Vesienhoidon välittäjäorganisaatioselvityksen sisältö ja ensimmäisiä tuloksia Laura Liuska / VYYHTI-hanke Lappajärvi 14.8. 2014
Välittäjäorganisaatio? Vesienhoidon koordinaattori Neuvontaorganisaatio Kunnostusten edistämisorganisaatio Yhteistyöelin Tiedon ja osaamisen välittäjä Verkoston solmu Yhteistyökumppani Aktivoija ja tiedottaja
Asiantuntijaorganisaatiot Valtio, järjestöt Viranomaiset Valtio, kunnat Rahoittajat ELY, Leader, ym. VÄLITTÄJÄORGANISAATIO Paikallinen toteuttaja: osakaskunta, kyläyhdistys, metsästysseura, maanomistaja, kunta tms. KUNNOSTUSHANKKEET
Selvityksen sisältö Pohjois-Pohjanmaa Seminaari, yleisötilaisuudet Haastattelut Sidosryhmäpalaverit Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Kysely neuvottelukunnille Sidosryhmätilaisuus Tuloksena suosituksia välittäjäorganisaatioiksi
Mitä meillä jo on, mitä vielä tarvitaan?
Pohjois-Pohjanmaan selvityksen tuloksia Vesienhoitoa halutaan edistää, mutta millaisia tarpeita eri toimijoilla on? Tulos: Asiantuntijan neuvot paikallisille toteuttajille Yhden luukun periaate, hanke tehtävä toteuttajalle helpoksi Tiedotus, nettiohjeet Verkostoituminen ja yhteistyö eri alojen/sektoreiden kesken Samat teemat toistuivat meilläkin
Jokineuvottelukunnat ja -rahastot sijoittuvat Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toimintaalueelle
Asiantuntijaorganisaatiot Valtio, järjestöt Viranomaiset Valtio, kunnat Rahoittajat ELY, Leader, ym. VÄLITTÄJÄORGANISAATIO PVY ry Jokirahasto Jokineuvottelukunta Paikallinen toteuttaja: osakaskunta, kyläyhdistys, metsästysseura, maanomistaja, kunta tms. KUNNOSTUSHANKKEET
Kysely jokineuvottelukunnille Yhteensä 32 kysymystä Vastauksia 51 (vrt. Pihlaja 2008 115 vastausta) Eniten kuntien edustajia, toiseksi eniten osakaskuntien Isojoen- Teuvanjoen neuvottelukunta; 8 Eri neuvottelukuntia koskevien vastausten lkm. Närpiönjoen yhteistyöryhmä; 8 Lestijoen neuvottelukunta; 5 Ähtävän-, Purmon-, Kruunupyyn - ja Kovjoen neuvottelukunta; 8 Kyrönjoen neuvottelukunta; 2 Lapuanjoen neuvottelukunta; 9 Perhonjoen neuvottelukunta; 8
Kysely jokineuvottelukunnille 5,0 Tulokset (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä) 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 Pihlaja 2008 (korjattu keskiarvo) 2014 (keskiarvo) 1,5 1,0
vastauksia (kpl) asteikolla 1-5 30 25 20 15 10 5 14. Neuvottelukunnan muodostamaan verkostoon kuulumisesta on hyötyä taustaorganisaatiolleni 30 15. Neuvottelukunnassa vesistöaluetta käsitellään kokonaisuutena 0 1 2 3 4 5 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5
vastauksia (kpl) asteikolla 1-5 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 20. Neuvottelukunnan kokousten lisäksi tulisi järjestää seminaareja ja retkiä 1 2 3 4 5 25 21. Neuvottelukunnan muodostamaa asiantuntijaverkostoa on mahdollista hyödyntää nykyistä monipuolisemmin 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5
vastauksia (kpl) asteikolla 1-5 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 23. Neuvottelukunnan ansiosta vesistöalueella on toteutunut hankkeita, jotka muuten olisivat jääneet toteutumatta 1 2 3 4 5
25. Miten neuvottelukuntien tulee edistää hankkeiden toteutumista? Nykykunnossaan käytännössä lähinnä henkisenä tukena, asiantuntemuksellaan kannustaen. Asiantuntija-apu, mahdollisten rahoitusten selvittäminen ja koordinointi. Rahoituksen ja asiantuntija-avun (TODELLISEN!) kautta. Paperia ja suunnitelmia on kyllin. Tulisi konkreettisesti tukea pienimuotoisia käytännön hankkeita. Yleensä hankkeet ovat liian isoja, eivätkä kannusta pieniä, mutta joskus aktiivisia maanomistajia käytännön lähitoimintaan. Neuvottelukunnan kautta asiantuntijaverkko ja kontaktit helpompi löytää, neuvottelukunta osaa kertoa myös mahdolliset rahoituslähteet ja yhteyshenkilöt Neuvottelukunnalla pitäisi olla varoja ja resursseja tehdä tiedotustyötä.
25. Miten neuvottelukuntien tulee edistää hankkeiden toteutumista? Ottakaa mallia satakuntalaisesta Satavesitoimintaryhmästä. Se on askeleen lähempänä käytännön toimintaa. Hanke on päättynyt. SATAVESI (Satakunnan vesistöohjelma) Ohjelmasopimus vesien ja merenhoidon toteuttamisesta: Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY, Satakunnan ELY Tavoite: tukea ja aktivoida kansalaisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden yhteistyötä vesien tilan parantamiseksi, mm. vesistöalueryhmät. Ohjelma ideoi hankkeita, osallistuu niiden suunnitteluun ja tarjoaa tukea hankkeiden toteuttajille mm. etsimällä yhteistyökumppaneita ja rahoitusta. Osittain pysyvä rahoitus, osittain projektirahoitusta (esim. VELHO-hankkeen kautta vietiin eteenpäin) Koordinoinnista vastaa Varsinais-Suomen ELY
26. Mitkä ovat neuvottelukunnan suurimpia haasteita tai ongelmia? Ei varsinaista neuvontaroolia eikä myöskään resursseja siihen. Linkki idean ja toteutuksen välille puuttuu. Voi vain informoida ja viestiä asioista. Valtion säästöpaineet voivat viedä resurssit niin vähiin, että neuvottelukuntien pyörittäminen käy mahdottomaksi. Päästä irti ELY:n "ohjauksesta aidosti asiasta kiinnostuneita tulisi olla mukana enemmän Saadaan tavalliset ihmiset mukaan kehittämään ja vaikuttamaan. Tulla osakaskunnille tutuksi, pitämällä itseään esillä.
26. Mitkä ovat neuvottelukunnan suurimpia haasteita tai ongelmia? Pienet ruohonjuuritason hankkeet unohtuvat! Hyvätkin hankkeet jäävät toteutumatta hakijan ja ulkopuolisen rahoittajan rahapulaan Organisationen borde ändras eller t.ex. vattenskyddföreningen börja driva informationsverksamhet och driva projekt Medlemsantalet för stort, bör bildas en operativ styrelse max 7 personer, som arbetar enligt delegationens strategier och målsättningar.
26. Entä vahvuuksia? Vahva asiantuntijaorganisaatio. Suurin hyöty on yhteydenpito viranomaistahoihin esim ELY-keskuksen ja kuntien edustajiin. Tietotaito ja verkostot. Monipuolisuus. Organisationen/delegationen behövs och fyller ett stort behov. Informaatiokanava. Ero toimijoiden tavoitteista viestiminen voi edesauttaa yhteistyökuvioiden muodostumista hankkeiksi asti. Ryhdistäytymällä pienimuotoisempaa käytännön toimintaa tukemaan voitaisiin saavuttaa merkittävää kehitystä. Finns inga styrkor, ingen vill ta ansvar. Sitta på möten vill folk men försök ta itu med problem och verkställa projekt det finns få som gör.
14 12 10 8 6 4 2 vastauksia (kpl) asteikolla 1-5 27. Jokirahaston ansiosta alueella on toteutunut hankkeita, jotka muuten olisivat jääneet toteutumatta 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 28. Jokirahasto tunnetaan hyvin paikallisten toimijoiden keskuudessa 1 2 3 4 5 0 1 2 3 4 5
29. Miten rahastojen toimintaa tulisi kehittää? Mer info åt föreningar/byaföreningar om fonden. Delta som experthjälp i möten med föreningar som skall starta upp projekt. För detta kanske behövs anställas en projektdragare som kan hjälpa föreningar. Bredda verksamheten till övrig mijö, som inte är bunden till vattendraget!
vastauksia (kpl) asteikolla 1-5 14 12 10 8 6 4 2 0 30. Yhdistys on näkyvä toimija toimialueellaan ja -kentällään 1 2 3 4 5 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 31. Yhdistyksen toiminta vesistöjen hyväksi vastaa hyvin nykyisiä tarpeita 1 2 3 4 5
32. Miten Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toimintaa tulisi kehittää? Eri asteisissa seminaareissa/koulutuksissa voisi jalkautua ruohonjuuritason tilaisuuksiin. Esitellä toimintaa koko alueella Jäsenpohjaa ja resursseja vahvistamalla. Yhdistys on enempi jäseniään palveleva tarkkailu- ja kuormituspohjaisia töitä tekevä taho kuin monipuolinen vesiensuojeluyhdistys. Vrt. monia muita vsy:n yhdistyksiä joilla on paljon enemmän toimintaa. Välittäjäorganisaatioksi?
Maanomistajat pitää saada kiinnostumaan pienimuotoisista hankkeista, jotka he voivat itse toteuttaa ilman massiivista julkishallinnon byrokratiaa. Pysyvä kehitys lähtee ruohonjuuritasolta kun sitä vain epäpoliittisesti ja pienillä käytännön esimerkeillä sekä siemenrahoituksella tuetaan. Samaan herätty muuallakin Suomessa, esim.: Vanajavesikeskus (säätiö), Vesijärvisäätiö Paimionjoki ry, Aurajokisäätiö, eräät vesiensuojeluyhdistykset hankkeet Jokitalkkari-hankkeet SATAVESI-ohjelma
Mitä tarvitaan? Tietoisuuden lisääminen, neuvonta Puolueettomuus Linkki yleisen suunnittelevan tason ja toteuttavan paikallisen tason välille Hankkeistaminen: pienet paikalliset hankkeet vs. suuret kokonaisuudet
Verkostoyhteistyö Vähennetään päällekkäisyyttä, paikataan aukkoja Eri toimijoiden roolien selkiyttäminen paikalliselle kunnostajalle Myös muut resurssit kuin raha Viestinnälliset resurssit: kunta- ja jäsentiedotteet, sähköpostilistat ym. saavuttavat asukkaita ja yhteistyökumppaneita. Välittäjäorganisaatio: yhdistys, säätiö, verkosto? Vrt. Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto
Keskustelu 1. Mitä oma organisaatiosi voi tehdä kunnostusten edistämiseksi? 2. Miten kunnostusten edistäminen tulisi järjestää yleisellä tasolla? Voit ehdottaa konkreettisia toimintamalleja tai vastuutahoja.