Työpaikkojen sisäilmaongelmat ja mikrobimittaukset 23.3.2015 FT Annika Saarto Yksikönjohtaja, yliopistotutkija, FT Aerobiologian yksikkö Turun yliopisto www.utu.fi/aerobiologia Slaidit: Annika Saarto Raisa Ilmanen Tuija Häkkilä Satu Saaranen Oskari Talvitie Luennon sisältö: Sisäilmaongelmien yleisyys ja seuraukset työpaikoilla Aiheeseen liittyvä lainsäädäntö ja tapausesimerkkejä Yleistä (rakennus)mikrobeista Mikrobitutkimukset ja tulkinta
Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys ** Pien- ja rivitalot 7 10 % Kerrostalot 6 9 % Koulut ja päiväkodit 12 18 % Hoitolaitokset 20 26 % Toimistot 2,5 5 % kerrosalasta. Kosteus/mikrobivaurioon liittyvien ongelmien lisäksi sisäilmaongelmia voivaa aiheuttaa myös puutteellinen ilmanvaihto haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOCit) tupakansavu Teolliset mineraalikuidut pöly, kuiva ilma, veto, puutteellinen ilmanvaihto (hiilidioksidi) ** Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012
Mitä sisäilmaongelmista seuraa? - Työntekijöiden epäviihtyisyyttä, oireilua ja työperäisiä sairauksia, työyhteisökonflikteja - kosteusvaurioihin liittyvät ammattitaudit - astmaan sairastumisen vaaran kosteus- ja homevauriorakennuksissa arvioidaan olevan noin kaksinkertainen terveisiin rakennuksiin verrattuna - Lisääntyneet hengitystieinfektiot; sisäilma sairauspoissaolojen syynä harvoin kirjautuu tilastoihin joten tarkkaa määrää mahdoton arvioida - kaaos työyhteisössä, poikkeusjärjestelyt - Kuluja ja tuottavuuden laskua - oireilun ja sairauksien tutkiminen ja hoitaminen, sairauspoissaolot, työkyvyttömyys, työtehon aleneminen - Rakennusten korjausrakentamiseen käytettiin vuonna 2010 yhteensa 9,57 mrd., josta muiden kuin asuinrakennusten osuus oli 3,22 mrd. (34 %) Tilastokeskus Seuri M: Kosteusvauriorakennuksissa ilmaantuvat astmat ryvästyvät. SIY raportti 22: 217-218. Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012 Annika Saarto / 31.3.2015
Työpaikkojen sisäilmaongelmiin liittyvä keskeinen lainsäädäntö Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738, mm. yleinen huolehtimisvelvoite Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Työsuojelun valvontalaki, 44/2006, työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 Ammattitautilaki uudistumassa (Terveydensuojelulaki 1.3.2015 uuden lain voimaantulo; asumisterveysasiantuntijoiden pätevyysvaatimukset) (Asumisterveysasetus) Lisäksi Rakentamismääräykset (mm. ilmanvaihto) ohjeet ja suositukset (STM, TTL, Sisäilmayhdistys, THL..) Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje 2003 Asumisterveysopas (Asumisterveysohjeen soveltamisopas) Annika Saarto / 31.3.2015
Työpaikan vaaratekijöiden tunnistaminen ja arviointi laissa TYÖTURVALLISUUSLAKI (738/2002) TYÖTERVEYSHUOLTOLAKI (1383/2001) 8 3 mom. 8 4 mom. 10 12 Selvitettävä, tunnistettava ja poistettava /arvioitava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä, työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät ottaen huomioon: 1. tapaturmavaara ja muu terveyden menettämisen vaara 2. esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit, työperäiset sairaudet 3. henkilökohtaiset edellytykset 4. työn kuormitustekijät 5. lisääntymisterveys Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein /menetelmin ottaen huomioon: 1. työpaikan altisteet 2. työn kuormittavuus 3. työjärjestelyt 4. tapaturma- ja väkivaltavaara 5. työstä erityinen sairastumisvaara Riskinarviointi Työpaikkaselvitys Lisätietoa: Ullakonoja V, Janas A, Kallioluoma J, Posio A: Työturvallisuuslaki, soveltamisopas. Työterveyslaitos 2011.
Työtä ja työolosuhteita koskevat tarkemmat säännökset: biologiset tekijät Työturvallisuuslain 5. luku, 40 Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle. Valtioneuvoston päätös (1155/1993) työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta. Toiminnassa, johon liittyy biologisten tekijöiden altistumisen vaara, nämä vaarat on selvitettävä ja arvioitava. Lähtökohtaisesti altistuminen on estettävä tai sitä on vähennettävä sekä on huolehdittava hygieniasta, henkilökohtaisesta suojauksesta sekä työntekijöiden tiedottamisesta ja opetuksesta. Päätös on kirjoitettu silmällä pitäen sellaisia toimintoja ja prosesseja, joissa toiminnan luonteen vuoksi esiintyy biologisia altisteita (esim. elintarviketehtaat, maataloustyö, terveydenhoitotyö, laboratoriotyö, jätteidenkäsittely), mutta pätee myös kosteusvauriomikrobeihin. Biologiset tekijät luokitellaan neljään ryhmään sen mukaan, kuinka suuren terveysvaaran ne aiheuttavat. Kosteusvauriomikrobien pitoisuuksille ei ole asetettu terveysperusteisia työsuojelullisia rajaarvoja. Annika Saarto / 31.3.2015
Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 117 2 momentti: Rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden hygienian, terveyden ja ympäristön, ja lämmöneristyksen perusvaatimukset. 166 : Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999: Rakennuksesta ei saa aiheutua hygienian tai terveyden vaarantumista syistä, jotka liittyvät erityisesti myrkyllisiä kaasuja sisältäviin päästöihin, ilmassa oleviin vaarallisiin hiukkasiin tai kaasuihin, taikka rakennuksen osien tai sisäpintojen kosteuteen. Annika Saarto / 31.3.2015
Neljä tapausesimerkkiä - korkeimman oikeuden päätökset, 2 kpl - työsuojelupiirin toiminta, 2 kpl Annika Saarto / 31.3.2015
Tapaus 1: Homeen aiheuttama sairaus Korkeimman oikeuden päätös KKO:1998:22 A oli työskennellyt 13 vuotta opettajana koululla, jossa oli todettu vesivahinkojen, kosteusvauroiden ja puutteellisen ilmastoinnin seurauksena runsasta homekasvustoa ja korkeita homesieniitiöpitoisuuksia. Hänellä diagnosoitiin homealtistus sisältäen nuhan, hengenahdistuksen ja päänsäryn. Mainittujen sairauksien katsottiin aiheutuneen A:n pitkäaikaisesta ja voimakkaasta altistumisesta koulukiinteistössä esiintyneelle homekasvustolle ja ne oli korvattava ammattitauteina. Astmaa ei ollut tutkimuksissa voitu todeta. A vaati korvausta ammattitaudista mutta vakuutuslaitos eväsi sen, koska todennäköistä työpaikan homealtistuksen aiheuttamaa sairautta ei sen mukaan ollut tutkimuksissa todettu. Tapaturmalautakunta ja vakuutusoikeus pitivät päätöksen ennallaan. Perusteluna oli, että ammattitautia ei ollut voitu todeta ja että A:n työ ei myöskään ollut olennaisesti pahentanut hänellä todettuja oireita. Korkein oikeus kumosi aikaisemmat päätökset ja määräsi A:lle maksettavaksi ammattitautilain mukaiset korvaukset. Perustelu: "A:n on selvitetty altistuneen koulukiinteistössä esiintyneille homeille poikkeuksellisen voimakkaasti ja pitkäaikaisesti, ja hänellä on todettu näiden homeiden vasta-aineita. Hänellä on todettu olleen vuosia jatkuneita hengitystieoireita, jotka ovat liittyneet koulukiinteistöön ja pahentuneet vuosien varrella. Oireet, joiden ei ole osoitettu selvästi aiheutuneen työn ulkopuolisesta altistuksesta, ovat helpottuneet vähitellen altistuksen loppumisen jälkeen. A:n altistumisesta ja hänellä todetuista sairauksista esitetyn selvityksen perusteella on todennäköistä, että A:lla todetut allerginen nuha ja sidekalvontulehdus ovat aiheutuneet A:n altistumisesta homeelle hänen työssään. Sanotut sairaudet on sen vuoksi korvattava ammattitauteina." Annika Saarto / 31.3.2015
Tapaus 2: ammattitauti Korkeimman oikeuden päätös KKO:2000:117 B oli työskennellyt vuodesta 1975 lähtien sairaalassa, joka oli homevaurioinen. B:llä oli vuodesta 1995 alkaen esiintynyt toistuvia keuhkoputkentulehduksia, poskiontelon tulehduksia, yskää, hengenahdistusta ja äänen käheytymistä. Diagnoosiksi oli asetettu psykogeeninen hengitysoireilu. B:n katsottiin todennäköisesti altistuneen työssään homeelle. Äänen käheytymisoireita oli ollut muuallakin kuin työpaikalla. Vastaainetutkimuksissa oli todettu vasta-aineita useille homesuvuille ja nenän limakalvoaltistuksissa reaktiot kahdelle vesivauriohomeelle. B vaati korvausta ammattitaudista. Vakuutusosakeyhtiö totesi B:n altistuneen työssään siivouskemikaaleille ja kosteusvauriohomeille, mutta eväsi vaaditun korvauksen, koska B:lla ei ollut todettu ammattitautia. Tapaturmalautakunta ja vakuutusoikeus hylkäsivät B.n tekemän valituksen. Katsottiin, että B:llä ei ollut todettu miltään osin todennäköisesti pääasiallisesti työstä aiheutunutta ammattitautia, eikä B:n työn ollut näytetty olennaisesti pahentaneen hänen hengitystieoireitaan. B valitti Korkeimpaan oikeuteen ja vetosi A:n ennakkotapaukseen. Korkein oikeus piti päätöksen ennallaan, eli B ei saanut korvausta ammattitaudista. Perustelu: "A:n ja B:n tapauksessa on merkityksellisiä eroja. A:n tapauksessa oli selvitetty, että yhteenosuvuus kiinteistössä esiintyneiden mikrobilajien ja työntekijän verestä todettujen IgGluokan vasta-aineiden välillä oli erittäin hyvä ja että työntekijällä oli havaittu ominaisia IgE-vasta-aineita niille homeille, joita kiinteistössä oli kasvanut. B:n kohdalla ei näitä IgE-luokan vasta-aineita ole todettu. Ennakkotapauksessa oli Terveydenhuollon oikeusturvakeskus katsonut todennäköiseksi, että työntekijä oli homealtistuksen seurauksena sairastunut homeiden aiheuttamaan allergiseen nuhaan ja sidekalvontulehdukseen. B:n kohdalla ei ole Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mukaan homeista johtuvaa sairautta." Annika Saarto / 31.3.2015
Tapaus 3: tilojen käyttökielto Työsuojelupiiri Koulussa on sattunut useita putkivuotoja sekä lämmitysverkostossa että käyttövesiputkistossa. Koulun rakenteet ovat kastuneet ja mittauksin on todettu märkiä rakenteita ja merkittäviä mikrobivaurioita eri puolella rakennusta. Rakennuksen yläpohjan rakenteet ovat vaurioituneet vesikattovuotojen seurauksena. Rakennuksessa on pääsääntöisesti koneellinen poistoilmanvaihto ja korvausilma tulee rakenteiden ilmavuotoreittien kautta sisätiloihin. Työntekijöillä ja oppilailla on ollut koulurakennukseen liittyviä oireita ja sairastelua. Joillakin työntekijöillä sairastelu on ollut vakavaa. Koulussa on todettu ammattitautitapaus kosteusvauriomikrobeille. Työnantajan toimesta koulussa on tehty paikallisia korjauksia ja ilmanvaihdon parantamista sekä joitakin tiloja on poistettu käytöstä ja osa käytöstä poistetuita tiloista on alipaineistettu. Tehdyt korjaustoimenpiteet eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä ja korjausten jälkeenkin tai aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa on käytössä olevissa tiloissa todettu merkittäviä kosteus- ja mikrobivaurioita. Koska työpaikan olosuhteista aiheutui työntekijöille terveyden menettämisen vaara ja koska työnantaja ei ole pystynyt esittämään riittäviä ja riittävän nopeita toimenpiteitä terveyden menettämistä koskevan vaaran poistamiseksi, Itä-Suomen työsuojelupiirin kielsi terveyden menettämisen vaaraa aiheuttavan työnteon jatkamisen koulun tiloissa, kunnes tilojen sisäilmaongelmat on perusteellisesti selvitetty ja poistettu. Kauhanen T. Työsuojelulainsäädännön soveltaminen kosteus- ja homevauriokohteessa. Kuopion yliopiston Tutkimuksia ja selvityksiä 11/2004. Annika Saarto / 31.3.2015
Tapaus 4: Työstä pidättäytyminen ja irtisanominen Työsuojelupiiri Työntekijän oireilu alkoi kohta työpaikkaan tultua. Työpaikalla todettiin merkittäviä kosteus- ja homevaurioita, jonka johdosta työpaikka muutti toisiin tiloihin. Näissäkin tiloissa työpaikan työntekijät alkoivat kohta oirehtia ja rakenteissa todettiinkin kosteusvaurioita. Työpaikka muutettiin jälleen toisiin tiloihin. Näissä tiloissa valtaosa työntekijöistä pystyi työskentelemään, mutta yksi työntekijä pidättäytyi työnteosta terveysvaaraan vedoten. Työnantaja järjesti työntekijälle toisentyyppistä työtä uudessa rakennuksessa, mutta näissäkin tiloissa työntekijä alkoi oirehtia. Tutkimuksissa todettiin kosteutta välipohjassa. Eri vaiheiden jälkeen työntekijälle tarjottiin työtä jälleen uudessa rakennuksessa, jossa työntekijä kuitenkin sai pian oireita ja tämän jälkeen pidättäytyi työnteosta. Työnantaja pyysi työsuojelupiiriä arvioimaan työtilojen lainmukaisuuden. Tarkastuksella todettiin, että rakennus on uusi ja ollut käytössä vajaan vuoden. Rakennushankkeessa on toteutettu tehtyä kosteudenhallintasuunnitelmaa. Rakentamisen jälkeen ilmanvaihto on puhdistettu. Tarkastuksella todettiin, että tehtyjen havaintojen ja saatujen tietojen mukaan työpaikan työolosuhteet täyttävät lainsäädännön vaatimukset. Tarkastuksen jälkeen työnantaja käynnisti irtisanomismenettelyn ja lopulta irtisanoi työntekijän hänen terveydellisten ominaisuuksiensa takia. Irtisanomista työnantaja perusteli sillä, että työntekijän työkyky on alentunut olennaisesti ja pitkäaikaisesti eikä työnantajalta enää voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Kauhanen T. Työsuojelulainsäädännön soveltaminen kosteus- ja homevauriokohteessa. Kuopion yliopiston Tutkimuksia ja selvityksiä 11/2004. Annika Saarto / 31.3.2015
OSA II MIKROBIT JA MIKROBITUTKIMUKSET
Mitä mikrobit ovat? Yleisnimitys mikroskooppisen pienille eliöille, jotka eivät näy paljain silmin. Mikrosieniä (homeet, hiivat) Useimmiten rihmamaisina kasvavia Leviävät ja lisääntyvät itiöistä, jotka ovat kooltaan pieniä - muutamia mikrometrejä Bakteereita Sädesieni- eli aktinomykeettibakteerit
Yleistä mikrobeista Home-itiöitä on pieniä määriä kaikkialla leijuvat ilmassa ja laskeutuvat pinnoille. Yksittäiset itiöt sisätiloissa eivät ole ongelma, niitä tulee sisäilmaan mm. asumiseen liittyvistä toiminnoista ja ulkoilmasta. Ongelmia muodostuu vasta, jos olosuhteet rakennuksessa muuttuvat mikrobikasvulle otollisiksi. eli jos yksittäisestä itiöstä alkaa kehittyä mikrobikasvusto.
Mikrobien kasvun edellytykset Riittävästi ravinteita pöly riittää ph: (2-)5-9(>10) Lämpötila: optimilämpötila useimmiten +20...25 ºC, osa pystyy kasvamaan vielä +5 ºC, osa +50 ºC. Happi (toisille välttämätön, toisille myrkkyä) Vesi on tärkein kasvua mikrobikasvua rajoittava tekijä Mikrobien kasvu voi alkaa kun materiaalia ympäröivän ilman suhteellinen kosteus ylittää 70 %. Kun rakenteen kosteus on riittävän kauan >80% mikä tahansa materiaali homehtuu
Elämää kosteusvauriorakennuksessa Home-/hiivasienet: pinnallista kasvustoa, josta ei aiheudu rakenteiden teknisen lujuuden heikkenemistä. Bakteerit: erityisesti sädesieni- eli aktinobakteerit
Elämää kosteusvauriorakennuksessa Muita kuin mikrobeja: Lahottajasienet: hajottavat puun ligniiniä tai selluloosaa ja ligniiniä heikentävät puun teknistä lujuutta (lahottajasienet tulevat rakenteisiin viimeisimpinä >90 %RH) jos on lahottajansieniä, on myös mikrobikasvua. Hyönteiset
Kosteus- ja homevaurioiden yleisimmät aiheuttajat Riskejä sisältävät suunnitteluratkaisut Puutteet työmaan kosteudenhallinnassa Virheet työmaatoteutuksissa Kunnossapidon laiminlyönnit Rakenteiden luonnollinen kuluminen tai vaurioituminen elinkaarensa päässä
Rakenteiden kosteus-/ mikrobivaurio Kuivakin rakenne voi olla mikrobivaurioitunut kosteusmittaus ei tuo ongelmaa esille. Kuivunut/kuollut mikrobikasvusto rakenteissa on yhä edelleen terveyshaitta viljely ei tuo ongelmaa esille.
Terveyshaitta Rakenteiden sisäpinnoilla oleva näkyvä mikrobikasvusto on aina terveyshaitta (=olosuhde, joka saattaa aiheuttaa ihmisille oireita tai sairauden) Ilmavirtausten mukana voi sisäilmaan kulkeutua mikrobien tuottamia epäpuhtauksia (kellarit, yläpohjat, alajuoksut jne.). Mitä ulommas rakennuksen ulkovaipassa mennään sitä enemmän siellä on luontaisesti mikrobeja milloin ongelma, milloin ei?
Suuria mikrobipitoisuuksia voi esiintyä ilman, että kysymyksessä on varsinainen mikrobikasvu Ulkoilman tai maaperän kanssa kosketuksissa olevat rakenteet Pesuhuoneen pinnoilla ja muissa kosteudelle alttiissa paikoissa voi olla pistemäistä kasvustoa, joka voidaan poistaa puhdistamalla pinta ja tehostamalla ilmanvaihtoa ei välttämättä tarkoita terveyshaittaa
Mikrobitoksiinit Home-, hiivasienten ja bakteerien rakenneosasia tai niiden tuottamia aineenvaihduntatuotteita. Eivät ole haihtuvia yhdisteitä, mutta voivat esiintyä sisäilmassa kiinnittyneinä pieniin hiukkasiin. Tuhansia erilaisia yhdisteitä Toksiinien tuotto on riippuvainen mikrobien elinolosuhteista Vauriorakennusten sisäilmassa todettu toksiineja erittäin pieninä pitoisuuksina.
Milloin kannattaa tutkia? Työntekijät oireilevat Merkkejä tai epäily kosteusvauriosta Rakennustekninen syy epäillä vauriota Haju Jos mikrobikasvusto on näkyvä, ei näytettä aina tarvita
Mikrobitutkimukset
Näytetyypit Materiaali- ja pintanäytteet Laimennusviljely* Suoraviljely Suoramikroskopointi qpcr tulossa Ilmanäytteet 6-vaihe-impaktorilla* Muun tyyppisillä keräimillä * STM:n ohjeistama menetelmä
Näytteenotto 1. Suunnittelu: mitä näytteellä halutaan selvittää? Millainen näytetyyppi on tilanteeseen sopivin? Kuinka virallisia tuloksia täytyy saada? Esikäynti tutkittavassa kohteessa. 2. Näytteenottokohdan valitseminen. Näyte vaurioalueelta, kun alue on tiedossa. Vaurion reuna-alueiden tutkiminen korjausta suunniteltaessa Näytteenottokohdan edustavuus, esim. mihin kosteus tiivistyy monikerroksisissa rakenteissa? Jos vaurioalue ei ole selkeä, näytteitä useasta kohdasta ja materiaalista Näytteenottajalla tärkeä rooli! Jos näyte otetaan väärästä kohdasta, voi vaurio jäädä löytymättä.
Laboratorion rooli sisäilmatutkimuksissa vastaa siitä, että näytteet on viljelty ja tutkittu oikein ja että tulokset ovat oikeita arvioi tutkimustuloksen poikkeavuutta vs. ohjearvot/kokemus Näytteenottajan, viranomaisen tms. rooli tulkitsee tulokset raportin perusteella ja arvioi terveyshaitan olemassaolon Esittää korjaus- ym. Toimenpide-ehdotukset Määrittelee uusintanäytteenoton tarpeen
Mitä näytteille tapahtuu laboratoriossa?
Materiaalinäytteet Näytettä voidaan tarkastella suoraan mikroskoopin alla Natiivitarkastelu eli suoramikroskopointi Homeet Materiaalia viljellään kasvatusalustalla. Mikrobit kasvavat alustalla materiaalissa olevista itiöistä ja ne tunnistetaan 7-14 vrk:n aikana Suora- tai laimennusviljely Homeet, hiivat, aktinobakteerit eli sädesienet ja muut bakteerit
Materiaalinäyte Riittävästi materiaalia, ei muovikassillista laimennusviljely: 3 g suoraviljely: 3 rkl 10cm
Pintanäytteet Sivelynäyte + viljely Teippinäyte + suoramikroskopointi
Tulosten tulkinta Hometta maljalla Mikroskooppinäkymä
Tulosten tulkinta Mikrobimäärät ja -pitoisuudet Lajiston tarkastelu: Onko kosteusvauriosta kertovaa lajistoa? Indikaattorimikrobit ovat lajeja, joita esiintyy useammin vaurioituneissa rakennuksissa kuin vauriottomissa (raportissa merkitty esim. *) Toksiineja eli myrkkyjä tuottavat lajit (merkitty raportissa esim. a ). Mitä useampia/enemmän indikaattorilajeja näytteessä esiintyy, sitä suurempi on kasvun todennäköisyys
Tulosten tulkinta Suoraviljely Sienet: -, (+), +,++ : ei kasvua ++ : ehkä (jos kosteusvauriolajistoa) +++, ++++ : kasvua Aktinomykeetit: ++, +++, ++++ : kasvua (cfu = colony forming unit) Laimennosviljely Sienet: <10 000 cfu/g: ei kasvua, jos kosteusvauriolajistoa: ehkä >10 000 cfu/g: kasvua Aktinomykeetit: >500 cfu/g: kasvua Bakteerit: >100 000 cfu/g: kasvua Suoraviljelyn asteikko vrt. STM:n rajat (Tulonen 2005): Sienillä +++ ja ++++ vastaavat laimennosviljelyn >10 000 cfu/g arvoja Aktinobakteereilla ++ tai enemmän tulkitaan kasvuksi (laimennoksessa >500cfu/g)
Ilmanäytteet STM:n Asumisterveysohje 2003 Asumisterveysopas 2009 (Asumisterveysohjeen soveltamisopas) Kivirakenteisten koulujen ilmanäytteet: Meklin & al. 2008: Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot Toimistotilojen ilmanäytteet: Sosiaali- ja terveysministeriö: Kosteusvauriot työpaikoilla sulan maan aikana ulkoilmavertailu välttämätön
Ilmanäyte, missä tilanteessa? Kun mikrobivaurio ei muuten ole löydettävissä, mutta esim. haju tai tilojen käyttäjien oireilu antaa aihetta epäillä vaurion olemassaoloa Halutaan vahvistaa tai pois sulkea kosteusvaurion mahdollisuus Vaurion vahvistamiseen voi riittää yksikin näyte Poissulkemiseen tarvitaan useampia, jopa 10 Kun vaurion sijainti on tiedossa ja halutaan selvittää, leviävätkö mikrobit muualle rakennukseen Kun halutaan selvittää onko kosteusvaurion korjaus onnistunut tai ollut riittävä laajuudeltaan Mikäli selvä vauriokohta on havaittavissa, ei ilmanäytteenottoa tarvita! Poikkeuksena, kun tutkitaan havaitun homevaurion mahdollisia vaikutuksia muihin tiloihin.
Sisäilmanäyte kivirakenteisesta koulusta Koko koulun kartoitus - 10-12 näytettä/koulu, eri puolilta koulua, eri tiloista - Koulurakennusten sieni-itiöpitoisuudet yleensä alle 50 cfu/m 3 Vauriottomassa koulussa Enintään muutama yli 50 cfu/m 3 Useita nolla -tuloksia Mediaani alle 12 cfu/m 3 Viittaa homevaurioon Useita 50-200 cfu/m 3 Mediaani yli 20 cfu/m 3 Harvoja nolla -tuloksia HUOM! Puurakenteisille kouluille ei ole olemassa vertailuarvoja
Sisäilmanäyte toimistosta Yli 15 cfu/m 3 sieni-itiöpitoisuus tavanomaista korkeampi, voi viitata epätavanomaiseen lähteeseen Yli 50 cfu/m 3 sieni-itiöpitoisuus viittaa selvästi epätavanomaiseen mikrobilähteeseen Korkein normaalitaso bakteeripitoisuuksille on 600 cfu/m 3
Virhelähteitä Siivoaminen, tuulettaminen, vuodevaatteiden vaihto, kompostiastian käsittely, kukkamullan vaihto, remontti, maaseutuympäristö, multaiset juurekset, kellarissa käynti, häkkieläimet. Nostavat ilman itiöpitoisuuksia merkittävästi. Sulan maan aikana ulkoilmavertailu on välttämätön tulosten tulkitsemiseksi (ulkoilman tausta-arvot) - maaperästä peräisin olevat itiöt - purkujäte, maansiirtotyöt, komposti, lahoavat puurakenteet
Cladosporium, vuodenaikainen vaihtelu
KIITOS!