JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto Kansainvälinen tilanne Johtopäätökset JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA 2

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteenpolttokapasiteetti on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana ja on vuonna 2016 noin 1,5 Mt/a, lisäksi rakenteilla tai suunnitteilla on n. 0,3 Mt/a uutta kapasiteettia 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1000 tonnia * Turku Energia Ekokem 1 Kotkan Energia Ekokem 2 Lahti Energia Oulun Energia Westenergy Vantaan Energia Tammervoima Riikinvoima Ekokem Salo * Ympäristölupien mukaiset kapasiteetit JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA 3

JÄTTEENPOLTTO ON KORVANNUT PÄÄASIASSA HIILTÄ JA MAAKAASUA Laitos Korvattu polttoaine, GWh/a Kaasu Hiili Turve Öljy Puu Kotkan Energia Oy 160 Ekokem Oy, Riihimäki 250 Lahti Energia Oy 100 1 000 Oulun Energia 300 100 Westenergy Oy 600 Vantaan Energia Oy 600 300 Tammervoima 850 Riikinvoima Oy 200 Ekokem Oy, Salo 100 100 Yhteensä 2 000 1 600 400 300 400 JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA 4

YHDYSKUNTAJÄTTEEN MÄÄRÄ JA KÄSITTELY SUOMESSA Jätteen kokonaismäärää on pysynyt lähes vakiona viimeisten vuosien aikana, jolloin jätteenpoltto on korvannut kaatopaikkasijoitusta 3,0 miljoonaa tonnia 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaatopaikkasijoitus Hyödyntäminen energiana Hyödyntäminen materiaalina Biologinen käsittely Lähde: Eurostat JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA 5

MATERIAALIKOHTAISET KIERRÄTYSTAVOITTEET Uudessa hallitusohjelmassa on asetettu 50% kierrätystavoite yhdyskuntajätteelle 2020-luvulla Kierrätysaste 2013 2016 2020 Biojäte 23 % 50 % 60 % Muovi 2 % 16 % 22 % Paperituotteet 57 % 75 % 75 % Kuitupakkaukset 41 % 80 % 80 % Metalli 21 % 75 % 80 % Lasi 36 % 27 % 40 % JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA 6

VAIKUTUKSET MATERIAALIVIRTOIHIN Kun jätemäärän oletetaan pysyvän samana ja huomioidaan kaatopaikkakielto ja kierrätystavoitteet, ohjautuu polttoon vuonna 2020 noin 1,3 Mt/a yhdyskuntajätettä. Mikäli jätemäärä putoaa Valtsu3 skenaarion tasolle ohjautuu polttoon n. 1 Mt/a. 3,0 miljoonaa tonnia Vakioskenaario Valtsu3-skenaario 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2013 2016 2020 2016 2020 Kaatopaikkasijoitus Hyödyntäminen materiaalina Hyödyntäminen energiana Biologinen käsittely JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA 7

ERI MAIDEN OHJAUSKEINOJA Suomi Ruotsi Tanska Saksa Belgia Yhdyskuntajätteenkäsittely Vero kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle Jätteenpoltto Vero energiana käytettävälle jätteelle 55 /tonni 64 /tonni 63 /tonni Ei veroa 30 80 /tonni 7 jätteenpolttolaitosta, useita rinnakkaispolttolaitoksia 1 jätteenpolttolaitosta, 40 rinnakkaispolttolaito sta 24 jätteenpolttolaitosta, 3 monipolttoainelaitosta 70 jätteenpolttolaitosta, muutamia rinnakkaispolttolaitoksia 16 jätteenpolttolaitosta, 2 rinnakkaispolttolaitosta Ei veroa Ei veroa N. 60 /tonni Ei veroa 5-30 /tonni Jätteiden energiakäyttö päästökaupassa Päästökertoimet Rinnakkaispoltto päästökaupassa, mutta eivät jätteenpolttolaitokset Yhdyskuntajäte 40 t CO2 /TJ, Kierrätyspolttoaine 31,8 t CO2 /TJ Kaikki luokiteltu rinnakkaispolttolaitoksiksi ja mukana päästökaupassa Lähes kaikki luokiteltu rinnakkaispolttolaitoksiksi, ja ovat mukana päästökaupassa Jätteenpoltto ei mukana päästökaupassa 32,7 t CO2 /TJ 45,76 t CO2 /TJ 45,76 t CO2 /TJ - Jätteenpoltto ei mukana päästökaupassa JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA 8

JÄTTEIDEN TUONTI JA VIENTI Suomen jätteiden vienti on pysynyt noin 100 000 t tasolla vuosittain, kun taas Ruotsiin tuodaan kasvavia määriä jätettä poltettavaksi Suomi Ruotsi 2,5 miljoonaa tonnia 2,5 miljoonaa tonnia 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tuonti Vienti Lähde: Eurostat 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tuonti Vienti Lähde: Avfall Sverige JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA 9

OHJAUSKEINOJEN VAIKUTUS JÄTTEENPOLTTOON Valtakunnalliset ja EU:n kierrätystavoitteet aiheuttavat painetta jätteenpolton rajoittamiselle, vaikkakin muut jätepolitiikan tavoitteet (kuten turvallisuus ja toimiva jätehuolto) toteutuvat hyvin vähenevän kaatopaikkasijoittamisen myötä Ohjauskeino Käytössä Suomessa Vaikutus jätteenpolttoon Päästökauppa Ei Porttimaksujen nousu ja kilpailukyvyn heikkeneminen Energiavero Ei Porttimaksujen nousu ja kilpailukyvyn heikkeneminen Kaatopaikkakielto Energiavero & kaatopaikkakielto Päästökauppa, energiavero & kaatopaikkakielto Käytännössä vuodesta 2016 Ei Ei Kilpailukyvyn paraneminen Jätemäärien pieneneminen, kierrätyksen lisääminen Jätemäärien pieneneminen, kierrätyksen lisääminen kilpailukyvyn heikkeneminen Otettavissa käyttöön (aikaisintaan) Vuoden 2020 jälkeen 2019 alkavalla hallituskaudella 2019 alkavalla hallituskaudella Vuoden 2020 jälkeen Käytössä muissa maissa Ruotsi, Tanska Belgia, Tanska Ruotsi, Saksa, Belgia, Tanska Belgia Tanska JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA 10

JOHTOPÄÄTÖKSET Jätteenpoltolla on ollut merkittävä rooli kaatopaikkasijoituksen vähentämisessä. Nyt painopiste on siirtymässä kierrätykseen ja kiertotalouteen. Jätteenpolton osuus yhdyskuntajätteen käsittelystä on noussut 42%:n korvaten kaatopaikkasijoitusta Jätteenpolton KHK-päästöjen odotetaan nousevan noin 0,8 miljoonan tonnin tasolle, korvaten noin 4 TWh fossiilisia polttoaineita yhteistuotannossa ja noin 1,2 miljoonaa tonnia KHK-päästöjä Materiaalihyödyntäminen ei ole kasvanut viimevuosina, joka aiheuttaa paineita uusille ohjauskeinoille Euroopassa on voimassa useita erilaisia ohjauskeinoja niin jätteenpolton kuin kierrätyksenkin osalta, joissa heijastuu vahvasti maan kierrätysaste ja jätehuoltojärjestelmän rakenne Jätteenpolton ohjauskeinoihin ei olla suunnittelemassa merkittäviä muutoksia tällä hallituskaudella, mutta paine kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi voi vaatia uusia toimia vuoden 2020 jälkeen Mikäli Suomessa nostetaan jätteenpolton kustannuksia merkittävästi on olemassa vaara sille, että jätteitä ryhdytään viemään kasvavissa määrin esimerkiksi Ruotsiin, jossa on jo noin 1,5 miljoonaa tonnia polton ylikapasiteettia JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA 11

www.poyry.com