SOITEN SOSIAALIPÄIVYSTYSSOPIMUS 2017 1. Päivystykseen osallistuminen Osallistuminen säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvaan sosiaalipäivystykseen perustuu viranhaltijoiden ja työntekijöiden sitä varten antamaan varallaolosuostumukseen. Sosiaalipäivystyssopimus tehdään vuodelle 2017. 2. Päivystyksen tarkoitus ja laajuus Soite järjestää alueellisen sosiaalipäivystyksen Keski-Pohjanmaan kuntien (Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Toholampi, Perho, Veteli) ja Kruunupyyn kunnan alueelle. Päivystysalueen asukaspohja on noin 75.000 asukasta ja maantieteellistä etäisyyttä on noin 150 km alueen toiselta laidalta toiselle. Sosiaalipäivystys on tarkoitettu tilanteisiin, jolloin kuntalainen tai kunnassa oleskeleva henkilö joutuu virka-ajan ulkopuolella tilanteeseen, jossa tarvitaan kiireellistä sosiaalialan osaamista. Sosiaalipäivystäjänä voi toimia kunnan virassa tai viransijaisuudessa oleva sosiaalihuollon ammatinharjoittamislain mukaan pätevä sosiaalityöntekijä. Päivystysviikot jaetaan tasaisesti päivystysrinkiin osallistuvien sosiaalipäivystäjien kesken. 3. Päivystyksen organisointi Sosiaalipäivystyksen koordinaattorina toimii palveluohjauskeskuksen palvelualuejohtaja, joka vastaa päivystysviikkojen toteutumisesta, resurssivarauksista, sosiaalipäivystäjien koulutuksesta ja päivystyksen kehittämisestä. Sosiaalipäivystyksen ohjausryhmänä toimii Soiten johtoryhmän nimeämä sosiaalipäivystyksen kehittämisryhmä.
Sosiaalipäivystys toteutetaan vapaamuotoisena varallaolona eli päivystäjä voi olla kotona tai muualla huomioiden päivystystyön luonteen ja salassapitovelvollisuuden. Päivystysasioiden hoitaminen tapahtuu pääasiassa puhelinkonsultaationa. Päivystäjän on oltava koko varallaoloajan välittömästi päivystyspuhelimen tavoitettavissa. Mikäli päivystäjä joutuu menemään tapahtumapaikalle, tulee hänen kyetä tekemään se viimeistään noin kahden (2) tunnin kuluttua päivystäjälle tulleesta hätätilanneilmoituksesta. Tällöin päivystäjällä on oltava käytössä työpari (esim. poliisi, toinen sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä tai työparitakapäivystäjä). Sosiaalipäivystäjä saa kutsua työparitakapäivystäjän oman harkintansa mukaan tapahtumapaikalle. Työparitakapäivystäjän on kyettävä tulemaan tapahtumapaikalle samassa ajassa kuin sosiaalipäivystäjän eli viimeistään noin kahden tunnin kuluttua päivystäjän yhteydenotosta. Päivystys tapahtuu Virve-puhelimen kautta. Työtehtävät tulevat hätäkeskuksen kautta. Varallaoloajan kesto on torstaista klo 16.00 seuraavan viikon torstaihin klo 8. Koordinaattori vastaa viikkojen tasapuolisesta jakautumisesta ja henkilöstöjärjestelyistä. Virka-ajan sosiaalipäivystyksestä vastaa palveluohjauskeskus yhteistyössä toimialueiden kanssa. 4. Päivystäjien käytännön ohjeet eri tilanteissa Päivystäjällä on käytössään ajankohtainen kansio/tiedostot, jossa on ohjeistus eri tilanteisiin ja päivystysrutiineihin. Koordinaattori vastaa ko. tietojen ajantasaisuudesta. Päivystäjä vastaa siitä, että tieto päivystystapahtumista tavoittaa viivyttelemättä asiaa hoitavat henkilöt. Päivystäjä käyttää viranomaisvaltaa koko päivystysalueella ja hänellä on oikeus toimia kaikissa kiireellistä sosiaalipalvelua vaativissa tilanteissa mukaan lukien lastensuojelun kiireelliset sijoitukset. (Soiten hallintosääntö) Päivystäjällä on oikeus lähteä asiakkaan luo omalla autolla, kuntayhtymän autolla tai pakottavassa tapauksessa taksilla. Päivystäjä ei pääsääntöisesti vastaa asiakkaan kuljetuksesta. Mikäli päivystäjä joutuu siirtämään päivystysvuoron sairauden tai muun pakottavan syyn takia, on siitä ilmoitettava virka-aikana välittömästi sosiaalipäivystyksen koordinaattorille. Päivystysaikana
tapahtuvan yllättävän tapahtuman takia, esim. vakava äkillinen sairastuminen, siirtyy työparitakapäivystäjä sosiaalipäivystäjäksi niin pitkäksi aikaa, että joku toinen varsinaisen sosiaalipäivystäjäringin viranhaltija on saatu ottamaan vastuu sosiaalipäivystyksestä. Päivystäjät eivät saa em. erityistilannetta lukuun ottamatta vaihtaa vuoroja keskenään sopimatta siitä koordinaattorin kanssa. 5. Työajaksi luettava aika Päivystäjän työaika kostuu varallaolo- ja aktiivityöajasta. Päivystys on varallaoloa niin kauan, kunnes hätäkeskuksesta tulee yhteydenotto. Aktiivityöaika alkaa heti, kun työntekijä kuittaa tehtävän vastaanotetuksi ja alkaa hoitaa päivystysasiaa. Aktiivityöajaksi lasketaan vähintään 30 minuuttia jokaisesta yhteydenotosta. Kun varallaolon keskeyttää ryhtyminen aktiivityöhön, tehty työaika korvataan työn suorittamisen ajankohdan mukaan korotettuna (ilta-, yö- ja viikonlopputyö). Lisäksi korvataan mahdollinen lisätai ylityö. Kulkeminen tai kuljetus lähtöpaikasta työtehtävien suorituspaikkaan ja sieltä palaaminen luetaan aina työajaksi ja korvataan sen mukaisesti. Asioiden kirjaaminen ja raportointi suoritetaan pääosin virka-aikana. 6. Työaikakorvaukset Varallaolo (virka-ajan ulkopuolinen) sekä sen aikana tehty aktiivityö korvataan pääsääntöisesti rahana. Virka-ajan ulkopuolella toimivalla päivystäjällä on oikeus pitää palkallinen vapaapäivä varallaolon päättymisestä seuraavana perjantaina tai välittömästi päivystyksen jälkeisenä arkipäivänä mikäli perjantai on arkipyhä tai yleinen vapaapäivä.
Vapaamuotoisesta varallaolosta korvataan kultakin tunnilta 30 % korottamattomasta tuntipalkasta. Varallaolokorvausta maksetaan vain toteutuneilta tunneilta, ei esimerkiksi päivystäjän sairastuttua. Varallaolokorvauksen laskutus keskeytyy aina aktiivityöajan ajaksi, eli yhtä aikaa ei makseta sekä varallaolokorvausta että palkkaa aktiivityöajalta. Aktiivityöstä maksetaan KVTES:n mukaiset korvaukset. Kun varalla oleva työntekijä ryhtyy aktiivityöhön, siihen käytetty aika korvataan työajan määräysten mukaan ja maksetaan lisäksi asianmukaiset korotukset, kuten ilta-, yö- tai viikonloppulisät. Aktiivityöajan korvausminimi on 30 minuuttia eli esim. 15 minuutin aktiivityöajasta maksetaan puolen tunnin mukaan. Lauantaina, sunnuntaina, arkipyhinä ja sellaisina aattopäivinä, jotka eivät ole työpäiviä, kahdeksan ensimmäistä tuntia ja viikolla (ma-pe), kaksi ensimmäistä tehtyä aktiivityötuntia ovat KVTES:n mukaan ns. lisätyötä, josta maksetaan korvaus sen mukaan, mihin vuorokauden aikaan työ on tehty. Ylityötä on vasta näiden jälkeen tehty työ. Lisätyöstä eli säännöllisen työajan ylittävästä työstä, joka ei ole ylityötä, maksetaan korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta. 7. Tehtäväkohtaisen palkan tarkistaminen ja takapäivystyskorvaukset Soiten sosiaalipäivystäjille maksetaan erityislisää 120 /kk. Lisäksi sosiaalipäivystäjälle maksetaan erityislisänä 180 jokaisesta päivystysviikosta. Erityislisän maksaminen lakkaa heti, kun maksuperuste lakkaa, esim. henkilön lopettaessa päivystysrenkaassa toimimisen. 8. Työparitakapäivystäjä ja heille maksettavat takapäivystyskorvaukset ja aktiivityöajankorvaukset Sosiaalipäivystyksen tueksi vaativia kotikäyntitilanteita varten aloitetaan vuoden aikana työparitakapäivystys. Työparitakapäivystäjistä kerätään oma rinki, jonka työviikot koordinaattori
järjestelee ja vastaa sosiaalipäivystäjäringin tapaan työparitakapäivystäjä toiminnasta ja mukana olevien työntekijöiden osaamista. Työparitakapäivystäjänä voi toimia sosiaalityöntekijän, sosionomin tai muun soveltuvat sosiaali- tai terveydenhuollon koulutuksen omaava Soiten työntekijä tai viranhaltija. Työparitakapäivystäjälle maksetaan takapäivystyksestä 150 erityislisä/takapäivystettävä viikko. Aktiivityöaika ja aktiivityöajan korvaukset lasketaan ja maksetaan kuten sosiaalipäivystäjille. Osan aktiivityöajan korvauksista voi ottaa vapaana, mutta siitä on neuvoteltava oman esimiehen kanssa. 9. Sosiaalipäivystäjien työvälineet Virvepuhelimen lisäksi sosiaalipäivystäjille tulee käyttöön älypuhelimen ja kannettava tietokone ja em. päivystyskansio/-tiedostot. Työparitakapäivystäjälle tulee käyttöön oma älypuhelin. Yhteisen asiakastietojärjestelmän (SosEffica) käyttöönoton jälkeen hyödynnetään yhteistä tietokantaa ja asiakastietojen sähköistä siirtämistä mahdollisimman paljon.