallintokuntien toiminnoista muodostuu kaupungin kehityksen suunta. Kaupungin nykyinen ympäristöjohtamisjärjestelmä seurantoineen takaa hyvät lähtökohdat tälle työlle. Mikko Pukkinen, kaupunginjohtaja Turun kaupunki 31..25 VÄESTÖ Asukasluku 174 6 josta ruotsinkielisiä 5,2 % josta ulkomaan kansalaisia 4,2 % PINTA-ALA Kaupungin pinta-ala 36,4 km 2 siitä maapinta-ala 245,7 km 2 siitä kaavoitettu alue 9,7 km 2 siitä vesialueet 6,7 km 2 Asukkaita 7 as/ km 2 HENKILÖSTÖ Palvelusuhteessa 13 977 josta ulkopuolisia sijaisia 33 Henkilöstön keski-ikä 47,3 Henkilötyövuosia 11 69 sairauspäiviä /henkilötyövuosi 5,6 % tapaturmapäiviä /henkilötyövuosi,2 % KAUPUNGIN TALOUS Toimintatuotot 234,5 M Valmistus omaan käyttöön 37,7 M Toimintakulut -964, M Verotulot 471,3 M Valtion osuudet 27,3 M Taseen loppusumma 1319,3 M Käyttöomaisuusinvestoinnit 115, M Vuosikate/Poistot 21,3 % Omavaraisuusaste 61,7 % Veroprosentti 1, % Lisätietoja kaupungin toiminnasta www.turku.fi Turun kaupunki KESTÄVÄN KEHITYKSEN RAPORTTI 25 Tiivistelmä Kaikki kaupunkilaiset voivat valinnoillaan vaikuttaa kestävään kehitykseen. 2 Kaupunginjohtajan katsaus... 2 Kestävän kehityksen politiikka Turussa... 4 Ekologinen kestävyys... 6 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit... 6 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys... Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus... 1 Ympäristö ja talous... 14 Kokonaisvaltainen elämänhallinta... 16 Elämänhallinta... 16 Taloudellinen turvallisuus... 1 Kestävän kehityksen raportti 25 on Turun kaupungin www-sivuilla osoitteessa www.turku.fi/ kestavankehityksen raportti

Kestävän kehityksen politiikka 5 Kestävän kehityksen tiellä Kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä 21 ensimmäisen Turun kestävän kehityksen ohjelman. Ohjelma päivitettiin vuonna 25. Ohjelma sisältää kahdeksan selkeää pääkohtaa, joissa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota myös sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävään kehitykseen. Tavoitteiden toteutuminen vahvistaa samanaikaisesti ekologista, taloudellista ja yhteiskunnallista kestävää kehitystä. Hallintokuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen käynnistyi vuonna 25. Kaupunginhallinnon rooli on toimia koordinoivana elimenä ja taata hallintokuntien asettamien tavoitteiden toteuttamiseen vaaditut toimintaedellytykset. Turku-strategian lisäksi kestävän kehityksen ohjelmaa ohjaa Aalborgin julistus ja siihen liittyvät sitoumukset, jotka Turun kaupunginhallitus hyväksyi 29.3.25. Kestävän kehityksen ohjelma sisältää tavoitteineen ja mittareineen suurimman osan Aalborgin julistuksen kohdista. Työtä tukee Managing Urban Europe-25 (MUE-25) projekti, jossa Turku pyrkii muiden eurooppalaisten osanottajaorganisaatioiden kanssa luomaan yhteisen toimintamallin kestävän kehityksen toimintajärjestelmän toteuttamiseksi. Kestävän kehityksen seuranta Turun kaupungin kestävän kehityksen toteutumista seurataan vuosittain julkaistavalla kestävän kehityksen raportilla. Kehitystä kuvaavat indikaattorit ovat osin yhteisiä Suomen muiden isojen kaupunkien kanssa ja osin Varsinais-Suomen kuntien kanssa. Lisäksi hallintokunnat seuraavat omaa kestävän kehityksen toteutumistaan vuosittaisten raporttiensa yhteydessä. Kestävän kehityksen ohjelmassa määriteltyjen indikaattoreiden aihealueet ja lukumäärät EKOLOGISEN KESTÄVYYDEN INDIKAATTORIT / Suurten kaupunkien yhteiset indikaattorit YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT (3 kpl) - Ekologinen jalanjälki, kasvihuonekaasupäästöt ja asukastyytyväisyys MAANKÄYTÖN JA KAUPUNKI- RAKENTEEN KESTÄVYYS (4 kpl) - Asemakaava-, virkistys- ja suojelualueet sekä palvelut TOIMINNAN KUORMITUS JA EKOTEHOKKUUS (1 kpl) - Energiankäyttö, ilmanlaatu, jätevesi ja yhdyskuntajäte LIIKKUMISEN TEHOKKUUS (4 kpl) - Autoilu, julkinen ja kevyt liikenne YMPÄRISTÖVASTUULLINEN KULUTUS JA YMPÄRISTÖVALISTUS (4 kpl) - Paperin kulutus, kaupungin hankinnat, ympäristökasvatus YMPÄRISTÖTOIMINNAN TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT / TOTEUTUNUT RAHANKÄYTTÖ (7 kpl) - Ympäristökulut, -tuotot ja -investoinnit sekä ympäristövastuu ja ehdollinen ympäristövelka - Ympäristökulut kunnan toimintakuluista ja suhteessa asukaslukuun - Ympäristötuotot kunnan toimintatuotoista ja suhteessa asukaslukuun - Ympäristöinvestoinnit kunnan käyttöomaisuusinvestoinneista ja suhteessa asukaslukuun KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMINNAN HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN KAUTTA SAATU LASKENNALLINEN HYÖTY (3 kpl) - Ekotehokkuus, ympäristövaikutusten hallinta ja hallinnolliset toimenpiteet KOKONAISVALTAISEN ELÄMÄNHALLINNAN TUKEMISTA KUVAAVAT INDIKAATTORIT /Turku KOKONAISVALTAINEN ELÄMÄNHALLINTA (5 kpl) - Hyvinvointipuutteet, huostassa olevien lasten määrä, nuorten ja vanhusten hyvinvointi TALOUDELLINEN TURVALLISUUS (2 kpl) - Työttömyysaste ja toimeentulotuki YLEINEN TURVALLISUUS (2 kpl) - Rikokset ja tieliikenneonnettomuudet 4 Turku-strategia laaditaan kerran valtuustokaudessa ja se muodostaa sisällöllisen pohjan kaupungin johtamiselle. - Hallintostrategiat syventävät Turku-strategiaa hallintokuntakohtaisesti. Ympäristöstrategia määrittelee suunnan kaupungin ympäristö-, maankäyttö-, asunto- ja kaavoituspolitiikalle. - Toimeenpanon välineet ovat yleiskaava, liikennejärjestelmäsuunnitelma, asunto- ja maankäyttöohjelma ja kestävän kehityksen ohjelma. Kestävän kehityksen ohjelma toimii poikkihallinnollisena ohjaustyökaluna hallintokuntien omille toimintaohjelmille. Kestävän kehityksen ohjelmaa ohjaavat Turku-strategia sekä muut merkittävät strategiat ja kansainväliset sopimukset. Turun kestävän kehityksen ohjelma on osa kaupungin ympäristöjohtamisjärjestelmää ja se päivitetään neljän vuoden välein. Kestävän kehityksen ohjelma ohjaa Turun kaupungin kestävän kehityksen toteuttamista. Hallintokuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen käynnistyi vuonna 25. Kestävä kehitys on nostettu yhdeksi Turku-strategian keskeisistä arvoista. Asukas- ja asiakaslähtöisyys TURKU-STRATEGIA ARVOT Osaaminen ja luovuus Kestävä kehitys Oikeudenmukaisuus Yhteistyö YMPÄRISTÖSTRATEGIA kestävän kehityksen ohjelma TURKU AGENDA 21 PÄÄTAVOITTEET Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Luonnon ja kulttuuriympäristön monimuotoisuuden suojelu ja yhdistäminen näkyväksi osaksi asuinympäristön laatu- ja vetovoimatekijöitä Kuntalaisten osallistumisen, omaehtoisen toiminnan ja kumppanuuden sekä aluetyön vahvistaminen Kokonaisvaltainen elämänhallinnan tukeminen Asuinalueiden monipuolisuuden, esteettömyyden ja viihtyvyyden parantaminen Oppimis- ja kehittämisprosessien vahvistaminen lisäämään kykyä kohdata kestävän kehityksen mukanaan tuomia muutoksia Monipuolisen elinkeinorakenteen vahvistaminen talouden tasapainon, kaupungin kehityksen ja kilpailukyvyn turvaamiseksi Tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen suunnittelu- ja rakennushankkeiden sekä hankintojen ympäristöystävällisyyttä ja elinkaarta lisäämällä

Ekologinen kestävyys Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit 7 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit Ekologinen jalanjälki Ekologisella jalanjäljellä mitataan kulutuksen suoraan tai välillisesti vaatimaa maa-alaa. Jalanjälki kertoo, montako hehtaaria ekologisesti tuottavaa maata tarvitaan tuottamaan väestön tarpeet sekä palauttamaan jätteet ja muut päästöt luontoon. Luku lasketaan ekologisen jalanjäljen laskentaa varten kehitetyllä ohjelmalla. Ekologinen jalanjälki lasketaan nyt vuodelle 21. Turun ekologinen jalanjälki oli 6,6 globaalia hehtaaria per asukas (koko Suomi 5,9 gha). Tämä tarkoittaa sitä, että turkulaisesta elintasosta aiheutuvien vaikutusten kompensoimiseen tarvittaisiin 3,2 maapallon biokapasiteetti. Biokapasiteetti kuvaa biologista tuottokykyä. Se ilmoitetaan tässä globaaleina hehtaareina eli alueyksikkönä, jolla on maapallon keskimääräinen biologinen tuottokyky. Vertaamalla ekologista jalanjälkeä ja biokapasiteettia toisiinsa nähdään elääkö jokin alue oman ekologisen kantokykynsä mukaisesti vai ylittyykö biokapasiteetti. Vuonna 21 Turun biokapasiteetti oli,6 gha, joten Turku ylitti oman alueensa biokapasiteetin noin kymmenkertaisesti. Tosin tämä on tyypillistä suurille kaupungeille, joissa asukastiheys on korkea. Ekologinen jalanjälki ja biokapasiteetti vuonna 21 gha/asukas 14,3 Turku Suomi 1 maailma 6,6 5, 6 4 2,2 1, 2,59 Ekologinen jalanjälki Biokapasiteetti Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöjen määrä mittaa paikallisen yhdyskunnan vaikutusta ilmastonmuutokseen. Turku on kestävän kehityksen ohjelmassa asettanut tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 2 prosenttia vuoden 199 tasosta vuoteen 22 mennessä. Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet edellisestä laskentakerrasta vuodesta 1997. Yhtenä syynä on vuonna 21 toimintansa aloittanut Turku Energian Orikedon biolämpökeskus. Henkilöautoliikenteestä aiheutuvat päästöt ovat myös vähentyneet moottoritekniikan parantuessa sekä dieselautojen lievän kasvun vuoksi. Typpioksiduulipäästöt ovat edelleen lisääntyneet. Yhtenä syynä on katalysaattoriautojen lisääntyminen. Paikallisen ilmanlaadun kannalta katalysaattoriautojen lisääntyminen on kuitenkin erittäin positiivista. Metaanipäästöjä on onnistuttu vähentämään esimerkiksi Topinojan jätekeskuksen loppusijoitusalueiden metaanin talteenoton ansiosta. Myös pitkään jatkuneilla toimilla energian kulutuksen vähentämiseksi Turun kaupungin omassa toiminnassa on ollut kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus. Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt Turussa 199, 1997 ja 23 t CO2-ekv. 11 1 9 7 6 5 4 3 2 1 Hiilidioksidi Metaani 199 1997 23 Typpioksiduuli Kulutusperusteiset Tuotantoperusteiset Liikenteellä ja kivihiilen käytöllä energiantuotannossa on merkittävä vaikutus turkulaisen ekologiseen jalanjälkeen. Suosimalla kevyttä ja julkista liikennettä jalanjälkeä voidaan huomattavasti pienentää. Vuonna 25 Orikedon biolämpökeskus saavutti tuotantoennätyksen 33 GWh, sen osuus kaukolämmön kokonaishankinnasta on noin 2 %. 6

Ekologinen kestävyys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys 9 Palveluiden saavutettavuus Viheralueiden ja valittujen palveluiden saavutettavuutta on arvioitu selvittämällä niistä enintään 3 ja 7 metrin etäisyydellä asuvien turkulaisten prosentuaalinen osuus. Selvityksessä mukana ovat julkinen terveydenhuolto, joukkoliikenteen pysäkit, kirjastot ja kirjastoautopysäkit, julkiset päiväkodit ja peruskoululuokat 1-6 sekä hyötyjätepisteet Päiväkotien ja peruskoululuokkien osalta väestömäärä on suhteutettu niissä käyvien ikäluokkien väestömäärään. Selvitys on Palvelujen saavutettavuus 25 % 1 9 7 6 5 4 3 2 Julkinen terveydenhuolto Joukkoliikenteen pysäkit tehty ympäristö- ja kaavoitusvirastossa paikkatietoanalyysin avulla. Palveluiden saavutettavuus on pysynyt lähes samana kuin vuonna 24. Viheralueiden saavutettavuus on sama kuin vuonna 22, jolloin selvitys on niiden osalta viimeksi tehty. Enintään 3 metrin etäisyydellä viheralueista asuu 97 prosenttia ja julkisten liikennereittien osalta lähes 95 prosenttia turkulaisista. Heikoin saavutettavuus on peruskoulun ala-asteilla sekä julkisella terveydenhuollolla. Julkiset päiväkodit 3 m 7 m Kirjastot ja kirjastoautopysäkit Peruskoululuokat 1-6 Viheralueet Päivittäistavarakaupat Hyötyjätepisteet Kestävän liikenteen tilanne Vuonna 1997 laaditun liikennetutkimuksen mukaan 45 prosenttia matkoista Turussa tehtiin henkilöautolla, 14 prosenttia joukkoliikenteellä ja 41 prosenttia kävellen ja pyörällä. Kaupungin kestävän kehityksen ohjelman tavoite on noin prosenttiyksikön siirtymä henkilöautoista kestäviin liikennemuotoihin vuoteen 22 mennessä. Autonomistus on kuitenkin viime vuosina jatkuvasti kasvanut ja joukkoliikenteen käyttö on kääntynyt vuoden 21 jälkeen selvään laskuun. Seutulippualueella bussimatkustus asukasta kohden on vain noin 4 prosenttia Turun tasosta. Samalla Varsinais-Suomessa henkilöautoliikenne lisääntyi viidessä viime vuodessa 13,4 prosenttia. Autoliikenne kasvaa selvästi väestöä nopeammin ja jopa hieman talouskasvua nopeammin. Kävelyn ja pyöräilyn kehityksestä ei ole luotettavaa tietoa. Autoliikenteen lisääntymisen voidaan nähdä johtuvan Turun seudun pientaloalueiden laajenemisesta, jotka ovat pitkälti autosta riippuvaisia, palveluiden siirtymisellä Myllyn ja Länsikeskuksen tyyppisiin autovaltaisiin palvelukeskuksiin sekä talouskasvusta ja käytettyjen autojen tuonnin vapautumisesta. Autoja suosivat kaavoitus- ja palvelurakenneratkaisut aiheuttavat liikenteen kasvua. Ostosmatkat Länsikeskukseen ja Myllyyn ovat lähes täysin autopohjaisia. Turun keskustaan suuntautuvat ostosmatkat tehdään kuitenkin keskustan lähiympäristöstä kävellen ja pyörällä, lähiöalueelta ja Pohjois- Turusta pääosin joukkoliikenteellä. Henkilöauto on yleisin vaihtoehto vain Turun saarilta sekä naapurikunnista asioivilla. Artikkelin koko laajuudessaan voit lukea raportin sähköisestä versiosta: www.turku.fi/kestavankehityksenraportti Yli 5 prosenttia turkulaisista asuu alle 3 metrin päässä lähimmästä hyötyjätepisteestä. Henkilöautojen lukumäärä Turussa on kasvanut, kun taas joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat laskussa. Turkuun rekisteröityjen henkilöautojen määrä 1 asukasta kohden autoja / 1 as 42 41 4 39 3 37 36 35 34 33 2 21 22 23 24 25 Joukkoliikenteen matkustajamäärät Matkojen määrä / asukas / vuosi 5 115 11 2 21 22 23 24 25

Ekologinen kestävyys Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus 11 Palvelutuotannon energioiden ja veden kulutus Tilalaitoksen hallinnassa olevien rakennusten tilavuus on noin 3,9 milj. m 3 ja niistä rakennuskohtaisessa kulutusseurannassa on noin 3,4 milj. m 3 (31 kohdetta) eli noin 7 prosenttia Tilalaitoksen toimitiloista. Tässä tarkastellaan, miten energioiden ja veden kulutus on kehittynyt vuosina 21-25. Liikelaitosten* kulutukset eivät sisälly tähän tarkasteluun. Turun kaupunki liittyi KTM:n vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen 199 ja jatkoi vuonna 23 sitoumusta. Konkreettiseksi energiansäästötavoitteeksi on asetettu rakennusten lämmön ominaiskulutuksen aleneminen 11 prosenttia vuosina 1996-21. Tässä esitetyt lämpöindeksiluvut on esitetty Kuntaliiton käyttämän normalisoinnin mukaisina ( % lämmönkulutuksesta normalisoitu Jyväskylän lämmöntarveluvulla 553). Vuoden 25 lämmönkulutuksen välitavoitetta ei saavutettu, lämpöindeksi kasvoi vuodesta 24 (53,6 kwh/m 3 ) 1,7 prosenttia ollen 54,4 kwh/m 3. Edelleen pyritään pitkän aikavälin tavoitteeseen. Keinona on Motivakatselmuksissa havaittujen energiataloudellisten korjausten suorittaminen mm. ESCOkonseptin** säästösopimusten muodossa. Sähkön osalta tavoitteena on ominaiskulutuksen kääntäminen laskuun. Sähköenergian kulutus oli kuitenkin nousussa, ollen 17,3 kwh/m 3. Ominaiskulutus kasvoi 2,5 prosenttia vuodesta 24 (16,9 kwh/m 3 ). Veden kulutus vähentyi 2,5 prosenttia vuodesta 24. Veden säästöön panostetaan jatkossakin. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset peittyvät osin vuotaviin putkistoihin rakennuksissa ja varsinkin tonttialueilla. * Satama, vesilaitos, jätelaitos, tekstiilihuolto ja Oy Turku Energia ** (ESCO = Energy Saving COmpany, kumppanuusmalli, jossa korvaus suoritetuista investoinneista maksetaan palvelun tuottajalle kulutussäästöjen myötä.) Lämmön kulutus rakennustyypeittäin Vuonna 25 suurin lämpöindeksi oli hoitoalan rakennuksissa ja pienin kokoontumisrakennuksissa. Edellisestä vuodesta lämmön kulutus alentui hoitoalan sekä toimistorakennusten osalta. Koko rakennuskannan lämpöindeksi oli lievästi nouseva. Rakennusten lämmön kokonaiskulutus oli vuonna 25 noin 155 3 MWh. Lämmitysenergia maksoi noin 4, M (+ perusmaksut ja alv). Lämpö- ja sähköenergian mitattu kulutus palvelutuotannossa MWh 16 4 Lämpöenergia Sähköenergia Katuvalaistus Katulämmitys 1996 21 22 23 24 25 Sähkön kulutus rakennustyypeittäin Suurimmat mitatut sähkön ominaiskulutukset ovat hoitoalan rakennuksissa. Pienin sähkönkulutus on opetusrakennuksissa, joissa kulutus ainoana on lievässä kasvussa. Muissa ryhmissä kulutus on laskussa. Tilalaitoksen toimitilojen sähkön kulutus oli vuonna 25 noin 63 1 MWh. Yhteensä hallintokunnilta kului sähkön hankintaan noin 3, M (alv %). Tämän lisäksi katuvalaistukseen kului sähköenergiaa noin 19 3 MWh, noin 3 prosenttia rakennusten sähkönkulutuksesta. Veden kulutus rakennustyypeittäin Veden kulutus on ollut melko vakaata. Viime vuonna kulutus pienentyi 2,5 prosenttia. Kokonaisuudessaan veden kulutus oli Tilalaitoksen omistamissa rakennuksissa vuonna 25 noin 547 m 3. Rahaa vesija jätevesimaksuihin hallintokunnilta kului noin 1,2 M. Katuvalaistukseen kului sähköä noin 3 prosenttia palvelutuotannon rakennusten sähkönkulutuksesta. RAKENNUKSET KESKIARVO TOIMISTO- JA HALLINTO- OPETUS- KOKOONTUMIS- HOITOALAN Palvelutuotannon rakennukset lämpöindeksi kwh/r-m 3 sähkön ominaiskulutus kwh/r-m 3 veden ominaiskulutus dm 3 /r-m 3 2 4 6 1 5 1 15 2 25 3 1 2 3 4 25 25 25 24 24 24 23 23 23 22 22 22 21 21 21 1

Ekologinen kestävyys Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus 13 Yhdyskunnan ilmanlaatu Ilmanlaatu ekologisena indikaattorina kuvaa hengitysilman laatua ja ilmanlaadun vaikutusta terveyteen, luontoon ja elinympäristön viihtyisyyteen. Ilmanlaatuindeksi on mittaustuloksista laskettava luku, joka perustuu eri epäpuhtauspitoisuuksien vertaamiseen kansallisiin ohjearvoihin. Indeksilaskennassa ja raja-arvotarkastelussa mukana olevat epäpuhtaudet Turun keskustassa ovat typpidioksidi ja hengitettävät hiukkaset. Vuonna 25 ilmanlaadulle annetut rajaarvot eivät ylittyneet Turussa. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten vuosiraja-arvo on 4 µg/m³. Turussa typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 32 µg/m³ ja hengitettävien hiukkasten 1 µg/m³. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon (5 µg/m³) ylitysten määrä keskustassa oli seitsemän kun sallittujen ylitysten määrä on 35. Ilmanlaatu luokiteltiin ilmanlaatuindeksin mukaan huonoksi tai erittäin huonoksi viitenä vuorokautena ja hyväksi 59 vuorokautena. Yleensä ilmanlaatu luokiteltiin tyydyttäväksi. Ilmanlaatu on parantunut tasaisesti vuodesta 22 ja hyvä ilmanlaadun taso on saavutettu joka vuosi aiempaa useampana vuorokautena. Turun ilmanlaatu 22-25 % 1 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ 6 4 2 22 23 24 25 Hengitettävien hiukkasten vuorokausirajaarvon numeroarvo ylittyi Turun keskustassa seitsemän kertaa vuonna 25. Yhdyskunnan jätevesikuormitus Vuonna 25 jätevesi puhdistettiin tavoitetta tehokkaammin. Tavoitteen ylittymiseen vaikuttivat puhdistustekniikan ja typenpoiston kehittyminen. Erillisviemäröinnin kehittyminen on myös lisännyt tehokkuutta. Fosforin, typen ja BHK:n* määrä jätevedessä on tasaisesti vähentynyt. OCP-indikaattori (Oxygen Consumption Potential) kuvastaa vesistöön johdettavan jäteveden laatua orgaanisen aineen, typen Turussa käsitellään 167 ihmisen jätevedet. Aktiivilietealtaassa puhdistajina toimivat mikrobit, jotka käyttävät jäteveden lika-aineita ravinnokseen. Mikro-organismit tuhoutuvat, jos viemäriin laitetaan liuottimia, metalleja, lääkkeitä tai kemiallisia aineita. Älä tapa mikrobeja. ja fosforin suhteen sekä sen rehevöittävää vaikutusta vesistössä. Vuonna 25 OCPindeksin arvo oli noin 254, mikä on valtakunnallisestikin erittäin hyvä puhdistustulos. Tuloksia voidaan vielä parantaa ylläpitämällä hyvää tasoa jätevesien syntypaikkalajittelun avulla, korjaamalla verkostoa ja kehittämällä erillisviemäröintiä. Kuntalaiset voivat edistää kestävää veden käyttöä vähentämällä kulutusta sekä hulevesien eriyttämisellä jätevesistä. Jätevesien aiheuttama kuormitus 2-25 fosfori typpi BHK (Biokemiallisesti Happea g/asukas/vuosi g/asukas/vuosi Kuluttava aines) 9 4 g/asukas/vuosi 35 25 7 3 6 2 25 5 2 15 4 3 15 1 2 1 1 5 5 - -1-2 -3-4 -5 - -1-2 -3-4 -5 - -1-2 -3-4 -5 * BHK eli biokemiallinen hapenkulutus ilmoittaa kuinka paljon jätevedessä oleva orgaaninen aines kuluttaa hajotessaan happea.

Ympäristö ja talous Ympäristötilinpäätös 25 15 Ympäristötilinpäätös Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Ympäristötilinpäätöksen tunnusluvuille ei ole asetettu euromääräisiä tavoitetasoja. Turku on raportoinut vuodesta 2 lähtien kaupunkiorganisaation ympäristökustannukset. Kuntajaoston yleisohje vuodelta 23 ei muuttanut Turun tapaa ympäristöasioiden kirjaamisessa, vaan vahvisti Turun jo tekemän työn oikeellisuuden. Turku ei toistaiseksi ole liittänyt ympäristötilinpäätöstään osaksi kaupungin varsinaista tilinpäätöstä. Kuuden suurimman kaupungin työryhmän tuloksena vuonna 24 syntynyt ohjeistus on tuonut muutoksia ympäristötalouden tunnuslukuihin. Suurin sisällöllinen muutos on sisäilman laatua parantavien kulujen ja investointien rajaaminen ympäristökustannusten ulkopuolelle. Ympäristötalouden luokittelu muutettiin samalla noudattamaan entistä selkeämmin Euroopan yhteisön tilastotoimiston (Eurostat) luokittelua. Kaikkien ympäristökustannusten lähtötiedot eivät ole hallintokuntien kirjanpidosta tai virallisista tilinpäätöstiedoista, vaan ne perustuvat osittain arvioihin. Osa tiedoista, kuten ympäristöperusteiset verot ja maksut, on laskettu arvioidun kulutuksen sekä veron ja maksun perusteen mukaan. Monet ympäristöasiat ovat integroituneet tavanomaiseen toimintaan siten, ettei kaikkia ympäristökustannuksia ole kyetty ilmoittamaan tai osa kustannuksista on suuntaa antavia. Tästä syystä ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti suurempi kuin raportoidut ympäristökustannukset. Ympäristötilinpäätös kattaa pääosin Turun kaupunkiorganisaation toimintayksiköitä koskevat ympäristökustannukset. Konsernin yhtiöitä ei ole mukana. Tiedot Oy Turku Energian ympäristökustannuksista ja -investoinneista löytyvät Turku Energian yhteiskuntavastuuraportti -julkaisusta. Ympäristötuotot ja -kulut Ympäristötuotot olivat 2,3 M, joka oli,7 prosenttia kaupungin kaikista toimintatuotoista (234,5 M ). Asukasta kohden laskettuna ympäristötuottoja kertyi 116 euroa. Suurimmat tuotot tulivat vesiensuojelusta ja jätevesien käsittelystä, mikä oli 67, prosenttia kaikista ulkoisista ympäristötuotoista. Jätehuollon osuus oli 21,2 prosenttia. Ympäristökulut olivat hallintokuntien ilmoitusten perusteella 27,6 M eli 2,9 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista (964 M ). Asukasta kohden laskettuna ympäristökuluja syntyi 15 euroa. Suurin yksittäinen kuluerä oli jäteveden puhdistus 35,1 prosenttia. Muita ympäristönsuojelutoimenpiteitä ovat mm. ekotehokkuutta parantava toiminta, ympäristökoulutus ja -hallinto, yleisten alueiden puhtaanapito ja ympäristöperusteiset verot. Näistä suurimmat kuluerät olivat ympäristöhallinto 5,7 M sekä ympäristöperusteiset verot 1,5 M. Ympäristöinvestoinnit Vuoden 25 ympäristöinvestointeja kirjattiin 15,7 M, mikä oli 13,5 prosenttia kaupungin kaikista käyttöomaisuusinvestoinneista (115, M ). Suurimmat investointikohteet liittyivät jätevesihuoltoon ja viemäröintiin (41,4 %) ja jätehuoltoon (33, %). Suurin yksittäinen investointi oli jätteenpolttolaitoksen polttouunien leasing-kaluston loppulunastus 5,2 M. Ekotehokkuutta parantavaan toimintaan, mm. rakennusautomaatioon, panostettiin 2,4 M. Ympäristövastuut Turun kaupunki on tunnistanut toimintaansa liittyvät ympäristövastuut. Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamiseen varauduttiin vuoden 25 tilinpäätöksessä 1,6 M :lla ja käytössä olevien kaatopaikkojen maisemointiin 1,4 M :lla. Kaupungin tonttimaiden puhdistuskuluja on tuloslaskelman käyttötalouden menoihin kirjattu,9 M. Uusia varauksia kirjattiin 1,2 M. Pakollisia varauksia purettiin pilaantuneista maa-alueista,3 M. Varausta purettiin myös,2 M kertyneitä kuluja vastaan. 14 Turun ympäristötuotot vuonna 25 (1 euroa) Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet Jätehuolto 4297 2116 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 13759 Melun ja tärinän torjunta 4 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 17 Ulkoilman ja ilmaston suojelu 11 Turun ympäristökulut vuonna 25 (1 euroa) Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet 976 Jätehuolto 6592 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 9673 Maaperän ja pohjaveden suojelu 74 Melun ja tärinän torjunta 62 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 131 Ulkoilman ja ilmaston suojelu 47 Turun kaupungin ympäristötuotot olivat vuonna 25 yhteensä 2,3 M. Ympäristökulut olivat hallintokuntien ilmoitusten perusteella yhteensä 27,6 M. Ympäristöinvestoinnit ovat kasvaneet,1 miljoonaa euroa vuodesta 24. Suurin osa lisäinvestoinneista on aiheutunut vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn sektorilla. Ympäristöinvestointeja tehtiin vuonna 25 asukasta kohden 9 eurolla. Ympäristötalouden jakautuminen ympäristönsuojelun osa-alueittain 25 Ympäristötalouden Tuotot Kulut Investoinnit tunnusluvut 1 1 1 Ulkoilman- ja ilmaston suojelu 11 47 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 13759 9673 6494 Jätehuolto 4297 6592 5171 Maaperän ja pohjaveden suojelu 74 1613 Melun ja tärinän torjunta 4 62 3 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 17 131 29 Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet 2116 976 2362 Yhteensä 2294 27561 15672 Suhteessa kaupungin toimintatuottoihin, -kuluihin ja käyttöomaisuusinvestointeihin,7 % 2,9 % 13,5 % Yhteensä /asukas 116 15 9

Kokonaisvaltainen elämänhallinta Elämänhallinta 17 Elämänhallinnan indikaattorit Indikaattorit kuvaavat asukkaiden hyvinvointia ja nuorten mahdollisuuksia tasapainoiseen elämänhallintaan. Tätä kuvaavat hyvinvointipuutteiden kasautuminen, nuorten hyvinvointi sekä nuorten työttömyysaste. Näihin voit tutustua laajemmin raportin sähköisessä versiossa. www.turku.fi/kestavankehityksenraportti Huostassa olevien lasten lukumäärä 31.. 4 35 3 25 2 15 1 5-9 -91-92 -93-94 -95-96 -97-9 -99 - -1-2-3-4-5 Huostaanottojen määrä Huostassa olevien lasten määrä kuvaa lastensuojelulain 16 :n ja 17 :n mukaisia viranhaltijoiden päätöksillä ja sosiaalilautakunnan päätöksillä huostaan otettujen lasten lukumäärää. Huostassa olevien lasten määrä on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 22 lähtien. Vuonna 25 luku oli korkeimmillaan viiteentoista vuoteen. Perheiden ongelmat ovat viime vuosina monimutkaistuneet ja pitkittyneet. Lasten kasvuoloissa on useita riskitekijöitä mm. perhetaustan rikkonaisuus ja puutteet vanhemmuudessa. Muita taustalla olevia riskitekijöitä ovat vanhempien tai lapsen/ nuoren mielenterveyteen liittyvät syyt, puutteet lapsen kasvatuksessa ja hoidossa, vanhempien tai nuoren päihteiden käyttö, perheväkivalta ja koulunkäyntivaikeudet. Hyvinvointipuutteiden kasautumisen kehitys Indikaattori kuvaa hyvinvointipuutteiden keskinäisiä yhteyksiä ja kasautumista. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen ja Turun sosiaalikeskuksen välisellä yhteistyöhankkeella on seurattu turkulaisten hyvinvoinnin kehittymistä vuodesta 1995. Hyvinvointipuutteilla on taipumusta kasautua, mikä mielletään huono-osaisuudeksi ja liitetään syrjäytymisen käsitteeseen. Turun hyvinvointitutkimuksissa on tarkastelu rajattu kuuteen osatekijään, jotka edustavat objektiivisesti määriteltyjä puutetiloja: pienituloisuus, epävakaa työmarkkina-asema, sairaus, ahtaasti asuva, ei luottamuksellista ihmissuhdetta, poliittisesti passiivinen. Tässä hyvinvointipuutteiden kasautumiskehitystä tarkastellaan perhetyypeittäin. Hälyttävintä muutos on yksinhuoltajien osalta, joiden tilanne on tasaisesti heikentynyt tarkasteluvuosien välillä. Myös yksin asuvien osalta kehitys on ollut negatiivista. Parisuhteessa eläminen vaikuttaa olevan selkeä puskuri hyvinvointipuutteita vastaan. Kehityksen suunta on sekä lapsettomilla että lapsia omaavilla pareilla myönteinen. Positiivinen kehitys näkyy myös hyvinvointipuutteiden kasautumisen laskemisena. Kuilu kahden ja yhden aikuisen perheiden välissä on siten syvenemässä ja erityisesti tämä koskee lapsiperheitä. Hyvinvointipuutteiden kehitys perhetyypeittäin. Perhetyyppi 1995 1999 23 % % % yksin asuva ei puutteita 39,1 31,7 3,5 3-6 puutetta 4,2 11,6 7,2 yksinhuoltaja ei puutteita 37,1 3,4 36,5 3-6 puutetta 4,3 9,1 16,5 lapseton pari ei puutteita 44,2 4,7 5,7 3-6 puutetta 2, 3,2 3 kahden huoltajan ei puutteita 42 39,4 52,7 lapsiperhe 3-6 puutetta 6 7,6 4,1 Hyvinvointipuutteet: pienituloisuus, epävakaa työmarkkina-asema, sairaus, ahtaasti asuminen, ei luottamuksellista ihmissuhdetta, poliittisesti passiivinen (lähde: Jarkko Rasinkangas, Hyvinvointi Turussa). Vuonna 25 huostassa olevien lasten määrä oli korkeimmillaan viiteentoista vuoteen. Kuvassa olevat henkilöt eivät liity huostaanottotapauksiin. Parisuhteessa eläminen näyttäisi kohentavan elämänlaatua. 16

Kokonaisvaltainen elämänhallinta Kaupungin varikon ympäristöjärjestelmä 19 Taloudellinen turvallisuus Työttömyysaste Turussa Turun työttömyysaste on kymmenen suurimman kaupungin vertailussa neljänneksi pienin pääkaupunkiseudun (Espoo, Vantaa, Helsinki) jälkeen. Etenkin vuonna 25 kehitys on ollut hyvä. Viidessä vuodessa työttömyysaste on pienentynyt 15,7 prosentista (2),1 prosenttiin (25). Työttömyysaste % 16 14 1 Nuorten työttömyysaste, alle 25 v. % 16 14 1 2 21 22 23 24 25 2 21 22 23 24 Toimeentulotukea saavien osuus Turussa Turussa toimeentulotukea saavien osuus väestöstä on vähentynyt vuodesta 23 lähtien. Suurin osa toimeentulotukea saaneista kotitalouksista on yhden hengen talouksia. Vaikka toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on vähentynyt, on varsinkin yksinhuoltajien osuus edelleen merkittävä. Suurimmissa kaupungeissa kehityssuunta on ollut samanlainen. Toimeentulotukea myönnetään yleisimmin työttömyyden perusteella. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa toimeentulotuen tarpeeseen. Toimeentulotukea saavien osuus Turun asukkaista % 16 14 1 2 21 22 23 24 25 Ystävä, ei vihollinen Turun kaupungin Tekniset palvelut koostuvat varikon lisäksi seuraavista yksiköistä: Jätelaitos, kiinteistöjen hoito, kunnallistekniikka, liikennelaitos, talotoimi, talous- ja hallintokeskus, tekstiilihuolto sekä viherlaitos. Kaupungin varikko omistaa, vuokraa ja pitää kunnossa teknisten palveluiden kaluston. Kaupungin konevarikon ympäristövastaavana toimii projektipäällikkö Jukka Alari. Vaikka tuulee kylmästi, Alari on tullut varikon portille vastaan. Miljöö näyttää tekniseltä ja osittain uutuuttaan hohtavalta. Alue näyttää varsin siistiltä. Nämä polttoainesäiliöt uusittiin vuonna 23 maanpäällisiksi ja uusi linja-autovarikko rakennettiin vuonna 24. Lisäksi varikon huoltotilat ja osienpesupaikka saivat rakentamisen yhteydessä uuden ilmeen. Samassa yhteydessä AMK sai loistavat katsastustilat ja liikennelaitos sai sekä vuorokausihuoltohallin että kuljettajien sosiaalitilat varikon naapuriin. Alari opastaa läpi sokkeloisen rakennuksen, kehottaa istuutumaan pöydän ääreen ja kaataa kahvia kuppeihin. Sitten hän käy työpöydältään hakemassa varikon dokumentoidun Ympäristöjärjestelmän. Sen teko aloitettiin syksyllä 25. Aloite oikeastaan tuli Turun ammattikorkeakoulusta, Alari kertoo. Antti Aali, reipasotteinen nuorimies, tarjoutui tekemään varikolle lopputyönään ympäristöjärjestelmän. Me tartuimme innolla tarjoukseen. Ajatus tuntui luontevalta, sillä vuonna 22 olimme toteuttaneet laatujärjestelmän. Ympäristöjärjestelmä onkin laadittu liitettäväksi osaksi laatujärjestelmää. Alari laittaa pöydälle paksun niteen. Siinä se on: varikon ympäristöjärjestelmä. Tämä perustuu SFS-EN-ISO 141 standardiin, Alari latelee ulkomuistista. Näyttää vakuuttavalta. Siinähän taitaa olla monta sataa sivua? Itse ympäristöjärjestelmä on noin 2 3 sivun mittainen. Loput tästä pumaskasta on erilaisia ympäristöasioihin liittyviä liitteitä. Kompakti paketti, Alari naurahtaa tyytyväisenä. Tästä löytyy melkein kaikki tarvittava tieto. Liitteissä on myös lista varikolla käytettävistä kemikaaleista ja niiden koostumuksesta. Aikamoinen lista. Jätteitä meillä syntyy suuri määrä ja eräs painopiste onkin jätteen määrän vähentäminen, Alari kertoo. Käytetyt kemikaalit ovat ongelmajätettä, niistä pidetään tarkkaa listaa ja jäämät toimitetaan asianmukaisesti Ekokemille. Ympäristövastaavan työhön kuuluu myös henkilökunnan koulutus, kertoilee Alari ja selaa Ympäristöohjelmaa. Tässä se on: Eritoten ympäristöpolitiikka, päämäärät ja tavoitteet sekä toimintaohjeet hätätilanteessa ja oman työn ympäristövaikutukset tulee tehdä työntekijöille tutuiksi, siteeraa Alari ohjelmaa. Liitteistä löytyy myös varikon pelastussuunnitelma. Kaikki tarvittava tosiaan löytyy tästä niteestä. Kätevää. Sisäinen auditointi tehdään vähintään kahdesti vuodessa. Silloin tarkastetaan toimiiko järjestelmä ja ennen kaikkea pyritään löytämään kohteet, joissa asiat voitaisiin tehdä aiempaa paremmin. Tavoitteena on löytää ainakin yksi kohde, jota voisi kehittää, Alari kertoo. Ympäristöjärjestelmästä ja muustakin tarinoidessa vierähtää yllättäen toista tuntia. On aika lähteä. Ympäristöjärjestelmä on apu ja ohje työntekijä- ja ympäristöystävällisten ja samalla tehokkaiden työskentelymenetelmien löytämiseen, ei autoritäärinen määräys, siitä kuinka asiat on tehtävä, muistuttaa Alari vielä. Vuonna 25 työttömyysprosentti oli Turussa,1. Myös nuorten työn saanti on helpottunut: vuodesta 2 vuoteen 24 työttömyysaste oli vähentynyt kaksi prosenttiyksikköä. Kuvan nuoret kesätöissä Aurajoen Opastuskeskuksessa. Projektipäällikkö Jukka Alari esittelee uusia maanpäällisiä polttoainesäiliöitä, jotka rakennettiin 23. Taustalla näkyvät Turun AMK:n katsastustilat ja liikennelaitoksen vuorokausihuoltohalli ja kuljettajien sosiaalitilat. 1